Tunnetta vai liiketaloutta s. 4 Lihamarkkinakatsaus s. 6 Hyppää rehuauton matkaan s. 12. Mix IHMEessä on kysymys kustannussäästöstä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tunnetta vai liiketaloutta s. 4 Lihamarkkinakatsaus s. 6 Hyppää rehuauton matkaan s. 12. Mix IHMEessä on kysymys kustannussäästöstä"

Transkriptio

1 1/11 Tunnetta vai liiketaloutta s. 4 Lihamarkkinakatsaus s. 6 Hyppää rehuauton matkaan s. 12 Mix IHMEessä on kysymys kustannussäästöstä s. 17 Finnpigin karjuaseman laajennus valmistuu s. 26 Eläköön hiiva! s. 32 Lisää voimaa yhdessä

2

3 Tässä numerossa Ajankohtaista Tunnetta vai liiketaloutta - Jouko Lahtinen...s. 4 Lihankulutus kasvussa - Matti Perälä...s. 6 Atria toi markkinoille uuden Kulinaari-tuotesarjan - Matti Perälä...s. 7 Investointeja Atrian ja koko suomalaisen nautaketjun kilpailukyvyn parantamiseksi - Matti Perälä...s. 8 Vahingoista viisastuu - Juha Helander...s. 10 Hyppää Rehuauton matkaan - Hanna Kasari...s. 12 Rehukuljetus alkaa kuormien suunnittelusta - Anne Rauhala...s. 13 Uudistuksia A-Rehun Koskenkorvan tehtaalla - Hanna Kasari...s. 14 Lisää kapasiteettia käyttöön Varkaudessa - Hanna Kasari...s. 14 Siilomerkit tulevat pakollisiksi: paljon hyötyjä pienellä vaivalla - Sirpa Perkkiö...s. 15 AtriaSika Tuottoisaa lihasian kasvatusta Nurmossa - Hanna Kasari & Pasi Pohjois-Koivisto...s. 16 Mix IHMEessä on kysymys kustannussäästöstä - Kimmo Kytölä...s. 17 Lihasikojen päiväkasvuseuranta on osa tuotannon tuottavuuden seurantalisää - Hanna-Maija Tuuri...s. 18 Parhaat paransivat tuloksiaan entistä korkeammiksi - Hanna-Maija Tuuri...s. 19 Emakoiden kunnostaminen tiineytyksen ja tiineyden aikana on tasapainon hakua - Marko Övermark...s. 20 Hyödynnä heteroosi porsastuotannossa - Timo Serenius...s. 22 AtriaSika ketju mittaa ja kehittää sikojen hyvinvointia kansainvälisesti ainutlaatuiselle tasolle - Taneli Tirkkonen... s. 24 Finnpigin karjuaseman laajennus valmistuu - Heikki Hassinen... s. 26 AtriaNauta Hiehojen punnituksilla tarkkuutta teuraisiin - Susanna Vehkaoja...s. 28 TehoElmeriin uusia ominaisuuksia - Sinikka Tommila...s. 30 Eläköön hiiva! - Ilkka Ala-Fossi...s. 32 Osaatko vasikka-asiat? - Maarit Ilola...s. 33 Itikka & Lihakunta Itikka osuuskunnan ja Lihakunnan taloudet ovat tasapainoisia ja hyvin samantasoisia - Reijo Flink...s. 34 AtriaTuottaja 3

4 Pääkirjoitus Tunnetta vai liiketaloutta? Voiko otsikkoa ylipäätään asettaa vaihtoehtoiseksi? Liiketalouden teoriat on toki määritelty moneen kertaan ja niitä on modernisoitu kuhunkin aikajaksoon sopiviksi. On kuitenkin tiettyjä yksinkertaisia perusasioita, jotka kantavat aina meneillään olevasta trendistä huolimatta: tulot/menot, voitto/tappio, kysyntä/tarjonta, positiivinen kassavirta/negatiivinen jne. Kaikista näistä tekijöistä muodostuvat yrittämisen realiteetit, joiden kautta pitää tehdä ratkaisuja, olkoon yritysmuoto mikä tahansa. Vain kannattava toiminta takaa yrittämiselle tulevaisuuden, jota voi itse ohjailla. Toisaalta tunne on tullut osaksi liiketaloutta monessakin mielessä. Tunne saattaa ohjata esim. sijoittajia yhtä paljon kuin tieto. On hyvin vaikea tietää maailman makrotalouksien vaikutusta raaka-aineiden hintakehitykseen, rahan hintaan tai vaikkapa tulevaan satoon. On tehtävä tunteisiin tai kokemuksiin nojautuen joitakin ratkaisuja, jotka todennäköisesti täyttävät myös kannattavan yritystoiminnan vaatimukset. Meidän tunteitamme pyritään ohjaamaan monella tavoin. Tyypillisimpiä keinoja ovat mainostaminen, markkinointiviestintä, positiivisten kokemusten levittäminen suusta suuhun tai vaikkapa negatiivisten huhujen liikkeelle paneminen. Kaikkihan me uskomme kolmanteen valtiomahtiin, lehdistöön. Radion ja television tuomat jutut tuntuvat aina tosilta, vaikka monesti kuva tuo eteemme ainoastaan pienen osan koko totuudesta. On kuitenkin luotu tunne, että näin on. Me olemme joutuneet maataloudessa kokemaan entisestään kovenevan liiketalouden, jota pyritään ohjaamaan sekä tunteella että liiketaloudella. Koska me palvelemme ruoan tuottajina valtaosaa väestöä kautta maapallon, meidän on otettava huomioon myös kuluttajien tunteet. Tunteiden saattamiseksi mahdollisimman totuuden mukaisiksi on huolehdittava asiallisesta informaatiosta sekä siitä, että tekeminen on lupausten tasolla. Kun me puhumme tässä tapauksessa ihmisten välisestä toiminnasta, on varmaa, että erilaisia tunteita riittää. Tunnetiloiksi on pyritty viemään sademetsät, veden riittävyys, viljan jalostaminen lihaksi ja maidoksi, geenimuuntelu, jalostus, kotimaisuus, eettisyys, eläinten hyvinvointi lista on lähes loputon. Kuka sitten päättää, mikä on tunnetta ja mikä järkevää liiketaloutta? Yritystoiminta pitää sisällään aina myös riskit. Päätöksiä tehdessä riskit kartoitetaan ja ne pyritään minimoimaan. Ratkaisut tehdään maatiloilla isäntäväen toimesta ja yrityksissä valituissa elimissä. Molemmat käyttävät apunaan liiketaloudellisia laskelmia, asiantuntijoita, kokemuksia ja ripauksen tunnetta siitä, että nyt olemme oikealla tiellä. Yhteiskuntamme on edennyt noin sadassa vuodessa maatalousvaltaisesta tuotannosta teollistuneeseen ja palveluja tuottavaan hyvinvointiyhteiskuntaan. Maatilojen määrä on puolittunut kymmenen vuoden jaksoissa jo sadan vuoden ajan. Monet tuottajaosuuskunnat ovat toimineet nekin jo sadan vuoden ajan, mutta joutuneet tekemään liiketaloudellisia, tunteiden vastaisia ratkaisuja jokaisella vuosikymmenellä taatakseen yritysten kannattavuuden ja jatkuvuuden taas seuraaville sukupolville. Tälläkin hetkellä meneillään olevat maailman ruokakriisit ovat opettaneet meitä oman ruoan tuotannon välttämättömyydestä. Meidän on tunnustettava ja tunnettava alaamme kohtaan kohdistuvat omat ja asiakkaittemme tunteet, mutta hallittava niitä liiketaloudellisin perustein Jouko Lahtinen toimitusjohtaja A-Tuottajat Oy, A-Rehu Oy Tulossa AtriaNauta & AtriaSika risteily Turku-Tukholma-Turku Varaa jo nyt aika kalenteriisi. Julkaisija A-Tuottajat Oy Painopaikka PunaMusta Oy ISSN (painettu) ISSN X (verkkolehti) Päätoimittaja Jouko Lahtinen Toimituskunta Jouko Lahtinen, Maarit Ilola, Anne Rauhala, ja Kirsi Eeli. Toimitussihteeri Sirpa Perkkiö Sivunvalmistus Oy Viestintä-Perkkiö Aineistot Oy Viestintä-Perkkiö puh , fax (09) Kansikuvassa Jaakko Kortesmäki ja Markku Puska (Sikana Oy) 4 AtriaTuottaja

5 A-Tuottajat Oy PL 910, ATRIA Vaihde Itikanmäenkatu 3, Seinäjoki Tilitys-, jäsen- ja saatava-asiat Tuottajapalautus A-Netti -palvelu AtriaNauta Tuottajapalvelu Nautarehut AtriaSika Porsasvälitys Uudiseläinvälitys Teurasilmoitukset Sikarehut Verkkopalvelut s-posti s-posti tuottajapalvelu AtriaTuottaja -lehden osoitteen muutokset Kirsi Eeli, puh , Nimitysuutisia Ota yhteyttä! Atria Liharalli Anne Idström on nimitetty AtriaNauta palvelun aluepäälliköksi vastuualueenaan Itä-Suomi alkaen. Hän on aiemmin toiminut A-Rehun ja A-Tuottajien palveluksessa asiakkuuspäällikkönä. Anne raportoi tehtävässään asiakkuusjohtaja Veli-Matti Jäppilälle. Siipikarjayksikön hygieniapäällikkö Petri Yli-Soinin toimenkuvaa on muutettu alkaen koskemaan siipikarjassa eläinten terveydenhuollon kehittämistä ja varmistamista. Petrin uusi nimike on siipikarjan terveydenhuoltoeläinlääkäri ja hän raportoi tehtävässään siipikarjan alkutuotantojohtaja Harri Rosenbergille. Perinteinen motoristien kesäajo järjestetään viikolla 28. Kokoontuminen maanantaina ja paluu kotikonnuille torstaina Kohteena on tänä vuonna Itä-Suomi ja siellä ajosuuntana etelä-pohjoinen. Tarkemmat tiedot myöhemmin keväällä. Tiedustelut ja lisätietoja: AtriaTuottaja 5

6 Lihamarkkinakatsaus Lihan kulutus kasvussa Taantuman jäljet katovat lihamarkkinoilta. Kuluttajien usko omaan talouteensa on vahvistunut ja lihankin kulutus kääntyi viime vuonna kasvu-uralle. Vuonna 2010 syötiin lihaa 3,2 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Parhaiten pärjäsi naudan- ja broilerinliha: molemmat noin viiden prosentin kasvulla. Sianlihaakin kulutettiin pari prosenttia enemmän kuin vuonna Naudanlihan kulutus tuntuu olevan erittäin suhdanneherkkää. Pahimpaan taantuman aikaan ainakaan fileitä ei saanut kaupaksi oikein millään hinnalla, mutta nyt niiden kauppa tuntuu jopa hiukan ylikuumenneelta. Naudanlihan kulutus kääntyikin viime vuonna kasvuun noin viiden prosentin verran. Kulutuksen voimakasta kasvua selittää ravintolakaupan kasvu ja arvo-osien voimakas kysynnän muutos. Lisäksi jauhelihan kysyntäkin on aivan eri tasolla kuin pahimpaan laman aikaan. Naudanlihan pakkasvarastot ovat valtakunnassa painuneet erittäin matalalle. Samaan aikaan olemme pääsemässä viime vuonna syntyneestä teurasruuhkasta eroon ja kysyntä ja tarjonta tasapainottuvat vihdoinkin. Hyvä niin: se antaa naudanlihalle ja nautasektorille mahdollisuuksia vaikka kasvuun ja mahdollistaa hinnan kääntymisen nousuun. Vihdoinkin. Me teemme kaikkemme sen eteen. Tällaisessa markkinatilanteessa on mahdollisuuksia saada laadukkaasta kotimaisesta naudasta sille kuuluva oikea hinta. Voitte olla varmoja, että Atria suurimapana nautatalona tekee kaikkensa, että näin myös käy. Sianlihan kohdalla markkinatilanne ei ole vielä helpottanut. Euroopassa on edelleen tarjolla liikaa sianlihaa kulutukseen nähden. Samaan aikaan Venäjä nostaa omaa tuotantoaan ja rajoittaa meillekin tutuilla keinoillaan tuontia maahan. Amerikka hyödyntää vientimarkkinoilla heikkoa dollariaan ja vie markkinoita eurooppalaiselta sianlihalta. Tämä on vaikea yhtälö. Kun tähän yhtälöön lisää vielä hurjasti kohonneet tuotantokustannukset viljan hinnan nousun takia, niin vaikeusastetta riittää. Suomeenkin tuodaan edelleen aivan ennätyshalpaa sianlihaa, eikä vientimarkkinoilla vielä näy viljan hinnan nousun tuoma hintapaine. Lihan hinta ei vaan lähde nousuun millään. Olemme kotimarkkinoillakin täysin jumissa tuontilihan hinnan ja kovien pakkasvarastojen takia. Suomessa oli viime vuoden lopussa noin 15 miljoonaa kiloa sikaa pakkasessa ja se on aivan liian paljon. Meilläkin oli sitä liikaa, mutta olemme onnistuneet purkamaan varastoja jo jonkin verran. Tuontiliha hinnoittelee ja ohjaa kaupankäyntiä jo myös vähittäiskaupassa, puhumattamaan tukkumarkkinoiden kaupankäynnistä ja hinnoittelusta. Ilman muutosta kansainvälisillä sianlihamarkkinoilla, emme mekään saa hintaa ylös ja niin kovasti kaivattua kannattavutta ja taloustilannetta tiloilla paranemaan. Hyvä kilpailijamme kotimaassa yrittää ansiokkaasti parantaa sianlihan kysyntää rypsiporsas-konseptillaan, joka on tullut markkinoille. Aika näyttää, kuinka kuluttajat ja kauppa sen ottavat vastaan. Me toivomme kaikille sellaisille toimille menestystä, jolla parannetaan sianlihan imagoa ja kysyntää. Tulemme itse omassa markkinointiviestinnässä voimakkaasti esiin tämän vuoden aikana uusilla teemoilla ja tarvittaessa vaikka omalla possukonseptillakin. Kulutuksen kasvu suuntautuu tuontilihaan Kulutuksen kasvu ei ole niin postiivinen ilmiö, miltä se ensin tuntuu. Se kun suuntautuu nyt tuontilihaan. Kaikissa lihalajeissa tuontilihan osuus kotimaisesta kulutuksesta on kasvussa. Siipikarjassa tuontilihan osuus kasvoi 17 %, naudassa 15 % ja sianlihassa jopa 21 % edellisvuoteen verraten. Tuontilihaa kuluu pöydissä siis entistä enemmän. Tämä johtuu osittain vaikeasta alkuvuodesta ja viime vuoden työtaisteluista, mutta osittain myös kaupan aktiivisuudesta ja kuluttajien hyväksynnästä. Kaup- 6 AtriaTuottaja

