13 Kansainvälisiä metsätilastoja

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "13 Kansainvälisiä metsätilastoja"

Transkriptio

1 13 Kansainvälisiä metsätilastoja Maailman maapinta-alasta noin kolmannes, hieman yli neljä miljardia hehtaaria, on metsien peitossa. Metsäpinta-alaltaan suurimmat maat ovat Venäjä, Brasilia ja Kanada, joiden yhteenlaskettu metsäpinta-ala kattaa noin 40 prosenttia maailman metsistä. Maapallon puuston kokonaistilavuudeksi on arvioitu 527 miljardia kuutiometriä. Tästä ylivoimaisesti suurin osa, lähes neljännes, kasvaa Brasiliassa. Euroopan unionin metsäpinta-ala on 157 miljoonaa hehtaaria ja puuston tilavuus sen metsissä 24 miljardia kuutiometriä. Maailmantalouden toipuminen oli vuonna 2011 hidasta. Raakapuun hakkuiden ja metsäteollisuustuotteiden tuotantomäärien kasvu oli vaatimatonta, ja määrät jäivät edelleen alle huippuvuosien tason. Raakapuuta hakattiin 3,44 miljardia kuutiometriä, josta teollisuuden käyttöön 1,56 ja polttopuuksi 1,88 miljardia kuutiometriä. Vuoteen 2010 verrattuna teollisuuspuun määrä kasvoi reilun prosentin ja polttopuun määrä noin puoli prosenttia. Sahatavaraa tuotettiin kaikkiaan 400 miljoonaa kuutiometriä, mikä oli vajaat kolme prosenttia edellisvuotista enemmän. Puulevyjen tuotannon kasvu jäi alle yhden prosentin, ja kaikkiaan puulevyjä valmistettiin 281 miljoonaa kuutiometriä. Paperia ja kartonkia tuotettiin 407 miljoonaa tonnia. Määrä oli hieman yli prosentin suurempi kuin vuotta aiemmin. Raakapuun hakkuumäärä oli suurin Intiassa, jossa valtaosa puusta hakataan polttopuuksi. Teollisuuden käyttöön hakataan puuta eniten Yhdysvalloissa. Myös sahatavaraa valmistettiin siellä eniten. Kiina on suurin puulevyjen valmistaja ja on kärjessä myös paperin ja kartongin tuottajana. Vuonna 2011 neljäsosa maailman paperista ja kartongista valmistettiin Kiinassa. Puupolttoaineiden osuus energian kokonaiskulutuksesta on Euroopan unionissa kasvanut keskimääräisestä kolmesta prosentista vuonna 2000 viiteen prosenttiin vuonna Puun osuus uusiutuvista energialähteistä on koko EU:ssa keskimäärin 49 prosenttia. Kansainvälisissä metsätilastoissa tarkastellaan maailman eri maiden metsävaroja sekä puun ja metsäteollisuustuotteiden tuotantoa, vientiä ja tuontia. Lisäksi esitetään raakapuun tienvarsihintoja muutamasta Euroopan maasta. FAO on päivittänyt heinäkuussa 2012 ForesSTAT-tietokantaan vuotta 2011 koskevat metsätuotteiden tuotantoa ja ulkomaankauppaa koskevat tiedot. Osa niistä on ennakkotietoja, joten muutokset tämän luvun taulukoissa julkaistuihin tietoihin ovat todennäköisiä. Maailman metsävarat Yhdistyneiden kansakuntien (YK) elintarvike- ja maatalousjärjestön (FAO) tuoreimman metsävarainventoinnin (Global Forest Resources Assessment 2010 FRA 2010) mukaan maailman metsäpinta-ala on 4,03 miljardia hehtaaria eli 31 prosenttia maapallon maapinta-alasta. Viidennes metsäalasta, kaikkiaan 809 miljoonaa hehtaaria, sijaitsee Venäjällä. Seuraavaksi eniten metsää on Brasiliassa, Kanadassa, USA:ssa ja Kiinassa. Näiden viiden maan alueella kasvaa yli puolet maailman metsistä. FRA raportin mukaan maailman metsäpintaala vähenee edelleen huolestuttavaa vauhtia, vaikka joillain alueilla metsäkato on myös hidastunut. Vuosina noin 13 miljoonaa hehtaaria metsää otettiin vuosittain pääosin maatalouden käyttöön tai sitä hävisi luonnontuhojen seurauksena. Voimakkaasti lisääntynyt metsien istuttaminen ja metsien luontainen laajentuminen toisaalla ovat pienentäneet metsien nettomääräistä häviämistä. Vuosina maailman metsäpinta-ala Metsätilastollinen vuosikirja

