Tunnetta vai liiketaloutta s. 4 Lihamarkkinakatsaus s. 6 Hyppää rehuauton matkaan s. 12. Mix IHMEessä on kysymys kustannussäästöstä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tunnetta vai liiketaloutta s. 4 Lihamarkkinakatsaus s. 6 Hyppää rehuauton matkaan s. 12. Mix IHMEessä on kysymys kustannussäästöstä"

Transkriptio

1 1/11 Tunnetta vai liiketaloutta s. 4 Lihamarkkinakatsaus s. 6 Hyppää rehuauton matkaan s. 12 Mix IHMEessä on kysymys kustannussäästöstä s. 17 Finnpigin karjuaseman laajennus valmistuu s. 26 Eläköön hiiva! s. 32 Lisää voimaa yhdessä

2

3 Tässä numerossa Ajankohtaista Tunnetta vai liiketaloutta - Jouko Lahtinen...s. 4 Lihankulutus kasvussa - Matti Perälä...s. 6 Atria toi markkinoille uuden Kulinaari-tuotesarjan - Matti Perälä...s. 7 Investointeja Atrian ja koko suomalaisen nautaketjun kilpailukyvyn parantamiseksi - Matti Perälä...s. 8 Vahingoista viisastuu - Juha Helander...s. 10 Hyppää Rehuauton matkaan - Hanna Kasari...s. 12 Rehukuljetus alkaa kuormien suunnittelusta - Anne Rauhala...s. 13 Uudistuksia A-Rehun Koskenkorvan tehtaalla - Hanna Kasari...s. 14 Lisää kapasiteettia käyttöön Varkaudessa - Hanna Kasari...s. 14 Siilomerkit tulevat pakollisiksi: paljon hyötyjä pienellä vaivalla - Sirpa Perkkiö...s. 15 AtriaSika Tuottoisaa lihasian kasvatusta Nurmossa - Hanna Kasari & Pasi Pohjois-Koivisto...s. 16 Mix IHMEessä on kysymys kustannussäästöstä - Kimmo Kytölä...s. 17 Lihasikojen päiväkasvuseuranta on osa tuotannon tuottavuuden seurantalisää - Hanna-Maija Tuuri...s. 18 Parhaat paransivat tuloksiaan entistä korkeammiksi - Hanna-Maija Tuuri...s. 19 Emakoiden kunnostaminen tiineytyksen ja tiineyden aikana on tasapainon hakua - Marko Övermark...s. 20 Hyödynnä heteroosi porsastuotannossa - Timo Serenius...s. 22 AtriaSika ketju mittaa ja kehittää sikojen hyvinvointia kansainvälisesti ainutlaatuiselle tasolle - Taneli Tirkkonen... s. 24 Finnpigin karjuaseman laajennus valmistuu - Heikki Hassinen... s. 26 AtriaNauta Hiehojen punnituksilla tarkkuutta teuraisiin - Susanna Vehkaoja...s. 28 TehoElmeriin uusia ominaisuuksia - Sinikka Tommila...s. 30 Eläköön hiiva! - Ilkka Ala-Fossi...s. 32 Osaatko vasikka-asiat? - Maarit Ilola...s. 33 Itikka & Lihakunta Itikka osuuskunnan ja Lihakunnan taloudet ovat tasapainoisia ja hyvin samantasoisia - Reijo Flink...s. 34 AtriaTuottaja 3

4 Pääkirjoitus Tunnetta vai liiketaloutta? Voiko otsikkoa ylipäätään asettaa vaihtoehtoiseksi? Liiketalouden teoriat on toki määritelty moneen kertaan ja niitä on modernisoitu kuhunkin aikajaksoon sopiviksi. On kuitenkin tiettyjä yksinkertaisia perusasioita, jotka kantavat aina meneillään olevasta trendistä huolimatta: tulot/menot, voitto/tappio, kysyntä/tarjonta, positiivinen kassavirta/negatiivinen jne. Kaikista näistä tekijöistä muodostuvat yrittämisen realiteetit, joiden kautta pitää tehdä ratkaisuja, olkoon yritysmuoto mikä tahansa. Vain kannattava toiminta takaa yrittämiselle tulevaisuuden, jota voi itse ohjailla. Toisaalta tunne on tullut osaksi liiketaloutta monessakin mielessä. Tunne saattaa ohjata esim. sijoittajia yhtä paljon kuin tieto. On hyvin vaikea tietää maailman makrotalouksien vaikutusta raaka-aineiden hintakehitykseen, rahan hintaan tai vaikkapa tulevaan satoon. On tehtävä tunteisiin tai kokemuksiin nojautuen joitakin ratkaisuja, jotka todennäköisesti täyttävät myös kannattavan yritystoiminnan vaatimukset. Meidän tunteitamme pyritään ohjaamaan monella tavoin. Tyypillisimpiä keinoja ovat mainostaminen, markkinointiviestintä, positiivisten kokemusten levittäminen suusta suuhun tai vaikkapa negatiivisten huhujen liikkeelle paneminen. Kaikkihan me uskomme kolmanteen valtiomahtiin, lehdistöön. Radion ja television tuomat jutut tuntuvat aina tosilta, vaikka monesti kuva tuo eteemme ainoastaan pienen osan koko totuudesta. On kuitenkin luotu tunne, että näin on. Me olemme joutuneet maataloudessa kokemaan entisestään kovenevan liiketalouden, jota pyritään ohjaamaan sekä tunteella että liiketaloudella. Koska me palvelemme ruoan tuottajina valtaosaa väestöä kautta maapallon, meidän on otettava huomioon myös kuluttajien tunteet. Tunteiden saattamiseksi mahdollisimman totuuden mukaisiksi on huolehdittava asiallisesta informaatiosta sekä siitä, että tekeminen on lupausten tasolla. Kun me puhumme tässä tapauksessa ihmisten välisestä toiminnasta, on varmaa, että erilaisia tunteita riittää. Tunnetiloiksi on pyritty viemään sademetsät, veden riittävyys, viljan jalostaminen lihaksi ja maidoksi, geenimuuntelu, jalostus, kotimaisuus, eettisyys, eläinten hyvinvointi lista on lähes loputon. Kuka sitten päättää, mikä on tunnetta ja mikä järkevää liiketaloutta? Yritystoiminta pitää sisällään aina myös riskit. Päätöksiä tehdessä riskit kartoitetaan ja ne pyritään minimoimaan. Ratkaisut tehdään maatiloilla isäntäväen toimesta ja yrityksissä valituissa elimissä. Molemmat käyttävät apunaan liiketaloudellisia laskelmia, asiantuntijoita, kokemuksia ja ripauksen tunnetta siitä, että nyt olemme oikealla tiellä. Yhteiskuntamme on edennyt noin sadassa vuodessa maatalousvaltaisesta tuotannosta teollistuneeseen ja palveluja tuottavaan hyvinvointiyhteiskuntaan. Maatilojen määrä on puolittunut kymmenen vuoden jaksoissa jo sadan vuoden ajan. Monet tuottajaosuuskunnat ovat toimineet nekin jo sadan vuoden ajan, mutta joutuneet tekemään liiketaloudellisia, tunteiden vastaisia ratkaisuja jokaisella vuosikymmenellä taatakseen yritysten kannattavuuden ja jatkuvuuden taas seuraaville sukupolville. Tälläkin hetkellä meneillään olevat maailman ruokakriisit ovat opettaneet meitä oman ruoan tuotannon välttämättömyydestä. Meidän on tunnustettava ja tunnettava alaamme kohtaan kohdistuvat omat ja asiakkaittemme tunteet, mutta hallittava niitä liiketaloudellisin perustein Jouko Lahtinen toimitusjohtaja A-Tuottajat Oy, A-Rehu Oy Tulossa AtriaNauta & AtriaSika risteily Turku-Tukholma-Turku Varaa jo nyt aika kalenteriisi. Julkaisija A-Tuottajat Oy Painopaikka PunaMusta Oy ISSN (painettu) ISSN X (verkkolehti) Päätoimittaja Jouko Lahtinen Toimituskunta Jouko Lahtinen, Maarit Ilola, Anne Rauhala, ja Kirsi Eeli. Toimitussihteeri Sirpa Perkkiö Sivunvalmistus Oy Viestintä-Perkkiö Aineistot Oy Viestintä-Perkkiö puh , fax (09) Kansikuvassa Jaakko Kortesmäki ja Markku Puska (Sikana Oy) 4 AtriaTuottaja

5 A-Tuottajat Oy PL 910, ATRIA Vaihde Itikanmäenkatu 3, Seinäjoki Tilitys-, jäsen- ja saatava-asiat Tuottajapalautus A-Netti -palvelu AtriaNauta Tuottajapalvelu Nautarehut AtriaSika Porsasvälitys Uudiseläinvälitys Teurasilmoitukset Sikarehut Verkkopalvelut s-posti s-posti tuottajapalvelu AtriaTuottaja -lehden osoitteen muutokset Kirsi Eeli, puh , Nimitysuutisia Ota yhteyttä! Atria Liharalli Anne Idström on nimitetty AtriaNauta palvelun aluepäälliköksi vastuualueenaan Itä-Suomi alkaen. Hän on aiemmin toiminut A-Rehun ja A-Tuottajien palveluksessa asiakkuuspäällikkönä. Anne raportoi tehtävässään asiakkuusjohtaja Veli-Matti Jäppilälle. Siipikarjayksikön hygieniapäällikkö Petri Yli-Soinin toimenkuvaa on muutettu alkaen koskemaan siipikarjassa eläinten terveydenhuollon kehittämistä ja varmistamista. Petrin uusi nimike on siipikarjan terveydenhuoltoeläinlääkäri ja hän raportoi tehtävässään siipikarjan alkutuotantojohtaja Harri Rosenbergille. Perinteinen motoristien kesäajo järjestetään viikolla 28. Kokoontuminen maanantaina ja paluu kotikonnuille torstaina Kohteena on tänä vuonna Itä-Suomi ja siellä ajosuuntana etelä-pohjoinen. Tarkemmat tiedot myöhemmin keväällä. Tiedustelut ja lisätietoja: AtriaTuottaja 5

6 Lihamarkkinakatsaus Lihan kulutus kasvussa Taantuman jäljet katovat lihamarkkinoilta. Kuluttajien usko omaan talouteensa on vahvistunut ja lihankin kulutus kääntyi viime vuonna kasvu-uralle. Vuonna 2010 syötiin lihaa 3,2 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Parhaiten pärjäsi naudan- ja broilerinliha: molemmat noin viiden prosentin kasvulla. Sianlihaakin kulutettiin pari prosenttia enemmän kuin vuonna Naudanlihan kulutus tuntuu olevan erittäin suhdanneherkkää. Pahimpaan taantuman aikaan ainakaan fileitä ei saanut kaupaksi oikein millään hinnalla, mutta nyt niiden kauppa tuntuu jopa hiukan ylikuumenneelta. Naudanlihan kulutus kääntyikin viime vuonna kasvuun noin viiden prosentin verran. Kulutuksen voimakasta kasvua selittää ravintolakaupan kasvu ja arvo-osien voimakas kysynnän muutos. Lisäksi jauhelihan kysyntäkin on aivan eri tasolla kuin pahimpaan laman aikaan. Naudanlihan pakkasvarastot ovat valtakunnassa painuneet erittäin matalalle. Samaan aikaan olemme pääsemässä viime vuonna syntyneestä teurasruuhkasta eroon ja kysyntä ja tarjonta tasapainottuvat vihdoinkin. Hyvä niin: se antaa naudanlihalle ja nautasektorille mahdollisuuksia vaikka kasvuun ja mahdollistaa hinnan kääntymisen nousuun. Vihdoinkin. Me teemme kaikkemme sen eteen. Tällaisessa markkinatilanteessa on mahdollisuuksia saada laadukkaasta kotimaisesta naudasta sille kuuluva oikea hinta. Voitte olla varmoja, että Atria suurimapana nautatalona tekee kaikkensa, että näin myös käy. Sianlihan kohdalla markkinatilanne ei ole vielä helpottanut. Euroopassa on edelleen tarjolla liikaa sianlihaa kulutukseen nähden. Samaan aikaan Venäjä nostaa omaa tuotantoaan ja rajoittaa meillekin tutuilla keinoillaan tuontia maahan. Amerikka hyödyntää vientimarkkinoilla heikkoa dollariaan ja vie markkinoita eurooppalaiselta sianlihalta. Tämä on vaikea yhtälö. Kun tähän yhtälöön lisää vielä hurjasti kohonneet tuotantokustannukset viljan hinnan nousun takia, niin vaikeusastetta riittää. Suomeenkin tuodaan edelleen aivan ennätyshalpaa sianlihaa, eikä vientimarkkinoilla vielä näy viljan hinnan nousun tuoma hintapaine. Lihan hinta ei vaan lähde nousuun millään. Olemme kotimarkkinoillakin täysin jumissa tuontilihan hinnan ja kovien pakkasvarastojen takia. Suomessa oli viime vuoden lopussa noin 15 miljoonaa kiloa sikaa pakkasessa ja se on aivan liian paljon. Meilläkin oli sitä liikaa, mutta olemme onnistuneet purkamaan varastoja jo jonkin verran. Tuontiliha hinnoittelee ja ohjaa kaupankäyntiä jo myös vähittäiskaupassa, puhumattamaan tukkumarkkinoiden kaupankäynnistä ja hinnoittelusta. Ilman muutosta kansainvälisillä sianlihamarkkinoilla, emme mekään saa hintaa ylös ja niin kovasti kaivattua kannattavutta ja taloustilannetta tiloilla paranemaan. Hyvä kilpailijamme kotimaassa yrittää ansiokkaasti parantaa sianlihan kysyntää rypsiporsas-konseptillaan, joka on tullut markkinoille. Aika näyttää, kuinka kuluttajat ja kauppa sen ottavat vastaan. Me toivomme kaikille sellaisille toimille menestystä, jolla parannetaan sianlihan imagoa ja kysyntää. Tulemme itse omassa markkinointiviestinnässä voimakkaasti esiin tämän vuoden aikana uusilla teemoilla ja tarvittaessa vaikka omalla possukonseptillakin. Kulutuksen kasvu suuntautuu tuontilihaan Kulutuksen kasvu ei ole niin postiivinen ilmiö, miltä se ensin tuntuu. Se kun suuntautuu nyt tuontilihaan. Kaikissa lihalajeissa tuontilihan osuus kotimaisesta kulutuksesta on kasvussa. Siipikarjassa tuontilihan osuus kasvoi 17 %, naudassa 15 % ja sianlihassa jopa 21 % edellisvuoteen verraten. Tuontilihaa kuluu pöydissä siis entistä enemmän. Tämä johtuu osittain vaikeasta alkuvuodesta ja viime vuoden työtaisteluista, mutta osittain myös kaupan aktiivisuudesta ja kuluttajien hyväksynnästä. Kaup- 6 AtriaTuottaja

