Kirkkoneuvosto ROVANIEMEN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 11/2011. kirkkoneuvoston kokoushuone, Rauhankatu 70 A

Transkriptio

1 Kirkkoneuvosto ROVANIEMEN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 11/ KIRKKONEUVOSTON KOKOUS Aika ti klo Paikka kirkkoneuvoston kokoushuone, Rauhankatu 70 A Läsnä jäsenet: Vesa Pekka Koivuranta Liisa Ansala Miikka Keränen Samuli Korteniemi Terttu Lehtola Terttu Luoma aho Raimo Miettunen Kimmo Niukkanen Sirpa Nykänen Asko Peuraniemi Simo Rahtu Eeva Liisa Antinoja Hannu Erola puheenjohtaja varajäsen (Kerola) varajäsen (Paananen) Pirjo Pyhäjärvi kirkkovaltuuston varapj., poistui klo Antti Jääskeläinen Pirkko Aliisa Rytilahti Kari Yliräisänen hallintojohtaja sihteeri tiedotuspäällikkö Poissa Raili Kerola varapuheenjohtaja Antti Paananen jäsen Riku Tapio kirkkovaltuuston puheenjohtaja Lapin seurakuntien kehitysvammaistyön pastori Anu Morikawa esittäytyi kirkkoneuvostolle ennen kokousta. 1 asia 163 Kokouksen avaus, laillisuus ja päätösvaltaisuus Laulettiin virsi 160. Kirkkoherra Vesa Pekka Koivurannan johdatteleman alkuhartauden jälkeen hiljennyttiin rukoukseen. Puheenjohtaja Vesa Pekka Koivuranta avasi kokouksen ja suoritti nimenhuudon. Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.

2 Kirkkoneuvosto asia 164 Pöytäkirjan tarkastajat ja ääntenlaskijat Ehdotus Pöytäkirjan tarkastajiksi ja ääntenlaskijoiksi valitaan Miikka Keränen ja Raimo Miettunen. Pöytäkirjan tarkastajiksi ja ääntenlaskijoiksi valittiin Miikka Keränen ja Kimmo Niukkanen. 3 asia 165 Työjärjestyksen hyväksyminen Ehdotus Hyväksytään esityslista työjärjestykseksi. Kirkkoneuvosto hyväksyi päätösehdotuksen lisäyksellä, että kohdassa Muut asiat käsitellään avustusanomukset ja kuullaan Asko Peuraniemen asia. 4 asia 166 Kirkkovaltuuston päätösten laillisuusvalvonta Ehdotus, hntoj. Kirkkoneuvosto toteaa kirkkovaltuuston tekemät päätökset laillisiksi ja täytäntöönpanokelpoisiksi. (KL 10:6). Pöytäkirja on nähtävänä kokouksessa.

