KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

Transkriptio

1 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel COM(2013) 805 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE Euroopan maanseurantaohjelman (GMES) ja sen ensivaiheen toiminnan ( ) väliarvioinnista FI FI

2 KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE Euroopan maanseurantaohjelman (GMES) ja sen ensivaiheen toiminnan ( ) väliarvioinnista 1. JOHDANTO Tässä kertomuksessa tuodaan esiin GMES:n ensivaiheen toimintoja koskevan ohjelman, jäljempänä ohjelma, tärkeimmät havainnot ja suositukset, esitetään komission vastaus arviointiin ja luetellaan havaintojen perusteella tarvittavat toimenpiteet. Komissio toimittaa Euroopan maanseurantaohjelmasta (GMES) ja sen ensivaiheen toiminnasta ( ) annetun asetuksen 1 14 artiklan 2 kohdan mukaisesti väliarvioinnin Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle. Koska kertomus on luonteeltaan väliraportti, se ei sisällä kaikkia täysimittaisessa jälkiarvioinnissa edellytettäviä tietoja, vaan ne toimitetaan GMES:n ensivaiheen toimintaa koskevan asetuksen mukaisesti vuoden 2015 loppuun mennessä. Tämän vuoksi kertomuksessa on käsitelty arviointia lähinnä laadullisesti ja ehdotettu mahdollisia indikaattoreita tulevia arviointeja varten. Tämä toimenpide viivästyi, koska Copernicus-asetuksen kiireellinen valmistelu ohjelman operationaalista vaihetta varten sekä delegoitu säädös Copernicuksen tietopolitiikan määrittämiseksi aiheuttivat voimavaroihin kohdistuvaa ylivoimaista rasitetta. Näitä pidettiin ensisijaisena, jotta käyttäjillä olisi mahdollisimman yhtenäinen ja vakaa sääntelykehys käytössään. Väliarviointikertomus on julkaistu täydellisenä Copernicuksen www-sivustolla 2, jossa se on jatkuvasti saatavilla tietolähteenä, kun halutaan syventää tässä kertomuksessa lyhyesti käsiteltyjä aiheita. 2. TAUSTAA 2.1. GMES-ohjelmasta Copernicus-ohjelmaan Vuonna 1998 julkaistun Bavenon manifestin jälkeen EU teki Göteborgin Eurooppaneuvostossa vuonna 2000 strategisen päätöksen riippumattoman eurooppalaisen avaruussijoitteisen maanseurantakapasiteetin kehittämisestä, jotta voidaan tarjota palveluja ympäristö- ja turvallisuusalalla hyödyntäen GMES-ohjelmaa (ympäristön ja turvallisuuden maailmanlaajuinen seuranta, Global Monitoring for Environment and Security). Tarkoituksena oli hyödyntää kapasiteetin rakentamisessa ja vahvistamisessa maanseurannan alan nykyistä tutkimuskapasiteettia, jonka johdossa ovat Euroopan avaruusjärjestö (ESA), Euroopan sääsatelliittijärjestö (EUMETSAT) ja yksittäiset jäsenvaltiot. EU ja ESA rahoittivat vuosina GMES:n ensivaiheen kehittämistä eli investoivat esioperationaalisten palvelujen kehittämiseen, GMES:n ensivaiheen toimintoihin ja avaruuskomponenttiin. 1 2 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 911/2010, annettu 22 päivänä syyskuuta 2010, Euroopan maanseurantaohjelmasta (GMES) ja sen ensivaiheen toiminnasta ( ). EUVL L 276, , s FI 2 FI