2 13 International forest statistics väheni nettomääräisesti 5 miljoonaa hehtaaria vuodessa. Aiemmin 1990-luvulla metsäkato oli suurempi, noin 8 miljoonaa hehtaaria vuosittain. Kato on suurinta Etelä- Amerikassa, jossa metsää häviää noin 4 miljoonan hehtaarin vuosivauhtia. Afrikassa metsiä katoaa runsaat 3 miljoonaa hehtaaria joka vuosi. Euroopassa, samoin kuin Aasiassa, metsä-ala on sen sijaan kasvanut. FRA raportissa arvioidaan maailman puuston määräksi 527 miljardia kuutiometriä. Tästä kolmannes, noin 177 miljardia kuutiometriä, on Etelä-Amerikassa. Runsaimmat puuvarat ovat Brasiliassa, jossa puuston tilavuudeksi on arvioitu 126 miljardia kuutiometriä. Euroopan puuston tilavuudeksi on saatu 112 miljardia kuutiometriä, josta valtaosa, lähes 82 miljardia kuutiometriä, kasvaa Venäjällä. Euroopan unionin maiden yhteenlaskettu metsäpintaala on 157 miljoonaa hehtaaria. Unionin maista eniten metsää on Ruotsissa, 28,6 miljoonaa hehtaaria. Puuston tilavuus metsämaalla on suurin Saksassa, 3,5 miljardia kuutiometriä. Metsien suojelu Uusimman Euroopan metsien tilaa käsittelevän raportin (State of Europe's Forests 2011) mukaan 37 miljoonaa hehtaaria eli noin neljä prosenttia Euroopan metsistä on suojeltu biologisen monimuotoisuuden ylläpitämiseksi. Tästä yli puolet, 17 miljoonaa hehtaaria, sijaitsee Venäjällä. Jos Venäjää ei oteta huomioon, noin 20 miljoonaa hehtaaria eli 10 prosenttia Euroopan metsistä on suojeltu biologista monimuotoisuutta varten. Euroopan unionin alueelle suojellusta pinta-alasta osuu 17 miljoonaa hehtaaria, mikä vastaa 11 prosenttia unionin metsäalasta. Biologista monimuotoisuutta varten suojellut alueet on jaettu MCPFE (Ministerial Conference on the Protection of Forests in Europe FOREST EUROPE) -luokittelun mukaisesti kolmeen alaluokkaan. Tiukimpaan kategoriaan (MCPFE 1.1) kuuluvissa metsissä ei sallita mitään toimenpiteitä. MCPFE luokka 1.2 sallii vähäiset toimenpiteet ja kolmas alaluokka, MCPFE 1.3, pitää sisällään alueet, joita suojellaan aktiivisesti hoitamalla. Tiukimmin suojeltujen metsien osuus Euroopassa on vain yksi prosentti koko metsäpinta-alasta valtaosan kuuluessa luokkaan 1.3. Taulukossa 13.3 esitetyt suojelupinta-alat eroavat Suomen kansallisessa tilastossa esitetyistä metsien suojelupinta-aloista (taulukko 2.1) johtuen erilaisesta metsän määritelmästä, luokituseroista ja luokituksen ajankohdasta. Raakapuun ja metsäteollisuustuotteiden tuotanto ja ulkomaankauppa Vuonna 2011 raakapuuta hakattiin koko maailmassa kaikkiaan miljoonaa kuoretonta kuutiometriä. Määrä oli yhden prosentin edellisvuotista suurempi. Polttopuun osuus hakkuista oli miljoonaa kuutiometriä ja teollisuuden käyttöön menevän puun miljoonaa kuutiometriä. Teollisuuspuun määrä nousi puolitoista prosenttia ja polttopuun noin puoli prosenttia edellisvuodesta. Raakapuuta hakattiin eniten Intiassa, kaikkiaan 332 miljoonaa kuutiometriä. Tästä valtaosa, 309 miljoonaa kuutiometriä, hakattiin polttopuuksi. Teollisuuden käyttöön puuta hakattiin eniten