3 Kirkkoneuvosto asia 167 Diakonian viran perustaminen Palvelutyön johtokunta Selvitys Helmikammarin toiminnasta ja esitys diakonian viran vakinaistamisesta / diakoniatyö Rovaniemen seurakunnan strategiaan vuosille on kirjattu diakoniatyön kohdalle, että diakoniatyön Helmikammarin toiminnasta tehdään selvitys vuoden 2011 aikana. Lisäksi strategiaan on kirjattu, että erityisesti kaupunkialueen vanhusten yksinäisyyteen vastataan mm. kehittämällä Helmikammarin toimintaa. Diakoniatyöllä oli ajalla ns. Olotila toimintatila Vapaudentie 5:ssä (vuokratilat). Tuolloin kohtaamispaikka työssä oli mukana vapaaehtoisia ja osittain eri tavoin määräaikaisilla, osa aikaisilla ja erilaisilla tukirahoilla palkattua työvoimaa. Olotilassa oli ilmoitettuina aikoina ns. avoimet ovet, jolloin se palveli kaikenikäisten kohtaamispaikkana. Lisäksi käynnistyi ryhmätoimintaa ja monenlaista talkootyötä. Olotilasta saatiin kokemus, ettei pelkästään vapaaehtoisvoimin ja lyhyin määräaikaisilla työsuhteilla voida ylläpitää toimivaa kohtaamispaikkaa. Tämän ja osittain toimintaan sopimattomien tilojen vuoksi toimitila sanottiin irti Kohtaamispaikkatyö edellyttää siis vähintään yhtä päätoimista työntekijää, joka huolehtii toiminnan johtamisesta. Työn mallina oli Tampereen seurakuntayhtymän Mummonkammarityö. Vanhusten määrä lisääntyy ja Olotila oli yksi muoto olla tukemassa vanhusten seurakuntayhteyttä, osallistumista ja hyvää elämää. Rovaniemen seurakunnan vanhustyön strategiassa vuosille (hyv / KN) on kuvattu, että vuodesta 2006 vuoteen 2015 yli 65 vuotiaiden määrä Rovaniemellä kasvaa lähes 2500:lla. Kaupungin keskustan alueella asuu jo nyt runsaasti eläkkeellä olevia. Oletettavaa on, että kun kaupungin keskustaan rakennetaan runsaasti uusia kerrostaloja muuttaa niihin myös eläkeläisiä. Helmikammarin toiminnasta hyötyvätkin eniten juuri lähellä asuvat. Strategian yhtenä toimenpide ehdotuksena on kehittää seurakunnalle matalan kynnyksen, avoimien ovien `kyläpaikka`, kohtaamispaikka ja vapaaehtoistyön tukikohta, joka olisi tarkoitettu erityisesti vanhuksille. Rovaniemen seurakunnan seurakuntasuunnitelmassa Kohti vuotta 2010 on kirjattu myös tavoitteisiin: Järjestetään diakoniatyön kohtaamispaikka Olotila yksinäisille, syrjäytyneille, vanhuksille ja vapaaehtoisille. Kirkkovaltuusto kokouksessaan perusti määräaikaisen diakonian viran ajalle Viranhaltijan tehtävä on vastata perustettavan Olotilakohtaamispaikan (nykyinen nimi Helmikammari) ohjaamisesta, työn suunnittelusta, organisoimisesta, uuden toiminnan kehittämisestä ja toteutuksesta. Pätevyysvaatimuksena on piispainkokouksen hyväksymä diakonian virkatutkinto. Lisäksi edellytetään vapaaehtoistyön erityiskoulutusta tai sitoutumista sen hankkimiseen. Viran peruspalkkaus on vaatimusryhmän 502 mukaisesti. Kirkkoneuvosto päätti kokouksessaan yksimielisesti valita kolmen vuoden määräaikaiseen diakonian virkaan lukien diakonissa sairaanhoitaja AMK Riitta Pitkäsen.