7 paa houkuttaa halpa tuontiliha, varsinkin kun tuontilihaa kauppaavat tunnetut kotimaiset talot ja lihan merkkikin vähintään tuntuu kotimaiselta. Kuluttajat ovat ymmällään, eivätkä aina jaksa tarkistaa lihan alkuperää. Luottavat kotimaiseen vanhaan merkkiin ja olettavat tuotteen ilman muuta olevan kotimaista. Iso osa kuluttajista ei enää myöskään välitä kotimaisuudesta niin paljon kuin aikaisemmin. Tuontilihaan totutaan pikku hiljaa ruokaskandaaleista ja dioksiinikohuista huolimatta. Atria taitaa olla ainut aidosti kotimainen merkki ruokamarkkinoilla. Se on sitä kaikissa lihalajeissa ja kaikissa valmisteissa. Niin aiomme olla jatkossakin ja korostaa kotimaisuuttamme entistäkin enemmän. Kotimaassa tuotetun lihan hinnan on noustava tuontantokustannuksia vastaavasti Lihan hinta seuraa viljan ja rehun hinnan kehitystä. Tämä totuus ei ole muuttunut miksikään. Nyt se tuntuu vain vievän liikaa aikaa. Mutta ennemmin tai myöhemmin niin tapahtuu. Naudanlihassa kytkentä maailmanmarkkinoilla ei ole niin selvä. Maailmalla kun nauta tuotetaan usein paljon meitä extensiivisemmin eli pelkästään laitumen ja heinän voimin. Meillä sen sijaan viljaa kuluu paljon naudanlihantuotannossakin. Sialla ja broilerilla kytkentä on samanlainen kaikkialla maailmassa. Jopa Tanskassa, missä tuottajahinta laahaa edelleen liian alhaalla. Tanskalaisten merkitys on erittäin iso. He kun ovat maailman kovimmat ja suurimmat sianlihakauppiaat. Uskomme edelleen sikamarkkinoiden hintakehityksen kääntyvän nousuun ennen kesää. Näin on pakko tapahtua, jos aiomme tuotta lihaa nykymäärin ja edes jollain lailla kannattavasti. Yksin emme siihen pysty: ei yksin Atria Suomessa, eivätkä edes kaikki suomalaiset toimijat yhdessä. Me elämme täysin kansainvälisessä kilpailukentässä. Matti Perälä lihaliiketoiminnan johtaja Atria Suomi Oy Atria toi markkinoille uuden Kulinaari-tuotesarjan Atria Kulinaari on leivänpäällisten uusi tuoteperhe, joka tuli kauppoihin helmikuun alussa. Lanseeratuista tuotteista neljä on täysin uusia tuotteita ja kaksi on jo olemassa olevaa. Kulinaari-perheeseen siirtyvät Atria Kylmäsavu Härkä ja Atria Kylmäsavu Kinkku. Uusia tuotteita ovat Atria Kulinaari Naudan Savupaisti, Atria Kulinaari Porsaan Pihvifilee, Atria Kulinaari Palvikinkku, Atria Kulinaari Perinnekinkku ja Atria Kulinaari Ohut Kylmäsavukinkku. Raaka-aineina Kulinaari-sarjan tuotteissa käytetään parhaita kinkkuja ja paisteja. Lihapitoisuus on minimissään 95 %. Atria Kulinaarit eivät sisällä natriumglutamaattia eivätkä allergisoivia aineita (= EU:n allergisoivien aineiden listalla lueteltuja aineita). Ne on valmistettu perinteisillä, hyviksi todetuilla resepteillä ja menetelmillä. Atria Kulinaarit on pakattu laadukkaisiin uuden sukupolven kartonkirasioihin, jotka on valmistettu kierrätettävästä materiaalista. Rasioissa käytetty tekniikka on aivan uutta leivänpäällismarkkinoilla. Rasiassa on kansi, joka avataan liu uttamalla se pois rasian päältä. Liukukansi on uudelleen suljettava, joten sen avulla tuote säilyy erinomaisesti jääkaapissa avattunakin. Houkuttelevannäköisen rasian pohjaan on painettu tarina Kulinaarin alkuperästä. Kannattaa tutustua! AtriaTuottaja 7

8 Ajankohtaista Investointeja Atrian ja koko suomalaisen nautaketjun kilpailukyvyn parantamiseksi Atria Oyj julkaisi pörssitiedotteen, jossa ilmoitimme, että investoimme Kauhajoen nautateurastamon uudistamiseen ja laajentamiseen yhteensä noin 26 miljoonaa euroa ja keskitämme sinne Kuopion tuotantolaitoksemme naudanteurastus ja -leikkuutoiminnot. Samalla ilmoitimme, että käynnistämme Saarioisten kanssa yhteistyön Itä-Suomen nautateurastuksissa. Suomen johtavana naudanlihan jalostajana kannamme vastuumme ja huolemme myös koko suomalaisen naudanlihantuotannon kilpailukyvystä ja tulevaisuudesta. Atria on ainoana suomalaisena lihanjalostajana sitoutunut 100-prosenttisesti kotimaisen naudanlihan käyttöön omalla tuotemerkillä myytävissä tuotteissa. Tähän haluamme sitoutua myös jatkossa. Halpa tuontiliha on haastanut suomalaisen naudanlihan Teimme päätöksen uuden nautateurastamon investoinnista ja teurastusja leikkuutoimintojen keskittämisestä yhteen tehokkaaseen yksikköön sekä atrialaisen nautaketjun että koko suomalaisen naudanlihan kilpailukyvyn turvaamiseksi. Suomalaisten naudanlihan kulutus on hieman laskenut jo useamman vuoden ajan, mutta samaan aikaan halvan tuontilihan osuus markkinoilla on lisääntynyt. Viime vuonna tuonti lisääntyi kahdella miljoonalla kilolla yli 17 miljoonaan kiloon. Halpa tuontiliha on suuri haaste naudanjalostuksemme hintakilpailukyvylle, mutta erityisen suuri haaste se on naudanlihan tuottajille. Halpa tuontiliha painaa suomalaisen naudanlihan tuottajahintaa alas. Tämän lisäksi suomalaisilla tuotantotiloilla on suuria kustannuspaineita muun muassa rehunhintojen voimakkaan kallistumisen takia. Jotta atrialainen nautaketju voisi tällaisessa tilanteessa turvata tulevaisuuden toimintansa, teimme varsin radikaalit investointi- ja keskittämispäätökset, joilla parannamme oman nautaketjumme kilpailukykyä ja kannattavuutta pitkällä aikavälillä. Nykyisten teurastamoiden tehokkuus on riittämätön ja ylikapasiteettia syntyy merkittävästi Atria kilpailee Suomessa isojen kansainvälisten kilpailijoiden kanssa yhä enemmän myös hinnalla. Tällöin sen toiminnan tehokkuuden ja kustannustason pitää olla hyvin kilpailukykyinen. Teurastamojen osalta näin ei kaikilta osin ole. Meillä on Suomessa kaksi nautateurastamoa, yksi Kuopiossa ja toinen Kauhajoella. Molemmat teurastamot ovat tämän päivän mittapuulla vanhentumassa niin laitteistoil- 8 AtriaTuottaja

9 taan kuin tiloiltaankin. Teurastamojen kunto sinänsä on hyvä, mutta niiden tuottavuus ja kustannustehokkuus eivät vastaa tämän päivän tarpeita. Kustannuksemme teurastettua nautakiloa kohden tulisi olla huomattavasti alempi. Vanhentuneiden laitteistojen ja kiinteistöjen osalta olemme tulleet kestämättömään tilanteeseen. Kiinteistöt vaativat lähitulevaisuudessa peruskorjausta ja tuotantolaitteistoja pitää uusia tehokkuuden nostamiseksi. HK Ruokatalo Oy irtisanoi naudanteurastusta koskevan yhteistyösopimuksen ja yhteistyö päättyy näillä näkymin helmikuussa Sopimuksen loppumisen takia naudanlihan teurastuksemme vähenee 5 7 miljoona kiloa vuodessa. Viime vuonna koko nautateurastuksemme määrä oli noin 40 miljoonaa kiloa, eli vähennys on hyvin merkittävä. Vähenemisen takia meille syntyy teurastamoihin huomattava määrä ylikapasiteettia. Koko nautaketjun kannattavuuden turvaamiseksi meidän on pakko sopeuttaa tuotantoa siten, että pystymme teurastamaan naudat mahdollisimman kustannustehokkaasti. Keskittäminen yhteen tehokkaaseen teurastamoon Kauhajoella on kilpailukykyisin ratkaisu Paras tapa naudanteurastuksen tehokkuuden lisäämiseksi on toimintojen keskittäminen, jolloin kiinteiden ja muuttuvien kustannusten osuus tuotettua lihakiloa kohden on alhaisin. Yhdessä yksikössä voidaan lisäksi paremmin hyödyntää ja kehittää uutta ja tehokasta tuotantokoneistoa. Investoiminen kahteen, kansainvälisesti ottaen pieneen teurastamoon ja kahden pienen teurastamon ylläpito ei ole kannattavaa ja kustannustehokasta. Kun kartoitimme vaihtoehtoja naudanteurastuksemme kustannustehokkuuden parantamiseksi ja ylikapasiteetin purkamiskesi, päädyimme neljään päävaihtoehtoon: z uuden nautateurastamon rakentaminen Nurmon tuotantolaitoksen yhteyteen z investoiminen Kuopion nautateurastamon peruskorjaukseen z investoiminen Kauhajoen nautateurastamon peruskorjaukseen z uuden teurastamon rakentaminen Keski-Suomen alueelle tai siellä olemassa olevien, hyväkuntoisten tehdaskiinteistöjen hyödyntäminen. Näissä kaikissa vaihtoehdoissa teimme perusteelliset investointilaskelmat laitteiden ja rakentamisen osalta. Lisäksi otimme huomioon hankintaan, kuljetuksiin, teuraseläinten hyvinvointiin, työvoiman saantiin, infrastruktuuriin ja tulevaisuuden laajentumismahdollisuuksiin liittyvät näkökulmat ja kustannukset. Perusteellisen analyysin jälkeen lopputulos oli, että Kauhajoki on neljästä vaihtoehdosta sekä kustannuksiltaan että riskeiltään edullisin. Tuotannolliselta tehokkuudeltaan Kauhajoki on jo valmiiksi kansainvälisellä tasolla. Kuopion teurastamon tehokkuus ei ole samalla tasolla kuin Kauhajoen johtuen paljolti tuotantomenetelmistä. Kuopion kustannukset tuotettua nautakiloa kohden ovat merkittävästi Kauhajokea korkeammat. Keskittämällä nautateurastuksen Kuopioon, investointikustannukset olisivat suuremmat ja vuotuiset säästöt pienemmät kuin Kauhajoki-vaihtoehdossa. Lisäksi tontin sijainti laajenemismahdollisuuksia ajatellen on hyvin epäedullinen. Nurmon vaihtoehto olisi toiminnallisesti paras, mutta se olisi vaatinut liian suuret investoinnit. Uusinvestointi Keski-Suomeen olisi ollut myös liian kallis vaihtoehto. Kahden vanhan teurastamon asteittainen alasajo ja yhden uuden teurastamon ylösajo olisi merkinnyt liian suuria taloudellisia ja toiminnallisia riskejä koko nautaketjun näkökulmasta. Pelkästään infrastruktuuriin sekä työvoiman saatavuuteen ja pysyvyyteen uudella teurastamopaikkakunnalla liittyvät riskit olisivat olleet liian suuria. Yhteistyömme Saarioisten kanssa turvaa eläinten hyvinvoinnin kuljetusten aikana Eläinten hyvinvointi kuljetusten aikana on koko Atrian lihateollisuuden menestymisen keskeinen osatekijä. Emme missään olosuhteissa voi toimia eläinten hyvinvoinnin tai sitä kuljetusten aikana säätelevän lainsäädännön vastaisesti. Eläinten hyvinvoinnin turvaamiseksi kuljetusten aikana, mutta myös kuljetuskustannusten minimoimiseksi, olemme neuvotelleet yhteistyösopimuksen Saarioinen Oy:n kanssa teurastuksesta. Teurastusyhteistyön keskuspaikkana on Saarioisten Jyväskylän teurastamo. Atrian hankkimat naudat teurastetaan tulevaisuudessa Kauhajoella ja Jyväskylässä, jolloin kuljetusmatkat eivät missään olosuhteissa aiheuta riskiä nautojen hyvinvoinnille. Kuljetusmatkat joiltakin hankinta-alueilta lyhenevät tuntuvasti teurastuksemme alettua Jyväskylässä. Jatkamme neuvotteluja myös muiden mahdollisten yhteistyökumppaneiden kanssa sekä teurastuksen kilpailukyvyn että kuljetettavien eläinten hyvinvoinnin turvaamiseksi ja parantamiseksi. Atria jatkaa mittavia kehittämispanostuksiaan Itä-Suomen naudanlihatuotantoon Atria on ollut laaja-alaisesti kehittämässä naudanlihantuotantoa Itä-Suomessa jo vuosikymmenien ajan. Näin toimimme myös tulevaisuudessa. Olemme olleet ja olemme edelleenkin rahoittajana useissa kehittämishankkeissa. Tällä hetkellä olemme mukana yksityisrahoittajana Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen MTT:n InnoNauta -hankkeessa, jota toteutetaan muun muassa Pohjois-Savon ELY-keskuksen alueella. Lisäksi Pohjois-Savossa on käynnistymässä Savonia-ammattikorkeakoulun vetämä hanke, jossa luodaan malli uusien jalostustekniikoiden käytöstä nykyaikaisella maitotilalla. Panostuksemme Itä-Suomen rehuteollisuuteen ovat myös mittavia. A-Rehu Oy:n Varkauden tuotantolaitoksella valmistamme kotimaista rehua koko Itä-Suomen käyttöön. A-Tuottajat Oy on välittänyt vuosittain Itä-Suomessa yli vasikkaa kasvamaan alueen nautakasvattamoihin. Panostamme edelleen voimakkaasti alueen naudanlihantuotantoon välittämällä vasikat mahdollisimman lyhyellä noutoajalla lähialueen kasvattajille. yhteistyöterveisin Matti Perälä lihaliiketoiminnan johtaja Atria Suomi Oy AtriaTuottaja 9

