Ilo kuulua seurakuntaan!

Transkriptio

1 LEMPÄÄLÄN SEURAKUNTA Ilo kuulua seurakuntaan! Kuva: Markus Perko Kirkkovaltuusto TALOUSARVIO 2017 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA

2 .

3 SISÄLLYSLUETTELO YLEISKATSAUS 3 TALOUSARVION YLEISPERUSTELUT 5 KÄYTTÖTALOUSOSA Yleishallinnon pääluokka 9 Seurakunnallisen toiminnan pääluokka 14 Yleinen seurakuntatyö: 14 Jumalanpalveluselämä, hautaan siunaaminen muut kirkolliset toimitukset, muut seurakuntatilaisuudet ja sielunhoito Tiedotus ja viestintä 16 Paja 1: Lapsityö, Perhetyö, Perhekerhotyö 18 Paja 2: Varhaisnuoriso, nuoriso, rippikoulu 24 Paja 3: Aikuistyö, Parisuhdetyö, Yhteiskunnallinen työ, Lähetystyö, Birgitan vaellus 37 Paja 4: Diakonia 45 Paja 5: Musiikkityö 48 Paja 6: Majakkayhteisö, Pyhäkoulutyö 52 Hautaustoimen pääluokka 57 Kiinteistötoimen pääluokka 62 TULOSLASKELMAOSA 68 INVESTOINTIOSA 70 RAHOITUSOSA 71 LIITTEET Henkilöstöliite 72 Hautainhoitorahasto 75 Hautamaksut 76 Tilavuokrat 79 Avustukset 80

4

5 Juhlia ja muutoksia Muutosten keskellä saamme taas kerran käydä kohti tulevaa toimintavuotta. Tällä kertaa se on myös Reformaation 500-vuotismerkkivuosi. Vuoden teemana on Armoa! Armon lisäksi muutos tuntuu olevan ainoa pysyvä asia tämän päivän maailmassa. Haasteet ympärillämme lisääntyvät ja kirkkoon kohdistuvat paineet kasvavat. Seurakunnalta odotetaan yhä enemmän, että se vastaisi ihmisen alati lisääntyviin elämän ongelmiin. Toisaalta ovi käy yhä tiuhemmin ulos kirkosta. Onneksi seurakuntamme saa vielä olla poikkeus tässä joukossa. Eroaminen ei näytä lisääntyvän ja toisaalta virta takaisin päin näyttää olevan kasvussa. Tästä on kiittäminen monipuolista toimintaa ja hyvin hoidettua hallintoa ja taloutta. Seurakunnassamme on juuri tehty päätös uusien seurakuntatilojen rakentamisesta keskustaan nousevaan Lempäälä-taloon. Seurakunta on ennakkoluulottomasti lähtemässä yhdessä kunnan kanssa luomaan uudenlaista palveluajattelua yhteisiin tiloihin kuntalaisten palvelemiseksi. Uudet tilat ja sijainti laajentuvassa keskustassa luovat upeat mahdollisuudet palveluajattelun ja toimintamallien uudistamiseen. Sekä toimisto- että nuorisotilat tulevat saamaan kauan kaivattua kohennusta ja laajennusta. Tuleva vuosi merkitsee siis rakentamisen käynnistämistä ja uuteen valmistautumista. Sama asia tulee toivon mukaan tapahtumaan myös Sääksjärvellä, jossa uuden seurakuntakeskuksen ja koko seurakuntatalon tontin rakentuminen alkaa vähitellen tulla todeksi. Uuden seurakuntakodin rakentaminen aloittaa aivan uuden ajanjakson Sääksjärven alueen seurakunnallisessa elämässä. Sen luomiseksi onkin aloitettava ennakkoluuloton suunnittelutyö. Toivon, että perustaisimme alkavana vuonna tätä varten työryhmän. Samalla tulisi miettiä, millaisia resursseja tulemme tarvitsemaan tulevina vuosina. Monivuotinen visiomme Ilo kuulua seurakuntaan! siivittää meitä edelleen tulevaan juhlavuoteen. Iloitsen siitä, että kaikilla työaloilla ollaan käymässä suurella innolla käsiksi uusiin haasteisiin. Lapsi- ja perhetyö saa jatkaa onnistunutta työtään kohtaamalla viikoittain ilahduttavan suurta perheiden määrää. Varhaisnuoriso- ja nuorisotiimi löytää koko ajan uusia, luovia tapoja tehdä työtä yli työalarajojen. Kohdattujen eri-ikäisten nuorten määrä tuntuu vain kasvavan. Nuorisotyön siipien alla Toinen koti -hanke on lyhyessä ajassa osoittautunut tarpeelliseksi. Nuora-projektin aloittama sillanrakennustyö kohti Majakka-yhteisöä saattaa löytää uusia muotoja tulevana vuonna. Majakan valo tuntuu loistavan entistä laajemmalle. Aikuistyön haasteita ovat Birgitta-yhteisön vahvistuminen päämessun ympärillä, vapaaehtoisten löytyminen yhä laajempaan vastuuseen sekä seurakuntaidentiteetin vahvistuminen tärkeiden riviseurakuntalaisten keskuudessa. On ilo kuulua seurakuntaan, vaikka ei niin aktiivinen osallistuja olisikaan! Moni seurakuntalainen tulee tilaisuuksiin kauniin musiikin takia. Musiikkityössäkin valmistaudutaan juhlavuoteen, vaikkakin kaunis musiikki tekee jokaisesta tilaisuudesta juhlan. 3

6 Diakonian kentällä eivät haasteet tunnu loppuvan. Päinvastoin. Seurakunta avustaa ja palvelee monella tavalla. Onneksi kohtaaminen ja rinnalla kulkeminen säilyvät suhdanteista riippumatta. Diakonia etsii koko ajan uusia tapoja vastata haasteisiin. Kaiken seurakuntatyön taustalla on aina myös sellaista korvaamatonta työtä, jota kukaan ei näe, mutta jota ilman monet asiat pysähtyisivät: seurakunnan tukipalvelujoukot! Tulevanakin vuonna he pyörittävät virastojamme, huolehtivat varoista, valmistavat juhlat, siistivät sisällä ja ulkona sekä korjaavat ja kaivavat. Yhteistyö muiden seurakuntien kanssa löytää uusia muotoja. Vuoden alusta aloitetaan palkanlaskentayhteistyö viiden seurakunnan kesken. Myös muuta taloustoimistojen yhteistyötä tutkitaan. Suuri toimintaympäristön muutos tulee olemaan siirtyminen Kirkon palvelukeskukseen heti tammikuun alussa. Se on pakollinen ja sopeutumista vaativa muutos. Toivotan siihen paljon kärsivällisyyttä ja voimia! Koko tämän valtavan paletin pyörittäminen vaatii resursseja. Tuleva vuosi ei ennusta kasvavia verotuloja eikä lihavia aikoja. Tarkka ja terve taloudenpito antanevat kuitenkin hyvän pohjan lähteä ensi vuoden haasteisiin. Siunatkoon Jumala kaiken hyvän työn seurakuntamme hyväksi alkavana toimintavuonna! Mikko Oikarinen kirkkoherra 4

