Risk Consulting. Työturvallisuusriskien hallinta on kilpailutekijä. Mahdottomasta mahdollinen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Risk Consulting. Työturvallisuusriskien hallinta on kilpailutekijä. Mahdottomasta mahdollinen"

Transkriptio

1 Risk Consulting I F S R I S K M A N A G E M E N T J O U R N A L 1 / Työturvallisuusriskien hallinta on kilpailutekijä Mahdottomasta mahdollinen

2 Sisältö Gudrun-myrsky ja sen vaikutukset 7 ASKELMA Tanskassa 22 Ettei palo koskaan syttyisikään 28 Markkinakatsaus Gudrun-myrsky ja sen vaikutukset Mahdottomasta mahdollinen Miten turvata projektien ja urakoiden riittävä vakuutussuoja? Osa Vastuu-Navigaattori Ifin vastuukonferenssi Tukholmassa Vakautta yritystoimintaan henkilövakuutuksilla ASKELMA Tanskassa Työturvallisuusriskien hallinta on kilpailutekijä Onko nyt aika pohtia uudelleen riskienhallinnan käsitettä? Ettei palo koskaan syttyisikään Inspecta ja If yhteistyöhön Suomessa Julkaisija If Suurasiakkaat Vattuniemenkuja 8 A, Helsinki IF puh Päätoimittaja Juha Ettala Toimituskunta Olav Breen Per Hagström Pekka Heikkilä Lars von Hertzen Harry Nordqvist Inkeri Salin Anna Maria Vähäkuopus Tuotanto Markkinointiviestintä Dialogi Oy Paino ScanWeb Oy Osoitteenmuutokset inkeri.salin@if.fi Risk Consultingista ilmestyvät myös skandinaavinen ja englanninkielinen versio. ISSN Kannen kuva Timo Vesterinen 2 IF S RISK MANAGEMENT JOURNAL 1/2005

3 Pääkirjoitus TURVAA EPÄTODENNÄKÖISTEN TAPAHTUMIEN VARALTA Nykyään useimmat yritykset pitävät vakuutuksia tärkeänä keinona optimoida yhtiön pääomarakennetta. Tavoitteena on luonnollisesti löytää paras mahdollinen tasapaino, jossa toisessa vaakakupissa on yrityksen oma riskinkantokyky ja siihen liittyvät pääomavaatimukset ja toisessa pyrkimys vähentää suuria tulosvaihteluja ja suojata yhtiön pääomaa odottamattoman suurilta vahingoilta. Useimpien yritysten kohdalla tämä on merkinnyt huomattavasti entistä suurempia vakuutusten omavastuuosuuksia viimeisten 5 10 vuoden aikana. Yritys kantaa pienet vahingot itse, ja vakuutusten tehtävänä on suojata yritystä sellaisten vahinkojen varalta, jotka ovat epätodennäköisiä, mutta jotka toteutuessaan aiheuttaisivat vakavia seurauksia. Suuryrityksille erityisesti seuraavat tekijät ovat tulleet entistä tärkeämmiksi kriteereiksi vakuutusyhtiön valinnassa: Vakuutusyhtiön riskinkantokyky eli kyky kantaa suuria riskejä pääomatehokkaalla tavalla. Vakuutusyhtiön osaaminen ja kokemus eli asiantunteva henkilöstö, joka tekee riskiarviot oikein ja auttaa yritystä vähentämään riskejä sekä tukee asiakasta suurvahingon sattuessa ja hoitaa korvauskäsittelyn ammattitaidolla. Jos yrityksellä on isompi omavastuu, myös vakuutusyhtiön osuus suurista riskeistä on tavallista suurempi. Kun vakuutuksia käytetään yhä enenevässä määrin turvaamaan yrityksen toimintaa suurvahinkojen varalta, on tärkeää, että vakuutuksenantaja todella pystyy kantamaan nämä suuret riskit pääomatehokkaalla tavalla. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että vakuutusyhtiöllä tulee olla hyvä riskinkantokyky ja sen tulee pystyä kantamaan valtaosa riskistä omassa taseessaan eli vakuutusyhtiöllä tulee olla suuri omapidätys. Ifissä tämä merkitsee konsernitaseen hyödyntämistä ja riskien pohjoismaista hajauttamista siten, että yhtiö voi kantaa hyvinkin suuria riskejä ilman fakultatiivisen jälleenvakuutuksen tarvetta. Tällä hetkellä Ifin vastuunkantokyky ja omapidätys ovat Pohjoismaiden korkeimmat. Koska otamme taseeseemme suuremman välittömän riskin kuin muut yhtiöt, voimme hankkia keskimääräistä paremman perusjälleenvakuutussuojan, mikä on viime kädessä myös asiakkaidemme edun mukaista. Samalla kun vakuutuksia otetaan entistä enemmän nimenomaan suurten vahinkojen varalta, myös vakuutustoiminnan tulosten arvioiminen on entistä vaikeampaa suurten omavastuiden vuoksi. Entistä useammilla asiakkailla on hyvin pieni vahinkosuhde myös pitkällä aikavälillä tarkasteltuna, mutta silti asiakkaiden vakuutusmaksut eivät laske. Koska vakuutusyhtiö on kantanut riskin, asiakkaan pitää maksaa siitä riippumatta siitä, onko korvauksia maksettu vai ei. Vakuutusmaksut eivät siis pienene, vaikka suurvahinkoja ei olisikaan tapahtunut, paitsi mikäli vakuutusmaksun perustana oleva riski on alun perin arvioitu väärin tai riski on muuttunut. Vastaavasti mikäli asiakkaalle tapahtuu suurvahinko, vakuutusmaksun korotukselle ei ole perusteita, mikäli riskiarvio on tehty oikein. Näin ollen asiakaskohtaiset vahinkosuhteet tai vahinkosuhteet pienissä, rajatuissa vakuutuskannoissa eivät välttämättä kerro kovinkaan paljon vakuutusmaksutason oikeudenmukaisuudesta tai vakuutuskannan laadusta. Kun vahinkoja sattuu vähemmän mutta ne ovat entistä vakavampia, on tärkeää tehdä oikeat riskiarviot ja neuvoa asiakasta, miten tämä voi parhaiten suojautua suurilta ja vakavilta vahingoilta. Tämä edellyttää vakuutusyhtiöltä muun muassa kykyä tehdä oikeita riskiarvioita ja hyödyntää suurvahinkoihin liittyvää kokemustaan. Toisaalta myös uusien riskien tunnistaminen jo varhaisessa vaiheessa sekä niiden vaikutusten ymmärtäminen (esimerkiksi vastuuvakuutuksia silmällä pitäen) on tärkeää. Pohjoismaisen toimintansa, osaamisensa ja kokemuksensa ansiosta If pystyy tarjoamaan pohjoismaisille asiakkailleen ammattitaitoisia neuvontapalveluja. Toisaalta Pohjoismaiden suurin korvauskäsittelyorganisaatio mahdollistaa erikoistumisen sekä eri vakuutustuotteisiin että eri toimialoihin, mikä on tärkeää asiakkaan liiketoimintaprosessien ymmärtämiseksi suurvahinkotilanteissa. Lisäksi suurten vuotuisten vahinko- ja suurvahinkomäärien käsittelemisen tuoma kokemus on jo itsessään merkittävä kilpailuetu. Vuonna 2004 Pohjoismaissa sattui tavallista vähemmän suurvahinkoja, kun taas tänä vuonna niitä on sattunut hieman tavanomaista enemmän. Erityisesti tammikuun alussa iskenyt myrsky aiheutti huomattavia vahinkoja niin Tanskassa, Ruotsissa kuin Suomessakin ja osoitti suurvahinkovakuutusten tärkeyden. Valitettavasti Ruotsissa oli paljon yhtiöitä, erityisesti metsänomistajia, jotka olivat pitäneet kovaa myrskyä epätodennäköisenä ja katsoivat, että myrskytuhojen varalta ei ollut tarpeen ottaa vakuutusta. Varmistathan, että tunnet yrityksesi toimintaan liittyvät riskit ja että yritykselläsi on turva myös epätodennäköisten tapahtumien varalta! Morten Thorsrud IF S RISK MANAGEMENT JOURNAL 1/2005 3