10 Korvaako vakuutus? Vahingoista viisastuu 2010 jää aikakirjoihin vuotena, jolloin maatalouden suurvahinkojen määrä nousi aivan uudelle tasolle. Toinen viime vuodelle tilastoitu vahinkoennätys liittyy myrskyihin, joiden korvausten loppusumma kohosi korkeammalle kuin koskaan aiemmin. Toivottavaa on, että vuosi 2010 ilmenee tulevaisuudessa taaksepäin katsottaessa poikkeuksellisena piikkinä selvästi matalammassa vahinkosarjassa. Toinen vaihtoehto on se, että nyt Suomessa noustiin vahinkojen määrissä pysyvästi korkeammalle tasolle. Edellä mainituissa tilastoissa näkyviä vahinkoja sattui paljon, mutta silti vain osa niistä kirjautuu vakuutusyhtiöiden tilastoihin korvauksina. Osa syntyneistä vahingoista jää maatilayrittäjien kontolle vakuutuksen puuttumisen vuoksi tai siksi, että vahinko ei kuulu vakuutusten korvauspiiriin. Tässä artikkelissa käydään läpi vuoden 2010 aikana sattuneiden vahinkojen oppeja. Tarkoituksena on jakaa ennalta ehkäisevää tietoa niin, ettei kaikkien tarvitse saada opetusta omakohtaisten vahinkojen kautta. Sanotaan, että fiksuimmat oppivat toisten vahingoista, ja tätä menetelmää tässä artikkelissa pyritään edistämään. Nämä opit liittyvät sekä riittävän vakuutusturvan hankkimiseen että vahinkojen ennaltaehkäisyyn. Maatalouden korvatut korvatut suurvahingot suurvahingot (kaikki yli :n vahingot) (kaikki yhtiöt, yli e:n vahingot) Suurpalot Oheisessa kuviossa on Finanssialan keskusliiton kokoama alustava tilasto kaikkien vakuutusyhtiöiden ns. suurvahingoista maataloudessa. Suurvahingoksi luetaan vahingot, joiden korvausmäärä ylittää euroa. Kuvion suurvahingot ovat tulipaloja. Vuosien välillä on ollut aiemminkin vaihtelua, mutta vuosi 2010 nostaa vahinkojen määrän aivan uudelle tasolle. Maatalouden rakennekehityksen myötä on luonnollista, että myös suurien vahinkojen osuus lisääntyy. Samanaikaisesti on kuitenkin todisteltu sitä, että uudisrakentaminen tuottaa aiempaa paloturvallisempaa rakennuskantaa. Ikävä kyllä näin ei ole tilaston mukaan käynyt. Vahinkojen kohteina on hyvin uusiakin rakennuksia. Syttymissyinä suurvahingoissa korostuvat sähkölaitteisiin liittyvät syyt. Puolet selvitetyistä syttymissyistä liittyy sähkölaitteisiin tai -asennuksiin. Vahinkojen rajoittamisessa on paloviranomaisten mukaan korostunut palo-osastoinnin merkitys. Myös maa- ja metsätalousministeriössä (MMM) havahduttiin maatalouden suurvahinkojen kasvuun. Siksi kesällä 2010 astui voimaan tuettua maatalousrakentamista koskeva uusittu paloturvallisuusohje. Kyseisen ohjeen konkreettisimmat muutokset koskevat osastokokovaatimuksia ja palovaroitinjärjestelmiä. Suupaloista saadut opit: z Noudatetaan kaikessa uudisrakentamisessa MMM:n paloturvallisuusohjetta. z Maatalouden palovaroitinjärjestelmiä otetaan käyttöön myös vanhoissa tuotantorakennuksissa. z Sähkölaitteiden kunto tarkastetaan säännöllisesti asiantuntijavoimin Myrskyt Viime kesän ennätyskuuma ja pitkä hellejakso purkautui heinä-elokuun vaihteessa poikkeuksellisen rajuina myrskyinä. Asta-, Veera-, Lahja- ja Sylvi-myrskyt tekivät useilla paikkakunnilla tuhoisaa jälkeä, joiden seurauksia korjattiin vuodenvaihteeseen saakka. Tuhannet taloudet kärsivät merkittäviä vahinkoja ja menetyksiä. Vakuutusala on laskenut korvaavansa myrskyjen seurauksena 54 miljoonaa euroa. Lähivakuutuksen saama vahinkomeno on noin 17 miljoonaa euroa, josta lähes puolet korvataan metsävakuutusten kautta. Metsän myrskykorvausten suuruutta kuvaa se, että em. korvaussumma on Lähivakuutukselle moninkertainen koko metsävakuuttamisen maksutuloon nähden. Vakuutusalan suurista myrskykorvauksista huolimatta niissä liikkuvat rahat ovat vain osa kaikista myrskyjen aiheuttamista vahingoista. Yksityismetsistä on myrskyn varalta vakuutettuina vain kolmannes, joten valtaosa metsävahingoista jää metsänomistajien omaan piikkiin. Rakennuksille ja muulle omaisuudelle aiheutuneet vahingot ovat sen sijaan huomattavasti kattavammin vakuutettuina. Silti näissäkin vahingoissa merkittävä osa jää omistajan maksettavaksi. Ilmaston muutokseen liittyen on ennustettu, että äärimmäiset sääilmiöt yleistyvät. Viime kesän kokemusten perusteella tämä on helppo uskoa. Vaikka näin ei tapahtuisikaan, on varautuminen viime kesän tyyppisiin ilmiöihin perusteltua. 5 0 Kpl 1000 Kpl 1 10 AtriaTuottaja

11 Myrskyistä saadut opit: z Varavoimajärjestelmä on ainakin karjatiloilla välttämättömyys. z Metsien myrskyvakuuttaminen turvaa edullisesti (muutama euro/ha) metsäomaisuutta. z Vakuutettaessa metsää myrskyn varalta kannattaa varmistaa, että myrskyvahinkojen korvauskatto ( / kiintokuutio) on riittävä. Lumi Talven 2010 poikkeuksellisen paksu lumipeite aiheutti lukuisia rakennusten luhistumisia lumikuorman alla. Tänä talvena romahdusvahingot ovat saaneet jatkoa. Vakuutuskorvausten näkökulmasta rakennusten romahtaminen lumikuorman alla on ongelmallinen. Vakuutusyhtiöt lähtevät siitä, että suomalaisiin olosuhteisiin kuuluu lumi ja rakennukset on osattava rakentaa nämä olosuhteet kestäviksi. Siksi vakuutusyhtiöiden rajoitusehdoissa on sanamuoto, joka sulkee lumen painosta ja liikkeestä syntyneet rakennusten romahdukset korvauspiiristä. Koska rakennusten romahdukset lumipainon alla eivät tule korvatuksi maatilavakuutuksesta, jää vastuu vahinkotilanteessa rakennuksen suunnittelijalle, rakentajalle ja viime kädessä omistajalle. Mikäli rakennuksen lumikuorman kestämisestä on epäilystä, kannattaa lumikuormaa keventää. Tässä työssä pitää olla erityisen varovainen. Katolta putoaminen on vaarana. Tällaisista tapahtumista saatiin viime talvena lukea usein. Jossain tilanteessa epätasainen lumikuorman kevennys saattaa jopa lisätä katon romahtamisvaaraa. Lumivahingoista saadut opit: z Rakennuksia ei voi vakuuttaa lumen aiheuttamien vahinkojen varalta. z Mikäli on epävarmuutta rakennuksen kestämisestä, pitää lumikuormaa keventää. Eläintaudit Karjatilojen vakuutusturvaa eläintautien osalta on testattu viimeisen parin vuoden aikana erityisesti salmonellatapausten kautta. Valtaosa useita miljoonia euroja maksaneista salmonellavahingoista meni rehuvalmistajan ns. ankaran tuotevastuun korvauspiiriin. Suurta huomiota aiheuttanut salmonellaepidemia johti vakuutusturvan riittävyysarviointiin myös karjatiloilla, joita vahinko ei suoraan koskenut. Tarkastelu osoitti, että useissa tapauksissa tilan oma vakuutusturva ei olisi riittänyt, jos tauti olisi osunut kohdalle. Eläintaudeissa korvausten perustana on Suomessa eläintautilaki, joka koskee kaikkia tuottajia helposti leviävien ja vaarallisten eläintautien osalta. Mikäli viranomaiset määräävät eläimet lopetettavaksi taudin leviämisen estämiseksi, korvataan eläimet yleensä käyvän arvon mukaisesti valtion varoista. Salmonella ei kuulu valtion korvaamiin eläintauteihin. Siksi salmonellavahinkojen varalle tuottajille on rakennettu salmonellan ryhmävakuutusjärjestelmä. Normaalitilanteessa teurastamo ottaa tuottajilleen salmonellavakuutuksen, joka korvaa salmonellan aiheuttamat menetykset. Näitä menetyksiä ovat eläinten arvo ja katemenetys sekä taudin saneerauksesta syntyvät kustannukset. Eläintaudeista saadut opit: z Kannattaa varmistaa oman teurastamosi kautta salmonellan tai laajemman eläintautivakuutuksen voimassaolo ja kattavuus. z Kaikissa karjatilan toimenpiteissä kannattaa toimia Eläintautien torjuntayhdistyksen ohjeiden mukaan. Juha Helander agronomi, johtaja Lähivakuutus Erään vuoden 2010 maatalouden palovahingon tuhon jälkiä muutaman vuoden vanhassa tuotantorakennuksessa. AtriaTuottaja 11

12 Rehut kulkevat pyörillä joka säällä Hyppää rehuauton matkaan! ten auto ei viikonloppuinakaan ehdi seisoa edes vuorokautta paikoillaan. Yksi lenkki on pituudeltaan keskimäärin kilometriä, joten niin alueen oiko- kuin maisemareititkin ovat tulleet Sillanpäälle vuosien aikana tutuiksi. Kuormaan mahtuu kerralla kg rehua. Täydessä kuormassa olevan yhdistelmän kokonaispaino on silloin kg. Suomen maanteillä liikkuu päivittäin lähes kuusikymmentä täysperävaunurekallista A-Rehun tuotteita ja rehuraaka-aineita. Vähäkyröläinen Esko Sillanpää on Jenstrans Oy -nimisen yrityksensä nimissä hoitanut A-Rehun rehukuljetuksia A-Rehun toiminnan alusta asti. Sillanpää hankki ensimmäisen irtorehuautonsa vuonna 1979, ja Suurusrehun kuljetuksissa yritys on ollut mukana vuodesta 1990 lähtien. Kyseessä onkin todellinen pitkän linjan rehukuljetusten ammattilainen, jonka työskentelyyn pääsemme nyt tutustumaan yhden talvisen jakolenkin ajan. A-Rehulla on yhteistyötä rehukuljetuksissa 12 kuljetusalan yrityksen kanssa. Näillä yrityksillä on autoja ajossa yhdestä kuuteen. Jokaisella kuljetusyrityksellä on hoidossaan tietty alue. Esko Sillanpään mielestä omat pysyvät alueet ovat erittäin hyvä asia, sillä silloin asiakkaat ja purkupaikat tulevat tutuiksi. Lähes taukoamatta liikenteessä Jenstrans Oy:llä on käytössä 12-säiliöinen irehuauto. Esko Sillanpää ajaa kuljetuksia yhdessä vävynsä Jyrki Bäckmanin kanssa. Auto on liikenteessä vähintään kuutena päivänä viikossa ja sillä ajetaan joka päivä kaksi jakolenkkiä. Usein liikenteeseen joudutaan lähtemään jo sunnuntai-iltana, jo- Pitkän kokemuksen omaava kuljetusyrittäjä Esko Sillanpää ja hänen 12-säiliöinen rehunkuljetusautonsa valmiina kierrokselle. Rehut kyytiin Autolla ajamisen ja kuorman purkamisen lisäksi huomattavan osan työajasta vie rehun lastaus autoon. Kaikkien 12 säiliön täyttämiseen aikaa kuluu noin puolitoista tuntia. Kuljettaja suunnittelee säiliöiden täyttöjärjestyksen itse varmistaen samalla kuorman pysymisen tasapainossa jokaisen rehutoimituksen jälkeenkin. Lastauksen ohessa kuljettaja ottaa vastanäytteet kaikista tiloille toimitettavista rehuista. Koskenkorvalla näytteiden analysoinnista huolehtii pääasiassa Altian laboratorio. Myös Evira käy säännöllisesti ottamassa rehuista näytteitä. Rehut tilalle Yhden säiliön purkamiseen menee aikaa lyhimmillään noin kahdeksan minuuttia, mutta mitä pidempi letku auton ja rehusiilon välille on vedettävä, sitä kauemmin purkaminen kestää. Kompressorilla luotava paine puhaltaa rehun pois säiliöstä. Säiliöt ovat sisältä maalattuja ja hyvin sileäpintaisia. Säiliöiden pohjalla on jousien varassa olevat tutit, joiden avulla säiliö saadaan täysin tyhjäksi. Säiliöt pestään harvoin, sillä ne ovat sisältä erittäin sileitä, rehu kuivaa ja säiliön tyhjentävä paine on niin kova, että niihin ei jää mitään ylimääräistä lastin purkamisen jälkeen. Esko Sillanpää kertoo purkamisessa käytettävien kompressorien kehittyneen huomattavasti vuosien kuluessa. Ennen oli käytettävä kuulosuojaimia, koska kompressori piti todella kovaa ääntä. Tällä kertaa kyytiin lastattiin neljää eri rehua, jotka toimitettiin kuudelle eri tilalle. Tällainen jakokierros vie aikaa noin 6,5 tuntia. Talvikeleillä aikaa saattaa kulua samalla lenkillä parikin tuntia enemmän. Yllättäviin tilanteisiin Esko varautuu pitämällä autossa talvisin aina mukana kettinkiä, hiekkaa ja jäähdytinnestettä, joka on hyvä 12 AtriaTuottaja

