13 KANSAINVÄLISIÄ METSÄTILASTOJA

Transkriptio

1 13 KANSAINVÄLISIÄ METSÄTILASTOJA Lähes kolmasosa, yhteensä noin 4 miljardia hehtaaria, Maan maapinta-alasta on metsää. Puuston yhteenlaskettu tilavuus oli FAO:n viimeisimmän inventoinnin mukaan 434 miljardia kuutiometriä. Metsäpinta-alaltaan suurin maa on Venäjä viidenneksen osuudellaan maailman metsistä. Puuvaroiltaan suurin on puolestaan Brasilia. Euroopan unionin metsäpinta-ala kasvoi vuonna 2007 kahden uuden jäsenmaan liittymisen myötä 156 miljoonaan hehtaariin. Puuston tilavuus unionin jäsenmaiden metsissä on 23 miljardia kuutiometriä. Vuonna 2006 raakapuun hakkuumäärä koko maailmassa oli 3,54 miljardia kuutiometriä. Teollisuuden käyttöön tarkoitetun puun hakkuut pienenivät ja polttopuun hakkuut lisääntyivät vuoteen 2005 verrattuna. Sahatavaran tuotanto jäi hieman edellisvuotista pienemmäksi, 425 miljoonaan kuutiometriin. Puulevyjen tuotanto sen sijaan jatkoi kasvuaan. Vuonna 2006 tuotettu määrä, 260 miljoonaa kuutiometriä, oli 5 prosenttia suurempi kuin vuotta aikaisemmin. Paperia ja kartonkia valmistettiin yhteensä 365 miljoonaa tonnia, mikä oli kaksi prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Raakapuun tuottajamaista Yhdysvallat oli maailman ykkönen vuonna Sahatavaraa tuotettiin Euroopan unionin (EU27) alueella enemmän kuin Yhdysvalloissa tuotantomäärän vastatessa runsasta neljäsosaa koko maailman sahatavaran tuotannosta. Lastulevyn, samoin kuin paperin ja kartongin tuottajana EU27 oli maailman suurin. Vanerin ja kuitulevyjen osalta puolestaan Kiina oli merkittävin valmistaja. Maailman metsävarat Yhdistyneiden kansakuntien (YK) elintarvike- ja maatalousjärjestön (FAO) metsävarainventoinnin mukaan (Global Forest Resources Assessment 2005 FRA 2005) maailman metsäpinta-ala vuonna 2005 oli 3,95 miljardia hehtaaria eli vajaa kolmannes maapallon maapinta-alasta. Viidennes maailman metsävaroista, kaikkiaan 809 miljoonaa hehtaaria, on Venäjän hallussa. Seuraavaksi eniten metsää on Brasiliassa, Kanadassa ja USA:ssa. FRA 2005 raportin mukaan maailman metsäpintaala on vähentynyt huolestuttavaa vauhtia. Vuosina metsäpinta-ala pieneni 13,1 miljoonalla hehtaarilla vuosittain ja 12,9 miljoonalla hehtaarilla vuosina Metsien häviämistä ovat 2000-luvulla hidastaneet istutukset ja luonnonmetsien laajentuminen. Nettomääräisesti metsäpinta-ala pieneni koko maailmassa vuosina runsaalla 7 miljoonalla hehtaarilla vuosittain. Merkittävin syy metsäkatoon on väestönkasvusta aiheutuva maatalousmaan kasvava tarve. Metsäkato on ollut suurinta Etelä-Amerikassa ja Afrikassa, kummassakin noin 4 miljoonaa hehtaaria vuosittain. Euroopassa, samoin kuin Aasiassa metsä-ala sen sijaan on kasvanut viime vuosina. Maailman metsien puuston tilavuus oli 434 miljardia kuutiometriä. Tästä määrästä kolmannes on Latinalaisessa Amerikassa. Puumäärä on suurin Brasiliassa, jossa puuston tilavuudeksi on arvioitu 81 miljardia kuutiometriä. Euroopassa puuston tilavuus oli 109 miljardia kuutiometriä, josta 80 miljardia kasvoi Venäjällä. Euroopan unionin maiden yhteenlaskettu metsäpinta-ala kasvoi kymmenellä miljoonalla hehtaarilla 156 miljoonaan hehtaariin Bulgarian ja Romania liityttyä unioniin vuonna Puuston tilavuus on nyt 23 miljardia kuutiometriä, josta Bulgarian ja Romanian osuus on lähes kaksi miljardia kuutiometriä. Unionin maista suurin metsäpinta-ala löytyy Ruotsista, kaikkiaan 27,9 miljoonaa hehtaaria. Puuston tilavuus on suurin Saksassa (noin 3,4 mrd. m³), jossa metsäpintaala on reilusti alle puolet Ruotsin metsäpinta-alasta. Metsätilastollinen vuosikirja