4 Kirkkoneuvosto (5 asia 167 Diakonian viran perustaminen) Riitta Pitkänen otti diakonian viran vastaan Toimitila avasi ovensa avoimilla ovilla Ensimmäinen vuosi oli rakentamisen aikaa. Toimitilat kalusteineen piti rakentaa keväällä. N. 200 m2:n toimitilat on vuokrattu POP:lta uuden torin laidasta. Toiminnan käynnistämiseen kuului aluksi keskeisesti tiedottaminen, vapaaehtoisen työvoiman rekrytointi ja koulutus sekä yhteistyöverkostojen luominen. Vuonna 2009 kartoitettiin kävijöiden tarpeita ja toivomuksia sekä rakennettiin tältä pohjalta erityisesti ryhmätoimintaa. Vuonna 2010 kävijät selvästi jo ohjautuivat erilaisiin ryhmiin. Erilaisia säännöllisiä ryhmiä toimii tällä hetkellä 26 kpl. Ryhmät ovat sisällöltään keskusteluryhmiä, joissa on sisältönä mm. hengellistä ohjelmaa tai muita alustuksia. Vuonna 2010 ryhmissä kävijöitä ja muita kävijöitä oli yhteensä Vuoden aikana eri henkilöitä osallistui eri toimintoihin arviolta n Vapaaehtoisia on tällä hetkellä 25 henkilöä, joiden kanssa on tehty kirjallinen sopimus. Vapaaehtoiset huolehtivat kahviopalvelut, johon sisältyy mm. asiakkaiden vastaanottaminen ja seurustelu heidän kanssaan. Avointen ovien kyläpaikka on ollut auki kolmena päivänä viikossa maanantaisin, tiistaisin ja torstaisin klo Lisäksi keskiviikkoisin on sovitusti ryhmätoimintaa ja vapaaehtoisten työtä tukevaa toimintaa mm. koulutus ja työnohjaus. Tavoitteena on, että keskiviikkokin voitaisiin avata myös avoimen oven päiväksi sen mukaan kuin saadaan uusi vapaaehtoisia. Vapaaehtoiset järjestävät lisäksi ohjelmia, vetävät ryhmiä ja toimivat toiminnanohjaajan apuna. Diakoniatyön ja seurakunnan syntymäpäiväkäyntityön näkökulmasta Helmikammari on todettu hyvin tarpeelliseksi mm. jo siitä syystä, että sinne voidaan ohjata erityisesti yksinäisyydestä kärsiviä eläkeläisiä. Eläkeläiset voivat kokea yhteyttä ja voimaantua heidän omassa kyläpaikassa. Helmikammari tarjoaa myös mahdollisuuden vapaaehtoisille erimuotoiseen palvelutyöhön. Saadun palautteen pohjalta voidaan todeta, että Helmikammarin toimintaan ollaan hyvin tyytyväisiä ja toiminnan halutaan jatkuvan. Diakonissa Riitta Pitkänen on hoitanut työnsä erinomaisesti. Liitteenä esite Helmikammarista. Liitteenä toimintakertomus Helmikammarin toiminnasta vuodelta Liitteenä Helmikammarin asiakkaille tehdyn palautekyselyn 2010 tulokset. Diakonissa Riitta Pitkänen on mukana esittelemässä Helmikammarin toimintaa. Palautekysely valmistuu kesäkuussa. Esitys/ M.K 1.) Keskustellaan Helmikammarin toiminnasta tehdystä selvityksestä. 2) Palvelutyön johto kunta esittää kirkkoneuvostolle ja edelleen kirkkovaltuustolle, että, määräaikainen diakonian virka vakinaistetaan alkaen. 3.) Palvelutyön johtokunta esittää kirkkoneuvostolle ja edelleen kirkkovaltuustolle, että vakinaiseen diakonian virkaan valitaan virkaa auki julistamatta määräaikaista (3v.) diakonian virkaa hoitanut diakonissa sairaanhoitaja AMK Riitta Pitkäsen alkaen. 1.) Keskusteltiin Helmikammarin toiminnasta ja sen historiasta. Riitta Pitkänen poistui tämän kohdan käsittelyn jälkeen. 2.) Palvelujohtokunta päätti esittää kirkkoneuvostolle ja edelleen kirkkovaltuustolle, että, määräaikainen diakonian virka vakinaistetaan alkaen. 3.) Palvelujohtokunta päätti esittää kirkkoneuvostolle ja edelleen kirkkovaltuustolle, että vakinaiseen diakonian virkaan valitaan virkaa auki julistamatta määräaikaista (3v.) diakonian virkaa hoitanut diakonissa sairaanhoitaja AMK Riitta Pitkäsen alkaen.