13 apu jäätyneiden putkien kanssa työskenneltäessä. Irtokettinkien lisäksi autossa on järjestelmä, jonka avulla kuski voi hytissä nappia painamalla ottaa renkaiden takana valmiina olevat kettingit käyttöön liukkaissa paikoissa. Toiveet asiakkaille Asiakastiloilta Esko Sillanpää toivoo erityisesti sitä, että purkupaikat ja putket pidettäisiin asiallisessa kunnossa. Kuljettajaakin harmittaa, kun putkien rikkoontuessa rehu leviää maahan siilon sijaan. Letku, jolla kuorma puretaan, yltää tarvittaessa 20 metrin päähän, mutta mitä lähemmäs rehusiiloa autolla pääsee, sitä joutuisammin kuorman purku sujuu. Siiloja suunniteltaessa onkin syytä miettiä myös niiden sijaintia ja saavutettavuutta isolla autolla. Näin talviaikaan Esko Sillanpää muistuttaa lumitöiden huolellisesta tekemisestä autolle reitin auraamisen lisäksi olisi hyvä siirtää lumet pois vähän leveämmältäkin alueelta, jotta kuskin ei tarvitse kahlata lumihangessa letkua siilolle vetäessään. Esko Sillanpää on ottanut tavakseen mahdollisia puutteita purkupaikalla havaitessaan jättää asiasta viestin rahtikirjaan. Näin tilalla voidaan reagoida esimerkiksi putken korjaustarpeeseen ennen seuraavan rehutilauksen tekemistä. Siilojen huolellinen merkitseminen nopeuttaa myös kuorman purkamista. Tulevaa merkintäkäytäntöä Esko Sillanpää pitääkin tervetulleena uudistuksena, joka minimoi virhetomitukset. Siilojen järjestelmällinen merkitseminen helpottaa myös rehujen tilaamista, kun asiakas voi jo tilausta tehdessään mainita, mihin siiloon kaivataan täydennystä. (Lue lisää siilomerkinnöistä sivulta 15.) Hanna Kasari Atria Trainee Rehukuljetus alkaa kuormien suunnittelusta Rehukuljetussuunnittelun ydintehtävä on rehujen toimittaminen asiakkaille sovittuna päivänä kustannustehokkaasti. Rita Huttunen-Taipale ja Janne Hietala suunnittelevat A-Rehun rehukuljetukset. Rehutilauksia tallennettaessa tilaukselle merkitään reittinumero järjestelmään. Reitit ja reittien ajopäivät löytyvät -> Informaatio -> Näin ostat rehuja -> Koskenkorvan/Varkauden tehtaan ajopäivät. Kun otimme reittipäivät käyttöön, olemme saaneet kustannussäästöjä joka sektorilla, toimintamme on tehostunut ja asiakaspalvelumme on parantunut merkittävästi. Nyt asiakkaat voivat ennakoida rehujen tilaamisajankohdan, koska heillä on tiedossa päivä, jolloin heidän suuntaansa ajetaan, Rita Huttunen-Taipale sanoo. Rehukuljetussuunnittelijat ottavat suunniteltavan reitin esille ja tarkastelevat ko. reitille merkittyjä tilauksia sekä niiden toivottuja toimitusajankohtia. "Meidän työtämme helpottaa merkittävästi, jos tilaukselle on ilmoitettu aikaisin mahdollinen toimituspäivä sekä myös päivä, jolloin viimeistään rehujen on oltava perillä", Janne Hietala toteaa. Reittiin ja toimituspäivään sopivat tilaukset valitaan kuormaksi. Kuormatieto siirretään rehutehtaan tuotantojärjestelmään, jonka mukaan tehdas suunnittelee tuotantonsa. Yleisimmillä tuotteilla on tehtaalla omat varastosiilonsa, ja niitä pyritään pitämään varastoissa jatkuvasti. Volyymiltaan pienemmillä tuotteilla sekä erikoisrehuilla ei ole omaa siiloa. Ne valmistetaan tehtyjen kuormien perusteella. Kuormatiedot ja lastausaikataulut lähetetään netin kautta autoilijalle. Kun rehu on lastattu autoon, asiakkaalle lähtee tiedoksi tekstiviesti. Kustannustehokkuuden takia kuormat on ajettava täysinä. Siksi on ensiarvoisen tärkeää, että rehutilaukset tehdään ajoissa - viimeistään kolme arkipäivää ennen toimitusajankohtaa. Rehutilauksia voi tehdä pitkälle eteenpäinkin. Tilaukseen voidaan merkitä: "Varmistettava ennen toimitusta", jolloin asiakkaalle soitetaan etukäteen ja tarvittaessa voidaan toimitusta siirtää myöhäisemmäksi. Pikatilaukset (tilaus-toimitus alle kolme päivää) ovat palvelun ja kustannustehokkuuden kannalta kaikkein hankalimpia. "Kaikki kiireellisetkin tilaukset pyritään tietenkin toimittamaan mahdollisuuksien mukaan mahdollisimman pikaisesti, Janne ja Rita tuumaavat. Ne vaativat venymistä myynniltä, tuotannolta ja kuljetuksilta, mutta yleensä kaikki saadaan hoidettua. Anne Rauhala AtriaSika/AtriaNauta AtriaTuottaja 13

14 Rehualalla tapahtuu Uudistuksia A-Rehun Koskenkorvan tehtaalla A-Rehun Koskenkorvan tehtaalla on eletty alkuvuosi remontin ehdoilla. Seosrehujen menekin kova kasvu vaati investointeja tehtaan tuotantojärjestelmiin, sillä sekoituskapasiteetti oli muodostunut toiminnan pullonkaulaksi. Uudistuksen myötä kapasitettia on saatu % lisää. Avaruusluotain laskeutuu... ei sentään. Tässä lasketaan uutta sekoitinta paikoilleen Koskenkorvan tehtaalla. Kuva: Jussi Maasalo. Tammi-helmikuun vaihteen tuotantoseisokin aikana tehtaalle asennettiin uusi sekoitin oheislaitteineen ja prosessinohjausjärjestelmineen vanhan, vuodelta 1993 olleen sekoittimen tilalle. Sen lisäksi annostelulinjoja ja -vaakoja uusittiin ja asennettiin uusi pienraaka-aineiden annosteluasema. Uudistuksia varten tehtaan kattoa korotettiin - näin saatiin kaikki koneen osat suojaan. Uuden sekoittimen toimitti saksalainen Gerb. Ruberg GmbH, ja koko investoinnin urakoitsijana ja laitetoimittajana toimi seinäjokelainen JPT Industria Oy. Investoinnin kokonaisarvo on noin miljoona euroa. Sen ansiosta tehdas voi käyttää jopa 20 eri pienkomponenttia rehujen valmistuksessa, mikä lisää tuotekehityksen mahdollisuuksia uusien rehujen suunnittelussa. Uusi 6000 litran sekoitin mahdollistaa tehtaan kaikkien kolmen rakeistuslinjan täysitehoisen käytön ja lisää siten tehtaan tuotantokapasiteettia %. Muutokset parantavat tehtaan energiatehokkuutta ja vähentävät rehuntuotannosta aiheutuvia päästöjä. Tehtyjen panostusten jälkeen A-Rehulla on käytössään molemmilla rehutehtaillaan viimeisintä teknologiaa olevat rehunvalmistuslaitteet. Investoinnin ohessa varauduttiin lisäksi tulevaisuuteen - tehty laajennustila on myös mahdollisten tulevien investointien käytettävissä. Hanna Kasari Lisää kapasiteettia käyttöön Varkaudessa A-Rehun valmistamien nautarehujen osuus rehumarkkinoista on kasvanut vauhdikkaasti. Pystyäkseen palvelemaan nautatiloja entistä paremmin on A-Rehun Varkauden rehutehdas siirtymässä kevättalven aikana keskeytyvään kolmivuorotyöhön. Nautarehuja valmistetaan muutoksen jälkeen maanantaista perjantaihin ympäri vuorokauden. Muutos lisää tehtaan valmistuskapasiteettia merkittävästi. A-Rehun Varkauden tehtaalla käsitellään nautarehujen valmistuksen lisäksi meijereiltä tulevia palautusmaitoja vasikka- ja sikatilojen hyödynnettäväksi. Hanna Kasari 14 AtriaTuottaja

15 Siilomerkit tulevat pakollisiksi: pienellä vaivalla paljon hyötyjä Teollisten rehujen käytön kasvu lisää tilan ulkopuolisten toimijoiden käyttöä. Siitä on seurauksena rehujen toimittamiseen ja varastointiin liittyvien virheiden riski. Yhtenäinen rehuvarastojen merkintäjärjestelmä yhdistettynä rehun toimittajien tietojärjestelmiin lisää rehuntoimitusten luotettavuutta ja vähentää riskejä rehujen sekoittumisesta tai päätymisestä väärään varastoon. Se myös auttaa salmonellaym. poikkeamatilanteen sattuessa virheellisen rehun jäljittämistä siilon tarkkuudella. Yhtäläiset siilomerkit ovatkin tulossa pakollisiksi. EU-lainsäädätö sekä Maa- ja metsätalousministeriön asetus (N:o 712/2008) asettavat vaatimuksia alkutuotannon toimijoille koskien rehujen varastointia ja turvallisuutta sekä jäljitettävyyttä. Vaatimukset edellyttävät kirjanpitoa eläinten ruokinnassa käytetyistä rehuista sekä niiden varastointipaikoista. Tämä puolestaan edellyttää rehuvarastojen merkitsemistä. Koko ketjun kannalta olisi hyvä, että merkintäjärjestelmä on sama kaikilla tiloilla. Se on nyt kehitetty. Elintarviketeollisuusliiton ja Rehuteollisuusyhdistyksen puitteissa on toiminut varastomerkkityöryhmä, joka on saanut työnsä valmiiksi. Tämä järjestelmä esitellään kevään aikana tuottajille. Se tulee koskemaan kaikkia kotieläintiloja. Pakollisiksi uudet merkit tulevat lähiaikoina, tarkka päivämäärä on vielä auki. Rahallisesti ei iso investointi Varastomerkkityöryhmä on suunnitellut merkkien sisällön ja ulkoasun, ja pohjat on annettu usealle ns. kilpivalmistajalle. He siis tietävät, mitä merkeissä tulee olla. Lista toimittajista löytyy osoitteesta kohdasta ajankohtaista. Merkit voi tilata joko netin välityksellä tai puhelimitse. Kaikilla listan kilpivalmistajilla ei ole vielä nettipohjaista tilauslomaketta, mutta sellainen on luvassa. Merkkien kappalehinta on noin 10 euron paikkeilla. Mitä koskee Merkintäohje koskee alkutuotantotiloilla rehujen varastointiin käytettäviä pystysuuntaisia ulko- ja sisäsiiloja, laakasiiloja, tasovarastoja, kuivurisiiloja ja varastopaikkoja. Rehuvarastojen merkintäjärjestelmää koskevissa yleisissä ohjeissa sanotaan, että rehuvarastot tulee alkutuotantotilalla merkitä yksiselitteisesti niin, että rehun toimittaja pystyy toimittamaan tuotteen tilaukselle ja rahtikirjalle merkittyyn varastoon. Alkutuotannon harjoittajan tulee kirjanpidossa pystyä osoittamaan toimitettujen rehuerien täsmällinen varastopaikka. Merkit ja niiden sijoittelu Merkkejä on kahta lajia: varastomerkki ja tarvittaessa opastemerkki. Varastomerkeissä on eläinten pitopaikkatunnus: kirjaimet FI ja 12 numeroa. Toisena siinä on varastotunnus: numerot Kolmantena on EAN-koodi, joka muodostuu kahden ensiksi mainitun tunnuksen yhdistelmästä. Jokainen varastomerkki on siis yksilöllinen. Lapualainen broilerintuottaja Pasi Paloniemi hankki uudet siilomerkit ensimmäisten joukossa. Hän teki tilauksen netissä ja merkit tulivat vajaassa viikossa. Heillä siilot ovat olleet numeroituja jo aiemminkin. Uusi järjestelmä on pidemmälle viety ja varmistaa myös rehujen jäljitettävyyden. Kahta samanlaista ei voi olla. Opastemerkkiä (teksti: REHUVARASTO) käytetään esim. silloin, kun rehujen purkualueelta ei ole näköyhteyttä rehuvarastoihin, mm. kun rehusiilot ovat tuotantorakennuksen sisällä. Opastemerkkiä voidaan käyttää myös ohjaamaan rehutoimittajien liikkumista eläinten pitopaikan alueella. Lisää aiheeseen liittyvää tekstiä löytyy Internetistä. Sirpa Perkkiö Ohjeet netistä Hyvät rehuvarastojen merkinnän toimintatavat -ohje löytyy internetistä tuottajat.fi -sivuilta kohdasta ajankohtaista. Ohjeesta löytyy mm. määritelmät eri termeille: kotieläintila, eläinten pitopaikka, tuotantoyksikkö, varastoalue, varastopaikka jne. Sieltä löytyvät myös ohjeet merkkien sijoittamiseen ja kiinnittämiseen. AtriaTuottaja 15

16 Mixauksia ruokinnasta Tuottoisaa lihasian kasvatusta Nurmossa Marraskuisessa Sikaseminaarissa Ikaalisten Kylpylässä yhtenä parhaista lihasikatiloista palkittiin nurmolaisen Petri Penttilän tila. Palkitsemisperusteina olivat lihasian päiväkasvu ja ruhon laatu. Penttilällä on omalla tilallaan 300-paikkainen kertatäyttöinen lihasikala, jonka lisäksi hän on yksi kolmesta Manupork Oy:n osakkaasta. Perheellä on myös kaksi broilerihallia. Vauhdikasta päiväkasvua Penttilän tilan tuotantotulokset osoittavat, että yrittäjä on tehnyt hyvää työtä sikojen hyvinvoinnin ja tuottavuuden eteen. Tilan sikojen päiväkasvu vuonna 2010 oli 995 grammaa, kun se keskimäärin Atria-ketjun tiloilla oli 866 grammaa. Penttilässä ollaan tyytyväisiä ruokinnassa pari vuotta sitten käyttöön otettuun A-Mix 32 -täydennysrehuun, josta Petri Penttilän mukaan lihasika saa kasvatuksen alkuvaiheessa paremmin valkuaisen hyödyn irti. Viljana ruokinnassa käytetään pääasiassa aina ohraa, tosin huonoina satovuosina myös vehnää voidaan käyttää alkukasvatuksessa. Tilalla käytetään tiivisteitä mieluummin ylä- kuin alakanttiin. Penttilän mielestä on tärkeää, että sikoja ruokitaan aluksi mahdollisimman paksulla liemellä, jottei vesi täyttäisi porsaan mahaa. Eläinten ruokinta onkin tilalla kaksivaiheista ja liemi loppuvaiheessa vetelämpää ja vähäenergisempää lihaprosentin ylläpitämiseksi. Kannattaa kiinnittää huomiota myös rehun tasalaatuisuuteen, sillä äärirajoilla mentäessä muutokset rehun laadussa näkyvät välittömästi tuotantotuloksissa, Petri kehottaa. Petri Penttilä taitaa ruokinnan niksit, paremminkin Mixit, ja taito näkyy tuotantotuloksissa Penttilän tilan siat ruokitaan neljä kertaa päivässä. Ensimmäinen ruokinta on kello 8 aamulla, jonka yhteydessä isäntä säätää päivän ruokintamäärät. Perusperiaatteena on , eli eläinten saama rehumäärä kasvaa jokaisella ruokintakerralla kaksi prosenttiyksikköä aamuruokinnan ollessa 22 % sian päivän tarpeesta. Illan viimeinen annos annetaan iltakahdeksan aikoihin, sillä Petri Penttilän mukaan on tärkeää, että sioille jää myös riittävän pitkä lepoaika. Tilan lihasikojen rehuhyötysuhde on hyvä, sillä eläimet tarvitsevat keskimäärin vain 2,5 rehuyksikköä lisäkasvukiloa kohti. Penttilän mukaan ruokinta rajoitetaan kolmeen rehuyksikköön päivässä, sen yli ei rehua anneta. Aktiivista huolenpitoa Petri Penttilä seuraa jatkuvasti sikojen terveyttä. Hän arvioi lääkitsevänsä eläimiä keskivertoa herkemmin, sillä oireileva sika menee hänen mukaansa äkkiä huonoon kuntoon. Häntään purrut siirretään saman tien sairaskarsinaan siten niiden mahdollisuudet parantua ovat vielä hyvät. Hännänpurenta ei ole tilalla ongelma, siitä isäntä pitää huolta kuivittelemalla karsinoita reilusti. Tilan sikojen kuolleisuus on vain noin prosentti, se on vain puolet sikatilojen keskiarvosta. Hyvään tulokseen Petri Penttilä arvioi päästyn aktiivisella terveydenhoidolla. Sikojen hyvinvoinnin kannalta tärkeän lämmityksen kanssa tilalla ei nuukailla. Käytössä ei ole lattialämmitystä, mutta pari vuotta käytössä olleen öljylämmityksen avulla sikalan alkulämpötila nostetaan asteen tietämille,ja siitä se lasketaan kasvatuksen edetessä asteeseen. Tarkalla teuraspainonhallinnalla lisäsenttejä lihatiliin Penttilässä harjoitetaan tarkkaa sikojen teuraspainonhallintaa, sillä huolimattomuus siinä kostautuu menetyksinä lihasta saadussa keskihinnassa. Isoja sikoja Penttilä jakaa useampiin karsinoihin, jotta kaikille riittää tilaa ja mahdollisuus syödä. Kaikki siat punnitaan vähän alle 80-päiväisinä, jolloin ne merkitään neljällä koodilla. Koodien mukaan eläimet jaetaan ryhmiin, joista ensimmäinen ilmoitetaan teuraaksi saman tien. Punnitus tehdään aina alkuviikosta, jolloin poistettavat eläimet ehditään ilmoittaa vielä tiistai-iltaan mennessä teuraaksi. Sikala tyhjenee yleensä neljässä erässä. Ensimmäiset siat lähtevät n. 78 kasvatuspäivän jälkeen ja seuraavat poistot tehdään 85, 92 ja 99 päivän aikoihin. Viimeisessä erässä lähtee noin 25 % sikamäärästä. Hyvään tulokseen ei pääse yksin Tilan toiminnan kannalta on tärkeää, että ammattitaitoista työvoimaa on tarpeen tullen saatavilla. Penttilällä onkin kaksi luottotyöntekijää, joita pyydetään tilalle töihin aina tarvittaessa. Lisäksi Petri Penttilä muistuttaa, että lihasikalan verkostokumppaneilla on iso merkitys tuotannon onnistumiseen. Esimerkiksi lihaprosentti voi vaihdella huomattavasti eri porsastuottajien porsaiden välillä, eikä hyväkään kasvattaja saa heikkoja porsaita kasvamaan tehokkaasti. Laadukas porsas on Penttilän mukaan lihasikalan kannattavuuden perusedellytys. Verkostoista on tilalle muutakin huomattavaa hyötyä, sillä AtriaSika palvelun tarjoamien vertailuraporttien lisäksi kokemuksia ja käytäntöjä voidaan miettiä yhdessä Manuporkin ja sen muiden osakkaiden omien tilojen kesken. Hanna Kasari Pasi Pohjois-Koivisto AtriaSika 16 AtriaTuottaja

