Risk Consulting. Työturvallisuusriskien hallinta on kilpailutekijä. Mahdottomasta mahdollinen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Risk Consulting. Työturvallisuusriskien hallinta on kilpailutekijä. Mahdottomasta mahdollinen"

Transkriptio

1 Risk Consulting I F S R I S K M A N A G E M E N T J O U R N A L 1 / Työturvallisuusriskien hallinta on kilpailutekijä Mahdottomasta mahdollinen

2 Sisältö Gudrun-myrsky ja sen vaikutukset 7 ASKELMA Tanskassa 22 Ettei palo koskaan syttyisikään 28 Markkinakatsaus Gudrun-myrsky ja sen vaikutukset Mahdottomasta mahdollinen Miten turvata projektien ja urakoiden riittävä vakuutussuoja? Osa Vastuu-Navigaattori Ifin vastuukonferenssi Tukholmassa Vakautta yritystoimintaan henkilövakuutuksilla ASKELMA Tanskassa Työturvallisuusriskien hallinta on kilpailutekijä Onko nyt aika pohtia uudelleen riskienhallinnan käsitettä? Ettei palo koskaan syttyisikään Inspecta ja If yhteistyöhön Suomessa Julkaisija If Suurasiakkaat Vattuniemenkuja 8 A, Helsinki IF puh Päätoimittaja Juha Ettala Toimituskunta Olav Breen Per Hagström Pekka Heikkilä Lars von Hertzen Harry Nordqvist Inkeri Salin Anna Maria Vähäkuopus Tuotanto Markkinointiviestintä Dialogi Oy Paino ScanWeb Oy Osoitteenmuutokset Risk Consultingista ilmestyvät myös skandinaavinen ja englanninkielinen versio. ISSN Kannen kuva Timo Vesterinen 2 IF S RISK MANAGEMENT JOURNAL 1/2005

3 Pääkirjoitus TURVAA EPÄTODENNÄKÖISTEN TAPAHTUMIEN VARALTA Nykyään useimmat yritykset pitävät vakuutuksia tärkeänä keinona optimoida yhtiön pääomarakennetta. Tavoitteena on luonnollisesti löytää paras mahdollinen tasapaino, jossa toisessa vaakakupissa on yrityksen oma riskinkantokyky ja siihen liittyvät pääomavaatimukset ja toisessa pyrkimys vähentää suuria tulosvaihteluja ja suojata yhtiön pääomaa odottamattoman suurilta vahingoilta. Useimpien yritysten kohdalla tämä on merkinnyt huomattavasti entistä suurempia vakuutusten omavastuuosuuksia viimeisten 5 10 vuoden aikana. Yritys kantaa pienet vahingot itse, ja vakuutusten tehtävänä on suojata yritystä sellaisten vahinkojen varalta, jotka ovat epätodennäköisiä, mutta jotka toteutuessaan aiheuttaisivat vakavia seurauksia. Suuryrityksille erityisesti seuraavat tekijät ovat tulleet entistä tärkeämmiksi kriteereiksi vakuutusyhtiön valinnassa: Vakuutusyhtiön riskinkantokyky eli kyky kantaa suuria riskejä pääomatehokkaalla tavalla. Vakuutusyhtiön osaaminen ja kokemus eli asiantunteva henkilöstö, joka tekee riskiarviot oikein ja auttaa yritystä vähentämään riskejä sekä tukee asiakasta suurvahingon sattuessa ja hoitaa korvauskäsittelyn ammattitaidolla. Jos yrityksellä on isompi omavastuu, myös vakuutusyhtiön osuus suurista riskeistä on tavallista suurempi. Kun vakuutuksia käytetään yhä enenevässä määrin turvaamaan yrityksen toimintaa suurvahinkojen varalta, on tärkeää, että vakuutuksenantaja todella pystyy kantamaan nämä suuret riskit pääomatehokkaalla tavalla. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että vakuutusyhtiöllä tulee olla hyvä riskinkantokyky ja sen tulee pystyä kantamaan valtaosa riskistä omassa taseessaan eli vakuutusyhtiöllä tulee olla suuri omapidätys. Ifissä tämä merkitsee konsernitaseen hyödyntämistä ja riskien pohjoismaista hajauttamista siten, että yhtiö voi kantaa hyvinkin suuria riskejä ilman fakultatiivisen jälleenvakuutuksen tarvetta. Tällä hetkellä Ifin vastuunkantokyky ja omapidätys ovat Pohjoismaiden korkeimmat. Koska otamme taseeseemme suuremman välittömän riskin kuin muut yhtiöt, voimme hankkia keskimääräistä paremman perusjälleenvakuutussuojan, mikä on viime kädessä myös asiakkaidemme edun mukaista. Samalla kun vakuutuksia otetaan entistä enemmän nimenomaan suurten vahinkojen varalta, myös vakuutustoiminnan tulosten arvioiminen on entistä vaikeampaa suurten omavastuiden vuoksi. Entistä useammilla asiakkailla on hyvin pieni vahinkosuhde myös pitkällä aikavälillä tarkasteltuna, mutta silti asiakkaiden vakuutusmaksut eivät laske. Koska vakuutusyhtiö on kantanut riskin, asiakkaan pitää maksaa siitä riippumatta siitä, onko korvauksia maksettu vai ei. Vakuutusmaksut eivät siis pienene, vaikka suurvahinkoja ei olisikaan tapahtunut, paitsi mikäli vakuutusmaksun perustana oleva riski on alun perin arvioitu väärin tai riski on muuttunut. Vastaavasti mikäli asiakkaalle tapahtuu suurvahinko, vakuutusmaksun korotukselle ei ole perusteita, mikäli riskiarvio on tehty oikein. Näin ollen asiakaskohtaiset vahinkosuhteet tai vahinkosuhteet pienissä, rajatuissa vakuutuskannoissa eivät välttämättä kerro kovinkaan paljon vakuutusmaksutason oikeudenmukaisuudesta tai vakuutuskannan laadusta. Kun vahinkoja sattuu vähemmän mutta ne ovat entistä vakavampia, on tärkeää tehdä oikeat riskiarviot ja neuvoa asiakasta, miten tämä voi parhaiten suojautua suurilta ja vakavilta vahingoilta. Tämä edellyttää vakuutusyhtiöltä muun muassa kykyä tehdä oikeita riskiarvioita ja hyödyntää suurvahinkoihin liittyvää kokemustaan. Toisaalta myös uusien riskien tunnistaminen jo varhaisessa vaiheessa sekä niiden vaikutusten ymmärtäminen (esimerkiksi vastuuvakuutuksia silmällä pitäen) on tärkeää. Pohjoismaisen toimintansa, osaamisensa ja kokemuksensa ansiosta If pystyy tarjoamaan pohjoismaisille asiakkailleen ammattitaitoisia neuvontapalveluja. Toisaalta Pohjoismaiden suurin korvauskäsittelyorganisaatio mahdollistaa erikoistumisen sekä eri vakuutustuotteisiin että eri toimialoihin, mikä on tärkeää asiakkaan liiketoimintaprosessien ymmärtämiseksi suurvahinkotilanteissa. Lisäksi suurten vuotuisten vahinko- ja suurvahinkomäärien käsittelemisen tuoma kokemus on jo itsessään merkittävä kilpailuetu. Vuonna 2004 Pohjoismaissa sattui tavallista vähemmän suurvahinkoja, kun taas tänä vuonna niitä on sattunut hieman tavanomaista enemmän. Erityisesti tammikuun alussa iskenyt myrsky aiheutti huomattavia vahinkoja niin Tanskassa, Ruotsissa kuin Suomessakin ja osoitti suurvahinkovakuutusten tärkeyden. Valitettavasti Ruotsissa oli paljon yhtiöitä, erityisesti metsänomistajia, jotka olivat pitäneet kovaa myrskyä epätodennäköisenä ja katsoivat, että myrskytuhojen varalta ei ollut tarpeen ottaa vakuutusta. Varmistathan, että tunnet yrityksesi toimintaan liittyvät riskit ja että yritykselläsi on turva myös epätodennäköisten tapahtumien varalta! Morten Thorsrud IF S RISK MANAGEMENT JOURNAL 1/2005 3

4 MARKKINAKATSAUS Vahinkovakuutusala on perinteisesti ollut hyvin suhdanneherkkä toimiala. Syklisyys on liittynyt pääasiassa suotuisiin sijoitusmarkkinoihin ja markkinoiden ylikapasiteettiin. Tuottomarginaalit ovat kuitenkin pysyneet pieninä, ja niin alan toimijat, luokituslaitokset kuin valvontaviranomaisetkin korostavat vakavaraisuuden merkitystä. Tämän seurauksena vakuutusalan suhdannevaihteluiden oletetaan pienenevän lähivuosina ja vakuutusmaksujen odotetaan myös pysyvän kutakuinkin entisellä tasolla tulevien vuositarkistusten yhteydessä. Yksittäisten asiakkaiden ja asiakassegmenttien osalta tehdään kuitenkin riskien uudelleenarviointia, jonka tavoitteena on koko vakuutuskannan kestävä kannattavuus. Vuodet tunnetaan vakuutusalalla pehmeiden markkinoiden aikana. Tälle kaudelle oli kansainvälisesti ominaista ensivakuutusyhtiöiden välinen volyymikilpailu, jota suuret sijoitustoiminnan tuotot osaltaan edistivät. Houkutellakseen uusia asiakkaita ja säilyttääkseen olemassa olevat asiakkaansa vakuutusyhtiöt laajensivat vakuutusturvia ja kehittivät uusia, monimutkaisia vakuutustuotteita. Nämä tuotelaajennukset kuitenkin hinnoiteltiin alakanttiin. Kun myös vakuutusmaksut laskivat asiakkaille myönnettyjen suurten alennusten vuoksi, vakuutusmaksutulon ja korvausmenon välille syntyi epätasapaino. Tätä eivät edes suotuisat sijoitusmarkkinat pystyneet täysin korjaamaan luvun lopulla tapahtui selkeä muutos. Pehmeiden markkinoiden aika oli aiheuttanut suuria tappioita, ja riskialtis, alihinnoiteltu liike muodosti entistä suuremman osan monen vakuutusyhtiön kokonaisliikkeestä. Samaan aikaan rahoitusmarkkinat järkkyivät, kun ensimmäinen Internet-aikakauden aiheuttama kupla puhkesi, jolloin muun muassa vahinkovakuutusmaksujen sijoitustuotot vähenivät huomattavasti. Tämän seurauksena useat vakuutusyhtiöt alkoivat tehdä vakuutuskannoissaan aktiivista riskien uudelleenvalintaa tarkistamalla vakuuttamiaan toimialoja, tuotteidensa kannattavuutta, vakuutusehtoja ja vakuutusmaksutasoa. Useimpien asiakkaiden vakuutusmaksut nousivat, vaikka heillä yksitellen tarkasteltuna saattoikin olla täysin tyydyttävä vahinkohistoria. Tämä johtui siitä, että vakuutusyhtiöiden oli lisättävä tuottojaan kattaakseen yleisen suurten tappioiden riskin. Suurasiakkaiden omaisuusvakuutukset 1 % vahinkojen lukumäärästä = 6 % vahinkojen kokonaiskustannuksista Vahinkojen lukumäärä Vahinkojen kokonaiskustannukset Alle 0,5 miljoonan euron vahingot Yli 0,5 miljoonan euron vahingot World Trade Centerin ja Pentagonin terrori-iskut aiheuttivat tuhansien ihmisten kuoleman ja valtavia aineellisia vahinkoja niin rakennuksille kuin muullekin omaisuudelle. Tällä hetkellä vakuutusyhtiöiden ja jälleenvakuuttajien maksamien korvausten kokonaismäärän arvioidaan nousevan yli 20 miljardiin dollariin. Vakuutusala koki suuria tappioita myös pehmeiden markkinoiden aikaan. Näitä aiheuttivat esimerkiksi hirmumyrsky Andrew vuonna 1992 (Yhdysvallat ja Bahamasaaret, kokonaisvahingot 21,5 miljardia dollaria), Kalifornian maanjäristys vuonna 1994 (Yhdysvallat, 17,8 miljardia dollaria), Martinmyrsky (Lounais-Eurooppa, 2,7 miljardia dollaria) sekä talvimyrskyt Lothar (Länsi-Eurooppa, 6,5 miljardia dollaria) ja Anatol (Luoteis-Eurooppa, ml. Tanska ja Ruotsi, 1,7 miljardia dollaria) vuonna (*) Pian Yhdysvaltain terrori-iskujen jälkeen, kesällä 2002 Eurooppaa koettelivat tulvat, joiden kokonaiskustannukset vakuutusyhtiöille kohosivat noin 2,5 miljardiin dollariin. Luon (*) (Lähde: Swiss Re / Sigma nro 1/2005. Summat indeksikorjattu vuoden 2004 tasolle. Lukuihin sisältyvät omaisuus- ja keskeytysvahinkokustannukset mutta ei vastuu- ja henkivakuutuskustannuksia.) 4 IF S RISK MANAGEMENT JOURNAL 1/2005