7 paa houkuttaa halpa tuontiliha, varsinkin kun tuontilihaa kauppaavat tunnetut kotimaiset talot ja lihan merkkikin vähintään tuntuu kotimaiselta. Kuluttajat ovat ymmällään, eivätkä aina jaksa tarkistaa lihan alkuperää. Luottavat kotimaiseen vanhaan merkkiin ja olettavat tuotteen ilman muuta olevan kotimaista. Iso osa kuluttajista ei enää myöskään välitä kotimaisuudesta niin paljon kuin aikaisemmin. Tuontilihaan totutaan pikku hiljaa ruokaskandaaleista ja dioksiinikohuista huolimatta. Atria taitaa olla ainut aidosti kotimainen merkki ruokamarkkinoilla. Se on sitä kaikissa lihalajeissa ja kaikissa valmisteissa. Niin aiomme olla jatkossakin ja korostaa kotimaisuuttamme entistäkin enemmän. Kotimaassa tuotetun lihan hinnan on noustava tuontantokustannuksia vastaavasti Lihan hinta seuraa viljan ja rehun hinnan kehitystä. Tämä totuus ei ole muuttunut miksikään. Nyt se tuntuu vain vievän liikaa aikaa. Mutta ennemmin tai myöhemmin niin tapahtuu. Naudanlihassa kytkentä maailmanmarkkinoilla ei ole niin selvä. Maailmalla kun nauta tuotetaan usein paljon meitä extensiivisemmin eli pelkästään laitumen ja heinän voimin. Meillä sen sijaan viljaa kuluu paljon naudanlihantuotannossakin. Sialla ja broilerilla kytkentä on samanlainen kaikkialla maailmassa. Jopa Tanskassa, missä tuottajahinta laahaa edelleen liian alhaalla. Tanskalaisten merkitys on erittäin iso. He kun ovat maailman kovimmat ja suurimmat sianlihakauppiaat. Uskomme edelleen sikamarkkinoiden hintakehityksen kääntyvän nousuun ennen kesää. Näin on pakko tapahtua, jos aiomme tuotta lihaa nykymäärin ja edes jollain lailla kannattavasti. Yksin emme siihen pysty: ei yksin Atria Suomessa, eivätkä edes kaikki suomalaiset toimijat yhdessä. Me elämme täysin kansainvälisessä kilpailukentässä. Matti Perälä lihaliiketoiminnan johtaja Atria Suomi Oy Atria toi markkinoille uuden Kulinaari-tuotesarjan Atria Kulinaari on leivänpäällisten uusi tuoteperhe, joka tuli kauppoihin helmikuun alussa. Lanseeratuista tuotteista neljä on täysin uusia tuotteita ja kaksi on jo olemassa olevaa. Kulinaari-perheeseen siirtyvät Atria Kylmäsavu Härkä ja Atria Kylmäsavu Kinkku. Uusia tuotteita ovat Atria Kulinaari Naudan Savupaisti, Atria Kulinaari Porsaan Pihvifilee, Atria Kulinaari Palvikinkku, Atria Kulinaari Perinnekinkku ja Atria Kulinaari Ohut Kylmäsavukinkku. Raaka-aineina Kulinaari-sarjan tuotteissa käytetään parhaita kinkkuja ja paisteja. Lihapitoisuus on minimissään 95 %. Atria Kulinaarit eivät sisällä natriumglutamaattia eivätkä allergisoivia aineita (= EU:n allergisoivien aineiden listalla lueteltuja aineita). Ne on valmistettu perinteisillä, hyviksi todetuilla resepteillä ja menetelmillä. Atria Kulinaarit on pakattu laadukkaisiin uuden sukupolven kartonkirasioihin, jotka on valmistettu kierrätettävästä materiaalista. Rasioissa käytetty tekniikka on aivan uutta leivänpäällismarkkinoilla. Rasiassa on kansi, joka avataan liu uttamalla se pois rasian päältä. Liukukansi on uudelleen suljettava, joten sen avulla tuote säilyy erinomaisesti jääkaapissa avattunakin. Houkuttelevannäköisen rasian pohjaan on painettu tarina Kulinaarin alkuperästä. Kannattaa tutustua! AtriaTuottaja 7

8 Ajankohtaista Investointeja Atrian ja koko suomalaisen nautaketjun kilpailukyvyn parantamiseksi Atria Oyj julkaisi pörssitiedotteen, jossa ilmoitimme, että investoimme Kauhajoen nautateurastamon uudistamiseen ja laajentamiseen yhteensä noin 26 miljoonaa euroa ja keskitämme sinne Kuopion tuotantolaitoksemme naudanteurastus ja -leikkuutoiminnot. Samalla ilmoitimme, että käynnistämme Saarioisten kanssa yhteistyön Itä-Suomen nautateurastuksissa. Suomen johtavana naudanlihan jalostajana kannamme vastuumme ja huolemme myös koko suomalaisen naudanlihantuotannon kilpailukyvystä ja tulevaisuudesta. Atria on ainoana suomalaisena lihanjalostajana sitoutunut 100-prosenttisesti kotimaisen naudanlihan käyttöön omalla tuotemerkillä myytävissä tuotteissa. Tähän haluamme sitoutua myös jatkossa. Halpa tuontiliha on haastanut suomalaisen naudanlihan Teimme päätöksen uuden nautateurastamon investoinnista ja teurastusja leikkuutoimintojen keskittämisestä yhteen tehokkaaseen yksikköön sekä atrialaisen nautaketjun että koko suomalaisen naudanlihan kilpailukyvyn turvaamiseksi. Suomalaisten naudanlihan kulutus on hieman laskenut jo useamman vuoden ajan, mutta samaan aikaan halvan tuontilihan osuus markkinoilla on lisääntynyt. Viime vuonna tuonti lisääntyi kahdella miljoonalla kilolla yli 17 miljoonaan kiloon. Halpa tuontiliha on suuri haaste naudanjalostuksemme hintakilpailukyvylle, mutta erityisen suuri haaste se on naudanlihan tuottajille. Halpa tuontiliha painaa suomalaisen naudanlihan tuottajahintaa alas. Tämän lisäksi suomalaisilla tuotantotiloilla on suuria kustannuspaineita muun muassa rehunhintojen voimakkaan kallistumisen takia. Jotta atrialainen nautaketju voisi tällaisessa tilanteessa turvata tulevaisuuden toimintansa, teimme varsin radikaalit investointi- ja keskittämispäätökset, joilla parannamme oman nautaketjumme kilpailukykyä ja kannattavuutta pitkällä aikavälillä. Nykyisten teurastamoiden tehokkuus on riittämätön ja ylikapasiteettia syntyy merkittävästi Atria kilpailee Suomessa isojen kansainvälisten kilpailijoiden kanssa yhä enemmän myös hinnalla. Tällöin sen toiminnan tehokkuuden ja kustannustason pitää olla hyvin kilpailukykyinen. Teurastamojen osalta näin ei kaikilta osin ole. Meillä on Suomessa kaksi nautateurastamoa, yksi Kuopiossa ja toinen Kauhajoella. Molemmat teurastamot ovat tämän päivän mittapuulla vanhentumassa niin laitteistoil- 8 AtriaTuottaja

9 taan kuin tiloiltaankin. Teurastamojen kunto sinänsä on hyvä, mutta niiden tuottavuus ja kustannustehokkuus eivät vastaa tämän päivän tarpeita. Kustannuksemme teurastettua nautakiloa kohden tulisi olla huomattavasti alempi. Vanhentuneiden laitteistojen ja kiinteistöjen osalta olemme tulleet kestämättömään tilanteeseen. Kiinteistöt vaativat lähitulevaisuudessa peruskorjausta ja tuotantolaitteistoja pitää uusia tehokkuuden nostamiseksi. HK Ruokatalo Oy irtisanoi naudanteurastusta koskevan yhteistyösopimuksen ja yhteistyö päättyy näillä näkymin helmikuussa Sopimuksen loppumisen takia naudanlihan teurastuksemme vähenee 5 7 miljoona kiloa vuodessa. Viime vuonna koko nautateurastuksemme määrä oli noin 40 miljoonaa kiloa, eli vähennys on hyvin merkittävä. Vähenemisen takia meille syntyy teurastamoihin huomattava määrä ylikapasiteettia. Koko nautaketjun kannattavuuden turvaamiseksi meidän on pakko sopeuttaa tuotantoa siten, että pystymme teurastamaan naudat mahdollisimman kustannustehokkaasti. Keskittäminen yhteen tehokkaaseen teurastamoon Kauhajoella on kilpailukykyisin ratkaisu Paras tapa naudanteurastuksen tehokkuuden lisäämiseksi on toimintojen keskittäminen, jolloin kiinteiden ja muuttuvien kustannusten osuus tuotettua lihakiloa kohden on alhaisin. Yhdessä yksikössä voidaan lisäksi paremmin hyödyntää ja kehittää uutta ja tehokasta tuotantokoneistoa. Investoiminen kahteen, kansainvälisesti ottaen pieneen teurastamoon ja kahden pienen teurastamon ylläpito ei ole kannattavaa ja kustannustehokasta. Kun kartoitimme vaihtoehtoja naudanteurastuksemme kustannustehokkuuden parantamiseksi ja ylikapasiteetin purkamiskesi, päädyimme neljään päävaihtoehtoon: z uuden nautateurastamon rakentaminen Nurmon tuotantolaitoksen yhteyteen z investoiminen Kuopion nautateurastamon peruskorjaukseen z investoiminen Kauhajoen nautateurastamon peruskorjaukseen z uuden teurastamon rakentaminen Keski-Suomen alueelle tai siellä olemassa olevien, hyväkuntoisten tehdaskiinteistöjen hyödyntäminen. Näissä kaikissa vaihtoehdoissa teimme perusteelliset investointilaskelmat laitteiden ja rakentamisen osalta. Lisäksi otimme huomioon hankintaan, kuljetuksiin, teuraseläinten hyvinvointiin, työvoiman saantiin, infrastruktuuriin ja tulevaisuuden laajentumismahdollisuuksiin liittyvät näkökulmat ja kustannukset. Perusteellisen analyysin jälkeen lopputulos oli, että Kauhajoki on neljästä vaihtoehdosta sekä kustannuksiltaan että riskeiltään edullisin. Tuotannolliselta tehokkuudeltaan Kauhajoki on jo valmiiksi kansainvälisellä tasolla. Kuopion teurastamon tehokkuus ei ole samalla tasolla kuin Kauhajoen johtuen paljolti tuotantomenetelmistä. Kuopion kustannukset tuotettua nautakiloa kohden ovat merkittävästi Kauhajokea korkeammat. Keskittämällä nautateurastuksen Kuopioon, investointikustannukset olisivat suuremmat ja vuotuiset säästöt pienemmät kuin Kauhajoki-vaihtoehdossa. Lisäksi tontin sijainti laajenemismahdollisuuksia ajatellen on hyvin epäedullinen. Nurmon vaihtoehto olisi toiminnallisesti paras, mutta se olisi vaatinut liian suuret investoinnit. Uusinvestointi Keski-Suomeen olisi ollut myös liian kallis vaihtoehto. Kahden vanhan teurastamon asteittainen alasajo ja yhden uuden teurastamon ylösajo olisi merkinnyt liian suuria taloudellisia ja toiminnallisia riskejä koko nautaketjun näkökulmasta. Pelkästään infrastruktuuriin sekä työvoiman saatavuuteen ja pysyvyyteen uudella teurastamopaikkakunnalla liittyvät riskit olisivat olleet liian suuria. Yhteistyömme Saarioisten kanssa turvaa eläinten hyvinvoinnin kuljetusten aikana Eläinten hyvinvointi kuljetusten aikana on koko Atrian lihateollisuuden menestymisen keskeinen osatekijä. Emme missään olosuhteissa voi toimia eläinten hyvinvoinnin tai sitä kuljetusten aikana säätelevän lainsäädännön vastaisesti. Eläinten hyvinvoinnin turvaamiseksi kuljetusten aikana, mutta myös kuljetuskustannusten minimoimiseksi, olemme neuvotelleet yhteistyösopimuksen Saarioinen Oy:n kanssa teurastuksesta. Teurastusyhteistyön keskuspaikkana on Saarioisten Jyväskylän teurastamo. Atrian hankkimat naudat teurastetaan tulevaisuudessa Kauhajoella ja Jyväskylässä, jolloin kuljetusmatkat eivät missään olosuhteissa aiheuta riskiä nautojen hyvinvoinnille. Kuljetusmatkat joiltakin hankinta-alueilta lyhenevät tuntuvasti teurastuksemme alettua Jyväskylässä. Jatkamme neuvotteluja myös muiden mahdollisten yhteistyökumppaneiden kanssa sekä teurastuksen kilpailukyvyn että kuljetettavien eläinten hyvinvoinnin turvaamiseksi ja parantamiseksi. Atria jatkaa mittavia kehittämispanostuksiaan Itä-Suomen naudanlihatuotantoon Atria on ollut laaja-alaisesti kehittämässä naudanlihantuotantoa Itä-Suomessa jo vuosikymmenien ajan. Näin toimimme myös tulevaisuudessa. Olemme olleet ja olemme edelleenkin rahoittajana useissa kehittämishankkeissa. Tällä hetkellä olemme mukana yksityisrahoittajana Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen MTT:n InnoNauta -hankkeessa, jota toteutetaan muun muassa Pohjois-Savon ELY-keskuksen alueella. Lisäksi Pohjois-Savossa on käynnistymässä Savonia-ammattikorkeakoulun vetämä hanke, jossa luodaan malli uusien jalostustekniikoiden käytöstä nykyaikaisella maitotilalla. Panostuksemme Itä-Suomen rehuteollisuuteen ovat myös mittavia. A-Rehu Oy:n Varkauden tuotantolaitoksella valmistamme kotimaista rehua koko Itä-Suomen käyttöön. A-Tuottajat Oy on välittänyt vuosittain Itä-Suomessa yli vasikkaa kasvamaan alueen nautakasvattamoihin. Panostamme edelleen voimakkaasti alueen naudanlihantuotantoon välittämällä vasikat mahdollisimman lyhyellä noutoajalla lähialueen kasvattajille. yhteistyöterveisin Matti Perälä lihaliiketoiminnan johtaja Atria Suomi Oy AtriaTuottaja 9