4 MARKKINAKATSAUS Vahinkovakuutusala on perinteisesti ollut hyvin suhdanneherkkä toimiala. Syklisyys on liittynyt pääasiassa suotuisiin sijoitusmarkkinoihin ja markkinoiden ylikapasiteettiin. Tuottomarginaalit ovat kuitenkin pysyneet pieninä, ja niin alan toimijat, luokituslaitokset kuin valvontaviranomaisetkin korostavat vakavaraisuuden merkitystä. Tämän seurauksena vakuutusalan suhdannevaihteluiden oletetaan pienenevän lähivuosina ja vakuutusmaksujen odotetaan myös pysyvän kutakuinkin entisellä tasolla tulevien vuositarkistusten yhteydessä. Yksittäisten asiakkaiden ja asiakassegmenttien osalta tehdään kuitenkin riskien uudelleenarviointia, jonka tavoitteena on koko vakuutuskannan kestävä kannattavuus. Vuodet tunnetaan vakuutusalalla pehmeiden markkinoiden aikana. Tälle kaudelle oli kansainvälisesti ominaista ensivakuutusyhtiöiden välinen volyymikilpailu, jota suuret sijoitustoiminnan tuotot osaltaan edistivät. Houkutellakseen uusia asiakkaita ja säilyttääkseen olemassa olevat asiakkaansa vakuutusyhtiöt laajensivat vakuutusturvia ja kehittivät uusia, monimutkaisia vakuutustuotteita. Nämä tuotelaajennukset kuitenkin hinnoiteltiin alakanttiin. Kun myös vakuutusmaksut laskivat asiakkaille myönnettyjen suurten alennusten vuoksi, vakuutusmaksutulon ja korvausmenon välille syntyi epätasapaino. Tätä eivät edes suotuisat sijoitusmarkkinat pystyneet täysin korjaamaan luvun lopulla tapahtui selkeä muutos. Pehmeiden markkinoiden aika oli aiheuttanut suuria tappioita, ja riskialtis, alihinnoiteltu liike muodosti entistä suuremman osan monen vakuutusyhtiön kokonaisliikkeestä. Samaan aikaan rahoitusmarkkinat järkkyivät, kun ensimmäinen Internet-aikakauden aiheuttama kupla puhkesi, jolloin muun muassa vahinkovakuutusmaksujen sijoitustuotot vähenivät huomattavasti. Tämän seurauksena useat vakuutusyhtiöt alkoivat tehdä vakuutuskannoissaan aktiivista riskien uudelleenvalintaa tarkistamalla vakuuttamiaan toimialoja, tuotteidensa kannattavuutta, vakuutusehtoja ja vakuutusmaksutasoa. Useimpien asiakkaiden vakuutusmaksut nousivat, vaikka heillä yksitellen tarkasteltuna saattoikin olla täysin tyydyttävä vahinkohistoria. Tämä johtui siitä, että vakuutusyhtiöiden oli lisättävä tuottojaan kattaakseen yleisen suurten tappioiden riskin. Suurasiakkaiden omaisuusvakuutukset 1 % vahinkojen lukumäärästä = 6 % vahinkojen kokonaiskustannuksista Vahinkojen lukumäärä Vahinkojen kokonaiskustannukset Alle 0,5 miljoonan euron vahingot Yli 0,5 miljoonan euron vahingot World Trade Centerin ja Pentagonin terrori-iskut aiheuttivat tuhansien ihmisten kuoleman ja valtavia aineellisia vahinkoja niin rakennuksille kuin muullekin omaisuudelle. Tällä hetkellä vakuutusyhtiöiden ja jälleenvakuuttajien maksamien korvausten kokonaismäärän arvioidaan nousevan yli 20 miljardiin dollariin. Vakuutusala koki suuria tappioita myös pehmeiden markkinoiden aikaan. Näitä aiheuttivat esimerkiksi hirmumyrsky Andrew vuonna 1992 (Yhdysvallat ja Bahamasaaret, kokonaisvahingot 21,5 miljardia dollaria), Kalifornian maanjäristys vuonna 1994 (Yhdysvallat, 17,8 miljardia dollaria), Martinmyrsky (Lounais-Eurooppa, 2,7 miljardia dollaria) sekä talvimyrskyt Lothar (Länsi-Eurooppa, 6,5 miljardia dollaria) ja Anatol (Luoteis-Eurooppa, ml. Tanska ja Ruotsi, 1,7 miljardia dollaria) vuonna (*) Pian Yhdysvaltain terrori-iskujen jälkeen, kesällä 2002 Eurooppaa koettelivat tulvat, joiden kokonaiskustannukset vakuutusyhtiöille kohosivat noin 2,5 miljardiin dollariin. Luon (*) (Lähde: Swiss Re / Sigma nro 1/2005. Summat indeksikorjattu vuoden 2004 tasolle. Lukuihin sisältyvät omaisuus- ja keskeytysvahinkokustannukset mutta ei vastuu- ja henkivakuutuskustannuksia.) 4 IF S RISK MANAGEMENT JOURNAL 1/2005