5 nonkatastrofien ja terrori-iskujen lisäksi vakuutusyhtiöille aiheutui suuria tappioita myös suurten amerikkalaisyhtiöiden kuten Enronin, World-Comin ja Tycon talousskandaaleista. Asbestiin ja muihin terveysriskeihin sekä ympäristövahinkoihin liittyviin vakuutuksiin alettiin kiinnittää aiempaa enemmän huomiota, ja vakuutusmatemaatikot nostivat vakuutusyhtiöiden korvausvastuut ennätysmäisen suuriksi. Näiden toimenpiteiden seurauksena vakuutusmarkkinoilta katosi toimijoita ja vakuutusmaksut nousivat voimakkaasti vuosina Asiakkailla oli vaikeuksia saada haluamaansa vakuutusturvaa ja vakuutusyhtiöillä jälleenvakuutusturvaa. Viime aikoina omaisuusvakuutuksissa on tehty maltillisia hinnanalennuksia valikoiden ja tapauskohtaisesti, kun taas tapaturma- ja kuljetusvakuutusmaksut ovat pysyneet entisellä tasolla. Lakisääteisen tapaturmavakuutusliikkeen tulos on pysynyt huonona useissa maissa, mikä edellyttää yleisiä maksukorotuksia. Niin sanottu superinflaatio, joka vaikuttaa monien henkilövakuutusten korvausmääriin, on useissa Pohjoismaissa yli 10 prosenttia. Tämän vuoden tammikuun 7. päivän talvimyrsky Gudrun antoi muistutuksen siitä, että vakuutusyhtiöt ovat olemassa vahinkojen varalta. Myrsky iski valtaosaan Pohjoismaita ja Baltiaa ja aiheutti metsissä odottamattoman suuria myrskyvahinkoja. Elokuun lopussa Meksikonlahdella riehunut hirmumyrsky Katrina näyttää aiheuttavan kaikkien aikojen suurimman vakuutustapahtuman. Ensi- ja jälleenvakuuttajien arviot vahingoista olivat USD 60 mrd luokkaa viikolla 37. Vakuutusalan tunnusluvut ja tavoitteet Vakuutusyhtiön tärkein tunnusluku on yhdistetty kulusuhde eli korvaus- ja liikekulujen suhde vakuutusmaksutuottoihin. Vuonna 2005 useimpien vakuutusyhtiöiden budjetti perustuu 95 prosentin yhdistetyn kulusuhteen tavoitteeseen, jolloin ne pystyvät kattamaan pääomatarpeensa aiheuttamat kustannukset (yleensä %). Vielä kolme vuotta sitten 105 prosentin yhdistettyä kulusuhdetta pidettiin yleisesti tyydyttävänä, ja 1990-luvun puolivälissä budjetit perustuivat jopa 120 prosentin yhdistettyyn kulusuhteeseen. 130% 120% 110% 100% 90% 80% 70% 60% 50% Yhdistetty kulusuhde If Pohjoismaat /2005 Kun korot ovat korkealla, vakuutusyhtiöt voivat kompensoida huonoja yhdistettyjä kulusuhteitaan hyvillä sijoitustuotoilla. Korot ovat laskeneet vuodesta 1995 lähtien. Alla olevasta kuvasta ilmenee Ruotsin valtion kolmen vuoden obligaatioiden korkotason kehitys. Tuotto [%] /1995 Ruotsin valtion kolmen vuoden obligaatiot 9/1995 5/1996 1/1997 9/1997 5/1998 1/1999 9/1999 5/2000 1/2001 9/2001 5/2002 1/2003 9/2003 5/2004 1/2005 Nyrkkisääntönä voidaan sanoa, että sijoitustuottojen ja yhdistetyn kulusuhteen välisen suhteen tulisi olla 1:2, mikä merkitsee sitä, että yhden prosentin korkojen lasku edellyttää kahden prosenttiyksikön parannusta yhdistetyssä kulusuhteessa, jotta toiminta pysyy kannattavana. Yhdistetty kulusuhde Jatkuvan kannattavuuden edellyttämä yhdistetty kulusuhde 110% 105% 100% 95% 90% 85% 80% Korkotaso Yllä olevista kuvaajista käyvät ilmi ne haasteet, joihin vakuutusyhtiöiden tulisi vastata parantaakseen toimintansa tulosta. Maksettujen korvausten ja korvausvastuun sekä vakuutusmaksutuottojen välisen suhteen parantamisen lisäksi vakuutusyhtiöt ovat karsineet liikekulujaan ja pyrkivät karsimaan niitä edelleen. 25% 20% 15% 10% 5% 0% Nykytilanne Liikekulusuhde Pohjoismaissa If Pohjoismaat keskimäärin Useimmilla vakuutusyhtiöillä on melko tehokas pääomarakenne ja huomattavasti pienempi vastuunkantokyky (riskipääoman suhde vakuutusmaksutuottoihin) kuin 1990-luvun IF S RISK MANAGEMENT JOURNAL 1/2005

6 lopulla. Alla olevasta kuvaajasta ilmenee vastuunkantokyvyn kehitys Pohjoismaisissa vakuutusyhtiöissä vuosina Tehokkaan pääomarakenteensa ansiosta yhtiöillä on vähemmän mahdollisuuksia myöntää vakuutuksia liian pienillä vakuutusmaksuilla, sillä tämä edellyttäisi hyvin nopeasti pääomaruiskeita tai tuottojen lisäystä yhtiön pääomarakenteen palauttamiseksi riittävälle tasolle. 160% 140% 120% 100% 80% 60% 40% Vahinkovakuutusyhtiöiden vastuunkantokyvyn kehitys Pohjoismaissa * Paikallisten määritelmien mukaiset luvut Vastuunkantokyky Pohjoismaissa keskimäärin* Lähde: Vuosikertomukset Suurasiakkaat ja suurasiakasmarkkinoilla toimivat vakuutuksenvälittäjät edellyttävät vakuutuksenantajilta Standard & Poor sin A-luokitusta (tai vastaavaa). Tämä edellyttää pysyvästi korkeaa vastuunkantokykyä, minkä vuoksi vakuutusyhtiöt pyrkivät tasapainottamaan vakuutusmaksutasoaan ja tuottojaan ja näin välttämään vahinkovakuutusalaa perinteisesti vaivanneet suhdannevaihtelut. Vakuutusalan viimeaikaisen muutosprosessin myötä on perusteltua sanoa, että vakuutusalan toiminta on tullut entistä ammattimaisemmaksi. Markkinaodotukset vuosille If odottaa tilanteen säilyvän nykyisellään eli melko vakaana seuraavan kolmivuotiskauden ajan. Useimmat johtavat vakuutusyhtiöt ovat ilmoittaneet tavoittelevansa noin 95 prosentin yhdistettyä kulusuhdetta. Käsityksemme mukaan tulevalla kolmivuotiskaudella ei ole odotettavissa yleisiä vakuutusmaksualennuksia, koska maksuihin vaikuttavat perustekijät ovat hyvin erilaisia kuin 1990-luvun puolivälissä. Vakuutusalan ammattimaisuuden ja läpinäkyvyyden yleinen lisääntyminen aiheuttaa riskien uudelleenarviointia sekä yksittäisten asiakkaiden että asiakassegmenttien kohdalla. Ifin toimenpiteet: If panostaa voimakkaasti vahingontorjuntatyöhön, jota tehdään läheisessä yhteistyössä asiakkaiden kanssa. Tämä pitää sisällään sekä perinteistä riskienhallintaa että ASKELMA-, Risk Navigator- ja muiden vastaavien menetelmien ja työkalujen hyödyntämistä. Jatkamme systemaattista riskienvalintaa, vakuutuskannan jalostamista ja vakuutusmaksujen laskentamallien kehittämistä. Tämän tarkoituksena on erottaa hyvät ja vähemmän hyvät riskit entistä paremmin ja määrätä vakuutusmaksut sen mukaisesti. Toteutamme parhaillaan erilaisia kehityshankkeita Ammattimaisesti toimiva palveluorganisaatio -teeman mukaisesti. Tavoitteenamme on vahvistaa organisaatiotamme ja parantaa osaamista ja palvelukonsepteja toimintaympäristössämme tapahtuvien muutosten mukaisesti. Uusimpiin toimenpiteisiimme kuuluu niin sanotun US Liability Competence Centren (Yhdysvaltain vastuuvakuutuksen osaamiskeskuksen) perustaminen. Osaamiskeskus koostuu alan parhaista vakuutus- ja korvausasiantuntijoista, jotka osallistuvat kaikkien korvaustapausten käsittelyyn sekä tarjousten tekemiseen ja vakuutusten uudistamiseen silloin, kun niihin liittyy Yhdysvalloissa tapahtuvaa tuotantoa tai valmistusta. Uskomme tämän olevan myös asiakkaittemme edun mukaista, koska näin pystymme antamaan heille parempaa palvelua ja neuvoja niin vakuutus- kuin korvausasioissakin tällä vastuuvakuuttamisen osa-alueella, joka on hyvin monimutkainen ja johon liittyy suuria riskejä. Ifin uusi yhteinen Lighthouse-tuotantojärjestelmä otetaan käyttöön kaikissa If-maissa vuoteen 2006 mennessä. Siirtyminen useasta maakohtaisesta järjestelmästä yhteen yhteiseen tietojärjestelmään parantaa toimintamme läpinäkyvyyttä ja yksinkertaistaa vakuutusten hoitoa. Toimme aiemmin tänä vuonna markkinoille sairausvakuutustuotteita, joiden merkityksen odotamme lisääntyvän tulevaisuudessa. Toivomme näiden toimenpiteiden merkitsevän asiakkaillemme entistä parempaa palvelua ja parempia tuotteita, joiden ansiosta he voivat luottaa Ifin suurasiakaspalveluihin myös tulevina vuosina. Espen Husstad 6 IF S RISK MANAGEMENT JOURNAL 1/2005

7 KUVA LEHTIKUVA / Johan Nilsson Gudrun-myrsky ja sen vaikutukset Perjantaina 7. päivänä tammikuuta 2005 kello 18 paikallista aikaa meteorologit pystyivät ensimmäistä kertaa tietokonepäätteitään tutkiessaan näkemään merkkejä lähestyvästä myrskystä, joka nimettiin myöhemmin Gudruniksi. Ilmanpaine oli laskenut Irlannin länsipuolella 995 hpa:han. Kyseinen Gudrun-myrsky riepotteli Pohjoismaita ja Baltiaa toden teolla seuraavien kahden vuorokauden ajan. Alhaisin ilmanpaine mitattiin lauantaina iltapäivällä 8. tammikuuta, jolloin ilmanpaine sivusi Norjassa Oslon luoteispuolella 960 hpa:a. Hieman myöhemmin samana päivänä tuulen voimakkuudeksi mitattiin Jyllannissa Tanskassa puuskissa yli 45 m/s. Veden pinta nousi yli kaksi metriä. Saavuttaessaan Suomen ja Baltian sunnuntaina rajuilma oli jo ohittanut huippunsa, mutta oli edelleenkin erittäin voimakas. Myrskyn vaikutukset olivat katastrofaalisia. Myrsky vaati 17 ihmisen hengen ja raivaustöissä kuoli lisäksi noin kymmenen henkilöä. Tanskassa ihmistä jäi ilman sähköä. Myrsky kaatoi metsää hehtaarin alalta, ja lentokentät jouduttiin sulkemaan. Ruotsissa jouduttiin ottamaan viisi ydinreaktoria pois toiminnasta. Maan eteläosien koko rautatieliikenne oli poikki. Neljäsataa tuhatta taloutta jäi ilman sähköä, ja sekä matkapuhelimet että lankapuhelimet lakkasivat toimimasta myrskyn pahimmin koettelemilla alueilla. IF S RISK MANAGEMENT JOURNAL 1/2005 7

8 Liettuassa, jota myrsky koetteli Baltian maista pahimmin, ilman sähköä oli tilanteen ollessa vakavimmillaan 60 prosenttia maasta. Taloudellisesti katsottuna Gudrun-myrsky on yksi suurimmista alueella koskaan sattuneista vakuutustapahtumista, ja sen kokonaiskustannusten määrä on noussut noin miljardiin euroon. Valtaosa aineellisista vahingoista oli melko pieniä kuten esimerkiksi puista putoavien oksien autoille aiheuttamia lommoja, tulvivia kellareita ja tuulen katoista irrottamia tiiliä. Myrsky sai aikaan myös muita, edellisiä laajempia tuhoja: Useita tuhansia suoraan tehtaalta tulleita autoja oli pysäköity eräälle Helsingissä sijaitsevalle laiturille. Kun myrskyvaroitus ja varoitus korkeasta vedestä tulivat, laiturin alimmissa osissa olevat autot siirrettiin pois. Tämä ei kuitenkaan riittänyt. Hyvin aikaisin tammikuun yhdeksännen päivän aamuna meri tunkeutui suojavallin läpi. Noin tuhat autoa vaurioitui, ennen kuin ne ehdittiin kuljettaa turvaan. Gudrun kaatoi kaiken kaikkiaan 75 miljoonaa kuutiometriä metsää pelkästään Ruotsissa, mikä vastaa miltei koko vuoden hakkuumäärää. M/S Schieborg oli reittiliikenteessä Göteborgin ja Belgiassa sijaitsevan Zeebrüggen välillä, ja sen rahtina oli ensisijaisesti paperia. Alus oli tammikuun kahdeksantena päivänä matkalla Ruotsista Belgiaan. Se oli melko kaukana Pohjanmerellä aivan Tanskassa sijaitsevan Esbjergin kaupungin länsipuolella, kun voimakas aalto iski oikealta puolelta sen keulaan. Sääkannella oli lastina muun muassa perävaunu, johon oli lastattu kalsiumkarbidia, joka reagoi veden kanssa muodostaen voimakkaasti lämpöä. Tulvaaalto kaatoi perävaunun, ja sääkannella syttyi tulipalo. Aluksen miehistö siirtyi pelastusveneeseen. Kaikki selvisivät hengissä, joskin muutamat saivat pienehköjä vammoja. Sääkannella ollut lasti tuhoutui täysin, ja sieltä levinnyt säteilylämpö tuhosi ylemmällä pääkannella sijainneen lastin miltei kokonaan. Schieborg, jonka ruori oli jumiutunut 60 asteen kulmaan, saatiin lopulta suurien vaikeuksien jälkeen hinatuksi Eemshaveniin Hollantiin, jossa sekä vahingoittunut että vahingoittumaton lasti raivattiin ja purettiin. Jo pelkästään If käsitteli yli Gudrunin aiheuttamaa vahinkoa, sanoo Ifin korvauspäällikkö Klaus Vogel. Myrskyn niin yksityishenkilöille kuin yrityksillekin aiheuttamat koettelemukset olivat erittäin raskaat. Otimme Ifissä käyttöön kaikki mahdolliset voimavaramme voidaksemme taata asiakkaillemme nopean ja oikeudenmukaisen palvelun. Vakuutusyhtiöt ovat olemassa juuri tämän kaltaisia tilanteita varten. Niinpä meidän on myös tehtävä työmme hyvin. Olen iloinen voidessani todeta, että asiakkaat ovat tähän mennessä antaneet meille hyvän arvosanan työstämme myrskyyn liittyvissä asioissa. Nykyään on nähtävissä selkeä suuntaus, että sään aiheuttamien vahinkojen määrä on kasvamassa sekä maailmanlaajuisesti että Pohjoismaissa ja Baltiassa. Tuhannen taalan kysymys onkin, onko kysymyksessä satunnainen kasvu vai jatkuuko kasvu edelleen. If ja koko vakuutusala seuraavat tilannetta hyvin tarkkaan. On selvää, että jo pelkästään tammikuun myrskyistä saadut kokemukset tuottavat erinäisiä seurauksia. Puhelinverkkojen ja sähköntoimituksen turvallisuus on tarkistettava. Ei ole kohtuullista, että yritykset ja yksityishenkilöt voivat joutua olemaan viikkokaudet ilman sähköä vain siksi, että tuulee kovaa. Monilla metsänomistajilla ei ollut lainkaan vakuutusta Gudrunin iskiessä. Ehkä myrskytuhot olisi sisällytettävä metsävakuutukseen pakollisena osana. Lisäksi suurten autolaivueiden pysäköinti laiturille on tuskin kovinkaan soveliasta. KUVA A-LEHTIEN KUVATOIMITUS / TUOMAS KOLEHMAINEN Ulf Bäckman 8 IF S RISK MANAGEMENT JOURNAL 1/2005