5 Kirkkoneuvosto (5 asia 167 Diakonian viran perustaminen) Kirkkoneuvosto Toimintakertomus Helmikammarin toiminnasta 2010 ja palautekyselyn tulokset (LIITE 1). Ehdotus, khra 1. Kirkkoneuvosto päättää, että Helmikammarin toimintaa jatketaan toistaiseksi. 2. Kirkkoneuvosto esittää kirkkovaltuustolle, että Rovaniemen seurakuntaan perustetaan diakonian virka lukien. Viranhaltijan pääasiallinen tehtävä on vastata diakoniatyön kohtaamispaikka Helmikammarin ohjaajan tehtävistä, työn suunnittelusta, organisoimisesta, uuden toiminnan kehittämisestä ja toteutuksesta. Pätevyysvaatimuksena on piispainkokouksen hyväksymä diakonian virkatutkinto. Lisäksi viranhaltijalta edellytetään vapaaehtoistyön erityiskoulutusta tai sitoutumista sen hankkimiseen. Viran peruspalkkaus on vaativuusryhmän 502 mukaisesti. Kirkkolain 9 luvun 3 :n mukaan uuden viran perustamispäätöksen tekemiseen vaaditaan, että vähintään kaksi kolmannesta saapuvilla olevista ja enemmän kuin puolet kaikista valtuuston jäsenistä sitä kannattaa. Kirkkoneuvoston tehtävänä on huolehtia ja päättää viran täyttämisestä.

6 Kirkkoneuvosto asia 168 Määräaikaisen osa aikaisen seurakuntapastorin viran perustaminen Oulun hiippakunnan tuomiokapituli on antanut pastori Sari Kuirinlahdelle virkamääräyksen Rovaniemen seurakunnan osa aikaiseksi (50 %) vs. kappalaiseksi alkaen kappalainen Henry Rantalan osittaisen virkavapauden ajaksi. Kirkkoherra Vesa Pekka Koivurannan viranhaltijapäätöksellä 337/11 pastori Sari Kuirinlahti on palkattu osa aikaiseksi seurakuntapastoriksi (50 %) ajalle , virkaa perustamatta. Tehtävänä on hoitaa Rovaniemen seurakunnan papiston tehtäviä vapaapäivien, vuosilomien ja virkavapauksien aikana. Virkamääräyksen ko. ajalle on antanut Oulun hiippakunnan tuomiokapituli. Ehdotus, khra Kirkkoneuvosto esittää kirkkovaltuustolle, että Rovaniemen seurakuntaan perustetaan määräaikainen osa aikainen (50 %) seurakuntapastorin virka ajalle Kirkkolain 9 luvun 3 :n mukaan uuden viran perustamispäätöksen tekemiseen vaaditaan, että vähintään kaksi kolmannesta saapuvilla olevista ja enemmän kuin puolet kaikista valtuuston jäsenistä sitä kannattaa. Kirkkoneuvoston tehtävänä on huolehtia virkamääräyksen pyytämisestä Oulun hiippakunnan tuomiokapitulilta.

7 Kirkkoneuvosto asia 169 Hautaoikeudenhaltijan valinta Alapoikelan haudalle Hauta ja kiinteistötoimen johtokunta Haudanhaltijan Päivi Aherto anoo nimeämistään haudanhaltijaksi Maria Eveliina Alapoikelan haudalle IV hautausmaa F: 20 (Liite). Maria Eveliina Alapoikela on Päivi Aherton isoisoisän sisko (ts. isoisän täti). Maria Eveliina Alapoikela on kuollessaan ollut naimaton ja lapseton, joten lähisukulaisia alenevassa polvessa ei ole ollut. Maria Eveliina Alapoikelan hauta on ainaishauta, eikä haudalla ole nimettyä haudanhaltijaa eikä hautaa näin ollen hoida kukaan. Kirkkolaki määrittelee (17 luku 3 ) kirkkoneuvostolle mahdollisuuden nimetä hautaoikeuden haltijan (Liite). Tämän lainkohdan perusteella Päivi Aherto voitaisiin nimetä hautaoikeuden haltijaksi. Ehdotus, htp Hauta ja kiinteistötoimen johtokunta esittää kirkkoneuvostolle, että kirkkoneuvosto määrää Päivi Aherton hautaoikeuden haltijaksi Maria Eveliina Alapoikelan haudalle IV hautausmaa F: 20. Hauta ja kiinteistötoimen johtokunta hyväksyi päätösehdotuksen. Kirkkoneuvosto (LIITE 2). Ehdotus, hntoj Kirkkoneuvosto nimeää Eveliina Alapoikelan haudan ( IV hautausmaa F:20) hautaoikeuden haltijaksi Päivi Aherton.

