LEMPÄÄLÄN SEURAKUNTA. Kuva: Markus Perko. Kuva: Markus Perko. Ilo kuulua seurakuntaan!

Transkriptio

1 LEMPÄÄLÄN SEURAKUNTA Kuva: Markus Perko Kuva: Markus Perko Ilo kuulua seurakuntaan! TALOUSARVIO SEKÄ TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA

2 .

3 SISÄLLYSLUETTELO YLEISKATSAUS 3 LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN STRATEGIA 5 TALOUSARVION YLEISPERUSTELUT 5 TALOUSARVION SITOVUUSTASO 10 KÄYTTÖTALOUSOSA Yleishallinnon pääluokka 11 Seurakunnallisen toiminnan pääluokka 15 Yleinen seurakuntatyö: 15 Jumalanpalveluselämä, hautaan siunaaminen muut kirkolliset toimitukset, muut seurakuntatilaisuudet ja sielunhoito Tiedotus ja viestintä 18 Paja 1: Lapsityö, Perhetyö, Perhekerhotyö 20 Paja 2: Varhaisnuoriso, nuoriso, rippikoulu 26 Paja 3: Aikuistyö, Parisuhdetyö, Yhteiskunnallinen työ, Lähetystyö 39 Paja 4: Diakonia 48 Paja 5: Musiikkityö 51 Paja 6: Majakkayhteisö, Birgitan vaellus, Pyhäkoulutyö 56 Hautaustoimen pääluokka 60 Kiinteistötoimen pääluokka 63 TULOSLASKELMAOSA 69 INVESTOINTIOSA 71 RAHOITUSOSA 72 LIITTEET Henkilöstöresurssimuutokset 73 Henkilöstöliite 74 Hautainhoitorahasto 76 Hautamaksut 77 Tilavuokrat 79 Avustukset 80

4

5 On Ilo kuulua Lempäälän seurakuntaan! Tällä asenteella ja uudella toiminta-ajatuksella käymme kohti tulevaa vuotta. Vastavalitut kirkkovaltuutetut saavat käsiinsä ja työkalukseen uudistetun strategian. Samoin meidän työntekijäjoukkomme. Ilo teema on nostettu vahvasti esille kertomaan seurakuntamme positiivisesta ja toiveikkaasta asenteesta seurakuntatyön haasteiden keskellä. Uuteen strategiaamme on määritelty se tila, visio, mitä kohti me haluamme pyrkiä ja millaisia haluamme olla. Lisäksi meille on muotoiltu toiminnan kulmakivet, joita ilman me emme tulisi toimeen ja emme olisi seurakunta. Ensi vuoden painopisteenä onkin tämän strategian eläväksi tekeminen ja soveltaminen eri työmuodoissa. Tämän strategian sisältämien arvojen siivittämänä haluamme myös olla virittämässä Lempäälässä arvokeskustelua eri elämänalueilla. Seurakunnalle on luontevaa puhua arvoista, mutta arvot ohjaavat myös kaikkien ihmisten toimintaa tiedostetusti tai tiedostamatta. Siksi tarvitsemme avointa keskustelua. Toiminnallisesti käymme siis kohti tulevaa edelleen monipuolisena ja rikasta seurakuntaelämää tarjoavana yhteisönä. Kaikilla työaloilla kohdataan suuri joukko niitäkin seurakuntalaisia, jotka eivät vakituisesti käytä palvelujamme. Tämä joukko on selvästi suurempi kuin vaaliuurnilla viime marraskuussa äänensä antaneet. Lempääläisille seurakunta on edelleen tärkeä ja yhteisenä tavoitteenamme onkin löytää entistä enemmän yhteyksiä lempääläisiin sekä vahvistaa jäsenyyttä ja kuulumisentunnetta. Omalla tavallaan tätä tukevat myös kaavailut Nuora projektin (nuorisotyö) jatkumisesta sekä määräaikaisesta lisäsatsauksesta musiikkityöhön. Tähän kohtaamiseen resurssimme antavat edelleen sangen hyvä pohjan. Kirkosta eroaminen ei näytä kiihtymisen merkkejä, mutta kirkkoon liittyminen sen sijaan osoittaa elpymisen merkkejä. Verotuloista muodostuu edelleen kohtuullinen, joskin niukkeneva, pohja toiminnan pyörittämiselle. Kaikki tulevat investoinnit on pystyttävä edelleen rahoittamaan tulokertymillä. Tarkka taloudenpito ja tuhlailun välttäminen on välttämätöntä. Keskustan kehittäminen etenee ilahduttavalla tavalla ja seurakunta on tiiviisti mukana kehittämistyössä. Uusien toimitilojen suunnittelu yhdessä kunnan ja muiden toimijoiden kanssa jatkuu. Nykyisen seurakuntakeskuksen tulevaisuutta pohditaan samaan aikaan. Sääksjärven srkkeskuksen alueen suunnittelu etenee myös hyvin ja tulevana vuonna on odotettavissa ratkaisevia askelia uuden toimitilan saamiseksi. Siihen asti Sääksjärven hengellisen elämän ylläpitämiseksi meidän on tehtävä kaikki voitavamme. Iloitsen suuresti innosta, ilosta ja omistautumisesta, jota näen työntekijäjoukossa sekä luottamusihmisten keskellä. Seurakunta on yhteinen asiamme ja edessä olevat haasteet kutsuvat meitä yhtenä rintamana käymään työhön seurakuntamme ja Jumalan valtakunnan puolesta. Koskivatpa haasteet sitten seurakuntien rakenneuudistusta tai hengellisiä asioita, toimeen on tartuttava, iloiten! Siunatkoon Jumala kaiken hyvän ja rakentavan työn sekä sen tekijät tulevana vuonna! 3

6 LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN STRATEGIA VISIO: ILO KUULUA SEURAKUNTAAN Jeesuksen lähetyskäsky ohjaa meitä: 1. Haluamme kasvaa evankeliumia rakastavaksi avoimeksi yhteisöksi, jonka jäsenet tunnetaan huolenpidosta, armahtavaisuudesta ja rakkaudesta. 2. Armoa on tarjolla. Elämämme perustana ovat Jumalan sana ja rukous. 3. Usko Jeesukseen elää arjessa antaen toivon ja turvan. 4. Joukossamme on jokaiselle tilaa käyttää lahjojaan yhteiseksi parhaaksi. Lempäälän seurakuntaan on ilo kuulua! TOIMINNAN KULMAKIVET Ilo tulla yhteen - säännöllinen kokoontuminen Seurakuntamme järjestää, luo mahdollisuuksia, kutsuu ja rohkaisee yhteisiin kokoontumisiin, Raamatun, rukouksen ja ehtoollisen ääreen. Ilo auttaa - auttaminen Seurakunta toteuttaa rakkauden kaksoiskäskyä: Rakasta Herraa, Jumalaasi, koko sydämestäsi, koko sielustasi ja mielestäsi. Tämä on käskyistä suurin ja tärkein. Toinen yhtä tärkeä on tämä: rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi. Seurakuntamme auttaa sekä luo mahdollisuuksia ja rohkaisee ihmisiä auttamaan ja pyytämään apua. Jumalaa rakastetaan rakastamalla ihmisiä. Ilo juhlia - Kirkolliset perhejuhlat Kristillisissä elämänkaaren eri juhlissa seurakunta kohtaa ihmiset aidosti, ottaa heidän uskonsa vakavasti, rukoilee seurakuntalaisten puolesta ja välittää Jumalan siunausta. Ilo kasvattaa - kristillinen kasvatus Seurakuntamme antaa, tukee ja mahdollistaa lasten ja nuorten kristillistä kasvatusta kodeissa ja kaikkialla yhteiskunnassa. Seurakuntamme tukee kristityn kasvua sen kaikissa eri vaiheissa. Ilo viedä sanomaa - lähetys Kaikessa toiminnassaan seurakuntamme noudattaa lähetyskäskyä lähellä ja kaukana kastamalla ja kertomalla ilosanomaa Jeesuksesta. "Minulle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä. Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni: kastakaa heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja opettakaa heitä noudattamaan kaikkea, mitä minä olen käskenyt teidän noudattaa. Ja katso, minä olen teidän kanssanne kaikki päivät maailman loppuun asti." Kohtaamme ihmiset heidän arjessaan rinnalla kulkien ja kutsumme heitä Jumalan ja kristittyjen yhteyteen. Yhteinen ilo - yhteys Seurakuntana haluamme kasvaa yhteisöksi, johon jokainen on tervetullut tasavertaisena ja omana itsenään. Kristillisen seurakunnan yhteys muodostuu huomaamisesta ja huolenpidosta, yhteisestä pyhän etsimisestä ja kokemisesta sekä yhteisestä uskosta Kolmiyhteiseen Jumalaan. 4