3 Euroopan komissio hyväksyi heinäkuussa 2013 ehdotuksen asetukseksi Copernicus-ohjelman perustamisesta 3. Nimen vaihtuminen Copernicukseksi merkitsi siirtymistä tutkimus- ja esioperationaalisesta vaiheesta täysin operationaaliseen vaiheeseen. Ohjelman tärkeimpänä tavoitteena on tarjota unionin valvonnassa itsenäisiä palveluita, joilla varmistetaan ympäristö- ja turvallisuusalaa koskevien tarkkojen tietojen saaminen ja jotka on räätälöity ensisijaisesti niiden käyttäjien tarpeiden mukaan, jotka ovat vastuussa poliittisesta päätöksenteosta sekä politiikan täytäntöönpanosta ja seurannasta EU:ssa ja sen jäsenvaltioissa. EU:n investointien tarkoituksena on täyttää seurannassa olevat aukot, järjestää pääsy olemassa oleviin resursseihin ja kehittää operatiivisia palveluja. Copernicus on myös keskeisessä asemassa toteutettaessa älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskevaa Eurooppa strategiaa. Copernicus-ohjelmaan kuuluu kuusi operatiivista palvelua: meriympäristön seuranta, ilmakehän seuranta, maakartoitus, ilmastonmuutoksen seuranta sekä tuen antaminen hätätilanteiden hallinnassa ja turvallisuuden alalla. Satelliiteista ja in situ -mittalaitteista (poijuista, ilmapalloista ja ilma-antureista) saatujen havaintojen yhdistelmä tuottaa ajantasaisia, luotettavia ja lisäarvoa synnyttäviä tietoja ja ennusteita esimerkiksi maa- ja kalatalouden, maankäytön ja kaupunkisuunnittelun, katastrofivalmiuden, merikuljetusten ja ilmansaastumisen seurannan tueksi GMES:n ensivaiheen toiminta Ohjelma perustettiin väliaikaiseksi välineeksi, joka toimii siltana siirryttäessä GMESohjelman esioperationaalisista palveluista, jotka kehitettiin tutkimuksen seitsemännen puiteohjelman avaruusmäärärahoista rahoitetun perustamisvaiheen aikana, GMES-ohjelman täysimittaiseen hyödyntämiseen vuoden 2013 jälkeen. GMES:n ensivaiheen toimintaa koskeva ohjelma käynnistyi virallisesti 1. tammikuuta 2011, ja GMES-ohjelman ensimmäiset operatiiviset palvelut aloitettiin huhtikuussa Täysimittaisen toimintatilan on saavuttanut kaksi palvelua, hätätilanteiden hallintapalvelu (Emergency Management Service, EMS) ja maakartoituspalvelu. Ohjelman tavoitteena on hätätilanteita ja maakartoitusta koskeva täysimittainen palveluketju: infrastruktuuritoiminnot, tiedonsaanti ja tuotekehittely. Näiden alojen rahoituksen myöntämisen perusteena olivat i) GMES-ohjelman valmistelutoimien jatkuvuuden varmistaminen 4, ii) kiireellisesti tarvittavien karttojen ja palveluiden toimittaminen hätätilanteita varten ja iii) sen toteaminen, että yksityiset palveluntarjoajat lopettavat toimintansa, ellei jatkuvuutta ole Ohjelman väliarviointi Komission tilaaman väliarvioinnin suoritti Centre for Strategy and Evaluation Services -laitos, joka käytti hyväkseen vuonna 2012 tehdyissä tutkimuksissa ja haastatteluissa kerättyä tietoa. Tarkoituksena oli arvioida ohjelman tähänastista täytäntöönpanoa, erityisesti arvioida ohjelman täytäntöönpanon merkityksellisyyttä (ja johdonmukaisuutta), tehokkuutta, vaikuttavuutta (ja vaikutuksia), lisäarvoa ja kestävyyttä arvioida edistymistä GMES-ohjelmaan liittyvän politiikan erityisaloilla, joita ovat muiden muassa data- ja informaatiokonsepti, turvallisuuspolitiikka, GMES:n käyttäjäfoorumi, GMES-komitea ja turvallisuuslautakunta antaa tietoja valmisteltaessa GMES-ohjelman jatkoa vuodesta 2013 eteenpäin. 3 4 COM(2013) 312 final/2, 12. heinäkuuta GMES:n valmistelutoimiin myönnettiin 10,2 miljoonaa euroa vuosina Tukea annettiin kolmelle kestoltaan kolmivuotiselle tarjouspyynnölle, mikä johti viiteen valmistelevaan hankkeeseen. FI 3 FI