7 LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN STRATEGIA VISIO: ILO KUULUA SEURAKUNTAAN Jeesuksen lähetyskäsky ohjaa meitä: 1. Haluamme kasvaa evankeliumia rakastavaksi avoimeksi yhteisöksi, jonka jäsenet tunnetaan huolenpidosta, armahtavaisuudesta ja rakkaudesta. 2. Armoa on tarjolla. Elämämme perustana ovat Jumalan sana ja rukous. 3. Usko Jeesukseen elää arjessa antaen toivon ja turvan. 4. Joukossamme on jokaiselle tilaa käyttää lahjojaan yhteiseksi parhaaksi. Lempäälän seurakuntaan on ilo kuulua! TOIMINNAN KULMAKIVET Ilo tulla yhteen - säännöllinen kokoontuminen Seurakuntamme järjestää, luo mahdollisuuksia, kutsuu ja rohkaisee yhteisiin kokoontumisiin, Raamatun, rukouksen ja ehtoollisen ääreen. Ilo auttaa - auttaminen Seurakunta toteuttaa rakkauden kaksoiskäskyä: Rakasta Herraa, Jumalaasi, koko sydämestäsi, koko sielustasi ja mielestäsi. Tämä on käskyistä suurin ja tärkein. Toinen yhtä tärkeä on tämä: rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi. Seurakuntamme auttaa sekä luo mahdollisuuksia ja rohkaisee ihmisiä auttamaan ja pyytämään apua. Jumalaa rakastetaan rakastamalla ihmisiä. Ilo juhlia - Kirkolliset perhejuhlat Kristillisissä elämänkaaren eri juhlissa seurakunta kohtaa ihmiset aidosti, ottaa heidän uskonsa vakavasti, rukoilee seurakuntalaisten puolesta ja välittää Jumalan siunausta. Ilo kasvattaa - kristillinen kasvatus Seurakuntamme antaa, tukee ja mahdollistaa lasten ja nuorten kristillistä kasvatusta kodeissa ja kaikkialla yhteiskunnassa. Seurakuntamme tukee kristityn kasvua sen kaikissa eri vaiheissa. Ilo viedä sanomaa - lähetys Kaikessa toiminnassaan seurakuntamme noudattaa lähetyskäskyä lähellä ja kaukana kastamalla ja kertomalla ilosanomaa Jeesuksesta. "Minulle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä. Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni: kastakaa heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja opettakaa heitä noudattamaan kaikkea, mitä minä olen käskenyt teidän noudattaa. Ja katso, minä olen teidän kanssanne kaikki päivät maailman loppuun asti." Kohtaamme ihmiset heidän arjessaan rinnalla kulkien ja kutsumme heitä Jumalan ja kristittyjen yhteyteen. Yhteinen ilo - yhteys Seurakuntana haluamme kasvaa yhteisöksi, johon jokainen on tervetullut tasavertaisena ja omana itsenään. Kristillisen seurakunnan yhteys muodostuu huomaamisesta ja huolenpidosta, yhteisestä pyhän etsimisestä ja kokemisesta sekä yhteisestä uskosta Kolmiyhteiseen Jumalaan. 5

8 TALOUSARVION YLEISPERUSTELUT Suunnittelujärjestelmä seurakunnissa Kirkkovaltuuston on hyväksyttävä viimeistään edellisen vuoden loppuun mennessä seurakunnan talousarvio. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä kirkkovaltuuston on hyväksyttävä myös vähintään kolmea vuotta koskeva toiminta- ja taloussuunnitelma. Talousarviovuosi on toimintaja taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarviossa ja toiminta- ja taloussuunnitelmassa hyväksytään tavoitteet ja määrärahat toiminnalle ja taloudelle. Kirkkovaltuusto voi muuttaa talousarviota, vaihtaa määrärahan käyttötarkoitusta ja korottaa määrärahaa kesken talousarviovuoden. Kun talousarvioon hyväksytään määrärahojen korotuksia kesken talousarviovuoden, on silloin päätettävä myös rahoitustarpeen kattamisesta. Kattamisvelvollisuus koskee talousarvion kaikkia muutoksia. Suunnittelussa talousarvio kytketään pitemmän aikavälin suunnitteluun. Sen tavoitteena on korostaa toiminnan ja talouden tiivistä yhteyttä, taloudellisten resurssien merkitystä sekä suunnittelun realistisuutta. Toiminnan ja talouden suunnittelu ei ole päämäärä sinänsä, vaan sen tehtävänä on auttaa seurakuntaa toteuttamaan perustehtäväänsä ja selviytymään käsillä olevista ja tulevista haasteista nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Toiminnan tulee tapahtua tasapainoperiaatteen mukaisesti. Tasapainoperiaate tarkoittaa, että tulojen on suunnitelmakaudella katettava menot ja seurakunnan maksuvalmiuden tulee olla aina riittävä. Talousarvion rahoitusosassa osoitetaan, miten seurakunnan tulorahoitus riittää investointien kattamiseen. Rahoitustoiminnan muutoksilla osoitetaan, miten näin syntynyt rahajäämä katetaan tai käytetään seurakunnan rahoitusaseman muuttamiseen. Julkisen sektorin taloudellinen tilanne Suomen talous supistui neljänä peräkkäisenä vuonna Vuonna 2015 kasvua oli vain 0,2% ja vuosille 2016 ja 2017 ennustetaan noin yhden prosentin kasvua. Ennustetta tukevat vain ohuet tiedot paremmasta talouskasvusta. Inflaatio on kuluvana vuonna noin puoli prosenttia ja ensi vuonna noin prosentin. Kuluttajahintojen nousu tulee olemaan lähitulevaisuudessa vähäistä. Ansiotaso nousi alkuvuonna 2016 hieman yli prosentin ja vuonna 2017 sen ei odoteta nousevan. Palkkoihin ei ole tulossa korotuksia ja julkissektorin lomarahoja leikataan 30 prosenttia. Työttömyysasteen ennustetaan alenevan ja työllisyyden kasvavan. Seurakuntien taloustilanne Veroperusteiden muutokset ja talouden vaisu tila heikentävät kirkollisverotilityksiä. Maan hallitus on esittänyt muutoksia muun muassa ansiotulojen verotukseen. Verokevennys ehdotetaan toteutettavaksi korottamalla työtulo-, tulonhankkimis-, perus- ja eläkevähennyksiä. Nämä kaikki vaikuttavat kirkollisveroon. Kirkollisverokertymää pienentävät myös palkansaajien työeläkemaksujen kasvu, joka lisää verovähennyksiä, ja julkisen sektorin lomarahojen leikkaus, joka alentaa ansiotuloja. Näiden muutosten vaikutus seurakuntatalouksien yhteenlaskettuun kirkollisveroon on noin 44 miljoonaa euroa. Tämän perusteella kirkollisvero alenisi noin viisi prosenttia vuoden 2015 ja noin kolme prosenttia vuoden 2016 kirkollisverotilityksistä. 6