7 TALOUSARVION YLEISPERUSTELUT 2015 Suunnittelujärjestelmä seurakunnissa Kirkkovaltuuston on hyväksyttävä viimeistään edellisen vuoden loppuun mennessä seurakunnan talousarvio. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä kirkkovaltuuston on hyväksyttävä myös vähintään kolmea vuotta koskeva toiminta- ja taloussuunnitelma. Talousarviovuosi on toimintaja taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarviossa ja toiminta- ja taloussuunnitelmassa hyväksytään tavoitteet ja määrärahat toiminnalle ja taloudelle. Kirkkovaltuusto voi muuttaa talousarviota, vaihtaa määrärahan käyttötarkoitusta ja korottaa määrärahaa kesken talousarviovuoden. Kun talousarvioon hyväksytään määrärahojen korotuksia kesken talousarviovuoden, on silloin päätettävä myös rahoitustarpeen kattamisesta. Kattamisvelvollisuus koskee talousarvion kaikkia muutoksia. Suunnittelussa talousarvio kytketään pitemmän aikavälin suunnitteluun. Sen tavoitteena on korostaa toiminnan ja talouden tiivistä yhteyttä, taloudellisten resurssien merkitystä sekä suunnittelun realistisuutta. Toiminnan ja talouden suunnittelu ei ole päämäärä sinänsä, vaan sen tehtävänä on auttaa seurakuntaa toteuttamaan perustehtäväänsä ja selviytymään käsillä olevista ja tulevista haasteista nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Toiminnan tulee tapahtua tasapainoperiaatteen mukaisesti. Tasapainoperiaate tarkoittaa, että tulojen on suunnitelmakaudella katettava menot ja seurakunnan maksuvalmiuden tulee olla aina riittävä. Talousarvion rahoitusosassa osoitetaan, miten seurakunnan tulorahoitus riittää investointien kattamiseen. Rahoitustoiminnan muutoksilla osoitetaan, miten näin syntynyt rahajäämä katetaan tai käytetään seurakunnan rahoitusaseman muuttamiseen. Julkisen sektorin taloudellinen tilanne Kokonaistalouden ennustetaan kasvavan vajaan prosentin vuonna Inflaatio olisi noin 1,3 prosenttia ja työttömyysaste noin 8,6 prosenttia. Ansiotason odotetaan kasvavan noin 1,3 prosenttia. Vuodeksi 2013 talouden ennustettiin kasvavan noin 1,5 prosenttia, mutta lopulta talous supistui yhden prosentin. Vuosi sitten tehdyt ennusteet kuluvalle vuodelle ennustivat vähän yli yhden prosentin kasvua - tällä hetkellä ollaan lähes yhden prosentin verran miinuksella. Talous on viime vuosina jatkuvasti kehittynyt ennusteita heikommin. Talouden epävarmuus huomioiden on ensi vuotta koskeviin positiivisiin ennusteisiin suhtauduttava varauksella. Ennusteisiin sisältyy aina myös myönteisiä odotuksia, jotka toteutuessaan tukevat ennusteen näkemystä. Viime vuosina myönteiset uutiset ovat olleet harvinaisia. Inflaatio pysyy alhaisena samoin ansioiden kehitys. Tämä tarkoittaa toisaalta sitä, seurakuntien kulukehitys voidaan pitää entistä helpommin kurissa. Mutta toisaalta koko yhteiskuntaa koskeva ansiotason alhainen kasvu vaikuttaa suoraan myös kirkollisverotuloihin niiden kasvua leikaten. Työttömyysasteen ennustetaan kasvavan, mutta maltillisesti. Kun talous on taantumassa tai enimmillään kasvu on vain vähäistä, paikallisilla olosuhteilla on suuri merkitys arvioitaessa seurakunnan talouden kehitystä. 5

8 Seurakuntien taloustilanne Seurakuntien taloudellinen tulos parani vuonna Tulosta paransivat toimintatuottojen kasvu ja toimintakulujen aleneminen. Investointeja valmistui aikaisempaa vuotta vähemmän. Eniten taloudellisen tuloksen paranemiseen vaikutti kuitenkin verotulojen tilitysjärjestelmän muutos vuoden vaihteessa Tällöin aikaisemmin tammikuussa tehty verotulojen osatilitys suoritettiin joulukuussa. Tämän seurauksena tilinpäätösten ja erityisesti verotulojen vertailu aikaisempiin vuosiin vaikeutui. Kirkollisverotilitysten määrän kehitys syyskuun lopussa oli -0,6 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Marraskuussa suoritettava maksuunpanotilitys on ennakkotiedon mukaan noin 2,6 prosenttia suurempi kuin vuosi sitten. Joulukuussa tarkistetaan kirkollisveron jako-osuutta, jonka suuntaa ja suuruutta on vaikea arvioida. Kirkollisverotilitysten määrä tulee alenemaan kuluvana vuonna noin prosentin. Yhteisöverotilitysten määrä seurakunnille oli syyskuun loppuun mennessä 9,6 prosenttia suurempi kuin vuosi sitten. Yhteisöjen veroprosentti aleni kuluvalle vuodelle 24,5 prosentista 20 prosenttiin. Yhteisöverojen jako-osuutta kunnille ja seurakunnille korotettiin veroprosentin oletetun verotuottoalenemisen verran. Yhteisöveron määrä kokonaisuudessaan on alentunut noin kuusi prosenttia. Vähennyksen odotettiin olevan suurempi. Yhteisöveron ennakoitua paremman kertymän ja jako-osuuden tarkistuksen vuoksi kuntien ja seurakuntien tilitykset ovat kasvaneet. Ansiotulon vähäinen kasvu ja työttömyyden lisääntyminen leikkaavat kirkollisveron perustana olevia ansiotuloja. Lisäksi jäsenmäärän väheneminen leikkaa kirkollisveron maksajien määrää. Kirkon jäsenmäärä on alentunut viime vuosina noin yhden prosenttiyksikön verran vuodessa. Vuoden 2013 lopussa kirkkoon kuului 75,2 prosenttia koko maan väestöstä. Samaan aikaan, kun kirkosta eroamisluvut ovat korkeita, kuolleiden määrä kasvaa noin 3 prosenttia ja lapsia kastetaan kirkon jäsenyyteen noin 2,5 prosenttia aikaisempaa vähemmän. Suomessa vuotiaista kirkkoon kuuluu noin 67 prosenttia. Yli 70-vuotiaista kirkkoon kuulumisaste on yli 80 prosenttia. Edellä kuvattu nykytila indikoi sitä, että jatkossa jäsenmäärän aleneminen voimistuu nykyisestä ilman, että eroamisluvut kasvaisivat. Seurakuntien saama osuus yhteisöveron tuotosta tulee poistumaan vuoden 2016 alussa. Jatkossa kirkko saa valtion rahoitusta eräisiin yhteiskunnallisiin tehtäviin, jota ovat hautaustoimi, väestökirjanpito ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ja irtaimiston ylläpito. Rahoituksen kokonaissumma vastaa suuruudeltaan yhteisöveron viimevuosien keskimääräistä seurakunnille tilitettyä tasoa. Vuoden 2013 alusta astui voimaan lakimuutos seurakunnille tulevasta eläkerahastomaksusta, joka tulee palkkasummasta laskettavan eläkemaksun lisäksi. Maksu on vuonna 2015 edelleen 1,2 prosenttia kirkollisveron määrästä. 6