9 Vanhat, satakunta vuotta sitten rakennetut paperitehtaat ovat haaste paloturvallisuuden kannalta. Paloturvallisuutta ei ole saatettu uusimpien vaatimusten tasolle, tai tehdyt suojaustoimet eivät ole riittäviä. Tämä merkitsee sekä omistajalle että vakuutuksenantajille merkittäviä taloudellisia riskejä, joita ei voida enää hyväksyä. Paloriskien parantaminen katsotaan usein mahdottomaksi tehtäväksi, mission impossible. Stora Enson Saksan Uetersenissä sijaitsevan paperitehtaan tapaus osoittaa, että tällainen tehtävä on kuin onkin mahdollinen. Mahdottomasta MAHDOLLINEN Muutkin kuin maanviljelijät tietävät, että kaikkia munia ei kannata laittaa samaan koriin; sanonta tunnetaan hyvin myös vakuutusalalla. Mutta silti asianlaita on useissa suurissa vakuutusohjelmissa juuri näin. Lukuisia eri puolilla maailmaa sijaitsevia suurteollisuusriskejä on koottu yhteen Master-ohjelmaan tai konsernin oman captive-yhtiön vakuutusohjelmiin. On tietenkin houkuttelevaa toimia suurena vakuutusten ostajana. Jos kuitenkin tällaisen järjestelyn jotkin riskit poikkeavat liian paljon hyväksyttävästä riskitasosta, kaikille osapuolille saattaa koitua hankaluuksia. Muutamalla tai jopa vain yhdellä ainoalla tehtaalla voi olla ei-toivottu vaikutus yhtiön muihin tehtaisiin tai koko vakuutusohjelmaan. Ratkaisu voidaan löytää sopimuksin, hinnoittelulla ja ennen kaikkea riskienhallintatoimilla. Seuraavassa esimerkissä kuvataan ratkaisua, joka pohjautuu paikalliseen paloriskien hallintaan. IF S RISK MANAGEMENT JOURNAL 1/2005 9

10 Tehdas laajenee ja riskit kasvavat Stora Enson Uetersenin paperitehdas aivan Saksan pohjoisosassa on rakennettu lähes sata vuotta sitten. Rakennuksia on laajennettu ja koneita uudistettu lukemattomia kertoja. Tämä koskee erityisesti tehtaan vanhaa osaa, missä tehdassaleihin on ahdettu vuosien myötä yhä enemmän tuotantokapasiteettia, tai kun tämä kävi mahdottomaksi, rakennusten laajennusosiin. Päätavoitteena oli aina pitää tehdas kannattavana. Paloturvallisuusinvestoinnit rajoitettiin tavallisesti minimivaatimusten mukaisiksi, yleensä paikallisten viranomaisten vaatimusten mukaan. Tehtaan edustajat ja Ifin riski-insinööri kävivät vuosittain läpi Ifin luettelon parannusehdotuksista, mutta sen sijaan, että luettelo olisi lyhentynyt, se piteni pitenemistään. Tehtaan taholta todettiin, että senkaltaisen tehtaan parantaminen oli mahdotonta ja että tärkeimmät suositukset, esimerkiksi sprinklerisuojaus ja osastointi, eivät millään onnistuisi enää jälkikäteen. Kasvaneen huomion ja eräiden muiden muutosten takia vakuutusyhtiön piti suurentaa EML-arviota ( Estimated Maximum Loss ) huomattavasti. Kun tiedämme, että EML-arviolla on suuri merkitys vakuutusyhtiöille, captive-yhtiöille sekä jälleenvakuuttajille, voi kuvitella, millainen merkitys kasvaneella EML-arviolla oli tälle jo ennestään ongelmalliselle riskikohteelle. Käännekohta Noin kaksi vuotta sitten tilanne muuttui täysin. Päätettiin, ettei tilannetta enää hyväksytä, vaan riskejä aletaan vähentää, ja investoidaan aikaa ja rahaa tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Miten paloturvallisuutta voidaan parantaa? Uetersenin tehtaan tekninen johtaja Werner Neitzel, Stora Enson riskipäällikkö Axel Petermann ja Ifin riskiinsinööri Ottmar Zeizinger yhdistivät kaiken tietämyksensä ja asiantuntemuksensa saadakseen paloturvallisuuden parantamisprosessin alulle. Kohde A: Palo-osastointi Yksi tehokkaimmista keinoista välttää suurvahinko on jakaa tehdas palo-osastoihin. Uetersen oli jo jaettu kahteen osastoon, joista ensimmäisen muodosti paperinvalmistus ja toisen paperin jatkojalostus. Ongelmana oli, että ensimmäinen Päätettiin, ettei tilannetta enää hyväksytä, vaan riskejä aletaan vähentää, ja investoidaan aikaa ja rahaa tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Palavista materiaaleista rakennettu katto ikkunoiden ja ovien vieressä. vuttamaan merkittäviä parannuksia. Tarpeettomia aukkoja suljettiin, aikaisempien ulkoseinien ikkunoita muurattiin umpeen, tavallisia ovia korvattiin automaattisesti sulkeutuvilla palo-ovilla, kaapelien ja putkien läpivientejä tiivistettiin. Toisessa palo-osastossa, jossa sijaitsevat paperin jatkojalostustoiminnot, ratkaistavat ongelmat olivat täysin erilaisia. Myös tämä alue oli hyvin suuri, eikä paperirullavaraston, lopputuotevaraston ja tärkeimpien koneiden välillä ollut minkäänlaisia osastoivia rakenteita. Layout ja rakenteet olivat onneksi paljon helpommat kuin ensimmäisessä palo-osastossa, eivätkä lainkaan verrattavissa niihin. Valitettavasti teknisesti helppo ratkaisu ei välttämättä ole halpa. Osastoivien seinien rakentamisesta ja useiden suurten palo-ovien hankkimisesta aiheutuvat kustannukset arvioitiin korkeiksi. Siksi tässä tapauksessa päädyttiin toistaiseksi tyytyosasto, jossa sijaitsivat kaksi paperikonetta, päällystyskone sekä varastot, oli aivan liian suuri ja arvokas, ja lisäksi aivan liian tärkeä koko konsernin tuotannon kannalta. Alueen keskeytysriski oli 100 %. Niinpä tehtiin paljon töitä, jotta olisi löydetty toteuttamiskelpoisia tapoja jakaa tämä tehtaan osa useampiin osastoihin. Paras ratkaisu olisi ollut sijoittaa kumpikin paperikone omaan osastoonsa tai edes erottaa koneet osastoivin rakentein muista alueista. Rakenteet osoittautuivat hankaliksi: kellareita, useita kerroksia, palavia rakennusmateriaaleja. Lopulta ei auttanut muuta kuin todeta, että toivottua riittävää osastointia ei kerta kaikkiaan ole mahdollista toteuttaa. Tämän työn kuluessa oli kuitenkin kehitetty joukko toissijaisia keinoja riskien rajoittamiseksi. Seiniä parantamalla ja käytäviä hyödyntämällä pystyttiin saa 10 IF S RISK MANAGEMENT JOURNAL 1/2005

11 Ennen: tarpeettomia ikkunoita. mään tilanteeseen ja investoimaan sen sijaan ensin muihin parannuksiin. Kohde B: Sprinklerit Palo-osastoinnin tarjoaman passiivisen suojan lisäksi hyväksyttävä paloriski edellyttää aktiivista palontorjuntaa. Itse asiassa Uetersenin paperitehtaan tyyppiset riskikohteet eivät ole yhdenkään vakuutuksenantajan näkökulmasta hyväksyttäviä ilman sprinklerisuojausta. Sprinklerisuojaus on tarpeellinen ennen kaikkea liiketoiminnan keskeytyksen estämiseksi. Seuraavaksi otettiinkin yhteys sprinkleriurakoitsijaan, joka teki tehtaassa lyhyen katselmuksen ja antoi ensimmäisen arvion sprinklauksen kustannuksista. Sprinklerisuojauksen ensimmäinen vaihe, vesilähteen ja muun tarvittavan infrastruktuurin asentaminen, on millä tahansa tehtaalla aina myös investoinnin kallein osa. Tähän infrastruktuuriin kuului Uetersenissä säiliöitä, pumppuja, maanalaisia syöttöputkia sekä elektroniset valvonta- ja hälytysjärjestelmät. Näihin hankintoihin kului reilusti yli euroa, eikä ensimmäistäkään sprinklerisuutinta voitu asentaa ennen kuin tämä perusinfrastruktuuri oli kunnossa. Taloudellisesti edullisimman vesilähteen löytämiseksi arvioitiin eri vaihtoehtoja, kuten alueella olevaa sammutusvesiallasta, viereistä kanavaa ja kaupungin erittäin hyvää vesijohtoverkostoa. Riskikulttuurissa tapahtunut muutos ilmeni, kun kun vesilähde päätettiin mitoittaa vastaamaan tulevaisuudessa kiristyviä vaatimuksia. Tämänkaltainen pitkäjänteinen ajattelu puuttuu palontorjunnasta valitettavan usein. Onneksi 600 m 3 suuruinen entinen raskaan polttoöljyn säiliö osoittautui olevan hyvässä kunnossa, joten se voitiin muuttaa sprinklerivesisäiliöksi. Säiliön vieressä oli tilaa pumppaamolle. Säiliön sijainti sattui kaiken lisäksi olemaan hydrauliselta kannalta paras: liittymä kaupungin vesijohtoverkkoon säiliön täyttämiseksi ja maanalaiset syöttöputkistot hoituivat helposti. Työryhmä oli asettanut sprinklerein suojattavat alueet seuraavaan tärkeysjärjestykseen: Molemmat paperikoneet Paperikonerakennuksen kellari Paperikonerakennuksen alaslaskettujen kattojen yläpuoliset tilat Päällystys-, rullaus- ja varastoalue Kakkosalue (jatkojalostus ja varastot). Asennustyöt tuli tietenkin tehdä siten, ettei tuotantoa tarvinnut keskeyttää. Tämä oli erityisen haastavaa asennettaessa kattosprinklereitä paperikoneen yläpuolelle. Ongelma ratkaistiin käyttämällä kekseliäästi nostureita sekä koneenkäyttäjien ja sprinkleriasentajien yhteistyöllä. Huuvan sisäpuolinen asennustyö valmisteltiin hyvin ja toteutettiin jouluseisokin aikana. Kohde C: Erityisriskit Tärkeimmät erityisriskit, joiden palosuojausta piti parantaa, olivat sähkötilat: kytkintilat, muuntajat jne. Jälkeen: Ikkunat on muurattu umpeen. Kaikista näistä tiloista laadittiin luettelo, johon merkittiin myös tiedot kunkin tilan osastoinnista paloilmoittimista sammutusjärjestelmistä. Päätettiin, että kaikkien tilojen perussuojaustasoksi asetetaan osastointi ja paloilmoitinjärjestelmä, ja että vain erikseen valittuihin kriittisiin tiloihin asennetaan sammutusjärjestelmä. Kohde D: Organisatoriset ja muut pienen budjetin parannukset Useat Ifin suositukset olivat koskeneet organisatorisia asioita: suojeluorganisaatiota, koulutusta, suojelusuunnitelmia, sekä eräitä normaalin budjetin puitteissa hoidettavissa olevia asioita kuten trukkiakkujen latauspaikkoja, järjestystä ja siisteyttä, sähkölaitteita ja muita vastaavia seikkoja. IF S RISK MANAGEMENT JOURNAL 1/

12 Ongelmien ratkaisun avain oli turvallisuuskulttuurin muutos ja ennen kaikkea johdon sille antama tuki. Useimmat näistä suosituksista voitiin toteuttaa ripeästi, toisten täytäntöön panemiseksi laadittiin realistinen aikataulu. Ongelmien ratkaisun avain oli turvallisuuskulttuurin muutos ja ennen kaikkea johdon sille antama tuki. Toimeenpanoprosessi Kun saatiin tietää, että riskin parantamiseksi oli käytettävissä noin kahden miljoonan euron summa jaettuna useammalle vuodelle, aloitettiin tarkempi suunnittelu edellä kuvattujen toimenpiteiden toteuttamiseksi. If teki laskelmat potentiaalisista vakuutusmaksusäästöistä seuraavissa eri tapauksissa: Vaihtoehto A 1-osaston (paperikoneet) sprinklerisuojaus; Molemmat paperikoneet suojataan automaattisilla aluelaukaisujärjestelmillä; 1-osaston toissijaiset tilat jäävät ilman Osastoiva rakenne palvelee kerrososastointia. Vesisäiliö ja pumppurakennus. sprinklerisuojausta, mutta erotetaan osastoivin rakentein. Vaihtoehto B 2-osaston (jatkojalostus) sprinklerisuojaus. Kun budjetin ensimmäinen miljoona euroa oli varmistunut, laadittiin aikataulu, jonka mukaan ykkösvaiheessa tehdään seuraavat parannukset: 1-osaston osastoinnin parantaminen Kohde A kuvauksen mukaisesti Uusi sammutusvesilähde Paperikoneiden aluelaukaisujärjestelmä Paperikonerakennuksen sprinklaus, myös kellari ja katto-ontelot Sähkötilojen palosuojauksen parantaminen, vähintään kahden tilan varustaminen kaasusammutuslaitteistolla. Seuraava investointivaihe aloitetaan vuoden 2006 aikana. Tässä kakkosvaiheessa laajennetaan sprinklausta vanhan tehtaan 1-osastossa. Kolmos-, nelos- ja viitosvaiheissa keskitytään 2-osaston (jatkojalostus) suojaukseen asentamalla sprinklerit ja/tai parantamalla osastointia. Sprinklerijärjestelmän ja sen vesilähteen mitoitus suunniteltiin yhdessä Ifin riski-insinöörin kanssa. Toukokuussa 2005, noin puolitoista vuotta prosessin aloittamisesta, saatiin riskinparannusprojektin ensimmäinen vaihe päätökseen. Tehokas sprinklerijärjestelmä asennettiin seitsemässä kuukaudessa ilman työtapaturmia tai muita vahinkoja ja keskeyttämättä tuotantoa. Riski on nyt paljon lähempänä Stora Ensossa hyväksyttävää keskimääräistä riskitasoa, tuotannon ja liiketoiminnan keskeytysriski on pienentynyt huomattavasti, ja If saattoi ojentaa tehtaalle euron suuruisen sekin osoituksena vakuutusmaksusäästöistä. Tämänhetkisen markkinatilanteen perusteella tehdas voi odottaa säästävänsä vakuutusmaksuissa euroa vuodessa. Päätelmiä Vaikka paloriskejä on vain pidetty huonoina ja niiden vähentämistä lähes mahdottomana, voidaan niitä sittenkin parantaa hyväksyttävälle tasolle. Mikään ei ole ilmaista, mutta vaadittavia investointeja voidaan pitää korkeintaan kohtuullisina verrattuna ilman niitä uhkaaviin imagonmenetys-, markkinamenetystai omaisuusvahinkoriskeihin. Eikä tietenkään pidä unohtaa työturvallisuuden paranemista. Menestystekijöitä Ylimmän johdon sitoutuminen Älykkäät ja joustavat tekniset ratkaisut. Pelkästään teknisten normien noudattamisella ei päästä tulokseen! Toteutuksen ajoittaminen 2 5 vuodelle Vakuutusyhtiön ja asiakkaan välinen avoin kommunikointi ja luottamus Tarttuminen rohkeasti uudelleen ongelmaan, jonka ratkaisemisen on kerrottu aikaisemmin olevan liian kallista tai muuten mahdotonta. Ottmar Zeizinger 12 IF S RISK MANAGEMENT JOURNAL 1/2005

