Economic-ecological optimization group Aino Assmuth, Vesa-Pekka Parkatti, Antti-Juhani Pekkarinen, Sampo Pihlainen, Janne Rämö ja OT
|
|
- Ismo Auvinen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Metsän hoito jatkuvapeitteisenä: metsänomistajan talous, luonnon monimuotoisuus ja hiilen sidonta Olli Tahvonen, Helsingin yliopisto, Metsätieteiden laitos Economic-ecological optimization group Aino Assmuth, Vesa-Pekka Parkatti, Antti-Juhani Pekkarinen, Sampo Pihlainen, Janne Rämö ja OT
2 Klassinen näkökulma metsävarojen käyttöön: minkäikäisenä puu tai tasaikäinen puusto kannattaa kaataa? Faustmann 1849, Samuelson 1976,, Finnish silvicultural recommendations 213 Stand volume m 3 ha -1 V t Time years tasaikäismetsätalous rotation forestry (RF) Aika, vuosia t Maksimaalisen kestävän puuntuotannon tavoite: rt rt rt r 2 t rt r 3 max J( t ) w e pv( t ) e w e pv( t ) e w e pv( t ) e t... t V t maxw t t Paljaan maan nettonykyarvon maksimoinnin tavoite: 1. kiertoika 2. kiertoaika 3. kiertoaika 2
3 Metsien hoito tasaikäisrakenteisina puustoina vs jatkuvapeitteisinä Tasaikäismetsätalous (rotation forestry): puut samanikäisiä harvennuksia,.., päätehakkuu istutus, kylvö, siemenpuut yksi puulaji per puusto vert. puuplantaasit Faustmann 1849 metsätalous Suomessa ja Ruotsissa kiertoaika 1 kiertoaika 2 Jatkuvapeitteinen metsätalous (continuous cover forestry): eri-ikäisrakenteisuus vain harvennuksia puiden synty luonnollisesti useita puulajia de Liocourt 1898 (Kerr 214) Keski-Eurooppa, vaahterametsät Kanada, USA
4 Tasaikäismetsätalous yksinkertainen toteuttaa tuottaa tehokkaasti puuraaka-ainetta sopii parhaiten plantaasimetsätaloudelle laaja tausta tutkimuksessa ja opetuksessa metsäammattilaisten suosima: toimii aina ainoa oikea tapa hoitaa metsiä ~ Ongelmia metsien muiden arvojen säilyminen? homogeenisiin puustoihin liittyvät ongelmat onko aina kannattavin ratkaisu? plantaasit kattavat vain 7% maailman metsistä mutta sovelletaan laajasti plantaasien ulkopuolella sivuuttaen vaihtoehdot Metsien hoito jatkuvapeitteisenä paljon potentiaalia yhteensovittaa puuntuotanto ja metsien monimuotoisuus-, maisema-, virkistys- ja kulttuuriarvot paljon potentiaalia varautumisessa ilmastomuutokseen käytännössä Suomessa laiton ~ Ongelmia vähemmän tutkimuksellista taustaa vaikeampaa toteuttaa toimiiko aina? -syntyykö riittävästi uusia taimia? -tyvilaho? -korjuuvauriot? metsäammattilaiset: ei riittävästi kuutioita, ei kannata taloudellisesti
5 Monitietieteisyydestä luonnonvarojen tutkimuksessa * Metsien käytön ja suojelun kysymykset ovat väistämättä monitieteisiä ekologia, taloustiede, matematiikka, insinööriteiteet, ei vielä riittävästi toteudu metsäntutkimuksessa Yksi monitieteisyyden tulkinta: nojataan ekologisissa kysymyksissä ekologiaan, taloudellisissa kysymyksissä taloustieteeseen, matemaattissa kysymyksissä matematiikkaan, Model coupling methodology Taloudellis-ekologinen optimointi tutkimusryhmässä arvioitu tuoreessa artikkelissa Philosophy of Science -julkaisussa Model coupling metodologia johtaa yksityiskohtaisiin malleihin verrattuna tavanomaiseen luonnonvarojen taloustieteeseen malleihin, jolla on vahva talousteoreettinen perusta verrattuna moniin soveltavan ekologian ja ympäristötutkimuksen näkökulmiin välttää usein hedelmättömän tieteidenvälisen ideologisen kiistelyn ja suuntautuu monitieteiseen yhteistyöhön 5
6 Fysiikasta, biologiasta ja kansantaloustieteestä Fysiikkaa voidaan käyttää atomipommien valmistamiseen mutta myös aurinkopanelien kehittämiseen ja valmistamiseen Biologiaa voidaan käyttää turkiseläintuotannon tehostamiseen mutta myös luonnonsuojeluohjelmien suunnitteluun Kansantaloustiedettä voidaan käyttää monopoliyritysten lyhyen aikavälin voittojen maksimointiin mutta myös luonnonvarojen säästeliääseen ja oikeudenmukaiseen jakamiseen sukupolvien kesken Obs: Taloudelliset arvot kaupalliset arvot Talous business 6
7 Taloudellis-ekologinen usean puulajin malli (Tahvonen ja Rämö 216, 217) harvennustulot (netto) päätehakkuutulot (netto) ekosysteemipalvelut J,T max h, k,,tt, it it t 1 w R C, C b R C, C b T 1 l l t1 T1 it ith it it t f it cli it it T T T 1 h h k h h k tt1 i1 i1 BD t t T 1 T 1 1b 1b subject to, x x x x i 1,t 1 i t 1 i1 t 1 t x i1t h i1t k i1t, t t 1,...,T, i 1,...,l, x x x xis 1,t 1 is t xist 1 is 1 t is 1 t x is 1,t his 1,t k is 1,t, i 1,...,l, s 1,...,n 1, t t 1,...,T, ekologinen kokoluokkarakenteinen malli usean puulajin metsän kasvulle (Usher 1966, Caswell 21, Bollanssås 28) h h, i 1,...,k, s 1,...,n, t t,...,t, ist t ist 1 k k, i 1,...,l, s 1,...,n, t t,...,t, ist t ist 1 x i1t, x ist, i 1,...,k, s 2,...,n. 1 1