17 Mix IHMEessä on kysymys kustannussäästöstä! A-Mix komponenttiruokinta on säästövalinta, jonka suosio on lisääntynyt rajusti parin viime vuoden aikana. Syykin tähän on selvä A-Mix komponenttiruokinta tuo selvää säästöä. Se on A- Mix ruokinnan vahvuus. Pienellä vaivalla syntyy suuri säästö. A-Mix komponenttiruokintaa on toteutettu onnistuneesti jo lähes 30 vuoden ajan lihasikaa tuottavilla tiloilla. Pitkään puhuttiin liemiruokinnasta, ja ruokintamuoto perustui pitkälti Tähkä OVR:n käyttöön. Viimeksi siirtymiä A-Mix ruokinnan suuntaan on tapahtunut enenevässä määrin porsastuotantotiloilla. Enää ei välttämättä puhuta OVR:stä eikä edes liemiruokinnasta. A-Mix ruokinnan toinen vahvuus onkin siinä, että sitä voidaan toteuttaa monenlaisilla komponenteilla. Valkuaistäydennykseksi voidaan valita myös soijarouhetta, hernettä tai vaikka härkäpapua. Rehun sekoitus voidaan tehdä liemiruokkijalla, eräsekoittimella tai vaikkapa rahtimylläriä apuna käyttäen. Seos voidaan jakaa kuivana tai märkänä. A- Mix ruokinnan kolmantena vahvuutena on se, että taipuisana ruokintamallina A-Mix ruokinta tarjoaa jokaiselle tilalle sopivan vaihtoehdon. Konseptin yksinkertaisuus säästöjen taustalla A-Mix ruokinnan tuoma säästö esimerkiksi vieroitettujen porsaiden rehustuksessa on niin huima, että monesti on ihmetelty, mistä säästö muodostuu. Selitys tähän on A- Mix ruokinnan yksinkertaisuus. Rehun ylivoimaisesti suurinta komponenttia, viljaa, rahdataan mahdollisimman lyhyen matkaa ja kaikki tarpeettomat viljan käsittelyt jätetään tekemättä. Rehustukseen otetaan mukaan vain kaikki tarpeellinen ja turha karsitaan pois. Esimerkiksi porsastuotantotiloilla ruokintaan tarvitaan viljojen lisäksi vain soijarouhetta, kasviöljyä ja kahta lajia tarkasti kuhunkin tuotantovaiheeseen suunniteltua A-Mix täydennysrehua. A-Mix ruokinnan aloittaminen on helppoa. A-Rehun asiantuntijat laativat yhteistyössä tuottajan kanssa suunnitelmat rehujen sekoittamiseen. Vuosien mittaan tehty työ on antanut vankan tietämyksen niin reseptien laatimiseen kuin käytännön toteuttamiseenkin. Ideoiden jalostuminen tuotteiksi ja käytännöksi on tapahtunut yhteistyössä tuottajien kanssa. Myös tulevaisuudessa tämä kehitystyö jatkuu ja jokainen A-Mix komponenttiruokinnan toteuttaja voi antaa siihen työhön oman panoksensa. A-Mix ruokinta on benchmarkkausta parhaimmillaan. A-Mix ruokinnan edullisuus ei ole syönyt tuotantotuloksia, pikemminkin päinvastoin! Viereiselläkin sivulla on esimerkki onnistuneesta komponenttiruokinnasta. Jokavuotisessa Sikaseminaarissa valtaosa hyvistä tuotantotuloksistaan palkituista tuottajista on jo valinnut sikalaansa A-Mix komponenttiruokinnan. Käyttäjäkokemuksista käy poikkeuksetta ilmi A-Mix rehujen maittavuus ja niiden antama kasvuvoima. Edullisuutensa, monipuolisuutensa ja joustavuutensa ansiosta A-Mix ruokinta on saanut laajan kannattajajoukon: z Atrialaisen lihaketjun sioista jo reilut puolet kasvaa A-Mix ruokinnalla syntymästä teuraaksi asti, emakot mukaan lukien. Kimmo Kytölä AtriaSika AtriaTuottaja 17

18 Seurannasta eväät kehittämiseen Lihasikojen päiväkasvuseuranta on osa tuotannon tuottavuuden seurantalisää Tuotannon tuottavuuden seuranta- ja rehustuslisän saadakseen tuottajan edellytetään seuraavan lihasikalassa sikojen kasvua ja kuolleisuutta joko niin, että AtriaSika palvelu laskee päiväkasvuraportit tai tuottaja tekee sen itse omalla WinPig lihasikaohjelmallaan. Lihasikatuotannossa edellytetään myös käytettävän A-rehustusta sekä ilmoittamaan rehunkulutustiedot. Tuottajat, jotka laskevat päiväkasvun itse, kirjaavat rehutiedot omaan WinPig ohjelmaansa. AtriaSika palvelun tekemässä päiväkasvuseurannassa olevat lihasikalat ilmoittavat ne Hanna-Maija Tuurille. Tuotannon tuottavuuden seuranta- ja rehustuslisää maksetaan 0,02 /teuraskilo. Tuottaja hyötyy lisän lisäksi myös siitä, että hän itse saa arvokasta tietoa lihasikalan kasvuista ja rehunkulutuksesta. AtriaSika palvelu käyttää päiväkasvutietoja kehitystyöhön sekä laadun ja hyvinvoinnin seurantaan. Kasvuseuranta omalla WinPig ohjelmalla Itse päiväkasvuseurannan tekevä lihasiantuottaja saa poimittua välitysporsaiden ostotiedot ja lihasikojen myyntitiedot suoraan WinPigiin. Jos päiväkasvuja haluaa seurata osastokohtaisesti, pitää porsaat kohdistaa omiin osastoihinsa, ja lihasiat tatuoida kaksirivisellä tatuointivasaralla. Osastoittain tehtävässä päiväkasvuseurannassa kirjaa tasepäiväksi se päivä, jolloin osasto on tyhjä ennen seuraavien porsaiden tuloa. Kirjaa kohtaan Eläintase/Porsaat/ls päivämäärä ja jätä Kpl- ja Paino-kentät tyhjiksi. Kun sama osasto on seuraavan kasvatuserän jälkeen taas tyhjä ennen uusien porsaiden tuloa, kirjaa taas uusi tasepäivä WinPigiin. WinPig laskee näin jokaisessa osastossa kasvatettaville sikaerille parttiakohtaisen Tehokkuusraportin. Jatkuvatäyttöisessä lihasikalassa tai jos lihasikoja ei tatuoida osastokoodilla, tehokkuusraportti lasketaan käyttäen tasepäiviä ja kirjauksia. Tehokkuusraportti lasketaan tasepäivien välisille jaksoille. Tasekirjauksiin tarvitaan sikalassa tasepäivänä laskettu lihasikojen lukumäärä ja keskipaino. Keskipainon voi määrittää punnitsemalla muutamia keskikokoisia sikoja ja käyttämällä jatkossa aina samaa keskipainoa. Keskipainon voi myös arvioida. Raportin laskemisen helpottamiseksi kannattaa taseet kirjata ja raportit laskea kuukausittain. Merkitse silloin muihin kuin vuosineljänneksittäin (31.3., 30.6., ja 31.12) oleviin tasepäiviin Kar-kenttään miinusmerkki (-), ennen kuin lähetät varmuuskopion. Tehokkuusraportti lasketaan kohdassa Analyysit/Tehokkuusraportti. Tehokkuusraportilla näkyvät tuotannon keskeiset tunnusluvut: lihasikalan lisäkasvu (=päiväkasvu), kuolleisuus-% ja rehua/lisäkasvukilo. Ennen varsinaista tehokkuusraporttia tulet Tilanne-ikkunaan. Jotta lihasikalan kuolleisuus ja päiväkasvu olisivat luotettavia, on Tilanne-ikkunassa oltava Erotus-rivillä nolla. Jos erotus poikkeaa nollasta, tarkista myynnit/siirrot, kuolleet ja tasekirjaukset. Varmuuskopio AtriaSika palveluun Lähetä varmuuskopio kuukausittain Atria- Sika palveluun osoitteeseen Tallenna ko. sähköpostiosoite kohtaan Yleinen / Sähköpostiosoitteet. Klikkaa myös väkänen kenttään NettiVarmuuskopio. Tämän jälkeen lähetät varmuuskopion painamalla Nettivarmuuskopio-painiketta. Tarkemmat ohjeet lihasikojen päiväkasvun laskemiseksi löydät osoitteesta www. atriasika.fi. Jos sinulla on ongelmia päiväkasvun laskennassa, ota yhteyttä Agrosoftiin Jonna Haapalaan (puh ). Häneltä on mahdollista saada henkilökohtaista koulutusta etätuella yli internetin. Päiväkasvuseurantaan liittyvä koulutus on AtriaSika tuottajille maksuton asti. Hanna-Maija Tuuri AtriaSika 18 AtriaTuottaja

19 Parhaat paransivat tuloksiaan entistä korkeammiksi Laskimme vuonna 2010 päiväkasvut lähes lihasialle eli 25 % Atrialla koko vuonna teurastetuista sioista. Päiväkasvun keskiarvo oli 866 grammaa ja lihaprosentin 59,4. Verrattuna edelliseen vuoteen 2009 päiväkasvun keskiarvo pysytteli samalla tasolla, mutta parhaalla neljänneksellä päiväkasvut nousivat. Tanskalaisten lihasikojen päiväkasvu oli vuonna 2010 keskimäärin 899 grammaa ja lihaprosentti 60,3. Rehua tanskalaiset siat söivät keskimäärin 2,81 rehuyksikköä/lisäkasvukilo. Rehunkulutusta ei voi suoraan verrata Suomen lukuihin rehuyksiköiden erilaisen laskentatavan takia. Päiväkasvuseurannassa mukana olleista 553 parttiasta 27 % kasvoi yli 900 grammaa. Moni teuraserä saavutti A-Tavoitteen eli kilon päiväkasvun ja parhaimmin kasvavat parttiat hätyyttelivät jo 1100 gramman päiväkasvuja. Kova kasvu saavutettiin lihaprosentista tinkimättä, sillä lihaprosentti oli esimerkiksi grammaa kasvaneella parttialla 59,1 %. Rehunkulutustiedoissa oli parttioiden välillä melko suuri eroja ja osa eroista johtunee epätarkasti ilmoitetuista rehutiedoista. Ilman tarkkoja tietoja tuottajat eivät saa oikeaa kuvaa sikalansa rehunkulutuksesta ja sen kehityksestä. Sikojen rehunkulutus on hyvä, kun se on 2,6 2,7 rehuyksikköä/ lisäkasvukilo. Osastokohtainen päiväkasvuraportointi Osastokohtaisen päiväkasvuraportin laskemisen edellytys on, että ilmoitat heti osaston tyhjennyttyä Hanna-Maija Tuurille porsaiden tuontipäivät, viimeisten teuraiden hakupäivän, kuolleiden lukumäärän, rehunkulutuksen sekä käyttämäsi osastonu- meron. Ilmoita myös mahdollisten kotiteurastettujen sikojen lukumäärä. Rehutiedot voit ilmoittaa joko rehuyksikköinä tai kiloina. Ilmoittaessasi syötettyjen rehujen määrän kiloina, muista ilmoittaa myös rehujen rehuyksikköarvot (Ry/kg)! Rehujen hintatiedot ja muut muuttuvat kustannukset ilmoittamalla saat päiväkasvuraportin lisäksi myös talousraportin katelaskelmineen. Tatuoi teuraat huolellisesti kaksirivisellä vasaralla hyvissä ajoin ennen teurasauton tuloa. Osastonumeroina voit käyttää numeroita Jokaiselle osastolle on suositeltavaa hankkia oma tatuointivasara, sillä näin vasarassa on aina oikea osastonumero valmiina. Lisäksi kannattaa hankkia varanumerot valmiiksi. Päiväkasvuraportin löydät A-Netistä kohdasta tulosraportit. Kasvuseuranta asioissa Sinua palvelee Hanna-Maija Tuuri puh tai Hanna-Maija Tuuri AtriaSika Päiväkasvun ja Päiväkasvun lihaprosentin ja lihaprosentin kehitys ,5 59 Muista g/pv Huomioi 2008 keväällä tehty lihaprosentin laskentakaavan muutos, joka nosti lihaprosenttia keskimäärin yli yhden prosenttiyksikön. 58, ,5 liha-% Ajankohtaiset asiat, viikottain päivittyvän markkinakatsauksen ja paljon muuta tietoa löydät AtriaSika -verkkosivuilta osoitteesta AtriaTuottaja 19