13 Tämä artikkeli on jatkoa Risk Consulting -lehden numerossa 2/2004 ilmestyneelle, samaa aihetta käsitelleelle artikkelille. Kyseisessä artikkelissa kuvailtiin riskejä ja riskienhallintaa sekä sitä, miten näitä ja vakuutusvaatimuksia Miten turvata projektien ja urakoiden riittävä vakuutussuoja? Osa 2 käsitellään rakennus- ja asennusprojekteissa. Artikkelissa kerrottiin myös, mitä tietoja If tarvitsee voidakseen tarjota hyvin suunnitellun vakuutusratkaisun tiettyä hanketta varten. Lisäksi artikkelissa esiteltiin pääpiirteissään, mitä vakuutuksia tarvitaan ja kenen ne tulee ottaa, sekä tähdennettiin sitä, että niistä tulee sopia tilaajan ja urakoitsijan välisessä sopimuksessa. Mitä vakuutuksia projektille on otettava? Tavallisesti toimitussopimuksen mukaan urakoitsijan on otettava hankkeen vahinkojen varalta all risks -vakuutus sekä kolmannelle osapuolelle aiheutettujen vahinkojen varalta vastuuvakuutus. 1. All risks -vakuutus Tämän vakuutusmuodon nimi vaihtelee maittain, mutta Pohjoismaissa käytetään usein nimityksiä CAR ja EAR, jotka ovat lyhennyksiä englanninkielisistä termeistä Contractors All Risks ja Erection All Risks. CAR-vakuutus koskee rakennushankkeita ja EAR-vakuutus mekaanisten laitteiden asennusta ja kokoonpanoa. Tässä artikkelissa käytetään jatkossa asennusvakuutuksesta termiä CAR/EAR ja sanaa sopimus merkitsemään projektin tilaajan ja toimittajan välistä sopimusta ( urakkasopimus, hankintasopimus, toimitussopimus ). Kuten nimikin kertoo, kyseessä on kaikenvaranvakuutus, joka korvaa hankkeelle sattuneet odottamattomat aineelliset vahingot vahinkotapahtumasta riippumatta. Vakuutuksessa on tiettyjä rajoituksia, jotka esitellään vakuutusehdoissa. Hankkeen CAR/EAR-vakuutus muodostuu seuraavasti: Vakuutettu Urakoitsija, ellei toisin ole sovittu. Suurissa hankkeissa, joissa on mukana useita toimittajia ja urakoitsijoita, tilaajan kannattaa harkita koko hankkeen vakuuttamista. Näin voidaan helpottaa valvon IF S RISK MANAGEMENT JOURNAL 1/

14 taa ja kattaa toimittajien ja urakoitsijoiden ottamiin vakuutuksiin mahdollisesti liittyvät aukot. Lisävakuutettu Tilaaja. On tärkeää, että tilaaja nimetään lisävakuutetuksi jolloin myös tilaaja on saman vakuutusturvan piirissä. Siinä tapauksessa että tilaaja ottaa vakuutuksen, voidaan toimittaja/urakoitsija nimetä lisävakuutettuna turvan piiriin, jos asiasta on näin sovittu. Vakuutuskausi Vakuutuskauden tulee kattaa koko rakennus- ja/tai asennusaika sekä sopimuksessa määritellyt testaus- ja koekäyttöjaksot sekä takuuaika hankkeen aikataulun mukaisesti. On huomattava, että hankkeelle otettu CAR/EAR-vakuutus on voimassa vain sovitun vakuutuskauden. Jos aikataulu viivästyy, vakuutuskautta on pidennettävä. Vakuutuksen kohde Kaikki sopimuksen mukaiset työt ja toimitukset. Vakuutusmäärä Urakkasumma. Jos hankkeeseen sisältyy myös tilaajan kustantamia materiaaleja tai laitteita, niiden arvo on lisättävä vakuutusmäärään. Hankkeen luonteesta riippuen vakuutusmäärää on ehkä täydennettävä niin, että se kattaa sekä ympäröivän että haltuun uskotun omaisuuden. Tämä käytäntö koskee hankkeita, jotka toteutetaan jo olemassa oleville laitteille tai jo olemassa olevissa rakennuksissa tai niiden välittömässä läheisyydessä. Lisäksi raivauskuluja varten on syytä määrittää vakuutusmäärä. Myös kiirehtimiskuluja voidaan vakuuttaa erikseen sovittavaan vakuutusmäärään. Tavallisesti urakoitsija vakuuttaa työkoneensa ja laitteensa, ja vakuutusmäärä perustuu niiden jälleenhankinta-arvoon. Voimassaoloalue Alue, jossa hanke toteutetaan. Voimassaoloaluetta voidaan laajentaa, jos esimerkiksi materiaalia varastoidaan väliaikaisesti työmaa-alueen ulkopuolella. Omavastuu Vakuutettu eli tavallisesti urakoitsija valitsee omavastuun määrän, ellei sitä ole määritelty sopimuksessa. Jos valittu omavastuu on suuri, tilaajan tulee arvioida, kestääkö urakoitsijan talous mahdollisesta vahingosta aiheutuvat kustannukset. Tietyissä hankkeissa ja toiminnoissa omavastuut ovat tavanomaista suuremmat. Tällaisia hankkeita ovat esimerkiksi tunnelityöt sekä eräiden laitteiden testaus ja koekäyttö. Ehdot CAR/EAR-vakuutuksissa käytetään yleisiä vakioehtoja, joihin voidaan tehdä yksilöllisiä muutoksia tarpeen mukaan. On tärkeää muistaa, että CAR/EARvakuutus kattaa vain hankkeen aineelliset vahingot. Laatu, kapasiteetti, suorituskyky ja muut hankkeeseen liittyvät ominaisuudet katsotaan kaupallisiksi riskeiksi, joita ei voi vakuuttaa. Kaikkiin CAR/EAR-ehtoihin sisältyy keskeinen rajoitus sellaisten vahinkojen varalta, jotka aiheutuvat suunnittelu-, materiaali- tai valmistusvirheestä. Tällaisista riskeistä vastaa asianomainen sopimuskumppani. Toimitetulle omaisuudelle suunnittelu-, materiaali- tai valmistusvirheen seurauksena aiheutunut vahinko kuitenkin korvataan, pois lukien kulut, jotka olisivat aiheutuneet, jos virhe olisi korjattu tai virheellinen osa tai laite olisi uusittu välittömästi ennen vahinkoa. Suojeluohjeet Suojeluohjeet sisältyvät kaikkien CAR/ EAR-vakuutusten ehtoihin, ja ne perustuvat Ifin pitkäaikaiseen kokemukseen erilaisista vahingoista. Suojeluohjeiden tunteminen ja ymmärtäminen on tärkeä osa vahingontorjuntatyötä. Lisäksi varmistetaan vakiintuneiden toimintatapojen avulla, että jokainen työmaalla toimiva noudattaa ohjeita. Tärkeimmät suojeluohjeet koskevat työmaalla tehtäviä tulitöitä sekä varkauksia ja murtoja. Jos vahinkotapauksen todetaan aiheutuneen tai se on laajentunut suojeluohjeiden laiminlyömisen vuoksi, vakuutuskorvausta voidaan pienentää tai se voidaan joissakin tapauksissa evätä kokonaan. 2. Vastuuvakuutus Projektin yhteydessä on aina vaarana, että kolmannelle osapuolelle aiheutetaan joko omaisuus- tai henkilövahinko. Tämän vuoksi sopimuksessa on tärkeää määrittää, että hankkeessa käytettävillä urakoitsijoilla on oltava voimassa oleva vastuuvakuutus koko hankkeen keston sekä takuukauden ajan, ja että vakuutusmäärä on riittävä. Tavallisesti sopimuksissa urakoitsijan vastuuvakuutukselle asetetaan vähimmäisvakuutusmäärä. Kolmannen osapuolen vahinkoriski vaihtelee huomattavasti hanketyypin mukaan. Jos jo olemassa oleviin tiloihin asennetaan kone, riski on yleensä vähäinen. Sen sijaan esimerkiksi kaupungin 14 IF S RISK MANAGEMENT JOURNAL 1/2005

15 ydinkeskustassa tai häiriöille alttiiden yritysten läheisyydessä suoritettavat räjäytykset ja rakennusten paalutustyöt voivat aiheuttaa kolmannelle osapuolelle mittavia omaisuus- ja henkilövahinkoja. Tällaisissa hankkeissa voi olla aiheellista nostaa sopimukseen merkittyä vakuutusmäärää. Jos vahinkoriski on suuri tai sitä on vaikea arvioida, suosittelemme keskustelemaan Ifin vastuuasiantuntijoiden kanssa kyseisen hankkeen vakuutusmäärästä. On syytä muistaa, että vakuutettu on aina vastuussa vakuutusmäärän valitsemisesta. Edellä mainittuja riskejä sisältävät hankkeet edellyttävät huolellista riskianalyysiä ja hyvin suunniteltua vahingontorjuntatyötä, mikä on yleensä edellytys myös Ifin vastuuvakuutuksen saamiselle. Jotkin hankkeet voivat aiheuttaa ympäristöhaittoja, kun taas jotkin hankkeet puolestaan toteutetaan ympäristössä, joka on altis häiriöille. Molemmissa tapauksissa on työmenetelmät ja työssä käytettävät materiaalit valittava huolellisesti. Joitakin hankkeita toteutettaessa saattaa kolmannelle osapuolelle aiheutua väistämättä haittaa tai jopa kuluja tai tulojen menetyksiä. Tällaisia ennakoitavissa olevia haittoja ei voida koskaan kattaa vastuuvakuutuksella. Huolellisesti laadittu ympäristönsuo jelusuunnitelma on tällöin olennainen osa sopimusta. Suunnitelmassa määritellään selkeä vastuunjako voimassa olevien lakien ja säännösten mukaisesti. Ympäristönsuojelusuunnitelma on yleensä myös edellytys hanketta varten tarvittavien viranomaislupien myöntämiselle. 3. All risks -vuosivakuutukset Monet toimittajat ja urakoitsijat viittaavat vuosivakuutukseensa, joka kattaa kaikki heidän vuoden aikana toteuttamansa hankkeet. Tällöin tilaajan tulee vaatia nähtäväkseen vakuutustodistus ja lisäksi varmistaa, että vakuutusmäärät ja vakuutusturvan laajuus ovat riittävät. Koska tällaiset vakuutukset on uudistettava vuosittain, tilaajan tulee myös tarkistaa, että vakuutus todella on uudistettu ja vaatia nähtäväkseen uusi vakuutustodistus. 4. Myöhästymiskeskeytysvakuutus Investointien tarkoituksena on tavallisesti uudistaa ja parantaa yrityksen tuotantokapasiteettia ja siten parantaa liiketoiminnan katetuottoa. Kuten edellä on esitetty, CAR/EAR-vakuutus korvaa ainoastaan hankkeen aineelliset vahingot, ja hankkeen osapuolet kantavat itse vastuun kaupallisista riskeistä. Myöhästymiskeskeytysvakuutuksen avulla tilaaja voi kuitenkin varmistaa, että hankkeen katetuotto vastaa suunniteltua sen jälkeen, kun hankkeen tulokset on saatu kaupalliseen käyttöön. Edellytyksenä korvauksen maksamiselle on, että hankkeen aikana on tapahtunut CAR/ EAR-vakuutuksen mukaan korvattava vahinko. Jotta If pystyisi valvomaan sekä omaisuus- että keskeytysvahinkoja, tilaajan on otettava Ifistä sekä CAR/EARvakuutus että myöhästymiskeskeytysvakuutus. Myöhästymiskeskeytysvakuutuksen vakuutusmäärä perustuu hankkeelle aiheutuneen vahingon arvioituun korjausaikaan. Tämä voi olla esimerkiksi se aika, joka kuluu tuhoutuneen tai vahingoittuneen koneen tai sen osien valmistamiseen tai rakennuksen tai sen osien uudelleen rakentamiseen. Näiden arvioiden tulee perustua pahimpaan mahdolliseen skenaarioon (worst case scenario). Tällöin sopiva vastuuaika määritellään riskianalyysin avulla. Vakuutusmäärä puolestaan on se katetuotto, jonka hanke laskelmien mukaan tuottaisi kyseisenä aikana. Riskienhallinnan ja vahingontorjuntatyön vuoksi on tärkeää tarkistaa erityisesti ne toiminnot, jotka ovat hankkeen aikataulun kannalta kriittisiä. Tällaisia toimintoja voivat olla materiaali- ja laitetoimitukset sekä rakennus- ja kokoonpanotyöt. Arvioimalla näiden toimintojen merkitys voidaan myös päättää, onko kriittisten toimitusten aikataulua tarkistettava ja kannattaako valita jokin yksinkertaisempi menettelytapa. Toimittajien ja urakoitsijoiden pätevyys ja kokemus kyseisen kaltaisista hankkeista on ensiarvoisen tärkeää hankkeen onnistumiselle eli sille, pysyykö hanke aikataulussa ja ovatko hankkeen lopputulokset ominaisuuksiltaan ja kapasiteetiltaan sopimuksen mukaiset. On syytä ottaa huomioon, ettei myöhästymiskeskeytysvakuutusta välttämättä myönnetä prototyypeille tai markkinoiden uutuustuotteille, sillä tällaisissa tapauksissa on erittäin vaikea arvioida, onko budjetoitu katetuotto realistinen. Olemme havainneet, että suurten hankkeiden yhteydessä on yleistymässä käytäntö, että pankki ja muut rahoittajat vaativat myöhästymiskeskeytysvakuutuksen varmistaakseen, että tilaaja pystyy vastaamaan rahoitussopimukseen liittyvistä velvoitteistaan. Yhteenveto Tämän sekä Risk Consulting -lehden numerossa 2/2004 julkaistun artikkelin tarkoituksena on ollut kiinnittää huomiota sellaisiin seikkoihin ja vahinkoriskeihin, jotka Ifin kokemuksen mukaan on tärkeää hoitaa ammattitaitoisesti, jotta hanke valmistuu ajallaan ja on lopputulokseltaan sovitun mukainen. Artikkeleissa tarkastellaan niiden riskien vakuuttamista, joita ei huolellisesti suunnitellun vahingontorjuntatyön avulla pystytä eliminoimaan. Korostamme, että Ifin asiantuntijat on tärkeä ottaa mukaan hankkeeseen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, jotta heidän kokemuksestaan ja asiantuntemuksestaan saadaan paras mahdollinen hyöty. Artikkeleissa korostetaan myös sitä, että huolellisesti suunnitellun ja kohtuuhintaisen vakuutusturvan myöntäminen edellyttää, että If saa tarvitsemansa tiedot hankkeesta jo varhaisessa vaiheessa ja kuten lehtemme numerossa 2/2004 on kuvattu. Anders Lindberg IF S RISK MANAGEMENT JOURNAL 1/