8 Mallin lähtökohtia ratkaistaan metsän käyttö, joka tuottaa suurimman mahdollisen kannattavuuden (metsäomistajan nettotulojen nykyarvon) kannattavuuteen voidaan sisällyttää ekosysteemipalveluiden arvo tai vain vertailla eri hakkuutapojen tuottamia ekosysteemipalveluiden määriä, monimuotoisuutta yms Simpson indeksi=>monimuotoisuus=>ekosysteemipalvelut=>hyöty ekosysteemipalveluista mallissa ei oteta a priori kantaa eri hakkuutapojen, puulajimäärien yms. paremmuuteen vaan nämä selviävät mallin ratkaisuista =>ratkaisuna voi tulla tasaikäismetsätalous tai jatkuvapeitteinen malli sisältää yksityiskohtaisen kuvauksen puunkorjuun kustannuksista sekä tasaikäismetsätaloudessa että jatkuvapeitteisessä vaihtoehdossa ekologisena kuvauksena metsän kasvusta voidaan käyttää norjalaista (Bollandsås et al 28) tai suomalaista (Pukkala et al. 213) mallia metsän tila voi olla alussa mikä tahansa mutta yksinkertaisin vaihtoehto on olettaa, että alkutila on päätehakkuun jälkeinen paljas maa, joka uudistetaan keinollisesti ongelmana on tällöin arvioida kannattaako jatkossa hoitaa metsää tasaikäisrakenteisena vai jatkuvapeitteisenä vaihtoehtona olisi ottaa alkutilaksi valmiiksi heterogeeninen monen puulajin metsä => tämä suosisi metsän hoitoa heterogeenisenä myös jatkossa kun paljas maa suosii tasaikäisrakenteista vaihtoehtoa
9 Esimerkkejä tuloksista: puhdas kuusikko, MT, Keski- Suomi korko 3% 25 Tasaikäismetsätalous 25 Jatkuvapeitteinen 2 2 Volume m 3 ha Volume m 3 ha Time years Time years Kannattavin ratkaisu, jos uudistamiskust.<2 Uudistamskustannukset nolla: Paljaan maan arvo: 4148, tuotos m3/a: 6.4 Kiertoaika 12 vuotta, 4 yläharvennusta Jos uudistamiskustannukset nolla Paljaan maan arvo: 4144, m3/a: 4.74 Hakkuiden väli steady state -tilassa: 25 vuotta Uudistamiskustannukset 2 =>kannattavin ratkaisu Korkea korko ja uudistamiskustannukset lisäävät jatkuvapeitteisen kannattavuutta suhteessa tasaikäismetsötalouteen Metsämaan suuri tuotoskyky (m 3 /ha) lisää tasaikäismetsätalouden kannattavuutta suhteessa jatkuvapeitteiseen Tasaikäisrakenteinen ja päätehakkuu tuottaa suurimman m 3 /ha tuotoksen Jatkuvapeitteinen sopii paremmin kuuselle kuin männylle (Parkatti 217)
10 Usean puulajin metsä: kuusi, mänty, koivu muut lehtipuut Korko 3%, ei uudistamiskustannuksia =>tasaikäismetsätalous Muut lehtipuut: ei kaupallista arvoa 3 Stand volume per species m 3 ha Optimikiertoaika 1 vuotta 4 harvennusta Max paljaan maan arvo: 4274 Puuntuotos per vuosi: Kuusi 5.1 m 3 Koivu 1.2 m 3 Mänty.9m 3 Muut lehtipuut.3m 3 Yhteensä: 7.2 m Spruce Birch Pine Other broadleaves Total stand volume Time years
11 Optimaalinen jatkuvapeitteinen ratkaisu Korko 3%, uudistamskustannukset 15 ha -1, (=>jatkuvapeitteinen optimaalinen) Stand volume per speces m 3 ha Hakkuuväli steady state -ratkaisussa 15 vuotta Steady state tuotos per vuosi Spruce 3.92 m 3 Birch 1. m 3 Pine:.6 m 3 Other broadleaves:.1m 3 Total: 5.8m Time years Spruce Birch Pine Other broadleaves Total volume
12 Steady state metsän rakenne ja korjuu Steady state number of spruce before harvest Steady state number of birch before harvest Tulot netto per hakkuu 356 Puun tuotos per korjuu 74.8m 3 Korjuukustannukset 13.2/ m 3 Steady state number of pines before harvest Tree diameter mm Trees after harvest Harvested trees Steady state number of other broadleaves before harvest Tree diameter mm Trees after harvest Harvested trees =>jatkuvapeitteinen: yläharvennus & muiden lehtipuiden poisto >75mm every 15 years =>i.e. jatkuvapeitteinen ei ole lyhytnäköistä high grading metsän hyödyntämistä Diameter mm Diameter mm Trees after harvest Harvested trees Trees after harvest Harvested trees
13 2 Simpson indeksin arvo tasa (RF) vs jatkuvapeitteinen (CCF) ratkaisu Diskontattu Simpson indeksin arvo ratkaisuissa, jotka maksimoivat metsänomistaja tulot Management and stand type w= w=15 RF/CCF, kuusi RF/CCF, kuusi, koivu RF/CCF, kuusi, koivu, mänty RF/CCF, kuusi, koivu, mänty, muut lehtipuut =>Simpson index saa suuremman arvon jatkuvapeitteisissä ratkaisuissa verrattuna tasaikäismetsätalouteen, vaikka tavoitteena olisi pelkkä tulojen maksimointi
14 Lisätään hyöty ekosysteemipalveluista tulojen kanssa yhteismitallisena tavoitteena metsänhoidon tavoitteisiin 3 Ekosysteemipalveluja ei huomioitu 3 Ekosysteemipalvelut huomioitu Stand volume per speces m 3 ha Stand volume per species m 3 ha Time years Spruce Birch Pine Other broadleaves Total volume Paljaan maan arvo: 4239 Hakkuiden väli: 15 vuotta Nettotulot per korjuu: 356 Vuotuinen tuotos: 5.m 3 (ei muita lehtipuita) Tuotos per hakkuut: 74.8m 3 Muiden lehtipuiden max koko 175mm Simpson indeksin steady state arvo: Time years Spruce Birch Pine Other broadleaves Total volme Paljaan maan arvo: 4164 (2% alenema) Hakkuiden väli: 2 vuotta Nettotulot per korjuu: 3728 Vuotuinen tuotos: 4.4m 3 (obl excl) Tuotos per hakkuut: 87.9m 3 Muiden lehtipuiden max koko 375mm Simpson indeksin steady state arvo:
15 Simpson indeksin arvo koskemattomassa metsässä vs jatkuvapeitteisessä hoidetussa metsässä.95.9 Value of Simpson index Stand age years No harvesting solution Optimal CCF solution witout ES preferences Optimal CCF solution with ES preferences (B=646 =>Jatkuvapeitteisenä hoidetussa metsässä Simpson indeksi saa suuremman arvon kuin koskemattomana kehittyvässä metsässä Selitys: koskemattomana metsä kehittyy ~yhden puulajin kuusikoksi
16 Hiilen sidonta ja metsänhoidon vaihtoehdot Assmuth et al, 217 T T t1 t1 w Q xt, ht b Rht Ci ht tc f b t tt1 h T 1 st, t,t t 1, J x,t max subject to x x x x 1, t 1 t 1 1 t 1 t x 1t h1 t, x x x 1 b xs 1, t1 s t xst 1 s 1 t s 1 t x s1, t hs 1, t, s 1,2,...,n 2, x x xn, t1 n 1 t xn 1, t 1 n t x nt hnt, x x 1 h 1 h 1 x h Q p B B r y r y r d d t c t1 t 1 t t, t t, t t d m, t t h, t t 1 1 t, 1, t t, t 1,...,T x, s 1, 2,...,n, t t, t 1,...,T 1, st 1 1 h h, s 1, 2,...,n, t t, t 1,...,T, st t st 1 1 x, T 1 xst, given. 1 hiilen sidonnan arvon sisällyttäminen optimointin lisää jatkuvapeitteisen kannattavuutta suhteessa tasaikäismetsätalouteen tulosta edelleen vahvistaisi päätehakkuun aiheuttama metsämaan hiilen vapautuminen 16