9 Lempäälän seurakunnan tilanne Veroprosentti on edelleen 1,45 %. Talousarviovuonna tammikuulta lokakuulle kirkollisverotilitykset vähenivät 2,16 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Yhteisöverotulojen kasvu on ollut 11 prosenttia. Vuodelle 2015 arvioidaan kirkollisverotuloja ja yhteisöverotuottoja Arvio perustuu Lempäälän kunnalta ja verottajalta saatavaan yleiseen verotuloennusteeseen. Vuoden 2015 talousarvio on ylijäämäinen. Talousarvion toimintakate kasvaa 0,9 prosenttia vuoden 2014 talousarvion toimintakatteesta. Koska talousarvioehdotuksessa vuosikate, , alittaa poistojen, , määrän, arvioidaan tilikauden tuloksen olevan euroa. Koska Ristimäen hautausmaahankkeesta ja Vanhan pappilan saneerauksesta johtuva poistoeron muutos kuitenkin parantaa tulosta eurolla, arvioidaan ylijäämää tulevan Henkilöstö Vuoden 2015 budjetin palkkasumma kasvaa 3,2 %. Palkankorotuksiin on varattu 0,4 % lukien. Budjetti ei sisällä suuria henkilöstömuutoksia. Muutoksia selvitetään ao.kohteessa. Investoinnit Talousarviovuonna 2015 ei toteuteta laajoja investointeja. Lempäälän seurakunnassa ei ole lähivuosina suuria investointipaineita. Vireillä on kolme isoa kaavoitushanketta. Sääksjärven uudistettu seurakuntatalo-hanke ei vaatine suuria investointimäärärahoja. Käytettävissä olevan tontin arvo rahoittaa jo merkittävästi tulevaa hanketta. Ehtookodon kaavoitushanke puolestaan on taloudellisesti tuottava, vaikka osaa hankkeen tuotosta käytetään tulevien nuorisotilojen rakentamiseen. Mitä keskustan alueen kehittäminen merkitsee seurakunnan taloudelle on vielä epäselvä. Vuonna 2015 suurin toteutettava hanke on Tervajärven kappelikirkko ja Tervajärven leirikeskuksen sisätilaremontti. Kuljun vanhan seurakuntatalon tulevaisuus selvitetään vuoden 2015 aikana. Taksat vuonna 2015 Vuonna 2015 korotetaan hautatoimen taksoja. Vuonna 2015 perittävät taksat ja maksut ovat liitteenä. 7

10 8

11 9

12 TALOUSARVION SITOVUUSTASO Kirkkovaltuusto päättää talousarvion tuloarvioiden ja määrärahojen sitovuustasosta. Sitovuus merkitsee sitä, että määrärahaa ei saa käyttää muihin kuin kirkkovaltuuston hyväksymässä talousarviossa osoitettuihin tarkoituksiin eikä enempää kuin niihin on osoitettu (KJ 15:2). Määrärahan sitovuustaso voidaan määritellä myös nettona, jolloin esimerkiksi tehtäväalueen toimintatulojen ja -menojen erotus eli toimintakate määritellään sitovaksi. Kirkkovaltuusto voi myös määritellä talousarvion sitovuustason erilaiseksi kirkkovaltuustoon ja kirkkoneuvostoon nähden. Sitovuustaso voi olla pääluokkataso, jolloin valtuusto päättää ainoastaan pääluokkaan kuuluvien tehtäväalueiden yhteisestä loppusummasta, tai tehtäväaluetaso, jolloin valtuusto päättää kunkin tehtäväalueen loppusummasta. Sitovuustaso voidaan myös määritellä erikseen tehtäväalueen tuloille ja menoille. Kirkkoneuvoston ehdotus talousarvion sitovuustasoksi Kirkkoneuvosto ehdottaa talousarvion 2015 sitovuustasoksi seuraavaa: Käyttötaloudessa toimintayksikköjä sitova taso on v toimintakate pois lukien Tampereen ev.lut. seurakuntien järjestämiä palveluita; niiden kustannuksiin emme voi itse vaikuttaa. 10

13 Yleishallinnon pääluokka Perustehtävä ja toiminnan sisältö Yleishallinnon tehtävänä on huolehtia luottamushenkilöhallinnosta, tarkastustoimesta, talous- ja henkilöstöhallinnosta, tietohallinnosta, hautaustoimen hallinnosta ja kirkkoherranviraston hoidosta. Tehtävät hoidetaan palveluhenkisesti sekä läpinäkyvyyden periaatetta noudattaen. Vastuuhenkilöt Kirkkoherra Mikko Oikarinen ja talousjohtaja Aulikki Puntola. Keskeiset resurssit Kirkkoherranviraston ja taloustoimiston henkilöstö, luottamushenkilöt, tilintarkastajat. Toimintaympäristön muutokset - Uudet luottamusihmiset sekä toimielimet aloittavat työnsä - Kirkon hallintomallimuutokseen valmistautuminen. - Harkinnanvaraisen palkanosan (HAVA) käyttöönotto Toiminnalliset tavoitteet - Uusien luottamusihmisten kouluttaminen ja vastuuttaminen uusiin tehtäviin. - Seurakuntatalouden pitäminen tasapainossa. Tasapainottamistoimenpiteistä päättäminen. - Aktiivinen osallistuminen Lempäälän keskustan kehittämishankkeen toteuttamiseen. - Kaavoitus- ja kiinteistöhankkeiden edistäminen erityisesti Sääksjärven seurakuntatalon tontin sekä Ehtookodon alueen osalta. - Lempoisten seurakuntatalon tulevaisuudesta päättäminen. - Henkilöstön työkyvystä huolehtiminen. Vuoden liikkujan valitseminen. - Ympäristödiplomin hankkiminen seurakuntaan. Määrärahaperustelut vuodelle 2015 Palkoissa on varauduttu 0,4 %:n palkankorotukseen lukien. Suoritteet ja mittarit Toimintojen nettokulut/väkiluku Vuosi Lempäälä Vuosikate euroa/jäsen Vuosi Lempäälä Tavoitteet vuosille Sopeuttamistoimien toteuttaminen verotulojen todennäköisen vähentymisen vuoksi. Tulojen on katettava menot ja seurakunnan maksuvalmiuden tulee olla aina riittävä. Toimenpiteet uuden seurakuntien hallintorakenteen toteuttamiseksi. 11