8 Kirkkoneuvosto asia 170 Hautaoikeuden haltijan valinta Ihalaisen haudalle Hauta ja kiinteistötoimen johtokunta Gösta Wasastjerna on huolehtinut ja maksanut haudanhoidosta Ida Ihalaisen haudalle IV hautausmaa C 29:7. Ida Ihalainen on ollut ennen kuolemaansa sota aikana Gösta Wasastjernan vanhempien palkkaama kotiapulainen. Ida Ihalaisen kuollessa Wasastjernat olivat hoitaneet hänen hautauksensa ja huolehtineet hänen haudastaan, kunnes vanhempiensa kuoltua Gösta Wasastjerna oli hoitanut tähän päivään saakka hautaa. Haudalle ei ole koskaan nimetty haudanhaltijaa ja hauta on ainaishauta. Ida Ihalainen on ollut kuollessaan naimaton ja lapseton. Gösta Wasastjerna ei halua jättää hautaa hoitamattomaksi. Koska hän asuu Pietarsaaressa, hän ei ole itse voinut hoitaa hautaa, vaan on vuosia maksanut haudanhoidosta. Gösta Wasastjerna itse muistaa Ida Ihalaisen, mutta uskoo ettei hänen jälkeläisensä enää huolehdi haudasta. Hän toivoo, että hänet nimettäisiin hautaoikeuden haltijaksi, jolloin hänellä olisi oikeus luovuttaa hauta takaisin seurakunnalle. Kirkkolaki määrittelee (17 luku 3 ) kirkkoneuvostolle mahdollisuuden nimetä hautaoikeuden haltijan. Tämän lainkohdan perusteella voitaisiin Gösta Wasastjerna nimetä hautaoikeuden haltijaksi. Ehdotus, htp Hauta ja kiinteistötoimen johtokunta esittää kirkkoneuvostolle, että kirkkoneuvosto määrää Gösta Wasastjernan hautaoikeuden haltijaksi Ida Ihalaisen haudalle IV hautausmaa C: 29:7. Hauta ja kiinteistötoimen johtokunta hyväksyi päätösehdotuksen. Kirkkoneuvosto Ida Ihalainen on kuollut Ehdotus, hntoj Kirkkoneuvosto nimeää Ida Ihalaisen haudan (IV hautausmaa C:29:7) hautaoikeuden haltijaksi Gösta Wasastjernan.

9 Kirkkoneuvosto asia 171 Hautainhoitorahaston hoitohinnat vuonna 2012 Hauta ja kiinteistötoimen johtokunta Haudanhoitohintoja tulee korottaa vuodelle 2012 palkkojen ja kustannusten nousun verran eli yhteensä noin 2 %. Tämä tarkoittaa järjestelmällisesti toimittuna nurmi, uurna ja metsänpohja alueiden hautojen hoitohinnoissa 2 korotusta hautapaikkojen mukaisessa laskelmassa yhden kauden hoidolle. Edellisvuosien mukaan 5 vuoden hoidoille vuosikerroin on 5,53 ja 10 vuoden hoidoille vuosikerroin on 12,58. Reunakivellisillä haudoilla hoidon ollessa työvoimakustannuksissa enemmän aikaa vievää, korotus olisi 3 yhden kauden hoidolle hautapaikkojen mukaisessa laskelmassa, 5 ja 10 vuoden hoidoille vuosikertoimet olisivat edellä mainitun kaltaiset. (Liitteet) Kukkaryhmien sekä hautainhoitorahaston lisäpalvelujen hintoja on tarkistettu vuodelle 2011 ja niitä ei ole tarvetta nyt korottaa (liite). Ehdotus, htp. Hauta ja kiinteistötoimen johtokunta päättää hyväksyä hautainhoitorahaston hautojen hoitohinnat liitteiden mukaisesti hoitokaudelle 2012 ja lähettää asian edelleen kirkkoneuvostolle vahvistettavaksi. Hauta ja kiinteistötoimen johtokunta hyväksyi päätösehdotuksen. Kirkkoneuvosto (LIITE 3). Ehdotus, hntoj Kirkkoneuvosto vahvistaa hautainhoitorahaston hoitohinnat vuodelle 2012 hauta ja kiinteistötoimen johtokunnan esittämällä tavalla.