17 Refrences Bollandsås, O.M., Buongiorno, J., and Gobakken, T. 28. Predicting the growth of stands of trees of mixed species and size: A matrix model for Norway. Scandinavian Journal of Forest Research 23(2): Caswell, H., 21. Matrix Population Models: Construction, Analysis and Interpre-tation. Sinauer, Massachusetts. European Academies 217. Multi-functionality and sustainability in the European Union s forests. EASAC policy report 32, Halle, Germany. Faustmann, Martin Berechnung des Wertes welchen Waldboden, sowie noch nicht haubare Holzbestände für die Waldwirtschaft besitzen. Allgemeine Forst- und Jagd-Zeitung 25: Gamfelt, l. et al 213. Higher levels of multiple ecosystem services are found in forests with more tree species. Nature Communications, 4:134, 1-7. Kerr, K. The management of silver fir forests: de Liocourt (1898) revisited. Forestry: An International Journal of Forest Research, 214, 87:1, Pihlainen, S. O. Tahvonen, and S. Niinimäki. Economics of timber and bioenergy production and carbon storage in Scots pine stands. Canadian Journal of Forest Research, 214, 44(9), Parkatti, Vesa-Pekka 217. Economics of boreal conifer species in continuous cover and clearcut forestry. Pro gradu, University of Helsinki. Pukkala, T., Lähde, E., and Laiho, O Species interactions in the dynamics of even- and uneven-aged boreal forests. Journal of sustainable forestry 32(4): Samuelson P.A., Economics of forestry in an evolving society. Economic Inquiry 14: Tahvonen, O. Optimal choice between even- and uneven-aged forestry. Natural resource modeling 22(2): , 29. Tahvonen, O, Kumpula, J and Pekkarinen A-J: Optimal harvesting of an age-structured two sex herbivore-plant system. Ecological Modelling 272: , 214. Tahvonen, O. and Rämö, J. Optimality of continuous cover vs. clear-cut regimes in managing forest resources. Canadian Journal of Forest Research 46: , 216. Tahvonen, O. and Rautiainen, A.: Economics of forest carbon storage and the additionality principle. Energy and Resource Economics 5: , 217. Tahvonen, O.: Economics of naturally regenerating heterogeneous forests. Journal of the Association of Environmental and Resource Economists, 215 (2): Tahvonen, O.: Economics of rotation and thinning revisited: the optimality of clearcuts versus continuous cover forestry. Forest policy and Economics, 62, 88-94, 216. M.B. Usher, M.B A Matrix Approach to the Management of Renewable Resources, with Special Reference to Selection Forests-Two Extensions, J. Appl. Ecol. 6, van Kooten, G.C., Binkley C.S., Delcourt G., Effect of carbon taxes and subsidies on optimal forest rotation age and supply of carbon services. American Journal of Agricultural Economics 77:
18 6. Supply of ecosystem services as a function of biodiversity is measured by the Simpson index Gamfeldt et al. (212): In boreal forests the level of ecosystem services depends positively on stand level tree species diversity Assume: species are represented by each x,i 1,...,l, s 1,...,n, i.e. by number of trees in each size classes. The the Simpson index takes the form is D k ist ist i1 s1 t 1 k n k n x n x x ist i1 s1 i1 s1 1 x ist 1, D 1, number of species and abundance of each species and the benefits from ecosystem services are given as BD t, where B is a constant. Forest economic models typically assume that nontimber values depend on stand age only (cf. Hartmann 1976 approach) Some earlier CCF models with ecosystem services apply the static model
Metsien hoito jatkuvapeitteisenä: taloudellien optimointi ja kannattavuus Vesa-Pekka Parkatti, Helsingin yliopisto, Metsätieteiden osasto
Metsien hoito jatkuvapeitteisenä: taloudellien optimointi ja kannattavuus Vesa-Pekka Parkatti, Helsingin yliopisto, Metsätieteiden osasto Taloudellis-ekologinen optimointi -tutkimusryhmä Aino Assmuth,
LisätiedotTalousnäkökulmia jatkuvapeitteiseen metsänhoitoon
Talousnäkökulmia jatkuvapeitteiseen metsänhoitoon Janne Rämö Metsätieteiden laitos, Helsingin yliopisto Taloudellis-ekologinen optimointi -tutkimusryhmä (prof. Tahvonen, Assmuth, Parkatti, Pekkarinen,
LisätiedotSaamelaisten oikeudet, ilmastonmuutos ja saamelaisalueen metsävarojen käyttö seminaari Inari *Täydennetty
Inarin alueen metsävarojen taloudellisesti kannattavan käytön vaihtoehdot* Olli Tahvonen, Vesa-Pekka Parkatti, Aino Assmuth, Helsingin Yliopisto, Metsätieteiden laitos Saamelaisten oikeudet, ilmastonmuutos
LisätiedotMetsätalouden kannattavuudesta Ylä-Lapissa
Metsätalouden kannattavuudesta Ylä-Lapissa Olli Tahvonen Prof. metsäekonomia ja -politiikka Helsingin yliopisto Sopu projekti (Koneen säätiö) Vesa-Pekka Parkatti Metsänhoitaja, tohtorikoulutettava Helsingin
LisätiedotInarin alueen metsävarojen taloudellisesti kannattavan käytön vaihtoehdot Olli Tahvonen, Vesa-Pekka Parkatti, Aino Assmuth, Helsingin Yliopisto,
Inarin alueen metsävarojen taloudellisesti kannattavan käytön vaihtoehdot Olli Tahvonen, Vesa-Pekka Parkatti, Aino Assmuth, Helsingin Yliopisto, Metsätieteiden laitos Akwé: Kon -menettelyssä arvioidaan