5 nonkatastrofien ja terrori-iskujen lisäksi vakuutusyhtiöille aiheutui suuria tappioita myös suurten amerikkalaisyhtiöiden kuten Enronin, World-Comin ja Tycon talousskandaaleista. Asbestiin ja muihin terveysriskeihin sekä ympäristövahinkoihin liittyviin vakuutuksiin alettiin kiinnittää aiempaa enemmän huomiota, ja vakuutusmatemaatikot nostivat vakuutusyhtiöiden korvausvastuut ennätysmäisen suuriksi. Näiden toimenpiteiden seurauksena vakuutusmarkkinoilta katosi toimijoita ja vakuutusmaksut nousivat voimakkaasti vuosina Asiakkailla oli vaikeuksia saada haluamaansa vakuutusturvaa ja vakuutusyhtiöillä jälleenvakuutusturvaa. Viime aikoina omaisuusvakuutuksissa on tehty maltillisia hinnanalennuksia valikoiden ja tapauskohtaisesti, kun taas tapaturma- ja kuljetusvakuutusmaksut ovat pysyneet entisellä tasolla. Lakisääteisen tapaturmavakuutusliikkeen tulos on pysynyt huonona useissa maissa, mikä edellyttää yleisiä maksukorotuksia. Niin sanottu superinflaatio, joka vaikuttaa monien henkilövakuutusten korvausmääriin, on useissa Pohjoismaissa yli 10 prosenttia. Tämän vuoden tammikuun 7. päivän talvimyrsky Gudrun antoi muistutuksen siitä, että vakuutusyhtiöt ovat olemassa vahinkojen varalta. Myrsky iski valtaosaan Pohjoismaita ja Baltiaa ja aiheutti metsissä odottamattoman suuria myrskyvahinkoja. Elokuun lopussa Meksikonlahdella riehunut hirmumyrsky Katrina näyttää aiheuttavan kaikkien aikojen suurimman vakuutustapahtuman. Ensi- ja jälleenvakuuttajien arviot vahingoista olivat USD 60 mrd luokkaa viikolla 37. Vakuutusalan tunnusluvut ja tavoitteet Vakuutusyhtiön tärkein tunnusluku on yhdistetty kulusuhde eli korvaus- ja liikekulujen suhde vakuutusmaksutuottoihin. Vuonna 2005 useimpien vakuutusyhtiöiden budjetti perustuu 95 prosentin yhdistetyn kulusuhteen tavoitteeseen, jolloin ne pystyvät kattamaan pääomatarpeensa aiheuttamat kustannukset (yleensä %). Vielä kolme vuotta sitten 105 prosentin yhdistettyä kulusuhdetta pidettiin yleisesti tyydyttävänä, ja 1990-luvun puolivälissä budjetit perustuivat jopa 120 prosentin yhdistettyyn kulusuhteeseen. 130% 120% 110% 100% 90% 80% 70% 60% 50% Yhdistetty kulusuhde If Pohjoismaat /2005 Kun korot ovat korkealla, vakuutusyhtiöt voivat kompensoida huonoja yhdistettyjä kulusuhteitaan hyvillä sijoitustuotoilla. Korot ovat laskeneet vuodesta 1995 lähtien. Alla olevasta kuvasta ilmenee Ruotsin valtion kolmen vuoden obligaatioiden korkotason kehitys. Tuotto [%] /1995 Ruotsin valtion kolmen vuoden obligaatiot 9/1995 5/1996 1/1997 9/1997 5/1998 1/1999 9/1999 5/2000 1/2001 9/2001 5/2002 1/2003 9/2003 5/2004 1/2005 Nyrkkisääntönä voidaan sanoa, että sijoitustuottojen ja yhdistetyn kulusuhteen välisen suhteen tulisi olla 1:2, mikä merkitsee sitä, että yhden prosentin korkojen lasku edellyttää kahden prosenttiyksikön parannusta yhdistetyssä kulusuhteessa, jotta toiminta pysyy kannattavana. Yhdistetty kulusuhde Jatkuvan kannattavuuden edellyttämä yhdistetty kulusuhde 110% 105% 100% 95% 90% 85% 80% Korkotaso Yllä olevista kuvaajista käyvät ilmi ne haasteet, joihin vakuutusyhtiöiden tulisi vastata parantaakseen toimintansa tulosta. Maksettujen korvausten ja korvausvastuun sekä vakuutusmaksutuottojen välisen suhteen parantamisen lisäksi vakuutusyhtiöt ovat karsineet liikekulujaan ja pyrkivät karsimaan niitä edelleen. 25% 20% 15% 10% 5% 0% Nykytilanne Liikekulusuhde Pohjoismaissa If Pohjoismaat keskimäärin Useimmilla vakuutusyhtiöillä on melko tehokas pääomarakenne ja huomattavasti pienempi vastuunkantokyky (riskipääoman suhde vakuutusmaksutuottoihin) kuin 1990-luvun IF S RISK MANAGEMENT JOURNAL 1/2005

6 lopulla. Alla olevasta kuvaajasta ilmenee vastuunkantokyvyn kehitys Pohjoismaisissa vakuutusyhtiöissä vuosina Tehokkaan pääomarakenteensa ansiosta yhtiöillä on vähemmän mahdollisuuksia myöntää vakuutuksia liian pienillä vakuutusmaksuilla, sillä tämä edellyttäisi hyvin nopeasti pääomaruiskeita tai tuottojen lisäystä yhtiön pääomarakenteen palauttamiseksi riittävälle tasolle. 160% 140% 120% 100% 80% 60% 40% Vahinkovakuutusyhtiöiden vastuunkantokyvyn kehitys Pohjoismaissa * Paikallisten määritelmien mukaiset luvut Vastuunkantokyky Pohjoismaissa keskimäärin* Lähde: Vuosikertomukset Suurasiakkaat ja suurasiakasmarkkinoilla toimivat vakuutuksenvälittäjät edellyttävät vakuutuksenantajilta Standard & Poor sin A-luokitusta (tai vastaavaa). Tämä edellyttää pysyvästi korkeaa vastuunkantokykyä, minkä vuoksi vakuutusyhtiöt pyrkivät tasapainottamaan vakuutusmaksutasoaan ja tuottojaan ja näin välttämään vahinkovakuutusalaa perinteisesti vaivanneet suhdannevaihtelut. Vakuutusalan viimeaikaisen muutosprosessin myötä on perusteltua sanoa, että vakuutusalan toiminta on tullut entistä ammattimaisemmaksi. Markkinaodotukset vuosille If odottaa tilanteen säilyvän nykyisellään eli melko vakaana seuraavan kolmivuotiskauden ajan. Useimmat johtavat vakuutusyhtiöt ovat ilmoittaneet tavoittelevansa noin 95 prosentin yhdistettyä kulusuhdetta. Käsityksemme mukaan tulevalla kolmivuotiskaudella ei ole odotettavissa yleisiä vakuutusmaksualennuksia, koska maksuihin vaikuttavat perustekijät ovat hyvin erilaisia kuin 1990-luvun puolivälissä. Vakuutusalan ammattimaisuuden ja läpinäkyvyyden yleinen lisääntyminen aiheuttaa riskien uudelleenarviointia sekä yksittäisten asiakkaiden että asiakassegmenttien kohdalla. Ifin toimenpiteet: If panostaa voimakkaasti vahingontorjuntatyöhön, jota tehdään läheisessä yhteistyössä asiakkaiden kanssa. Tämä pitää sisällään sekä perinteistä riskienhallintaa että ASKELMA-, Risk Navigator- ja muiden vastaavien menetelmien ja työkalujen hyödyntämistä. Jatkamme systemaattista riskienvalintaa, vakuutuskannan jalostamista ja vakuutusmaksujen laskentamallien kehittämistä. Tämän tarkoituksena on erottaa hyvät ja vähemmän hyvät riskit entistä paremmin ja määrätä vakuutusmaksut sen mukaisesti. Toteutamme parhaillaan erilaisia kehityshankkeita Ammattimaisesti toimiva palveluorganisaatio -teeman mukaisesti. Tavoitteenamme on vahvistaa organisaatiotamme ja parantaa osaamista ja palvelukonsepteja toimintaympäristössämme tapahtuvien muutosten mukaisesti. Uusimpiin toimenpiteisiimme kuuluu niin sanotun US Liability Competence Centren (Yhdysvaltain vastuuvakuutuksen osaamiskeskuksen) perustaminen. Osaamiskeskus koostuu alan parhaista vakuutus- ja korvausasiantuntijoista, jotka osallistuvat kaikkien korvaustapausten käsittelyyn sekä tarjousten tekemiseen ja vakuutusten uudistamiseen silloin, kun niihin liittyy Yhdysvalloissa tapahtuvaa tuotantoa tai valmistusta. Uskomme tämän olevan myös asiakkaittemme edun mukaista, koska näin pystymme antamaan heille parempaa palvelua ja neuvoja niin vakuutus- kuin korvausasioissakin tällä vastuuvakuuttamisen osa-alueella, joka on hyvin monimutkainen ja johon liittyy suuria riskejä. Ifin uusi yhteinen Lighthouse-tuotantojärjestelmä otetaan käyttöön kaikissa If-maissa vuoteen 2006 mennessä. Siirtyminen useasta maakohtaisesta järjestelmästä yhteen yhteiseen tietojärjestelmään parantaa toimintamme läpinäkyvyyttä ja yksinkertaistaa vakuutusten hoitoa. Toimme aiemmin tänä vuonna markkinoille sairausvakuutustuotteita, joiden merkityksen odotamme lisääntyvän tulevaisuudessa. Toivomme näiden toimenpiteiden merkitsevän asiakkaillemme entistä parempaa palvelua ja parempia tuotteita, joiden ansiosta he voivat luottaa Ifin suurasiakaspalveluihin myös tulevina vuosina. Espen Husstad espen.husstad@if.no 6 IF S RISK MANAGEMENT JOURNAL 1/2005