10 Korvaako vakuutus? Vahingoista viisastuu 2010 jää aikakirjoihin vuotena, jolloin maatalouden suurvahinkojen määrä nousi aivan uudelle tasolle. Toinen viime vuodelle tilastoitu vahinkoennätys liittyy myrskyihin, joiden korvausten loppusumma kohosi korkeammalle kuin koskaan aiemmin. Toivottavaa on, että vuosi 2010 ilmenee tulevaisuudessa taaksepäin katsottaessa poikkeuksellisena piikkinä selvästi matalammassa vahinkosarjassa. Toinen vaihtoehto on se, että nyt Suomessa noustiin vahinkojen määrissä pysyvästi korkeammalle tasolle. Edellä mainituissa tilastoissa näkyviä vahinkoja sattui paljon, mutta silti vain osa niistä kirjautuu vakuutusyhtiöiden tilastoihin korvauksina. Osa syntyneistä vahingoista jää maatilayrittäjien kontolle vakuutuksen puuttumisen vuoksi tai siksi, että vahinko ei kuulu vakuutusten korvauspiiriin. Tässä artikkelissa käydään läpi vuoden 2010 aikana sattuneiden vahinkojen oppeja. Tarkoituksena on jakaa ennalta ehkäisevää tietoa niin, ettei kaikkien tarvitse saada opetusta omakohtaisten vahinkojen kautta. Sanotaan, että fiksuimmat oppivat toisten vahingoista, ja tätä menetelmää tässä artikkelissa pyritään edistämään. Nämä opit liittyvät sekä riittävän vakuutusturvan hankkimiseen että vahinkojen ennaltaehkäisyyn. Maatalouden korvatut korvatut suurvahingot suurvahingot (kaikki yli :n vahingot) (kaikki yhtiöt, yli e:n vahingot) Suurpalot Oheisessa kuviossa on Finanssialan keskusliiton kokoama alustava tilasto kaikkien vakuutusyhtiöiden ns. suurvahingoista maataloudessa. Suurvahingoksi luetaan vahingot, joiden korvausmäärä ylittää euroa. Kuvion suurvahingot ovat tulipaloja. Vuosien välillä on ollut aiemminkin vaihtelua, mutta vuosi 2010 nostaa vahinkojen määrän aivan uudelle tasolle. Maatalouden rakennekehityksen myötä on luonnollista, että myös suurien vahinkojen osuus lisääntyy. Samanaikaisesti on kuitenkin todisteltu sitä, että uudisrakentaminen tuottaa aiempaa paloturvallisempaa rakennuskantaa. Ikävä kyllä näin ei ole tilaston mukaan käynyt. Vahinkojen kohteina on hyvin uusiakin rakennuksia. Syttymissyinä suurvahingoissa korostuvat sähkölaitteisiin liittyvät syyt. Puolet selvitetyistä syttymissyistä liittyy sähkölaitteisiin tai -asennuksiin. Vahinkojen rajoittamisessa on paloviranomaisten mukaan korostunut palo-osastoinnin merkitys. Myös maa- ja metsätalousministeriössä (MMM) havahduttiin maatalouden suurvahinkojen kasvuun. Siksi kesällä 2010 astui voimaan tuettua maatalousrakentamista koskeva uusittu paloturvallisuusohje. Kyseisen ohjeen konkreettisimmat muutokset koskevat osastokokovaatimuksia ja palovaroitinjärjestelmiä. Suupaloista saadut opit: z Noudatetaan kaikessa uudisrakentamisessa MMM:n paloturvallisuusohjetta. z Maatalouden palovaroitinjärjestelmiä otetaan käyttöön myös vanhoissa tuotantorakennuksissa. z Sähkölaitteiden kunto tarkastetaan säännöllisesti asiantuntijavoimin Myrskyt Viime kesän ennätyskuuma ja pitkä hellejakso purkautui heinä-elokuun vaihteessa poikkeuksellisen rajuina myrskyinä. Asta-, Veera-, Lahja- ja Sylvi-myrskyt tekivät useilla paikkakunnilla tuhoisaa jälkeä, joiden seurauksia korjattiin vuodenvaihteeseen saakka. Tuhannet taloudet kärsivät merkittäviä vahinkoja ja menetyksiä. Vakuutusala on laskenut korvaavansa myrskyjen seurauksena 54 miljoonaa euroa. Lähivakuutuksen saama vahinkomeno on noin 17 miljoonaa euroa, josta lähes puolet korvataan metsävakuutusten kautta. Metsän myrskykorvausten suuruutta kuvaa se, että em. korvaussumma on Lähivakuutukselle moninkertainen koko metsävakuuttamisen maksutuloon nähden. Vakuutusalan suurista myrskykorvauksista huolimatta niissä liikkuvat rahat ovat vain osa kaikista myrskyjen aiheuttamista vahingoista. Yksityismetsistä on myrskyn varalta vakuutettuina vain kolmannes, joten valtaosa metsävahingoista jää metsänomistajien omaan piikkiin. Rakennuksille ja muulle omaisuudelle aiheutuneet vahingot ovat sen sijaan huomattavasti kattavammin vakuutettuina. Silti näissäkin vahingoissa merkittävä osa jää omistajan maksettavaksi. Ilmaston muutokseen liittyen on ennustettu, että äärimmäiset sääilmiöt yleistyvät. Viime kesän kokemusten perusteella tämä on helppo uskoa. Vaikka näin ei tapahtuisikaan, on varautuminen viime kesän tyyppisiin ilmiöihin perusteltua. 5 0 Kpl 1000 Kpl 1 10 AtriaTuottaja

11 Myrskyistä saadut opit: z Varavoimajärjestelmä on ainakin karjatiloilla välttämättömyys. z Metsien myrskyvakuuttaminen turvaa edullisesti (muutama euro/ha) metsäomaisuutta. z Vakuutettaessa metsää myrskyn varalta kannattaa varmistaa, että myrskyvahinkojen korvauskatto ( / kiintokuutio) on riittävä. Lumi Talven 2010 poikkeuksellisen paksu lumipeite aiheutti lukuisia rakennusten luhistumisia lumikuorman alla. Tänä talvena romahdusvahingot ovat saaneet jatkoa. Vakuutuskorvausten näkökulmasta rakennusten romahtaminen lumikuorman alla on ongelmallinen. Vakuutusyhtiöt lähtevät siitä, että suomalaisiin olosuhteisiin kuuluu lumi ja rakennukset on osattava rakentaa nämä olosuhteet kestäviksi. Siksi vakuutusyhtiöiden rajoitusehdoissa on sanamuoto, joka sulkee lumen painosta ja liikkeestä syntyneet rakennusten romahdukset korvauspiiristä. Koska rakennusten romahdukset lumipainon alla eivät tule korvatuksi maatilavakuutuksesta, jää vastuu vahinkotilanteessa rakennuksen suunnittelijalle, rakentajalle ja viime kädessä omistajalle. Mikäli rakennuksen lumikuorman kestämisestä on epäilystä, kannattaa lumikuormaa keventää. Tässä työssä pitää olla erityisen varovainen. Katolta putoaminen on vaarana. Tällaisista tapahtumista saatiin viime talvena lukea usein. Jossain tilanteessa epätasainen lumikuorman kevennys saattaa jopa lisätä katon romahtamisvaaraa. Lumivahingoista saadut opit: z Rakennuksia ei voi vakuuttaa lumen aiheuttamien vahinkojen varalta. z Mikäli on epävarmuutta rakennuksen kestämisestä, pitää lumikuormaa keventää. Eläintaudit Karjatilojen vakuutusturvaa eläintautien osalta on testattu viimeisen parin vuoden aikana erityisesti salmonellatapausten kautta. Valtaosa useita miljoonia euroja maksaneista salmonellavahingoista meni rehuvalmistajan ns. ankaran tuotevastuun korvauspiiriin. Suurta huomiota aiheuttanut salmonellaepidemia johti vakuutusturvan riittävyysarviointiin myös karjatiloilla, joita vahinko ei suoraan koskenut. Tarkastelu osoitti, että useissa tapauksissa tilan oma vakuutusturva ei olisi riittänyt, jos tauti olisi osunut kohdalle. Eläintaudeissa korvausten perustana on Suomessa eläintautilaki, joka koskee kaikkia tuottajia helposti leviävien ja vaarallisten eläintautien osalta. Mikäli viranomaiset määräävät eläimet lopetettavaksi taudin leviämisen estämiseksi, korvataan eläimet yleensä käyvän arvon mukaisesti valtion varoista. Salmonella ei kuulu valtion korvaamiin eläintauteihin. Siksi salmonellavahinkojen varalle tuottajille on rakennettu salmonellan ryhmävakuutusjärjestelmä. Normaalitilanteessa teurastamo ottaa tuottajilleen salmonellavakuutuksen, joka korvaa salmonellan aiheuttamat menetykset. Näitä menetyksiä ovat eläinten arvo ja katemenetys sekä taudin saneerauksesta syntyvät kustannukset. Eläintaudeista saadut opit: z Kannattaa varmistaa oman teurastamosi kautta salmonellan tai laajemman eläintautivakuutuksen voimassaolo ja kattavuus. z Kaikissa karjatilan toimenpiteissä kannattaa toimia Eläintautien torjuntayhdistyksen ohjeiden mukaan. Juha Helander agronomi, johtaja Lähivakuutus Erään vuoden 2010 maatalouden palovahingon tuhon jälkiä muutaman vuoden vanhassa tuotantorakennuksessa. AtriaTuottaja 11

12 Rehut kulkevat pyörillä joka säällä Hyppää rehuauton matkaan! ten auto ei viikonloppuinakaan ehdi seisoa edes vuorokautta paikoillaan. Yksi lenkki on pituudeltaan keskimäärin kilometriä, joten niin alueen oiko- kuin maisemareititkin ovat tulleet Sillanpäälle vuosien aikana tutuiksi. Kuormaan mahtuu kerralla kg rehua. Täydessä kuormassa olevan yhdistelmän kokonaispaino on silloin kg. Suomen maanteillä liikkuu päivittäin lähes kuusikymmentä täysperävaunurekallista A-Rehun tuotteita ja rehuraaka-aineita. Vähäkyröläinen Esko Sillanpää on Jenstrans Oy -nimisen yrityksensä nimissä hoitanut A-Rehun rehukuljetuksia A-Rehun toiminnan alusta asti. Sillanpää hankki ensimmäisen irtorehuautonsa vuonna 1979, ja Suurusrehun kuljetuksissa yritys on ollut mukana vuodesta 1990 lähtien. Kyseessä onkin todellinen pitkän linjan rehukuljetusten ammattilainen, jonka työskentelyyn pääsemme nyt tutustumaan yhden talvisen jakolenkin ajan. A-Rehulla on yhteistyötä rehukuljetuksissa 12 kuljetusalan yrityksen kanssa. Näillä yrityksillä on autoja ajossa yhdestä kuuteen. Jokaisella kuljetusyrityksellä on hoidossaan tietty alue. Esko Sillanpään mielestä omat pysyvät alueet ovat erittäin hyvä asia, sillä silloin asiakkaat ja purkupaikat tulevat tutuiksi. Lähes taukoamatta liikenteessä Jenstrans Oy:llä on käytössä 12-säiliöinen irehuauto. Esko Sillanpää ajaa kuljetuksia yhdessä vävynsä Jyrki Bäckmanin kanssa. Auto on liikenteessä vähintään kuutena päivänä viikossa ja sillä ajetaan joka päivä kaksi jakolenkkiä. Usein liikenteeseen joudutaan lähtemään jo sunnuntai-iltana, jo- Pitkän kokemuksen omaava kuljetusyrittäjä Esko Sillanpää ja hänen 12-säiliöinen rehunkuljetusautonsa valmiina kierrokselle. Rehut kyytiin Autolla ajamisen ja kuorman purkamisen lisäksi huomattavan osan työajasta vie rehun lastaus autoon. Kaikkien 12 säiliön täyttämiseen aikaa kuluu noin puolitoista tuntia. Kuljettaja suunnittelee säiliöiden täyttöjärjestyksen itse varmistaen samalla kuorman pysymisen tasapainossa jokaisen rehutoimituksen jälkeenkin. Lastauksen ohessa kuljettaja ottaa vastanäytteet kaikista tiloille toimitettavista rehuista. Koskenkorvalla näytteiden analysoinnista huolehtii pääasiassa Altian laboratorio. Myös Evira käy säännöllisesti ottamassa rehuista näytteitä. Rehut tilalle Yhden säiliön purkamiseen menee aikaa lyhimmillään noin kahdeksan minuuttia, mutta mitä pidempi letku auton ja rehusiilon välille on vedettävä, sitä kauemmin purkaminen kestää. Kompressorilla luotava paine puhaltaa rehun pois säiliöstä. Säiliöt ovat sisältä maalattuja ja hyvin sileäpintaisia. Säiliöiden pohjalla on jousien varassa olevat tutit, joiden avulla säiliö saadaan täysin tyhjäksi. Säiliöt pestään harvoin, sillä ne ovat sisältä erittäin sileitä, rehu kuivaa ja säiliön tyhjentävä paine on niin kova, että niihin ei jää mitään ylimääräistä lastin purkamisen jälkeen. Esko Sillanpää kertoo purkamisessa käytettävien kompressorien kehittyneen huomattavasti vuosien kuluessa. Ennen oli käytettävä kuulosuojaimia, koska kompressori piti todella kovaa ääntä. Tällä kertaa kyytiin lastattiin neljää eri rehua, jotka toimitettiin kuudelle eri tilalle. Tällainen jakokierros vie aikaa noin 6,5 tuntia. Talvikeleillä aikaa saattaa kulua samalla lenkillä parikin tuntia enemmän. Yllättäviin tilanteisiin Esko varautuu pitämällä autossa talvisin aina mukana kettinkiä, hiekkaa ja jäähdytinnestettä, joka on hyvä 12 AtriaTuottaja

13 apu jäätyneiden putkien kanssa työskenneltäessä. Irtokettinkien lisäksi autossa on järjestelmä, jonka avulla kuski voi hytissä nappia painamalla ottaa renkaiden takana valmiina olevat kettingit käyttöön liukkaissa paikoissa. Toiveet asiakkaille Asiakastiloilta Esko Sillanpää toivoo erityisesti sitä, että purkupaikat ja putket pidettäisiin asiallisessa kunnossa. Kuljettajaakin harmittaa, kun putkien rikkoontuessa rehu leviää maahan siilon sijaan. Letku, jolla kuorma puretaan, yltää tarvittaessa 20 metrin päähän, mutta mitä lähemmäs rehusiiloa autolla pääsee, sitä joutuisammin kuorman purku sujuu. Siiloja suunniteltaessa onkin syytä miettiä myös niiden sijaintia ja saavutettavuutta isolla autolla. Näin talviaikaan Esko Sillanpää muistuttaa lumitöiden huolellisesta tekemisestä autolle reitin auraamisen lisäksi olisi hyvä siirtää lumet pois vähän leveämmältäkin alueelta, jotta kuskin ei tarvitse kahlata lumihangessa letkua siilolle vetäessään. Esko Sillanpää on ottanut tavakseen mahdollisia puutteita purkupaikalla havaitessaan jättää asiasta viestin rahtikirjaan. Näin tilalla voidaan reagoida esimerkiksi putken korjaustarpeeseen ennen seuraavan rehutilauksen tekemistä. Siilojen huolellinen merkitseminen nopeuttaa myös kuorman purkamista. Tulevaa merkintäkäytäntöä Esko Sillanpää pitääkin tervetulleena uudistuksena, joka minimoi virhetomitukset. Siilojen järjestelmällinen merkitseminen helpottaa myös rehujen tilaamista, kun asiakas voi jo tilausta tehdessään mainita, mihin siiloon kaivataan täydennystä. (Lue lisää siilomerkinnöistä sivulta 15.) Hanna Kasari Atria Trainee Rehukuljetus alkaa kuormien suunnittelusta Rehukuljetussuunnittelun ydintehtävä on rehujen toimittaminen asiakkaille sovittuna päivänä kustannustehokkaasti. Rita Huttunen-Taipale ja Janne Hietala suunnittelevat A-Rehun rehukuljetukset. Rehutilauksia tallennettaessa tilaukselle merkitään reittinumero järjestelmään. Reitit ja reittien ajopäivät löytyvät -> Informaatio -> Näin ostat rehuja -> Koskenkorvan/Varkauden tehtaan ajopäivät. Kun otimme reittipäivät käyttöön, olemme saaneet kustannussäästöjä joka sektorilla, toimintamme on tehostunut ja asiakaspalvelumme on parantunut merkittävästi. Nyt asiakkaat voivat ennakoida rehujen tilaamisajankohdan, koska heillä on tiedossa päivä, jolloin heidän suuntaansa ajetaan, Rita Huttunen-Taipale sanoo. Rehukuljetussuunnittelijat ottavat suunniteltavan reitin esille ja tarkastelevat ko. reitille merkittyjä tilauksia sekä niiden toivottuja toimitusajankohtia. "Meidän työtämme helpottaa merkittävästi, jos tilaukselle on ilmoitettu aikaisin mahdollinen toimituspäivä sekä myös päivä, jolloin viimeistään rehujen on oltava perillä", Janne Hietala toteaa. Reittiin ja toimituspäivään sopivat tilaukset valitaan kuormaksi. Kuormatieto siirretään rehutehtaan tuotantojärjestelmään, jonka mukaan tehdas suunnittelee tuotantonsa. Yleisimmillä tuotteilla on tehtaalla omat varastosiilonsa, ja niitä pyritään pitämään varastoissa jatkuvasti. Volyymiltaan pienemmillä tuotteilla sekä erikoisrehuilla ei ole omaa siiloa. Ne valmistetaan tehtyjen kuormien perusteella. Kuormatiedot ja lastausaikataulut lähetetään netin kautta autoilijalle. Kun rehu on lastattu autoon, asiakkaalle lähtee tiedoksi tekstiviesti. Kustannustehokkuuden takia kuormat on ajettava täysinä. Siksi on ensiarvoisen tärkeää, että rehutilaukset tehdään ajoissa - viimeistään kolme arkipäivää ennen toimitusajankohtaa. Rehutilauksia voi tehdä pitkälle eteenpäinkin. Tilaukseen voidaan merkitä: "Varmistettava ennen toimitusta", jolloin asiakkaalle soitetaan etukäteen ja tarvittaessa voidaan toimitusta siirtää myöhäisemmäksi. Pikatilaukset (tilaus-toimitus alle kolme päivää) ovat palvelun ja kustannustehokkuuden kannalta kaikkein hankalimpia. "Kaikki kiireellisetkin tilaukset pyritään tietenkin toimittamaan mahdollisuuksien mukaan mahdollisimman pikaisesti, Janne ja Rita tuumaavat. Ne vaativat venymistä myynniltä, tuotannolta ja kuljetuksilta, mutta yleensä kaikki saadaan hoidettua. Anne Rauhala AtriaSika/AtriaNauta AtriaTuottaja 13