16 16 IF S RISK MANAGEMENT JOURNAL 1/2005

17 VASTUU- NAVIGAATTORI Ifin uuden työkalun avulla vastuuriskien tunnistaminen käy nopeasti. Asiakas saa arvokasta informaatiota suurimpien riskien tunnistamiseen Vastuuriskien asiantuntijoiden mukaan yritysten vastuuriskit ovat, toisin kuin omaisuuteen liittyvät riskit, usein osittain tunnistamatta. Yrityksen toiminnasta, tuotteista, sopimuksista ja erilaisista toimintaa säätelevistä laeista voi aiheutua vahingonkorvausvelvoite. Tällaisen vahingonkorvausvelvollisuuden varalta voidaan ainakin osittain suojautua vakuutuksella. Näinkin on käynyt: uusi väline vastuuriskien tunnistamiseen ja If puolestaan saa tietoa riskin hinnoittelua varten. Kaikesta laadunvarmistuksesta huolimatta yrityksen valmistamassa tuoteerässä oli virhe, joka vahingoitti asiakkaan tuotantokoneistoa. Yritys joutui toimittamaan uudet tuotteet, minkä lisäksi se oli vastuussa sekä tuotantokoneiston korjauskuluista että asiakkaan tuotannon pysähtymisestä aiheutuneista tappioista. Yrityksen laatimiin suunnitelmiin oli epähuomiossa jäänyt laskuvirhe, minkä vuoksi asiakkaalle aiheutui lisäkustannuksia, jotka jouduttiin korvaamaan. Tuotteiden toimitus viivästyi. Yritys joutui maksamaan sopimussakkoja ja vahingonkorvauksia. Yrityksen uuden kiinteistön maaperästä löytyi öljyä. Viranomaiset vaativat poistamaan saastuneen maa-aineksen ja kuljettamaan sen jätteenkäsittelylaitokselle. Yrityksen tuotteissa havaittiin virhe, joka voi aiheuttaa vammoja kuluttajalle, joten tuotteet jouduttiin vetämään markkinoilta. Kulujen lisäksi aiheutui imagotappioita, mikä johti liikevaihdon vähentymiseen useiden kuukausien ajan. Opiskelijaryhmä tuli vierailulle yritykseen. Yksi vierailija liukastui tuotantotiloissa ja loukkaantui pahasti. Yritykselle syntyi vastuu henkilövahingosta. Yritys sai ulkomaiselta kilpailijalta kirjeen, jossa vaadittiin yritystä heti lopettamaan kilpailijan tavaramerkin loukkaaminen. Yritys joutui selvittämään asiaa ulkopuolisen asiantuntijan kanssa, josta aiheutui mittavat kustannukset. Edellä mainituista esimerkeistä voi huomata, että yrityksen vastuuriski voi toteutua hyvin erilaisissa tilanteissa. Usein riskit olisivat ennaltaehkäistävissä tai rajoitettavissa erilaisin toimenpitein, jos ne olisi tunnistettu ennalta. Vastuuriskien hallinta alkaakin aina riskien tunnistamisella. Tällöin voidaan vakuutusturvakin mitoittaa oikein. Vastuu-Navigaattori on kysymyspatteristo, joka johdattelee keskustelemaan erilaisista vastuuriskeistä. Yrityksen puolelta on paras, että yrityksen eri toiminnoista, esim. kiinteistönhuollosta, sopimuksista ja tuotannosta, vastaavat henkilöt ovat keskustelussa mukana. Keskustelu, joka käydään yrityksen ja vastuuriskien asiantuntijoiden kanssa, on koettu positiiviseksi tilaisuudeksi keskustella vastuuriskeistä ja niistä keinoista, joihin yrityksessä on lähdetty tai voisi lähteä näiden riskien pienentämiseksi. Keskusteluun riittää yleensä muutama tunti. Kysyttävät ja keskusteltavat asiat liittyvät yrityksen jokapäiväiseen toimintaan ja käytäntöihin. Sertifioinnit ja toimintapolitiikat takaavat riskienhallinnan ainoastaan, jos niitä noudatetaan käytännössä! Vastuu-Navigaattorin kysymykset voidaan jakaa seuraaviin aihepiireihin: Yrityksen toimintaan liittyvät riskit, esimerkkinä riskit, joita aiheutuu vieraiden liikkumisesta yrityksen tiloissa tai kiinteistöllä sekä yrityksen henkilöstön motivaatio vastuuriskien hallintaan. Riskit, jotka liittyvät yrityksen tuotteisiin ja niiden markkina-alueeseen, niin business-to-business-kaupassa kuin kuluttajatuotteiden osalta. Riskit, jotka liittyvät yrityksen sopimuspolitiikkaan osataanko yrityksessä tehdä hyviä sopimuksia ja ymmärretäänkö hyvien sopimusten merkitys liiketoiminnalle työntekijätasolla. Ympäristöasioihin liittyvät riskit. Vastuuriskienhallinnan taso käytännön tasolla yrityksen jokapäiväisessä toiminnassa ja työntekijöiden tasolla. Jos yritys on suuri, Vastuu-Navigaattori pyritään tekemään useammassa yksikössä tai tuotantolaitoksessa. Suurelle yritykselle lisäarvoa tuo se, että eri yksiköiden tilannetta voidaan verrata. Graafinen esitys helpottaa vertailun tekemistä. Mikäli Vastuu-Navigaattorin jälkeen todetaan tarvetta asioiden perinpohjaisempaan selvittelyyn tai koulutukseen, löytyy niihinkin Ifistä työkalut. Vastuuriskien tunnistamisessa voidaan käyttää Askelma-menetelmää tai laajaa vastuuriskienkartoitusta, jolloin saadaan tarkempaan käsittelyyn valinnan mukaan esimerkiksi sopimusriskit ja hallinnonvastuu. If järjestää myös käytännönläheistä, workshop-tyyppistä koulutusta erityisesti ennakoivan sopimustoiminnan alueella. ANNIKA HAVASTE IF S RISK MANAGEMENT JOURNAL 1/

18 Ifin vastuukonferenssi Tukholmassa If järjesti huhtikuussa perinteisen vastuukonferenssin asiakkaille ja muille sidosryhmille. Vastuukonferenssin esitykset valottivat muun muassa uutta vahingonkorvauslainsäädäntöä ja oikeuskäytännön kehitystä Euroopassa ja USA:ssa. Yritysten kannalta vahingonkorvausvastuiden korostuminen merkitsee yhä lisääntyvää tarvetta vastuiden tunnistamiseen ja ennaltaehkäisyyn. Teksti pohjautuu konferenssin esityksiin. Pohjoismainen näkökulma Pohjoismaisittain on nähtävissä, että erilaisten asiantuntijoiden vastuu on kiristymässä. Lakimiesten, tilintarkastajien sekä hallintoelinten ynnä muiden asiantuntijoiden, kuten insinöörien ja arkkitehtien vastuuvakuutuksiin ilmoitetaan yhä enemmän vahinkoja. Vahinkotapauksissa voidaan hakea korvausta eri ammattiryhmiltä eri perustein. On myös nähtävissä, että vaaditut vahingonkorvausmäärät ovat kasvussa. Juttujen monimutkaistu 18 IF S RISK MANAGEMENT JOURNAL 1/2005

19 minen vie yhä enemmän aikaa oikeusistuimissa sekä lisää kuluja. Esimerkki edellä mainitusta on Norjassa tapahtunut Finance Credit -juttu, jossa konkurssipesä haki kymmenien miljoonien vahingonkorvauksia tilintarkastajilta, asianajajilta, pankilta sekä Finance Creditin hallituksen jäseniltä. Uusia riskejä, uuden lainsäädännön ohella, aiheuttavat mahdollisesti lääkkeisiin ja matkapuhelimien säteilyyn perustuvat vaatimukset sekä myös vahingot, jotka johtuvat yrityksen toiminnan tai tuotteiden vaikutuksista ympäristöön. Tietoisuus riskeistä ja niiden hallintakeinoista toimintatapoihin vaikuttamalla sekä sopimustekniikkaa kehittämällä on ensiarvoisen tärkeää. Eurooppalaisten vakuutusyhtiöiden uudet haasteet Euroopan yhteisön lainsäädäntö vaikuttaa vastuuvakuuttamiseen yhä enemmän. Sekä tuotevastuuseen että ympäristövastuisiin on lähivuosina luvassa uudistuksia. Vahingonaiheuttajaan kohdistuu yhä enemmän painetta, esim. korkeampina vahingonkorvauksina ja suuntauksena ankaraan vastuuseen. Monet uusista riskeistä voivat toteutuessaan kohdistua laajoihin ihmisjoukkoihin. Vakuutusyhtiöitä askarruttaa lisääntyvä kuluttajansuoja, uudet riskit ja pakolliset vakuutukset. Jälkimmäiset koetaan hankalina vähentyvän riskienhallinnan ja vähentyvän kilpailun johdosta, vaikkakin hyvänä puolena on maksimaalinen riskin jakaminen ja korvausten takaaminen vahingonkärsijöille. Kaiken kaikkiaan kehitys tullee jatkossa vaikuttamaan vakuutusmaksujen kohoamisena, omavastuiden kasvamisena ja vakuutusehtojen tarkistuksina. Toistaiseksi vielä melko tuntemattomia ja vaikeasti arvioitavia riskejä aiheuttavat muun muassa: geneettisesti muunnellut elintarvikkeet (GMO) elektromagneetinen säteily (electromagnetic field = EMF) erilaiset implantit radon-säteily psykososiaaliset syndroomat nanoteknologia ilmastonmuutos (tulvat ja luonnonmullistukset) homevahingot asbesti hullun lehmän tauti pikaruoka internet terroriteot rahanpesu petokset Esimerkiksi MacDonaldsia ja Coca Cola Companya on USA:ssa vaadittu vastuuseen henkilövahingoista, jotka aiheutuvat ylipainosta ja siihen liittyvistä terveysongelmista. Sama voisi toistua Euroopassa. On arvioitu, että vaatimusten kohteiksi voivat tulevaisuudessa joutua elintarviketeollisuuden yritykset, samoin kuin jakelijat, ravintolat ja jopa media. Joukkokanteet ovat mahdollisia niissä Euroopan maissa, joissa lainsäätäjä on ne mahdollistanut. Ruotsissa ryhmäkannetta koskeva laki tuli voimaan Hallintoelinten vastuu aktualisoituu myös Euroopan maissa paljon helpommin kuin ennen. Saksassa jo joka kymmenenteen D&O-vakuutukseen on tullut vahinkoilmoitus ja maksut ovat nousseet %. Englannissa maksut ovat nousseet jopa 300 %. USA:n riskien kehitystrendit Niin sanotussa Class actionissä eli yhteiskanteessa yksittäinen henkilö valitaan edustamaan suurta joukkoa vahingonkärsineitä, joista kaikki eivät välttämättä edes etukäteen tiedä kuuluvansa tällaiseen ryhmään. Edellytyksenä ryhmän vahvistamiselle on, että edustajan kärsimä vahinko on tyypillinen kaikille ryhmän potentiaalisille jäsenille ja että oikeudelliset tai asiakysymykset ovat kaikille ryhmän jäsenille samat. Class actioneitä on kritisoitu siitä, että suurempi osa korvausrahasta päätyy juristeille kuin vahingonkärsijöille. Esimerkiksi tapauksessa, jossa muropaketista oli löytynyt hyönteinen, saivat muroja ostaneet kupongin, jolla he saivat uuden paketin, kun taas lakimiehet kuittasivat 1,75 miljoonaa dollaria palkkioina. Class action Fairness Act on tulossa voimaan vielä tänä vuonna. Uudistus saattaa tuoda dollarin korvauskaton punitive damages -korvauksiin (rangaistusvahingonkorvaus) sekä dollarin korvauskaton kipu- ja särkykorvauksiin. Muitakin uudistuksia on tulossa ja ne puuttuvat tämän hetkisiin ongelmiin mm. niin sanottuun junk scienceiin perustuviin todisteisiin ja forum shoppingiin. Lisäksi osavaltioiden vahingonkorvauksia koskeviin lakeihin odotetaan muutoksia. Positiivisena kehityksenä voidaan mainita, että aiemmin erittäin kantajamyönteiset tuomioistuimet ovat viime aikoina tehneet merkittäviä puolustusta suosivia päätöksiä, eli käytännön linjan odotetaan niissä muuttuvan. Suurimpien korvausten dollarimäärät ovat myös pudonneet vuodesta 2002 lähtien. Vuonna 2002 suurin korvaus oli 40 miljardia dollaria ja vuonna 2004 suurin korvaus oli 11,1 miljardia. Vuonna 2004 sadan suurimman tapauksen joukosta tuotevastuutapauksia oli 17. Uusia riskejä USA:ssa ovat mm. silikonin käytöstä ja hitsaussavusta johtuvat henkilövahingot. Lisäksi nanoteknologian ja geneettisesti muunneltujen elintarvikkeiden pelätään aiheuttavan korvausvaatimuksia tulevaisuudessa. Jälkimmäisten kohdalla huoli aiheutuu niiden vielä tuntemattomista mahdollisesti epäsuotuisista vaikutuksista ihmisiin. USA:n vastuuriskit ovat siis edelleen suuret ja uuden tyyppisiä henkilövahinkoja pelätään tulevaisuudessa syntyvän vielä jokseenkin tuntemattomista syistä. Toinen oikeusjuttuja generoiva tekijä on yhtiöiden taloudenhoitoa ja toimintatapoja koskeva aktiivinen viranomaisvalvonta. Joukkokanteiden osalta oikeusjärjestelmässä ja -käytännössä tapahtuvien muutosten odotetaan kuitenkin poistavan pahimmat ylilyönnit. ANNIKA HAVASTE IF S RISK MANAGEMENT JOURNAL 1/