2 13 International 8 Wood consumption forest statistics Metsien suojelu Taulukossa 13.4 on esitetty MCPFE (Ministerial Conference on the Protection of Forests in Europe) -luokituksen mukaiset maittaiset pinta-alat Euroopan suojelluista metsistä. Suojellut metsät kattavat tässä alueet, joilla tavoitteena on biologisen monimuotoisuuden turvaaminen (luokat ) sekä maisemien ja erityisten luontokohteiden suojelu (luokka 2). Euroopan metsämaan pinta-alasta lähes 5 prosenttia, yhteensä 47 miljoonaa hehtaaria on suojelun piirissä. Euroopan unionin alueelle suojellusta pintaalasta osuu 27 miljoonaa hehtaaria, mikä vastaa 18 prosenttia unionin metsä-alasta. EU:n maista Saksalla on eniten suojeltuja metsiä, kaikkiaan lähes 8 miljoonaa hehtaaria eli 70 prosenttia metsämaan alasta. Koko Euroopan alueella Venäjällä on suurin suojelupinta-ala, yhteensä 16 miljoonaa hehtaaria. MCPFEluokituksen mukaiset suojelupinta-alatiedot eroavat Suomen kansallisessa tilastossa esitetyistä metsien suojelupinta-aloista (Luku 2, taulukko 2.1) johtuen erilaisesta metsän määritelmästä, luokituseroista ja luokituksen ajankohdasta. Raakapuun ja metsäteollisuustuotteiden tuotanto ja ulkomaankauppa Vuonna 2006 raakapuuta hakattiin koko maailmassa kaikkiaan miljoonaa kuoretonta kuutiometriä. Määrä jäi noin 15 miljoonaa kuutiometriä edellisvuotista pienemmäksi. Yli puolet hakatusta raakapuusta oli polttopuuta, jonka määrä kasvoi puolitoista prosenttia edellisvuodesta. Teollisuuden käyttöön tarkoitettu puumäärä, yhteensä miljoonaa kuutiometriä, oli puolestaan kolme prosenttia pienempi kuin vuonna Suurin raakapuun tuottaja oli Yhdysvallat, josta raakapuuta kertyi 473 miljoonaa kuutiometriä. Raakapuun ulkomaankaupassa Venäjä on maailman suurin viejä; vuonna 2006 Venäjä vei ulkomaille yhteensä 53 miljoonaa kuutiometriä raakapuuta eli yli neljänneksen hakkaamastaan raakapuusta. Raakapuun tuojamaista suurin oli Kiina. Maailman sahatavaran tuotanto oli vuonna 2006 yhteensä 425 miljoonaa kuutiometriä. Edellisvuoteen verrattuna tuotantomäärä kasvoi yhden prosentin. Yhdysvalloissa sahatavaraa tuotettiin 93 miljoonaa kuutiometriä. Suurin sahatavaran viejämaa oli Kanada, jonka vienti oli 39 miljoonaa kuutiometriä. Seuraavaksi tärkeimmät viejät olivat Venäjä ja Ruotsi. Sahatavaran tuojamaista Yhdysvallat oli merkittävin, kaikkiaan noin 40 miljoonan kuutiometrin tuonnillaan. Puulevyjen tuotanto nousi 260 miljoonaan kuutiometriin, mikä oli viisi prosenttia enemmän kuin vuonna Vanerin ja viilun sekä kuitulevyn tuottajana Kiina on maailman johtavin maa. Lastulevyjä taas valmistetaan eniten EU:n alueella, jossa Saksa on alueen tärkein tuottaja. Kiina oli myös ylivoimaisesti suurin vanerin ja viilun viejä. Lastulevyjä toimitettiin vientiin eniten Kanadasta ja kuitulevyjä Saksasta. Paperin ja kartongin tuotanto jatkoi kasvuaan ja oli vuonna 2006 kaikkiaan 365 miljoonaa tonnia. Määrä oli kaksi prosenttia edellisvuotista suurempi. Euroopan unionin alueella tuotettiin runsas neljännes koko maailman paperi- ja kartonkituotteista. Seuraavaksi suurimmat tuottajat olivat Yhdysvallat ja Kiina. Kiinan paperintuotanto on kasvanut 2000-luvulla huimaa vauhtia. Esimerkiksi aikakauslehti- ja hienopapereiden tuotanto kaksinkertaistui ja kaikkien paperien ja kartonkien tuotanto puolitoistakertaistui vuosina Koko maailman sanomalehtipaperin tuotantomäärät eivät enää ole juurikaan kasvaneet, sen sijaan kasvu on painottunut aikakauslehti- ja hienopapereihin. Näiden tuotteiden viejänä Suomi on maailman suurin. Sanomalehtipaperia viedään eniten Kanadasta. Yhdysvallat taas oli sekä aikakauslehti- ja hienopapereiden että sanomalehtipapereiden suurin tuoja. Euroopan unionin maista on saatavilla muuta maailmaa tuoreempia tietoja raakapuun ja metsäteollisuustuotteiden tuotannosta ja ulkomaankaupasta. Vuonna 2007 unionin alueella hakattiin raakapuuta kaikkiaan 467 miljoonaa kuutiometriä, mikä oli 9 prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Unionin maista tärkein raakapuun tuottaja oli Ruotsi, jossa hakkuumäärä nousi 77,2 miljoonaan kuutiometriin. Seuraavaksi tärkeimmät olivat Saksa (76,7 milj. m³) ja Ranska (62,8 milj. m³). Saksa oli suurin raakapuun viejä ja Suomi suurin tuoja. Koko maailman sahatavarasta neljäsosa, vuonna 2007 noin 115 miljoonaa kuutiometriä, valmistettiin Euroopan unionin alueella. Suurin tuottajamaa oli Saksa, joka ilmoitti tuotantonsa suuruudeksi 25,2 miljoonaa kuutiometriä. Ruotsi oli sahatavaran tuottajana toiseksi suurin (18,6 milj. m³), ja viejänä EU:n ykkönen (11,3 milj. m³). Eniten sahatavaraa tuotiin Britanniaan ja Italiaan, kumpaankin noin 8 miljoonaa 386 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2008

3 13 Kansainvälisiä 8 Puun käyttö metsätilastoja kuutiometriä. Puulevyjä tuotettiin Euroopan unionin alueella kaikkiaan 66,8 miljoonaa kuutiometriä. Koko maailman tuotannosta tämä vastaa noin neljäsosaa. Vanerin ja viilun tuottajana Suomi on EU:n suurin. Saksa puolestaan pitää ykköstilaa lastu- ja kuitulevyjen valmistajana. Paperia ja kartonkia tuotettiin EU:n alueella 101,8 miljoonaa tonnia vuonna Näidenkin tuotteiden valmistajana Saksa oli unionin maista suurin. Koko maailman yhteenlaskettu raakapuun ja metsäteollisuustuotteiden viennin arvo oli 204 miljardia dollaria vuonna Tämä vastasi kahden prosentin osuutta maailman kokonaisviennin arvosta. Suomen raakapuun ja metsäteollisuustuotteiden viennin arvo oli 14,3 miljardia dollaria, mikä oli noin 19 prosenttia maamme kokonaisviennin arvosta. Suomea suurempi metsäntuotteiden viennin arvo oli Kanadalla, Saksalla, Yhdysvalloilla ja Ruotsilla. Raakapuun ja metsäteollisuustuotteiden tuonnin arvo oli suurin Yhdysvalloissa ja kakkosena seurasi Kiina. Metsäsektorin työllisyys ja kansantuoteosuus Metsäsektori työllisti vuonna 2006 koko maailmassa 13,7 miljoonaa henkilöä, mikä vastaa 0,4 prosentin osuutta kaikista työllisistä. Eniten työllisti puutuoteteollisuus, jolla oli kaikkiaan 5,5 miljoonaa työntekijää. Euroopan unionin alueella metsäsektorilla työskenteli 2,5 miljoonaa henkilöä. Metsäsektorin suhteellinen osuus oli suurin Latviassa, jossa alalla toimii 5 prosenttia kaikista työllisistä. Koko maailman bruttokansantuotteesta metsäsektori tuotti vain yhden prosentin vuonna Massa- ja paperiteollisuus tuotti suurimman osan, 42 prosenttia, metsäsektorin arvonlisäyksestä. Puutuoteteollisuuden osuus oli noin kolmannes ja lopusta eli neljänneksestä vastasi metsätalous. Teollistuneista maista Suomen metsäsektorilla oli suhteellisesti suurin bruttokansantuoteosuus, 5,7 prosenttia. Ruotsissa metsäsektorin osuus oli 3,8 ja Virossa 3,7 prosenttia. Maailman metsävaratietojen tilastointi Maapallon metsävaroja on inventoitu 5 10 vuoden välein 1950-luvulta alkaen. Arvioinnin tarkoituksena on tuottaa kansainvälisesti vertailukelpoista ja luotettavaa metsävaratietoa, seurata metsävaroissa tapahtuvia muutoksia ja tarjota perusteita kestävän metsätalouden edistämiseksi. Metsävarojen inventointia koordinoi FAO:n Roomassa sijaitseva metsäosasto, joka myös vastaa lähinnä trooppisten metsäalueiden arvioinnista sekä koko maailman tulosten yhteenvedosta. YK:n Euroopan talouskomission Puutavarakomitea (UNECE/FAO Timber Committee) Genevessä koostaa puolestaan ECE-alueen (Eurooppa, IVY-maat, Israel, Kanada ja Yhdysvallat) metsävaratilastot, jotka koskevat pääosin lauhkeaa ja pohjoista metsävyöhykettä. Metsävaratiedot kerätään standardisoidulla kyselylomakkeella kunkin maan omista metsätilastoista ja ne perustuvat useissa tapauksissa eri ajankohtina tehtyihin kansallisiin metsävarojen inventointeihin. Monista kehitysmaista metsävaratilastot puuttuvat kokonaan, jolloin turvaudutaan joko erillisselvityksiin ja etenkin trooppisilla alueilla kaukokartoitukseen. FAO:n julkaisu viimeisimmästä maailman metsävarojen arvioinnista Global Forest Resources Assessment 2005 (FRA 2005) ilmestyi alkuvuodesta Arviointi on tähän asti tehdyistä kattavin sekä alueelliselta peittävyydeltään että sisällöltään. Siinä selvitetään metsien nykytilaa 40 eri muuttujan avulla, jotka koskevat metsien määrää, terveydentilaa, käyttöä ja arvoa. Tulokset esitetään kuutena teemakokonaisuutena, joita ovat metsävarat, metsien terveys, metsien monimuotoisuus sekä metsien tuotannolliset, ympäristöä suojaavat ja sosioekonomiset tehtävät. Paitsi julkaisusta, koko maailman metsävaratiedot löytyvät myös FAO:n Internet-sivuilta ja ECE-alueen tiedot YK:n Euroopan talouskomission Internet-sivulta. Seuraava metsävarainventointi, FRA 2010, on jo käynnistetty ja viimeiset päivitykset maittaisiin raportteihin tehdään kesällä Maailman metsävarojen arvioinnissa sovelletun yhtenäisen käsitteistön takia metsävararaportissa esitetyt tiedot poikkeavat toisinaan eri maiden omista kansallisista metsätilastoista. FAO esimerkiksi määrittelee metsäksi alueen, jossa puuston kypsyysvaiheessa sen latvuspeittävyys on yli 10 prosenttia ja pituus vähintään 5 metriä. Suomessa metsän määritelmän perusteena on maan puuntuotoskyky: metsä- ja kitumaa muodostavat yhdessä puustoisen alan, metsän (ks. luku 1, Metsävarat). Suomen kansallisissa tilastoissa metsäpinta-ala on 22,9 milj. ha (VMI10), kun se FAO:n tilastoissa on 22,5 miljoonaa hehtaaria. FAO:n tilastoja varten Suomen metsäalaksi on luokiteltu metsämaa ja 85 prosenttia kitumaasta. Metsätilastollinen vuosikirja