14 Rehualalla tapahtuu Uudistuksia A-Rehun Koskenkorvan tehtaalla A-Rehun Koskenkorvan tehtaalla on eletty alkuvuosi remontin ehdoilla. Seosrehujen menekin kova kasvu vaati investointeja tehtaan tuotantojärjestelmiin, sillä sekoituskapasiteetti oli muodostunut toiminnan pullonkaulaksi. Uudistuksen myötä kapasitettia on saatu % lisää. Avaruusluotain laskeutuu... ei sentään. Tässä lasketaan uutta sekoitinta paikoilleen Koskenkorvan tehtaalla. Kuva: Jussi Maasalo. Tammi-helmikuun vaihteen tuotantoseisokin aikana tehtaalle asennettiin uusi sekoitin oheislaitteineen ja prosessinohjausjärjestelmineen vanhan, vuodelta 1993 olleen sekoittimen tilalle. Sen lisäksi annostelulinjoja ja -vaakoja uusittiin ja asennettiin uusi pienraaka-aineiden annosteluasema. Uudistuksia varten tehtaan kattoa korotettiin - näin saatiin kaikki koneen osat suojaan. Uuden sekoittimen toimitti saksalainen Gerb. Ruberg GmbH, ja koko investoinnin urakoitsijana ja laitetoimittajana toimi seinäjokelainen JPT Industria Oy. Investoinnin kokonaisarvo on noin miljoona euroa. Sen ansiosta tehdas voi käyttää jopa 20 eri pienkomponenttia rehujen valmistuksessa, mikä lisää tuotekehityksen mahdollisuuksia uusien rehujen suunnittelussa. Uusi 6000 litran sekoitin mahdollistaa tehtaan kaikkien kolmen rakeistuslinjan täysitehoisen käytön ja lisää siten tehtaan tuotantokapasiteettia %. Muutokset parantavat tehtaan energiatehokkuutta ja vähentävät rehuntuotannosta aiheutuvia päästöjä. Tehtyjen panostusten jälkeen A-Rehulla on käytössään molemmilla rehutehtaillaan viimeisintä teknologiaa olevat rehunvalmistuslaitteet. Investoinnin ohessa varauduttiin lisäksi tulevaisuuteen - tehty laajennustila on myös mahdollisten tulevien investointien käytettävissä. Hanna Kasari Lisää kapasiteettia käyttöön Varkaudessa A-Rehun valmistamien nautarehujen osuus rehumarkkinoista on kasvanut vauhdikkaasti. Pystyäkseen palvelemaan nautatiloja entistä paremmin on A-Rehun Varkauden rehutehdas siirtymässä kevättalven aikana keskeytyvään kolmivuorotyöhön. Nautarehuja valmistetaan muutoksen jälkeen maanantaista perjantaihin ympäri vuorokauden. Muutos lisää tehtaan valmistuskapasiteettia merkittävästi. A-Rehun Varkauden tehtaalla käsitellään nautarehujen valmistuksen lisäksi meijereiltä tulevia palautusmaitoja vasikka- ja sikatilojen hyödynnettäväksi. Hanna Kasari 14 AtriaTuottaja

15 Siilomerkit tulevat pakollisiksi: pienellä vaivalla paljon hyötyjä Teollisten rehujen käytön kasvu lisää tilan ulkopuolisten toimijoiden käyttöä. Siitä on seurauksena rehujen toimittamiseen ja varastointiin liittyvien virheiden riski. Yhtenäinen rehuvarastojen merkintäjärjestelmä yhdistettynä rehun toimittajien tietojärjestelmiin lisää rehuntoimitusten luotettavuutta ja vähentää riskejä rehujen sekoittumisesta tai päätymisestä väärään varastoon. Se myös auttaa salmonellaym. poikkeamatilanteen sattuessa virheellisen rehun jäljittämistä siilon tarkkuudella. Yhtäläiset siilomerkit ovatkin tulossa pakollisiksi. EU-lainsäädätö sekä Maa- ja metsätalousministeriön asetus (N:o 712/2008) asettavat vaatimuksia alkutuotannon toimijoille koskien rehujen varastointia ja turvallisuutta sekä jäljitettävyyttä. Vaatimukset edellyttävät kirjanpitoa eläinten ruokinnassa käytetyistä rehuista sekä niiden varastointipaikoista. Tämä puolestaan edellyttää rehuvarastojen merkitsemistä. Koko ketjun kannalta olisi hyvä, että merkintäjärjestelmä on sama kaikilla tiloilla. Se on nyt kehitetty. Elintarviketeollisuusliiton ja Rehuteollisuusyhdistyksen puitteissa on toiminut varastomerkkityöryhmä, joka on saanut työnsä valmiiksi. Tämä järjestelmä esitellään kevään aikana tuottajille. Se tulee koskemaan kaikkia kotieläintiloja. Pakollisiksi uudet merkit tulevat lähiaikoina, tarkka päivämäärä on vielä auki. Rahallisesti ei iso investointi Varastomerkkityöryhmä on suunnitellut merkkien sisällön ja ulkoasun, ja pohjat on annettu usealle ns. kilpivalmistajalle. He siis tietävät, mitä merkeissä tulee olla. Lista toimittajista löytyy osoitteesta kohdasta ajankohtaista. Merkit voi tilata joko netin välityksellä tai puhelimitse. Kaikilla listan kilpivalmistajilla ei ole vielä nettipohjaista tilauslomaketta, mutta sellainen on luvassa. Merkkien kappalehinta on noin 10 euron paikkeilla. Mitä koskee Merkintäohje koskee alkutuotantotiloilla rehujen varastointiin käytettäviä pystysuuntaisia ulko- ja sisäsiiloja, laakasiiloja, tasovarastoja, kuivurisiiloja ja varastopaikkoja. Rehuvarastojen merkintäjärjestelmää koskevissa yleisissä ohjeissa sanotaan, että rehuvarastot tulee alkutuotantotilalla merkitä yksiselitteisesti niin, että rehun toimittaja pystyy toimittamaan tuotteen tilaukselle ja rahtikirjalle merkittyyn varastoon. Alkutuotannon harjoittajan tulee kirjanpidossa pystyä osoittamaan toimitettujen rehuerien täsmällinen varastopaikka. Merkit ja niiden sijoittelu Merkkejä on kahta lajia: varastomerkki ja tarvittaessa opastemerkki. Varastomerkeissä on eläinten pitopaikkatunnus: kirjaimet FI ja 12 numeroa. Toisena siinä on varastotunnus: numerot Kolmantena on EAN-koodi, joka muodostuu kahden ensiksi mainitun tunnuksen yhdistelmästä. Jokainen varastomerkki on siis yksilöllinen. Lapualainen broilerintuottaja Pasi Paloniemi hankki uudet siilomerkit ensimmäisten joukossa. Hän teki tilauksen netissä ja merkit tulivat vajaassa viikossa. Heillä siilot ovat olleet numeroituja jo aiemminkin. Uusi järjestelmä on pidemmälle viety ja varmistaa myös rehujen jäljitettävyyden. Kahta samanlaista ei voi olla. Opastemerkkiä (teksti: REHUVARASTO) käytetään esim. silloin, kun rehujen purkualueelta ei ole näköyhteyttä rehuvarastoihin, mm. kun rehusiilot ovat tuotantorakennuksen sisällä. Opastemerkkiä voidaan käyttää myös ohjaamaan rehutoimittajien liikkumista eläinten pitopaikan alueella. Lisää aiheeseen liittyvää tekstiä löytyy Internetistä. Sirpa Perkkiö Ohjeet netistä Hyvät rehuvarastojen merkinnän toimintatavat -ohje löytyy internetistä tuottajat.fi -sivuilta kohdasta ajankohtaista. Ohjeesta löytyy mm. määritelmät eri termeille: kotieläintila, eläinten pitopaikka, tuotantoyksikkö, varastoalue, varastopaikka jne. Sieltä löytyvät myös ohjeet merkkien sijoittamiseen ja kiinnittämiseen. AtriaTuottaja 15

16 Mixauksia ruokinnasta Tuottoisaa lihasian kasvatusta Nurmossa Marraskuisessa Sikaseminaarissa Ikaalisten Kylpylässä yhtenä parhaista lihasikatiloista palkittiin nurmolaisen Petri Penttilän tila. Palkitsemisperusteina olivat lihasian päiväkasvu ja ruhon laatu. Penttilällä on omalla tilallaan 300-paikkainen kertatäyttöinen lihasikala, jonka lisäksi hän on yksi kolmesta Manupork Oy:n osakkaasta. Perheellä on myös kaksi broilerihallia. Vauhdikasta päiväkasvua Penttilän tilan tuotantotulokset osoittavat, että yrittäjä on tehnyt hyvää työtä sikojen hyvinvoinnin ja tuottavuuden eteen. Tilan sikojen päiväkasvu vuonna 2010 oli 995 grammaa, kun se keskimäärin Atria-ketjun tiloilla oli 866 grammaa. Penttilässä ollaan tyytyväisiä ruokinnassa pari vuotta sitten käyttöön otettuun A-Mix 32 -täydennysrehuun, josta Petri Penttilän mukaan lihasika saa kasvatuksen alkuvaiheessa paremmin valkuaisen hyödyn irti. Viljana ruokinnassa käytetään pääasiassa aina ohraa, tosin huonoina satovuosina myös vehnää voidaan käyttää alkukasvatuksessa. Tilalla käytetään tiivisteitä mieluummin ylä- kuin alakanttiin. Penttilän mielestä on tärkeää, että sikoja ruokitaan aluksi mahdollisimman paksulla liemellä, jottei vesi täyttäisi porsaan mahaa. Eläinten ruokinta onkin tilalla kaksivaiheista ja liemi loppuvaiheessa vetelämpää ja vähäenergisempää lihaprosentin ylläpitämiseksi. Kannattaa kiinnittää huomiota myös rehun tasalaatuisuuteen, sillä äärirajoilla mentäessä muutokset rehun laadussa näkyvät välittömästi tuotantotuloksissa, Petri kehottaa. Petri Penttilä taitaa ruokinnan niksit, paremminkin Mixit, ja taito näkyy tuotantotuloksissa Penttilän tilan siat ruokitaan neljä kertaa päivässä. Ensimmäinen ruokinta on kello 8 aamulla, jonka yhteydessä isäntä säätää päivän ruokintamäärät. Perusperiaatteena on , eli eläinten saama rehumäärä kasvaa jokaisella ruokintakerralla kaksi prosenttiyksikköä aamuruokinnan ollessa 22 % sian päivän tarpeesta. Illan viimeinen annos annetaan iltakahdeksan aikoihin, sillä Petri Penttilän mukaan on tärkeää, että sioille jää myös riittävän pitkä lepoaika. Tilan lihasikojen rehuhyötysuhde on hyvä, sillä eläimet tarvitsevat keskimäärin vain 2,5 rehuyksikköä lisäkasvukiloa kohti. Penttilän mukaan ruokinta rajoitetaan kolmeen rehuyksikköön päivässä, sen yli ei rehua anneta. Aktiivista huolenpitoa Petri Penttilä seuraa jatkuvasti sikojen terveyttä. Hän arvioi lääkitsevänsä eläimiä keskivertoa herkemmin, sillä oireileva sika menee hänen mukaansa äkkiä huonoon kuntoon. Häntään purrut siirretään saman tien sairaskarsinaan siten niiden mahdollisuudet parantua ovat vielä hyvät. Hännänpurenta ei ole tilalla ongelma, siitä isäntä pitää huolta kuivittelemalla karsinoita reilusti. Tilan sikojen kuolleisuus on vain noin prosentti, se on vain puolet sikatilojen keskiarvosta. Hyvään tulokseen Petri Penttilä arvioi päästyn aktiivisella terveydenhoidolla. Sikojen hyvinvoinnin kannalta tärkeän lämmityksen kanssa tilalla ei nuukailla. Käytössä ei ole lattialämmitystä, mutta pari vuotta käytössä olleen öljylämmityksen avulla sikalan alkulämpötila nostetaan asteen tietämille,ja siitä se lasketaan kasvatuksen edetessä asteeseen. Tarkalla teuraspainonhallinnalla lisäsenttejä lihatiliin Penttilässä harjoitetaan tarkkaa sikojen teuraspainonhallintaa, sillä huolimattomuus siinä kostautuu menetyksinä lihasta saadussa keskihinnassa. Isoja sikoja Penttilä jakaa useampiin karsinoihin, jotta kaikille riittää tilaa ja mahdollisuus syödä. Kaikki siat punnitaan vähän alle 80-päiväisinä, jolloin ne merkitään neljällä koodilla. Koodien mukaan eläimet jaetaan ryhmiin, joista ensimmäinen ilmoitetaan teuraaksi saman tien. Punnitus tehdään aina alkuviikosta, jolloin poistettavat eläimet ehditään ilmoittaa vielä tiistai-iltaan mennessä teuraaksi. Sikala tyhjenee yleensä neljässä erässä. Ensimmäiset siat lähtevät n. 78 kasvatuspäivän jälkeen ja seuraavat poistot tehdään 85, 92 ja 99 päivän aikoihin. Viimeisessä erässä lähtee noin 25 % sikamäärästä. Hyvään tulokseen ei pääse yksin Tilan toiminnan kannalta on tärkeää, että ammattitaitoista työvoimaa on tarpeen tullen saatavilla. Penttilällä onkin kaksi luottotyöntekijää, joita pyydetään tilalle töihin aina tarvittaessa. Lisäksi Petri Penttilä muistuttaa, että lihasikalan verkostokumppaneilla on iso merkitys tuotannon onnistumiseen. Esimerkiksi lihaprosentti voi vaihdella huomattavasti eri porsastuottajien porsaiden välillä, eikä hyväkään kasvattaja saa heikkoja porsaita kasvamaan tehokkaasti. Laadukas porsas on Penttilän mukaan lihasikalan kannattavuuden perusedellytys. Verkostoista on tilalle muutakin huomattavaa hyötyä, sillä AtriaSika palvelun tarjoamien vertailuraporttien lisäksi kokemuksia ja käytäntöjä voidaan miettiä yhdessä Manuporkin ja sen muiden osakkaiden omien tilojen kesken. Hanna Kasari Pasi Pohjois-Koivisto AtriaSika 16 AtriaTuottaja