20 Painonhallinnassa jojoliike on pahasta Emakoiden kunnostaminen tiineytyksen ja tiineyden aikana on tasapainon hakua Genetiikan parantumisen ja tehostuneen toiminnan myötä tuotos on parantunut monilla tiloilla. Porsaita syntyy enemmän. Emakot myös imettävät isompia pahnueita kuin ennen. Emakoiden kuntohallinta on tullut entistä tärkeämmäksi. Ruokintarutiinit on mietittävä uudelleen kunnon säilymiseksi. Usein tiloilla on totuttu tiettyihin toimintatapoihin, ja emakoiden kunnot saattavat pikkuhiljaa hiipua alaspäin. Tätä ei aina itse heti huomaa. Nykyään ehkä vielä suurempi ongelma on kuntohajonta on sekä liian laihoja että ylilihavia. Molemmilla on omat ongelmansa. Porsimisen ja vieroituksen välisenä aikana silavamuutos ei saisi ylittää kahta milliä. Mikäli emakko laihtuu enemmän, se vaikuttaa negatiivisesti emakon tulevaan tuotokseen. Vaikutus on yhtä haitallinen, kun ylilihavakin laihtuu porsimisen aikana toista kuntoluokkaa normaalikuntoiseksi. Painon jojoilu ei sovi emakoillekaan. Emakoiden kuntohajonta ja kuntomuutos on saatava emakkokierron aikana pieneksi. Käytännössä laihtumisia kuitenkin tulee - joillekin emakoille enemmän ja toisille vähemmän. Nämä kuntoerot on tasapainoitettava ruokintatoimilla seuraavaan porsimiseen mennessä. Kuntoarviointi tehdään pääasiassa arvioimalla silmämääräisesti sekä tunnustelemalla sikaa. Silmämääräistä arviointia vaikeuttaa hyvin lihaksikkaat siat, jotka näyttävät pyöreiltä, mutta vasta tunnustelemalla voi huomata eron: lihas tuntuu kovalta, silava tuntuu pehmeältä. Oman silmän ja tunnustelun arvioinnin tarkkuutta voi kehittää silavamittauksen avulla. Mittaamalla muutamia silavia voi huomata, onko arvioinut kunnot oikein. Selkäsilavat tulisivat olla seuraavissa rajoissa: z Siemennettävä ensikko mm z Tiineet mm (tavoite porsiessa emakoilla ja ensikolla mm) z Vieroitetut mm. Kunnostaminen vieroituksen jälkeen Imetyskauden jälkeen kuntohallinta alkaa vieroituksesta. Usein emakot vieroitetaan siemennyshäkkiin, jossa ne ovat neljä viikkoa tiineytyksen jälkeen. Emakot kannattaa esilajitella kunnon mukaan. Ensin siirretään siemennyspuolelle normaalikuntoiset vierekkäisiin häkkeihin, seuraavaksi laihat ja viimeisenä lihavat omiin vierekkäisiin häkkeihinsä. Liemiruokinnassa laihat ja lihavat tulee olla omilla venttiileillään. Ennen siemennystä eläimet ruokitaan maksimaalisella tasolla syönnin mukaan kuntoluokasta riippumatta. Kiima-aikana syöntimäärä laskee parin päivän ajaksi. Tämän jälkeen emakoiden kunnostus aloitetaan. Ruokintataso nostetaan kun- 20 AtriaTuottaja

Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt

Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt Atrian kuulumisia Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt Atria Suomi Oy Kehittää, tuottaa ja markkinoi suomalaisia tuoreruoka-alan tuotteita ja niihin liittyviä palveluja. Liikevaihdolla mitaten Suomen suurin

Lisätiedot

Lihasikojen ruokinta ja täydennysrehut. Lasse Åberg

Lihasikojen ruokinta ja täydennysrehut. Lasse Åberg Lihasikojen ruokinta ja täydennysrehut. Lasse Åberg Käytännönläheinen tutkimus A-Rehu Toimintaperiaate Omistajat Raaka-aine Markkinat A-Rehun strateginen toiminta-ajatus Omanlainen tapa toimia Kilpailukykyiset

Lisätiedot

Taustatietoa sianlihan kulutuksesta

Taustatietoa sianlihan kulutuksesta Taustatietoa sianlihan kulutuksesta Suomalaiset syövät n. 35 kg/hlö porsaanlihaa vuodessa. Porsaanliha edustaa n. 50 % lihan kokonaiskulutuksesta. Vain ¾ talouksista osti v 2009 kuluttajapakattua tuoretta

Lisätiedot

EU:n ja valtion korvausperusteet eläintaudeissa (esim. ASF) Kajsa Hakulin

EU:n ja valtion korvausperusteet eläintaudeissa (esim. ASF) Kajsa Hakulin EU:n ja valtion korvausperusteet eläintaudeissa (esim. ASF) 16.3.2016 Kajsa Hakulin Lainsäädäntö Parlamentin ja neuvoston asetus 652/2014 Euroopan unionin valtiontukisäännökset maa- ja metsätalousalalle

Lisätiedot

Salmonellan esiintyminen suomalaisessa sianrehussa. Maria Rönnqvist, Evira

Salmonellan esiintyminen suomalaisessa sianrehussa. Maria Rönnqvist, Evira Salmonellan esiintyminen suomalaisessa sianrehussa Maria Rönnqvist, Evira Esityksen aiheita Riskinarviointi sianrehun salmonellariskistä Salmonella taudinaiheuttajana Salmonella sianlihan tuotannossa Salmonellan

Lisätiedot

Atria Oyj:n osavuosikatsaus Toimitusjohtaja Matti Tikkakoski

Atria Oyj:n osavuosikatsaus Toimitusjohtaja Matti Tikkakoski Atria Oyj:n osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2008 Toimitusjohtaja 6.5.2008 Konsernin rakenne Atria Oyj Liikevaihto 1.272 milj. (2007) Henkilöstö 5.947 (keskimäärin 2007) Suomi Skandinavia Venäjä Baltia Liikevaihto

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2016

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2016 Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2016 Toimitusjohtaja Juha Gröhn 28.4.2016 Atria-konserni 1.1. 31.3.2016 Q1 Q1 Milj. EUR 2016 2015 2015 Liikevaihto 314,5 314,5 1 340,1 Liikevoitto 1,6 0,7 28,9 Liikevoitto-% 0,5

Lisätiedot

Luomuviljelyn talous. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Luomuviljelyn talous. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso Luomuviljelyn talous Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso 1.12.2009 Luonnonmukaisen tuotannon näkymät 1/2 Luomutuotteiden kysyntä on kasvanut kaikkialla Suomessa kulutus on tapahtunut muuta Eurooppaa

Lisätiedot

Lihamarkkinakatsaus eli Nurmesta Lihaksi

Lihamarkkinakatsaus eli Nurmesta Lihaksi Lihamarkkinakatsaus eli Nurmesta Lihaksi Pohjois-Suomen Nurmipäivät 9.1.2015 Sinikka Hassinen AtriaNauta 2015-01-15 1 Sialla haasteita Nauta pitänyt pintansa Kana kirinyt naudan ohi - 2 - Naudanlihan tuotanto

Lisätiedot

Q1-Q4 2013 Q4 2013 Q4 2012

Q1-Q4 2013 Q4 2013 Q4 2012 Atria Oyj Tilinpäätös 1.1. 31.12. Toimitusjohtaja Juha Gröhn Atria-konserni Katsaus 1.1.-31.12. Milj. *Kertaluonteiset erät, jotka sisältyvät raportoituun liikevoittoon Q1- Q1- Liikevaihto 360,6 360,6

Lisätiedot

Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Nykytilanteesta tulevaisuuteen: Maatilojen Kehitysnäkymät vuoteen 2022 Suomen Gallup

Lisätiedot

Osavuosikatsaus

Osavuosikatsaus Atria Oyj Osavuosikatsaus 1.1.-31.3.2012 Toimitusjohtaja j Juha Gröhn 3.5.2012 Atria-konserni Katsaus /2012 Liikevaihto 308,6 304,0 1 301,9 Liikevoitto 0,1-4,2 8,0 Liikevoitto % 0,0-1,4 0,6 Voitto ennen

Lisätiedot

Ohjeita uuden Sikavan käyttöön lääkekirjanpidossa

Ohjeita uuden Sikavan käyttöön lääkekirjanpidossa Ohjeita uuden Sikavan käyttöön lääkekirjanpidossa Taustaa Lääkelainsäädännön eläinlääkintään liittyvät lait ja asetukset muuttuivat vuonna 2014. Eläinlääkärillä on mahdollisuus luovuttaa lääkkeitä varalle

Lisätiedot

SALMONELLA SIANREHUTUOTANNOSSA. Riskinarviointiseminaari 2015

SALMONELLA SIANREHUTUOTANNOSSA. Riskinarviointiseminaari 2015 SALMONELLA SIANREHUTUOTANNOSSA Riskinarviointiseminaari 2015, Evira Esityksen kuvat Eviran kuvapankki, http://kuvapankki.evira.local/portal/ sekä Salmonella tautia aiheuttavana bakteerina Euroopassa vuosittain:

Lisätiedot

Lihantuotanto SIANLIHA

Lihantuotanto SIANLIHA Hyvinvointi Tuotantoympäristö Rehut ja ruokinta Lihaketjun toimet Welfare Quality Kuljetukset Lihantuotanto SIANLIHA Mitä hyvinvointi on? Hyvinvointi on eläimen kokemus sen fyysisestä ja psyykkisestä olotilasta.

Lisätiedot

Tilinpäätös 2015 Katsaus konsernin toimintaan. Toimitusjohtajan sijainen ja COO Aki Laiho 10.2.2016

Tilinpäätös 2015 Katsaus konsernin toimintaan. Toimitusjohtajan sijainen ja COO Aki Laiho 10.2.2016 Tilinpäätös 2015 Katsaus konsernin toimintaan Toimitusjohtajan sijainen ja COO Aki Laiho Koko vuoden vertailukelpoinen liikevoitto parani, viimeinen neljännes jäi edellisvuodesta 2 HKScan-konserni 2015

Lisätiedot

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia 22.8.2012 Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 Pirkanmaan lähiruoka Maatilojen kehitysnäkymät 2020 tutkimuksen

Lisätiedot

Siipikarjatilojen kannattavuus

Siipikarjatilojen kannattavuus Siipikarjatilojen kannattavuus Timo Karhula Luonnonvarakeskus Suomen Siipikarjaliiton vuosikokous- ja seminaaripäivä Tampereella 31.3.2016 Siipikarjasektori ja hallinnollinen taakka Tuotantomäärät, tuottaja-

Lisätiedot

Maksupäätöksiä tehty ja maksettu (sis. myös vuoden 2015) Maksettu 2015 ja 2016 yhteensä 2 483 431

Maksupäätöksiä tehty ja maksettu (sis. myös vuoden 2015) Maksettu 2015 ja 2016 yhteensä 2 483 431 Maksupäätöksiä tehty ja maksettu (sis. myös vuoden 2015) Maksu Eläinten keskimäärin hyvinvointikorvaus (koko maa) ja Neuvo 2020 237 Timo Keskinen Ulla Sihto Heikki Pajala 2.5.2016 Sivu 1 Eläinten hyvinvointikorvaus,

Lisätiedot

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Raisio-konserni Toimintaa 12 maassa, pääkonttori Raisiossa Tuotantoa 14 paikkakunnalla 3 maassa Henkilöstön määrä n. 1450, josta Suomessa 1/3 Listataan

Lisätiedot

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien Banana Split -peli Tavoite Esitellä banaanin tuotantoketju (mitä banaanille tapahtuu ennen kuin se on kuluttajalla) ja keskustella kuka saa mitä banaanin hinnasta. Kuinka peliä pelataan Jaa ryhmä viiteen

Lisätiedot

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS V a s i k a s t a p i h v i k s i LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS TEHOKKAAT REHUT, TERVEET ELÄIMET. Rehuraisio Tehokas ruokinta parantaa kannattavuutta Tehokas ruokinta lyhentää lihanaudan kasvatusaikaa ja eläimet

Lisätiedot

Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry

Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry ProAgria Farma ja Satakunta yhdistyvät 1.1.2013 Viljatilojen määrä on kasvanut Valtaosa kuivataan öljyllä Pannut ovat pääsääntöisesti 250-330 kw Kuivauksen investoinnit

Lisätiedot

Salmonellavalvonnan ja torjunnan kustannushyötyanalyysi

Salmonellavalvonnan ja torjunnan kustannushyötyanalyysi Salmonellavalvonnan ja torjunnan kustannushyötyanalyysi Jarkko Niemi ja Katriina Heinola Luonnonvarakeskus, Talous ja yhteiskunta 1 12.10.2016 Johdanto Suomalaisissa elintarvikkeissa salmonellan esiintyvyys

Lisätiedot

Pekka Makkonen Versokuja 4 D Kuopio

Pekka Makkonen Versokuja 4 D Kuopio SKVY Oy LAUSUNTO Pekka Makkonen Versokuja 4 D 70150 Kuopio 24.11.2015 Juuan kunta Ympäristölautakunta Poikolantie 1 83900 JUUKA Yleistä Juuan rengasvesiosuuskunta teki vuonna 2011 päätöksen vesihuoltosuunnitelman

Lisätiedot

Nostetta kuormankäsittelyyn

Nostetta kuormankäsittelyyn Kuormausnosturit Vaihtolavalaitteet Ajoneuvotrukit Takalaitanostimet Puutavara- ja kierrätysnosturit Nostetta kuormankäsittelyyn www.hiab.com Hiab tuntee kuormankäsittelyn toimialat ja niiden erityispiirteet.

Lisätiedot

Luonnos valtioneuvoston selonteoksi elintarviketurvallisuudesta

Luonnos valtioneuvoston selonteoksi elintarviketurvallisuudesta LAUSUNTO 26.2.2010/SH Maa- ja metsätalousministeriö PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO Viite Asia HARE: MMM004/2010 Luonnos valtioneuvoston selonteoksi elintarviketurvallisuudesta Pyydettynä lausuntona luonnoksesta

Lisätiedot

Proteiiniomavaraisuus miten määritellään ja missä mennään? Jarkko Niemi Luke / Talous ja yhteiskunta Scenoprot-hankkeen proteiiniaamu 24.8.