4 13 International 8 Wood consumption forest statistics Vuosina UNECE/FAO, Euroopan metsäministerikonferenssi (MCPFE) ja Euroopan perhemetsänomistajien yhdistys (CEPF) toteuttivat laajan kyselytutkimuksen yksityismetsänomistuksesta Euroopassa. Yksityisillä metsänomistajilla on ratkaiseva rooli metsien kestävän hoidon ja tuottavuuden ylläpitämisessä niin, että puuta riittää tulevaisuudessa eri käyttäjien tarpeisiin. Kilpailu metsän eri käyttömuotojen välillä on kiristymässä ja puuta tarvitaan sekä teollisuuden raaka-aineeksi että bioenergian tuotantoon. Yksityismetsänomistuksen rakenteesta ei kuitenkaan ole Euroopan tasolla olemassa kovin tarkkaa kuvaa. Tutkimus toteutettiin kirjekyselynä, joka lähetettiin 38 MCPFE-jäsenmaahan. Näistä 23 maata vastasi kyselyyn. Tutkimuksessa selvitettiin muun muassa omistusrakennetta, metsälöiden kokoa, metsänomistajien ikärakennetta, sukupuolta, ammattia ja kaupungistumista sekä arvioitiin metsälörakenteen pirstoutumisen vaikutuksia kestävän metsänhoidon toteutumiselle. Selvityksen mukaan metsänomistus Euroopassa jakautuu lähes tasan yksityisen (yksityishenkilöt, yritykset ja yhteisöt) ja julkisen (valtio, kunnat, läänit) omistuksen kesken. Yksityisten hallussa on 49,6 ja julkisessa omistuksessa 50,1 prosenttia metsäalasta*. Lisäksi pieni määrä, alle 0,4 prosenttia, on metsiä, joiden omistusta ei voi luokitella kumpaankaan kategoriaan. Omistusrakenne vaihtelee kuitenkin suuresti maittain. Itävallassa, Ranskassa, Norjassa ja Sloveniassa yksityismetsänomistus on vallitsevin, ja yksityiset omistavat yli kolme neljäsosaa metsäalasta. Sen sijaan Bulgariassa, Tsekissä, Romaniassa ja Puolassa yksityismetsien osuus jää alle neljäsosaan metsäalasta. Myös siinä, onko omistaja yksityinen henkilö vai yritys, esiintyy vaihtelua maittain. Itävalta Norja Ranska Slovenia Ruotsi Suomi Britannia Belgia Serbia Latvia Saksa Slovakia Unkari Liettua Sveitsi Tsekki Romania Puola Bulgaria Yksityinen Julkinen Muu Yksityismetsänomistus Euroopassa % Metsien omistus eri maissa Euroopan metsänomistusrakenne on muuttunut selvästi 15 viime vuoden aikana, kun entisissä keskusjohtoisissa maissa valtionomistusta on purettu. Yksityistämisprosessi on pääosin viety loppuun, mutta muutoksia omistusrakenteeseen on vielä odotettavissa etenkin Romaniassa, Slovakiassa ja Serbiassa. Valtionomistuksen purkaminen ja yksityistäminen on lisännyt pienten metsälöiden määrää joissakin Keski- ja Itä-Euroopan maissa. Puolassa alle 6 hehtaarin metsälöt muodostavat 70 prosenttia yksityismetsien pinta-alasta ja Sloveniassa niiden osuus on 40 prosenttia pinta-alasta. Vastaavasti Unkarissa pienten (alle 6 hehtaaria) osuus on vain 5 prosenttia, kun suuret, yli 100 hehtaarin metsälöt muodostavat yli 45 prosenttia yksityismetsien alasta. Kaiken kaikkiaan koko Euroopassa pienmetsälöiden lukumäärä on suuri: melkein kolme neljäsosaa metsälöistä on pinta-alaltaan alle 3 hehtaaria. Tutkimukseen näistä tietoja antaneiden 11 maan yksityismetsien pinta-alasta niiden osuus oli kuitenkin vain 7 prosenttia. Tutkimukseen raportoineiden maiden yksityismetsistä neljä viidesosaa on yksityisten henkilöiden tai perheiden omistuksessa. Loput ovat yritysten tai yksityisluontoisten yhteisöjen hallussa. Julkisesta omistuksesta 85 prosenttia on valtion, 14 prosenttia kuntien ja 1 prosentti läänien hallussa. Maittaiset erot ovat taas huomattavat. Esimerkiksi Suomessa kaksi kolmasosaa metsistä on yksityismetsiä ja loput ovat pääasiassa valtion omistamia. Ranskassa puolestaan valtaosa julkisesta omistuksesta on kuntien hallussa. Tsekissä julkinen omistus on vähentynyt jyrkästi 1990-luvun alusta, silti valtaosa metsämaasta on vielä valtion (61 %) ja kuntien (13 %) omistuksessa. Vastanneista 12 maata raportoi metsälöiden pirstoutumisen vaikutuksista metsien kestävälle hoidolle. Pienillä yksiköillä metsätalouden kannattavuus on heikko ja esimerkiksi metsänomistajien neuvonta ja koulutus on hankalaa kun omistajajoukko on suuri. Myös yhteistyön ja järjestäytymisen asteessa oli suuria maittaisia eroja. * metsä = metsä ja muu puustoinen ala (FRA:n määritelmä forest and other wooded land ) Teksti: Elina Mäki-Simola Lähde: Private forest ownership in Europe ( PFO.htm) 388 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2008