17 Mix IHMEessä on kysymys kustannussäästöstä! A-Mix komponenttiruokinta on säästövalinta, jonka suosio on lisääntynyt rajusti parin viime vuoden aikana. Syykin tähän on selvä A-Mix komponenttiruokinta tuo selvää säästöä. Se on A- Mix ruokinnan vahvuus. Pienellä vaivalla syntyy suuri säästö. A-Mix komponenttiruokintaa on toteutettu onnistuneesti jo lähes 30 vuoden ajan lihasikaa tuottavilla tiloilla. Pitkään puhuttiin liemiruokinnasta, ja ruokintamuoto perustui pitkälti Tähkä OVR:n käyttöön. Viimeksi siirtymiä A-Mix ruokinnan suuntaan on tapahtunut enenevässä määrin porsastuotantotiloilla. Enää ei välttämättä puhuta OVR:stä eikä edes liemiruokinnasta. A-Mix ruokinnan toinen vahvuus onkin siinä, että sitä voidaan toteuttaa monenlaisilla komponenteilla. Valkuaistäydennykseksi voidaan valita myös soijarouhetta, hernettä tai vaikka härkäpapua. Rehun sekoitus voidaan tehdä liemiruokkijalla, eräsekoittimella tai vaikkapa rahtimylläriä apuna käyttäen. Seos voidaan jakaa kuivana tai märkänä. A- Mix ruokinnan kolmantena vahvuutena on se, että taipuisana ruokintamallina A-Mix ruokinta tarjoaa jokaiselle tilalle sopivan vaihtoehdon. Konseptin yksinkertaisuus säästöjen taustalla A-Mix ruokinnan tuoma säästö esimerkiksi vieroitettujen porsaiden rehustuksessa on niin huima, että monesti on ihmetelty, mistä säästö muodostuu. Selitys tähän on A- Mix ruokinnan yksinkertaisuus. Rehun ylivoimaisesti suurinta komponenttia, viljaa, rahdataan mahdollisimman lyhyen matkaa ja kaikki tarpeettomat viljan käsittelyt jätetään tekemättä. Rehustukseen otetaan mukaan vain kaikki tarpeellinen ja turha karsitaan pois. Esimerkiksi porsastuotantotiloilla ruokintaan tarvitaan viljojen lisäksi vain soijarouhetta, kasviöljyä ja kahta lajia tarkasti kuhunkin tuotantovaiheeseen suunniteltua A-Mix täydennysrehua. A-Mix ruokinnan aloittaminen on helppoa. A-Rehun asiantuntijat laativat yhteistyössä tuottajan kanssa suunnitelmat rehujen sekoittamiseen. Vuosien mittaan tehty työ on antanut vankan tietämyksen niin reseptien laatimiseen kuin käytännön toteuttamiseenkin. Ideoiden jalostuminen tuotteiksi ja käytännöksi on tapahtunut yhteistyössä tuottajien kanssa. Myös tulevaisuudessa tämä kehitystyö jatkuu ja jokainen A-Mix komponenttiruokinnan toteuttaja voi antaa siihen työhön oman panoksensa. A-Mix ruokinta on benchmarkkausta parhaimmillaan. A-Mix ruokinnan edullisuus ei ole syönyt tuotantotuloksia, pikemminkin päinvastoin! Viereiselläkin sivulla on esimerkki onnistuneesta komponenttiruokinnasta. Jokavuotisessa Sikaseminaarissa valtaosa hyvistä tuotantotuloksistaan palkituista tuottajista on jo valinnut sikalaansa A-Mix komponenttiruokinnan. Käyttäjäkokemuksista käy poikkeuksetta ilmi A-Mix rehujen maittavuus ja niiden antama kasvuvoima. Edullisuutensa, monipuolisuutensa ja joustavuutensa ansiosta A-Mix ruokinta on saanut laajan kannattajajoukon: z Atrialaisen lihaketjun sioista jo reilut puolet kasvaa A-Mix ruokinnalla syntymästä teuraaksi asti, emakot mukaan lukien. Kimmo Kytölä AtriaSika AtriaTuottaja 17

18 Seurannasta eväät kehittämiseen Lihasikojen päiväkasvuseuranta on osa tuotannon tuottavuuden seurantalisää Tuotannon tuottavuuden seuranta- ja rehustuslisän saadakseen tuottajan edellytetään seuraavan lihasikalassa sikojen kasvua ja kuolleisuutta joko niin, että AtriaSika palvelu laskee päiväkasvuraportit tai tuottaja tekee sen itse omalla WinPig lihasikaohjelmallaan. Lihasikatuotannossa edellytetään myös käytettävän A-rehustusta sekä ilmoittamaan rehunkulutustiedot. Tuottajat, jotka laskevat päiväkasvun itse, kirjaavat rehutiedot omaan WinPig ohjelmaansa. AtriaSika palvelun tekemässä päiväkasvuseurannassa olevat lihasikalat ilmoittavat ne Hanna-Maija Tuurille. Tuotannon tuottavuuden seuranta- ja rehustuslisää maksetaan 0,02 /teuraskilo. Tuottaja hyötyy lisän lisäksi myös siitä, että hän itse saa arvokasta tietoa lihasikalan kasvuista ja rehunkulutuksesta. AtriaSika palvelu käyttää päiväkasvutietoja kehitystyöhön sekä laadun ja hyvinvoinnin seurantaan. Kasvuseuranta omalla WinPig ohjelmalla Itse päiväkasvuseurannan tekevä lihasiantuottaja saa poimittua välitysporsaiden ostotiedot ja lihasikojen myyntitiedot suoraan WinPigiin. Jos päiväkasvuja haluaa seurata osastokohtaisesti, pitää porsaat kohdistaa omiin osastoihinsa, ja lihasiat tatuoida kaksirivisellä tatuointivasaralla. Osastoittain tehtävässä päiväkasvuseurannassa kirjaa tasepäiväksi se päivä, jolloin osasto on tyhjä ennen seuraavien porsaiden tuloa. Kirjaa kohtaan Eläintase/Porsaat/ls päivämäärä ja jätä Kpl- ja Paino-kentät tyhjiksi. Kun sama osasto on seuraavan kasvatuserän jälkeen taas tyhjä ennen uusien porsaiden tuloa, kirjaa taas uusi tasepäivä WinPigiin. WinPig laskee näin jokaisessa osastossa kasvatettaville sikaerille parttiakohtaisen Tehokkuusraportin. Jatkuvatäyttöisessä lihasikalassa tai jos lihasikoja ei tatuoida osastokoodilla, tehokkuusraportti lasketaan käyttäen tasepäiviä ja kirjauksia. Tehokkuusraportti lasketaan tasepäivien välisille jaksoille. Tasekirjauksiin tarvitaan sikalassa tasepäivänä laskettu lihasikojen lukumäärä ja keskipaino. Keskipainon voi määrittää punnitsemalla muutamia keskikokoisia sikoja ja käyttämällä jatkossa aina samaa keskipainoa. Keskipainon voi myös arvioida. Raportin laskemisen helpottamiseksi kannattaa taseet kirjata ja raportit laskea kuukausittain. Merkitse silloin muihin kuin vuosineljänneksittäin (31.3., 30.6., ja 31.12) oleviin tasepäiviin Kar-kenttään miinusmerkki (-), ennen kuin lähetät varmuuskopion. Tehokkuusraportti lasketaan kohdassa Analyysit/Tehokkuusraportti. Tehokkuusraportilla näkyvät tuotannon keskeiset tunnusluvut: lihasikalan lisäkasvu (=päiväkasvu), kuolleisuus-% ja rehua/lisäkasvukilo. Ennen varsinaista tehokkuusraporttia tulet Tilanne-ikkunaan. Jotta lihasikalan kuolleisuus ja päiväkasvu olisivat luotettavia, on Tilanne-ikkunassa oltava Erotus-rivillä nolla. Jos erotus poikkeaa nollasta, tarkista myynnit/siirrot, kuolleet ja tasekirjaukset. Varmuuskopio AtriaSika palveluun Lähetä varmuuskopio kuukausittain Atria- Sika palveluun osoitteeseen Tallenna ko. sähköpostiosoite kohtaan Yleinen / Sähköpostiosoitteet. Klikkaa myös väkänen kenttään NettiVarmuuskopio. Tämän jälkeen lähetät varmuuskopion painamalla Nettivarmuuskopio-painiketta. Tarkemmat ohjeet lihasikojen päiväkasvun laskemiseksi löydät osoitteesta www. atriasika.fi. Jos sinulla on ongelmia päiväkasvun laskennassa, ota yhteyttä Agrosoftiin Jonna Haapalaan (puh ). Häneltä on mahdollista saada henkilökohtaista koulutusta etätuella yli internetin. Päiväkasvuseurantaan liittyvä koulutus on AtriaSika tuottajille maksuton asti. Hanna-Maija Tuuri AtriaSika 18 AtriaTuottaja

19 Parhaat paransivat tuloksiaan entistä korkeammiksi Laskimme vuonna 2010 päiväkasvut lähes lihasialle eli 25 % Atrialla koko vuonna teurastetuista sioista. Päiväkasvun keskiarvo oli 866 grammaa ja lihaprosentin 59,4. Verrattuna edelliseen vuoteen 2009 päiväkasvun keskiarvo pysytteli samalla tasolla, mutta parhaalla neljänneksellä päiväkasvut nousivat. Tanskalaisten lihasikojen päiväkasvu oli vuonna 2010 keskimäärin 899 grammaa ja lihaprosentti 60,3. Rehua tanskalaiset siat söivät keskimäärin 2,81 rehuyksikköä/lisäkasvukilo. Rehunkulutusta ei voi suoraan verrata Suomen lukuihin rehuyksiköiden erilaisen laskentatavan takia. Päiväkasvuseurannassa mukana olleista 553 parttiasta 27 % kasvoi yli 900 grammaa. Moni teuraserä saavutti A-Tavoitteen eli kilon päiväkasvun ja parhaimmin kasvavat parttiat hätyyttelivät jo 1100 gramman päiväkasvuja. Kova kasvu saavutettiin lihaprosentista tinkimättä, sillä lihaprosentti oli esimerkiksi grammaa kasvaneella parttialla 59,1 %. Rehunkulutustiedoissa oli parttioiden välillä melko suuri eroja ja osa eroista johtunee epätarkasti ilmoitetuista rehutiedoista. Ilman tarkkoja tietoja tuottajat eivät saa oikeaa kuvaa sikalansa rehunkulutuksesta ja sen kehityksestä. Sikojen rehunkulutus on hyvä, kun se on 2,6 2,7 rehuyksikköä/ lisäkasvukilo. Osastokohtainen päiväkasvuraportointi Osastokohtaisen päiväkasvuraportin laskemisen edellytys on, että ilmoitat heti osaston tyhjennyttyä Hanna-Maija Tuurille porsaiden tuontipäivät, viimeisten teuraiden hakupäivän, kuolleiden lukumäärän, rehunkulutuksen sekä käyttämäsi osastonu- meron. Ilmoita myös mahdollisten kotiteurastettujen sikojen lukumäärä. Rehutiedot voit ilmoittaa joko rehuyksikköinä tai kiloina. Ilmoittaessasi syötettyjen rehujen määrän kiloina, muista ilmoittaa myös rehujen rehuyksikköarvot (Ry/kg)! Rehujen hintatiedot ja muut muuttuvat kustannukset ilmoittamalla saat päiväkasvuraportin lisäksi myös talousraportin katelaskelmineen. Tatuoi teuraat huolellisesti kaksirivisellä vasaralla hyvissä ajoin ennen teurasauton tuloa. Osastonumeroina voit käyttää numeroita Jokaiselle osastolle on suositeltavaa hankkia oma tatuointivasara, sillä näin vasarassa on aina oikea osastonumero valmiina. Lisäksi kannattaa hankkia varanumerot valmiiksi. Päiväkasvuraportin löydät A-Netistä kohdasta tulosraportit. Kasvuseuranta asioissa Sinua palvelee Hanna-Maija Tuuri puh tai Hanna-Maija Tuuri AtriaSika Päiväkasvun ja Päiväkasvun lihaprosentin ja lihaprosentin kehitys ,5 59 Muista g/pv Huomioi 2008 keväällä tehty lihaprosentin laskentakaavan muutos, joka nosti lihaprosenttia keskimäärin yli yhden prosenttiyksikön. 58, ,5 liha-% Ajankohtaiset asiat, viikottain päivittyvän markkinakatsauksen ja paljon muuta tietoa löydät AtriaSika -verkkosivuilta osoitteesta AtriaTuottaja 19

20 Painonhallinnassa jojoliike on pahasta Emakoiden kunnostaminen tiineytyksen ja tiineyden aikana on tasapainon hakua Genetiikan parantumisen ja tehostuneen toiminnan myötä tuotos on parantunut monilla tiloilla. Porsaita syntyy enemmän. Emakot myös imettävät isompia pahnueita kuin ennen. Emakoiden kuntohallinta on tullut entistä tärkeämmäksi. Ruokintarutiinit on mietittävä uudelleen kunnon säilymiseksi. Usein tiloilla on totuttu tiettyihin toimintatapoihin, ja emakoiden kunnot saattavat pikkuhiljaa hiipua alaspäin. Tätä ei aina itse heti huomaa. Nykyään ehkä vielä suurempi ongelma on kuntohajonta on sekä liian laihoja että ylilihavia. Molemmilla on omat ongelmansa. Porsimisen ja vieroituksen välisenä aikana silavamuutos ei saisi ylittää kahta milliä. Mikäli emakko laihtuu enemmän, se vaikuttaa negatiivisesti emakon tulevaan tuotokseen. Vaikutus on yhtä haitallinen, kun ylilihavakin laihtuu porsimisen aikana toista kuntoluokkaa normaalikuntoiseksi. Painon jojoilu ei sovi emakoillekaan. Emakoiden kuntohajonta ja kuntomuutos on saatava emakkokierron aikana pieneksi. Käytännössä laihtumisia kuitenkin tulee - joillekin emakoille enemmän ja toisille vähemmän. Nämä kuntoerot on tasapainoitettava ruokintatoimilla seuraavaan porsimiseen mennessä. Kuntoarviointi tehdään pääasiassa arvioimalla silmämääräisesti sekä tunnustelemalla sikaa. Silmämääräistä arviointia vaikeuttaa hyvin lihaksikkaat siat, jotka näyttävät pyöreiltä, mutta vasta tunnustelemalla voi huomata eron: lihas tuntuu kovalta, silava tuntuu pehmeältä. Oman silmän ja tunnustelun arvioinnin tarkkuutta voi kehittää silavamittauksen avulla. Mittaamalla muutamia silavia voi huomata, onko arvioinut kunnot oikein. Selkäsilavat tulisivat olla seuraavissa rajoissa: z Siemennettävä ensikko mm z Tiineet mm (tavoite porsiessa emakoilla ja ensikolla mm) z Vieroitetut mm. Kunnostaminen vieroituksen jälkeen Imetyskauden jälkeen kuntohallinta alkaa vieroituksesta. Usein emakot vieroitetaan siemennyshäkkiin, jossa ne ovat neljä viikkoa tiineytyksen jälkeen. Emakot kannattaa esilajitella kunnon mukaan. Ensin siirretään siemennyspuolelle normaalikuntoiset vierekkäisiin häkkeihin, seuraavaksi laihat ja viimeisenä lihavat omiin vierekkäisiin häkkeihinsä. Liemiruokinnassa laihat ja lihavat tulee olla omilla venttiileillään. Ennen siemennystä eläimet ruokitaan maksimaalisella tasolla syönnin mukaan kuntoluokasta riippumatta. Kiima-aikana syöntimäärä laskee parin päivän ajaksi. Tämän jälkeen emakoiden kunnostus aloitetaan. Ruokintataso nostetaan kun- 20 AtriaTuottaja