14 Lempäälän seurakunta Sivu Budjetti ja suunnitelma Valmistelu EUR Ulkoinen/Sisäinen Tilinp. Ed.budj Budj. Muutos TS2 tuh. TS3 tuh % Kirkolliset vaalit TOIMINTAKULUT (ulkoinen) TOIMINTAKATE I TOIMINTAKATE II Vyörytystulot/-menot TYÖALAKATE Kirkkovaltuusto TOIMINTAKULUT (ulkoinen) TOIMINTAKATE I TOIMINTAKATE II Vyörytystulot/-menot TYÖALAKATE Kirkkoneuvosto TOIMINTATUOTOT (ulkoinen 244 TOIMINTAKULUT (ulkoinen) TOIMINTAKATE I TOIMINTAKATE II Vyörytystulot/-menot TYÖALAKATE HALLINTOELIMET TOIMINTATUOTOT (ulkoinen 244 TOIMINTAKULUT (ulkoinen) TOIMINTAKATE I TOIMINTAKATE II Vyörytystulot/-menot TYÖALAKATE Tilintarkastus TOIMINTAKULUT (ulkoinen) TOIMINTAKATE I TOIMINTAKATE II Vyörytystulot/-menot TYÖALAKATE Taloushallinto TOIMINTATUOTOT (ulkoinen TOIMINTAKULUT (ulkoinen) TOIMINTAKATE I TOIMINTAKULUT (sisäiset) TOIMINTAKATE II Poistot ja arvonalentumi Sisäiset korkomenot Vyörytystulot/-menot

15 Lempäälän seurakunta Sivu Budjetti ja suunnitelma Valmistelu EUR Ulkoinen/Sisäinen Tilinp. Ed.budj Budj. Muutos TS2 tuh. TS3 tuh % TYÖALAKATE Työpaikkaruokailu TOIMINTATUOTOT (ulkoinen TOIMINTAKULUT (ulkoinen) TOIMINTAKATE I TOIMINTAKATE II Vyörytystulot/-menot TYÖALAKATE Työhyvinvointi TOIMINTATUOTOT (ulkoinen TOIMINTAKULUT (ulkoinen) TOIMINTAKATE I TOIMINTAKATE II Vyörytystulot/-menot TYÖALAKATE TALOUS- JA HENKILÖSTÖHALLINTO TOIMINTATUOTOT (ulkoinen TOIMINTAKULUT (ulkoinen) TOIMINTAKATE I TOIMINTAKULUT (sisäiset) TOIMINTAKATE II Poistot ja arvonalentumi Sisäiset korkomenot Vyörytystulot/-menot TYÖALAKATE Kirkonkirjojen pito TOIMINTATUOTOT (ulkoinen 47 TOIMINTAKULUT (ulkoinen) TOIMINTAKATE I TOIMINTAKATE II Poistot ja arvonalentumi Sisäiset korkomenot TYÖALAKATE KIRKONKIRJOJENPITO TOIMINTATUOTOT (ulkoinen 47 TOIMINTAKULUT (ulkoinen) TOIMINTAKATE I TOIMINTAKATE II Poistot ja arvonalentumi Sisäiset korkomenot TYÖALAKATE

16 Lempäälän seurakunta Sivu Budjetti ja suunnitelma Valmistelu EUR Ulkoinen/Sisäinen Tilinp. Ed.budj Budj. Muutos TS2 tuh. TS3 tuh % Kirkkoherranvirasto TOIMINTATUOTOT (ulkoinen TOIMINTAKULUT (ulkoinen) TOIMINTAKATE I TOIMINTAKULUT (sisäiset) TOIMINTAKATE II Poistot ja arvonalentumi Sisäiset korkomenot Vyörytystulot/-menot TYÖALAKATE Muu yleishallinto TOIMINTAKULUT (ulkoinen) TOIMINTAKATE I TOIMINTAKATE II Vyörytystulot/-menot TYÖALAKATE KIRKKOHERRANVIRASTO JA MUU YLEISHALLINTO TOIMINTATUOTOT (ulkoinen TOIMINTAKULUT (ulkoinen) TOIMINTAKATE I TOIMINTAKULUT (sisäiset) TOIMINTAKATE II Poistot ja arvonalentumi Sisäiset korkomenot Vyörytystulot/-menot TYÖALAKATE HALLINTO TOIMINTATUOTOT (ulkoinen TOIMINTAKULUT (ulkoinen) TOIMINTAKATE I TOIMINTAKULUT (sisäiset) TOIMINTAKATE II Poistot ja arvonalentumi Sisäiset korkomenot Vyörytystulot/-menot TYÖALAKATE

17 YLEINEN SEURAKUNTATYÖ Perustehtävä ja toiminnan sisältö Seurakunnan perustehtävästä huolehtiminen: evankeliumin tuominen eläväksi toivoksi ja turvaksi ihmisen arkeen jumalanpalvelusten, kirkon pyhien toimitusten, sielunhoidon ja muun seurakuntatyön kautta. Vastuuhenkilö Kirkkoherra Mikko Oikarinen Keskeiset resurssit Työntekijät, vapaaehtoiset seurakuntalaiset, yhteistyötahot omassa ja muissa seurakunnissa. Toiminnalliset tavoitteet Ilo kuulua! - Uusi strategia ajetaan sisään. ARVO-vuosi käynnistetään. Eri työaloilla keskitytään uuden ILO - strategian mukaisten arvojen soveltamiseen. Uusia toimintamuotoja vältetään, ellei samalla vanhasta luovuta. - Birgitta-yhteisö kasvaa päämessun ympärillä vahvistamaan yhteisöllisyyttä, kuulumisen tunnetta ja omaleimaisuutta. - Majakkamessu ja Majakkayhteisö muokkaavat toimintaansa. Messujen rytmiä ja laatua parannetaan. Ulospäinsuuntautuminen lisääntyy. - Sääksjärvellä aloitetaan messuelämä Toimelan talossa. Hengellistä elämää lisätään ja seurakuntaidentiteettiä vahvistetaan uutta taloa odotellessa. - Raamattuopetukseen panostetaan edelleen ja sen kiinnostavuutta lisätään Lempoisten alueella. - Vanhan pappilan käyttö monipuolistuu entisestään ja uusia perinteitä syntyy. Määrärahaperustelut vuodelle 2015 Ei erityisiä tarpeita. Suoritteet ja mittarit Lkm / keskim. osall Lempoisten messu 64/164 67/170 71/162 66/ Majakka /83 44/ Kasteet Vihkimiset Hautaukset Toimintasuunnitelma Jatketaan ILO strategian mukaista työtä. ARVO työtä jatketaan. - Valmistaudutaan rakennemuutoksen vaatimaan työhön. 15