20 VAKAUTTA YRITYSTOIMINTAAN Suomessa yksityisten vakuutusyhtiöiden hoidossa oleva lakisääteinen tapaturmavakuutus kattaa kaikki tapaturmat, kun taas esimerkiksi Norjassa sen piiriin kuuluvat vain vakavimmat tapaturmat. Suomalainen lakisääteinen tapaturmavakuutus kattaa työssä ja työnantajan asialla sattuneet tapaturmat, ammattitaudit ja erikseen määritellyt lyhyen ajanjakson aikana syntyneet vammat. Tyypillistä tapaturmalle on, että se tapahtuu äkillisesti ja odottamatta, ja sen aiheuttaa ulkopuolinen tekijä. Ammattitauti puolestaan syntyy pitkän ajan kuluessa esimerkiksi rasituksen, kemikaalien tai melun aiheuttamana. Erikseen määriteltäviin lyhyen ajanjakson aikana syntyneisiin vammoihin luetaan esimerkiksi venähdykset, hiertymät ja kipeytymät. Työperäiset tapaturmat ja sairaudet kattava lakisääteinen tapaturmavakuutus ei turvaa missään maassa henkilöä vapaaaikana tai henkilön sairastuessa muihin, kuin työperäisiin sairauksiin. Myös työmatkojen yhteydessä on usein vapaaaikaa. Tämän vuoksi työnsä vuoksi matkustavilla henkilöillä tulisi aina olla matkavakuutus. Suurissa yrityksissä matkavahenkilövakuutuksilla Henkilövakuuttamisen lähtökohtana on kunkin maan sosiaaliturvajärjestelmän tarjoama perusturva. Pohjoismaissa sosiaaliturvajärjestelmä on varsin kehittynyt. Vakuutuksilla katettava turva-aukko on Pohjoismaissa kapeampi kuin anglosaksisissa maissa, USA:ssa tai Keski- Euroopassa. Tästä johtuen Ifin yritysasiakkailleen ottamat henkilövakuutustuotteet on rakennettu kussakin maassa tarpeen ja kysynnän mukaisiksi. Selkeä suuntaus kuitenkin on, että vastuu työntekijän turvallisuudesta liukuu entistä enemmän yhteiskunnalta yrityksille ja yksilöille. Janne Reini kuutuksista yleensä huolehditaan. Pienemmissä niiden ottaminen saatetaan unohtaa. Ulkomaisia työkomennuksia varten on olemassa omat vakuutustuotteensa. Laajennettua turvaa työntekijöille vapaa-ajan tapaturmavakuutuksista Halutessaan työnantaja voi Suomessa toistaiseksi laajentaa työntekijöittensä turvaa lakisääteiseen tapaturmavakuutukseen liittyen vapaaehtoisilla vapaa-ajan tapaturmalisävakuutuksilla, joiden korvaustaso on sama kuin työtapaturmavakuutuksilla. Korvaus kattaa muun muassa 85 prosentin eläkkeen pysyvässä työkyvyttömyystilanteessa, ilmaisen muutoksenhakujärjestelmän ja kuntoutusetuudet. Tapaturmalain 57 pykälän mukaiset vapaa-ajan tapaturmavakuutukset ovat työntekijälle verottomia. Tämän vakuutustuotteen jatkumisesta nykyisessä muodossaan käydään kuitenkin keskustelua. Tapaturmavakuutuslakia halutaan muuttaa siten, että se kattaisi tulevaisuudessa ainoastaan työssä tapahtuneet vahingot. Lakisääteisen järjestelmän sisälle muodostuneet vapaaehtoiset komponentit halutaan nyt poistaa lain piiristä, kertoo johtaja Janne Reini Ifin Yritysten henkilövakuutuksista. Ratkaisua on vaikea ymmärtää, sillä muutos poistaa työnantajalta yhden edullisen ja kattavan instrumentin laajentaa työntekijän vakuutusturvaa. Vakuutusyhtiöille tuote on ollut helppo hallinnoida, sillä se on kulkenut ikään kuin lakisääteisen tapaturmavakuutuksen ohessa. Se on myös kattanut isoja ryhmiä, jolloin riski on tasaantunut. Toki vakuutusyhtiöt tuovat tilalle muita vakuutusratkaisuja, mutta ne eivät välttämättä ole yhtä kattavia. Toinen kysymys on, haluavatko työnantajat ottaa niitä työntekijöilleen. Lain muutos on parhaillaan vasta valmisteluvaiheessa. Ratkaisu asiaan saataneen tämän vuoden aikana, Reini jatkaa. Työnantaja voi ottaa erilaisia täys- tai 20 IF S RISK MANAGEMENT JOURNAL 1/2005

21 vapaa-ajan vakuutuksia henkilöstölleen lakisääteisen tapaturmavakuutuksen lisäksi kaikissa maissa. Ulkomailla tarjolla olevat täys- ja vapaa-ajan vakuutukset ovat kuitenkin suomalaista suppeampia. Työnantajien kiinnostus sairaanhoitovakuutuksia kohtaan kasvaa Kolme vuotta sitten If toi markkinoille Suomessa sairaanhoitovakuutuksen, joka tapaturmien lisäksi kattaa työntekijän sairaudesta aiheutuneet kustannukset. Tämän vuoden alussa vastaava tuote lanseerattiin myös muissa Pohjoismaissa. Työnantajat ovat tuotteesta erittäin kiinnostuneita ja sen kysyntä kasvaa koko ajan. Sairaanhoitovakuutuksen avulla pyritään hallitsemaan sairauspoissaolojen aiheuttamia kustannuksia, jotka välillisine kustannuksineen ovat työnantajalle keskimäärin 300 euroa päivässä. Välillisiin kustannuksiin kuuluvat muun muassa sijaisen palkkaaminen tai poissaoloja paikkaavan ylikapasiteetin pitäminen palkkalistoilla. Erityisen suuri ongelma työntekijöiden runsaat poissaolot on Ruotsissa. Olemme rakentaneet koko valtakunnan kattavan laadukkaan yhteistyöverkoston yksityisten sairaanhoitolaitosten kanssa niissä maissa, joissa tarjoamme sairaanhoitovakuutusta. Parhaiten järjestelmä toimii integroituna asiakasyritystemme työterveyshuollon kanssa. Kun henkilö sairastuu, asiakkaan työterveyslääkäri ohjaa hänet yhteistyöverkostoomme kuuluvan erikoislääkärin hoitoon tai leikattavaksi. Potilas ei joudu jonottamaan kuukausia, vaan saa hoidon pikaisesti ja kykenee palaamaan työhön nopeasti. Näin sairauden vuoksi poissaoloa työstä voidaan lyhentää viikkoja, joskus jopa kuukausia, Reini sanoo. Ketä ovat yrityksesi avainhenkilöt? Usein sairaanhoitovakuutus otetaan vain yrityksen avainhenkilöille tai avainhenkilöryhmille. Siihen ketkä vakuutuksen saavat, vaikuttavat yrityksen henkilöstöpolitiikka ja palkitsemisjärjestelmät. Avainhenkilöitä eivät välttämättä ole vain johtoryhmän jäsenet myös erilaisissa asiantuntijatehtävissä ja asiakasrajapinnassa toimivien ja verkostosuhteita ylläpitävien henkilöiden pitkäaikainen poissaolo työstä saattaa vakavasti halvaannuttaa yrityksen toimintaa. Työnantajan työntekijälle ottaman vapaaehtoisen sairaanhoitovakuutuksen verokohtelu on Suomessa tällä hetkellä auki. Selvää on, että jos sairaanhoitovakuutus otetaan yrityksessä vain joillekin henkilöille, kyse on verotettavasta etuudesta. Jos taas vakuutus otetaan koko henkilöstölle, tämänhetkinen käytäntö on, että siitä ei tule veroseuraamuksia. Tämän tulkinnan mukaisia ennakkopäätöksiä ovat tehneet sekä keskusverolautakunta että Helsingin hallinto-oikeus. Tässä vaiheessa on vaikea sanoa, millaiseksi verotuskäytäntö lopulta vakiintuu. Tuotteen hallinnoinnin kannalta olisi kaikille asianosaisille eduksi, että työnantajan ottamaa sairaanhoitovakuutusta ei laskettaisi verotettavaksi tuloksi. Onhan myös yhteiskunnan etu, että julkisen sektorin kuormaa siirretään kannettavaksi yksityiselle sektorille, Reini näkee. Yhteiskunnan muutos heijastuu vakuutusten kysyntään ja tuotesuunnitteluun Kilpailtaessa parhaasta työvoimasta sairaanhoitovakuutus voi merkitä lisäarvoa. Nykyiset työnhakijat ovat valveutuneita ja kysyvät työpaikkahaastattelussa, kuinka työnantaja on järjestänyt työterveyshuollon ja millainen vakuutusturva työntekijöille järjestetään. Kyseessä on yrityskuvaa luova tekijä, kun työmarkkinat ovat muuttumassa ostajan markkinoista myyjän markkinoiksi, Reini toteaa. Yhteiskunnan muutokset heijastuvat vakuutusyhtiöihin. On selkeästi nähtävissä, että Eurooppa amerikkalaistuu ja vastuu yksilön turvallisuudesta liukuu entistä enemmän yhteiskunnalta yrityksille ja yksilöille itselleen. Vaikuttaessaan oikeuskäytäntöön se on uhka vakuutusyhtiöille, toisaalta se avaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Vakuutusyhtiöiden pitää olla hereillä paikatakseen syntyviä aukkoja uusilla vakuutustuotteilla. Marjatta Pietilä IF S RISK MANAGEMENT JOURNAL 1/

22 ASKELMA on riskienhallinnan analyyttinen työkalu, jonka avulla arvioidaan teollisuuslaitosten työturvallisuutta ja työympäristöä. Tämä Suomessa kehitetty ja useita vuosia käytössä ollut työkalu mukautettiin Norjan tarpeisiin joitakin vuosia sitten, ja siitä saadut kokemukset ovat olleet hyviä. ASKELMA Tanskassa KUVA Kuvapörssi Oy / DENNIE CODY Ifillä on Tanskassa melko suuri lakisääteisten tapaturmavakuutusten vakuutuskanta. Toiveissa on ollut saada sellainen työkalu, jonka avulla voidaan seurata niitä asiakkaita, joilla on paljon vahinkoja, ja samanaikaisesti auttaa heitä ehkäisemään vahinkoja. ASKELMA on juuri tällainen työkalu, joten sen testaamista todellisten asiakastapausten avulla odotettiin Tanskan Ifissä innokkaasti. Ifin norjalaisella riskienhallintaosastolla on tarvittava asiantuntemus analyysin toteuttamiseen, ja sen vuoksi päätettiin, että norjalaiset asiantuntijat toteuttaisivat ASKELMA -analyysin tanskalaisessa asiakasyrityksessä. Yksi Ifin kantavista ajatuksista on nimenomaan hyvien toimintatapojen jakaminen kaikkien Pohjoismaiden kesken. Lisäksi Tanskan ja Norjan työympäristöä ja henkilöturvallisuutta koskevat lait ja määräykset sekä työtapaturmavakuutusjärjestelmät muistuttavat paljon toisiaan. Tanskalais-norjalainen yhteistyö aloitettiin syksyllä 2004, jolloin ASKELMA esiteltiin muutamalle tanskalaiselle teollisuusasiakkaalle. Esittelyn ja sitä seuranneen keskustelun jälkeen kävi ilmi, että eräässä näistä asiakasyrityksistä oli sattunut paljon henkilövahinkoja. Tilanteen parantamiseen oli selkeästi aihetta sekä henkilövahinkojen aiheuttamien inhimillisten kärsimysten että poissaoloista ja tuottavuuden laskusta aiheutuvien kustannusten vuoksi. Tätä taustaa vasten päätettiin, että If toteuttaisi ASKELMA -analyysin kyseisen asiakkaan kahdessa tuotantolaitoksessa. ASKELMA -analyysissa on kolme osiota: Ensimmäisessä osiossa tarkastellaan työpaikan olosuhteita erilaisten vaarojen ja riskien kannalta. Teemoina ovat työkoneiden turvallisuus, kuljetusturvallisuus, vaaralliset työt, järjestys ja siisteys, fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen rasitus, kemikaaliturvallisuus, työolosuhteisiin liittyvät fyysiset ja biologiset tekijät sekä riskinotto ja vaaralliset työmenetelmät. Toisessa osiossa käsitellään yrityksen johtamisjärjestelmää, johon sisältyvät johtamisen osatekijät, työympäristö, työterveyspalvelut, toiminnan suunnittelu ja arviointi, osaaminen ja koulutus sekä paloturvallisuus. Kolmannessa osiossa tarkastellaan tapaturma- ja poissaolotilannetta sekä kyseisen yhtiön että koko toimialan näkökulmasta. Tällöin tarkastellaan tilastoja ja arvioidaan myös tulevaa kehitystä sekä analysoidaan tapaturmatyyppejä, ammattitauteja ja yleistä terveystilannetta. Jokaiseen osioon liittyy tarkistuslista. Tarkistuslistassa on useita kysymyksiä, joihin yrityksen johdon ja työntekijöiden edustajista koostuva työryhmä vastaa. Vastausten perusteella yritys saa pisteitä kustakin osiosta. Näin saadaan näkyviin yrityksen riskiprofiili, jossa on verrattu kustakin osiosta saatuja pisteitä maksimipisteisiin. Kun osiokohtaiset tiedot on saatu, yrityksessä tiedetään, mitä osa-alueita olisi ensiksi parannettava. ASKELMA -analyysi toteutetaan seuraavalla tavalla: Työ aloitetaan tutustumiskäynnillä kuhunkin analyysin kohteena olevaan työpaikkaan. Käynnin aikana menetelmä esitellään yrityksen johdon ja työntekijöiden edustajille ja keskustellaan analyysia koskevista suunnitelmista. Tämän jälkeen yrityksen edustajat esittelevät yrityksen sekä yrityksen työturvallisuuteen ja työympäristöön liittyvät ongelmat. Vierailun lopuksi tehdään perusteellinen tarkastus tuotantotiloissa, jotta saadaan käsitys toimintaan liittyvistä riskeistä. Seuraava vaihe on analyysi, joka suoritetaan yrityksen johdon ja työntekijöiden edustajista sekä Ifin asiantuntijoista koostuvassa työryhmässä. Tässä vaiheessa työryhmä täyttää kattavan tarkistuslistan. 22 IF S RISK MANAGEMENT JOURNAL 1/2005