9 Seurakuntien jäsenmäärän aleneminen on jonkin verran taittunut. Kirkosta eroamisia on vuoden 2016 elokuun loppuun mennessä ollut saman verran kuin viime vuosina keskimäärin. Lempäälän seurakunnan tilanne Veroprosentti on edelleen 1,45. Vuonna 2017 kirkollisverotilitysten arvioidaan laskevan 2,7% edelliseen vuoteen verrattuna. Vuodelle 2017 arvioidaan kirkollisverotuloja euroa ja valtion rahoitusosuutta euroa. Arvio perustuu Lempäälän kunnalta, verottajalta ja kirkkohallitukselta saatuihin tietoihin. Vuoden 2017 talousarvio on ylijäämäinen vaikka talousarvion toimintakate laskee 2 prosenttia vuoden 2016 talousarvion toimintakatteesta. Koska talousarvioehdotuksessa vuosikate, euroa, alittaa poistojen, euroa, määrän, arvioidaan tilikauden tuloksen olevan euroa. Koska Ristimäen hautausmaahankkeesta ja Vanhan pappilan saneerauksesta johtuva poistoeron muutos vielä parantaa tulosta noin eurolla, arvioidaan ylijäämää tulevan noin euroa. Henkilöstökustannukset Kirkon nykyinen virka- ja työehtosopimus on voimassa asti. Uusi sopimus on allekirjoitettu ja se toteuttaa työmarkkinakeskusjärjestöjen helmikuussa 2016 neuvottelemaa kilpailukykysopimusta. Sopimuskausi on Sopimuskaudella palkkoihin ei tule korotuksia ja julkisen sektorin lomarahoja vähennetään 30% nykyisestä tasosta. Työnantajan eläkemaksua alennetaan 0,2 prosenttiyksiköllä 23,8 prosenttiin ja työnantajan sosiaaliturvamaksua 0,94 prosenttiyksikköä 1,18 prosenttiin. Työnantajan työttömyysvakuutusmaksu alenee 0,45 prosenttiyksikköä. Investoinnit Kirkon katto vaatii uusimista. Vuodelle 2017 on varattu euroa sakastiosan uusimiseen. Rakennushistoriallinen selvitys on tilattu kirkon katosta kokonaisuudessaan ja kun se saadaan valmiiksi vuoden 2017 alussa, voidaan koko katon korjaussuunnitelmaa alkaa tekemään. Tarkempaa kustannusarviota katon korjauksesta ei vielä ole ennen kuin rakennushistoriallinen selvitys ja korjaussuunnitelma saadaan laadittua. Tervajärven leirikirkkoa on alettu rakentaa syksyllä Leirikirkkoon on syyskuun loppuun mennessä 2016 käytetty noin euroa. Loppu alkuperäisestä kustannusarviosta varataan vuoden 2017 investointiosaan eli euroa. Lempäälä-talon seurakuntatilojen rakentamiseksi varaudutaan 2,6 milj. euron investointeihin. Tarkempi listaus vuoden 2017 investoinneista sivulla 70. Tulevaisuuden hankkeet Vireillä on kolme isoa kaavoitushanketta. Kirkkovaltuusto päätti lähteä mukaan rakennuttamaan Lempäälä taloa toimisto- ja nuorisotilojen osalta. Hankkeelle on valittu suunnittele ja toteuta malli, joten vielä ei ole tarkkoja kustannuksia selvillä. Hankkeelle on varattu suunnittelukustannuksia vuodelle 2017 yhteensä euroa. Sääksjärven uudistettu seurakuntatalo-hanke ei vaatine suuria investointimäärärahoja. Käytettävissä olevan tontin arvo 7

10 rahoittaa jo merkittävästi tulevaa hanketta. Ehtookodon kaavoitushanke puolestaan on taloudellisesti tuottava, vaikka osaa hankkeen tuotosta käytetään tulevien tilojen rakentamiseen. Hinnastot vuonna 2017 Vuonna 2017 korotetaan hautatoimen maksuja. Vuonna 2017 voimaan tuleva hinnasto on liitteenä. Heidi Pirttijoki talousjohtaja 8

11 Yleishallinnon pääluokka Perustehtävä ja toiminnan sisältö Yleishallinnon tehtävänä on huolehtia luottamushenkilöhallinnosta, tarkastustoimesta, talous- ja henkilöstöhallinnosta, tietohallinnosta, hautaustoimen hallinnosta ja kirkkoherranviraston hoidosta. Tehtävät hoidetaan palveluhenkisesti sekä läpinäkyvyyden periaatetta noudattaen. Vastuuhenkilöt Kirkkoherra Mikko Oikarinen ja talousjohtaja Heidi Pirttijoki. Keskeiset resurssit Kirkkoherranviraston ja taloustoimiston henkilöstö, luottamushenkilöt, tilintarkastajat. Toimintaympäristön muutokset - Kirkon palvelukeskukseen siirtyminen - Uusien seurakuntatilojen rakentaminen - Kiinteistö- ja taloushallinnon yhteistyökokeilu Ikaalisten seurakunnan kanssa. - Palkkahallinnon yhteistyön aloittaminen 5 seurakunnan kesken Toiminnalliset tavoitteet - Seurakuntien välisten yhteistyömuotojen kartoittaminen ja mahdollinen toteuttaminen. - Kipaan siirtymisen sujuva toteuttaminen sekä työntekijöiden kouluttaminen - Lempäälä talon suunnitelmien loppuunsaattaminen ja rakentamisen aloittaminen - Kiinteistö- ja taloushallinnon yhteistyökokeilun käynnistäminen. - Palkalaskentayhteistyön sujuva käynnistäminen - Seurakuntatalouden pitäminen tasapainossa. - Nykyisen seurakuntatalon toimistosiiven tulevasta käytöstä päättäminen - Kiinteistö- ja kaavoitushankkeiden edistäminen erityisesti Sääksjärven ja Ehtookodon alueilla. - Kirkonkirjojen digitoinnin loppuunsaattaminen - Henkilöstön työkyvystä huolehtiminen. Vuoden liikkujan valitseminen. Määrärahaperustelut vuodelle 2017 Palkoissa on varauduttu Hava-palkkoihin. Varaudutaan uusien seurakuntatilojen suunnitteluun euron investointi määrärahalla. Kirkon palvelukeskuksen aiheuttama lisäkustannus euroa Nykyisen seurakuntatalon kuntotutkimus ja suunnittelu euroa Suoritteet ja mittarit TA TA Toimintojen nettokulut/väkiluku Vuosikate euroa/jäsen

12 Tavoitteet vuosille Sopeuttamistoimiin varautuminen verotulojen todennäköisen vähentymisen vuoksi. Tulojen on katettava menot ja seurakunnan maksuvalmiuden tulee olla aina riittävä. Uusien seurakuntatilojen käyttöönottaminen. Sääksjärven seurakuntakodin käyttöönotto. 10

13 Lempäälän seurakunta Sivu Budjetti ja suunnitelma Kirkkovaltuusto EUR Ulkoinen/Sisäinen Tilinp. Ed.budj Budj. Muutos TS2. TS % Kirkkovaltuusto TOIMINTAKULUT (ulko TOIMINTAKATE I TOIMINTAKATE II Vyörytystulot/-men TYÖALAKATE Kirkkoneuvosto TOIMINTATUOTOT (ulk 701 TOIMINTAKULUT (ulko TOIMINTAKATE I TOIMINTAKATE II Vyörytystulot/-men TYÖALAKATE HALLINTOELIMET TOIMINTATUOTOT (ulk 701 TOIMINTAKULUT (ulko TOIMINTAKATE I TOIMINTAKATE II Vyörytystulot/-men TYÖALAKATE Tilintarkastus TOIMINTAKULUT (ulko TOIMINTAKATE I TOIMINTAKATE II Vyörytystulot/-men TYÖALAKATE Taloushallinto TOIMINTATUOTOT (ulk TOIMINTAKULUT (ulko TOIMINTAKATE I TOIMINTAKULUT (sisä TOIMINTAKATE II Vyörytystulot/-men TYÖALAKATE Työpaikkaruokailu TOIMINTATUOTOT (ulk TOIMINTAKULUT (ulko TOIMINTAKATE I TOIMINTAKATE II Vyörytystulot/-men