Proteiiniomavaraisuus miten määritellään ja missä mennään? Jarkko Niemi Luke / Talous ja yhteiskunta Scenoprot-hankkeen proteiiniaamu 24.8. Proteiiniomavaraisuus miten määritellään ja missä mennään? Jarkko Niemi Luke / Talous ja yhteiskunta Scenoprot-hankkeen proteiiniaamu 24.8.2016 Novel protein sources for food security (ScenoProt) Taustaa

Lisätiedot

SKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi

SKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi 1 SKAL Kuljetusbarometri 2/2006 Alueellisia tuloksia Liite lehdistötiedotteeseen Etelä-Suomi Kuljetusalan yleiset näkymät ovat kuluvan vuoden aikana selvästi parantuneet. Viime vuoden syksyllä vain 17

Lisätiedot

Katsaus siipikarjatuotannon talouteen

Katsaus siipikarjatuotannon talouteen Katsaus siipikarjatuotannon talouteen Timo Karhula MTT Taloustutkimus Suomen Siipikarjaliiton vuosikokous- ja seminaaripäivä Tampereella 27. 3.2014 Tuotantomäärät ja ennusteet vuoteen 2020 Tuottaja- ja

Lisätiedot

SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005. Etelä-Suomi

SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005. Etelä-Suomi SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005 Alueellisia tuloksia Liite lehdistötiedotteeseen Etelä-Suomi Kuljetusalan yleiset näkymät ovat jo keväästä 2004 alkaen olleet Etelä- Suomessa huonompia kuin koko maassa

Lisätiedot

ELÄINTUET 2016. Lähde: Maaseutuvirasto, MMM

ELÄINTUET 2016. Lähde: Maaseutuvirasto, MMM ELÄINTUET 2016 Lähde: Maaseutuvirasto, MMM Kansalliset eläintuet EU- palkkiot Eläinten hyvinvointikorvaus 2 Kansalliset eläintuet Yleiset ehdot Tuenhakijan on oltava vähintään 18 vuotta (31.12.2015) Voidaan

Lisätiedot

Suominen Yhtymä Oyj. Toimintakatsaus. Tulostiedote Esitys Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja

Suominen Yhtymä Oyj. Toimintakatsaus. Tulostiedote Esitys Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja Tulostiedote 1.1. - 31.12.27 Esitys 11.2. Toimintakatsaus Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja Suominen yhteensä Milj. EUR Q4/27 Q4/26 27 26 Liikevaihto 54,1 54,2 215,2 22,6 Liikevoitto ennen arvonalennuksia

Lisätiedot

KOMISSION PÄÄTÖS. tehty 23.XI.2005

KOMISSION PÄÄTÖS. tehty 23.XI.2005 KOMISSION PÄÄTÖS tehty 23.XI.2005 Suomen tasavallan tekemän pyynnön hyväksymisestä muuttaa 16 päivänä maaliskuuta 2004 tehdyllä komission päätöksellä C(2004) 475 fin hyväksyttyä tukiohjelmaa (tuki N 513/2003)

Lisätiedot

Lopetusasetus - kansallisen lainsäädännön muutokset

Lopetusasetus - kansallisen lainsäädännön muutokset Lopetusasetus - kansallisen lainsäädännön muutokset Susanna Ahlström Eläinlääkintöylitarkastaja Maa- ja metsätalousministeriö Elintarvike- ja terveysosasto Lopetusasetus Neuvoston asetus (EY) N:o 1099/2009

Lisätiedot

Käyttöehdot, videokoulutukset

Käyttöehdot, videokoulutukset Käyttöehdot, videokoulutukset Edita Publishing Oy PL 700, 00043 NORDIC MORNING www.editapublishing.fi Asiakaspalvelu www.edilexpro.fi edilexpro@edita.fi puh. 020 450 2040 (arkisin klo 9 16) 1 Yleistä Tämä

Lisätiedot

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta Pekka Petäjäsuvanto, tuotantoasiantuntija, Osuuskunta Pohjolan Maito POHJOIS-SUOMEN NURMITOIMIKUNNAN TALVISEMINAARI 2015 Syötekeskus 2015 Mietteitä

Lisätiedot

Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa

Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa Lähde: Antti Vanhatalo, Group Vice President, Business Development, Konecranes Kuvat: Konecranes www.konecranes.fi 9.9.2008 Taustaa Konecranes

Lisätiedot

ETU SEMINAARI Helsinki, Säätytalo

ETU SEMINAARI Helsinki, Säätytalo ETU SEMINAARI 10.5.2012 Helsinki, Säätytalo Terveydenhuolto osana tulevaisuuden laatujärjestelmiä ja auditointeja Tuija Lilja Kehityspäällikkö, laatutoiminnot SAARIOINEN OY Tuotantoeläinten terveydenhuolto

Lisätiedot

Biotalouden kärkihankkeet Maaseutuohjelma Satakunnan ruokaketju

Biotalouden kärkihankkeet Maaseutuohjelma Satakunnan ruokaketju Biotalouden kärkihankkeet Maaseutuohjelma Satakunnan ruokaketju Tiedonvälitys Yritysryhmät Maaseutuohjelma on keskeisin rahoitusmuoto Satakunnan ruokaketjun ja biotalouden kehittämiseen Tavoitteena 100

Lisätiedot

Aloittelevalle ylämaankarjan kasvattajalle

Aloittelevalle ylämaankarjan kasvattajalle Aloittelevalle ylämaankarjan kasvattajalle Ylämaankarjan suosio on jatkuvasti nousussa. Ylämaankarjan lempeä luonne ja sympaattinen ulkomuoto ovat toki sen valtteja, mutta sen hoito on ei ole pelkästään

Lisätiedot

Millä keinoilla ruokaketjusta riittäisi jaettavaa myös maatiloille?

Millä keinoilla ruokaketjusta riittäisi jaettavaa myös maatiloille? Millä keinoilla ruokaketjusta riittäisi jaettavaa myös maatiloille? MTK Pohjois-Karjala Kansanedustajatapaaminen Kitee Maatalouden hintakehitys vuosina 2000 2011 => viljelijöiden ostovoima heikkenee Lähde:

Lisätiedot

LUOMUKO KALLISTA? Luomun käyttöhintavertailu ammattikeittiöissä

LUOMUKO KALLISTA? Luomun käyttöhintavertailu ammattikeittiöissä LUOMUKO KALLISTA? Luomun käyttöhintavertailu ammattikeittiöissä Ruokapalvelut osana elintarvikeketjua Suomessa nautitaan julkisissa ruokapalveluissa n. 380 miljoonaa ateriaa vuodessa, joihin hankitaan

Lisätiedot

Neuvottelukunnan kokous Ajankohtaiskatsaus

Neuvottelukunnan kokous Ajankohtaiskatsaus Neuvottelukunnan kokous Ajankohtaiskatsaus Energia- ja ilmastostrategian linjaukset ovat samansuuntaisia Fingridin näkemysten kanssa Nykyisenkaltaisesta tuulivoiman syöttötariffijärjestelmästä luovutaan

Lisätiedot

Lisää luomua -kiertue Elina Vehviläinen-Liikka

Lisää luomua -kiertue Elina Vehviläinen-Liikka Siitä se ajatus sitten lähti Kotipaikka, Leppävirralla toimiva maitotila, jäi veljelle ja Pekka lähti töihin Nokialla tietokoneasiantuntijaksi Maatalous veti puoleensa ja omaa tilaa alettiin etsiä Oma

Lisätiedot

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Maidontuotannon kokonaisvaltainen laatu Yhteenveto: Toimintaympäristön tarkastelu- ja ennakointitilaisuus 6/6 Tilaisuuden avaus ja tavoitteet Matti

Lisätiedot

Asymmetrinen informaatio

Asymmetrinen informaatio Asymmetrinen informaatio Luku 36 Marita Laukkanen November 24, 2016 Marita Laukkanen Asymmetrinen informaatio November 24, 2016 1 / 10 Entä jos informaatio tuotteen laadusta on kallista? Ei ole uskottavaa,

Lisätiedot

HK Ruokatalo Groupin osavuosikatsaus Sijoittajainfo Toimitusjohtaja Kai Seikku, HK Ruokatalo Group Oyj

HK Ruokatalo Groupin osavuosikatsaus Sijoittajainfo Toimitusjohtaja Kai Seikku, HK Ruokatalo Group Oyj HK Ruokatalo Groupin osavuosikatsaus 1.1.-31.3.2006 Sijoittajainfo 28.4.2006 Toimitusjohtaja Kai Seikku, HK Ruokatalo Group Oyj 1 Katsauskauden keskeisiä tapahtumia 1-3/2006 Liikevaihto 213,5 Meur (197,1

Lisätiedot

Kotieläintuotanto 2020 -rakennemuutos jatkuu. Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT e-mail: jyrki.niemi@mtt.

Kotieläintuotanto 2020 -rakennemuutos jatkuu. Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT e-mail: jyrki.niemi@mtt. Kotieläintuotanto 2020 -rakennemuutos jatkuu Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT e-mail: jyrki.niemi@mtt.fi Mitä suomalaisessa kotieläintaloudessa on oikein tapahtunut viime vuosina

Lisätiedot

Ennen mahdollista uusintakaivua on hankittava ajan tasalla oleva kartta.

Ennen mahdollista uusintakaivua on hankittava ajan tasalla oleva kartta. KAUKOLÄMPÖ-, KAUKOJÄÄHDYTYS- 1(5) JA KAASUJOHDOT YLEINEN OHJE 3 115-1 Luotu 16.12.2013 Korvaa ohjeen 10.02.2012 Voimassa toistaiseksi 1 Yleistä Sähkölaitoksen sijaintikartoilla on esitettynä maahan asennettuja

Lisätiedot

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2010. ICT-liiketoiminnan organisaatio uudistettiin Medialiiketoiminnan positiivinen kehitys jatkuu TIEDOTE

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2010. ICT-liiketoiminnan organisaatio uudistettiin Medialiiketoiminnan positiivinen kehitys jatkuu TIEDOTE 1(5) Hallinto ja viestintä 222222222222222222 Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2010 ICT-liiketoiminnan organisaatio uudistettiin Medialiiketoiminnan positiivinen kehitys jatkuu

Lisätiedot

Kysymykset ja vastaukset työterveyshuollon kilpailutus 02.06.2016

Kysymykset ja vastaukset työterveyshuollon kilpailutus 02.06.2016 Kysymykset ja vastaukset työterveyshuollon kilpailutus 02.06.2016 1. Työterveyslääkärin läsnäolo on 3 päivää tarjouspyynnön mukaisesti ja 4 päivää sopimusluonnoksen mukaisesti. Kumpi pätee? Vastaus: vähintään

Lisätiedot

Visioita naudanlihantuotantoon Ylämaankarja Esko Rissanen Joensuu Sisältö. Highland Cattle (HC) eli Ylämaankarja

Visioita naudanlihantuotantoon Ylämaankarja Esko Rissanen Joensuu Sisältö. Highland Cattle (HC) eli Ylämaankarja Visioita naudanlihantuotantoon Ylämaankarja Esko Rissanen Joensuu 28.4.2011 Sisältö Highland Cattle (HC) eli Ylämaankarja 1. Tuottajan kannalta 2. Lihana kuluttajalle 3. Lihan markkinointi 4. Tuotannon

Lisätiedot

Bosch-lämpöpumput. Takuu antaa lisäturvaa. Uudella Bosch-lämpöpumpullasi on tehdastakuu, joka kattaa kaikki lämmityslaitteeseen kuuluvat

Bosch-lämpöpumput. Takuu antaa lisäturvaa. Uudella Bosch-lämpöpumpullasi on tehdastakuu, joka kattaa kaikki lämmityslaitteeseen kuuluvat Bosch-lämpöpumput Takuu antaa lisäturvaa Uudella Bosch-lämpöpumpullasi on tehdastakuu, joka kattaa kaikki lämmityslaitteeseen kuuluvat Bosch-osat. Laatua kautta linjan Meille Boschilla laatu on pääosassa

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2016 1 (1) Kuopion kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta 6 25.02.2016. 6 Asianro 1347/08.01.

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2016 1 (1) Kuopion kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta 6 25.02.2016. 6 Asianro 1347/08.01. Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2016 1 (1) 6 Asianro 1347/08.01.00/2016 Kuopion ja Siilinjärven kannusteurakkasopimusten kesäliikenteet 2016 Kaupunkiliikenne Kohde 1 Joukkoliikennepäällikkö Jani Reinikainen

Lisätiedot

MATEMAATIKKONA VAKUUTUSYHTIÖSSÄ. Sari Ropponen Suomen Aktuaariyhdistyksen kokous Helsingin Yliopisto, Kumpulan kampus

MATEMAATIKKONA VAKUUTUSYHTIÖSSÄ. Sari Ropponen Suomen Aktuaariyhdistyksen kokous Helsingin Yliopisto, Kumpulan kampus MATEMAATIKKONA VAKUUTUSYHTIÖSSÄ Sari Ropponen 11.10.2016 Suomen Aktuaariyhdistyksen kokous Helsingin Yliopisto, Kumpulan kampus VAKUUTUSMATEMAATIKON ASEMA TUNNISTETTU TÄRKEÄKSI yhtiölaki (2008/521) 6.

Lisätiedot

KYSYMYKSET JA VASTAUKSET 1 (6) HEL 2014-004942 H009-14 Loponen 12.6.2014

KYSYMYKSET JA VASTAUKSET 1 (6) HEL 2014-004942 H009-14 Loponen 12.6.2014 KYSYMYKSET JA VASTAUKSET 1 (6) VASTAUKSET MÄÄRÄAIKAAN 5.6.2014 KLO 12.00 MENNESSÄ SAATUIHIN KYSYMYKSIIN KOSKIEN TARJOUSPYYNTÖÄ LÄÄKKEIDEN ANNOSJAKELUN JA TOIMITUSPALVELUN HANKINTA Huom! Samaa asiaa useammin

Lisätiedot

Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys

Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Suomen ja Venäjän välinen liikenne 2020 ja 2030 Ennuste talouden ja liikenteen kehityksestä Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys Kymenlaakso liikenteen

Lisätiedot

Ratkaisuja lihasikojen kasvatuksen tehostamiseen

Ratkaisuja lihasikojen kasvatuksen tehostamiseen Ratkaisuja lihasikojen kasvatuksen tehostamiseen Jarkko Niemi, Kirsi Partanen, Liisa Pesonen ja Jarmo Valaja Sikatalouden tulosseminaari 2.6.2010 Lihaketju-hanke, työpaketti 4: Työkaluja sianlihaketjun

Lisätiedot

Vientikustannusmaksusta annetun lain 4 :n mukaan velvollinen suorittamaan maidon vientikustannusmaksua

Vientikustannusmaksusta annetun lain 4 :n mukaan velvollinen suorittamaan maidon vientikustannusmaksua 1993 vp - HE 53 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi maidon, sianlihan ja viljan vientikustannusmaksusta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN P ÄÅASIALLINEN SISÅLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että viljan

Lisätiedot

Poistoilman lämmön talteenotto

Poistoilman lämmön talteenotto Poistoilman lämmön talteenotto Tehokas tapa pienentää lämmityskustannuksia kerrostalossa. Eikä lämpö mene harakoille! www.gebwell.fi 1 Mikä on PILP? Huoneilman koneellinen poisto aiheuttaa kerrostaloissa

Lisätiedot

Vihreämmän ajan kuntaseminaari. Päättäjien Aamu

Vihreämmän ajan kuntaseminaari. Päättäjien Aamu Vihreämmän ajan kuntaseminaari Päättäjien Aamu Agenda - 9:00-11:00 Kuntakentän haasteet ja niihin vastaaminen tietotekniikan keinoin IT:n ekologinen jalanjälki Virran- ja kustannusten säästö nykyaikaisin