ATRIA OYJ:N TOIMITUSJOHTAJAN KIRJE TUOTTAJILLE 1 (5) 26.1.2011. Arvoisa Atrian tuottaja,

ATRIA OYJ:N TOIMITUSJOHTAJAN KIRJE TUOTTAJILLE 1 (5) 26.1.2011. Arvoisa Atrian tuottaja, ATRIA OYJ:N TOIMITUSJOHTAJAN KIRJE TUOTTAJILLE 1 (5) 26.1.2011 Arvoisa Atrian tuottaja, Atria Oyj julkaisi keskiviikkona 26.1.2011 klo 9.00 pörssitiedotteen, jonka sisältö on hyvin tärkeä niin Sinulle

Lisätiedot

Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt

Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt Atrian kuulumisia Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt Atria Suomi Oy Kehittää, tuottaa ja markkinoi suomalaisia tuoreruoka-alan tuotteita ja niihin liittyviä palveluja. Liikevaihdolla mitaten Suomen suurin

Lisätiedot

REHUVARASTOJEN MERKINTÄ

REHUVARASTOJEN MERKINTÄ REHUVARASTOJEN MERKINTÄ 2 3 TÄSTÄ ON KYSE Valmisteilla oleva rehulainsäädäntö edellyttää kotieläintilalla kaikkien rehuvarastojen merkitsemistä kirjanpitoon. Rehualan yhteiset merkintäohjeet toimivat valtakunnallisena

Lisätiedot

Hintariskien hallinta sika- ja siipikarjatuotannossa. Jarkko Niemi, Sami Myyrä ja Katriina Heinola, MTT taloustutkimus

Hintariskien hallinta sika- ja siipikarjatuotannossa. Jarkko Niemi, Sami Myyrä ja Katriina Heinola, MTT taloustutkimus Hintariskien hallinta sika- ja siipikarjatuotannossa Jarkko Niemi, Sami Myyrä ja Katriina Heinola, MTT taloustutkimus Johdanto Sika- ja siipikarjatalouteen yritysten taloudelliset tulokset vaihtelevat

Lisätiedot

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014 PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous syksy 2014 Maatalous Maailman viljantuotanto Syksyllä korjataan jälleen ennätyssuuri sato Määrää nostaa hyvä sato kaikkialla Varastot kasvavat hieman Hintojen lasku

Lisätiedot

Sikamarkkinoiden taustoitus tilatason näkökulmasta

Sikamarkkinoiden taustoitus tilatason näkökulmasta Sikamarkkinoiden taustoitus tilatason näkökulmasta Ari Nopanen Toimitusjohtaja ProAgria Liha Osaamiskeskus p. 0400-432582 ari.nopanen@proagria.fi Keskeiset näkökulmat Markkinatilanteesta johtuen sikatilojen

Lisätiedot

Laitumelta lautaselle- Voiko koko ketjun jäljittää?

Laitumelta lautaselle- Voiko koko ketjun jäljittää? Laitumelta lautaselle- Voiko koko ketjun jäljittää? Ravitsemusasiantuntija Mirva Lampinen Atria Suomi Oy 1 Mitä tarkoitetaan jäljitettävyydellä ruokaketjussa? Lakisääteinen velvoite on pystyä jäljittämään

Lisätiedot

Tuhat sikaa ja sata nautaa- Tuotantoeläinten hyvinvointi Suomessa Hollola 30.09.2010

Tuhat sikaa ja sata nautaa- Tuotantoeläinten hyvinvointi Suomessa Hollola 30.09.2010 Tuhat sikaa ja sata nautaa- Tuotantoeläinten hyvinvointi Suomessa Hollola 30.09.2010 30.9.2010 Mitä lihayritykset tekevät sikojen ja nautojen hyvinvoinnin varmistamiseksi? Matti Perälä Suomen lihateollisuusyhdistys,

Lisätiedot

HYVÄT REHUVARASTOJEN MERKINTÄTAVAT KOTIELÄINTILOILLA

HYVÄT REHUVARASTOJEN MERKINTÄTAVAT KOTIELÄINTILOILLA HYVÄT REHUVARASTOJEN MERKINTÄTAVAT KOTIELÄINTILOILLA ELINTARVIKETEOLLISUUSLIITTO REHUTEOLLISUUSYHDISTYS VARASTOMERKKITYÖRYHMÄ HELSINKI 25.03.2011 1 HYVÄT REHUVARASTOJEN MERKINTÄTAVAT KOTIELÄINTILOILLA

Lisätiedot

Kysyntäohjautuva naudanlihantuotanto Kuinka vastaamme kuluttajien odotuksiin naudanlihantuotannosta

Kysyntäohjautuva naudanlihantuotanto Kuinka vastaamme kuluttajien odotuksiin naudanlihantuotannosta Kysyntäohjautuva naudanlihantuotanto Kuinka vastaamme kuluttajien odotuksiin naudanlihantuotannosta Pohjois- Suomen Nurmipäivät 12.1.2012 Mitä kuluttajat odottavat? 2 12.1.2012 Ostopäätöksiin vaikuttavat

Lisätiedot

Sikatalouden tulosseminaari 2014

Sikatalouden tulosseminaari 2014 Sikatalouden tulosseminaari 2014 Tampere 4.11.2014 Ari Nopanen Toimitusjohtaja ProAgria Liha Osaamiskeskus p. 0400-432582 ari.nopanen@proagria.fi Toimintaympäristö ja markkinat jatkuvassa muutoksessa Alkuvuodesta

Lisätiedot

Taustatietoa sianlihan kulutuksesta

Taustatietoa sianlihan kulutuksesta Taustatietoa sianlihan kulutuksesta Suomalaiset syövät n. 35 kg/hlö porsaanlihaa vuodessa. Porsaanliha edustaa n. 50 % lihan kokonaiskulutuksesta. Vain ¾ talouksista osti v 2009 kuluttajapakattua tuoretta

Lisätiedot

Mittarit. Auditointi. Sikavalle haetaan 2013 alkupuolella kansallinen laatujärjestelmä status. Kansallinen laatujärjestelmä

Mittarit. Auditointi. Sikavalle haetaan 2013 alkupuolella kansallinen laatujärjestelmä status. Kansallinen laatujärjestelmä Alustus: Laatujärjestelmä pohjautuu sikaloiden terveydenhuollon seurantajärjestelmään SIKAVAAN, johon kuuluu yli 97 % suomalaisesta sianliha tuotannosta. Sitä ylläpitää Eläintautien torjuntayhdistys ETT

Lisätiedot

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Viljamarkkinanäkymät Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Vehnän tuotanto Markkinoiden epävarmuus väheni tuotannon kasvun seurauksena Vientimarkkinoiden tarjonta kasvaa Tuotannon kasvu Mustanmeren alueella,

Lisätiedot

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 6 Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua siinä kuluttajien odotuksia tulevaisuuden broilerituotteilta Sari Forsman-Hugg, MTT,

Lisätiedot

Lihatilan tuotantoratkaisut ja riskien hallinta

Lihatilan tuotantoratkaisut ja riskien hallinta Lihatilan tuotantoratkaisut ja riskien hallinta Jarkko Niemi MTT taloustutkimus Asiana pihvi-seminaari 11.10.2012 Tampere Esityksen sisältö Tilatason taloustutkimuksia MTT:ssä Esimerkkinä tuloksia sikahankkeista

Lisätiedot

Kotimaisen valkuaisen taloudellisuus sikojen ruokinnassa. Jarkko Niemi MTT taloustutkimus

Kotimaisen valkuaisen taloudellisuus sikojen ruokinnassa. Jarkko Niemi MTT taloustutkimus Kotimaisen valkuaisen taloudellisuus sikojen ruokinnassa Jarkko Niemi MTT taloustutkimus OMAVARA-hankkeen loppuseminaari, Raisio 19.3.2013 Valkuaisrehumarkkinat Kotimaisen valkuaisen rehukäyttö ja sen

Lisätiedot

Luomulihan arvoketjutyöryhmä. 21.01. 2015 klo 13.00-15.00 KESKO

Luomulihan arvoketjutyöryhmä. 21.01. 2015 klo 13.00-15.00 KESKO Luomulihan arvoketjutyöryhmä 21.01. 2015 klo 13.00-15.00 KESKO Työryhmän kokoonpano Nimi Paikalla 21.01. Petteri Mäkelä, naudanlihan tuottaja Fredrik von Limburg Stirum Kimmo Jokinen, L uomunokka Pasi

Lisätiedot

Viljakaupan markkinakatsaus

Viljakaupan markkinakatsaus Viljakaupan markkinakatsaus Hyvinkää 17.3.2011 Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy Vilja- ja raaka-aineryhmä Pohjois-Amerikan sateet keväällä Venäjän helle heinäkuussa La Nina sääilmiö aiheuttanut. .tulvia

Lisätiedot

Tässä numerossa. AtriaTuottaja 3

Tässä numerossa. AtriaTuottaja 3 3/11 Näemmekö metsän puilta s. 4 Lihamarkkinakatsaus s. 6 Näkyvää kampanjointia koko Atrian lihaketjun hyväksi s. 10 AtriaSika -palvelun johtajaksi Stefan Saaristo s. 15 Paperille painettu blogi s. 23

Lisätiedot

Lihamarkkinakatsaus eli Nurmesta Lihaksi

Lihamarkkinakatsaus eli Nurmesta Lihaksi Lihamarkkinakatsaus eli Nurmesta Lihaksi Pohjois-Suomen Nurmipäivät 9.1.2015 Sinikka Hassinen AtriaNauta 2015-01-15 1 Sialla haasteita Nauta pitänyt pintansa Kana kirinyt naudan ohi - 2 - Naudanlihan tuotanto

Lisätiedot

Ruokintalaitteiden kriittiset pisteet - Toimiva sikala hankkeen tuloksia

Ruokintalaitteiden kriittiset pisteet - Toimiva sikala hankkeen tuloksia Ruokintalaitteiden kriittiset pisteet - Toimiva sikala hankkeen tuloksia Maarit Hellstedt MTT Kotieläintuotannon tutkimus Sikatalouden tulosseminaari 4.11.2014, Tampere Aineisto Tilakäynti ja haastattelu

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2016

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2016 Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2016 Toimitusjohtaja Juha Gröhn 28.4.2016 Atria-konserni 1.1. 31.3.2016 Q1 Q1 Milj. EUR 2016 2015 2015 Liikevaihto 314,5 314,5 1 340,1 Liikevoitto 1,6 0,7 28,9 Liikevoitto-% 0,5

Lisätiedot

Faban korvamerkit. tammikuu 2012 Hannu Myllymäki / Jalostusneuvojat

Faban korvamerkit. tammikuu 2012 Hannu Myllymäki / Jalostusneuvojat Faban korvamerkit tammikuu 2012 Hannu Myllymäki / Jalostusneuvojat FabaPutiikki tarjoaa erikoistuotteita eläinten merkintään, lisääntymiseen ja hoitoon Faban myynnissä olevat viralliset nautojen korvamerkit

Lisätiedot

Atria ja Luomu. Matti Perälä Atria Suomi Oy 09.11.2012

Atria ja Luomu. Matti Perälä Atria Suomi Oy 09.11.2012 Atria ja Luomu Matti Perälä Atria Suomi Oy 09.11.2012 1 12.11.2012 Luomu tuoreessa lihassa Luomulihan markkinan koko n 10 12 milj. - Kuluttajapakattuna n 7 meuroa PT-kaupassa luomulihan myynnin kasvu n

Lisätiedot

Q1-Q4 2013 Q4 2013 Q4 2012

Q1-Q4 2013 Q4 2013 Q4 2012 Atria Oyj Tilinpäätös 1.1. 31.12. Toimitusjohtaja Juha Gröhn Atria-konserni Katsaus 1.1.-31.12. Milj. *Kertaluonteiset erät, jotka sisältyvät raportoituun liikevoittoon Q1- Q1- Liikevaihto 360,6 360,6

Lisätiedot

Rehukirjanpito ja omavalvonta kuvauksen päivitys. Taina Kulla ja Sari Hihnala ProAgria Keski-Pohjanmaa

Rehukirjanpito ja omavalvonta kuvauksen päivitys. Taina Kulla ja Sari Hihnala ProAgria Keski-Pohjanmaa Rehukirjanpito ja omavalvonta kuvauksen päivitys Taina Kulla ja Sari Hihnala ProAgria Keski-Pohjanmaa Täydentävien ehtojen tavoitteet Täydentävien ehtojen tarkoituksena on turvata tuotettujen elintarvikkeiden

Lisätiedot

KUIVAKÄYMÄLÄ RAUTAKAUPASTA HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET

KUIVAKÄYMÄLÄ RAUTAKAUPASTA HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET KUIVAKÄYMÄLÄ RAUTAKAUPASTA HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET Käytä kuivana! Sisäkäymälä hankinnasta käyttöön suomenkielinen seminaari 23.8.2012 21.8.2012 Carita Tuli 1 TULI-SÄHKÖ OY EKOKÄYMÄLÖIDEN EDELLÄKÄVIJÄ

Lisätiedot

Jäsenten verkkosivut ovat SINUA varten

Jäsenten verkkosivut ovat SINUA varten www.itikkaosuuskunta.fi Jäsenten verkkosivut ovat SINUA varten Itikka osuuskunta on nyt avannut aktiivijäsenilleen suunnatut monipuoliset verkkosivut Jäsenten verkkosivuilla voit - tarkastella omaa jäsenyyttäsi

Lisätiedot

Kampylobakteerin vastustus lihasiipikarjatilalla. 9.6.2010 Eija Kaukonen / HK Ruokatalo Oy

Kampylobakteerin vastustus lihasiipikarjatilalla. 9.6.2010 Eija Kaukonen / HK Ruokatalo Oy Kampylobakteerin vastustus lihasiipikarjatilalla 9.6.2010 Eija Kaukonen / HK Ruokatalo Oy Bakteerin ominaisuudet Campylobacter jejuni joskus C. coli Optimilämpötila 42-43 C Ei lisäänny alle 25 C:ssa Kuumennusherkkä,

Lisätiedot

Lihantuotanto SIANLIHA

Lihantuotanto SIANLIHA Hyvinvointi Tuotantoympäristö Rehut ja ruokinta Lihaketjun toimet Welfare Quality Kuljetukset Lihantuotanto SIANLIHA Mitä hyvinvointi on? Hyvinvointi on eläimen kokemus sen fyysisestä ja psyykkisestä olotilasta.