LisätiedotLuontaisen uudistumisen vaikutus taloudellisesti optimaaliseen metsänhoitoon
Luontaisen uudistumisen vaikutus taloudellisesti optimaaliseen metsänhoitoon JANNE RÄMÖ janne.ramo@helsinki.fi Metsätieteiden laitos, Helsingin yliopisto Economic-Ecological Optimization group (EEOpt)
LisätiedotLapin Kansa 18.4.2014. Photo: P. Yliniemi
Talous hoidettaessa metsää eri- vs tasaikäisenä Olli Tahvonen, Helsingin yliopisto Metsätieteiden laitos http://www.helsinki.fi/metsatieteet/yhteystiedot/professorit/tahvonen.html Sisältö Metsien käyttö
LisätiedotMääräaikaisen suojelusopimuksen optimaalinen pituus
1 Määräaikaisen suojelusopimuksen optimaalinen pituus Monimuotoisuustutkimuksen seminaari, Metla Vantaa 22.3.2012 2 Tutkijaryhmä Artti Juutinen (Metla, OY, Metsähallitus) Pasi Reunanen (JY) Mikko Mönkkönen
LisätiedotTUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala
TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA Timo Pukkala Sisältö Jaksollinen jatkuva Tasaikäisen metsän jatkuva kasvatus Alikasvos Metsän uudistaminen Metsänhoidon tukeminen Säännöllisen
LisätiedotERI-IKÄISRAKENTEISEN METSÄN KASVATUKSEN TALOUS
Suomen Metsätieteellinen Seura Eri-ikäisrakenteiset metsät metsätaloudessa -seminaari Säätytalo, 8.4.2010 ERI-IKÄISRAKENTEISEN METSÄN KASVATUKSEN TALOUS Kari Hyytiäinen Sisältö 1. Johdanto 2. Metsän nykyarvo
LisätiedotBiologisesti uusiutuvien luonnonvarojen käytön ymmärtämisessä tarvitaan sekä ekologiaan että taloustieteeseen nojaavaa monitieteistä tutkimusta
Uusiutuvien luonnonvarojen taloudellis-ekologinen käyttö* Olli Tahvonen, Helsingin yliopisto, Metsätieteiden laitos Taloudellis-ekologinen optimointi tutkimusryhmä (Assmuth, Parkatti, Pekkarinen, Pihlainen,
LisätiedotMetsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus
Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus Johdanto Metsänomistajan tavoitteet ja metsien luontaiset edellytykset
LisätiedotJATKUVAPEITTEISEN METSÄNHOIDON TUTKIMUS HAASTAA METSÄNHOIDON VANHOJA KÄSITYKSIÄ
JATKUVAPEITTEISEN METSÄNHOIDON TUTKIMUS HAASTAA METSÄNHOIDON VANHOJA KÄSITYKSIÄ Puheenvuoroja Ympäristötiedon foorumin tilaisuudesta 4/2017 vupotentiaalia, taloudellista tuottoa, sopivuutta metsien monikäyttöön
LisätiedotMETSIEN TALOUDELLISESTI KANNATTAVA KÄYTTÖ HIILENSIDONNASSA: METSIENKÄSITTELYN KEINOT JA KUSTANNUSTASO
METSIEN TALOUDELLISESTI KANNATTAVA KÄYTTÖ HIILENSIDONNASSA: METSIENKÄSITTELYN KEINOT JA KUSTANNUSTASO Johanna Pohjola HY/Metsäekonomian laitos Lauri Valsta HY/Metsäekonomian laitos Jyri Mononen HY/Metsäekonomian
LisätiedotIlmastonmuutosnäkökohdat. Jari Liski, Suomen ympäristökeskus, Metsien hoito eri-ikäisrakenteisina -seminaari, 8.5.2014
Ilmastonmuutosnäkökohdat Jari Liski, Suomen ympäristökeskus, Metsien hoito eri-ikäisrakenteisina -seminaari, 8.5.2014 Ilmastonmuutosnäkökohdat 1. Ilmastonmuutoksen hillintä metsien avulla 2. Ilmastonmuutoksen
LisätiedotTree map system in harvester
Tree map system in harvester Fibic seminar 12.6.2013 Lahti Timo Melkas, Metsäteho Oy Mikko Miettinen, Argone Oy Kalle Einola, Ponsse Oyj Project goals EffFibre project 2011-2013 (WP3) To evaluate the accuracy
LisätiedotYmpäristöklusterin tutkimusohjelman hiilikonsortio
Ympäristöklusterin tutkimusohjelman hiilikonsortio Suomen metsät ja puutuotteet ilmastonmuutoksen torjunnassa nielut ja substituutiot sekä niiden taloudellinen ja oikeudellinen ohjaus 2004-2005 1 Hiilikonsortion
LisätiedotTaneli Kolström Eri-ikäiset metsät metsätaloudessa seminaari 8.4.2010. Eri-ikäisrakenteisen metsän kehityksen ennustaminen
Taneli Kolström Eri-ikäiset metsät metsätaloudessa seminaari 8.4.2010 Eri-ikäisrakenteisen metsän kehityksen ennustaminen Esityksen sisältö Taustaa Malleista Lähestymistapoja Suomessa Mallien käytettävyys
LisätiedotNUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS
NUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS Saija Huuskonen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa Tutkimuksen tavoitteet 1. Selvittää 198-luvulla onnistuneesti perustettujen havupuuvaltaisten taimikoiden metsänhoidollinen
LisätiedotERI METSÄNKÄSITTELY- MENETELMIEN HIILITASE. Timo Pukkala
ERI METSÄNKÄSITTELY- MENETELMIEN HIILITASE Timo Pukkala Sisältö Eri metsänkäsittelymenetelmät Huomioita hiilitaseesta Hiilitaseen laskenta Tuloksia hiilitaseesta Päätelmiä Tasaikäismetsätalous Uudistusalan
LisätiedotTasaikäis- ja eri-ikäisrakenteisesta metsänhoidosta. välisestä tasapainosta
Tasaikäis- ja eri-ikäisrakenteisen metsänhoidon välisestä tasapainosta Luonnonvarakeskus (Luke) Metsätieteen päivä Helsinki 17.11.2015 Motivointia Eri-ikäisrakenteista metsänhoitoa kohtaan on kasvavaa
LisätiedotEri metsänhoitomenetelmien rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä
Eri metsänhoitomenetelmien rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä Raisa Mäkipää Metsäntutkimuslaitos Voiko metsänhoito muuttaa ilmastoa? seminaari, Helsinki 17.4.2013. HENVI & TAPIO Ilmasto on jo muuttunut
LisätiedotOptimal Harvesting of Forest Stands
Optimal Harvesting of Forest Stands (Presentation of the topic) 24 January 2010 Instructor: Janne Kettunen Supervisor: Ahti Salo Tausta Ass. Prof. Janne Kettunen käsitteli osana väitöskirjatyötään stokastisen
LisätiedotMiten metsittäisin turvepellon koivulle?