7 KUVA LEHTIKUVA / Johan Nilsson Gudrun-myrsky ja sen vaikutukset Perjantaina 7. päivänä tammikuuta 2005 kello 18 paikallista aikaa meteorologit pystyivät ensimmäistä kertaa tietokonepäätteitään tutkiessaan näkemään merkkejä lähestyvästä myrskystä, joka nimettiin myöhemmin Gudruniksi. Ilmanpaine oli laskenut Irlannin länsipuolella 995 hpa:han. Kyseinen Gudrun-myrsky riepotteli Pohjoismaita ja Baltiaa toden teolla seuraavien kahden vuorokauden ajan. Alhaisin ilmanpaine mitattiin lauantaina iltapäivällä 8. tammikuuta, jolloin ilmanpaine sivusi Norjassa Oslon luoteispuolella 960 hpa:a. Hieman myöhemmin samana päivänä tuulen voimakkuudeksi mitattiin Jyllannissa Tanskassa puuskissa yli 45 m/s. Veden pinta nousi yli kaksi metriä. Saavuttaessaan Suomen ja Baltian sunnuntaina rajuilma oli jo ohittanut huippunsa, mutta oli edelleenkin erittäin voimakas. Myrskyn vaikutukset olivat katastrofaalisia. Myrsky vaati 17 ihmisen hengen ja raivaustöissä kuoli lisäksi noin kymmenen henkilöä. Tanskassa ihmistä jäi ilman sähköä. Myrsky kaatoi metsää hehtaarin alalta, ja lentokentät jouduttiin sulkemaan. Ruotsissa jouduttiin ottamaan viisi ydinreaktoria pois toiminnasta. Maan eteläosien koko rautatieliikenne oli poikki. Neljäsataa tuhatta taloutta jäi ilman sähköä, ja sekä matkapuhelimet että lankapuhelimet lakkasivat toimimasta myrskyn pahimmin koettelemilla alueilla. IF S RISK MANAGEMENT JOURNAL 1/2005 7

8 Liettuassa, jota myrsky koetteli Baltian maista pahimmin, ilman sähköä oli tilanteen ollessa vakavimmillaan 60 prosenttia maasta. Taloudellisesti katsottuna Gudrun-myrsky on yksi suurimmista alueella koskaan sattuneista vakuutustapahtumista, ja sen kokonaiskustannusten määrä on noussut noin miljardiin euroon. Valtaosa aineellisista vahingoista oli melko pieniä kuten esimerkiksi puista putoavien oksien autoille aiheuttamia lommoja, tulvivia kellareita ja tuulen katoista irrottamia tiiliä. Myrsky sai aikaan myös muita, edellisiä laajempia tuhoja: Useita tuhansia suoraan tehtaalta tulleita autoja oli pysäköity eräälle Helsingissä sijaitsevalle laiturille. Kun myrskyvaroitus ja varoitus korkeasta vedestä tulivat, laiturin alimmissa osissa olevat autot siirrettiin pois. Tämä ei kuitenkaan riittänyt. Hyvin aikaisin tammikuun yhdeksännen päivän aamuna meri tunkeutui suojavallin läpi. Noin tuhat autoa vaurioitui, ennen kuin ne ehdittiin kuljettaa turvaan. Gudrun kaatoi kaiken kaikkiaan 75 miljoonaa kuutiometriä metsää pelkästään Ruotsissa, mikä vastaa miltei koko vuoden hakkuumäärää. M/S Schieborg oli reittiliikenteessä Göteborgin ja Belgiassa sijaitsevan Zeebrüggen välillä, ja sen rahtina oli ensisijaisesti paperia. Alus oli tammikuun kahdeksantena päivänä matkalla Ruotsista Belgiaan. Se oli melko kaukana Pohjanmerellä aivan Tanskassa sijaitsevan Esbjergin kaupungin länsipuolella, kun voimakas aalto iski oikealta puolelta sen keulaan. Sääkannella oli lastina muun muassa perävaunu, johon oli lastattu kalsiumkarbidia, joka reagoi veden kanssa muodostaen voimakkaasti lämpöä. Tulvaaalto kaatoi perävaunun, ja sääkannella syttyi tulipalo. Aluksen miehistö siirtyi pelastusveneeseen. Kaikki selvisivät hengissä, joskin muutamat saivat pienehköjä vammoja. Sääkannella ollut lasti tuhoutui täysin, ja sieltä levinnyt säteilylämpö tuhosi ylemmällä pääkannella sijainneen lastin miltei kokonaan. Schieborg, jonka ruori oli jumiutunut 60 asteen kulmaan, saatiin lopulta suurien vaikeuksien jälkeen hinatuksi Eemshaveniin Hollantiin, jossa sekä vahingoittunut että vahingoittumaton lasti raivattiin ja purettiin. Jo pelkästään If käsitteli yli Gudrunin aiheuttamaa vahinkoa, sanoo Ifin korvauspäällikkö Klaus Vogel. Myrskyn niin yksityishenkilöille kuin yrityksillekin aiheuttamat koettelemukset olivat erittäin raskaat. Otimme Ifissä käyttöön kaikki mahdolliset voimavaramme voidaksemme taata asiakkaillemme nopean ja oikeudenmukaisen palvelun. Vakuutusyhtiöt ovat olemassa juuri tämän kaltaisia tilanteita varten. Niinpä meidän on myös tehtävä työmme hyvin. Olen iloinen voidessani todeta, että asiakkaat ovat tähän mennessä antaneet meille hyvän arvosanan työstämme myrskyyn liittyvissä asioissa. Nykyään on nähtävissä selkeä suuntaus, että sään aiheuttamien vahinkojen määrä on kasvamassa sekä maailmanlaajuisesti että Pohjoismaissa ja Baltiassa. Tuhannen taalan kysymys onkin, onko kysymyksessä satunnainen kasvu vai jatkuuko kasvu edelleen. If ja koko vakuutusala seuraavat tilannetta hyvin tarkkaan. On selvää, että jo pelkästään tammikuun myrskyistä saadut kokemukset tuottavat erinäisiä seurauksia. Puhelinverkkojen ja sähköntoimituksen turvallisuus on tarkistettava. Ei ole kohtuullista, että yritykset ja yksityishenkilöt voivat joutua olemaan viikkokaudet ilman sähköä vain siksi, että tuulee kovaa. Monilla metsänomistajilla ei ollut lainkaan vakuutusta Gudrunin iskiessä. Ehkä myrskytuhot olisi sisällytettävä metsävakuutukseen pakollisena osana. Lisäksi suurten autolaivueiden pysäköinti laiturille on tuskin kovinkaan soveliasta. KUVA A-LEHTIEN KUVATOIMITUS / TUOMAS KOLEHMAINEN Ulf Bäckman ulf.backman@if.se 8 IF S RISK MANAGEMENT JOURNAL 1/2005