5 13 Kansainvälisiä 8 Puun käyttö metsätilastoja FRA 2005:n tiedot maapallon puuston tilavuudesta olivat puutteelliset. Monilla mailla ei ollut tarjota luotettavia tilavuustietoja ja noin kolmannekselta (12 % maailman metsien pinta-alasta) ne puuttuivat kokonaan. Saatujen maittaisten tietojen perusteella FAO kuitenkin arvioi eri suuralueille puuston keskitilavuudet (m³/ha) ja kokonaistilavuudet laskettiin niiden ja vastaavien metsäpinta-alojen perusteella. Tällä menetelmällä maapallon puuston kokonaistilavuudeksi saatiin 434 miljardia kuutiometriä. Maat jaetaan metsävarataulukoissa kuuteen maanosaan: Eurooppa, Aasia, Afrikka, Pohjois-Amerikka, Latinalainen Amerikka ja Karibia sekä Oseania. Käytetty maanosajako poikkeaa osin FAO:n käyttämästä luokittelusta: Etelä-, Pohjois- ja Keski-Amerikka on tässä ryhmitelty Pohjois-Amerikkaan (Kanada, Yhdysvallat, Grönlanti, Saint Pierre ja Miquelon sekä Bermuda) sekä Latinalaiseen Amerikkaan (Keski- ja Etelä-Amerikka) ja Karibiaan. Eurooppa jaetaan EUmaihin ja muuhun Eurooppaan. Eurooppaan on liitetty sekä Kypros että Turkki, jotka molemmat kuuluvat FAO:n tilastoissa Aasiaan. Eurooppaan kuuluvat myös Venäjä sekä entisistä neuvostotasavalloista Moldova, Ukraina ja Valko-Venäjä. Vastaava maajaottelua on käytetty myös tuotantoa ja ulkomaankauppaa käsittelevissä taulukoissa. Euroopan unionin metsävaratiedot (Taulukko 13.2) ja metsänomistusta koskevat tiedot (13.3) on koostettu Euroopan metsäministerikokousta (MCPFE Ministerial Conference on the Protection of Forests in Europe) varten koostetusta raportista State of Europe s Forests MCPFE-raporttia varten mailla oli mahdollisuus päivittää aiemmin maailman metsävarainventointia varten toimittamiaan tietoja. Tästä syystä joidenkin maiden metsävaratiedot ovat saattaneet muuttua. Käsitteistössä ei ole eroja näiden kahden prosessin välillä. Saksasta ei ollut saatavilla puuston tilavuustietoa vuodelta Tästä syystä taulukossa 13.2 on käytetty viimeisintä saatavilla ollutta, vuotta 2000 koskevaa tietoa, jotta saatiin laskettua koko EU:n puuston tilavuus. Metsien suojelun tilastointi Suojeltujen ja suojametsien MCPFE-luokitus hyväksyttiin käyttöön Wienissä 2003 pidetyssä Euroopan metsäministereiden kokouksessa. Euroopan unionin COST-tutkimusverkoston hankkeessa COST E27 (PROFOR, Protected forest areas in Europe analysis and harmonization) selvitettiin vuosina MCPFE-luokituksen soveltamista Euroopan metsien suojelun kuvaamiseen. Hankkeen tavoitteena oli yhtenäistää eri maiden ilmoittamat metsien suojelupinta-alat vertailukelpoisiksi. Harmonisoidut pinta-alatiedot on koottu State of Europe s Forests julkaisuun, joka esiteltiin Varsovassa marraskuussa 2007 pidetyssä Euroopan metsäministerikokouksessa. MCPFE-luokitus on tarkemmin kuvailtu vuoden 2007 Metsätilastollisessa vuosikirjassa. Tuotanto- ja ulkomaankauppatilastot Taulukon 13.5 tiedot raakapuun ja metsäteollisuustuotteiden tuotannosta, ulkomaankaupasta ja näennäiskulutuksesta EU-maissa vuonna 2007 on poimittu UNECE:n internetsivuilta. Osa tiedoista on vielä alustavia. Luvut perustuvat eri maista yhteisellä kyselylomakkeella (Joint Forest Sector Questionnaire) kerättyihin tietoihin. Kysely toteutetaan maailmanlaajuisesti joka vuosi ja sen koostamiseen osallistuvat Euroopan unionin tilastotoimisto (Eurostat), FAO, UNECE ja International Tropical Timber Organisation (ITTO). Eurostat vastaa tietojenkeruusta EU- ja EFTA- maista, UNECE muista ECE-alueen maista, ITTO trooppisen puun tuottajamaista sekä Japanista ja FAO muista maailman maista. Tietojen vaihto eri organisaatioiden kesken takaa periaatteessa sen, että samat tiedot löytyvät kaikkien tietoja keräävien organisaatioiden tietokannoista. Eurostat toimittaa EUja EFTA-maiden tiedot UNECE:lle Geneveen, josta tiedot siirretään FAO:lle Roomaan. Koko maailmaa koskevat tiedot ovat saatavilla noin 12 kuukauden kuluttua tilastovuoden päättymisestä FAO:n ylläpitämästä ForesSTAT- tilastotietokannasta. Organisaatiot julkaisevat tietoja myös omissa tietokannoissaan ja julkaisuissaan ja varsinkin UNECE nopeammalla aikataululla kuin FAO. Muut luvun 13 tuotantoa ja ulkomaankauppaa käsittelevät taulukot ( ) on koostettu suoraan ForesSTAT-tilastotietokannasta, joka on viimeksi päivitetty tammikuussa 2008 kattamaan vuoden 2006 tiedot. Koska tietokantaa päivitetään aika ajoin, vuosikirjan tiedot saattavat poiketa ForesSTATin tämänhetkisistä tiedoista. Kansainvälisissä hakkuu- ja ulkomaankauppatilastoissa raakapuun määrät ilmoitetaan kuorettomina Metsätilastollinen vuosikirja