18 Lempäälän seurakunta Sivu Budjetti ja suunnitelma Valmistelu EUR Ulkoinen/Sisäinen Tilinp. Ed.budj Budj. Muutos TS2 tuh. TS3 tuh % Jumalanpalveluselämä TOIMINTATUOTOT (ulkoinen 268 TOIMINTAKULUT (ulkoinen) TOIMINTAKATE I TOIMINTAKULUT (sisäiset) TOIMINTAKATE II Vyörytystulot/-menot TYÖALAKATE Hautaan siunaaminen TOIMINTATUOTOT (ulkoinen 78 TOIMINTAKULUT (ulkoinen) TOIMINTAKATE I TOIMINTAKULUT (sisäiset) TOIMINTAKATE II Vyörytystulot/-menot TYÖALAKATE Muut kirkolliset toimitukset TOIMINTATUOTOT (ulkoinen 135 TOIMINTAKULUT (ulkoinen) TOIMINTAKATE I TOIMINTAKULUT (sisäiset) TOIMINTAKATE II Vyörytystulot/-menot TYÖALAKATE Sielunhoito TOIMINTAKULUT (ulkoinen) TOIMINTAKATE I TOIMINTAKATE II TYÖALAKATE Muu seurakuntatyö TOIMINTATUOTOT (ulkoinen 179 TOIMINTAKULUT (ulkoinen) TOIMINTAKATE I TOIMINTAKULUT (sisäiset) TOIMINTAKATE II Poistot ja arvonalentumi -85 Vyörytystulot/-menot TYÖALAKATE YLEINEN SEURAKUNTATYÖ TOIMINTATUOTOT (ulkoinen 661 TOIMINTAKULUT (ulkoinen) TOIMINTAKATE I TOIMINTAKULUT (sisäiset) TOIMINTAKATE II

19 Lempäälän seurakunta Sivu Budjetti ja suunnitelma Valmistelu EUR Ulkoinen/Sisäinen Tilinp. Ed.budj Budj. Muutos TS2 tuh. TS3 tuh % Poistot ja arvonalentumi -85 Vyörytystulot/-menot TYÖALAKATE

20 TIEDOTUS JA VIESTINTÄ Perustehtävä ja toiminnan sisältö Seurakunnan viestinnän tehtävänä on luoda edellytyksiä kristillisen uskon leviämiselle ja kasvulle tekemällä tunnetuksi seurakunnan sanomaa, toimintaa, taloutta ja hallintoa. Viestintä tukee seurakunnan työmuotoja, johtamista ja suunnittelua sekä luo edellytyksiä sidosryhmien vuorovaikutukselle. Vastuuhenkilö Tiedottaja Marita Miettinen, tiedottajan sijainen Raili Paul. Keskeiset resurssit Tiedottaja, tiedottajan sijainen, työalajohtajat, kirkkoherranviraston työntekijät, viestintätyöryhmä. Toimintaympäristön muutokset Seurakuntien rakenneuudistus ja muut seurakuntaa koskevat muutokset on otettava huomioon viestinnässä. Toiminnalliset tavoitteet - Painopiste sisäisessä viestinnässä: kerrotaan viestinnän eri osa-alueista työntekijäkokouksissa. - Jaetaan internetin päivitysvastuut selkeästi ja päivitetään intranet Tasku ajan tasalle. - Viestintä on aktiivisesti mukana uuden strategian jalkauttamisessa. Määrärahaperustelut Määrärahat ovat toimintaan nähden sopivalla tasolla. Suoritteet ja mittarit Vuosi Kirkonportti-lehtien määrä/sivumäärä 5/40 5/28 4/24 6/32 Internetsivujen keskimääräiset käyntimäärät/kuukausi Yksittäisten tapahtumien maksulliset erillisilmoitukset (yhteisilmoituksissa laskettu tilaisuuksien mukaan) ( mennessä) Tavoitteet vuosille Kehitetään koulutuksen avulla olemassa olevien tieto- ja viestintäjärjestelmien tehokasta käyttöä (internet, intranet, Katrina, VIP, mobiililaitteet), jotta ne palvelisivat tehokkaammin työntekijöitä ja samalla viestintää. - Lisätään työntekijöiden viestintätietoisuutta ja vastuuta viestinnän onnistumisesta. - Huomioidaan strategian tavoitteet kaikessa viestinnässä. 18

21 Lempäälän seurakunta Sivu Budjetti ja suunnitelma Valmistelu EUR Ulkoinen/Sisäinen Tilinp. Ed.budj Budj. Muutos TS2 tuh. TS3 tuh % Tiedotus ja viestintä TOIMINTAKULUT (ulkoinen) TOIMINTAKATE I TOIMINTAKULUT (sisäiset) TOIMINTAKATE II Vyörytystulot/-menot TYÖALAKATE

22 PAJA 1: Lapsi-,perhe- ja perhekerhotyö 20

23 LAPSI- JA PERHETYÖ Perustehtävä ja toiminnan sisältö Päiväkerho: - tukea vanhempia heidän kasvatustehtävässään ja toteutetaan kirkon kasteopetusta kaikessa seurakunnan toiminnassa - painottaa kokonaisvaltaista kristillistä varhaiskasvatusta, jossa lapsi saa kokemuksia ja aineksia elämänkatsomuksensa rakentamiseen - kohdata lapsia ja vanhempia seurakunnan omassa säännöllisessä toiminnassa sekä muiden varhaiskasvatustoimijoiden kautta seurakunnan kerhot päiväkodit, esikoulut Perhekerho: - tukea kotien kristillistä kasvatusta niin, että evankeliumi voisi tuoda turvan ja toivon perheiden arkeen - tarjota perheille sosiaalisen vuorovaikutuksen mahdollisuuksia vertaisryhmissä ja vastaanottaa kuntaan muuttavia uusia perheitä - tukea vanhempia heidän jaksamisessaan ja toimia ennaltaehkäisevässä perhetyössä - auttaa perheitä löytämään oma paikkansa seurakunnassa Muu perhetyö: - toimia monipuolisesti siten, että tavoitetaan myös sellaiset lempääläläiset perheet, jotka eivät käy lapsi- ja perhetyön viikkotoiminnassa - tutustuttaa ja sitouttaa perheitä seurakunnan jumalanpalveluselämään - tavoittaa erityistä tukea tarvitsevia perheitä ja tarjota tukea arjessa jaksamiseen Vastuuhenkilöt Lapsi- ja perhetyön työalajohtaja Lea Blomqvist Keskeiset resurssit Lastenohjaajat, lapsi- ja perhetyön pappi, pajan jäsenet Toimintaympäristön muutokset - Lapsi- ja perhetyö toimii entistä laajemmassa toimintaympäristössä huomioiden erilaiset lapset ja perheet sekä heidän eri elämän vaiheensa. - Ammattitaitoisten työntekijöiden löytyminen nyt ja tulevaisuudessa aiheuttaa aivan uudenlaisia haasteita ja vaatii luovia ratkaisuja. Toiminnalliset tavoitteet Punaisena lankana lapsi- ja perhetyössä on toimia niin, että lapsi on osallinen seurakunnassa. - tuetaan erityisesti kotien kristillistä kasvatusta ja kiinnitetään huomioita nuorten lapsiperheiden tavoittamiseen lapsen oikeus kristilliseen kasvatukseen - tuetaan vanhemmuutta esim. vanhemmuuden palikat koulutuksella ilo kasvattaa 21