4 Palvelut olivat arviointia tehtäessä alkuvaiheessa, ja siksi edistymistä on arvioitu myös laajemmin, esimerkiksi siltä kannalta, miten tehokkaasti komissio on toiminut yleisenä koordinoijana ja kuinka hyvin vasta perustettu GMES:n käyttäjäfoorumi on saavuttanut tavoitteensa. 3. ARVIOINNIN PERUSTEELLA TEHDYT KESKEISET HAVAINNOT Kertomuksen rakenne perustuu ulkopuolisen konsultin tekemään väliarviointiraporttiin. Siinä päähuomio kohdistetaan ohjelman operationaalisiin näkökohtiin eli hätätilanteiden hallintapalveluun ja maakartoituspalveluun. Muut palvelut olivat joko esioperationaalisia eli seitsemännen puiteohjelman määrärahoista rahoitettaviin tutkimushankkeisiin perustuvia palveluja tai suunnitteluvaiheessa olevia palveluja. Näitä olivat merikomponenttiin kuuluva MyOcean2-hanke ja ilmakehäkomponenttiin kuuluva seitsemännen puiteohjelman määrärahoista rahoitettava MACCII-hanke. Turvallisuuspalveluun ja ilmastonmuutoksen seurantapalveluun ei liity mitään tiettyä hanketta, mutta niissä voidaan hyödyntää monilukuisten tutkimushankkeiden ja kansallisten hankkeiden tuloksia. Avaruuskomponenttia on kertomuksessa analysoitu vain osallistuvista tutkimushankkeista ostettavan tiedon osalta sen perusteella, mitä vaatimuksia tietovarastomekanismin (Data Warehouse, DWH) kautta on esitetty, ESA:n kanssa sovitun mukaisesti (koska asianomaisten Sentinel-satelliittien rakentaminen oli vielä kesken) Operatiiviset palvelut Hätätilanteiden hallintapalvelu (EMS) Huhtikuussa 2012 käynnistetty kartoituspalvelu hätätilanteita varten (EMS-Mapping) on hyvin tärkeä pelastuspalvelusta vastaaville kansallisille virastoille ja muille käyttäjille. Siksi käyttäjien tarpeet on otettu huomioon hätätilanteiden hallintapalvelun suunnittelu-, testaus ja validointivaiheessa. Komissiolle toimitetussa aineistossa korostettiin GMES:n valmistelutoimiin kuuluvasta linker-palvelusta 5 ja esioperationaalisesta SAFER 6 -hankkeesta saatuja kokemuksia. Palvelun avulla on voitu tehokkaasti yhdistää kertynyt käytännön kokemus ja useiden vuosien aikana kertynyt tieto siitä, mitkä ovat käyttäjien tarpeet hätätilanteiden hallinnan alalla. Tietoa on saatu aihekohtaisissa seminaareissa, työryhmissä ja käyttäjäkokouksissa, joita on järjestetty aiempien hankkeiden yhteydessä. EMS-kartoituksen avulla kehitetyt tietotuotteet ovat seitsemännestä puiteohjelmasta rahoitetun esioperationaalisen SAFER-hankkeen vahvaa jatkumoa. Tosin niihin on tehty joitakin muutoksia, jotka liittyvät uuden operatiivisen palvelun teknisiin selosteisiin. EMS-kartoituksen tärkeä saavutus on se, että saatavilla on täysin toimiva palvelu, joka pystyy toimittamaan tietotuotteita sekä kiireellisesti että ei-kiireellisesti heti palvelun käynnistämisen jälkeen. Koska ei-kiireellistä palvelua ei ollut aktivoitu vielä arviointia tehtäessä, näytti ilmeiseltä, että kiireellinen palvelu olisi tärkeämpi autettaessa käyttäjäyhteisöä varsinkin pelastuspalvelun alalla. Palvelun käyttäjät olivat yleisesti hyvin tyytyväisiä lopullisiin kuvatuotteisiin. Jotkut käyttäjät, jotka tarvitsivat kartoitukseen liittyviä tietotuotteita pelastuspalvelutarkoituksiin, ilmoittivat kuitenkin, että he haluaisivat pääsyn primaarisiin tietokokonaisuuksiin ESA:n Data Warehousen (DWH) kautta sen avulla pääsee käsiksi osallistuvien hankkeiden satelliittidataan voidakseen sisällyttää ne operationaaliseen 5 6 linker on valmisteleva toimi, jonka tarkoituksena on tukea GMES-ohjelman hätätilanteiden hallintapalvelun tuotteiden operationaalista käyttöä kaikkialla Euroopan unionissa. SAFER-hankkeen tarkoituksena on toteuttaa esioperationaalisia versioita hätätilanteiden hallintapalvelusta. FI 4 FI