6 13 International 8 Wood consumption forest statistics tilavuuksina ja metsävarat kuorellisina tilavuuksina. Suomen kansallisissa tilastoissa sekä pystypuusto että hakatut määrät ilmoitetaan kuorellisina. Muita FAO:n metsätilastojen ja Suomen kansallisten metsätilastojen tilastointimenetelmien välisiä eroja on esitetty Metsätilastollisessa vuosikirjassa 2001, s Kansainvälisten hakkuutilastojen luotettavuuteen tulee suhtautua varauksella. Esimerkiksi kehitysmaiden puuston hakkuista (etenkin polttopuu) ei usein löydy tilastotietoja, jolloin joudutaan turvautumaan FAO:n asiantuntijoiden arvioihin. Sen sijaan ulkomaankauppatilastojen vienti- ja tuontiluvut ovat luotettavampia, koska ne perustuvat yleensä tulliasiakirjoihin. Metsäsektorin työllisyys- ja kansantuoteosuustilastot Taulukoissa esitetyt tiedot koko maailman metsäsektorin työllisistä ja metsäsektorin bruttokansantuoteosuuksista perustuvat FAO:n vielä julkaisemattomaan aineistoon (Forest sector s contribution to employment and GDP, 2006). Käytetty metsäsektorin jaottelu perustuu YK:n ISIC-toimialaluokitukseen (International Standard Industrial Classification of all Economic Activities) seuraavasti: ISIC Division 02: Metsätalous, puunkorjuu ja muu metsätaloutta palveleva toiminta ISIC Division 20: Puutuoteteollisuus ISIC Division 21: Massa- ja paperiteollisuus Raakapuun kansainväliset hintatilastot Taulukoissa esitetään raakapuun hankintahintojen aikasarjoja muutamista Euroopan maista. Maittaisten raakapuun hintatilastojen keskinäistä vertailtavuutta heikentää se, että eri maissa kauppatavat, mittayksiköt, puulajit sekä eri puutavaralajien mitta- ja laatuvaatimukset poikkeavat toisistaan. Tämän vuoksi hintasarjoja tulisikin käyttää lähinnä maiden sisäisen hintakehityksen arviointiin. Kansainvälisiä raakapuun hintoja tilastoidaan säännöllisesti YK:n Euroopan talouskomission Puutavarakomitean ylläpitämässä Price Database -tietokannassa. Tietokanta sisältää raakapuun hintojen lisäksi myös eri metsäteollisuustuotteiden kuukausihintasarjoja, joissa pääpaino on ulkomaankauppatilastoihin perustuvilla viennin ja tuonnin yksikköarvoilla. Metlan ylläpitämässä Metinfo Tilastopalvelussa on saatavilla maittaisia raakapuun hintatietoja eräistä Itämeren alueen maista. Kirjallisuus Literature Global Forest Resources Assessment Progress towards sustainable forest management. FAO Forestry Paper 147. FAO, Rome p. State of Europe s Forests The MCPFE Report on Sustainable Forest Management in Europe. Jointly prepared by the MCPFE Liaison Unit Warsaw, UNECE and FAO. Warsaw, p. State of the World s Forests Food and Agriculture Organization of the United Nations. Rome, p. FAO Yearbook of Forest Products FAO Forestry Series No. 41. FAO Statistics Series 195. FAO, Rome, p. FAO, in preparation. Contribution of the forestry sector to national economies, By Lebedys, A. Rome, Italy Muut tietolähteet Other sources of information Bundesamt für Umwelt BAFU, Wald und Holz (Federal Office for the Environment FOEN, Forest and Timber, Switzerland), Bundesministerium für Land- und Forstwirtschaft, Umwelt und Wasserwirtschaft (Federal Ministry of Agriculture, Forestry, Environment and Water Management, Austria), forst.lebensministerium.at Eurostat, Luxembourg, epp.eurostat.ec.europa.eu Global Forest Resources Assessment 2005, ForesSTAT, Metinfo Tilastopalvelu, Metsakaitse- ja Metsauuenduskeskus (Centre of Forest Protection and Silviculture), Riigimetsa Majandamise Keskus (State Forest Management Centre, Estonia), Skogsstyrelsen (Swedish Forest Agency), Statistisk Centralbyrå (Statistics Norway), Suomen Pankki, Tilastokeskus, Maailma numeroina, Ulkoasiainministeriö, formin.finland.fi UNECE Timber Committee, Valstybinė miškotvarkos tarnyba (State Forest Survey Service, Lithuania), ZMP Zentrale Markt- und Preisberichtstelle für Erzeugnisse der Land-, Forst- und Ernährungswirtschaft GmbH, Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2008

7 13 Kansainvälisiä 8 Puun käyttö metsätilastoja 4000 milj. m³ kuoretta mill. m³ under bark Raakapuu Roundwood Ainespuu Industrial roundwood Polttopuu Fuelwood 1200 milj. m³ kuoretta mill. m³ under bark Aasia Asia Eurooppa Europe Pohjois-Amerikka North America Afrikka Africa Latinalainen Amerikka Latin America Oseania Oceania Eurooppa: Eurooppa ja Neuvostoliitto; 1992 Eurooppa, Venäjä, Moldova, Ukraina ja Valko-Venäjä. Europe: Europe and USSR; 1992 Europe, Russian Federation, Moldova, Ukraine and Belarus. Lähde Source: ForesSTAT, FAO Kuva 13.1 Raakapuun hakkuut Koko maailma Figure 13.1 Roundwood production, Whole world milj. m³ mill. m³ Sahatavara Sawn goods Havusahatavara Softwood Lehtisahatavara Hardwood milj. m³ mill. m³ Puulevyt Wood-based panels Lastulevy Particle board Vaneri ja viilu Plywood and veneer sheets Kuitulevy Fibreboard Lähde Source: ForesSTAT, FAO Kuva 13.2 Sahatavaran ja puulevyjen tuotanto Koko maailma Figure 13.2 Production of sawn goods and wood-based panels, Whole world Metsätilastollinen vuosikirja

8 13 International 8 Wood consumption forest statistics milj. t mill. m.t Puumassa Wood pulp Sellu Chemical pulp Mekaaniset massat Mechanical pulp Puolikem.massat Semi-chemical pulp milj. t mill. m.t Paperi ja kartonki Paper and paperboard Muu paperi ja kartonki Other paper and paperboard Aikakauslehti- ja hienopaperi Printing and writing paper Sanomalehtipaperi Newsprint Puumassa sisältää myös liukosellun Wood pulp also includes dissolving pulp. Lähde Source: ForesSTAT, FAO Kuva 13.3 Puumassan ja paperin ja kartongin tuotanto Koko maailma Figure 13.3 Production of wood pulp, and paper and paperboard, Whole world Saksa Itävalta Portugali Ranska Belgia Unkari Britannia Ruotsi Latvia Tšekki Puola Slovenia Alankomaat Irlanti Bulgaria Tanska Liettua Romania Luxemburg Italia Suomi Kreikka Slovakia Viro % Lähde Source: State of Europe s Forests 2007 Germany Austria Portugal France Belgium Hungary United Kingdom Sweden Latvia Czech Republic Poland Slovenia The Netherlands Ireland Bulgaria Denmark Lithuania Romania Luxembourg Italy Finland Greece Slovakia Estonia Kuva 13.4 Tiukasti suojeltujen metsien (MCPFE luokka 1.1) osuus metsäpinta-alasta EU-maissa 2005 Figure 13.4 Proportion of strictly protected forests (MCPFE Class 1.1) of total forest area in EU-countries, Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2008