14 Lempäälän seurakunta Sivu Budjetti ja suunnitelma Kirkkovaltuusto EUR Ulkoinen/Sisäinen Tilinp. Ed.budj Budj. Muutos TS2. TS % TYÖALAKATE Työhyvinvointi TOIMINTATUOTOT (ulk TOIMINTAKULUT (ulko TOIMINTAKATE I TOIMINTAKATE II Vyörytystulot/-men TYÖALAKATE TALOUS- JA HENKILÖSTÖHALLINTO TOIMINTATUOTOT (ulk TOIMINTAKULUT (ulko TOIMINTAKATE I TOIMINTAKULUT (sisä TOIMINTAKATE II Vyörytystulot/-men TYÖALAKATE Kirkonkirjojen pito TOIMINTAKULUT (ulko TOIMINTAKATE I TOIMINTAKATE II Vyörytystulot/-men TYÖALAKATE KIRKONKIRJOJENPITO TOIMINTAKULUT (ulko TOIMINTAKATE I TOIMINTAKATE II Vyörytystulot/-men TYÖALAKATE Kirkkoherranvirasto TOIMINTATUOTOT (ulk TOIMINTAKULUT (ulko TOIMINTAKATE I TOIMINTAKULUT (sisä TOIMINTAKATE II Vyörytystulot/-men TYÖALAKATE Muu yleishallinto TOIMINTAKULUT (ulko TOIMINTAKATE I TOIMINTAKATE II

15 Lempäälän seurakunta Sivu Budjetti ja suunnitelma Kirkkovaltuusto EUR Ulkoinen/Sisäinen Tilinp. Ed.budj Budj. Muutos TS2. TS % Vyörytystulot/-men TYÖALAKATE KIRKKOHERRANVIRASTO JA MUU YLEISHALLINTO TOIMINTATUOTOT (ulk TOIMINTAKULUT (ulko TOIMINTAKATE I TOIMINTAKULUT (sisä TOIMINTAKATE II Vyörytystulot/-men TYÖALAKATE HALLINTO TOIMINTATUOTOT (ulk TOIMINTAKULUT (ulko TOIMINTAKATE I TOIMINTAKULUT (sisä TOIMINTAKATE II Vyörytystulot/-men TYÖALAKATE

16 YLEINEN SEURAKUNTATYÖ Perustehtävä ja toiminnan sisältö Seurakunnan perustehtävästä huolehtiminen evankeliumin julistamisen, jumalanpalvelusten, kirkon pyhien toimitusten, sielunhoidon ja muun seurakuntatyön kautta. Vastuuhenkilö kirkkoherra Mikko Oikarinen Keskeiset resurssit Työntekijät, vapaaehtoiset seurakuntalaiset, luottamushenkilöt, yhteistyötahot omassa ja muissa seurakunnissa. Toiminnalliset tavoitteet Ilo-strategiaa sovelletaan edelleen käytännön seurakuntatyöhön ja se jäsentyy konkreettisiksi tavoitteiksi. Reformaation juhlavuosi näkyy seurakunnan elämässä koko vuoden ajan monin tavoin. Kohteesta kantajaksi vapaaehtoistyössä etsitään entistä kokonaisvaltaisempaa vastuunkantamista. Uusien seurakuntatilojen suunnittelun myötä suunnitellaan uudenlaisia toimintatapoja ja läsnäolon muotoja Lempäälä-talossa. Birgitta-yhteisö vahvistuu päämessun ympärillä ja lujittaa vapaaehtoisten roolia. Majakkayhteisö ja nuorisotyö tiivistävät yhteistyötään. Sääksjärvellä Toimelan messuja jatketaa uuden seurakuntakodin valmistumiseen asti. Tervajärven uuden kappelin käyttö käynnistyy. Suomen itsenäisyyden juhlavuosi huomioidaan normaalia laajemmin. Määrärahaperustelut vuodelle 2017 Juhlavuoden tarpeisiin lisämääräraha Suoritteet ja mittarit (30.10.) Lempoisten messu * 71/162 * 66/156 68/147 68/172 53/143 Majakkamessu * 45/83 44/101 42/89 38/99 Kasteet Vihkimiset Hautaukset Tilastossa esitetään messujen lukumäärä / keskimääräinen osallistujien lukumäärä. Tavoitteet vuosille Uusien seurakuntatilojen käyttöönotto Lempäälä-talossa ja Sääksjärvellä. Toimintatapojen luominen. Uuden seurakuntatyön strategian luominen Sääksjärvelle. 14

17 Lempäälän seurakunta Sivu Budjetti ja suunnitelma Kirkkovaltuusto EUR Ulkoinen/Sisäinen Tilinp. Ed.budj Budj. Muutos TS2. TS % Jumalanpalveluselämä TOIMINTAKULUT (ulko TOIMINTAKATE I TOIMINTAKULUT (sisä TOIMINTAKATE II Vyörytystulot/-men TYÖALAKATE Hautaan siunaaminen TOIMINTAKULUT (ulko TOIMINTAKATE I TOIMINTAKULUT (sisä TOIMINTAKATE II Vyörytystulot/-men TYÖALAKATE Muut kirkolliset toimitukset TOIMINTAKULUT (ulko TOIMINTAKATE I TOIMINTAKULUT (sisä TOIMINTAKATE II Vyörytystulot/-men TYÖALAKATE Muu seurakuntatyö TOIMINTATUOTOT (ulk 595 TOIMINTAKULUT (ulko TOIMINTAKATE I TOIMINTAKATE II Poistot ja arvonale Vyörytystulot/-men TYÖALAKATE YLEINEN SEURAKUNTATYÖ TOIMINTATUOTOT (ulk 595 TOIMINTAKULUT (ulko TOIMINTAKATE I TOIMINTAKULUT (sisä TOIMINTAKATE II Poistot ja arvonale Vyörytystulot/-men TYÖALAKATE

18 TIEDOTUS JA VIESTINTÄ Perustehtävä ja toiminnan sisältö Seurakunnan viestinnän tehtävänä on luoda edellytyksiä kristillisen uskon leviämiselle ja kasvulle tekemällä tunnetuksi seurakunnan sanomaa, toimintaa, taloutta ja hallintoa. Viestintä tukee seurakunnan työmuotoja, johtamista ja suunnittelua sekä luo edellytyksiä sidosryhmien vuorovaikutukselle. Vastuuhenkilö ja keskeiset resurssit Vastuuhenkilö on tiedottaja Marita Miettinen. Työtä tukevat tiedottajan sijainen Raili Paul, viestinnän nimikkopastori Päivi Aikasalo, työalajohtajat, kirkkoherranviraston työntekijät, viestintätyöryhmä ja vapaaehtoiset. Toimintaympäristön muutokset Viestintäkäyttäytyminen on murroksessa. On kilpailtava ihmisten huomiosta ja ajasta. Toiminnalliset tavoitteet Lisätään sisäistä viestinnän koulutusta. Pidetään lyhyt tietoisku viestinnän osa-alueista jokaisessa työntekijäkokouksessa. Rohkaistaan etenkin työalajohtajia viestinnän koulutuksiin. Tehdään itse ja tilataan ammattilaisilta sosiaalisessa mediassa levitettäviä videoita. Valmistellaan uusien nettisivujen tekemistä kirkon yhteiselle verkkosivualustalle (Lukkari). Määrärahaperustelut vuodelle 2017 Ajan haasteisiin vastaaminen vaatii ulkopuolisia hankintoja. Suoritteet ja mittarit Kirkonportti-lehtien määrä/sivumäärä 5/28 4/24 6/32 4/28 5/36 Internetsivujen keskimääräiset käyntimäärät/kuukausi * 4592 Tapahtumien maksulliset erillisilmoitukset (tilaisuuksien mukaan) Sosiaalisen median kanavien tavoittavuus, seuraajia Facebook Instagram Twitter Tavoitteet vuosille Seurataan viestintäkäyttäytymisen muutoksia ja ollaan ajan hermolla. Lisätään koulutuksen avulla työntekijöiden viestintätietoisuutta ja vastuuta viestinnän onnistumisesta. Kehitetään koulutuksen avulla olemassa olevien tieto- ja viestintäjärjestelmien käyttöä, jotta ne palvelisivat tehokkaammin työntekijöitä ja samalla viestintää. Tutkitaan mahdollisuutta kotisivujen saamiseksi näkövammaisten luettavaksi tai äänitemahdollisuutena. 16