10 Kirkkoneuvosto asia 172 Hautapaikkamaksut ja hautaamiseen liittyvät maksut vuonna 2012 Hauta ja kiinteistötoimen johtokunta Hautaustoimilaki on tullut voimaan Lailla seurakuntien tehtäväksi määrättiin luonteeltaan yhteiskunnallinen palvelu, johon jokaisella on oikeus. Lain mukaan maksujen perusteiden tulee olla samat kaikille, joilla on oikeus tulla haudatuksi seurakunnan hautausmaille. Kirkkohallitus on esittänyt lakimuutosta, jossa tavoitteena on, että maksuja määrättäessä toteutuu kansalaisten yhdenvertaisuus eivätkä seurakunnan jäsenet joudu eriarvoiseen asemaan kirkkoon kuulumattomien kanssa. Tämä tarkoittaa, että hautatoimen bruttokuluista tulee yhteisöverojen osuus olla 80 % ja loput 20 % tulisi kattaa hautapaikkojen luovuttamisesta sekä hautauspalveluista perittävillä toimintatuotoilla. Tällä hetkellä Rovaniemen seurakunnassa tilanne on, että hautaustoimen kuluista toimintatuotoilla katetaan vain 7,7 % (Liite). Vaje on siis 12,3 %, jolloin se tarkoittaa, että osa kustannuksista katetaan kirkollisverolla. Kirkkohallituksen suosituksen mukaan yhden arkkuhautasijan hinta 25 vuodeksi pitäisi olla 200 (kirkkohallituksen yleiskirje 28/2005). Arkkuhautauksen hinta tulisi puolestaan olla lähellä omakustannushintaa. Tällä hetkellä toimintatuotot ovat ja niiden pitäisi olla yli Jotta päästäisiin edes puoleen väliin tavoitearvoa, tulee niin hautapaikka kuin hautaamiseen liittyviä maksuja korottaa jo ennen lakimuutoksen voimaan tuloa. Ehdotus, htp Hauta ja kiinteistötoimen johtokunta päättää hyväksyä liitteen mukaiset hautapaikkamaksut sekä liitteen mukaiset hautaamiseen liittyvät maksut vuodelle 2012 ja lähettää asian edelleen kirkkoneuvostolle. Hauta ja kiinteistötoimen johtokunta hyväksyi liitteen mukaiset hautaamiseen liittyvät maksut vuodelle 2012 ja muutti yksimielisesti hautapaikkamaksuja siten, että hautasijasta, hautaoikeus 25 v. veloitetaan 60,00 liitteessä ehdotetun 100,00 sijaan. Asia lähetetään edelleen kirkkoneuvostolle. Kirkkoneuvosto Hautaustoimen toimintatuottojen ja kulujen vertailutaulukko vuodelta 2010 (LIITE 4). Ehdotus, hntoj Kirkkoneuvosto 1. vahvistaa liitteessä mainitut hautaamiseen liittyvät maksut (LIITE 5). 2. esittää kirkkovaltuustolle vahvistettavaksi liitteessä mainitut hautapaikkamaksut hauta ja kiinteistötoimen johtokunnan esittämällä tavalla (LIITE 6).