9 13 Kansainvälisiä 8 Puun käyttö metsätilastoja KOKO MAAILMA WHOLE WORLD Tuotanto Production 326 milj. m³ mill. m³ HAVUSAHATAVARA SAWN SOFTWOOD FIN USA CAN DEU RUS Muut Others % Vienti Exports 120 milj. m³ mill. m³ FIN CAN RUS SWE DEU Muut Others PUUMASSA WOOD PULP % Tuotanto Production 178 milj. t. mill.t. Vienti Exports 46 milj. t. mill.t. FIN USA CAN SWE BRA Muut Others FIN CAN USA BRA SWE Muut Others PAPERI JA KARTONKI PAPER AND PAPERBOARD % Tuotanto Production 365 milj. t. mill.t. Vienti Exports 118 milj. t. mill.t. FIN USA CHN JPN DEU Muut Others FIN CAN DEU SWE USA Muut Others FIN Suomi BRA Brasilia CAN Kanada CHN Kiina Finland Brazil Canada China DEU Saksa JPN Japani SWE Ruotsi RUS Venäjä Germany Japan Sweden Russia Lähde Source: ForesSTAT, FAO Kuva 13.5 Suomi maailman metsäteollisuustuotteiden tuottajana ja viejänä 2006 Figure 13.5 Finland s position among the leading producers and exporters of some major forest industry products, 2006 Metsätilastollinen vuosikirja

10 13 International 8 Wood consumption forest statistics 13.0 Kansainvälisiä metsätilastoja lyhyesti International forest statistics in brief METSÄVARAT FOREST RESOURCES Yksikkö Unit Koko maailma Euroopan unioni Suomi Whole world The European Union Finland Maiden lukumäärä Number of countries Maa-ala Land area milj. ha mill. ha ,0 Metsäala Forest land area ,0 Metsäala asukasta kohden Forest land area per capita ha 0,6 0,3 4,3 Vuotuinen metsäalan muutos Annual forest cover change, milj. ha mill. ha -7,3 0,7 0,0 % -0,2 0,4 0,0 Puuston tilavuus metsässä (kuorineen) mrd. m³ bill. m³ ,2 Growing stock volume on forest land (over bark) Puuston keskitilavuus Mean growing stock volume m³/ha ,0 TUOTANTO JA ULKOMAANKAUPPA PRODUCTION AND TRADE, 2006 Raakapuu (kuoretta) Roundwood (under bark) hakkuut production milj. m³ mill. m³ ,8 vienti exports ,7 tuonti imports ,8 Sahatavara Sawn goods tuotanto production ,2 vienti exports ,7 tuonti imports ,6 Vaneri ja viilu Plywood and veneer sheets tuotanto production ,5 vienti exports ,3 tuonti imports ,1 Lastulevy Particle board tuotanto production ,4 vienti exports ,2 tuonti imports ,1 Kuitulevy Fibreboard tuotanto production ,1 vienti exports ,1 tuonti imports ,2 Puumassa Wood pulp tuotanto production milj. t mill. m.t ,1 vienti exports ,8 tuonti imports ,3 Paperi ja kartonki Paper and paperboard tuotanto production ,1 vienti exports ,9 tuonti imports ,5 Raakapuun ja metsäteollisuustuotteiden ulkomaankaupan arvo Value of foreign trade of roundwood and forest industry products vienti exports mrd. USD USD bill ,3 tuonti imports ,8 Metsässä puiden latvuspeittävyys on yli 10 prosenttia ja alueen koko on yli 0,5 hehtaaria. Puiden tulisi täysikasvuisina saavuttaa vähintään 5 metrin pituus. Forest: Land with tree crown cover of more than 10 per cent and area of more than 0.5 ha. The trees should be able to reach a minimum height of 5 m at maturity in situ. Lähteet - Sources: Global Forest Resources Assessment 2005, FAO; ForesSTAT, FAO 394 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2008

11 13 Kansainvälisiä 8 Puun käyttö metsätilastoja 13.1 Maailman metsävarat Global forest resources Alue ja maa Region and country Väkiluku Maa-ala Metsäala Metsän osuus Metsäala Vuotuinen metsäalan Puuston tilavuus Puuston Population Land area Forest maa-alasta asukasta muutos metsässä keskitilavuus land area Forest land kohden Annual forest cover Growing stock Mean growing of land area Forest change, volume stock volume land area on forest land per capita milj. milj. ha milj. ha % ha ha/vuosi %/vuosi milj. m³, kuorineen m³/ha mill. mill. ha mill. ha ha/year %/year mill. m³ over bark KOKO MAAILMA WHOLE WORLD , , Eurooppa Europe , , Aasia Asia , , Indonesia Indonesia , , Intia India , , Japani Japan ,19-2 0, Kiina China , , Malesia Malaysia , , Myanmar Myanmar , , Muut Others , , Afrikka Africa , , Angola Angola , , Gabon Gabon , , Kamerun Cameroon , , Keski-Afrikan Central African , , tasavalta Republic Kongo Congo , , Kongon dem. Congo, Dem , , tasavalta Republic of Norsunluurannikko Ivory Coast , , Sambia Zambia , , Sudan Sudan , , Tansania Tanzania , , Muut Others , , Pohjois-Amerikka North America , , Kanada Canada , Yhdysvallat USA , , Muut Others , Latinalainen Latin America , , Amerikka Argentiina Argentina , , Bolivia Bolivia , , Brasilia Brazil , , Chile Chile , , Kolumbia Colombia , ,1.... Meksiko Mexico , ,4.... Peru Peru , ,1.... Venezuela Venezuela , ,6.... Muut Others , ,6.... Oseania Oceania , , Australia Australia , ,1.... Papua-Uusi-Guinea Papua New Guinea , , Uusi-Seelanti New Zealand , ,2.... Muut Others , ,8.... Maailman metsävaratiedot on julkaistu vuonna Maakohtaiset tiedot perustuvat eri ajankohtina tehtyihin metsävarojen inventointeihin. Tuoreimmat Euroopan maittaiset metsävaratiedot esitetään taulukossa Data on global forest resources were published in Country data are based on national forest inventories carried out during various periods. Latest data on forest resources in Europe by country are presented in Table Lähde Source: Global Forest Resources Assessment 2005, FAO Metsätilastollinen vuosikirja