5 työnkulkuun. EMS-kartoituspalvelua voitaisiin tehostaa, jos avaruuskomponenttia täydentäisivät tarvittaessa kiiretilassa hyvin korkean resoluution in situ -tiedot, kun kyse on tietyn tyyppisistä hätätilanteista (esimerkiksi ilmassa kulkeva kaukokartoitustieto maanjäristyksissä). EMS-kartoitus (kiiretila) vaatii jatkuvia ponnisteluja, jotta tiedot ovat saatavissa nopeammin, kun palvelu on aktivoitu. Kansallisten tietokeskusten verkosto, joka perustettiin linker-valmistelutoimien avulla ja jota koordinoi humanitaarisen avun ja pelastuspalvelun pääosaston (ECHO) seuranta- ja tiedotuskeskus, on ollut keskeisessä asemassa levitettäessä EMS-kartoitustietotuotteita asianomaisille toimijoille alueellisella ja sitä alemmilla tasoilla. Toiminta on osoittautunut hyvin tärkeäksi, jotta voidaan jäsentää käyttäjäyhteisön antamaa palautetta. Joissakin jäsenvaltioissa on kuitenkin vielä tehtävää tällä alalla Maakartoituspalvelu Maakartoituspalvelun yleiseurooppalaisen komponentin tietotuotteet ovat hyvin tärkeitä, jos tarkastellaan ympäristöseurannasta ja -raportoinnista vastaavien eurooppalaisten ja kansallisten päättäjien ja viranomaisten tunnistettuja tarpeita. Myös maakartoituspalvelun maailmanlaajuisen komponentin mukaiset tuotteet ovat tulevaisuudessa erittäin merkityksellisiä, koska kasvillisuutta ja monia muita bioparametrejä on tärkeää pystyä seuraamaan jatkuvasti, jotta saadaan tietoa EU:n politiikan tueksi muun muassa maatalouden ja kansainvälisen kehityksen aloilla, joilla EU:lla on maailmanlaajuisia sitoumuksia. Tärkeää on myös voida antaa panos maailmanlaajuisiin paikkatietojen jakoa koskeviin hankkeisiin, kuten maailmanlaajuiseen maanhavainnointijärjestelmään (Global Earth Observation System of Systems, GEOSS). Tiettyjen tuotteiden kehittämiseen sisältynyt hienosäätövaihe on ollut olennaisen tärkeä varmistettaessa, että tulokset ovat mahdollisimman yhdenmukaiset. Täysimittaisen toiminnan kannalta on kuitenkin tärkeää, että yksityiskohtaiset tuoteselosteet julkaistaan hyvin aikaisessa vaiheessa palvelusopimuksen teon jälkeen. Tämän vuoksi arvioinnissa korostetaan, että seurantaa koskevat vaatimukset on eriteltävä tarkemmin (esimerkiksi Data Warehousessa on eriteltävä kasvillisuutta koskevat vuodenaikaan liittyvät ongelmat satelliittitietoja koskevien vaatimusten osalta). Tulevat Copernicus-ohjelman Sentinel-satelliitit tuottavat keskiresoluution dataa, mutta palveluissa ilmeni kasvavaa tarvetta lisätä korkean resoluution datan volyymejä. Datanhankintajärjestelmä, joka perustuu ESA:n nykyisin koordinoiman Data Warehousen vaatimuksiin, säilytetään ja sitä parannetaan tulevaisuudessa tämän tyyppisen tiedon osalta. Maakartoituspalvelun viimeistelyvaihe kesti odotettua kauemmin temaattisten tuotteiden kehittämisen osalta, ja hienosäätöprosessin aikana oli sovitettava yhteen eri maantieteellisten alojen palveluntarjoajien tuottamat tulokset. Ongelmia on vielä yleiseurooppalaisten maakartoitustietotuotteiden saatavuuden nopeudessa. Palvelun maailmanlaajuisen maakomponentin avulla voidaan tukea tietoperusteista päätöksentekoa erityisesti EU:n ulkoisissa toimissa sellaisilla aloilla kuin maatalous, elintarviketurva, ympäristöasiat, aavikoituminen, kuivuuden seuranta ja kansainvälinen ilmastonmuutoksen torjunta. Palvelun avulla EU:n on myös helpompi täyttää kansainvälisissä sopimuksissa ja yleissopimuksissa annetut nykyiset eurooppalaiset sitoumukset, koska antamalla panoksensa maailmanlaajuiseen maanhavainnointijärjestelmään (GEOSS) EU täyttää kansainväliset maanseurantajärjestelmiä koskevat sitoumuksensa. Euroopan ympäristökeskuksen (EYK) Corine Land Cover -käyttäjäsovellustietokannan (Corine Land Cover User Application Database) kaltaiset hankkeet ovat esimerkkejä siitä, millä eri tavoilla keskeisiä Copernicus-tuotteita käytetään toimintaketjun loppupäässä. FI 5 FI