19 Lempäälän seurakunta Sivu Budjetti ja suunnitelma Kirkkovaltuusto EUR Ulkoinen/Sisäinen Tilinp. Ed.budj Budj. Muutos TS2. TS % Tiedotus ja viestintä TOIMINTAKULUT (ulko TOIMINTAKATE I TOIMINTAKULUT (sisä TOIMINTAKATE II Vyörytystulot/-men TYÖALAKATE TIEDOTUS JA VIESTINTÄ TOIMINTAKULUT (ulko TOIMINTAKATE I TOIMINTAKULUT (sisä TOIMINTAKATE II Vyörytystulot/-men TYÖALAKATE

20 PAJA 1: Lapsi-, perhe- ja perhekerhotyö 18

21 LAPSI- JA PERHETYÖ Perustehtävä ja toiminnan sisältö Päiväkerho Vanhempien tukeminen heidän kasvatustehtävässään. Toteutetaan kirkon kasteopetusta kaikessa toiminnassa. Painotetaan kokonaisvaltaista varhaiskasvatusta, jossa lapsi saa kokemuksia ja aineksia elämänkatsomuksensa rakentamiseen. Kohdataan lapsia ja vanhempia seurakunnan omassa säännöllisessä toiminnassa sekä muiden varhaiskasvatustoimijoiden kautta. seurakunnan kerhot päiväkodit, esikoulut Perhekerho ja vauvakahvila Kotien kristillisen kasvatuksen tukeminen niin, että evankeliumi voisi tuoda turvan ja toivon perheiden arkeen. Tarjota perheille sosiaalisen vuorovaikutuksen mahdollisuuksia vertaisryhmissä ja vastaanottaa kuntaan muuttavia uusia perheitä. Tukea vanhempia heidän jaksamisessaan ja toimia ennaltaehkäisevässä perhetyössä. Auttaa perheitä löytämään oma paikkansa seurakunnassa. Muu perhetyö Toimia monipuolisesti siten, että tavoitetaan myös sellaiset lempääläläiset perheet, jotka eivät käy lapsi- ja perhetyön viikkotoiminnassa. Tutustuttaa ja sitouttaa perheitä seurakunnan jumalanpalveluselämään. Tavoittaa erityistä tukea tarvitsevia perheitä ja tarjota tukea arjessa jaksamiseen. Vastuuhenkilö lapsi- ja perhetyön työalajohtaja Lea Blomqvist Keskeiset resurssit lastenohjaajat, perhetyön koordinaattori ja pajan jäsenet Toimintaympäristön muutokset Lapsi- ja perhetyö huomioi entistä laajemmin erilaiset lapset ja perheet sekä heidän eri elämänvaiheensa. Ammattitaitoisten työntekijöiden löytyminen nyt ja tulevaisuudessa aiheuttaa aivan uudenlaisia haasteita ja vaatii luovia ratkaisuja. Lempäälän kunnan varhaiskasvatuksen uudet linjaukset vaikuttavat lapsi- ja perhetyöhön. 19

22 Toiminnalliset tavoitteet Punaisena lankana lapsi- ja perhetyössä on toimia niin, että lapsi on osallinen seurakunnassa. Tuetaan erityisesti kotien kristillistä kasvatusta ja kiinnitetään huomiota nuorten lapsiperheiden tavoittamiseen ilo kasvattaa. Huolehditaan siitä, että kuntaan muuttavat uudet perheet tavoitetaan laajasti ilo tulla yhteen. Aloitetaan uutta matalan kynnyksen toimintaa perheille esim. vanhempien voimavara- ryhmä (yhdessä kunnan kanssa). Päivitetään lapsi- ja perhetyön oma varhaiskasvatussuunnitelma ja huolehditaan siitä, että päiväkerhoryhmissä on riittävästi valinnanvaraa perheille (kaksi tai kolme kertaa viikossa kokoontuvat ryhmät). Pidetään yllä hyväksi koettuja traditioita ja etsitään uusia tapoja tavoittaa perheitä (esim.kesäperhekerhot Pappilassa) ilo olla yhdessä. Jatketaan uutta kirkkomuskaria ja selvitetään mahdollisuutta aloittaa myös perhekirkkomuskari yhdessä kanttorin kanssa. Vahvistetaan diakonista näkökulmaa perhetyössä esim. järjestämällä virkistysiltoja väsyneille äideille yhdessä perhediakonin kanssa ilo auttaa. Lapsi- ja perhetyön toimia ja tehtäväkuvia mietitään vastaamaan tulevaisuuden haasteita. Työssä jaksamiseen kiinnitetään huomiota esim. lastenohjaajien tiimityötä vahvistamalla. Lisätään toimimista sosiaalisessa mediassa. Lapsi on ilo seurakunnassamme. Määrärahaperustelut vuodelle 2017 Lapsityössä halutaan aloittaa uutta kirkkomuskaritoimintaa, jota pidetään yhdessä kanttorin kanssa. Tämä on kokeiluluontoisesti aloitettu jo syksyllä Syksyn muskari pystytään rahoittamaan määräaikaisten työntekijöiden säästyneistä palkoista. Tammikuussa 2017 toimintaa olisi tarkoitus jatkaa niin, että toiseksi muskariksi tulisi perhemuskari. Tähän tarkoitukseen kolmannen kanttorin palkkaan tulee 10 % lisää, joka tulisi päiväkerhotyön kustannuspaikkaan. Kanttori voisi myös muuten olla enemmän mukana erilaisissa perhetapahtumissa ja koulutustilanteissa. Tämä palkkalisäys on 4032 /vuosi. Yksi lastenohjaajan toimi on muutettu 2016 kesällä kirkkoneuvoston luvalla määräaikaiseksi perhetyönkoordinaattorin toimeksi. Tästä toivotaan vakituista muutosta elokuusta 2017 alkaen. Palkkakustannuksena tulee lastenohjaajan ja perhetyönkoordinaattorin palkan erotus noin 500 /kuukaudessa (noin 6500 /vuodessa). 20