23 Kun kenttätyö on saatu päätökseen, siitä laaditaan raportti. Raportissa vierailujen aikana muodostuneet näkemykset esitetään käytännön parannusehdotusten muodossa. Raporteissa on tarkoitus keskittyä erityisesti työpaikan työturvallisuutta heikentäviin seikkoihin, joihin paneutumalla työturvallisuutta voidaan parantaa. On muistettava, että muutokset vaativat aina aikaa ja edellyttävät työtä ja toimenpiteitä. Sen vuoksi parannuksetkin näkyvät vasta jonkin ajan kuluttua. Lopuksi analyysin tulokset esitellään yrityksen edustajille. Ohjeiden antamisvaiheessa on hyvin tärkeää saada aikaan myönteinen kommunikaatioprosessi. Ifissä pidetään tärkeänä myös mahdollisuutta tarkentaa näkemyksiä ja ehdotuksia keskustelemalla suoraan analyysiin osallistuneiden henkilöiden kanssa. Ifin osalta työ päättyy tähän eli analyysin lopputulosten esittelyyn asiakkaalle. Vastuu parannusehdotusten toteuttamisesta jää asiakasyritykselle, joka voi kuitenkin halutessaan pyytää Ifiltä apua myös jatkotoimenpiteitä varten. If on hyvin kiinnostunut saamaan palautetta analyysin jälkeen tapahtuvasta kehityksestä, jotta nähdään, ovatko neuvot osoittautuneet onnistuneiksi, ja jotta ASKELMA -analyysia voidaan kehittää edelleen. Vaikka työterveys- ja työturvallisuusasioihin liittyvässä lainsäädännössä, asenteissa ja tavoissa onkin joitakin eroja eri Pohjoismaiden välillä, erot eivät ole niin merkittäviä, että ne vaikeuttaisivat olennaisesti ASKELMA -työkalun käyttöä. Tanskalais-norjalaisen yhteisprojektin aikana kaikki osallistujat käyttivät omaa kieltään ilman suurempia keskinäisiä ymmärtämisvaikeuksia, minkä ansiosta projekti oli kaikille mukana olleille miellyttävämpi ja tehokkaampi, kuin jos työkielenä olisi ollut englanti. Tanskalais-norjalaisesta hankkeesta saadut kokemukset osoittavat, että If voi tarjota jatkossa ASKELMA -työkalua suomalaisten ja norjalaisten asiakkaiden lisäksi myös tanskalaisille teollisuusasiakkaille. PER ÅGE BECK IF S RISK MANAGEMENT JOURNAL 1/

24 KUVAT M-REAL OYJ Työturvallisuusriskien HALLINTA ON KILPAILUTEKIJÄ M-realissa työturvallisuustyö on tärkeä osa liiketoiminnan suunnittelua ja siihen liittyvää riskienhallintaa. Globaalisti toimivassa organisaatiossa työturvallisuustyön on oltava systemaattista ja organisoitua ja sen on ylitettävä kansallisten ja toimipaikkakohtaisten kulttuurien rajat. Se vaatii yhteisen käsitteistön, yhtenäiset toimintatavat ja yhteisöllisyyttä. riskienhallintatyömme on kokonaisvaltaista ja sen tehtävänä on -Kiteytettynä varmistaa, että kaikki tunnistetut henkilöstöön, asiakkaisiin, tuotteisiin, omaisuuteen, julkisuuskuvaan, tietopääomaan ja yhtiön toimintakykyyn vaikuttavat riskit on aina hoidettu lain edellyttämällä tavalla ja muutoin kuin se parhaan tietämyksemme ja taloudelliset olosuhteet huomioiden on perusteltua, kertoo riskienhallintajohtaja Vesa Junes M-realista. Henkilöstö on M-realin tärkeysjärjestyksessä ensimmäisenä. Henkilöstön kohdalla riskienhallinta tarkoittaa ensisijaisesti työympäristöstä, työturvallisuudesta ja -terveydestä huolehtimista sekä työperäisten sairauksien aktiivista torjuntaa. Olemme sitoutuneet harjoittamaan liiketoimintaamme vastuullisesti, edistämään kestävää kehitystä ja parantamaan jatkuvasti toimintaamme. Haluamme, että nuoret näkevät meidät vastuullisena, hyvämaineisena ja houkuttelevana työnantaja. Arvostamme ja pyrimme myös vaalimaan valveutuneiden asiakkaidemme korostamia pehmeitä arvoja, joita ovat muun muassa ympäristön kunnioittaminen, raaka-aineiden alkuperä ja työturvallisuus. Näemme toiminnan tehokkuuden, kilpailukyvyn ja riskienhallinnan välillä vahvan korrelaation. Tämä koskee myös työympäristöön ja -turvallisuuteen liittyvää riskienhallintaa, Junes jatkaa. Työturvallisuus- ja työhyvinvointipolitiikka Viime vuoden lopulla M-realin johtokunta hyväksyi uuden työturvallisuus- ja työhyvinvointipolitiikan, joka sitouttaa sekä yrityksen, johdon että työntekijät edistämään työturvallisuutta, työterveyttä ja -hyvinvointia konsernissa. Tavoitteena on, ettei työtapaturmia ja ammattitauteja esiintyisi lainkaan. Politiikallaan yritys sitoutuu organisoimaan tehtävät ja vastuut siten, että ne edistävät työturvallisuutta ja -hyvinvointia. Se laatii vuosittain työturvallisuutta ja -hyvinvointia koskevat tavoitteet ja toimintasuunnitelmat sekä varaa toiminnan ylläpitämiseksi tarvittavat resurssit. Onnistumista seurataan kaikki toiminnot 24 IF S RISK MANAGEMENT JOURNAL 1/2005

25 kattavilla yhdenmukaisilla mittareilla ja tunnusluvuilla. Raportoinnissa noudatetaan avoimuutta. Mikäli tulokset osoittavat, että jokin yksikkö tarvitsee korjaavia toimenpiteitä, ne myös tehdään. Fyysisen hyvinvoinnin lisäksi politiikka kattaa henkilöstön henkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin. Täytäntöönpanoa koskeva ohjeistus on parhaillaan työn alla. Aukoton organisaatio Selkeä organisaatio, nimetyt vastuuhenkilöt ja -alueet sekä jatkuva vuoropuhelu mahdollistavat hyvän toiminnan. M-realin organisaatiossa vakuutusasiat ja riskienhallinta on sijoitettu rahoitus- ja lakiasiainosastolle. Henkilöstöhallinnon alaisuudessa ja läheisessä yhteistyössä työskentelevät työturvallisuudesta ja työhyvinvoinnista sekä työterveydestä vastaavat osastot. Globaali organisaatio on jaettu kielialueiden mukaan maakoordinaattoreille. Jokaisessa yksikössä on nimetyt työturvallisuus- ja työterveysvastuuhenkilöt, jotka valvovat ja organisoivat yksiköiden johtajien, linjajohtajien ja työntekijöiden työturvallisuustoimintaa ja vastaavat raportoinnista. Seuranta ja korjaavat toimenpiteet M-real suorittaa sisäisten työtapaturmatunnuslukujen kansainvälisen vertailun konsernin kaikissa yksiköissä kahdesti vuodessa. Tapaturmatietojen keräämisellä ja auditoinneilla seurataan työturvallisuuden kehittymistä, kartoitetaan parannuskohteita ja etsitään parhaita käytäntöjä monistettaviksi koko yrityksen käyttöön. Keskeisiä mittareita ja tunnuslukuja ovat työstä poissaoloon johtaneiden työtapaturmien määrä miljoonaa tehtyä työtuntia kohden, sairauspäivätaajuus eli työtapaturmissa menetettyjen työpäivien lukumäärä miljoonaa tehtyä työtuntia kohden sekä tehtyjen ja tutkittujen läheltäpiti-ilmoitusten lukumäärä sataa työntekijää kohden per yksikkö. Keräämme tapaturmatiedot koko yrityksestä, viimeisin kysely kattoi 98 prosenttia henkilöstöstä. Mittarit ovat yleisesti Euroopassa käytettyjä. Saatuja tun nuslukuja käytetään myös M-realin yhteiskuntavastuuraportissa, kertoo riskienhallintapäällikkö Timo Kurki M-realista. Tapaturmatietojen kerääminen antaa määrällistä tietoa, jonka avulla näemme mitkä yksiköt tarvitsevat korjaavia toimenpiteitä ja keskushallinnon tukea. Esimerkiksi viime vuonna tapaturmien määrä kasvoi Tampereen tehtaallamme. Järjestimme siellä yhteistyössä Ifin kanssa koulutus- ja keskustelutilaisuuksia, joihin osallistui koko henkilöstö. Ifin asiantuntijoilla on vahva toimialatuntemus ja siksi katu-uskottavuutta keskustelemaan ammattilaisten kanssa. Samalla käynnistettiin palosuojeluun ja työturvallisuuteen liittyviä kehitysprojekteja. Loppuvuodesta tapaturmakehitys kääntyikin laskuun, Kurki lisää. Auditointityökalu rakenteilla Yhdessä maakoordinaattorien kanssa olemme käynnistäneet hankkeen, jonka tarkoituksena on luoda työturvallisuuden ja työhyvinvoinnin tasoa mittaava sisäisen auditoinnin menetelmä. Tavoitteena on eurooppalaista lainsäädäntöä ja käytäntöjä lähestyvä kansainvälisesti toimiva työkalu. Osan auditoinnista muodostavat tapaturmatunnusluvut ja niiden esittämä määrällinen tieto. Auditoinneista saatu laadullinen tieto puolestaan kertoo mikä on toiminnan taso suhteessa best practice -tasoon. Keskushallinto auditoi maakoordinaattorien omat yksiköt. Samalla hiomme auditointityökalua ja pyrimme poistamaan kriteereistä tulkinnanvaraisuudet. Maakoordinaattorit puolestaan auditoivat vastuualueidensa yksiköt, Kurki sanoo. Kansainvälisesti vertailukelpoisia tuloksia Tapaturmatietojen kerääminen antaa M-realille kansainvälisesti täysin vertailukelpoista tietoa yksiköiden tapaturmatasosta, sillä kyselyn jokainen täytettävä kenttä on ohjeistettu ja kyselyssä käytetty terminologia määritelty. Kulttuuriset erot näkyvät ennemminkin auditointien tuloksissa kuin kyselyn vastaustavoissa. Viimeisimmät tunnusluvut osoittavat, että vähiten työtapaturmia sattui M-realin Ruotsin ja Saksan yksiköissä. Hieman niitä heikommat tulokset olivat Ranskassa, Englannissa, Sveitsissä, Itävallassa ja Suomessa. Suomi ei siis ole parhaiden joukossa. Suomalainen kulttuuri sallii tapaturmia enemmän kuin järjestelmällisemmät ja autoritaarisemmat kulttuurit, joissa valvotaan sääntöjen ja ohjeiden ehdotonta noudattamista. Tärkeintä on kuitenkin yrityksen tai yksikön johdon kiinnostus työturvallisuuteen. Jos johto valvoo toimintaa, huonoa kehitystä ei suvaita, Kurki toteaa. Vuorovaikutus jatkuvan parantamisen välineenä Tapaturmatietojen kerääminen on kehittyvä prosessi, jonka toimivuutta ja yksiselitteisyyttä parannetaan kerta kerralta. Kuitenkin tärkeintä niin kehityskohteiden tunnistamisessa kuin parhaiden käytäntöjen juurruttamisessakin on vuorovaikutus. Maakoordinaattorit tapaavat 2 3 kertaa vuodessa, välittävät tietoa vastuualueiltaan ja kuulevat keskushallinnon suunnitelmista. Tieto kulkee yksiköistä keskushallintoon, keskushallinnosta yksiköihin ja myös yksiköiden välillä. Työturvallisuus, työterveys ja työhyvinvointi liittyvät saumatta toisiinsa Työhön liittyvien riskien, rasitustekijöiden ja häiriöiden hallinta vaikuttavat olennaisesti työturvallisuuteen, työterveyteen ja työhyvinvointiin. Uhat syntyvät osaamattomuudesta, tilanteen hallitsemattomuudesta ja sekasorrosta. Kun työ on organisoitu siten, että tekijät kokevat sen mielekkääksi, näkevät merkityksensä kokonaisuudessa ja olosuhteet sallivat työn tekemisen hyvin, työssä myös voidaan hyvin. Työhyvinvointi kumuloituu laaduksi ja asiakastyytyväisyydeksi ja tukee sekä yrityksen sisäistä että ulkoista yrityskuvaa, työturvallisuudesta ja työhyvinvoinnista vastaava apulaisjohtaja Kari- Pekka Martimo kiteyttää. Marjatta Pietilä M-real pähkinänkuoressa: Tuotteet: paperi, pakkauskartonki ja selluloosa Tuotantoa: Suomessa, Ruotsissa, Saksassa, Itävallassa, Sveitsissä, Ranskassa ja Englannissa. Jatkojalosteita: Belgiassa, Unkarissa ja Suomessa Tuotantolaitoksia: 24 Tukkuritoimintaa Euroopassa Globaali myyntiverkosto Liikevaihto: 5,5 Mrd IF S RISK MANAGEMENT JOURNAL 1/

I F S R I S K M A N A G E M E N T J O U R N A L 2 / 2 0 0 7. Vakuuttaminen ja riskienhallinta Baltian maissa

I F S R I S K M A N A G E M E N T J O U R N A L 2 / 2 0 0 7. Vakuuttaminen ja riskienhallinta Baltian maissa Risk Consulting I F S R I S K M A N A G E M E N T J O U R N A L 2 / 2 0 0 7 Vakuuttaminen ja riskienhallinta Baltian maissa Sopimusriskien hallinta: ei vain juristien asia! Sisältö Pääkirjoitus Tallinnan

Lisätiedot

Kokeiletko aina onneasi?