6 3.2. Käyttäjien osallistuminen, toimintaketjun loppupään kehitys ja tietojen saanti Ohjelmaa pidettiin käyttäjien kannalta erittäin tarpeellisena erityisesti Euroopan tasolla ja kansallisella tasolla. Yleiseurooppalaisia tietotuotteita tarvitaan tehtäessä tietoperusteisia poliittisia päätöksiä avaruudesta käsin tapahtuvan seurannan, valvonnan ja raportoinnin avulla tärkeillä aloilla, joita ovat esimerkiksi Euroopan keskeisten ympäristötavoitteiden saavuttaminen ja ilmastonmuutoksen vaikutusten seuranta. Yleisesti oltiin yhtä mieltä siitä, että ohjelman avulla saadaan aikaan lisäarvoa, koska se tarjoaa Euroopan tason tietotuotteita, jotka ovat yhdenmukaisia ja vertailukelpoisia. GMESohjelmassa on kuitenkin parantamisen varaa joillakin aloilla (esimerkiksi tietopolitiikkaa voisi selventää ja tietojen saantia helpottaa). Erityisesti on varmistettava riittävä yhteydenpito paikallis- ja aluetason viranomaisiin, joille ei, varsinkaan joissakin uusissa jäsenvaltioissa, ole aivan selvää, miten GMES-tuotteita voidaan käyttää heidän tarpeitaan vastaavasti kansalaisille suunnattujen paikallisten palveluiden kehittämisessä. Käyttäjien antamista arvioinneista piirtyy yleisesti ottaen myönteinen kuva: he näyttävät olevan hyvin kiinnostuneita tuloksista ja tietotuotteista, joita ohjelman avulla rahoitetuista kahdesta operatiivisesta palvelusta saadaan. Lyhyen aikavälin haasteista huolimatta Copernicus-ohjelmalla on mahdollisuuksia synnyttää työpaikkoja ja tukea talouskasvua keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä kehittämällä maanseurantapalveluja. Mahdollisuuksia on hyödynnettävä tehokkaammin käyttämällä hyväksi erityisesti paikallisen ja alueellisen tason viranomaisilta saatua palautetta, joka koskee tiedon mahdollista käyttöä. Lisäksi tietoa on vielä räätälöitävä (ja temaattisia tietokokonaisuuksia on lisättävä), ennen kuin tuotteiden voidaan sanoa täyttävän käyttäjien tarpeet paikallisella ja alueellisella tasolla. Tämän kehitysvaiheen toteuttajina voisivat olla uudet toimijat, jotka liittyvät tietojen toimittamisen arvoketjuun ja kehittävät toimintaketjun loppupään lisäarvoa tuovia palveluita. Toimintaketjun loppupään markkinoilla todetaan olevan kehityspotentiaalia. Samalla suositellaan varmistamaan ohjelman kehittämisen ja palveluiden tarjoamisen jatkuvuus. Euroopan ympäristökeskuksen luvut osoittavat, että sellaisten tietotuotteiden valmistaminen, joissa GMES-tieto yhdistetään muista lähteistä (esimerkiksi Corine Land Cover Image ja Urban Atlas 8 ) saatuun vapaasti verkossa saatavilla olevaan tietoon, on jo nyt edistänyt toimintaketjun loppupään kehittämistä julkisella sektorilla. Onnistumisen kannalta ratkaiseviksi seikoiksi on nimetty laadukkaan ja ajantasaisen viitetiedon ja in situ -tiedon saatavuus. Kansallisten viitetietojen yhdenmukaistamisen teknisten esteiden poistamisessa on edistytty Euroopan