9 Vanhat, satakunta vuotta sitten rakennetut paperitehtaat ovat haaste paloturvallisuuden kannalta. Paloturvallisuutta ei ole saatettu uusimpien vaatimusten tasolle, tai tehdyt suojaustoimet eivät ole riittäviä. Tämä merkitsee sekä omistajalle että vakuutuksenantajille merkittäviä taloudellisia riskejä, joita ei voida enää hyväksyä. Paloriskien parantaminen katsotaan usein mahdottomaksi tehtäväksi, mission impossible. Stora Enson Saksan Uetersenissä sijaitsevan paperitehtaan tapaus osoittaa, että tällainen tehtävä on kuin onkin mahdollinen. Mahdottomasta MAHDOLLINEN Muutkin kuin maanviljelijät tietävät, että kaikkia munia ei kannata laittaa samaan koriin; sanonta tunnetaan hyvin myös vakuutusalalla. Mutta silti asianlaita on useissa suurissa vakuutusohjelmissa juuri näin. Lukuisia eri puolilla maailmaa sijaitsevia suurteollisuusriskejä on koottu yhteen Master-ohjelmaan tai konsernin oman captive-yhtiön vakuutusohjelmiin. On tietenkin houkuttelevaa toimia suurena vakuutusten ostajana. Jos kuitenkin tällaisen järjestelyn jotkin riskit poikkeavat liian paljon hyväksyttävästä riskitasosta, kaikille osapuolille saattaa koitua hankaluuksia. Muutamalla tai jopa vain yhdellä ainoalla tehtaalla voi olla ei-toivottu vaikutus yhtiön muihin tehtaisiin tai koko vakuutusohjelmaan. Ratkaisu voidaan löytää sopimuksin, hinnoittelulla ja ennen kaikkea riskienhallintatoimilla. Seuraavassa esimerkissä kuvataan ratkaisua, joka pohjautuu paikalliseen paloriskien hallintaan. IF S RISK MANAGEMENT JOURNAL 1/2005 9

10 Tehdas laajenee ja riskit kasvavat Stora Enson Uetersenin paperitehdas aivan Saksan pohjoisosassa on rakennettu lähes sata vuotta sitten. Rakennuksia on laajennettu ja koneita uudistettu lukemattomia kertoja. Tämä koskee erityisesti tehtaan vanhaa osaa, missä tehdassaleihin on ahdettu vuosien myötä yhä enemmän tuotantokapasiteettia, tai kun tämä kävi mahdottomaksi, rakennusten laajennusosiin. Päätavoitteena oli aina pitää tehdas kannattavana. Paloturvallisuusinvestoinnit rajoitettiin tavallisesti minimivaatimusten mukaisiksi, yleensä paikallisten viranomaisten vaatimusten mukaan. Tehtaan edustajat ja Ifin riski-insinööri kävivät vuosittain läpi Ifin luettelon parannusehdotuksista, mutta sen sijaan, että luettelo olisi lyhentynyt, se piteni pitenemistään. Tehtaan taholta todettiin, että senkaltaisen tehtaan parantaminen oli mahdotonta ja että tärkeimmät suositukset, esimerkiksi sprinklerisuojaus ja osastointi, eivät millään onnistuisi enää jälkikäteen. Kasvaneen huomion ja eräiden muiden muutosten takia vakuutusyhtiön piti suurentaa EML-arviota ( Estimated Maximum Loss ) huomattavasti. Kun tiedämme, että EML-arviolla on suuri merkitys vakuutusyhtiöille, captive-yhtiöille sekä jälleenvakuuttajille, voi kuvitella, millainen merkitys kasvaneella EML-arviolla oli tälle jo ennestään ongelmalliselle riskikohteelle. Käännekohta Noin kaksi vuotta sitten tilanne muuttui täysin. Päätettiin, ettei tilannetta enää hyväksytä, vaan riskejä aletaan vähentää, ja investoidaan aikaa ja rahaa tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Miten paloturvallisuutta voidaan parantaa? Uetersenin tehtaan tekninen johtaja Werner Neitzel, Stora Enson riskipäällikkö Axel Petermann ja Ifin riskiinsinööri Ottmar Zeizinger yhdistivät kaiken tietämyksensä ja asiantuntemuksensa saadakseen paloturvallisuuden parantamisprosessin alulle. Kohde A: Palo-osastointi Yksi tehokkaimmista keinoista välttää suurvahinko on jakaa tehdas palo-osastoihin. Uetersen oli jo jaettu kahteen osastoon, joista ensimmäisen muodosti paperinvalmistus ja toisen paperin jatkojalostus. Ongelmana oli, että ensimmäinen Päätettiin, ettei tilannetta enää hyväksytä, vaan riskejä aletaan vähentää, ja investoidaan aikaa ja rahaa tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Palavista materiaaleista rakennettu katto ikkunoiden ja ovien vieressä. vuttamaan merkittäviä parannuksia. Tarpeettomia aukkoja suljettiin, aikaisempien ulkoseinien ikkunoita muurattiin umpeen, tavallisia ovia korvattiin automaattisesti sulkeutuvilla palo-ovilla, kaapelien ja putkien läpivientejä tiivistettiin. Toisessa palo-osastossa, jossa sijaitsevat paperin jatkojalostustoiminnot, ratkaistavat ongelmat olivat täysin erilaisia. Myös tämä alue oli hyvin suuri, eikä paperirullavaraston, lopputuotevaraston ja tärkeimpien koneiden välillä ollut minkäänlaisia osastoivia rakenteita. Layout ja rakenteet olivat onneksi paljon helpommat kuin ensimmäisessä palo-osastossa, eivätkä lainkaan verrattavissa niihin. Valitettavasti teknisesti helppo ratkaisu ei välttämättä ole halpa. Osastoivien seinien rakentamisesta ja useiden suurten palo-ovien hankkimisesta aiheutuvat kustannukset arvioitiin korkeiksi. Siksi tässä tapauksessa päädyttiin toistaiseksi tyytyosasto, jossa sijaitsivat kaksi paperikonetta, päällystyskone sekä varastot, oli aivan liian suuri ja arvokas, ja lisäksi aivan liian tärkeä koko konsernin tuotannon kannalta. Alueen keskeytysriski oli 100 %. Niinpä tehtiin paljon töitä, jotta olisi löydetty toteuttamiskelpoisia tapoja jakaa tämä tehtaan osa useampiin osastoihin. Paras ratkaisu olisi ollut sijoittaa kumpikin paperikone omaan osastoonsa tai edes erottaa koneet osastoivin rakentein muista alueista. Rakenteet osoittautuivat hankaliksi: kellareita, useita kerroksia, palavia rakennusmateriaaleja. Lopulta ei auttanut muuta kuin todeta, että toivottua riittävää osastointia ei kerta kaikkiaan ole mahdollista toteuttaa. Tämän työn kuluessa oli kuitenkin kehitetty joukko toissijaisia keinoja riskien rajoittamiseksi. Seiniä parantamalla ja käytäviä hyödyntämällä pystyttiin saa 10 IF S RISK MANAGEMENT JOURNAL 1/2005

