Matkaraportti Berliinin Fruit Logistica-messuilta PotatoNow-hanke. Timo Lötjönen vanhempi tutkija MTT Ruukki. - kuvat: Timo Lötjönen

Transkriptio

1 Matkaraportti Berliinin Fruit Logistica-messuilta PotatoNow-hanke Timo Lötjönen vanhempi tutkija MTT Ruukki - kuvat: Timo Lötjönen

2 Tämän messumatkan tarkoituksena oli hankkia uusinta tietoa PotatoNow-hankkeessa tehtävän kirjallisuusselvityksen tueksi. Kirjallisuusselvityksen tavoitteena puolestaan on kartoittaa perunan kolhiintumiseen vaikuttavia tekijöitä ja miten kolhiintumisriskiä voidaan vähentää perunan varastokäsittelyissä ja kauppakunnostuksessa. Perunan kolhiintuminen aiheuttaa tuntuvia rahallisia tappioita ympäri maailman. Fruit Logistica on kasvisten tuotantoon, varastointiin, kauppakunnostukseen ja logistiikkaan keskittyvä erikoisnäyttely, jossa tänä vuonna oli 2400 näytteilleasettajaa 80 eri maasta. Seuraavassa muutamia kuvia, jotka liittyvät kasvisten ja erityisesti perunan hellävaraiseen käsittelyyn. Kuva 1. Volta Belting esitteli kasvisten hellävaraiseen siirtoon sopivia elastisia kuljetinhihnoja. Tässä samaan hihnaan on liitetty esimerkin omaisesti palasia useamman tyyppisestä hihnasta.

3 Kuva 2. Perunan manuaaliseen pussitukseen sopiva yksinkertainen säkityslaite. Huomaa pieni pudotuskorkeus ja pehmustettu alusta. Kuva 3. Jo pidemmälle automatisoitu perunan pussituslaite. Kolhiintumisvaara on tässäkin olemassa.

4 Kuva 4. Pudotusvaimennin lajittelurullaston loppupäässä. Kuva 5. Hidastinläppä (sininen) kun perunat valutetaan käsinvalintarullakolle.

5 Kuva 6. Hedelmien siirtoon tarkoitettu kuljetinlaitteisto. Pinnat ovat hyvin elastista materiaalia, mutta voi olla, että ne eivät kestäisi kovin kauaa multaisten perunoiden kuluttavaa vaikutusta. Oppia voitaisiin kuitenkin ottaa perunankäsittelylinjastoihinkin. Kuva 7. Kuorittujen perunoiden tai vihannesten siirtoon tarkoitettu kuljetinhihnasto. Näin tavaravirran suunta saadaan muutettua hellävaraisesti liki 90 astetta.

6 Kuva 8. Porkkanoiden optinen lajittelija jakoi porkkanat laadun mukaan näihin laatikoihin. Laatikkoa ennen on hidastinläppä ja laatikon pohja on elastista materiaalia. Kuva 9. Porkkanan nostoon tarkoitettu nostokone, jonka purkuelevaattorin korkeutta laatikon tai perävaunun pohjasta voidaan säätää pudotuskorkeuden pitämiseksi mahdollisimman pienenä.

7 Kuva 10. Robottikäsivarsi, joka tekee pikkusäkkeihin pakatuista perunoista trukkilavalla tukevasti pysyvän pinon. Ainakin videolla robotin toiminta vaikutti hyvin hellävaraiselta vaikkakin erittäin nopealta. Kuva 11. Grimmen perunan käsittelylinjastoa, joka on tarkoitettu irtoperunan vastaanottoon ja esilajitteluun perunavarastolle. Nämä laitteistot ovat niin massiivisia, ettei niitä voitu tuoda näyttelyhalliin. Tässäkin pudotuskorkeudet ovat matalat ja pudotusvaimentimia käytetään.

8 Kuva 12. Miedeman optisessa lajittelijassa oli perunoille kovan näköinen pudotus. Kuva 13. Samassa lajittelijassa perunat pudotetaan eri laatuluokkiin paineilman avulla pehmustettuja pudotusluiskia apuna käyttäen. Toki pudotuskorkeus on tässä suurempi kuin edellisessä kuvassa.

9 Kuva 14. Skalsin lajittelijassa perunat poistuvat pehmennetyn tason kautta. Kuva 15. Skalsin lajittelijan pudotusvaimentimet perunoiden tulopäässä.

10 Kuva 16. Pudotusvaimentimia Skalsin toimittamassa perunan lajittelulinjastossa. Kuva 17. Grimmen laatikointikoneen alas laskeutuva elevaattorin pää vähentää perunoiden kolhiintumista, kun laatikko on tyhjä.

11 Kuva 18. Perunan automaattiset pakkaus-/pussituskoneet ovat väistämättä korkeita, jolloin on olemassa riski perunoiden kolhiintumiselle joko toisiaan tai metallipintoja vasten. Näyttelyn teemana vaikutti olevan kasvisten käsittelyn automatisointi, mm. pakkauksen ja optisen lajittelun osalta. Kolhiintumisen välttäminen ei ollut mikään erityisteema, vaikka pyrkimys laadun säilyttämiseen ensiluokkaisena näkyi kaikkialla. Päällimmäisinä keinoina näyttivät olevan kasvisten törmäysnopeuden (mm. pudotuskorkeudet) vähentäminen ja törmäyspintojen pehmustaminen. Kirjallisuuskatsauksessa esille tulleet uudet menetelmät eivät välttämättä olleet lähteneet yleistymään laitevalmistukseen asti. Keskustelin mm. Skalsin edustajien kanssa perunoiden pikalämmityksestä mustelmoitumisen vähentämiseksi kylmää perunaa lajiteltaessa. He kyllä tiesivät tehdystä tutkimustyöstä, mutta pitivät perinteistä huoneenlämmössä tapahtuvaa lämmitystä parempana, koska pikalämmityksessä voi mm. muodostua kondenssivettä perunoiden pinnalle. Pyrkimys perunoiden käsittelyn automatisointiin ja suureen tehokkuuteen pienellä ihmistyömäärällä lisää väistämättä riskiä kolhiintumisille, koska käsittelylinjastoista tulee pitkiä ja monivaiheisia. Laitetoimittajat kuitenkin näyttävät tiedostavan nämä riskit melko hyvin ja ottavat ne huomioon suunnittelussa. Ongelmia voi tulla, kun usean eri laitevalmistajan laitteita sovitetaan yhteen ja kun laitteet alkavat ikääntyä (esim. pehmusteiden kestävyys). Silloin viljelijällä/ varaston hoitajalla on suuri vastuu pitää laitteet siinä kunnossa, että kolhiintumistappiot pysyvät alhaisina. Hedelmät ovat perunoita herkempiä kolhiintumaan ja perunoiden käsittelylinjastojen kehittämiseen voitaisiin soveltaa oppia sieltä. Suomessa näitä linjastoja on vain hyvin vähän, lähinnä suurilla omenanviljelijöillä ja tukkuliikkeillä.

12 Bon appetit!