yhteisön paikkatietoinfrastruktuurin (INSPIRE) 9 puitteissa tehdyn työn ansiosta, mutta vielä on tehtävää. Toimintaketjun loppupään kehittämisessä on todettu olevan seuraavia esteitä: tiedonsaantia koskevan tietämyksen puute pk-yrityksissä, epävarmuus tietoa käyttäville palveluille tarjolla olevien julkisten markkinoiden suuruudesta ja mahdollisuuksista sekä reiteistä markkinoille ja epätietoisuus siitä, onko kysyntää (ja maksukykyä) riittävästi, jotta voidaan saavuttaa Corine-ohjelma otettiin Euroopan unionissa käyttöön vuonna Corine tarkoittaa ympäristöä koskevan tiedon koordinointia (Coordination of Information on the Environment). Se oli prototyyppihanke, jossa työstettiin useita erilaisia ympäristöön liittyviä asioita. Corine-tietokannat ja useat sen ohjelmista ovat siirtyneet Euroopan ympäristökeskukselle. Urban Atlas tarjoaa yleiseurooppalaista vertailukelpoista maankäyttö- ja maanpeitetietoa yli asukkaan suurista kaupunkialueista Urban Audit -kaupunkitutkimuksen mukaisesti. Paikkatietojärjestelmän tietoja voi ladata yhdessä kunkin järjestelmään kuuluvan kaupunkialueen kartan ja metatietoa sisältävän raportin kanssa. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2007/2/EY, annettu 14 päivänä maaliskuuta 2007, Euroopan yhteisön paikkatietoinfrastruktuurin (INSPIRE) perustamisesta. FI 6 FI

7 mittakaavaetuja. Epäilyt riskialttiista rahoituksesta ovat nyt poistuneet huolimatta siitä, että monivuotisessa rahoituskehyksessä hyväksytty Copernicus-ohjelman talousarvio on pienempi kuin komission alkuperäisessä ehdotuksessa. Uusi Copernicus-asetus ja ohjelman tuleva hallinnointi suunnitellaan tämän tilanteen mukaisiksi ja niin, että varmistetaan jatkuvuus, jota sidosryhmien investointi Copernicus-tietojen hyödyntämiseen edellyttää Arvioinnin yleiset tulokset Yleisesti ottaen arviointi vahvisti, että ohjelma on merkityksellinen, tehokas ja vaikuttava. Selvää on, että tavoite perustaa ensimmäiset operatiiviset palvelut on jo nyt saavutettu. Vaikka ohjelmaa koskeva asetus hyväksyttiin ennen Eurooppa strategiaa, ohjelma on yhdenmukainen strategiassa asetettujen älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskevien tavoitteiden kanssa, kun otetaan huomioon esimerkiksi toimintaketjun loppupään palvelujen kehittäminen, joka lisää kasvua ja työpaikkoja. Mahdollisuuksien hyödyntämisen tiellä on kuitenkin esteitä, koska yritykset eivät ole riittävän valveutuneita asian suhteen. Lisäksi haluttaisiin korkeamman resoluution tietoa. Vaikka lienee ennenaikaista tehdä täysimittaista arviointia, ohjelman avulla kehitettyjen kahden tärkeimmän operatiivisen palvelun voidaan odottaa tuovan hyvän vastineen rahoille. Muut vaikutukset on arvioitava vuonna 2015 tehtävässä jälkiarvioinnissa. Sidosryhmät olivat hyvin tyytyväisiä ohjelman yleisiin hallinta- ja täytäntöönpanojärjestelyihin. Haastattelutuloksista kannattaa panna merkille se, että useimmat käyttäjät ilmoittivat olevansa kiinnostuneita sekä jo nyt toiminnassa olevista palveluista että operatiivisten palveluiden koko kirjon valmistuttua saatavista poikittaistuotteista. Arvioinnissa paljastui, että osalla käyttäjistä GMES-ohjelmalle oli vaihtoehtoja. Ne saattavat toimia kansallisella tasolla, jolloin niissä ei ole tarkasteltavan ohjelman eurooppalaista näkökulmaa, tai ne eivät ehkä ole maksuttomia, kuten ohjelman palveluiden tuotteet ja Sentinel-satelliittien