Miten metsittäisin turvepellon koivulle? MMT, Dos. Jyrki Hytönen, Luke Kokkola Ilmajoki 21.11.2017 Koivu hieskoivu (rauduskoivu) Hieskoivu - suokko Sietää hyvin kosteaa kasvualustaa (suot, märät maat)
LisätiedotTehometsänhoito ilmastonmuutoksen hillinnän keinona? Henvi Science Day Lauri Valsta
Tehometsänhoito ilmastonmuutoksen hillinnän keinona? Henvi Science Day 17.4.2013 Metsätieteiden laitos / 17.4.2013 1 Ilmastolliset tavoitteet metsänkasvatuksessa Metsän hiilivarasto Tuotteiden hiilivarasto
LisätiedotUse of Stochastic Compromise Programming to develop forest management alternatives for ecosystem services
Use of Stochastic Compromise Programming to develop forest management alternatives for ecosystem services Kyle Eyvindson 24.3.2014 Forest Science Department / Kyle Eyvindson 3/26/2014 1 Overview Introduction
LisätiedotSuometsien puuvarojen kehitys ja skenaariot
Suometsien puuvarojen kehitys ja skenaariot Metsätieteen päivä 26.11.2018 Tuula Packalen, Juha-Pekka Hotanen, Hannu Hökkä, Kari T. Korhonen, Olli Salminen 1 26.11.2018 Metsämaan pinta-ala on kasvanut 1960-luvulta
LisätiedotMiten yhteensovittaa hakkuu- ja monikäyttötavoitteet sekä monimuotoisuuden turvaaminen?
Miten yhteensovittaa hakkuu- ja monikäyttötavoitteet sekä monimuotoisuuden turvaaminen? Anna Repo ja Maiju Peura sekä Boreal Ecosystems Research Group, Bio- ja ympäristötieteiden laitos Jyväskylän kaupungin
LisätiedotPystytäänkö metsänkasvatuksen päätöksillä vastaamaan hiilensidonnan
Pystytäänkö metsänkasvatuksen päätöksillä vastaamaan hiilensidonnan tarpeisiin? Hannu Salminen Natural Resources Institute Finland Keskeisimmät metsien hiilen kiertoon liittyvät käsitteet Hiilivarasto
LisätiedotTaimikonhoidon vaikutukset metsikön
Taimikonhoidon vaikutukset metsikön jatkokehitykseen ja tuotokseen Saija Huuskonen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Sisältö 1. Taimikonhoidon
LisätiedotMetsikkötason optimointi metsäsuunnittelussa, esimerkkinä SMA
Metsikkötason optimointi metsäsuunnittelussa, esimerkkinä SMA SIMO-seminaari 2.11.2007 Lauri Valsta Metsäekonomian laitos Sisältö Metsikkötason suunnittelun käyttökohteet Katsaus menetelmiin SMA:n rakenne
LisätiedotIlmasto on jo muuttunut ja muutosnopeus kiihtyy
Metsänkasvatusketjut puuntuotannon, hiilitaseen ja monimuotoisuuden näkökulmasta muuttuvassa ilmastossa Raisa Mäkipää 1, Tapio Linkosalo 1, Alexander Komarov 2, Vladimir Shanin 2, Markku Larjavaara 1,
LisätiedotMETSÄSUUNNITTELU JA JATKUVA KASVATUS. Timo Pukkala
METSÄSUUNNITTELU JA JATKUVA KASVATUS Timo Pukkala Sisältö Määritelmiä Historiaa Jatkuvan kasvatuksen tutkimus Mallitus ja optimointi Optimointituloksia Suunnittelu Metsikkötasolla Aluetasolla Tasaikäismetsätalous
LisätiedotHarvennusten vaikutus puuston kasvupotentiaaliin hiilitaseen perusteella
Harvennusten vaikutus puuston kasvupotentiaaliin hiilitaseen perusteella Annikki Mäkelä Ylä- ja alaharvennus ja poimintahakkuut - Määritelmiä Alaharvennus Poistetaan pienimpiä ja vioittuneita puita Kasvutilaa
LisätiedotLiiketaloudellisen kannattavuuden parantamisen mahdollisuudet metsien käsittelyssä. Memo-työryhmä 23.9.2010 Lauri Valsta
Liiketaloudellisen kannattavuuden parantamisen mahdollisuudet metsien käsittelyssä Memo-työryhmä 23.9.2010 Lauri Valsta 4.11.2010 1 Metsänomistaja ja liiketaloudellinen kannattavuus Metsänomistajan välineet
LisätiedotLuontaiseen häiriödynamiikkaan perustuvat metsänkäsittelymallit hanke Timo Kuuluvainen, metsätieteiden laitos, HY
Luontaiseen häiriödynamiikkaan perustuvat metsänkäsittelymallit hanke Timo Kuuluvainen, metsätieteiden laitos, HY Luontaiseen häiriödynamiikkaan perustuvat metsänkäsittelymallit -hanke Hankkeen tausta
LisätiedotMetsätalouden hiilitase metsänomistajan ja korjuuyrittäjän näkökulmasta
Metsätalouden hiilitase metsänomistajan ja korjuuyrittäjän näkökulmasta Antti Kilpeläinen Itä-Suomen yliopisto Metsätieteiden osasto Pielisen Karjalan TULEVAISUUSFOORUMI, 4.10.2018 Sisältö 1) Metsikön
LisätiedotMetsien tehostetun hoidon ja muuttuvan ilmaston vaikutukset puuntuotantoon
Metsien tehostetun hoidon ja muuttuvan ilmaston vaikutukset puuntuotantoon Heli Peltola, Tero Heinonen, Timo Pukkala, Antti Asikainen, Ari Venäläinen ja Jyrki Kangas FORBIO hankkeen puoliväliseminaari,
LisätiedotMetsätalouden optimoinnista ilmastomuutoksen olosuhteissa Olli Tahvonen HY Metsätieteiden laitos, Ympäristö- ja luonnonvaraekonomia
Metsätalouden optimoinnista ilmastomuutoksen olosuhteissa Olli Tahvonen HY Metsätieteiden laitos, Ympäristö- ja luonnonvaraekonomia Intro -huomattava osa Metsät ja ilmastomuutos -tutkimusta on perustunut
LisätiedotTŠEKKI. Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu METSÄVARAT. Puulajien osuus puuston tilavuudesta.
METSÄVARAT Metsänomistus Puulajien osuus puuston tilavuudesta yksityishenk ilöt 19% kunnat 17% yritykset 3% yhteisöt 1% valtio 6% Lähde:Information on forests and forestry in the Czech Republic by 1 pyökki
LisätiedotOptimal Harvesting of Forest Stands
Optimal Harvesting of Forest Stands (Presentation of the Complete Work) 11 April 2011 Instructor: Janne Kettunen Supervisor: Ahti Salo Tausta Ass. Prof. Janne Kettunen käsittelee osana väitöskirjatyötään
LisätiedotResearch plan for masters thesis in forest sciences. The PELLETime 2009 Symposium Mervi Juntunen
Modelling tree and stand characteristics and estimating biomass removals and harvesting costs of lodgepole pine (Pinus contorta) plantations in Iceland Research plan for masters thesis in forest sciences
LisätiedotMetsien hiilivarastot ovat arvokkaita monimuotoisuudelle
Metsien hiilivarastot ovat arvokkaita monimuotoisuudelle Mihin ongelmaan IBC-Carbon hakee ratkaisua? Metsätalous www.ibccarbon.fi @IBCCarbon Hiilen sidonta/ ilmastonmuutoksen hillintä Optimointi Monimuotoisuuden
LisätiedotOnko edellytyksiä avohakkuuttomalle metsätaloudelle?