11 Kirkkoneuvosto asia 173 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2012 sekä toiminta ja taloussuunnitelma vuosille Vuoden 2012 talousarvion valmistelun perusteiden arvioiminen on tänä syksynä erityisen vaikeaa. Selvää kuvaa tulevasta talouden kehityksestä ei käytännössä kukaan kykene antamaan, sillä sekä Suomen että kansainvälisessä taloudessa on tällä hetkellä aikaisempaa useampia epävarmuustekijöitä. Valtioiden velkaongelmat ovat kasvaneet. Julkisen talouden alijäämät ja niiden tasapainottamistoimet ovat luoneet epävarmuuden, jolla on ollut heijastusvaikutuksia myös tuotanto ja rahatalouteen. Rahoitussektorin vuosien 2008 ja 2009 kriisi tasoittui vuoden 2010 aikana ja talous oli siirtymässä lähemmäksi normaalitilannetta. Aivan viime aikoina pankkien lainanantoedellytykset ovat kuitenkin heikentyneet, ja pankkien välinen korko on noussut. Pankkien keskinäinen luottamus on heikentynyt ja tämän seurauksena kaikkia yritysten rahoitustarpeita ei kyetä järjestämään. Se johtaa investointien lykkääntymisiin, eikä esimerkiksi uusia työpaikkoja synny yhtä paljon kuin paremmassa rahoitustilanteessa. Tällä on välittömät vaikutukset yhteisö ja kirkollisveron tuottoihin. Kirkkohallitus arvioi lähivuosien kehitystä siten, että valtakunnassa kirkollisveron määrän kehitys vuonna 2012 on noin 2 prosenttia ja vuonna 2013 se jäisi vuoden 2012 tasolle. Rovaniemen seurakunnan osalta talousarvion lähtökohdaksi on otettu, että kirkollisverotulot kasvavat vuonna 2011 n. 2,5 prosenttia ja vuonna 2012 vielä 3,5 %. Yhteisöverotulot kasvavat vuoden 2012 aikana n. 5 %. Vuoden 2011 toimintamäärärahat ovat syyskuun lopun tilanteen mukaan kuluneet ennakoidusti ja toimintakate on 76,2 % (74,8 % vuonna 2010). Tämä ennakoi sitä, että vuoden 2011 toimintakate toteutuu koko vuoden osalta lähestulkoon talousarvion mukaisesti eikä talousarviomäärärahoja jääne vuoden 2011 osalta käyttämättä. Kirkkoneuvoston esitys vuoden 2012 talousarvioksi pohjautuu merkittävältä osin seurakunnan työalojen, johtokuntien ja seurakuntapiirien talousarvioesityksiin. Kirkkoneuvoston esitys kasvattaa toimintamenoja kaikkiaan 2,8 %:lla 10,332 miljoonasta eurosta 10,622 miljoonaan euroon. Toimintamenojen korotuksista suurin osa johtuu henkilöstömenojen kasvusta. Palkat sivukuluineen nousee eurolla 6,236 miljoonasta eurosta 6,479 miljoonaan euroon. Vuoden 2012 talousarvioesityksessä vuosikate on euroa. Tilikauden alijäämä on euroa. Alijäämä katetaan edellisten vuosien ylijäämällä. Investointimenot ovat kaikkiaan euroa. Mittavan investointiosan vuoksi rahoituslaskelma painuu peräti euroa alijäämäiseksi. Rahoitusalijäämä katetaan rahoitusarvopapereiden ja muun omaisuuden realisoinnilla. Ehdotus, hntoj Kirkkoneuvosto esittää vuoden 2012 toimintasuunnitelman ja talousarvion sekä toiminta ja taloussuunnitelman vuosille (LIITE) kirkkovaltuuston vahvistettavaksi. Kirkkoneuvosto päätti yksimielisesti esittää kirkkovaltuustolle, että toimintasuunnitelmaan ja talousarvioon vuodelle 2012 lisätään flyygeli ja Aapakirkon asunnon muutostyöt Hanke aikaistetaan vuodelta 2013 vuodelle Ruokapankin avustusmääräraha pienennetään euroon, koska EU tuki ruokapankeille jatkuu. Krematoriokuljetuksiin lisätään 2000 euroa ja avustuksen määrä korotetaan 200 euroon / kuljetus. Toimintamenot talousarviovuonna 2012 ovat 10,614 milj., vuosikate , tilikauden alijäämä , investointimenot ja rahoitusalijäämä Kirkkoneuvosto hyväksyi hallintojohtajan ehdotuksen, että kirkkovaltuustolta anotaan yhden miljoonan euron lainanottovaltuuksia talousarviovuodelle 2012 rahoitustilanteen sitä vaatiessa. Muilta osin kirkkoneuvosto hyväksyi päätösehdotuksen.