23 Suoritteet ja mittarit Päiväkerhotyö säännölliset päiväkerhoryhmät vuoden aikana käyneet eri lapset arvio 385 kävijöitä keskim. viikon aikana liikuntakerho Kuperkeikkaa 24 Kirkkomuskari-ryhmiä/ osallistujia tapahtumia ja tilaisuuksia retket/osallistujat 277/kevät 254/syksy 39/ n / /kevät 247/syksy /n / /kevät (arvio) 250/syksy (arvio) 1/kevät 10 2/syksy 30 (arvio) 35 (arvio)/n.2500 (arvio) 22/330 (arvio) leiripäivät/osallistujat 2/90 2/95 2/90 (arvio) päiväkotikäynnit/osallistujat kirkot päivähoidolle/osallistujat 86/n /n. 900 n. 70/n /n. 900 n. 65/n (arvio) 4/n. 900 (arvio) kirkot perhetuville 1 2 esikoulukäyntejä/osallistujat esikoululaisten ja 1- luokkalaisten tilaisuudet 4/100 19/240 3/100 18/320 6/200 (arvio) 25/400 (arvio) Perhekerhotyö perhekerhoryhmiä osallistujia keskimäärin viikossa kokoontumiskertoja käyntikertoja perhekerhon retkiä 212 n / n /300 6 n. 300 (arvio) 212(arvio) 7800 (arvio) 6 (arvio) yksinhuoltajaryhmiä/osallistuj. 1/8-15 Hupskeikkaavauvaryhmä/osallistujia 130 vauvakahvila Pikkunuppu 1/50 1/50 (arvio) äitien voimavararyhmä 1/10 (arvio) Perhetyö perhekirkot perheleirit/osallistujat 4/n /n.190 4/n. 190 (arvio) perhetapahtumat/osallistujat 7/n /500 6 /700 (arvio) perheretket 1/50 1/50 2/100 (arvio) 21

24 Toimintasuunnitelma Tarkastellaan jatkuvasti kriittisesti lapsi- ja perhetyön eri toimintojen tavoittavuutta ja ollaan valmiita muutoksiin. Huolehditaan siitä, että toiminta tavoittaa edelleen hyvin seurakuntalaisia ja toteuttaa seurakunnan perustehtävää Varmistetaan, että kirkon varhaiskasvatus pysyy laadukkaana vaihtoehtona muuttuvassa toimintaympäristössä. Kehitetään uutta tavoittavaa perhetyötä Hakkarin alueen perhekerhotoiminnan suunnittelu ja yhteisöpaja ideoimaan toimintaa. Uudenlaiset ryhmät esim. äitien voimavararyhmä. Minä ja Raamattu perhekerho (uudenlainen keskusteluperhekerho Raamatun teksteistä). Toimitaan tehokkaasti verkostoissa ja yhteistyössä muiden varhaiskasvatustoimijoiden kanssa Toimitaan saumattomasti yhteistyössä muiden seurakunnan työmuotojen kanssa perheiden hyväksi. Kehitetään kirkkomuskaritoimintaa ja muita yhteistyömuotoja Huomioidaan työntekijöiden ikääntymisestä tulevat haasteet (esim. kuntoutus), ja kiinnitetään huomioita uusien työntekijöiden rekrytointiin, työhön perehdyttämiseen ja koulutukseen. 22

25 Lempäälän seurakunta Sivu Budjetti ja suunnitelma Kirkkovaltuusto EUR Ulkoinen/Sisäinen Tilinp. Ed.budj Budj. Muutos TS2. TS % Perhekerhotyö TOIMINTATUOTOT (ulk 817 TOIMINTAKULUT (ulko TOIMINTAKATE I TOIMINTAKATE II Vyörytystulot/-men TYÖALAKATE Päiväkerhotyö TOIMINTATUOTOT (ulk TOIMINTAKULUT (ulko TOIMINTAKATE I TOIMINTAKULUT (sisä TOIMINTAKATE II Vyörytystulot/-men TYÖALAKATE Perhetyö TOIMINTATUOTOT (ulk TOIMINTAKULUT (ulko TOIMINTAKATE I TOIMINTAKULUT (sisä TOIMINTAKATE II Vyörytystulot/-men TYÖALAKATE Perheneuvontatyö TOIMINTAKULUT (ulko TOIMINTAKATE I TOIMINTAKATE II TYÖALAKATE PAJA 1, Lapsi-, perhe- ja perhekerhotyö TOIMINTATUOTOT (ulk TOIMINTAKULUT (ulko TOIMINTAKATE I TOIMINTAKULUT (sisä TOIMINTAKATE II Vyörytystulot/-men TYÖALAKATE

26 PAJA 2: Varhaisnuoriso-, nuoriso- ja rippikoulutyö 24

27 TYTTÖTYÖ Perustehtävä: Tyttötyö pyrkii tavoittamaan ja kohtaamaan Lempäälän vuotiaita tyttöjä kerho-, leiri-, kouluyhteistyön- ja muun työn avulla. Tyttötyön perustehtävä on - evankeliumin kertominen lapsille - tukea lapsen hengellistä kasvua ja omien lahjojen löytymistä - auttaa lapsia löytämään oma paikkansa osana toimivaa seurakuntaa - olla tukemassa vanhempia lasten kristillisessä kasvatuksessa Vastuuhenkilöt: Tyttötyön viranhaltijana toimii nuorisotyönohjaaja Heli Orre. Työalan vastaavana toimii vs. nuorisopastori Vihtori Leskelä. Keskeiset resurssit: Kerhonohjaajat, leiri-isoset, vapaaehtoiset avustajat, yhteistyötahot, nuorisotyön Paja, leirien kausityöntekijät ja srk:n lastenohjaajat kerho- ja leirityössä. Toimintaympäristön muutokset: Vuodelle 2017 ei ole tiedossa muutoksia. Toiminnalliset tavoitteet: - Kouluyhteistyön kehittäminen jatkuu edelleen: oppituntipaketti on valmis ja tulevan vuoden aikana katsotaan miten varaukset lähtevät käyntiin ja mitkä asiat vaativat vielä hiomista. - Varhaisnuorisotyö panostaa edelleen toiminnassa ja sen suunnittelussa koko perheen kohtaamiseen. Tavoitteena on palaveerata yhdessä perhetyöstä vastaavan Lea Blomqvistin ja Majakka-yhteisöstä vastaavan Matti Vehviläisen kanssa ja katsoa miten voisimme liittää varkkatyön ja Majakan perhepalaset perhetyön kokonaiskenttään. - Partioniemen kehittäminen palvelemaan entistä paremmin leirityötä; alueelle mm. rakennetaan kiinteä ruokailukatos, aluetta raivataan ja tasoitetaan. Kehitystyötä on tarkoitus tehdä yhdessä partiolippukuntien kanssa. - pyritään tiivistämään yhteistyötä Helluntaiseurakunnan kanssa Määrärahaperusteet Toiminta pyritään toteuttamaan ilman määrärahojen korotuksia. Suoritteet ja mittarit: Suoritteet (toteutunut) Kerhoja, kpl / vuosi - kerholaisia Leirejä, kpl / vuosi - leiriläisiä (Sisältää yhteisen telttaleirin) Koulukontakteja / kpl / vuosi

28 Toimintasuunnitelma Toimintaa kehitetään Ilo kuulua-vision mukaan. Vision keskiössä on rakastava ja armollinen yhteisö, jossa jokaisella on paikkansa. Perustana on Jumalan sana ja rukous. Varhaisnuorisotyötä halutaan kehittää siihen suuntaan, että pieninkin seurakuntalainen ja koko perhekunta, voi löytää omat lahjansa ja palvella ja rakentaa seurakuntaa. Kaiken toiminnan tarkoitus on myös osoittaa, miten usko Jeesukseen elää arjessa antaen toivon ja turvan. 26