Lisätiedot

Kevät odotuksia täynnä s. 4 Lihamarkkinakatsaus s. 6 Olosuhteita hallitsemalla parempiin tuloksiin s. 10 Atria-lihaa tuotetaan 3-rotuohjelmalla s.

Kevät odotuksia täynnä s. 4 Lihamarkkinakatsaus s. 6 Olosuhteita hallitsemalla parempiin tuloksiin s. 10 Atria-lihaa tuotetaan 3-rotuohjelmalla s. 2/11 Kevät odotuksia täynnä s. 4 Lihamarkkinakatsaus s. 6 Olosuhteita hallitsemalla parempiin tuloksiin s. 10 Atria-lihaa tuotetaan 3-rotuohjelmalla s. 16 Kylässä Keski-Pohjanmaalla s. 20 Ternimaidon laatua

Lisätiedot

Suvali3 Lihaketjun alkutuotannon laatujärjestelmät -hanke

Suvali3 Lihaketjun alkutuotannon laatujärjestelmät -hanke Suvali3 Lihaketjun alkutuotannon laatujärjestelmät -hanke Toteuttajat LTK ja ETT, rahoittajina Atria, HKRuokatalo, Snellman ja Saarioinen MMM Laatuketju-rahoitus Projektipäällikkö Kati Kastinen, LTK Hankeaika

Lisätiedot

Maatalouden tulevaisuusseminaari Kälviä, 4.10.2011. Seppo Aaltonen MTK/Maatalouslinja

Maatalouden tulevaisuusseminaari Kälviä, 4.10.2011. Seppo Aaltonen MTK/Maatalouslinja Maatalouden tulevaisuusseminaari Kälviä, Seppo Aaltonen MTK/Maatalouslinja Tulokehitys karannut maatiloilta 1400 1200 Maataloustulo (Milj. ) Tulo/tila ( /vuosi) Yleinen ansiotaso ( /vuosi) 40 000 35 000

Lisätiedot

Porkkanaa possuille, naurista naudoille?

Porkkanaa possuille, naurista naudoille? Porkkanaa possuille, naurista naudoille? Arja Seppälä, Vanhempi tutkija, Luonnonvarakeskus Mitä kotieläintuottaja haluaa tietää rehusta? Pysyyhän eläin terveenä syötyään rehua? Täyttyväthän viranomaisvaatimukset

Lisätiedot

VAKUUTUSALAN ROOLI. Riskien identifiointi Riskitietoisuuden lisääminen vakuutettujen keskuudessa Riskien analysointi Vahingontorjunta Riskinkanto

VAKUUTUSALAN ROOLI. Riskien identifiointi Riskitietoisuuden lisääminen vakuutettujen keskuudessa Riskien analysointi Vahingontorjunta Riskinkanto VAKUUTUSYHTIÖIDEN VARAUTUMINEN ILMASTONMUUTOKSEEN Risto Joppe Karhunen Johtaja Turvallisuus & Infra 1 VAKUUTUSALAN ROOLI Riskien identifiointi Riskitietoisuuden lisääminen vakuutettujen keskuudessa Riskien

Lisätiedot

Ohjeita uuden Sikavan käyttöön lääkekirjanpidossa

Ohjeita uuden Sikavan käyttöön lääkekirjanpidossa Ohjeita uuden Sikavan käyttöön lääkekirjanpidossa Taustaa Lääkelainsäädännön eläinlääkintään liittyvät lait ja asetukset muuttuivat vuonna 2014. Eläinlääkärillä on mahdollisuus luovuttaa lääkkeitä varalle

Lisätiedot

SUVALI- hankkeet sianlihan kansallisen laatujärjestelmän mahdollistajana. Sikatalouden Tulosseminaari 12.11.2013 Kati Kastinen, LTK

SUVALI- hankkeet sianlihan kansallisen laatujärjestelmän mahdollistajana. Sikatalouden Tulosseminaari 12.11.2013 Kati Kastinen, LTK SUVALI- hankkeet sianlihan kansallisen laatujärjestelmän mahdollistajana Sikatalouden Tulosseminaari 12.11.2013 Kati Kastinen, LTK Suvali3 Lihaketjun alkutuotannon laatujärjestelmät -hanke Toteuttajat

Lisätiedot

DHL KULJETUSVAKUUTUS OTA RENNOSTI. OLET HYVISSÄ KÄSISSÄ.

DHL KULJETUSVAKUUTUS OTA RENNOSTI. OLET HYVISSÄ KÄSISSÄ. DHL KULJETUSVAKUUTUS OTA RENNOSTI. OLET HYVISSÄ KÄSISSÄ. OLETKO SUOJAUTUNUT KATTAVASTI? Rahdinkuljettajilla on rajoitettu vastuu tuotteiden katoamisesta tai vahingoittumisesta kansainvälisiä kuljetuksia

Lisätiedot

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia 22.8.2012 Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 Pirkanmaan lähiruoka Maatilojen kehitysnäkymät 2020 tutkimuksen

Lisätiedot

Sika- ja siipikarjatutkimus uudistuu. Kirsi Partanen

Sika- ja siipikarjatutkimus uudistuu. Kirsi Partanen Sika- ja siipikarjatutkimus uudistuu Kirsi Partanen Tarve uudistua Monitieteinen lähestymistapa Yhteistyö kotimaassa ja kansainvälisesti Toimintaympäristön muutos Budjettirahoituksen supistuminen Omista

Lisätiedot

Jäsenten verkkosivut ovat SINUA varten

Jäsenten verkkosivut ovat SINUA varten www.lihakunta.fi Jäsenten verkkosivut ovat SINUA varten Lihakunta on nyt avannut aktiivijäsenilleen suunnatut monipuoliset verkkosivut Jäsenten verkkosivuilla voit - tarkastella omaa jäsenyyttäsi koskevia

Lisätiedot

Sikava-terveydenhuoltosuunnitelma

Sikava-terveydenhuoltosuunnitelma TERVEYDENHUOLTOSUUNNITELMA (11.8.2011) Sivu 1 (5) Sikava-terveydenhuoltosuunnitelma Tuottajan nimi Tilatunnus Pitopaikkatunnus (täytettävä jos tilalla enemmän kuin yksi pitopaikka) Lähiosoite Postinumero

Lisätiedot

Eläintautivakuuttamisen mahdollisuudet

Eläintautivakuuttamisen mahdollisuudet Eläintautivakuuttamisen mahdollisuudet Jaakko Heikkilä, Katriina Heinola, Eero Liski, Sami Myyrä, Jarkko Niemi MTT Taloustutkimus Roolit maatalouden riskienhallinnassa uusjakoon 10.12.2014 Tutkimuksen

Lisätiedot

Atrialaisen lihantuotantoketjun hallinta ja avoimuus

Atrialaisen lihantuotantoketjun hallinta ja avoimuus Atrialaisen lihantuotantoketjun hallinta ja avoimuus Atrialainen ketju kestää tarkastelua Kuluttajalla on oikeus tietää ja todeta itse, että Atria on vastuullinen valinta! Sisältö Atrialainen tapa tuottaa

Lisätiedot

PTT-ennuste: Metsäsektori

PTT-ennuste: Metsäsektori MSO 17.10.2014 PTT-ennuste: Metsäsektori syksy 2014 Paula Horne Sahatavaran tuotanto jatkunut vientivetoisena Sahatavaran vientihinta Suomesta, 3kk keskiarvo 250 240 230 220 210 200 190 180 Sahatavaran

Lisätiedot

Lisää luomulihaa. Luomupäivä 14.11.2012 Tampere

Lisää luomulihaa. Luomupäivä 14.11.2012 Tampere Lisää luomulihaa Luomupäivä 14.11.2012 Tampere Luomueläintilastoja v. 2010 - lypsylehmiä 4809 - emolehmiä 10473 - lihanautoja 2525-0,24 lihanautaa / emolehmä v. 2011 - lypsylehmiä 5776 - emolehmiä 11865

Lisätiedot

Ajankohtaista maitosektorilta. 2.6.2015 Maitoasiamies Ilkka Pohjamo

Ajankohtaista maitosektorilta. 2.6.2015 Maitoasiamies Ilkka Pohjamo Ajankohtaista maitosektorilta 2.6.2015 Maitoasiamies Ilkka Pohjamo Tilanne maitomarkkinoilla Loppuvuodesta 2014 markkinanäkymä oli erittäin synkkä Tammi- ja helmikuun myönteinen kehitys EU:n maitotuotemarkkinoilla

Lisätiedot

Eläinten hyvinvointikorvaus siat 9.4.2015 1

Eläinten hyvinvointikorvaus siat 9.4.2015 1 Eläinten hyvinvointikorvaus siat 9.4.2015 1 Yleistä sitoumuksesta Sitoumus tehdään 1.5.2015 31.12.2016 väliseksi ajaksi Seuraava mahdollisuus hakea sitoumusta 11/2016, koskien vuotta 2017 (vuonna 2016

Lisätiedot

Tilinpäätös 2015 Katsaus konsernin toimintaan. Toimitusjohtajan sijainen ja COO Aki Laiho 10.2.2016

Tilinpäätös 2015 Katsaus konsernin toimintaan. Toimitusjohtajan sijainen ja COO Aki Laiho 10.2.2016 Tilinpäätös 2015 Katsaus konsernin toimintaan Toimitusjohtajan sijainen ja COO Aki Laiho Koko vuoden vertailukelpoinen liikevoitto parani, viimeinen neljännes jäi edellisvuodesta 2 HKScan-konserni 2015

Lisätiedot

Nyt katsotaan luottavaisina tulevaisuuteen s. 4 Lihamarkkinakatsaus s. 6 Hinnat heiluvat viljamarkkinoilla - mitä tehtävissä? s. 8

Nyt katsotaan luottavaisina tulevaisuuteen s. 4 Lihamarkkinakatsaus s. 6 Hinnat heiluvat viljamarkkinoilla - mitä tehtävissä? s. 8 4/11 Nyt katsotaan luottavaisina tulevaisuuteen s. 4 Lihamarkkinakatsaus s. 6 Hinnat heiluvat viljamarkkinoilla - mitä tehtävissä? s. 8 FarMeri-risteilyn antia s. 10 Mukana Atria-liite Luonnostaan vastuullinen

Lisätiedot

Luomulihan arvoketjutyöryhmä. 12.02. 2013 klo 10.00-12.00, Kesko

Luomulihan arvoketjutyöryhmä. 12.02. 2013 klo 10.00-12.00, Kesko Luomulihan arvoketjutyöryhmä 12.02. 2013 klo 10.00-12.00, Kesko Työryhmän kokoonpano Nimi Paikalla 12.2. Petteri Mäkelä, naudanlihan tuottaja x Hermanni Huhtala, naudanlihan tuottaja Fredrik von Limburg

Lisätiedot

Suomen Rehun tiivisteohjelmat lihasioille ja emakoille. Optimoinnilla tarkkuutta ruokintaan ympäristöä ajatellen

Suomen Rehun tiivisteohjelmat lihasioille ja emakoille. Optimoinnilla tarkkuutta ruokintaan ympäristöä ajatellen Suomen Rehun tiivisteohjelmat lihasioille ja emakoille Optimoinnilla tarkkuutta ruokintaan ympäristöä ajatellen Oikea tiivistevalinta tuottaa ympäristöä säästäen Sikojen vilja-tiivisteruokinnassa on tärkeää

Lisätiedot

Merkki turvallisemmasta sianlihan alkutuotannosta 3.11.15

Merkki turvallisemmasta sianlihan alkutuotannosta 3.11.15 Merkki turvallisemmasta sianlihan alkutuotannosta Taustaa Laatuvastuu-merkitty liha on tuotettu tiloilla, jotka kuuluvat eläinten terveydestä ja tuoteturvallisuudesta huolehtivaan sertifioituun, kansalliseen

Lisätiedot

Tulevaisuus tarjottimella. Elintarviketeollisuus / Liha-ala esittäytyy

Tulevaisuus tarjottimella. Elintarviketeollisuus / Liha-ala esittäytyy Tulevaisuus tarjottimella Elintarviketeollisuus / Liha-ala esittäytyy Elintarviketeollisuus Valmistaa laajaa valikoimaa raaka-aineista ruoanlaittoa helpottaviin ja käyttövalmiisiin tuotteisiin Myy tuotteitaan

Lisätiedot

Katsaus siipikarjatuotannon talouteen

Katsaus siipikarjatuotannon talouteen Katsaus siipikarjatuotannon talouteen Timo Karhula MTT Taloustutkimus Suomen Siipikarjaliiton vuosikokous- ja seminaaripäivä Tampereella 27. 3.2014 Tuotantomäärät ja ennusteet vuoteen 2020 Tuottaja- ja

Lisätiedot

VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA

VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA 26.3.2009 1 Riskienhallinnan yleiset periaatteet ja sovellukset 2 Markkinariskien hallinnan tarve ja lähtökohdat EU:n maatalouspolitiikka kehittyy entistä markkinalähtöisempään

Lisätiedot

Myyräntöitä taimikoissa Metsävakuutus auttaa

Myyräntöitä taimikoissa Metsävakuutus auttaa Myyräntöitä taimikoissa Metsävakuutus auttaa Vakuutukset. Rahastot. Pankki. Pärnu 24.4.2009 Jääkö arvokkain omaisuutesi luonnonvoimien armoille? Tammelan metsäpalo 9.6.997 * maastopaloja 3000-5000 vuosittain

Lisätiedot

Mitä luomukalkkunan tuottaminen maksaa?

Mitä luomukalkkunan tuottaminen maksaa? Mitä luomukalkkunan tuottaminen maksaa? Timo Karhula ja Jarkko Niemi MTT Taloustutkimus Johdanto Luomulihan tuotanto on Suomessa vähäistä Noin prosentti kaikesta tuotetusta lihasta, luomukalkkunaa vain

Lisätiedot

Hyvää Suomesta- Saarioisilta. 21.3.2013 Mirja Lonka

Hyvää Suomesta- Saarioisilta. 21.3.2013 Mirja Lonka Hyvää Suomesta- Saarioisilta 21.3.2013 Mirja Lonka Saarioinen yrityksenä Saarioinen Oy on kotimainen, yksityisessä omistuksessa oleva elintarvikealan yritys. Vuonna 1957 käynnistettiin Saarioinen Oy:n

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus - AtriaNauta

Ajankohtaiskatsaus - AtriaNauta Tuomas Herva Ajankohtaiskatsaus - AtriaNauta -Atrian kädenjälkiohjelma -Katse vasikkaan kampanja 2 Vastuullisuus ja alkutuotanto Tuotantotapaohjeet Sopimukset, osto- ja myyntiehdot Tuotannon seuranta tavoitteena

Lisätiedot

Gallupeista apua toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen s. 4 Lihamarkkinakatsaus s. 6 Uusi siipikarjarehutehdas Koskenkorvalle s.