12 Kirkkoneuvosto asia 174 Pöytäkirjat Seuraavat pöytäkirjat ovat nähtävillä kokouksessa: kirkkovaltuusto , hautaustoimen päällikkö vk 43,44, rakennuspäällikkö 38, lapsityön lehtori 44, hallintojohtaja 43 45, kirkkoherra Ehdotus, khra Kirkkoneuvosto merkitsee edellä mainitut pöytäkirjat tiedokseen. Kirkkoneuvosto merkitsi pöytäkirjat tiedokseen. 13 asia 175 Avustusanomukset Kirkkolain 15 luvun 1 :n mukaan seurakunnan varoja saadaan käyttää ainoastaan seurakunnan tehtävien toteuttamiseen. Kirkkoneuvosto on myöntänyt käyttövaroistaan seurakuntatyötä tukeville hankkeille avustuksia, jotka käsitellään kaksi kertaa vuodessa. Esitys myönnettävistä avustuksista on liitteessä. Ehdotus, hntoj Kirkkoneuvosto myöntää avustukset käyttövaroistaan liitteessä kerrotulla tavalla tositteita vastaan. (LIITE 7). Sirpa Nykänen esitti Miikka Keräsen kannattamana, että Rovaniemen ammattilukion kieli ja kulttuurimatkalle myönnetään ehdotuksesta poiketen 200 euron avustus. Asiasta äänestettiin. Äänestysmenettelyksi hyväksyttiin kättennostoäänestys. Äänin 10 3 kirkkoneuvosto hyväksyi hallintojohtajan päätösehdotuksen. 14 asia 176 Muut asiat Asko Peuraniemi käytti puheenvuoron kehityskeskusteluista sekä Katulähetyksen 10 vuotisjuhlan käsiohjelmien painatuskustannuksista. Pirjo Pyhäjärvi poistui tämän asian käsittelyn aikana klo asia 177 Seuraava kokous Seuraava kirkkoneuvoston kokous pidetään klo asia 178 Muutoksenhakuohje ja pöytäkirjan nähtävilläolo Puheenjohtaja antoi pöytäkirjan liitteen mukaisen muutoksenhakuohjeen. Tämä pöytäkirja on julkisesti nähtävänä kirkkoherranvirastossa Rauhankatu 70:ssä Nähtävilläolosta ilmoitetaan kirkkoherranviraston ilmoitustaululla.

13 Kirkkoneuvosto asia 179 Kokouksen päättäminen ja päätösrukous Puheenjohtaja päätti kokouksen klo Laulettiin virsi 2:1,5 ja hiljennyttiin päätösrukoukseen. Kokouksen puolesta Vesa Pekka Koivuranta puheenjohtaja Pirkko Aliisa Rytilahti sihteeri Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun ja tehtyjen päätösten mukaiseksi. Miikka Keränen Kimmo Niukkanen