29 POIKATYÖ Perustehtävä ja toiminnan sisältö Poikatyö pyrkii tavoittamaan ja kohtaamaan Lempäälän 7 14-vuotiaita poikia kerho-, leiri-, koulu- ja muun työn avulla. Poikatyön perustehtävänä on evankeliumin kertominen lapsille ja varhaisnuorille. Lisäksi se tarjoaa mahdollisuuden turvalliseen aikuiskontaktiin kodin ulkopuolella ja tukee lasten vanhempia kristillisessä kasvatuksessa. Vastuuhenkilöt ja keskeiset resurssit Poikatyön viranhaltijana toimii nuorisotyönohjaaja Tiina Koskinen. Työalan vastaava on vs. seurakuntapastori Vihtori Leskelä. Resursseja ovat kerhonohjaajat, leiri-isoset, vapaaehtoiset avustajat, yhteistyötahot, nuorisotyön paja, leirien kausityöntekijät sekä kerho- ja leirityössä seurakunnan lastenohjaajat. Toiminnalliset tavoitteet Kouluyhteistyön kehittäminen jatkuu edelleen. Oppituntipaketti on valmis, ja tulevan vuoden aikana katsotaan, miten se lähtee käyntiin ja mitkä asiat vaativat vielä hiontaa. Yhteistyön tiivistäminen kunnan nuorisopalveluiden kanssa. Varhaisnuorisotyö panostaa edelleen toiminnassa ja sen suunnittelussa koko perheen kohtaamiseen. Partioniemen kehittäminen palvelemaan entistä paremmin leirityötä (mm. ruokailukatos) Kehitystyötä on tarkoitus tehdä yhdessä partiolippukuntien kanssa. Yhteistyön tiivistäminen partion lippukuntien kanssa pyritään toiminnassa huomioimaan reformaation juhlavuosi. Määrärahaperustelut vuodelle 2017 Elintarvikkeiden hinnannousujen vuoksi budjetti ei pidä elintarvikemomentin kohdalla. Muilta kustannuspaikoilta tuntuu vaikealta enää leikata. Toiveena on 500 euron lisä elintarvikkeisiin. Suoritteet ja mittarit Vuosi Kerhoja/kpl/vk Leirejä/kpl/vuosi Koulukontakteja/kpl/vuosi Tavoitteet vuosille Toimintaa kehitetään uuden Ilo kuulua -vision mukaan. Keskiössä on rakastava ja armollinen yhteisö, jossa jokaisella on paikkansa. Perustana on Jumalan sana ja rukous. Varhaisnuorisotyötä halutaan kehittää siihen suuntaan, että pieninkin seurakuntalainen ja koko perhekunta, voi löytää omat lahjansa ja palvella ja rakentaa seurakuntaa. Kaiken toiminnan tarkoitus on myös osoittaa, miten usko Jeesukseen elää arjessa antaen toivon ja turvan. 27

30 RIPPIKOULUTYÖ Perustehtävä ja toiminnan sisältö Rippikoulun tarkoitus on opettaa luterilaisen uskon sisällöstä, johon nuori/aikuinen on kastettu tai tullaan kastamaan. Tarkoituksena on, että nuori/aikuinen vahvistuu uskossaan kolmiyhteiseen Jumalaan ja rakkaudessaan lähimmäiseen ja löytää seurakunnan avulla oman kutsumuksensa Jeesuksen seuraajana. Suoran opetustoiminnan rinnalla keskeisellä sijalla rippikoulussa on seurakunnan elämään osallistava toiminta. Vastuuhenkilö nuoriso- ja rippikoulutyöstä vastaava pastori, vs. seurakuntapastori Vihtori Leskelä Keskeiset resurssit Tulevana toimikautena rippileirien vetovastuussa ovat kaikki seurakuntamme papit (pl. kirkkoherra), nuorisotyön viranhaltijat, diakoniatyöntekijä Sanna Tiainen sekä lähetyssihteerimme Raili Paul. Lisäksi teemme yhteistyötä Vesilahden kanssa päivärippikoulun järjestämisessä. Palkkaamme alustavan suunnitelman mukaan ainakin 5 kausityöntekijää kesäkaudelle. Resursseihin kuuluvat myös isosina toimivat nuoret, luottamushenkilöt sekä eri työalojen vierailevat työntekijät. Toimintaympäristön muutokset Toimintavuonna 2017 suurimpana haasteena on rippikoululaisten määrän huomattava kasvu sekä vakinaisen työvoiman riittävyys. Joudumme alustavasti varautumaan peräti 12 rippikouluryhmän järjestämiseen, mikä on yksi enemmän kuin tavallisesti. Nykyisellä työntekijämäärällä joudumme palkkaamaan ainakin yhdelle leirille myös ylimääräisen papin ja kausityöntekijän mikäli kaikki 12 rippikouluryhmää toteutuvat. Toiminnalliset tavoitteet Paikallinen rippikoulusuunnitelma on lopullisessa muodossaan ja esitelty toukokuuhun 2017 mennessä ja soveltuvin osin sisältö otetaan huomioon kesän 2017 leireissä. Vuoden 2017 syksyllä aloittava rippikouluryhmä aloittaa uuden rippikoulusuunnitelman mukaiset rippikoulut. Rippikouluyhteistyö Vesilahden kanssa jatkuu. Määrärahaperustelut vuodelle 2017 Päivärippikoulun järjestäminen Vesilahdessa yhdessä Vesilahden seurakunnan kanssa säästää henkilöresursseja, mutta ylimääräinen leiri kasvattaa selvästi työntekijä-, ruokailu- ja tilakustannuksia, sillä se voidaan järjestää ainoastaan kesäkaudella, jolloin vakituinen henkilöstö pitää vuosilomansa. 28