antama tieto tulevaisuudessa ovat. Käyttäjät olivat tyytyväisiä siihen, että GMES:n kahden palvelun kehittämiseen liittyvät erityistoiminnot on siirretty yhteiselle tutkimuskeskukselle (YTK), Euroopan ympäristökeskukselle ja ECHO-pääosaston seurantaja tiedotuskeskukselle. Esimerkiksi yhteinen tutkimuskeskus ja ympäristökeskus ovat antaneet käyttöön tarvittavan teknisen asiantuntemuksen, jotta EMS-kartoituksen ja maapalveluiden kehittämistä voidaan ohjata ja varmistaa riittävä koordinointi määritettäessä tiedon ja kuvien tarvetta ESA:lle. Tarvitaan kuitenkin vielä lisää yhteistyötä sen varmistamiseksi, että ESA:n johtama Data Warehouse tuottaa tarkoitukseen sopivaa tietoa. Komission asiasta vastaavan yksikön työtä on arvioitu myönteisesti ja tutkimushankkeiden ja esioperationaalisten palveluiden välillä on todettu olevan jatkuvuutta. Arvioinnissa kuitenkin korostettiin, että priorisointia on syytä parantaa. Yleisesti ottaen ohjelmaa pidettiin tehokkaana mekanismina kehitettäessä täysin operatiivisia palveluja. Budjettirajoitusten vuoksi voitiin näin alkuvaiheessa rakentaa vain kaksi palvelua suunnitelluista kuudesta mahdollisesta palvelusta. Valintaa pidettiin asianmukaisena, koska se tarjoaa mahdollisuuden jatkaa muiden palvelujen rahoitusta esioperationaalisessa ympäristössä. Ohjelman Euroopan tasolla saatavaksi lisäarvoksi todettiin selvästi se, että siinä otetaan huomioon käyttäjien rajat ylittävät, maanseurantaan liittyvät tarpeet hätätilanteiden hallinnan ja maapalveluiden alalla. Monet päättäjien ja julkisen hallinnon käyttäjien maanseurantatarpeet ovat luonteeltaan rajat ylittäviä, koska jäsenvaltioilla on jaettu vastuu raja-alueiden valvonnasta ja eri alueiden yhteenkytkeytyvyydestä. Monilla mailla on myös samanlaisia ympäristöön tai kaupunkeihin liittyviä ominaisuuksia (esimerkiksi biologisen monimuotoisuuden seuranta rantavyöhykkeillä ja kaupunkisuunnittelun haasteet samankokoisten kaupunkien välillä). FI 7 FI

8 Kun lähestymistapana on vaiheittainen käyttöönotto / käytöstä poistaminen, voidaan eurooppalaisiin tietokokonaisuuksiin ajan mittaan sisällyttää tietoja kansallisista karttapalveluista tai maa- ja kiinteistörekistereistä. Sitä ennen on kuitenkin ratkaistava tietojen yhdenmukaistamisessa vielä olevat ongelmat. Toistaiseksi tarvitaan kumpaakin tietokokonaisuustyyppiä, joilla on tarvittavat liitännät ja yhteentoimivuus, myös INSPIREprosessin ansiosta. 4. TÄRKEIMMÄT SUOSITUKSET JA SUUNNITELLUT SEURANTATOIMET Komissio sai arvioinnista arvokasta tietoa. Se pyrkii parantamaan jatkuvasti ohjelman täytäntöönpanoa ja ottamaan huomioon suositukset täysin operationaalisen vaiheen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Arvioinnista on saatu myös tärkeää käytännön opastusta valmisteltaessa ehdotusta uudeksi Copernicus-asetukseksi (COM(2013) 312 final/2, 12. heinäkuuta 2013) tietopolitiikan kehittämisen ja tietovaatimusten tunnistamisen osalta (Data Warehouse). Sekä hätätilanteiden hallinta että maanseurantapalvelut edellyttävät parempaa tiedonostojärjestelmää, ja vastatakseen tähän tarpeeseen Euroopan komissio ja Euroopan avaruusjärjestö keskustelevat parhaillaan Data Warehousen uudesta versiosta. Asiakirjasta käy selvästi ilmi tarve parantaa ajantasaisuutta, resoluutioita ja hankintaikkunoita. Kun kyse on hätätilanteiden hallintapalvelun ajantasaisuudesta, palveluntarjoaja, ESA ja komissio pitävät