Gallupeista apua toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen s. 4 Lihamarkkinakatsaus s. 6 Uusi siipikarjarehutehdas Koskenkorvalle s. 1/12 Gallupeista apua toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen s. 4 Lihamarkkinakatsaus s. 6 Uusi siipikarjarehutehdas Koskenkorvalle s. 8 AtriaSika vuonna 2016; tähtäin korkealla s. 20 Atria Hienoin Pihviliha

Lisätiedot

KOMISSION PÄÄTÖS. tehty 23.XI.2005

KOMISSION PÄÄTÖS. tehty 23.XI.2005 KOMISSION PÄÄTÖS tehty 23.XI.2005 Suomen tasavallan tekemän pyynnön hyväksymisestä muuttaa 16 päivänä maaliskuuta 2004 tehdyllä komission päätöksellä C(2004) 475 fin hyväksyttyä tukiohjelmaa (tuki N 513/2003)

Lisätiedot

Aloittelevalle ylämaankarjan kasvattajalle

Aloittelevalle ylämaankarjan kasvattajalle Aloittelevalle ylämaankarjan kasvattajalle Ylämaankarjan suosio on jatkuvasti nousussa. Ylämaankarjan lempeä luonne ja sympaattinen ulkomuoto ovat toki sen valtteja, mutta sen hoito on ei ole pelkästään

Lisätiedot

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta Pekka Petäjäsuvanto, tuotantoasiantuntija, Osuuskunta Pohjolan Maito POHJOIS-SUOMEN NURMITOIMIKUNNAN TALVISEMINAARI 2015 Syötekeskus 2015 Mietteitä

Lisätiedot

Sijoittamisen trendit

Sijoittamisen trendit Sijoittamisen trendit Suvi Tuppurainen myynti- ja markkinointijohtaja, Nordnet Suomi 16.10.2013 Naisten ilta Pörssissä 1. Kehittyvien markkinoiden merkitys maailman taloudessa kasvaa Aasian osuus maailman

Lisätiedot

Luonnos valtioneuvoston selonteoksi elintarviketurvallisuudesta

Luonnos valtioneuvoston selonteoksi elintarviketurvallisuudesta LAUSUNTO 26.2.2010/SH Maa- ja metsätalousministeriö PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO Viite Asia HARE: MMM004/2010 Luonnos valtioneuvoston selonteoksi elintarviketurvallisuudesta Pyydettynä lausuntona luonnoksesta

Lisätiedot

Täydentävät ehdot Eläinten merkintä ja rekisteröinti 2015. Hämeen ELY-keskus

Täydentävät ehdot Eläinten merkintä ja rekisteröinti 2015. Hämeen ELY-keskus Täydentävät ehdot Eläinten merkintä ja rekisteröinti 2015 Hämeen ELY-keskus 1 MERKINTÄ JA REKISTERÖINTI (naudat, siat, lampaat, vuohet) Yksi täydentävien ehtojen osa-alueista -> valvontaseuraamukset aiheuttavat

Lisätiedot

Heikki Vauhkonen 10.2.2011. Tulikivi Oyj

Heikki Vauhkonen 10.2.2011. Tulikivi Oyj Heikki Vauhkonen 10.2.2011 Tulikivi Oyj Osavuosikatsaus 01-012/2010 Tulikivi-konsernin liikevaihto neljännellä vuosineljänneksellä oli 16,6 me (15,6 me 10-12/2009), liikevoitto 0,8 (0,3) me ja tulos ennen

Lisätiedot

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Tilalla Emakoita Karjuja Porsaita > 8 viikkoa Kasvatus-/lihasikoja Muita yht. kpl.

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Tilalla Emakoita Karjuja Porsaita > 8 viikkoa Kasvatus-/lihasikoja Muita yht. kpl. Laiminlyönnit kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. ELÄINSUOJELUTARKASTUS SIKA Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama selvitys direktiivin 2008/120/EY sisältämien, sikojen

Lisätiedot

Atria Capital Markets Day Atria Suomi

Atria Capital Markets Day Atria Suomi Atria Capital Markets Day Atria Suomi Toimitusjohtaja Mika Ala-Fossi 9.12.2011 Atria Suomi Katsaus 1.1. 30.9.2011 Q3 Q3 Q1-Q3 Q1-Q3 Milj. 2011 2010 2011 2010 2010 Liikevaihto 197,5 195,9 586,8 553,9 767,8

Lisätiedot

ELÄINTUET 2016. Lähde: Maaseutuvirasto, MMM

ELÄINTUET 2016. Lähde: Maaseutuvirasto, MMM ELÄINTUET 2016 Lähde: Maaseutuvirasto, MMM Kansalliset eläintuet EU- palkkiot Eläinten hyvinvointikorvaus 2 Kansalliset eläintuet Yleiset ehdot Tuenhakijan on oltava vähintään 18 vuotta (31.12.2015) Voidaan

Lisätiedot

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Raisio-konserni Toimintaa 12 maassa, pääkonttori Raisiossa Tuotantoa 14 paikkakunnalla 3 maassa Henkilöstön määrä n. 1450, josta Suomessa 1/3 Listataan

Lisätiedot

Sodankylän kunnan keskuskeittiöhanke

Sodankylän kunnan keskuskeittiöhanke Sodankylän kunnan keskuskeittiöhanke Hankkeen taustaa Kunnanvaltuuston päätös rakentaa Sodankylään uusi keskuskeittiö Tavoitteena löytää uusi, kannattavampi ja tehokkaampi toimintatapa Uuteen keskuskeittiöön

Lisätiedot

http://qfx.quartalflife.com/clients/fi/atria/rss/newsentry.aspx?id=1000717206&culture=fi-fi

http://qfx.quartalflife.com/clients/fi/atria/rss/newsentry.aspx?id=1000717206&culture=fi-fi Tulosta sivu Atria Yhtymä Oyj PÖRSSITIEDOTE 26.7.2005 KLO 10.00 ATRIA YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2005 Atria-konsernin liikevoitto katsauskaudelta oli 15,9 miljoonaa euroa (20,1 milj. euroa).

Lisätiedot

Etelä-Savon luomulogistiikan nykyinen malli. 6.3.2014 Suvi Leinonen

Etelä-Savon luomulogistiikan nykyinen malli. 6.3.2014 Suvi Leinonen Etelä-Savon luomulogistiikan nykyinen malli 6.3.2014 Suvi Leinonen S Etelä-Savon luomulogistiikan nykyinen malli - Lihantuottajat S Hankkeen lihantuottajat, naudat ja lampaat http://maps.yandex.com/? um=o3klinp0z0xkjxbusmk89pix_o1hipgq&l=map

Lisätiedot

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS V a s i k a s t a p i h v i k s i LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS TEHOKKAAT REHUT, TERVEET ELÄIMET. Rehuraisio Tehokas ruokinta parantaa kannattavuutta Tehokas ruokinta lyhentää lihanaudan kasvatusaikaa ja eläimet

Lisätiedot

Atria Capital Markets Day Atria Baltia

Atria Capital Markets Day Atria Baltia Atria Capital Markets Day Atria Baltia Toimitusjohtaja Rauno Väisänen 9.11.2012 9.12.2011 Rauno Väisänen Atria Oyj Konsernin rakenne 2010 Liikevaihto 1.301 milj. Henkilöstö 5 812 (keskimäärin) Suomi Skandinavia

Lisätiedot

Atria Capital Markets Day 9.12.2011

Atria Capital Markets Day 9.12.2011 Atria Capital Markets Day 9.12.2011 Aloitus ja aamukahvit klo 10.00 1. Tervetuloa / toimitusjohtaja Juha Gröhn, Atria Oyj - Katsaus Atrian strategiaan - Ruokatrendit ja lihamarkkinakatsaus 2. Atria Suomi

Lisätiedot

Olki tekee emakot onnellisiksi, pihatto pitää jalat kunnossa

Olki tekee emakot onnellisiksi, pihatto pitää jalat kunnossa Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 8 9 Olki tekee emakot onnellisiksi, pihatto pitää jalat kunnossa Terhi Torikka, Maaseudun Tulevaisuus kuvat: Kimmo Haimi Puhtailla oljilla on hyvä olla. Tämä

Lisätiedot

1 Asia. 2 Asian vireilletulo. 3 Yrityskaupan osapuolet ja niiden harjoittama liiketoiminta. 4 Kilpailuoikeudellinen arviointi

1 Asia. 2 Asian vireilletulo. 3 Yrityskaupan osapuolet ja niiden harjoittama liiketoiminta. 4 Kilpailuoikeudellinen arviointi Päätös 1 (9) 1 Asia 1. Jatkoselvitykseen ryhtyminen yrityskaupassa Atria Oyj / Saarioinen Oy:n naudan, sian ja broilerin hankinta-, teurastus- ja lihanleikkuutoiminnot 2 Asian vireilletulo 2. Kilpailu-

Lisätiedot

Lisää luomua: Valio ja LUOMU 2012

Lisää luomua: Valio ja LUOMU 2012 Lisää luomua: Valio ja LUOMU 2012 26.1.2011 Valio Luomu on lanseerattu vuonna 1993 Lähes 20 vuotta luomua Valiolta Valio on tarjonnut kuluttajille luomuvaihtoehtoja jo vuodesta 1993 alkaen Tuotevalikoimaa

Lisätiedot

Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013. Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala

Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013. Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013 Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala 1 ELY-keskus: Pohjois-Karjala Ansiotulorakenne 2011 * Perustietoja: 2012 2 584 milj. Maatalous Metsä

Lisätiedot

Kotieläintuotanto 2020 -rakennemuutos jatkuu. Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT e-mail: jyrki.niemi@mtt.

Kotieläintuotanto 2020 -rakennemuutos jatkuu. Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT e-mail: jyrki.niemi@mtt. Kotieläintuotanto 2020 -rakennemuutos jatkuu Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT e-mail: jyrki.niemi@mtt.fi Mitä suomalaisessa kotieläintaloudessa on oikein tapahtunut viime vuosina

Lisätiedot

ARVIO VAKUUTUSMARKKINOIDEN KEHITYKSESTÄ 2013 JULKAISUT JA TUTKIMUKSET 2013

ARVIO VAKUUTUSMARKKINOIDEN KEHITYKSESTÄ 2013 JULKAISUT JA TUTKIMUKSET 2013 ARVIO VAKUUTUSMARKKINOIDEN KEHITYKSESTÄ 2013 JULKAISUT JA TUTKIMUKSET 2013 29.11.2013 ARVIO VAKUUTUSMARKKINOIDEN KEHITYKSESTÄ 2013 1 ARVIO VAKUUTUSMARKKINOIDEN KEHITYKSESTÄ 2013 2 ARVIO VAKUUTUSMARKKINOIDEN

Lisätiedot

Välineitä viljamarkkinoiden seurantaan. Sadonkorjuuseminaari 2011 - Lahti 30.9.2011 Kati Lassi, Vilja-alan yhteistyöryhmä (VYR)

Välineitä viljamarkkinoiden seurantaan. Sadonkorjuuseminaari 2011 - Lahti 30.9.2011 Kati Lassi, Vilja-alan yhteistyöryhmä (VYR) Välineitä viljamarkkinoiden seurantaan Sadonkorjuuseminaari 2011 - Lahti 30.9.2011 Kati Lassi, Vilja-alan yhteistyöryhmä (VYR) 1 Sisältö Viljan hintaan vaikuttavia tekijöitä Mitä seurata markkinoilla?

Lisätiedot

Maitoa mahan täydeltä. Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa

Maitoa mahan täydeltä. Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa Maitoa mahan täydeltä Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa Imetys Vasikkapiilo Vieroitus Imetys Emänsä alla vasikat imevät n. 4-6 kertaa vuorokaudessa, yht. 10-12 l / vrk Ensimmäisten viikkojen

Lisätiedot

Näkymiä sikatiloilta ja tilamalleista

Näkymiä sikatiloilta ja tilamalleista Sikatalouden tulosseminaarin avaus 12.11.2013 Tampere Ari Nopanen Toimitusjohtaja ProAgria Liha Osaamiskeskus Puhelin 0400 432 582 ari.nopanen@proagria.fi Esitysten materiaalit haettavissa osoitteesta

Lisätiedot

Porotalouden tukipolitiikka Pohjoismaissa

Porotalouden tukipolitiikka Pohjoismaissa Porotalouden tukipolitiikka Pohjoismaissa Kaija Saarni Elinkeino- ja yhteiskuntatutkimus Porotalouden tuotannon ja markkinoinnin kehittäminen MTT taloustutkimus, RKTL Sisältö 1. Tukipolitiikan tavoitteet

Lisätiedot

Suomen maatalouden muutos EU-aikana

Suomen maatalouden muutos EU-aikana Suomen maatalouden muutos EU-aikana Professori Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Latokartanonkaari 9 00790 Helsinki, Finland e-mail: jyrki.niemi@mtt.fi Mitä suomalaisessa maa-

Lisätiedot

Elintarvikealan pk yritysten toimintaympäristö 2008

Elintarvikealan pk yritysten toimintaympäristö 2008 Taulukko 1. Tutkimusaineiston toimialakohtainen jakauma Toimiala N Osuus tutkimusaineistosta (%) Toimialan yrityksiä (alle 20 henkeä) Suomessa %:a koko elintarvikealasta v. 2007 (Ruoka Suomi tilasto) Leipomotuotteet

Lisätiedot

Palvelukonsepti suurasiakkaille

Palvelukonsepti suurasiakkaille Palvelukonsepti suurasiakkaille Merplast Oy on vuonna 2005 perustettu työpaikkojen työturvallisuuteen ja siihen liittyvään konsultointiin keskittyvä yhtiö. Asiakkaitamme ovat pienet ja keskisuuret yritykset,

Lisätiedot

YHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008)

YHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008) YHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008) Kustannustarkastelua Ramboll Finland Oy on arvioinut eri vaihtoehdoissa ne investoinnit, jotka tiehallinto joutuu tekemään uuden jätteenkäsittelykeskuksen

Lisätiedot

4 YLIVOIMAISTA OMINAISUUTTA

4 YLIVOIMAISTA OMINAISUUTTA 4 YLIVOIMAISTA OMINAISUUTTA Liikkuvuus Tuottavuus Monitoimisuus Ympäristövastuu Luo mahdollisuuksia www.lannencenter.com FI SIIRTYY TYÖMAALTA TYÖMAALLE. Tähän eivät muut pysty. Kaiva, kuormaa, nosta ja

Lisätiedot

Luomurehumarkkinoiden uudet mahdollisuudet ja hyödyt kotieläintiloille. Hankkija-Maatalous Oy Terhi Kujala 08.06.2011

Luomurehumarkkinoiden uudet mahdollisuudet ja hyödyt kotieläintiloille. Hankkija-Maatalous Oy Terhi Kujala 08.06.2011 Luomurehumarkkinoiden uudet mahdollisuudet ja hyödyt kotieläintiloille Hankkija-Maatalous Oy Terhi Kujala 08.06.2011 Arvot Agrimarketin vastuullisuuden perustana Agrimarket Suomen suurin viljakauppias

Lisätiedot

Laatua raaka-aineiden jalostamiseen Elintarvike- ja poroalan koulutushanke

Laatua raaka-aineiden jalostamiseen Elintarvike- ja poroalan koulutushanke porotietokansio raakalihavalmisteet Hannu Pekkala 2006 Laatua raaka-aineiden jalostamiseen Elintarvike- ja poroalan koulutushanke SISÄLLYSLUETTELO 1 Määritelmä... 2 2 Raakalihavalmisteiden valmistus...

Lisätiedot

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA.

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. Se tulee omalle pöydälle tai kaverin kylmälaukkuun tutusta kaupasta. Me kannamme sen kassalle tutunnäköisessä pakkauksessa, josta tiedämme tarkkaan, mitä

Lisätiedot

Jokainen tila on erilainen

Jokainen tila on erilainen Jokainen tila on erilainen Tutkitusti sopiva Aseta ruokinnan palaset paikoilleen! Farmarin Sopiva täydentää puuttuvan palan tilasi ruokinnassa. energia kivennäis- AINEET Hyödynnä säilörehu- ja vilja-analyyseista

Lisätiedot