Yhdysvalloissa, jossa kokonaishakkuumäärästä 88 prosenttia (284 milj. m³) oli jalostukseen käytettävää puuta. Ulkomaille vietiin puuta eniten Venäjältä: kaikkiaan 25 miljoonaa kuutiometriä, josta raakapuuna 21 miljoonaa kuutiometriä. Hakkeen viejistä tärkein oli Australia lähes 9 miljoonan kuutiometrin vientimäärällään. Tuojamaista suurin oli Kiina, jonne tuotiin 52 miljoonaa kuutiometriä puuta. Tästä oli raakapuuta 43 ja haketta ja jätepuuta 9 miljoonaa kuutiometriä. Koko maailman sahatavaran tuotanto nousi 400 miljoonaan kuutiometriin vuonna Edellisvuoteen verrattuna tuotanto lisääntyi vajaat kolme prosenttia. Suurimmat sahatavaran tuottajamaat olivat Yhdysvallat (62 milj. m³), Kanada (39 milj. m³) ja Kiina (38 milj. m³). Suurin viejämaa oli Kanada, jonka vienti oli 24 miljoonaa kuutiometriä. Seuraavaksi tärkeimmät viejät olivat Venäjä ja Ruotsi. Tuojamaista Kiina on noussut myös sahatavaran tuojien ykköseksi 23 miljoonan kuutiometrin tuonnillaan. Seuraavaksi tärkeimmät ovat Yhdysvallat ja Japani. Puulevyjen tuotanto nousi 281 miljoonaan kuutiometriin eli vajaan prosentin edellisvuotista suuremmaksi. Maailman puulevyistä 37 prosenttia (104 milj. m³) tuotettiin Kiinassa, joka on kaikkien puulevyjen tuottajana maailman suurin. Maan valta-asemaa kuvaa, että vanerista ja viilusta lähes puolet (49 %), kuitulevyistä 47 prosenttia ja lastulevyistäkin 13 prosenttia valmistetaan Kiinassa. Kiina on myös ylivoimaisesti suurin vanerin ja viilun sekä kuitulevyjen viejä. Kanada toimittaa lastulevyjä vientiin eniten. Paperin ja kartongin tuotanto kasvoi edellisvuodesta reilulla yhdellä prosentilla ja oli vuonna 2011 kaikkiaan 407 miljoonaa tonnia. Kiinan nousu paperin ja kartongin tuottajana maailman suurimmaksi on ollut nopeaa. Kiinan tuotanto on 2000-luvulla yli kaksinkertaistunut 388 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2012

3 Kansainvälisiä metsätilastoja 13 ja ohittanut vuonna 2008 Yhdysvaltojen tuotantomäärän. Vuonna 2011 Kiinan paperintuotanto oli jo 103 miljoonaa tonnia, mikä vastaa neljännestä koko maailman tuotannosta. Maailman paperi- ja kartonkituotteiden valmistuksessa painopiste on siirtynyt sanomalehtipapereista muihin tuotteisiin. Vuonna 2011 sanomalehtipaperia valmistettiin 32 miljoonaa, aikakauslehti- ja hienopapereita 111 miljoonaa ja muita paperi- ja kartonkituotteita 263 miljoonaa tonnia. Paperin ja kartongin viejänä Yhdysvallat oli maailman suurin Saksan ollessa toisena. Saksaan tuotiin eniten vaneria ja viiluja sekä lastulevyjä. Kuitulevyjä puolestaan tuotiin EU-maista eniten Italiaan. Paperia ja kartonkia tuotettiin EU:n alueella hivenen edellisvuotista vähemmän eli 94 miljoonaa tonnia, mikä vastaa runsasta viidennestä koko maailman tuotannosta. Myös paperi- ja kartonkituotteiden valmistajana Saksa on EU-maista suurin tuottaen vuonna 2011 yhteensä 23 miljoonaa tonnia erilaisia paperi- ja kartonkituotteita. Saksa oli myös suurin viejä ja tuoja. Seuraavaksi tärkeimmät tuottaja- ja viejämaat olivat Ruotsi ja Suomi. Euroopan unionin raakapuun ja metsäteollisuustuotteiden tuotanto ja ulkomaankauppa Vuonna 2011 Euroopan unionin alueella hakattiin raakapuuta kaikkiaan 429 miljoonaa kuoretonta kuutiometriä, mikä oli hieman yli prosentin enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Teollisuuden