11 Ennen: tarpeettomia ikkunoita. mään tilanteeseen ja investoimaan sen sijaan ensin muihin parannuksiin. Kohde B: Sprinklerit Palo-osastoinnin tarjoaman passiivisen suojan lisäksi hyväksyttävä paloriski edellyttää aktiivista palontorjuntaa. Itse asiassa Uetersenin paperitehtaan tyyppiset riskikohteet eivät ole yhdenkään vakuutuksenantajan näkökulmasta hyväksyttäviä ilman sprinklerisuojausta. Sprinklerisuojaus on tarpeellinen ennen kaikkea liiketoiminnan keskeytyksen estämiseksi. Seuraavaksi otettiinkin yhteys sprinkleriurakoitsijaan, joka teki tehtaassa lyhyen katselmuksen ja antoi ensimmäisen arvion sprinklauksen kustannuksista. Sprinklerisuojauksen ensimmäinen vaihe, vesilähteen ja muun tarvittavan infrastruktuurin asentaminen, on millä tahansa tehtaalla aina myös investoinnin kallein osa. Tähän infrastruktuuriin kuului Uetersenissä säiliöitä, pumppuja, maanalaisia syöttöputkia sekä elektroniset valvonta- ja hälytysjärjestelmät. Näihin hankintoihin kului reilusti yli euroa, eikä ensimmäistäkään sprinklerisuutinta voitu asentaa ennen kuin tämä perusinfrastruktuuri oli kunnossa. Taloudellisesti edullisimman vesilähteen löytämiseksi arvioitiin eri vaihtoehtoja, kuten alueella olevaa sammutusvesiallasta, viereistä kanavaa ja kaupungin erittäin hyvää vesijohtoverkostoa. Riskikulttuurissa tapahtunut muutos ilmeni, kun kun vesilähde päätettiin mitoittaa vastaamaan tulevaisuudessa kiristyviä vaatimuksia. Tämänkaltainen pitkäjänteinen ajattelu puuttuu palontorjunnasta valitettavan usein. Onneksi 600 m 3 suuruinen entinen raskaan polttoöljyn säiliö osoittautui olevan hyvässä kunnossa, joten se voitiin muuttaa sprinklerivesisäiliöksi. Säiliön vieressä oli tilaa pumppaamolle. Säiliön sijainti sattui kaiken lisäksi olemaan hydrauliselta kannalta paras: liittymä kaupungin vesijohtoverkkoon säiliön täyttämiseksi ja maanalaiset syöttöputkistot hoituivat helposti. Työryhmä oli asettanut sprinklerein suojattavat alueet seuraavaan tärkeysjärjestykseen: Molemmat paperikoneet Paperikonerakennuksen kellari Paperikonerakennuksen alaslaskettujen kattojen yläpuoliset tilat Päällystys-, rullaus- ja varastoalue Kakkosalue (jatkojalostus ja varastot). Asennustyöt tuli tietenkin tehdä siten, ettei tuotantoa tarvinnut keskeyttää. Tämä oli erityisen haastavaa asennettaessa kattosprinklereitä paperikoneen yläpuolelle. Ongelma ratkaistiin käyttämällä kekseliäästi nostureita sekä koneenkäyttäjien ja sprinkleriasentajien yhteistyöllä. Huuvan sisäpuolinen asennustyö valmisteltiin hyvin ja toteutettiin jouluseisokin aikana. Kohde C: Erityisriskit Tärkeimmät erityisriskit, joiden palosuojausta piti parantaa, olivat sähkötilat: kytkintilat, muuntajat jne. Jälkeen: Ikkunat on muurattu umpeen. Kaikista näistä tiloista laadittiin luettelo, johon merkittiin myös tiedot kunkin tilan osastoinnista paloilmoittimista sammutusjärjestelmistä. Päätettiin, että kaikkien tilojen perussuojaustasoksi asetetaan osastointi ja paloilmoitinjärjestelmä, ja että vain erikseen valittuihin kriittisiin tiloihin asennetaan sammutusjärjestelmä. Kohde D: Organisatoriset ja muut pienen budjetin parannukset Useat Ifin suositukset olivat koskeneet organisatorisia asioita: suojeluorganisaatiota, koulutusta, suojelusuunnitelmia, sekä eräitä normaalin budjetin puitteissa hoidettavissa olevia asioita kuten trukkiakkujen latauspaikkoja, järjestystä ja siisteyttä, sähkölaitteita ja muita vastaavia seikkoja. IF S RISK MANAGEMENT JOURNAL 1/

I F S R I S K M A N A G E M E N T J O U R N A L 2 / 2 0 0 7. Vakuuttaminen ja riskienhallinta Baltian maissa

I F S R I S K M A N A G E M E N T J O U R N A L 2 / 2 0 0 7. Vakuuttaminen ja riskienhallinta Baltian maissa Risk Consulting I F S R I S K M A N A G E M E N T J O U R N A L 2 / 2 0 0 7 Vakuuttaminen ja riskienhallinta Baltian maissa Sopimusriskien hallinta: ei vain juristien asia! Sisältö Pääkirjoitus Tallinnan

Lisätiedot

Kokeiletko aina onneasi?

Kokeiletko aina onneasi? Kokeiletko aina onneasi? Riskienhallinnan perusteet Pk-yrityksille ja työntekijöille Sisällysluettelo Riskeihin voidaan vaikuttaa... 3 Mitä ovat riskit?... 3 Turvaa riskienhallinnasta... 6 Mitä riskienhallinta

Lisätiedot

Bo Rönngren, Malte Segerdahl ja Martin Viredius Työllä on hintansa

Bo Rönngren, Malte Segerdahl ja Martin Viredius Työllä on hintansa Bo Rönngren, Malte Segerdahl ja Martin Viredius Työllä on hintansa Sosiaalisen polkumyynnin torjunta kuljetusalalla POHJOISMAINEN KULJETUSTYÖVÄEN FEDERAATIO 2008 Kirjoittajat: Bo Rönngren, Malte Segerdahl

Lisätiedot

Ideasta kasvuyritykseksi

Ideasta kasvuyritykseksi McKinsey & Company Ideasta kasvuyritykseksi Käsikirja liiketoimintasuunnitelman laatimiseen Werner Söderström Osakeyhtiö Helsinki Copyright 1999 McKinsey & Company Englanninkielisestä alkuteoksesta Starting

Lisätiedot

Hyvä esimiestyö. Maijaliisa Kaistila TYÖTURVALLISUUSKESKUS KUNTIEN ELÄKEVAKUUTUS

Hyvä esimiestyö. Maijaliisa Kaistila TYÖTURVALLISUUSKESKUS KUNTIEN ELÄKEVAKUUTUS 2 Hyvä esimiestyö Maijaliisa Kaistila TYÖTURVALLISUUSKESKUS KUNTIEN ELÄKEVAKUUTUS 3 Tätä opasta voit vapaasti hyödyntää koulutuksessa ja esimiestyössä. Voit tulostaa sen käyttöösi maksutta internet-osoitteista:

Lisätiedot

Seppo Hoffrén PERUSTETTAVAN YRITYKSEN LIIKETOIMINTA- SUUNNITELMAN LAATIMINEN

Seppo Hoffrén PERUSTETTAVAN YRITYKSEN LIIKETOIMINTA- SUUNNITELMAN LAATIMINEN Seppo Hoffrén PERUSTETTAVAN YRITYKSEN LIIKETOIMINTA- SUUNNITELMAN LAATIMINEN ISBN 951-739-416-0 Copyright Kauppa- ja teollisuusministeriö sekä Enconsults Oy 1998 Päivitetty 2002 Graafinen suunnittelu ja

Lisätiedot

Reviisori2/2014. Nuorisotakuu ei vielä toimi. Innovaatioilla parempaan hallintoon. Toimeentulolakia sovelletaan väljästi

Reviisori2/2014. Nuorisotakuu ei vielä toimi. Innovaatioilla parempaan hallintoon. Toimeentulolakia sovelletaan väljästi Reviisori2/2014 Innovaatioilla parempaan hallintoon Toimeentulolakia sovelletaan väljästi Tutkimusja kehitystoiminnalla laatua rakentamiseen Nuorisotakuu ei vielä toimi Valtiontalouden tarkastusviraston

Lisätiedot

Kirjallisuuden vaihto hankintatapana

Kirjallisuuden vaihto hankintatapana Tieteellisen kirjallisuuden vaihtokeskus - Georg Strien Kirjallisuuden vaihto hankintatapana Tieteellisen kirjallisuuden vaihdolla on pitkä perinne, vanhimmat viitteet löytyvät vuodesta 1694 Ranskasta.

Lisätiedot

007 2 Espoo Otamedia, / Oy Multiprint Juhani Ukko Jussi Karhu Paino Sanna Pekkola Hannu Rantanen Voutilainen Jarkko Tenhunen Lauri rokset Piir Oy

007 2 Espoo Otamedia, / Oy Multiprint Juhani Ukko Jussi Karhu Paino Sanna Pekkola Hannu Rantanen Voutilainen Jarkko Tenhunen Lauri rokset Piir Oy HELSINKI 2007 raportteja 57 Suorituskyky nousuun! Hyödynnä henkilöstösi osaaminen Juhani Ukko Jussi Karhu Sanna Pekkola Hannu Rantanen Jarkko Tenhunen Juhani Ukko, Jussi Karhu, Sanna Pekkola, Hannu Rantanen,

Lisätiedot

Salcomp Oyj. Osakeanti ja -myynti. Enintään 17 000 000 osaketta. Alustava hintaväli 3,20-4,00 euroa

Salcomp Oyj. Osakeanti ja -myynti. Enintään 17 000 000 osaketta. Alustava hintaväli 3,20-4,00 euroa LISTALLEOTTOESITE 27.2.2006 Osakkeiden lopullisesta merkintä- ja myyntihinnasta, Osakkeiden kokonaislukumäärästä ja eri sijoittajaryhmille myytävien Osakkeiden lukumäärästä päätetään lopullisesti institutionaalisille

Lisätiedot

VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA TUOTANNON LAITOS. Miika Manninen SUOMEN VENETEOLLISUUDEN KEHITTÄMINEN. Tuotantotalouden Pro gradu -tutkielma

VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA TUOTANNON LAITOS. Miika Manninen SUOMEN VENETEOLLISUUDEN KEHITTÄMINEN. Tuotantotalouden Pro gradu -tutkielma VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA TUOTANNON LAITOS Miika Manninen SUOMEN VENETEOLLISUUDEN KEHITTÄMINEN Tuotantotalouden Pro gradu -tutkielma VAASA 2009 1 SISÄLLYSLUETTELO sivu TIIVISTELMÄ 3 ABSTRACT

Lisätiedot

Tunnetta vai liiketaloutta s. 4 Lihamarkkinakatsaus s. 6 Hyppää rehuauton matkaan s. 12. Mix IHMEessä on kysymys kustannussäästöstä

Tunnetta vai liiketaloutta s. 4 Lihamarkkinakatsaus s. 6 Hyppää rehuauton matkaan s. 12. Mix IHMEessä on kysymys kustannussäästöstä 1/11 Tunnetta vai liiketaloutta s. 4 Lihamarkkinakatsaus s. 6 Hyppää rehuauton matkaan s. 12 Mix IHMEessä on kysymys kustannussäästöstä s. 17 Finnpigin karjuaseman laajennus valmistuu s. 26 Eläköön hiiva!

Lisätiedot

KASVUN MEKANISMEJA OSA 1

KASVUN MEKANISMEJA OSA 1 KASVUN MEKANISMEJA OSA 1 4 ENSTO Timo Luukkainen 6 3 STEP IT Jarkko Veijalainen 8 AVANT Risto Käkelä 10 BASWARE Hannu Vaajoensuu 14 KEMPPI Anssi Rantasalo 18 NORMET Aaro Cantell 22 ORAS GROUP Jari Paasikivi

Lisätiedot

Alkavalle yrittäjälle 2015. Perustamisopas. Varaa aika yritysneuvojalle lähelläsi: www.uusyrityskeskus.fi CERTIFIED BY ISO 9001

Alkavalle yrittäjälle 2015. Perustamisopas. Varaa aika yritysneuvojalle lähelläsi: www.uusyrityskeskus.fi CERTIFIED BY ISO 9001 Perustamisopas Alkavalle yrittäjälle 2015 CERTIFIED BY ISO 9001 Varaa aika yritysneuvojalle lähelläsi: www.uusyrityskeskus.fi 25 alkavien vuotta yrittäjien tukena CERTIFIED BY ISO 9001 Perustamisopas 2015

Lisätiedot

raportteja 76 HYVINVOINTIA TYÖSTÄxxx Kuinka työelämää voi kehittääxxx kestävällä tavalla?xxx Tuomo Alasoini

raportteja 76 HYVINVOINTIA TYÖSTÄxxx Kuinka työelämää voi kehittääxxx kestävällä tavalla?xxx Tuomo Alasoini raportteja 76 H E L S I N K I 2 0 1 1 HYVINVOINTIA TYÖSTÄxxx Kuinka työelämää voi kehittääxxx kestävällä tavalla?xxx Tuomo Alasoini Tuomo Alasoini Hyvinvointia työstä Kuinka työelämää voi kehittää kestävällä

Lisätiedot

Duo. www.rtkpalvelu.fi

Duo. www.rtkpalvelu.fi Duo 2 www.rtkpalvelu.fi 2009 RTK-PALVELU OY ja TECHNOPOLIS OYJ: Laatu tulee työn tuloksena s. 4 RTK-PALVELU MAAJOUKKUEEN yhteistyökumppaniksi s. 20 SADAN MILJOONAN metsästys s. 22 1 RTK-PALVELU 2 2009

Lisätiedot

Kauppakamari. -lehti. Satakunnan. Satakuntalaisen talouselämän ykköslehti! 8 10 22 Tieverkon peruskunnostus pahasti myöhässä