24 - pysymme uudistuskykyisenä ja jatkamme uusien tavoittavien toimintojen kehittämistä (esim. vauvakerhot, liikuntakerhot, perheille suunnatut tapahtumat) - toimitaan tehokkaasti verkostoissa ja yhteistyössä muiden varhaiskasvatustoimijoiden kanssa - pidetään yllä hyväksi koettuja traditioita ilo olla yhdessä - jatketaan hyvää ja monipuolista yhteistyötä päivähoidon kanssa (esim. kynttilähetket ja kirkot) - selvitetään nouseeko vuonna 2014 perheiltä kerätystä palautteesta lapsi- ja perhetyölle uusia näkökulmia ja miten pystymme toteuttamaan niitä - jatketaan yksinhuoltajatoimintaa yhdessä kunnan sosiaalitoimen kanssa ja vahvistetaan diakonista näkökulmaa perhetyössä - työntekijöiden pedagogista osaamista päivitetään koulutuksilla lapsen hengellinen elämä rakentuu asioita yhdessä ihmetellen ja eläen - pohditaan miten lapsivaikutusten arviointi toteutuu meidän seurakunnassa lapsen näkökulman huomioiminen - noudatetaan toiminnassa entistä paremmin kestävän kehityksen periaatteita (esim. toiminnassa hyödynnetään lähialueita ja toimitaan ekologisesti) - kehitetään uutta tapaa palkata ammattitaitoisia varhaiskasvattajia seurakunnan lapsi- ja perhetyöhön - kehitetään tiimityötä lapsi- ja perhetyössä - työssä jaksamiseen kiinnitetään huomiota erityisesti iäkkäimmillä työntekijöillä (mahdollisuudet kuntoutukseen, erilaiset työjärjestelyt jne.) - lapsi on ilo seurakunnassamme Määrärahaperustelut Vuonna 2014 on säästetty puolikkaan lastenohjaajan palkan verran (18 h 45 min). Tätä säästöä jatketaan edelleen vuonna Vuoden 2015 palkoista on edellä mainitun lisäksi säästetty 6 tuntia. Näitä säästyneitä tunteja saatetaan tarvita myöhemmin sijaisen palkkaamiseen, koska haasteita tuovat edelleen pitkät sairaslomat (tuki-ja liikuntaelinten ongelmat). Päiväkerhoissa sijaisten palkkaamista ei voi välttää, mutta tilapäisiä ohjaajia on vaikea löytää. Nurmen rukoushuoneella käyvien päivä- ja perhekerholaisten määrä on viime vuosina lisääntynyt. Sinne on toivottu keinuja ja hiekkalaatikkoa. Uudet asiat (esim. vauvakerho ja liikuntakerho) ovat mahdollistuneet joitakin toisia toimintoja lopettamalla. Lapsi- ja perhetyössä arvioidaan jatkuvasti minkälainen toiminta tavoittaa ja mikä koetaan hyväksi. Resursseja suunnataan niihin asioihin. 22

25 Suoritteet ja mittarit päiväkerhoryhmiä/päiväkerholaisia - säännölliset kävijät viikon aikana liikuntakerho kuperkeikkaa perhekerhoryhmiä/perhekerholaisia - säännölliset kävijät viikon aikana vauvakerho hupskeikkaa /286 19/275 17/254 1/12 7/320 5/280 6/tavoite n /24 perhekirkkoja 4+KM 8 4+KM 8 4+KM? perhepäiviä ja retkiä/osallistujia perheleirejä/osallistujia 11/900 4/170 10/850 4/ 155 n. 10/ tavoite n /tavoite n. 160 päivähoidolle järjestetyt tilaisuudet tai käynnit n. 85 n.100 n.100 Tavoitteet vuosille tarkastellaan jatkuvasti kriittisesti lapsi- ja perhetyön eri toimintojen tavoittavuutta ja toimivuutta huomioiden vahvasti seurakuntalaisten näkemykset, ja ollaan valmiita muutoksiin (esim. uuden varhaiskasvatuslain tuomat muutokset) - huolehditaan siitä, että lapsi- ja perhetyö tavoittaa jatkossakin hyvin kaikkia lempääläisiä perheitä ja toteuttaa seurakunnan perustehtävää ja visioita - kiinnitetään erityisesti huomiota nuorten perheiden tavoittamiseen ja arvokasvatukseen - toimitaan tehokkaasti verkostoissa ja yhteistyössä eri varhaiskasvatustoimijoiden kanssa - toimitaan saumattomasti yhteistyössä muiden seurakunnan työmuotojen kanssa lasten ja perheiden hyväksi - huomioidaan työntekijöiden ikääntymisestä tulevat haasteet (esim. kuntoutus), ja kiinnitetään huomioita uusien työntekijöiden rekrytointiin, työhön perehdyttämiseen ja koulutukseen. 23

26 Lempäälän seurakunta Sivu Budjetti ja suunnitelma Valmistelu EUR Ulkoinen/Sisäinen Tilinp. Ed.budj Budj. Muutos TS2 tuh. TS3 tuh % Pyhäkoulutyö TOIMINTAKULUT (ulkoinen) TOIMINTAKATE I TOIMINTAKATE II TYÖALAKATE Perhekerhotyö TOIMINTATUOTOT (ulkoinen 55 TOIMINTAKULUT (ulkoinen) TOIMINTAKATE I TOIMINTAKATE II Vyörytystulot/-menot TYÖALAKATE Päiväkerhotyö TOIMINTATUOTOT (ulkoinen TOIMINTAKULUT (ulkoinen) TOIMINTAKATE I TOIMINTAKULUT (sisäiset) TOIMINTAKATE II Vyörytystulot/-menot TYÖALAKATE Perhetyö TOIMINTATUOTOT (ulkoinen TOIMINTAKULUT (ulkoinen) TOIMINTAKATE I TOIMINTAKULUT (sisäiset) TOIMINTAKATE II Vyörytystulot/-menot TYÖALAKATE Perheneuvontatyö TOIMINTAKULUT (ulkoinen) TOIMINTAKATE I TOIMINTAKATE II TYÖALAKATE Parisuhdetyö TOIMINTAKULUT (ulkoinen) TOIMINTAKATE I TOIMINTAKATE II Vyörytystulot/-menot TYÖALAKATE PAJA 1, Lapsi-, perhe- ja perhekerhotyö TOIMINTATUOTOT (ulkoinen TOIMINTAKULUT (ulkoinen) TOIMINTAKATE I

27 Lempäälän seurakunta Sivu Budjetti ja suunnitelma Valmistelu EUR Ulkoinen/Sisäinen Tilinp. Ed.budj Budj. Muutos TS2 tuh. TS3 tuh % TOIMINTAKULUT (sisäiset) TOIMINTAKATE II Vyörytystulot/-menot TYÖALAKATE

28 PAJA 2: Varhaisnuoriso- nuoriso- ja rippikoulutyö 26

29 TYTTÖTYÖ Perustehtävä Tyttötyö pyrkii tavoittamaan ja kohtaamaan Lempäälän vuotiaita tyttöjä kerho-, leiri-, koulu- ja muun työn avulla. Tyttötyön perustehtävä on - evankeliumin kertominen lapsille, - vanhempien tukeminen lasten kristillisessä kasvatuksessa ja - tarjota lapselle mahdollisuus turvalliseen aikuiskontaktiin kodin ulkopuolella. Vastuuhenkilöt Tyttötyön viranhaltijana toimii nuorisotyönohjaaja Heli Orre. Työalan vastaavana toimii nuorisopastori Henri Karvinen. Keskeiset resurssit Kerhonohjaajat, leiri-isoset, vapaaehtoiset avustajat, yhteistyötahot, nuorisotyön paja, leirien kausityöntekijät ja srk:n lastenohjaajat kerho- ja leirityössä. Toimintaympäristön muutokset Poikatyöntekijä Tiina Koskinen jäi jo elokuussa 2014 äitiyslomalle. Hänen sijaisenaan toimii Jussi Vaitniemi. Toiminnalliset tavoitteet - Kouluyhteistyön kehittäminen jatkuu edelleen: tavoitteena selkeyttää kouluyhteistyötä suunnittelemalla jokaiselle vuosiluokalle opetussuunnitelman mukaisen oppituntikokonaisuuden, jota koulut voivat meiltä tilata. - Varhaisnuorisotyö panostaa edelleen toiminnassa ja sen suunnittelussa koko perheen kohtaamiseen. Tavoitteena on palaveerata yhdessä perhetyöstä vastaavan Lea Blomqvistin ja Majakka-yhteisöstä vastaavan Matti Vehviläisen kanssa ja katsoa miten voisimme liittää varkkatyön ja Majakan perhepalaset perhetyön kokonaiskenttään. - Partioniemen kehittäminen palvelemaan entistä paremmin leirityötä; alueelle mm. rakennetaan kiinteä ruokailukatos, aluetta raivataan ja tasoitetaan. Kehitystyötä on tarkoitus tehdä yhdessä partiolippukuntien kanssa. Määrärahaperusteet Määrärahoihin on tullut 1340 euron korotus, koska tyttöleirien kysyntä on niin suurta, että kesällä olisi tarkoitus pitää kaksi pienten tyttöjen leiriä aiemman yhden sijaan. Lisäksi vuonna 2015 järjestetään Partaharjulla Kipinä-suurleiri. Tähtäämme siihen että leirille lähtisi 30 hengen ryhmä. Tämä tarkoittaa 2810 euron lisämäärärahatarvetta. Suoritteet ja mittarit: Suoritteet Kerhoja / kpl / vuosi Leirejä / kpl / vuosi Koulukontakteja / kpl / vuosi