Onko edellytyksiä avohakkuuttomalle metsätaloudelle? Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 10.12.2012 1 Eri-ikäisrakenteinen metsä/poimintahakkuu/jatkuva kasvatus yksittäisiä suuria, "kypsiä" puita
LisätiedotHäiriödynamiikkamalli talousmetsien käsittelyssä nykyinen tietämys ja soveltamismahdollisuudet Suomessa
Häiriödynamiikkamalli talousmetsien käsittelyssä nykyinen tietämys ja soveltamismahdollisuudet Suomessa Timo Kuuluvainen, metsätieteiden laitos, HY Metso tutkijaseminaari 9.11.2010 Luontaisten häiriöiden
LisätiedotPaljonko metsäsijoitus tuottaa?
Paljonko metsäsijoitus tuottaa? Metsä on yksi mahdollinen sijoituskohde. Metsäsijoituksen tuotto riippuu mm. siitä, kuinka halvalla tai kalliilla metsän ostaa, ja siitä, kuinka metsää käsittelee. Kuvan
LisätiedotKasvava metsävaratiedon kysyntä. Metsässä puhaltavat uudet tuulet seminaari, 11.9.2012, Mikkeli Kari T. Korhonen, Metla/VMI
Kasvava metsävaratiedon kysyntä Metsässä puhaltavat uudet tuulet seminaari, 11.9.212, Mikkeli Kari T. Korhonen, Metla/VMI Maapinta-alasta 75 % on metsää 1. Suomen metsävaratiedot Puuston määrä 2,3 miljardia
LisätiedotJatkuva kasvatus, monimuotoisuus ja hiilensidonta
Jatkuva kasvatus, monimuotoisuus ja hiilensidonta Sauli Valkonen ja Pasi Rautio Luonnonvarakeskus 1. Jatkuvan kasvatuksen menetelmät Sanna Vornanen 2 12.4.2018 Poimintahakkuu (eri-ikäismetsä) Piirros:
LisätiedotMinkä kokoiset pienaukot taimettuvat parhaiten?
Minkä kokoiset pienaukot taimettuvat parhaiten? Sauli Valkonen Luonnonvarakeskus Sisältö Tulokset ja päätelmiä 4 tutkimuksesta MONTA MT-kuusikot E-S DistDyn kuusikot ja männiköt E-S KainuuPA tuoreen kankaan
LisätiedotSuomen metsävarat 2004-2005
Suomen metsävarat 24-2 Korhonen, K.T., Heikkinen, J., Henttonen, H., Ihalainen, A., Pitkänen, J. & Tuomainen, T. 26. Suomen metsävarat 24-2. Metsätieteen Aikakauskirja 1B/26 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet
LisätiedotSystemaattisuus työmalleissa puunkorjuussa
Systemaattisuus työmalleissa puunkorjuussa METKA-koulutus Systemaattisen energiapuuharvennuksen teemapäivä Heikki Ovaskainen Erikoistutkija Sisältö Taustaa työmalleista Uusien joukkokäsittelyn työmallien
LisätiedotEnergiapuun korjuun taloudellisuus nuorissa kasvatusmetsissä
Energiapuun korjuun taloudellisuus nuorissa kasvatusmetsissä Kehittyvä metsäenergiaseminaari Anssi Ahtikoski, Metsäntutkimuslaitos Seinäjoki 18.11.2009 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish
LisätiedotRISKIEN VAIKUTUS METSÄNHOITOON JOENSUU 31.8.2012. Timo Pukkala
RISKIEN VAIKUTUS METSÄNHOITOON JOENSUU 31.8.2012 Timo Pukkala Mitä riskejä on tutkittu (Joensuussa) Metsäpalot (mm. J-R Gonzalez, Maria Pasalodos, TP) Myrskyt (Heli Peltola, Hongcheng Zeng, TP) Maannousema
LisätiedotMetsätalouden kannattavuuden parantaminen
Metsätalouden kannattavuuden parantaminen Jari Hynynen & Saija Huuskonen Luonnonvarakeskus Natural Resources Institute Finland Johdanto Talousnäkökulma metsänkasvatukseen ottaen huomioon se, että Metsien
Lisätiedotbioe-biod Bioenergiaa ja monimuotoisuutta vuonna 2020 ja sen jälkeen
bioe-biod bioenergy and biodiversity in 22 and beyond bioe-biod Bioenergiaa ja monimuotoisuutta vuonna 22 ja sen jälkeen Anniina Haatanen & Michael den Herder Projektin tavoitteet Tavoitteena on luoda
LisätiedotDynamiikkaa ja optimointia metsän kasvussa ja kasvatuksessa Annikki Mäkelä Hans Blombergin oppilaat Brändö
Dynamiikkaa ja optimointia metsän kasvussa ja kasvatuksessa Annikki Mäkelä Hans Blombergin oppilaat Brändö 13.-14.5.2013 Sisältö Henkilöhistoriaa Metsän kasvumallit miksi ja miten? Sovelluksia Biologia,
LisätiedotKiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu
Metsäomaisuuden hyvä hoito Kiertoaika Uudistaminen Taimikonhoito Ensiharvennus 1 Harvennushakkuu Metsän kiertoaika Tarkoittaa aikaa uudistamisesta päätehakkuuseen. Vaihtelee alueittain 60 120 vuotta Kierron
LisätiedotPuuntuotos ja kannattavuus
Puuntuotos ja kannattavuus Jari Hynynen 1), Anssi Ahtikoski 1), Kalle Eerikäinen 1), Eljas Heikkinen 2), Saija Huuskonen 1), Pentti Niemistö 1), Hannu Salminen 1) & Kristian Karlsson 1) 1) Metla 2) Suomen
LisätiedotMetsätieteellistä tutkimusta tässä ajassa haasteita ja riskejä
Metsätieteellistä tutkimusta tässä ajassa haasteita ja riskejä Seppo Kellomäki School of Forest Sciences University of Eastern Finland Overview of forestry through time Metsien käsittelyn painotukset 1.
LisätiedotRiittääkö metsähaketta biojalostukseen?
Riittääkö metsähaketta biojalostukseen? Maarit Kallio 19.4.2012 Bioenergiaa metsistä tutkimusohjelman loppuseminaari Sisältö Suomen tavoitteet metsähakkeen käytölle Metsähakkeen lähteet Tuloksia markkinamallista:
Lisätiedotelinkaarianalyysi Antti Kilpeläinen ENERWOODS-hankkeen teemapäivä Tehokas ja kestävä metsäenergian tuotanto nyt ja tulevaisuudessa 4.9.