12 13 International 8 Wood consumption forest statistics 13.2 Euroopan metsävarat Forest resources in Europe Alue ja maa Region and country Väkiluku Maa- Metsäala Metsän Metsäala Puuston tilavuus Puuston kasvu ja hakkuut Population ala Forest osuus asukasta metsämaalla puuntuotannon metsämaalla milj. Land land maa- kohden Growing stock volume Increment and fellings on forest mill. area area alasta Forest on forest land available for wood supply Forest land area Kaikkiaan Keskitilavuus Nettokasvu Hakkuut land of per capita Total Mean Net annual Fellings land growing increment area stock volume ha % ha milj. m³ m³/ha m³/ha m³/ha mill. m³ Eurooppa Europe 803, , Euroopan unioni EU27 The European Union EU27 491, , Alankomaat The Netherlands 16, , ,6 5,3 Belgia Belgium 10, , ,9 6,7 Britannia United Kingdom 60, , ,7 4,2 Bulgaria Bulgaria 7, , ,5 2,3 Espanja Spain 43, , Irlanti Ireland 4, , Italia Italy 58, , ,3 1,1 Itävalta Austria 8, , Kreikka Greece 11, , ,5 Kypros Cyprus 0, , ,9 0,1 Latvia Latvia 2, , ,8 4,0 Liettua Lithuania 3, , ,4 3,9 Luxemburg Luxembourg 0, , ,5 2,9 Malta Malta 0, , ,0 Portugali Portugal 10, , Puola Poland 38, , ,0 4,4 Ranska France 62, , ,9 3,8 Romania Romania 21, , Ruotsi Sweden 9, , ,3 3,7 Saksa Germany 82, , Slovakia Slovakia 5, , ,8 5,1 Slovenia Slovenia 2, , ,3 2,8 Suomi Finland 5, , ,6 3,2 Tanska Denmark 5, , ,4 4,8 Tšekki Czech Republic 10, , ,1 6,8 Unkari Hungary 10, , ,7 4,3 Viro Estonia 1, , ,3 2,7 Muu Eurooppa Other Europe 311, , Albania Albania 3, , ,8 4,2 Andorra Andorra 0, , Bosnia ja Bosnia and 4, , Hertsegovina Herzegovina Islanti Iceland 0, , ,6 0,0 Kroatia Croatia 4, , Liechtenstein Liechtenstein 0, , Makedonia The FYR of Macedonia 2, , Moldova Republic of Moldova 3, , Monaco Monaco 0, Montenegro Montenegro 0, , Norja Norway 4, , ,7 1,7 Serbia Serbia 7, , ,4 1,6 Sveitsi Switzerland 7, , Turkki Turkey 73, , ,2 1,6 Ukraina Ukraine 46, , ,0 2,5 Valko-Venäjä Belarus 9, , ,6 2,2 Venäjä Russian Federation 143, , ,7 0,6 Puuston tilavuus Saksassa perustuu vuoden 2000 tietoihin. Growing stock volume in Germany is based on data from the year Lähde Source: State of Europe s Forests Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2008

13 13 Kansainvälisiä 8 Puun käyttö metsätilastoja 13.3 Metsän ja muun puustoisen alan (MMPA) omistus ja metsälöiden lukumäärä Euroopassa 2005 Ownership of forest and other wooded land (FOWL) and number of holdings in Europe, 2005 Alue ja maa Region and country Julkinen Public Yksityinen Private Muu Other Pinta-ala, Osuus Metsälöiden Pinta-ala, Osuus Metsälöiden Pinta-ala, Osuus Metsälöiden 1000 ha MMPA:sta lukumäärä 1000 ha MMPA:sta lukumäärä 1000 ha MMPA:sta lukumäärä Area, % of FOWL Number Area, % of FOWL Number Area, % of FOWL Number 1000 ha area of holdings 1000 ha area of holdings 1000 ha area of holdings Euroopan unioni EU27 The European Union EU27 Alankomaat The Netherlands Belgia Belgium Britannia¹ United Kingdom¹ Bulgaria² Bulgaria² Espanja Spain Irlanti Ireland Italia Italy Itävalta Austria Kreikka Greece Kypros Cyprus Latvia¹ Latvia¹ Liettua¹ Lithuania¹ Luxemburg Luxembourg Malta Malta Portugali Portugal Puola Poland Ranska France Romania Romania Ruotsi Sweden Saksa Germany Slovakia Slovakia Slovenia Slovenia Suomi Finland Tanska¹ Denmark¹ Tšekki Czech Republic Unkari Hungary Viro Estonia Muu Eurooppa Other Europe Albania Albania Andorra Andorra Bosnia ja Hertsegovina Bosnia and Herzegovina Islanti Iceland Kroatia Croatia Liechtenstein¹ Liechtenstein¹ Makedonia The FYR of Macedonia Moldova Republic of Moldova Monaco Monaco Montenegro Montenegro Norja Norway Serbia Serbia Sveitsi Switzerland Turkki Turkey Ukraina Ukraine Valko-Venäjä Belarus Venäjä Russian Federation ¹ Omistajuutta koskeva tieto ei koske muuta puustoista alaa, joten omistusosuudet eivät summaudu 100 prosenttiin. Data on ownership do not include other wooded land, therefore the shares do not add up to 100 per cent. ² Tiedot eivät kata kaikkea metsän ja muun puustoisen maan pinta-alaa, joten omistusosuudet eivät summaudu 100 prosenttiin. Data do not cover all areas of forest and other wooded land, therefore the shares do not add up to 100 per cent. Lähde Source: State of Europe s Forests 2007 Metsätilastollinen vuosikirja

14 13 International 8 Wood consumption forest statistics 13.4 Metsien suojelu Euroopassa 2005 Protected forests in Europe, 2005 Alue ja maa Region and country MCPFE hoitotavoite ja luokka MCPFE management objective and class Suojellut Metsäala Biologisen monimuotoisuuden turvaaminen Maisemien ja erityisten metsät kaikkiaan kaikkiaan Protection of biodiversity luontokohteiden suojelu Protected forests, total Forest land, Protection of landscapes and total specific natural elements Luokka 1.1 Class 1.1 Luokka 1.2 Class 1.2 Luokka 1.3 Class 1.3 Luokka 2 Class 2 Mitään toimenpiteitä Rajoitetut toimenpiteet sallittu Suojelu aktiivisesti hoitamalla ei ole sallittu Minimum intervention Conservation through active No active intervention management Pinta-ala Osuus koko Pinta-ala Osuus koko Pinta-ala Osuus koko Pinta-ala Osuus koko Pinta-ala Osuus koko Area metsäalasta Area metsäalasta Area metsäalasta Area metsäalasta Area metsäalasta Proportion of total Proportion of total Proportion of total Proportion of total Proportion of total forest land forest land forest land forest land forest land ha % ha % ha % ha % ha % ha Eurooppa Europe , , , , , Euroopan unioni EU27 The European Union EU , , , , , Alankomaat The Netherlands 3 0,8 28 7,7 23 6,3 33 9, ,8 365 Belgia Belgium 1 0,1 5 0,7 7 1,0 27 4,1 40 5,9 672 Britannia United Kingdom 7 0,2 3 0, , , , Bulgaria Bulgaria 33 0, ,1 2 0, , , Espanja Spain Irlanti Ireland 6 0, ,9 669 Italia Italy 240 2, , , , , Itävalta Austria 0 0,0 28 0,7 89 2, , , Kreikka Greece 159 4, , Kypros Cyprus ,0 0 0,0 0 0,0 174 Latvia Latvia 9 0, , , , , Liettua Lithuania 26 1,2 0 0, ,9 94 4, , Luxemburg Luxembourg 2 2,3 0 0, ,1 0 0, ,4 87 Malta Malta Portugali Portugal 1 0,0 9 0, , , Puola Poland 69 0,8 0 0, , , , Ranska France 8 0,1 95 0,6 75 0, , , Romania Romania 136 2,1 84 1, , , , Ruotsi Sweden 78 0, ,8 42 0,2 68 0, , Saksa Germany 0 0, , , , , Slovakia Slovakia 82 4,2 16 0, , , , Slovenia Slovenia 10 0,8 0 0,0 6 0,5 51 4,1 67 5, Suomi Finland 713 3, , , , , Tanska Denmark 6 1,2 5 1, ,2 0 0, ,4 500 Tšekki Czech Republic 15 0,6 0 0,0 67 2, , , Unkari Hungary 3 0,2 8 0,4 61 3, , , Viro Estonia 131 5,8 43 1, , , , Jatkuu Continues 398 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2008