lisäksi kokouksia, joissa selvitetään vastuita ja mahdollisia pullonkauloja ja parannetaan näin yleistä suorituskykyä. Arvioinnissa nousi esiin kysymyksiä, jotka koskivat käyttäjäfoorumin tulevaa asemaa. Se on erotettava GMES-komitean asemasta, jotta ei heikennetä käyttäjäfoorumin asemaa välittäjänä hallintotapaa koskevissa järjestelyissä komission, jäsenvaltioiden ja todellisten loppukäyttäjien välillä. Käyttäjäfoorumia ei mainita nykyisessä ehdotuksessa Copernicusasetukseksi, koska se ei ole komiteamenettelyä koskevien perussääntöjen mukainen. Sidosryhmien säännöllinen osallistuminen säilyy kuitenkin ennallaan 10, erityisesti palvelun tasolla ja asiantuntevampien käyttäjäryhmien ollessa kyseessä. Sidosryhmien hallinnollisen ja raportointia koskevan taakan osalta ei tullut esiin erityisen jyrkkiä vaatimuksia. Palveluntarjoajat eivät nostaneet erityiseksi ongelmaksi tietojen määrää, joka palvelusopimusten täytäntöönpanon aikana vaaditaan. Seurannan puitteista ja GMESohjelmalle määritellyistä indikaattoreista ei ollut kuitenkaan vielä lopullisesti sovittu eikä niitä ollut pantu täytäntöön arvioinnin tapahtuessa. Arvioija on tarkistanut indikaattorit, joilla mitataan, miten ohjelma tulevaisuudessa auttaa saavuttamaan Copernicus-ohjelmaan liittyvän politiikan tavoitteita. Tämä on tärkeää mitattaessa täysin operationaalisen ohjelman, kuten Copernicuksen, suorituskykyä ja sisällytetään tuleviin palvelusopimuksiin. Koska palveluita ja tietoja käytetään jo nyt useilla politiikan aloilla, arvioinnin tulokset kiinnostavat laajemminkin komission yksiköitä, erityisesti seuraavia pääosastoja: AGRI, CLIMA, EEAS, ECHO, ENV, MARE ja REGIO. Lisäksi myös Euroopan ympäristökeskus ja yhteinen tutkimuskeskus voivat hyödyntää arvioinnin tuloksia toimiessaan teknisinä koordinaattoreina GMES-ohjelman hätätilanteiden hallintapalvelussa ja maakartoituspalvelussa. Palveluiden kehittäminen on suosituksen mukaisesti suunniteltu siten, että käytetään hyväksi synergiaetuja ja vältetään päällekkäisyyksiä. Arvioijan mielestä tähän mennessä suuntauksena on ollut kiinnittää enemmän huomiota avaruuskomponenttiin ja jättää vähemmälle huomiolle in situ- ja palvelukomponentit. Pidettiin ratkaisevan tärkeänä kiinnittää enemmän poliittista 10 COM(2013) 312 final/2, 12. heinäkuuta 2013, 2 artiklan 2 ja 3 kohta. FI 8 FI

9 huomiota sen varmistamiseen, että palveluille on tarjolla riittävästi resursseja ja että tukitaan tietoaukot, sillä nämä osa-alueet ovat ratkaisevan tärkeitä ohjelman lopullisen onnistumisen kannalta. Komissiossa on äskettäin tehty uudelleenorganisointi sen varmistamiseksi, että sekä infrastruktuurikomponenttiin että palveluihin kiinnitetään riittävästi huomiota. Yksikköjä on nyt kaksi, ja kumpikin hoitaa yhtä Copernicus-ohjelman aluetta. Lisäksi Copernicus-asetuksen luonnoksessa otetaan suositus huomioon siten, että palvelujen rahoitukseen tulee huomattava lisäys. Arvioija korosti tietopolitiikan viimeistelyn tarvetta. Copernicus-ohjelman sidosryhmille ja erityisesti yksityiselle sektorille, joka on huonommin perehtynyt asiaan, on selvitettävä, miten täysimittaisen ja avoimen tiedonsaannin konsepti toimii käytännössä. Komissio hyväksyi äskettäin tietopolitiikkaa koskevan delegoidun asetuksen 11, jossa selvitetään näitä asioita. 11 Komission delegoitu asetus, annettu 12 päivänä heinäkuuta 2013, asiakirja C(2013)4311 final. FI 9 FI