Metsähakkeen tuotannon t elinkaarianalyysi Antti Kilpeläinen ENERWOODS-hankkeen teemapäivä Tehokas ja kestävä metsäenergian tuotanto nyt ja tulevaisuudessa 4.9.2012, Joensuu 12.9.2012 Metsäbioenergia;
LisätiedotKUUKKELIA SUOSIVAN METSÄNKÄSITTELY- MALLIN TALOUDELLISET VAIKUTIUKSET
Kuva: Ari Aalto KUUKKELIA SUOSIVAN METSÄNKÄSITTELY- MALLIN TALOUDELLISET VAIKUTIUKSET METSO-tutkimusseminaari 13. 11. 212 Esitys perustuu osin tutkimukseen Maintaining Siberian jay habitat quality through
LisätiedotPoiminta- ja pienaukkohakkuut. kaupunkimetsissä
Poiminta- ja pienaukkohakkuut kaupunkimetsissä Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 19.12.2012 1 Poimintahakkuu (eri-ikäismetsätalous, jatkuva kasvatus jne...) yksittäisiä suuria, "kypsiä" puita
LisätiedotParempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla
ANNA METSÄLLESI UUSI MAHDOLLISUUS! Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla Seuraavien sivujen esimerkkimetsien suunnittelut ja hakkuut on toteutettu Arvometsän toimesta. Taloudellinen
LisätiedotKeski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu
METSÄVARAT Metsänomistus v. 1 Puulajien osuus puuston tilavuudesta v. 1 Yksityisyritykset 11 % Yksityistä misen alla oleva maa 15 % Valtion metsähallinto 37 % Muut puulajit Tervaleppä % 5 % Harmaaleppä
LisätiedotMilloin suometsä kannattaa uudistaa?
Milloin suometsä kannattaa uudistaa? Suometsien uudistaminen seminaari 3.12.2014 Eljas Heikkinen Suomen metsäkeskus Ojitetut suot turvekangastyypeittäin (VMI10) Ojitettuja soita puuntuotannon maalla yht.
LisätiedotSocial and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi
Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi Green Cities and Settlements 18.2.2014 Ville Manninen Writers Project group Sirpa Korhonen, Anna Mari
LisätiedotHaasteena metsätalouden dynamiikka - ekosysteemimallinnuksesta mallinnusekosysteemiin?
Haasteena metsätalouden dynamiikka - ekosysteemimallinnuksesta mallinnusekosysteemiin? Tuula Nuutinen Metsätieteiden seminaari Metsäntutkimus tänään ja tulevaisuudessa 31.8.2012 Perinteinen ekosysteemin
LisätiedotSuomessa ihminen, ympäristö, talous kokonaisuus konkretisoituu erityisesti metsien käytössä ja metsäpolitiikassa
Metsien käytön taloudelliset vaihtoehdot ja metsäpolitiikka Olli Tahvonen, professori, KTT Kansantaloustiede, Metsätieteiden laitos, Helsingin yliopisto YK:n pääsihteeri Ban Ki- moon (2010): Onnistuminen
LisätiedotHakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin. Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3.
Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3.2009 / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest
LisätiedotPoiminta- ja pienaukkohakkuut
Poiminta- ja pienaukkohakkuut Sauli Valkonen METLA Vantaa 15.4.2010 1 Sisältö metsänhoidollinen toimivuus puuntuotos puunkorjuu ja hankinta juurikääpä ja muut tuhot kannattavuus metsäluonnon monimuotoisuus
LisätiedotIlmasto, energia, metsät win-win-win?
Ilmastonmuutoksen primääri syy globaalilla tasolla on fossiilisten polttoaineiden käyttö. Suomen metsillä on vain hyvin marginaalinen rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa, mutta parhaimmillaan voimme toimia
LisätiedotHanke-esittely Kestävä biotalous porolaitumilla Jouko Kumpula, Sari Stark ja Heli Saarikoski Porolukutyöryhmän kokous
Hanke-esittely Kestävä biotalous porolaitumilla Jouko Kumpula, Sari Stark ja Heli Saarikoski Porolukutyöryhmän kokous 13.12.2018 Luonnonvarakeskus KEBIPORO-hankkeen toteutus ja tavoitteet: Toteutetaan
LisätiedotFaustmannin (1849) kiertoaikamalli on yksinkertaisin
Mtsätitn aikakauskirja 3/1999 Titn tori Olli Tahvonn Faustmannin kirtoaikamallista ja sn ylistyksistä m t a Johdanto Faustmannin (1849) kirtoaikamalli on yksinkrtaisin mahdollinn kuvaus taloudllissti thokkaasta
LisätiedotPohjoisten metsien merkitys ilmastonmuutokselle - biogeokemialliset ja biofysikaaliset palautemekanismit
Pohjoisten metsien merkitys ilmastonmuutokselle - biogeokemialliset ja biofysikaaliset palautemekanismit Jaana Bäck et al., Risto Makkonen, Ditte Mogensen, Annikki Mäkelä, Annalea Lohila, Timo Vesala,
LisätiedotMetsikkötason optimointimallit metsänkasvatuksen taloudellisessa tutkimuksessa ja metsänkäsittelypäätösten tukena
Tutkijoiden metsäpalaverin päätöskokous Kolilla, 16.-17.11. 200 Metsikkötason optimointimallit metsänkasvatuksen taloudellisessa tutkimuksessa ja metsänkäsittelypäätösten tukena Kari Hyytiäinen, Metsäntutkimuslaitos
LisätiedotMetsien vertailutason määrittäminen taustat ja tilanne
Asia: U 5/2017 vp Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle Euroopan komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä
LisätiedotPuuntuotos jatkuvassa kasvatuksessa
Puuntuotos jatkuvassa kasvatuksessa Sauli Valkonen Sisältö Tilavuuskasvu, tukki/kuitu, puun laatu? Eri-käiskuusikko (poimintahakkuu) kasvun taso verrattuna tasaikäiseen puustopääoman vaikutus hakkuusta
LisätiedotPuun myyntituloverotuksen neutraalisuus
Kettula, Suomusjärvi 22.9. 2008 Puun myyntituloverotuksen neutraalisuus Jussi Uusivuori Metsäntutkimuslaitos PL 18, 01301 Vantaa Puh. 010 2112264, jussi.uusivuori@metla.fi Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet
LisätiedotMetsien hyödyntäminen ja ilmastonmuutoksen hillintä
Metsien hyödyntäminen ja ilmastonmuutoksen hillintä Erikoistutkija Raisa Mäkipää, Luonnonvarakeskus Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle (VILMA) hankkeen aloituspaja 15.4.2016 Sisältö Metsien rooli maapallon
LisätiedotHarvennuspuun raaka-aineominaisuudet ja puutuotemahdollisuudet
Harvennuspuun raaka-aineominaisuudet ja puutuotemahdollisuudet Harvennusmännyn ja harvennuspuusta valmistettujen rakennepuutuotteiden lujuusominaisuudet Reeta Stöd, Tapio Wall, Henrik Heräjärvi, Harri
LisätiedotSIMO tutkimuskäytössä. SIMO seminaari 23. maaliskuuta 2011 Antti Mäkinen Simosol Oy
SIMO tutkimuskäytössä SIMO seminaari 23. maaliskuuta 2011 Antti Mäkinen Simosol Oy Alkuvaiheet SIMOn juuret Helsingin Yliopiston metsävarojen käytön laitoksella mahdollistivat ohjelmiston luontevan soveltamisen
LisätiedotMetsänkäsittelyn vaikutukset Suomen metsien marja- ja sienisatoihin
Metsänkäsittelyn vaikutukset Suomen metsien marja- ja sienisatoihin Mikko Kurttila, Jari Miina & Kauko Salo Luonnontuotteista terveyttä? - haasteet ja mahdollisuudet Ekosysteemipalvelut ja ihmisen terveys
LisätiedotBiotalouden globaalit näkymät
Biotalouden globaalit näkymät Päättäjien 41. Metsäakatemia Mari Walls, Luonnonvarakeskus mari.walls@luke.fi 1 Biotalous talouden seuraava aalto Lähde: Kestävää kasvua biotaloudesta, Suomen biotalousstrategia,
Lisätiedotbioe-biod Bioenergiaa ja monimuotoisuutta vuonna 2020 ja sen jälkeen
bioe-biod bioenergy and biodiversity in 22 and beyond bioe-biod Bioenergiaa ja monimuotoisuutta vuonna 22 ja sen jälkeen (kaikki tulokset) Anniina Haatanen & Michael den Herder Projektin tavoitteet Tavoitteena
LisätiedotERI-IKÄISRAKENTEISESSA METSÄN- HOIDOSSA METSÄALA ON KOKO AJAN PEITTEINEN EIKÄ AVOHAKKUITA SUORITETA.