Kauppakamari. -lehti. Satakunnan. Satakuntalaisen talouselämän ykköslehti! 8 10 22 Tieverkon peruskunnostus pahasti myöhässä Satakunnan 1 2014 Kauppakamari -lehti 6 Pöytä on katettu, kelpaako tarjonta vieläkään? 8 10 22 Tieverkon peruskunnostus pahasti myöhässä Mainoseurot uusjaossa Luontoisedut osa palkkaa Satakuntalaisen talouselämän

Lisätiedot

It s all about the attitude VUOSIKERTOMUS 2010

It s all about the attitude VUOSIKERTOMUS 2010 It s all about the attitude 10 VUOSIKERTOMUS 2010 Puhdasta energiaa ja vettä Vaconin tuotteet jos mitkä ovat puhdasta teknologiaa. Maailmassa käytetystä sähköstä noin kolmannes kuluu sähkömoottoreissa,

Lisätiedot

Yhteenveto verkottuneen toiminnan turvallisuudesta tehdyistä tutkimuksista ja selvityksistä

Yhteenveto verkottuneen toiminnan turvallisuudesta tehdyistä tutkimuksista ja selvityksistä TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-07169-08 Kemikaaliverkot Yhteenveto verkottuneen toiminnan turvallisuudesta tehdyistä tutkimuksista ja selvityksistä Kirjoittajat: Luottamuksellisuus: Yngve Malmén & Ismo Ruohomäki

Lisätiedot

Suomi Teollisen Internetin Piilaakso

Suomi Teollisen Internetin Piilaakso Heikki Ailisto (toim.) Martti Mäntylä (toim.) Timo Seppälä (toim.) Jari Collin Marco Halén Jari Juhanko Marko Jurvansuu Raija Koivisto Helena Kortelainen Magnus Simons Anu Tuominen Teuvo Uusitalo Suomi

Lisätiedot

Psykososiaalisen työympäristön arvioiminen

Psykososiaalisen työympäristön arvioiminen Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 36 Sinikka Soini, TuATTL Jussi Vahtera,TuATTL Marjut Joki, TuATTL Jukka Aaltonen, Tutsp Liisa Bifeldt, Tutsp Seija Lähteenmäki, Tutsp Antero Utriainen, Tutsp Psykososiaalisen

Lisätiedot

Hyvä sääntely parempi Suomi

Hyvä sääntely parempi Suomi Hyvä sääntely parempi Suomi Elinkeinoelämän 5 teesiä ja käytännön ehdotuksia, joilla sääntelyä vähennetään ja parannetaan Hyvä sääntely kilpailukykyä kasvua työllistämistä Sääntelyn on tuettava yritysten

Lisätiedot

Vakavien vaaratapahtumien tutkinta. Opas sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioille

Vakavien vaaratapahtumien tutkinta. Opas sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioille Opas sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioille Kustantaja: Suomen Potilasturvallisuusyhdistys ry www.potilasturvallisuusyhdistys.fi Toimituskunta: Haavisto E, Helovuo A, Kinnunen M, Peltomaa K. 2012

Lisätiedot

Tasapaino voi muuttua tulevaisuuden turmioksi. Projektiviestinnän johtaminen on tutkakatveessa. Epävarmuus hallintaan projektiliiketoiminnassa

Tasapaino voi muuttua tulevaisuuden turmioksi. Projektiviestinnän johtaminen on tutkakatveessa. Epävarmuus hallintaan projektiliiketoiminnassa 2/2011 TASAPAINO 6 Tasapaino voi muuttua tulevaisuuden turmioksi 12 Hengailu voi pelastaa projektin 18 Projektiviestinnän johtaminen on tutkakatveessa 28 Ota laatuäly käyttöön 46 Epävarmuus hallintaan

Lisätiedot

tempo LIIGAT & LASTI Näin valitaan oikea WMS Britax: Varastointi ja kuljetukset samalta kumppanilta TEEMA TEKNIIKKA

tempo LIIGAT & LASTI Näin valitaan oikea WMS Britax: Varastointi ja kuljetukset samalta kumppanilta TEEMA TEKNIIKKA Britax: Varastointi ja kuljetukset samalta kumppanilta tempo Logistiikkalehti Tempo. Posten Logistikin yrityslehti. 2.2013 LIIGAT & LASTI TEEMA Käteisen käyttö vähenee: Tavarantoimitusketjut kiinnostavat

Lisätiedot

KOMISSION TIEDONANTO. Suuntaviivat valtiontuesta rahoitusalan ulkopuolisten vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseen ja rakenneuudistukseen

KOMISSION TIEDONANTO. Suuntaviivat valtiontuesta rahoitusalan ulkopuolisten vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseen ja rakenneuudistukseen EUROOPAN KOMISSIO Bryssel XXX [ ](2013) XXX draft KOMISSION TIEDONANTO Suuntaviivat valtiontuesta rahoitusalan ulkopuolisten vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseen ja rakenneuudistukseen (ETA:n kannalta

Lisätiedot

OPAS TOIMINNAN KEHITTÄJÄLLE. Onnistunut vapaaehtoistoiminta

OPAS TOIMINNAN KEHITTÄJÄLLE. Onnistunut vapaaehtoistoiminta OPAS TOIMINNAN KEHITTÄJÄLLE Onnistunut vapaaehtoistoiminta OPAS TOIMINNAN KEHITTÄJÄLLE Onnistunut vapaaehtoistoiminta Sisältö Lukijalle... 5 1 Ennen kuin vapaaehtoinen saapuu... 7 1.1. Koko yhteisö toimintaa

Lisätiedot

Kuluttajaviraston uutiskirje 2/2007

Kuluttajaviraston uutiskirje 2/2007 2/2007 18.4.2007 Tutkassa nyt Kun pelkkä mielikuva ei riitä Artikkelit Kuluttajaoikeuden teemat 2007 Kuluttajavirastossa Kuluttajapoliittinen ohjelma on voimassa viimeistä vuottaan. Työ ohjelman keskeisillä

Lisätiedot

KANNATTAAKO JULKISTEN HYVINVOINTI- PALVELUJEN TUOTANTO ULKOISTAA YKSITYISELLE SEKTORILLE?

KANNATTAAKO JULKISTEN HYVINVOINTI- PALVELUJEN TUOTANTO ULKOISTAA YKSITYISELLE SEKTORILLE? Heikki Taimio Erikoistutkija, Palkansaajien tutkimuslaitos KANNATTAAKO JULKISTEN HYVINVOINTI- PALVELUJEN TUOTANTO ULKOISTAA YKSITYISELLE SEKTORILLE? Artikkeli käsittelee ensin terveys- ja sosiaalipalveluiden

Lisätiedot

VERKONKUTOJAN KÄSIKIRJA nro 2 Miten toteuttaa kylän, seutukunnan tai maakunnan kattava valokuituverkko?

VERKONKUTOJAN KÄSIKIRJA nro 2 Miten toteuttaa kylän, seutukunnan tai maakunnan kattava valokuituverkko? VERKONKUTOJAN KÄSIKIRJA nro 2 Miten toteuttaa kylän, seutukunnan tai maakunnan kattava valokuituverkko? Tuija Riukulehto Suomen Seutuverkot ry Maaseudun verkkorakenteet hanke 2007 SISÄLLYSLUETTELO: 1

Lisätiedot