31 NUORISOTYÖ Perustehtävä ja toiminnan sisältö Lempäälän seurakunnan nuorisotyön tarkoituksena on auttaa nuorta uskomaan kolmiyhteiseen Jumalaan. Teemme työtämme, jotta nuori ja Kristus voisivat kohdata toisensa. Haluamme, että nuori löytäisi oman paikkansa seurakunnassa ja että usko voisi olla luonnollinen osa hänen elämäänsä. Viikoittainen toimintamme pitää sisällään raamiksia, peli-iltoja ja nuorteniltoja. Nuortenillassa on raamattuopetusta, hartaus, laulua, rukousta, kohtaamista sekä erilaista pelailua. Lisäksi nuorisotyö sisältää leirejä, konsertteja, isoskoulutusta, messuja sekä matkoja nuorten kristillisiin tapahtumiin. Näiden lisäksi järjestetään viikoittain vanhempien nuorten/nuorten aikuisten iltoja, joista osaa pyörittävät vapaaehtoiset. Nuorisotyössä isossa roolissa on myös kahdenkeskiset sielunhoitokeskustelut nuorten ja heidän vanhempiensa kanssa. Yhteinen ponnistuksemme on kristillinen nuorisotapahtuma Uusi Alku. Vastuuhenkilöt nuorisotyönohjaajat Jussi Salo, Tatu Leijo ja vs. nuorisopastori Vihtori Leskelä Keskeiset resurssit nuorisotiimin henkilöstö, kausityöntekijät, vapaaehtoiset nuoret ja nuoret aikuiset sekä luottamushenkilöt Toimintaympäristön muutokset Henkilökohtaisen kohtaamisen ja auttamisen tarve kasvavat jatkuvasti. Enää ei riitä massojen ohjaaminen, vaan tarvitaan henkilökohtaista vierellä kulkemista, välittämistä ja huomioimista. Toimintavuoden 2016 lopussa Tatu Leijon määräaikanen virkasuhde päättyy Nuora-projektissa. Toiminnalliset tavoitteet Henkilökohtaiseen hätään vastaaminen kohtaamalla nuoria mahdollisimman paljon olemassa olevilla resursseilla. Nuoraprojektin jatkaminen yhdistelmävirkana majakan kanssa (nuorisotyöntekijä 80%; majakan pienryhmien organisaattori 20%). Lisäksi vastaavan nuorisotyöntekijän (Jussi Salo) virasta 20% siirretään Majakkamessuihin musiikkivastuuseen. Näin sekä nuorisotyön että majakkayhteisön tarpeisiin vastataan. Nuorisotyöhön kohdistuvaa lisäkuormaa pyritään tasaamaan sekä vapaaehtoisvoimin että nuorisotyön sisäisin muutoksin. Nuorten aikuisten toiminta ja Kuljun vanha seurakuntatalo eli Toinen koti tavoittaa edelleen seurakuntayhteyden ulkopuolelle jääneitä vuotiaita ja sen lisäksi kaikkia muitakin ikäryhmiä sekä osallistaa heitä toimimaan aktiivisina jäseninä seurakunnan eri tehtävissä. Yhteistyö Majakkayhteisön kanssa, jotta aikuistuvien nuorten seurakuntayhteys ei katkeaisi (Hope -> Toinen koti -> Majakka). Uuden nuorisotalon saamisen edistäminen, Hope jää usein liian pieneksi. 29

32 Suoritteet ja mittarit Nuortenilta/kesäsolu kävijämäärät kaikissa n. hlöä/tilaisuus 43 kertaa 80 nuorta 43 kertaa 100 nuorta 43 kertaa 120 nuorta 43 kertaa 120 nuorta Raamis 43 kertaa 40 nuorta 43 kertaa 50 nuorta 43 kertaa 60 nuorta 43 kertaa 60 nuorta Isoskoulutus 20 kertaa 160 nuorta 20 kertaa 160 nuorta 25 kertaa 160 nuorta 20 kertaa 160 nuorta Koulukäynnit 102 kertaa 102 kertaa 102 kertaa 68 kertaa Leirit/retket 8 leiriä 8 leiriä 8 leiriä 8 leiriä nuorta nuorta nuorta nuorta Vanhempien nuorten/nuorten aikuisten illat 52 kertaa 30 hlöä 52 kertaa 50 hlöä 52 kertaa 50 hlöä 66 kertaa hlöä Uusi Alku, osallistujia Henkilökohtaiset keskustelut Toimintasuunnitelma vuosille Nuorisotyön huolena on lisääntyvä nuorten monenlainen pahoinvointi. Tähän ainoana vastauksena on nuoren kohtaaminen, tukeminen, auttaminen ja rukous. Nuora-projekti on tuottanut hyvää tulosta. Nuorisotyön laadun ja nuorten aikuisten parissa tehtävän työhön ylläpitämiseksi tarvitaan pysyvä virka projektiluontoisen määräaikaisviran sijaan. Tatu Leijon työpanos takaisi jatkuvuuden nuorten kohtaamiseen. Toisen kodin vakiinnuttaminen kokoavassa ja ulospäinsuuntautuvassa työssä jatkuu. Toisen kodin ja diakoniatyön yhteistyö edesauttaa sitä, että apua tarvitsevat ja auttajat kohtaisivat. Lisäksi suunnitellaan yhteistyötä Majakkayhteisön kanssa niin, ettei nuorilla aikuisilla seurakuntayhteys pääsisi katkeamaan. 30

33 Suoritteet ja mittarit Vuosi Rippikouluja * Rippikoulun Lempäälässä käyneet lempääläiset ? Yksityisrippikoululaisia ? Muualla rippikoulunsa käyneet lempääläläiset ? Muualta rippikoulunsa Lempäälässä käyneet ? Rippikoululaisia yhteensä (ei yksityisrpk) *Rippikouluikäluokka kasvaa vuonna 2017, ja koska tarkkaa lukua järjestöille menevien nuorten määrästä ei ennakkoon ole, joudumme varautumaan peräti 12 leirin järjestämiseen. Tavoitteet vuosille Uusi valtakunnallinen rippikoulusuunnitelma otetaan käyttöön paikallisen rippikoulusuunnitelman mukaisesti. 31

34 ERITYISNUORISOTYÖ Perustehtävä ja toiminnan sisältö Erityisnuorisotyö on osa Lempäälän seurakunnan nuorisotyötä. Perusnuorisotyön (nuortenillat, superguyz, riparit, leirit, aamunavaukset jne.) lisäksi erityisnuorisotyön tehtävänä on tukea syrjäytymisvaarassa olevia nuoria ja tarvittaessa myös heidän perheitään. Tässä apuna toimii koko kunnan laajuinen eri sektoreista koostuva verkosto. Työ pitää sisällään mm. henkilökohtaista ohjausta, pienryhmiä, leirejä ja tapahtumia. Toiminnassa merkittävää osaa näyttelee Kuljun vanha seurakuntatalo eli Toinen koti. Rakennus toimii keskuksena jossa 1) seurakuntalaiset pääsevät käyttämään omia taitojaan yhteiseksi hyväksi, 2) on helppo kokoontua yhteen, 3) keskitytään ihmisten auttamiseen kaikin keinoin ja 4) varustetaan seurakuntalaisia toimimaan toisten hyväksi. Vastuuhenkilöt erityisnuorisotyöntekijä Kimmo Lämsä, esimies vs. nuorisopastori Vihtori Leskelä Keskeiset resurssit vapaaehtoiset avustajat, yhteistyötahot ja paja Toimintaympäristön muutokset Kuljun vanhan seurakuntatalon merkittävä rooli työnkuvassa. Kodeissa tehtävän toiminnan lisääntyminen. Toiminnalliset tavoitteet Toimintatiimien muodostaminen Toisen Kodin tehtäviin. Tiimien on tarkoitus muodostua seurakuntalaisista jotka haluavat auttaa ja palvella lähimmäisiään omilla lahjoillaan. Tiimejä tarvitaan mm. lastenhoitoon, ystäväpalveluun, avuksi kodin askareisiin ja ruoka-apuun. Kotoutusiltojen aloittaminen. Tarkoituksena on tutustua vaikeassa elämäntilanteessa oleviin ihmisiin pienissä ennakkoon kootuissa ryhmissä ja auttaa heitä arjessa eteenpäin. Ryhmät kokoontuvat seurakuntalaisten kodeissa (työntekijä mukana). Suoritteet ja mittarit Vuosi Pienryhmiä / kpl Ryhmissä kävijät yhteensä Päihteettömät tapahtumat / vuosi Henkilökohtaiset keskustelut Leirejä / vuosi Tavoitteet vuosille Suuntaudumme ulospäin. On erittäin tärkeää, että työ suuntautuu sinne missä ihmiset viettävät vapaa-aikaansa. 32