Puheenvuoroja Ympäristötiedon foorumin tilaisuudesta 1/2014 Eri-ikäisrakenteinen metsänhoito antaa mahdollisuuden yhdistää monipuolisia tavoitteita tutkimustietoa aiheesta tarvitaan ennen kuin menetelmä
LisätiedotMETSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009
METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄNOMISTAJAN TAVOITTEET METSÄTALOUDELLEEN 2 Puuntuotanto ja myyntitulot Taloudellinen turvallisuus Metsän tunnearvot (sukutila) Virkistys ja vapaa-aika Sijoituskohde
LisätiedotKannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa?
Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa? Saija Huuskonen Metla Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari ja retkeily 13.-14.6.2013 Lahti Metsikön kasvatusketju: Puuston kehitystä
LisätiedotMOTTI metsäsuunnittelussa ja siihen liittyvässä tutkimuksessa
MOTTI metsäsuunnittelussa ja siihen liittyvässä tutkimuksessa Jari Hynynen Metla, Vantaan toimintayksikkö SIMO-seminaari 2.11.2007 / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research
LisätiedotKeski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu
METSÄVARAT Metsänomistus v. 7 1 Puulajien osuus puuston tilavuudesta v. Yksityistämisen alla oleva maa 1 % Lepät 1 % Haapa 3 % Muut puulajit 5 % Yksityinen 35 % Valtio 9 % Rauduskoivu 18 % Mänty 1 % Kuusi
LisätiedotMetsäbiotalouden kestävyyskysymykset ja -ratkaisut
Metsäbiotalouden kestävyyskysymykset ja -ratkaisut Lapin metsätalouspäivät 16.2.2018, Rovaniemi Anna Repo Jyväskylän yliopisto/ Suomen ympäristökeskus JYU. Since 1863. 13.2.2018 1 Talouselämä 9.9.2011
LisätiedotHakkuumahdollisuusarviot
Hakkuumahdollisuusarviot 25 234 Tietolähde: Nuutinen, T. & Hirvelä, H. 26. Hakkuumahdollisuudet Suomessa valtakunnan metsien 1. inventoinnin perusteella. Metsätieteen aikakauskirja 1B/26: 223 237. VM1
LisätiedotKäsitys metsäojituksen vesistökuormituksesta on muuttunut miksi ja miten paljon? Mika Nieminen
Käsitys metsäojituksen vesistökuormituksesta on muuttunut miksi ja miten paljon? Mika Nieminen P, 130 Mg Uudisojitus 0 ha Päätehakkuu 15-20 000 ha Kunnostusojitus 60 000 ha Lannoitus< 10 000 ha Luonnontilaisen
LisätiedotPohjois-Suomessa luvuilla syntyneiden metsien puuntuotannollinen merkitys
Pohjois-Suomessa 1950-70 luvuilla syntyneiden metsien puuntuotannollinen merkitys Lapin 55. metsätalouspäivät 7-8.2.2013 Olli Salminen & Antti Ihalainen Metsäntutkimuslaitos olli.salminen@metla.fi http://www.metla.fi/metinfo/mela
LisätiedotVaihtoehtoisia malleja puuston kokojakauman muodostamiseen
Vaihtoehtoisia malleja puuston kokojakauman muodostamiseen Jouni Siipilehto, Harri Lindeman, Jori Uusitalo, Xiaowei Yu, Mikko Vastaranta Luonnonvarakeskus Geodeettinen laitos Helsingin yliopisto Vertailtavat
LisätiedotHarvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013
Harvennus- ja päätehakkuut Matti Äijö 9.10.2013 1 METSÄN HARVENNUS luontainen kilpailu ja sen vaikutukset puustoon harventamisen vaikutus kasvatettavaan metsään (talous, terveys) päätehakkuu ja uudistamisperusteet
LisätiedotMetsät ja hiilivirtoja ohjaava ilmastopolitiikka
Metsät ja hiilivirtoja ohjaava ilmastopolitiikka Jussi Lintunen 1, Jani Laturi 1, Johanna Pohjola 2, Aapo Rautiainen 1 & Jussi Uusivuori 1 1 Luke, 2 SYKE Metsätieteen päivä Käyttölisenssi: CC BY 4.0 Taustaa
LisätiedotMetsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin
Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Saija Huuskonen, Jaakko Repola & Jari Hynynen Tampere 15.3.2016 Biotalouden teemaseminaari Metsän mahdollisuudet biotaloudessa Pirkanmaan verkostopäivä Johdanto
LisätiedotMetsätuhojen vaikutukset puumarkkinoihin
28.1. 2019 Metsätuhojen vaikutukset puumarkkinoihin Jani Laturi, Jussi Lintunen & Jussi Uusivuori Luonnonvarakeskus (Luke) Lähtökohdat Kiinnostuksen kohteena metsänomistajien reaktiot metsätuhoriskeihin
Lisätiedot