30 Toimintasuunnitelma Seurakunnan toiminnan kulmakiviä ovat säännöllinen kokoontuminen, auttaminen, kirkolliset perhejuhlat, kristillinen kasvatus, lähetys ja yhteys. Kaiken seurakunnallisen toiminnan ohjenuorana on Jeesuksen lähetyskäsky. Tyttötyötä kehitetään siten, että kaiken toiminnan perustana on yhä selkeämmin Jumalan sana ja rukous. Toiminnan tulisi välittää yhä selkeämmin viestiä seurakunnasta huolenpidon, armahtavaisuuden ja rakkauden yhteisönä ja vahvistaa pienten seurakuntalaisten ja heidän perheidensä seurakuntajäsenyyttä. Toiminnan tulee kannustaa auttamiseen ja avun pyytämiseen ja olla muodoltaan sellaista, että jokaisella olisi tilaa käyttää lahjojaan yhteiseksi parhaaksi. Kaiken toiminnan tarkoitus on viime kädessä osoittaa, miten usko Jeesukseen elää arjessa antaen toivon ja turvan. 28

31 POIKATYÖ Perustehtävä Poikatyö pyrkii tavoittamaan ja kohtaamaan Lempäälän 7 14-vuotiaita poikia kerho-, leiri-, koulu- ja muun työn avulla. Poikatyön perustehtävänä on: Evankeliumin kertominen lapsille ja varhaisnuorille. Olla tukemassa vanhempia lasten kristillisessä kasvatuksessa. Tarjota lapselle mahdollisuus turvalliseen aikuiskontaktiin kodin ulkopuolella. Vastuuhenkilöt Poikatyön viranhaltijana toimii nuorisotyönohjaaja Tiina Koskisen. Hänen äitiyslomansa ajan hänen viransijaisenaan toimii teologian ylioppilas Jussi Vaitniemi. Työalan vastaavana toimii Henri Karvinen. Keskeiset resurssit Kerhonohjaajat, leiri-isoset, vapaaehtoiset avustajat, yhteistyötahot, nuorisotyön paja, leirien kausityöntekijät ja seurakunnan lastenohjaajat kerho- ja leirityössä. Toimintaympäristön muutokset 2015 ei ole tiedossa muutoksia. Toiminnalliset tavoitteet - Kouluyhteistyön kehittäminen: tavoitteena selkeyttää kouluyhteistyötä suunnittelemalla jokaiselle vuosiluokalle opetussuunnitelman mukainen oppituntikokonaisuus, jonka koulut voivat tilata. Nelosluokkien aihe on Tekstaritupu, jonka tiimoilta pyrimme käymään kaikki koulut läpi joka vuosi. Koulupäivystyksen vakiintuminen kummikoululla (Sääksjärvi) osaksi perustoimintoja. - Varhaisnuorisotyö panostaa edelleen toiminnassa ja sen suunnittelussa koko perheen kohtaamiseen. Tavoitteena on palaveerata yhdessä perhetyöstä vastaavan Lea Blomqvistin ja Majakka-yhteisöstä vastaavan Matti Vehviläisen kanssa ja katsoa, miten voisimme liittää varhaisnuorisotyön ja Majakan perhepalaset perhetyön kokonaiskenttään. - Kerhotarjonnan määrän kasvattaminen: tavoitteena lisätä kerhonohjaajien määrää, löytää aikuisia vapaaehtoistyöntekijöitä kerhotoimintaan ja lisätä kerhotarjontaa vähintään kolmella kerholla. Tavoitteena myös kartoittaa kerhotoiminnallisia yhteistyövaihtoehtoja paikallisten harrastusjärjestöjen kanssa. - Partioniemen kehittäminen yhteistyössä partiolippukuntien kanssa palvelemaan paremmin leirityötä. Alueelle mm. rakennetaan kiinteä ruokailukatos ja sitä raivataan sekä tasoitetaan. Määrärahaperusteet Ei erityistarpeita määrärahoissa. 29

32 Suoritteet ja mittarit Suoritteet Kerhoja/kpl/vk Leirejä/kpl/vuosi Koulukontakteja/kpl/vuosi Toimintasuunnitelma Seurakunnan toiminnan kulmakivinä ovat säännöllinen kokoontuminen, auttaminen, kirkolliset perhejuhlat, kristillinen kasvatus, lähetys ja yhteys. Kaiken seurakunnallisen toiminnan ohjenuorana on Jeesuksen lähetyskäsky. Kehitän poikatyön toimintaa siten, että kaiken toiminnan perustana on yhä selkeämmin Jumalan sana ja rukous. Toiminnan tulisi välittää yhä selkeämmin viestiä seurakunnasta huolenpidon, armahtavaisuuden ja rakkauden yhteisönä ja vahvistaa työn kohteiden ja koko heidän perheensä seurakuntajäsenyyttä. Toiminnan tulee kannustaa auttamiseen ja avun pyytämiseen ja olla muodoltaan sellaista, että jokaisella olisi tilaa käyttää lahjojaan yhteiseksi parhaaksi. Kaiken toiminnan tarkoitus on viimekädessä osoittaa, miten usko Jeesukseen elää arjessa antaen toivon ja turvan. 30