Lisätiedot

Hunajasato 2012, markkinatilanne ja alan tulevaisuus muita ajankohtaisia asioita

Hunajasato 2012, markkinatilanne ja alan tulevaisuus muita ajankohtaisia asioita Hunajasato 2012, markkinatilanne ja alan tulevaisuus muita ajankohtaisia asioita Suomen Mehiläishoitajain Liitto 2011 Ari Seppälä ja Heikki Vartiainen SML ry. Tämän materiaalin tuottamiseen on saatu tukea

Lisätiedot

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle ll 2010-luvulla Hiilitieto ry:n seminaari 18.3.2010 Ilkka Kananen Ilkka Kananen 19.03.2010 1 Energiahuollon turvaamisen perusteet Avointen energiamarkkinoiden toimivuus

Lisätiedot

Arla Ingman ja Arla Foods Arla Ingman Suomen markkinoilla

Arla Ingman ja Arla Foods Arla Ingman Suomen markkinoilla Arla Ingman ja Arla Foods Arla Ingman Suomen markkinoilla Toimittajatapaaminen Osuuskunta Maitomaa 26.4.2010 Outi Fagerlund Viestintäpäällikkö 09 272 001 outi.fagerlund@arlafoods.com 1 26.4.2010 1 Arla

Lisätiedot

Raision osavuosikatsaus tammi-syyskuu 2012

Raision osavuosikatsaus tammi-syyskuu 2012 Raision osavuosikatsaus tammi-syyskuu 2012 Toimitusjohtaja Matti Rihko ja talousjohtaja Jyrki Paappa 6.11.2012 Q3/2012 Q3/2012: Osakekohtainen tulos parani (Jatkuvat toiminnot, ilman kertaeriä) Liikevaihto

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

Aurinkosähkön mahdollisuudet maatilalla. Lauri Hietala Solarvoima OY. www.solarvoima.fi. www.solarvoima.fi

Aurinkosähkön mahdollisuudet maatilalla. Lauri Hietala Solarvoima OY. www.solarvoima.fi. www.solarvoima.fi Aurinkosähkön mahdollisuudet maatilalla Lauri Hietala Solarvoima OY Toteuttaa avaimet käteen -periaatteella aurinkosähköratkaisuita kotiin, mökille, maatilalle ja teollisuuteen Omat asentajat Tuotteina

Lisätiedot

Luomurehumarkkinoiden uudet mahdollisuudet ja hyödyt kotieläintiloille. Hankkija-Maatalous Oy Terhi Kujala 08.06.2011

Luomurehumarkkinoiden uudet mahdollisuudet ja hyödyt kotieläintiloille. Hankkija-Maatalous Oy Terhi Kujala 08.06.2011 Luomurehumarkkinoiden uudet mahdollisuudet ja hyödyt kotieläintiloille Hankkija-Maatalous Oy Terhi Kujala 08.06.2011 Arvot Agrimarketin vastuullisuuden perustana Agrimarket Suomen suurin viljakauppias

Lisätiedot

NAUTINNOLLISIA TERASSIHETKIÄ ARJEN KESKELLÄ TERASSIKUVASTO

NAUTINNOLLISIA TERASSIHETKIÄ ARJEN KESKELLÄ TERASSIKUVASTO NAUTINNOLLISIA TERASSIHETKIÄ ARJEN KESKELLÄ TERASSIKUVASTO JAMAR TERASSIT - ASIAKKAAN EHDOILLA Terassin hankkiminen Jamarilta on ennenkuulumattoman helppoa ja turvallista. Toimitamme avo- ja lasiterassit

Lisätiedot

Suomen lääkintätekniikan teollisuuden markkinakatsaus. Vuosi

Suomen lääkintätekniikan teollisuuden markkinakatsaus. Vuosi Raportin on laatinut FiHTAn toimeksiannosta Harri Luukkanen, Eco-Intelli Ky, 29.8.. 1 Yhteenveto kokonaiskehityksestä Lääkintälaitteiden vienti jatkuu aikaisemmalla korkealla tasolla Useimmat viennin pääryhmät

Lisätiedot

http://qfx.quartalflife.com/clients/fi/atria/rss/newsentry.aspx?id=1000717206&culture=fi-fi

http://qfx.quartalflife.com/clients/fi/atria/rss/newsentry.aspx?id=1000717206&culture=fi-fi Tulosta sivu Atria Yhtymä Oyj PÖRSSITIEDOTE 26.7.2005 KLO 10.00 ATRIA YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2005 Atria-konsernin liikevoitto katsauskaudelta oli 15,9 miljoonaa euroa (20,1 milj. euroa).

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. KANSAINVÄLISEN KAUPAN TUKIPALVELUT KATU 30 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. KANSAINVÄLISEN KAUPAN TUKIPALVELUT KATU 30 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 KANSAINVÄLISEN KAUPAN TUKIPALVELUT KATU 30 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Kansainvälisen kaupan tukipalvelut, 30 osp Ammattitaitovaatimukset Opiskelija

Lisätiedot

Asiakkaillemme mitatusti hyviä tuloksia ja kannattavuutta

Asiakkaillemme mitatusti hyviä tuloksia ja kannattavuutta Asiakkaillemme mitatusti hyviä tuloksia ja kannattavuutta Onnistumme yhdessä Aktiivista uudistumista ja uusia palveluja Parannamme asiakkaidemme ja kumppaniemme kilpailukykyä ja kannattavuutta sekä edistämme

Lisätiedot

ETT:n Eläintautivakuutusseminaari 16.3.2016. Yli-tervalan Maatila Tuomo Anttila

ETT:n Eläintautivakuutusseminaari 16.3.2016. Yli-tervalan Maatila Tuomo Anttila ETT:n Eläintautivakuutusseminaari 16.3.2016 Yli-tervalan Maatila Tuomo Anttila Taustatietoa Hiehohotellitoimintaa vuodesta 2011 Asiakkaana 10 tilaa Tällä hetkellä 450 hiehoa Vasikat tulevat 3kk:n iässä

Lisätiedot

Suomen elintarviketalouden laatustrategia ja -tavoitteet

Suomen elintarviketalouden laatustrategia ja -tavoitteet Suomen elintarviketalouden laatustrategia ja -tavoitteet maa- ja metsätalousministeriö, marraskuu 2007 Visio Kuluttaja haluaa suomalaisia elintarvikkeita ja ruokapalveluita sekä luottaa suomalaisen elintarvikeketjun

Lisätiedot

Mitä kaikesta tästä opimme? GRANDE FINALE

Mitä kaikesta tästä opimme? GRANDE FINALE Mitä kaikesta tästä opimme? GRANDE FINALE 1 Johtopäätös 1 Kouluverkkoa tulisi kehittää niin, että kuljetusoppilaiden määrä minimoidaan. Tällä on positiivinen kustannusvaikutus kustannusrakenteeseen ja

Lisätiedot

Toimeksiannon määrittely

Toimeksiannon määrittely Sähköautojen tulevaisuus Suomessa - sähköautot liikenne- ja ilmastopolitiikan näkökulmasta Selvitys liikenne- ja viestintäministeriölle Nils-Olof Nylund/VTT 16.2.2011 Kuva: Renault Toimeksiannon määrittely

Lisätiedot

JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU

JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU KEKSINTÖSÄÄTIÖ JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU 18.1.2011 / Avainklubi Pekka Rantala, Kusti Alasalmi Riitta Ahola, Timo Kilpinen, Antti Niemi, Pauliina Sievänen Maailma tarvitsee keksintöäsi Keksijätutkintoa sjä

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Lokakuu 2015 Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on tyydyttävä Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on rakennusalan

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla

Lisätiedot

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Rauhala on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Yrityksen perustiedot Omistajat: Ismo ja Miika Takkunen Ismo vastaa tilanjohtaminen

Lisätiedot

Suominen Yhtymä Oyj. Osavuosikatsaus Esitys Suominen yhteensä

Suominen Yhtymä Oyj. Osavuosikatsaus Esitys Suominen yhteensä Osavuosikatsaus 1.1. - 31.3.8 Esitys 3.4.8 8 Suominen yhteensä Milj. EUR Q1/8 Q1/7 Q4/7 7 Liikevaihto 54,5 54,3 54,1 15, Liikevoitto ennen arvonalennuksia liikearvosta -,1 1,3 -,6 1,7 Liikevoitto -,1 1,3-6,8

Lisätiedot

Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan määrä pysynee ennallaan

Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan määrä pysynee ennallaan Suhdannebarometri Helmikuu 2010 Häme Helmikuu 2015 Teollisuus ja rakentaminen Suhdannetilanne on viime kuukausien paranemisesta huolimatta heikko Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan

Lisätiedot

Ajankohtaista maataloudesta. Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015

Ajankohtaista maataloudesta. Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015 Ajankohtaista maataloudesta Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015 Ajankohtaista maa- ja metsätaloudessa Biotalous ja Ruoka Markkinat - Venäjän tuontikielto - Kaikki maataloustuotteet

Lisätiedot

HOT-testin tulokset. Nimi: Teija Tahto Pvä: Ikä: 17 vuotta Ryhmä: Virpiniemien golf juniorit Jakelu: valmentaja Pekka Palo

HOT-testin tulokset. Nimi: Teija Tahto Pvä: Ikä: 17 vuotta Ryhmä: Virpiniemien golf juniorit Jakelu: valmentaja Pekka Palo HOT-testin tulokset Nimi: Teija Tahto Pvä: 12.10.2012 Ikä: 17 vuotta Ryhmä: Virpiniemien golf juniorit Jakelu: valmentaja Pekka Palo PALJON KEHITETTÄVÄÄ SELKEÄ VAHVUUS Tavoitteen asettelu Motivaatio Itsekuri

Lisätiedot

Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin

Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 13 Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin Helmi Risku-Norja, MTT Lakisääteinen julkinen ruokapalvelu tarjoaa vuosittain 431 miljoonaa ateriaa, mikä

Lisätiedot

Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus. Liikevoittomarginaali parani

Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus. Liikevoittomarginaali parani Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus Liikevoittomarginaali parani Mika Vehviläinen, toimitusjohtaja Mikko Puolakka, talous- ja rahoitusjohtaja 25. lokakuuta 2016 Keskeistä kolmannella vuosineljänneksellä

Lisätiedot

ehdot 12.1 Toimitus- Yhteystiedot: Gyproc myyntiryhmä: Tilaukset ja toimitukset Tekninen palvelu ORDER

ehdot 12.1 Toimitus- Yhteystiedot: Gyproc myyntiryhmä: Tilaukset ja toimitukset Tekninen palvelu ORDER Yhteystiedot: Gyproc myyntiryhmä: Gyproc-tuotteet Myyntijohtaja: Jan Rokama, puh: 0400 534 357 Myyntipäällikkö: Markku Itänen, puh: 040 754 2794 Aluemyyntipäälliköt: Etelä-Suomi: Marko Alho, puh: 044 735

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ tutkimus KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2009 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista

Lisätiedot

LIIKETOIMINTAKATSAUS. Tammi-Syyskuu 2016

LIIKETOIMINTAKATSAUS. Tammi-Syyskuu 2016 Q3 Detection Technology Oyj LIIKETOIMINTAKATSAUS Tammi-Syyskuu 2016 DETECTION TECHNOLOGY OYJ:N LIIKETOIMINTAKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2016 Detection Technology Q3: Myynti kaksinkertaistui Heinä-syyskuu 2016

Lisätiedot

KGU kannassa omaisuuden hallinta moduuli on valmiiksi asennettu.

KGU kannassa omaisuuden hallinta moduuli on valmiiksi asennettu. 1 Investointien hallinta ja poistot Investointien (esimerkiksi koneet ja laitteet, maa-alueet ja kiinteistöt) hallinta Odoo kirjanpidossa tehdään "Omaisuuden hallinta" moduulin alaisuudessa. Siellä voidaan

Lisätiedot

Lihasian ruokinnan teemapäivä

Lihasian ruokinnan teemapäivä Lihasian ruokinnan teemapäivä Seinäjoki 13.10.2016 Pasi Pohjois-Koivisto AtriaSika Lihasikalan parhaat käytännöt Lihasikaruokinnan kivijalka Rehuraaka-aineiden analysointi Rehun varastointi varastosiilojen

Lisätiedot

Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020

Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020 Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020 Lauri Hetemäki & Riitta Hänninen Tiedotustilaisuus 27.5.2009, Helsingin yliopiston päärakennus, Helsinki Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Tuorekalaketjun logistiikka

Tuorekalaketjun logistiikka Tuorekalaketjun logistiikka Nina Urala, Riikka Mononen Kuulas Research Agency Oy Kalafoorumi 12.4.2011 Raportin sisältö 1. Selvityksen tausta 2. Selvityksen tavoite 3. Selvityksen toteutus 4. Logistiikkakartat

Lisätiedot

Adi Kalusteet Oy. Tutustu laadukkaaseen mallistoomme

Adi Kalusteet Oy. Tutustu laadukkaaseen mallistoomme Adi Kalusteet Oy Adi Kalusteet Oy on 1979 perustettu suomalainen toimisto-, julkitila- ja myymäläkalusteita suunnitteleva ja valmistava yritys. Adi tunnetaan arkkitehtien, muotoilijoiden ja suunnittelijoiden

Lisätiedot

KAARTJÄRVEN VESIHUOLTO OY:N LIITTÄMINEN KUNNAN VESILAITOKSEEN

KAARTJÄRVEN VESIHUOLTO OY:N LIITTÄMINEN KUNNAN VESILAITOKSEEN KAARTJÄRVEN VESIHUOLTO OY:N LIITTÄMINEN KUNNAN VESILAITOKSEEN Kunnanhallitus 23.2.2015 ( 46): Kunnan vuoden 2015 talousarvion konsernitavoitteena on Kaartjärven Vesihuolto Oy:n osalta yhtiön toiminnan

Lisätiedot

NYKYINEN ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAKI VOIMAAN HEINÄKUUSSA 2010

NYKYINEN ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAKI VOIMAAN HEINÄKUUSSA 2010 NYKYINEN ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAKI VOIMAAN HEINÄKUUSSA 2010 Uudistunut Asunto-osakeyhtiölaki astui voimaan 1. heinäkuuta 2010. Valvontayrityksen näkökulmasta uusi laki selkeyttää alan pelisääntöjä, ja se luonnollisesti

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI B8-0250/4. Tarkistus. Anne-Marie Mineur, Rina Ronja Kari, Stelios Kouloglou GUE/NGL-ryhmän puolesta

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI B8-0250/4. Tarkistus. Anne-Marie Mineur, Rina Ronja Kari, Stelios Kouloglou GUE/NGL-ryhmän puolesta 23.2.2016 B8-0250/4 4 Anne-Marie Mineur, Rina Ronja Kari, Stelios Kouloglou Johdanto-osan A kappale A. ottaa huomioon, että Australia ja Uusi- Seelanti kuuluvat EU:n vanhimpiin ja läheisimpiin kumppaneihin,

Lisätiedot

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa?

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? -Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Suomessa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, Kouvola, 5.4.2016 9.10.2013

Lisätiedot