Kokeiletko aina onneasi? Kokeiletko aina onneasi? Riskienhallinnan perusteet Pk-yrityksille ja työntekijöille Sisällysluettelo Riskeihin voidaan vaikuttaa... 3 Mitä ovat riskit?... 3 Turvaa riskienhallinnasta... 6 Mitä riskienhallinta

Lisätiedot

Bo Rönngren, Malte Segerdahl ja Martin Viredius Työllä on hintansa

Bo Rönngren, Malte Segerdahl ja Martin Viredius Työllä on hintansa Bo Rönngren, Malte Segerdahl ja Martin Viredius Työllä on hintansa Sosiaalisen polkumyynnin torjunta kuljetusalalla POHJOISMAINEN KULJETUSTYÖVÄEN FEDERAATIO 2008 Kirjoittajat: Bo Rönngren, Malte Segerdahl

Lisätiedot

Ideasta kasvuyritykseksi

Ideasta kasvuyritykseksi McKinsey & Company Ideasta kasvuyritykseksi Käsikirja liiketoimintasuunnitelman laatimiseen Werner Söderström Osakeyhtiö Helsinki Copyright 1999 McKinsey & Company Englanninkielisestä alkuteoksesta Starting

Lisätiedot

Hyvä esimiestyö. Maijaliisa Kaistila TYÖTURVALLISUUSKESKUS KUNTIEN ELÄKEVAKUUTUS

Hyvä esimiestyö. Maijaliisa Kaistila TYÖTURVALLISUUSKESKUS KUNTIEN ELÄKEVAKUUTUS 2 Hyvä esimiestyö Maijaliisa Kaistila TYÖTURVALLISUUSKESKUS KUNTIEN ELÄKEVAKUUTUS 3 Tätä opasta voit vapaasti hyödyntää koulutuksessa ja esimiestyössä. Voit tulostaa sen käyttöösi maksutta internet-osoitteista:

Lisätiedot

Seppo Hoffrén PERUSTETTAVAN YRITYKSEN LIIKETOIMINTA- SUUNNITELMAN LAATIMINEN

Seppo Hoffrén PERUSTETTAVAN YRITYKSEN LIIKETOIMINTA- SUUNNITELMAN LAATIMINEN Seppo Hoffrén PERUSTETTAVAN YRITYKSEN LIIKETOIMINTA- SUUNNITELMAN LAATIMINEN ISBN 951-739-416-0 Copyright Kauppa- ja teollisuusministeriö sekä Enconsults Oy 1998 Päivitetty 2002 Graafinen suunnittelu ja

Lisätiedot

Reviisori2/2014. Nuorisotakuu ei vielä toimi. Innovaatioilla parempaan hallintoon. Toimeentulolakia sovelletaan väljästi

Reviisori2/2014. Nuorisotakuu ei vielä toimi. Innovaatioilla parempaan hallintoon. Toimeentulolakia sovelletaan väljästi Reviisori2/2014 Innovaatioilla parempaan hallintoon Toimeentulolakia sovelletaan väljästi Tutkimusja kehitystoiminnalla laatua rakentamiseen Nuorisotakuu ei vielä toimi Valtiontalouden tarkastusviraston

Lisätiedot

Kirjallisuuden vaihto hankintatapana

Kirjallisuuden vaihto hankintatapana Tieteellisen kirjallisuuden vaihtokeskus - Georg Strien Kirjallisuuden vaihto hankintatapana Tieteellisen kirjallisuuden vaihdolla on pitkä perinne, vanhimmat viitteet löytyvät vuodesta 1694 Ranskasta.

Lisätiedot

007 2 Espoo Otamedia, / Oy Multiprint Juhani Ukko Jussi Karhu Paino Sanna Pekkola Hannu Rantanen Voutilainen Jarkko Tenhunen Lauri rokset Piir Oy

007 2 Espoo Otamedia, / Oy Multiprint Juhani Ukko Jussi Karhu Paino Sanna Pekkola Hannu Rantanen Voutilainen Jarkko Tenhunen Lauri rokset Piir Oy HELSINKI 2007 raportteja 57 Suorituskyky nousuun! Hyödynnä henkilöstösi osaaminen Juhani Ukko Jussi Karhu Sanna Pekkola Hannu Rantanen Jarkko Tenhunen Juhani Ukko, Jussi Karhu, Sanna Pekkola, Hannu Rantanen,

Lisätiedot

Salcomp Oyj. Osakeanti ja -myynti. Enintään 17 000 000 osaketta. Alustava hintaväli 3,20-4,00 euroa

Salcomp Oyj. Osakeanti ja -myynti. Enintään 17 000 000 osaketta. Alustava hintaväli 3,20-4,00 euroa LISTALLEOTTOESITE 27.2.2006 Osakkeiden lopullisesta merkintä- ja myyntihinnasta, Osakkeiden kokonaislukumäärästä ja eri sijoittajaryhmille myytävien Osakkeiden lukumäärästä päätetään lopullisesti institutionaalisille

Lisätiedot

VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA TUOTANNON LAITOS. Miika Manninen SUOMEN VENETEOLLISUUDEN KEHITTÄMINEN. Tuotantotalouden Pro gradu -tutkielma

VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA TUOTANNON LAITOS. Miika Manninen SUOMEN VENETEOLLISUUDEN KEHITTÄMINEN. Tuotantotalouden Pro gradu -tutkielma VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA TUOTANNON LAITOS Miika Manninen SUOMEN VENETEOLLISUUDEN KEHITTÄMINEN Tuotantotalouden Pro gradu -tutkielma VAASA 2009 1 SISÄLLYSLUETTELO sivu TIIVISTELMÄ 3 ABSTRACT

Lisätiedot

Tunnetta vai liiketaloutta s. 4 Lihamarkkinakatsaus s. 6 Hyppää rehuauton matkaan s. 12. Mix IHMEessä on kysymys kustannussäästöstä

Tunnetta vai liiketaloutta s. 4 Lihamarkkinakatsaus s. 6 Hyppää rehuauton matkaan s. 12. Mix IHMEessä on kysymys kustannussäästöstä 1/11 Tunnetta vai liiketaloutta s. 4 Lihamarkkinakatsaus s. 6 Hyppää rehuauton matkaan s. 12 Mix IHMEessä on kysymys kustannussäästöstä s. 17 Finnpigin karjuaseman laajennus valmistuu s. 26 Eläköön hiiva!

Lisätiedot

KASVUN MEKANISMEJA OSA 1

KASVUN MEKANISMEJA OSA 1 KASVUN MEKANISMEJA OSA 1 4 ENSTO Timo Luukkainen 6 3 STEP IT Jarkko Veijalainen 8 AVANT Risto Käkelä 10 BASWARE Hannu Vaajoensuu 14 KEMPPI Anssi Rantasalo 18 NORMET Aaro Cantell 22 ORAS GROUP Jari Paasikivi

Lisätiedot

Alkavalle yrittäjälle 2015. Perustamisopas. Varaa aika yritysneuvojalle lähelläsi: www.uusyrityskeskus.fi CERTIFIED BY ISO 9001

Alkavalle yrittäjälle 2015. Perustamisopas. Varaa aika yritysneuvojalle lähelläsi: www.uusyrityskeskus.fi CERTIFIED BY ISO 9001 Perustamisopas Alkavalle yrittäjälle 2015 CERTIFIED BY ISO 9001 Varaa aika yritysneuvojalle lähelläsi: www.uusyrityskeskus.fi 25 alkavien vuotta yrittäjien tukena CERTIFIED BY ISO 9001 Perustamisopas 2015

Lisätiedot

raportteja 76 HYVINVOINTIA TYÖSTÄxxx Kuinka työelämää voi kehittääxxx kestävällä tavalla?xxx Tuomo Alasoini

raportteja 76 HYVINVOINTIA TYÖSTÄxxx Kuinka työelämää voi kehittääxxx kestävällä tavalla?xxx Tuomo Alasoini raportteja 76 H E L S I N K I 2 0 1 1 HYVINVOINTIA TYÖSTÄxxx Kuinka työelämää voi kehittääxxx kestävällä tavalla?xxx Tuomo Alasoini Tuomo Alasoini Hyvinvointia työstä Kuinka työelämää voi kehittää kestävällä

Lisätiedot

Duo. www.rtkpalvelu.fi

Duo. www.rtkpalvelu.fi Duo 2 www.rtkpalvelu.fi 2009 RTK-PALVELU OY ja TECHNOPOLIS OYJ: Laatu tulee työn tuloksena s. 4 RTK-PALVELU MAAJOUKKUEEN yhteistyökumppaniksi s. 20 SADAN MILJOONAN metsästys s. 22 1 RTK-PALVELU 2 2009

Lisätiedot

Kauppakamari. -lehti. Satakunnan. Satakuntalaisen talouselämän ykköslehti! 8 10 22 Tieverkon peruskunnostus pahasti myöhässä

Kauppakamari. -lehti. Satakunnan. Satakuntalaisen talouselämän ykköslehti! 8 10 22 Tieverkon peruskunnostus pahasti myöhässä Satakunnan 1 2014 Kauppakamari -lehti 6 Pöytä on katettu, kelpaako tarjonta vieläkään? 8 10 22 Tieverkon peruskunnostus pahasti myöhässä Mainoseurot uusjaossa Luontoisedut osa palkkaa Satakuntalaisen talouselämän

Lisätiedot

It s all about the attitude VUOSIKERTOMUS 2010

It s all about the attitude VUOSIKERTOMUS 2010 It s all about the attitude 10 VUOSIKERTOMUS 2010 Puhdasta energiaa ja vettä Vaconin tuotteet jos mitkä ovat puhdasta teknologiaa. Maailmassa käytetystä sähköstä noin kolmannes kuluu sähkömoottoreissa,

Lisätiedot

Yhteenveto verkottuneen toiminnan turvallisuudesta tehdyistä tutkimuksista ja selvityksistä

Yhteenveto verkottuneen toiminnan turvallisuudesta tehdyistä tutkimuksista ja selvityksistä TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-07169-08 Kemikaaliverkot Yhteenveto verkottuneen toiminnan turvallisuudesta tehdyistä tutkimuksista ja selvityksistä Kirjoittajat: Luottamuksellisuus: Yngve Malmén & Ismo Ruohomäki

Lisätiedot

Suomi Teollisen Internetin Piilaakso

Suomi Teollisen Internetin Piilaakso Heikki Ailisto (toim.) Martti Mäntylä (toim.) Timo Seppälä (toim.) Jari Collin Marco Halén Jari Juhanko Marko Jurvansuu Raija Koivisto Helena Kortelainen Magnus Simons Anu Tuominen Teuvo Uusitalo Suomi

Lisätiedot

Psykososiaalisen työympäristön arvioiminen

Psykososiaalisen työympäristön arvioiminen Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 36 Sinikka Soini, TuATTL Jussi Vahtera,TuATTL Marjut Joki, TuATTL Jukka Aaltonen, Tutsp Liisa Bifeldt, Tutsp Seija Lähteenmäki, Tutsp Antero Utriainen, Tutsp Psykososiaalisen

Lisätiedot

Hyvä sääntely parempi Suomi

Hyvä sääntely parempi Suomi Hyvä sääntely parempi Suomi Elinkeinoelämän 5 teesiä ja käytännön ehdotuksia, joilla sääntelyä vähennetään ja parannetaan Hyvä sääntely kilpailukykyä kasvua työllistämistä Sääntelyn on tuettava yritysten

Lisätiedot

Vakavien vaaratapahtumien tutkinta. Opas sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioille

Vakavien vaaratapahtumien tutkinta. Opas sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioille Opas sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioille Kustantaja: Suomen Potilasturvallisuusyhdistys ry www.potilasturvallisuusyhdistys.fi Toimituskunta: Haavisto E, Helovuo A, Kinnunen M, Peltomaa K. 2012

Lisätiedot

Tasapaino voi muuttua tulevaisuuden turmioksi. Projektiviestinnän johtaminen on tutkakatveessa. Epävarmuus hallintaan projektiliiketoiminnassa

Tasapaino voi muuttua tulevaisuuden turmioksi. Projektiviestinnän johtaminen on tutkakatveessa. Epävarmuus hallintaan projektiliiketoiminnassa 2/2011 TASAPAINO 6 Tasapaino voi muuttua tulevaisuuden turmioksi 12 Hengailu voi pelastaa projektin 18 Projektiviestinnän johtaminen on tutkakatveessa 28 Ota laatuäly käyttöön 46 Epävarmuus hallintaan

Lisätiedot

tempo LIIGAT & LASTI Näin valitaan oikea WMS Britax: Varastointi ja kuljetukset samalta kumppanilta TEEMA TEKNIIKKA

tempo LIIGAT & LASTI Näin valitaan oikea WMS Britax: Varastointi ja kuljetukset samalta kumppanilta TEEMA TEKNIIKKA Britax: Varastointi ja kuljetukset samalta kumppanilta tempo Logistiikkalehti Tempo. Posten Logistikin yrityslehti. 2.2013 LIIGAT & LASTI TEEMA Käteisen käyttö vähenee: Tavarantoimitusketjut kiinnostavat

Lisätiedot

KOMISSION TIEDONANTO. Suuntaviivat valtiontuesta rahoitusalan ulkopuolisten vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseen ja rakenneuudistukseen

KOMISSION TIEDONANTO. Suuntaviivat valtiontuesta rahoitusalan ulkopuolisten vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseen ja rakenneuudistukseen EUROOPAN KOMISSIO Bryssel XXX [ ](2013) XXX draft KOMISSION TIEDONANTO Suuntaviivat valtiontuesta rahoitusalan ulkopuolisten vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseen ja rakenneuudistukseen (ETA:n kannalta

Lisätiedot

OPAS TOIMINNAN KEHITTÄJÄLLE. Onnistunut vapaaehtoistoiminta

OPAS TOIMINNAN KEHITTÄJÄLLE. Onnistunut vapaaehtoistoiminta OPAS TOIMINNAN KEHITTÄJÄLLE Onnistunut vapaaehtoistoiminta OPAS TOIMINNAN KEHITTÄJÄLLE Onnistunut vapaaehtoistoiminta Sisältö Lukijalle... 5 1 Ennen kuin vapaaehtoinen saapuu... 7 1.1. Koko yhteisö toimintaa

Lisätiedot

Kuluttajaviraston uutiskirje 2/2007

Kuluttajaviraston uutiskirje 2/2007 2/2007 18.4.2007 Tutkassa nyt Kun pelkkä mielikuva ei riitä Artikkelit Kuluttajaoikeuden teemat 2007 Kuluttajavirastossa Kuluttajapoliittinen ohjelma on voimassa viimeistä vuottaan. Työ ohjelman keskeisillä

Lisätiedot

KANNATTAAKO JULKISTEN HYVINVOINTI- PALVELUJEN TUOTANTO ULKOISTAA YKSITYISELLE SEKTORILLE?

KANNATTAAKO JULKISTEN HYVINVOINTI- PALVELUJEN TUOTANTO ULKOISTAA YKSITYISELLE SEKTORILLE? Heikki Taimio Erikoistutkija, Palkansaajien tutkimuslaitos KANNATTAAKO JULKISTEN HYVINVOINTI- PALVELUJEN TUOTANTO ULKOISTAA YKSITYISELLE SEKTORILLE? Artikkeli käsittelee ensin terveys- ja sosiaalipalveluiden

Lisätiedot

VERKONKUTOJAN KÄSIKIRJA nro 2 Miten toteuttaa kylän, seutukunnan tai maakunnan kattava valokuituverkko?

VERKONKUTOJAN KÄSIKIRJA nro 2 Miten toteuttaa kylän, seutukunnan tai maakunnan kattava valokuituverkko? VERKONKUTOJAN KÄSIKIRJA nro 2 Miten toteuttaa kylän, seutukunnan tai maakunnan kattava valokuituverkko? Tuija Riukulehto Suomen Seutuverkot ry Maaseudun verkkorakenteet hanke 2007 SISÄLLYSLUETTELO: 1

Lisätiedot