33 RIPPIKOULUTYÖ Perustehtävä ja toiminnan sisältö Rippikoulu on kirkon kastekoulu. Rippikoulun tarkoitus on kertoa sen uskon sisällöstä, johon nuori/aikuinen on kastettu tai tullaan kastamaan. Tarkoituksena on myös, että nuori/aikuinen vahvistuu uskossaan kolmiyhteiseen Jumalaan ja rakkaudessaan lähimmäiseen. Olennainen rippikoulutyön osa-alue on tutustuminen ja osallistuminen seurakunnan toimintaan. Vastuuhenkilöt Seurakuntapastori Henri Karvinen. Keskeiset resurssit Yksittäisten rippileirien vetovastuussa ovat kaikki seurakuntamme papit (pl. kirkkoherra), nuorisotyön viranhaltijat sekä lähetyssihteeri. Lisäksi palkkaamme kausityövoimaa. Resursseihin kuuluvat myös isoskoulutukseen osallistuneet nuoret, luottamushenkilöt sekä eri työalojen vierailevat työntekijät. Toimintaympäristön muutokset Mahdolliset työntekijävaihdokset rippileirien vetäjäryhmissä. Määrärahaperustelut Ohjeena vuoden 2015 budjetin laatimiselle oli nollalinja. Nollalinjalla on menty jo pari aiempaakin vuotta. Rippikoulubudjetin kannalta se on kestämätöntä. Ruoan ja emäntäpalkkioiden sekä kuljetusten kallistumisen takia budjetoidut varat tuskin tulevat riittämään, mikäli suunniteltu leirikattaus toteutuu kokonaisuudessaan. Toiminnalliset tavoitteet - paikallinen rippikoulusuunnitelma otetaan käyttöön leiriyhteistyöhön Vesilahden kanssa (2016) valmistaudutaan vuoden 2015 aikana - ilmoittautumisjärjestelmän muuttamista sähköiseksi lähdetään tekemään Suoritteet ja mittarit RIPPIKOULUJA RIPPIKOULULAISIA LEMPÄÄLÄN RIPAREILLA * YKSITYISRIPPIKOULULAISIA 4 2 MUUALLA RIPPIKOULUNSA KÄYNEET LEMPÄÄLÄISET MUUALTA RIPPIKOULUNSA LEMPÄÄLÄSSÄ KÄYNEET RIPPIKOULULAISIA YHTEENSÄ (sis. yksityisrpk, ei sis. muualta tulleet RIPPIKOULUN YHTEYDESSÄ KIRKKOON LIITTYNEET JOISTA KASTETTUJA *kirkkoon kuuluvien vuonna 2000 syntyneiden seurakuntalaisten määrä 09/

34 Tavoitteet vuosille paikallinen rippikoulusuunnitelma on käytössä, samalla se yhtenäistää leirikäytäntöjä - sähköinen ilmoittautumisjärjestelmä on käytössä - teemme yhteistyötä Vesilahden seurakunnan kanssa 32

35 NUORISOTYÖ Perustehtävä ja toiminnan sisältö Lempäälän seurakunnan nuorisotyön tarkoituksena on auttaa nuorta uskomaan kolmiyhteiseen Jumalaan. Teemme työtämme, jotta nuori ja Kristus voisivat kohdata toisensa. Haluamme, että nuori löytäisi oman paikkansa seurakunnassa ja että usko voisi olla luonnollinen osa hänen elämäänsä. Viikoittainen toimintamme pitää sisällään raamiksia, rukousiltoja, peli-iltoja ja nuorteniltoja. Nuortenillassa on raamattuopetusta, hartaus, laulua, rukousta, kohtaamista sekä erilaista pelailua. Lisäksi nuorisotyö sisältää leirejä, konsertteja, isoskoulutusta, bänditoimintaa, Super Group - eli SG-iltoja, Toisenlaisia Torstaita, messuja sekä matkoja nuorten kristillisiin tapahtumiin. Viikoittain on myös kahdenkeskisiä sielunhoitokeskusteluja nuorten ja heidän vanhempiensa kanssa. Yhteinen ponnistuksemme on kristillinen nuorisotapahtuma Uusi Alku. Vastuuhenkilöt Nuorisotyönohjaajat Jussi Salo, (Tatu Leijo) ja nuorisopastori Henri Karvinen. Keskeiset resurssit Nuorisotiimin henkilöstö, kausityöntekijät, vapaaehtoiset nuoret sekä luottamushenkilöt. Toimintaympäristön muutokset Henkilökohtaisen kohtaamisen ja auttamisen tarve kasvaa jatkuvasti. Enää ei riitä massojen ohjaaminen, vaan tarvitaan henkilökohtaista vierellä kulkemista, välittämistä ja huomioimista. Toiminnalliset tavoitteet - Henkilökohtaiseen hätään vastaaminen, kohtaamalla nuoria mahdollisimman paljon olemassa olevilla resursseilla. NUORA-projektin jatkaminen. - Toisenlainen torstai tavoittaa seurakuntayhteyden ulkopuolelle jääneitä vuotiaita. - Uuden nuorisotalon saamisen edistäminen, Hopen jää usein liian pieneksi. - Nuoret osaksi Majakkamessua sekä toteuttajina että osallistujina. 33

36 Suoritteet ja mittarit Suoritteet Nuortenilta/kesäsolu kävijämäärät kaikissa hlö:t/tilaisuus 34 kertaa 80 nuorta 34 kertaa 80 nuorta 34 kertaa 80 nuorta 34 kertaa 100 nuorta Raamis 43 kertaa 35 nuorta 43 kertaa 40 nuorta 43 kertaa 40 nuorta 43 kertaa 50 nuorta Isoskoulutus 9 kertaa 140 nuorta 20 kertaa 160 nuorta 20 kertaa 160 nuorta 25 kertaa 160 nuorta Leirit 5 leiriä 5 leiriä 5 leiriä 5 leiriä nuorta nuorta nuorta nuorta Super Group -illat 9 kertaa 20 nuorta 9 kertaa 20 nuorta 20 kertaa 20 nuorta 28 kertaa 20 nuorta Tavoitteet vuosille Nuorisotyön huoli on edelleen lisääntyvä nuorten monenlainen pahoinvointi. Tähän ainoana vastauksena on nuoren kohtaaminen, tukeminen, auttaminen ja rukous. NUORA-projektin jatkuminen vuoden 2016 loppuun ja Tatu Leijon työpanoksen jatko takaisi jatkuvuuden nuorten kohtaamiseen. 1 34

37 ERITYISNUORISOTYÖ Perustehtävä ja toiminnan sisältö Erityisnuorisotyö on osa Lempäälän seurakunnan nuorisotyötä. Perusnuorisotyön lisäksi erityisnuorisotyön tehtävänä on tukea syrjäytymisvaarassa olevia nuoria ja tarvittaessa myös heidän perheitään. Tässä apuna toimii koko kunnan laajuinen eri sektoreista koostuva verkosto. Työkaluina tukemiseen käytetään henkilökohtaista ohjausta, pienryhmiä, leirejä, tapahtumia jne. Näiden toimintojen kautta pyritään vahvistamaan nuoren elämänhallinnan taitoja ja ohjaamaan häntä seurakunnan nuorisotyön piiriin, jos hän ei ole vielä siellä. Vastuuhenkilöt Erityisnuorisotyöntekijä Kimmo Lämsä ja nuorisopastori Henri Karvinen. Keskeiset resurssit Vapaaehtoiset avustajat, yhteistyötahot ja paja. Toimintaympäristön muutokset Mahdollinen tuleva seurakuntayhtymä. Tatu Leijon työpanos (saako jatkaa). Toiminnalliset tavoitteet - Täysin uusien ihmisten tavoittaminen seurakunnan toiminnan piiriin, markkinointi+henkilökohtainen kutsuminen. - Seurakuntalaisten kohtaaminen heidän arjessaan. - Kaksi pienryhmää pyörii läpi vuoden. Suoritteet ja mittarit: Suoritteet Pienryhmiä / kpl Ryhmissä kävijät yhteensä Päihteettömät tapahtumat / vuosi Henkilökohtaiset keskustelut n. 100 Leirejä / vuosi Tavoitteet vuosille Ulospäinsuuntautuminen. On erittäin tärkeää on työ suuntautuu sinne missä ihmiset viettävät vapaa-aikaansa. Erityisnuorisotyön pidemmän aikavälin tavoitteena on lisätä toimintoja jotka linkittyvät seurakuntalaisen arkeen sen sijasta että järjestettäisiin jotain ohjelmaa seurakunnan omissa tiloissa. 35