15 13 Kansainvälisiä 8 Puun käyttö metsätilastoja 13.4 Jatkoa Continuation Alue ja maa Region and country MCPFE hoitotavoite ja luokka MCPFE management objective and class Suojellut Metsäala Biologisen monimuotoisuuden turvaaminen Maisemien ja erityisten metsät kaikkiaan kaikkiaan Protection of biodiversity luontokohteiden suojelu Protected forests, total Forest land, Protection of landscapes and total specific natural elements Luokka 1.1 Class 1.1 Luokka 1.2 Class 1.2 Luokka 1.3 Class 1.3 Luokka 2 Class 2 Mitään toimenpiteitä ei ole sallittu Rajoitetut toimenpiteet sallittu Suojelu aktiivisesti hoitamalla No active intervention Minimum intervention Conservation through active management Pinta-ala Osuus koko Pinta-ala Osuus koko Pinta-ala Osuus koko Pinta-ala Osuus koko Pinta-ala Osuus koko Area metsäalasta Area metsäalasta Area metsäalasta Area metsäalasta Area metsäalasta Proportion of total Proportion of total Proportion of total Proportion of total Proportion of total forest land forest land forest land forest land forest land ha % ha % ha % ha % ha % ha Muu Eurooppa Other Europe , , , , , Albania Albania 8 1, ,3 64 8, , ,6 782 Andorra Andorra Bosnia ja Hertsegovina Bosnia and Herzegovina Islanti Iceland 0 0,0 0 0,0 0 0,0 2 3,7 2 3,7 43 Kroatia Croatia 7 0, , Liechtenstein Liechtenstein 1 18,8 1 8,7 0 0,0 0 2,9 2 30,4 7 Makedonia The FYR of Macedonia Moldova Moldova 44 13, ,4 329 Monaco Monaco Montenegro Montenegro Norja Norway 0 0, ,7 0 0, , Serbia Serbia 7 0, , ,8 48 2, , Sveitsi Switzerland 12 1,0 17 1,4 64 5, , , Turkki Turkey Ukraina Ukraine 199 2, ,1 57 0, , , Valko-Venäjä Belarus 135 1, , , , , Venäjä Russian Federation , ,5 93 0,0 91 0, , MCPFE -luokitus MCPFE Classification: Pääasiallinen hoitotavoite Management objective: 1. Biologisen monimuotoisuuden turvaaminen Biodiversity 1.1 Mitään toimenpiteitä ei ole sallittu. No active intervention: Ei hoitotoimenpiteitä. Alueella sallitaan liikkuminen ja tutkimus, joka ei haittaa hoitotavoitetta. 1.2 Rajoitetut toimenpiteet sallittu Minimum intervention: Rajoitetut (vähäiset) toimenpiteet sallittu. Sallitaan riistan hoito, tautien ja tuhohyönteisten torjunta jos tuhoilla on vaara levitä suojelualueen ulkopuolelle, palontorjunta, liikkuminen alueella, tutkimus ja paikallisten asukkaiden luonnonvarojen käyttö, jos se ei haittaa päätavoitetta. 1.3 Suojelu aktiivisesti hoitamalla Conservation through active management: Toimenpiteet suojelutavoitteen saavuttamiseksi ovat sallittuja. Alueella ei sallita kaivostoimintaa, hakkuita ja metsänhoidollisia toimenpiteitä, jos ne haittaavat päätavoitetta. 2. Maisemien ja erityisten luontokohteiden suojelu Protection of landscapes and specific natural elements: Toimenpiteet suojelutavoitteen saavuttamiseksi ovat sallittuja. Metsävarojen käyttö on sallittua. Itävallan ja Luxemburgin suojeluala kattaa metsän lisäksi myös muut puustoiset alueet. Area of protected forests in Austria and Luxemburg includes, in addition to forest land, also the area of other wooded land (OWL). Lähde Source: State of Europe s Forests 2007 Metsätilastollinen vuosikirja

16 13 International 8 Wood consumption forest statistics 13.5 Raakapuun ja metsäteollisuustuotteiden tuotanto, ulkomaankauppa ja näennäiskulutus Euroopan unionissa 2007 Production, foreign trade and apparent consumption of roundwood and forest industry products in the European Union, 2007 Alue ja maa Region and country Raakapuu Sahatavara Vaneri ja viilu Lastulevy Kuitulevy Puumassa Paperi ja yhteensä (kuoretta) Sawn goods Plywood and Particle Fibreboard Wood pulp kartonki Roundwood Yhteensä josta havupuu veneer sheets board Paper and total (under bark) Total of which softwood paperboard m³ t m.t. TUOTANTO PRODUCTION Euroopan The European unioni EU27 Union EU27 Alankomaat The Netherlands Belgia Belgium Britannia United Kingdom Bulgaria Bulgaria Espanja Spain Irlanti Ireland Italia Italy Itävalta Austria Kreikka Greece Kypros Cyprus Latvia Latvia Liettua Lithuania Luxemburg Luxembourg Malta Malta Portugali Portugal Puola Poland Ranska France Romania Romania Ruotsi Sweden Saksa Germany Slovakia Slovakia Slovenia Slovenia Suomi Finland Tanska Denmark Tšekki Czech Republic Unkari Hungary Viro Estonia VIENTI EXPORTS Euroopan The European unioni EU27 Union EU27 Alankomaat The Netherlands Belgia Belgium Britannia United Kingdom Bulgaria Bulgaria Espanja Spain Irlanti Ireland Italia Italy Itävalta Austria Kreikka Greece Kypros Cyprus Latvia Latvia Liettua Lithuania Luxemburg Luxembourg Malta Malta Portugali Portugal Puola Poland Ranska France Romania Romania Ruotsi Sweden Saksa Germany Slovakia Slovakia Slovenia Slovenia Suomi Finland Tanska Denmark Tšekki Czech Republic Unkari Hungary Viro Estonia Jatkuu Continues 400 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2008