käyttöön hakattiin 339 ja polttopuuksi 90 miljoonaa kuutiometriä puuta. Unionin maista tärkein raakapuun tuottaja oli Ruotsi, jossa hakkuumäärä oli 72 miljoonaa kuutiometriä. Seuraavaksi suurimmat olivat Saksa (56 milj. m³) ja Ranska (54 milj. m³). Ranskassa polttopuun määrä oli EU:n suurin, kaikkiaan 24 miljoonaa kuutiometriä. Tšekki oli EU:n suurin raakapuun viejä ja Itävalta suurin tuoja. Vaikka EU:n osuus koko maailman raakapuun tuotannosta on vain reilu kymmenesosa (12 % vuonna 2011), on unioni monien metsäteollisuuden tuotteiden valmistajana tärkeässä asemassa. Koko maailman sahatavarasta neljäsosa, 103 miljoonaa kuutiometriä vuonna 2011, valmistettiin Euroopan unionin alueella. Edellisvuoteen verrattuna tuotanto kasvoi kolme prosenttia. Suurin tuottajamaa oli Saksa, jossa sahatavaraa tuotettiin 23 miljoonaa kuutiometriä. Ruotsi oli toiseksi suurin (17 milj. m³) ja Suomi kolmanneksi suurin (10 milj. m³). Ruotsi on EU:n suurin viejä toimittaen ulkomaille 12 miljoonaa kuutiometriä sahatavaraa vuonna Tuojamaista merkittävin oli Italia, jonne tuotiin sahatavaraa 6 miljoonaa kuutiometriä. Erilaisia puulevyjä tuotettiin Euroopan unionin alueella kaikkiaan 58 miljoonaa kuutiometriä. Koko maailman tuotannosta tämä vastasi viidesosaa. Vuoteen 2010 verrattuna puulevyjen tuotanto supistui noin prosentin. EU-maista Saksa on merkittävin valmistaja. Vuonna 2011 Saksassa valmistettiin puulevyjä 12 miljoonaa kuutiometriä, pääasiassa lastu- ja kuitulevyjä. Näiden viejänä Saksa oli myös EU-maista suurin. Vanerin ja viilun tuottajana ja viejänä Suomi on unionin suurin. Raakapuun ja metsäteollisuustuotteiden ulkomaankaupan arvo Koko maailman yhteenlaskettu raakapuun ja metsäteollisuustuotteiden viennin arvo oli 256,6 miljardia dollaria vuonna Tämä vastasi 1,5 prosentin osuutta maailman kokonaisviennin arvosta. Suurin raakapuun ja metsäteollisuustuotteiden viennin arvo oli Yhdysvalloilla, 28,4 miljardia dollaria. Seuraavina olivat Kanada, Saksa ja Ruotsi. Suhteellisesti suurimmat metsäntuotteiden viennin osuudet maan kokonaisviennin arvosta olivat Suomessa (18 %) ja Latviassa (16 %). Kaikkien maiden yhteenlaskettu raakapuun ja metsäteollisuustuotteiden tuonnin kokonaisarvo oli 263,0 miljardia dollaria vuonna Suurin metsäntuotteiden tuonnin arvo oli Kiinalla, kaikkiaan 48,8 miljardia dollaria. Seuraavina olivat Saksa ja Yhdysvallat. Tuonnin suhteelliset osuudet olivat suurimmat Egyptissä, Sloveniassa ja Itävallassa; Egyptissä neljä ja muissa kolme prosenttia maan kokonaistuonnin arvosta. Energia ja kansantalous Puupolttoaineiden osuus energian kokonaiskulutuksesta oli Euroopan unionin alueella keskimäärin 5 prosenttia vuonna Erot EU-maiden kesken ovat suuria vaihdellen Kyproksen alle puolen prosentin osuudesta Latvian 27 prosentin osuuteen. Suomessa 21 prosenttia ja Ruotsissa 19 prosenttia energian kokonaiskulutuksesta pohjautui puuhun. Uusiutuvien energialähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta oli Euroopan unionin alueella keskimäärin 10 prosenttia vuonna Tavoitteena on, että osuus olisi 20 prosenttia vuonna Puupolttoaineiden osuus kaikista uusiutuvista energialähteistä on noin puolet. Virossa uusiutuva energia perustuu lähes täysin puuhun: siellä osuus oli 96 prosenttia. Liettuassa osuus oli 88, Suomessa 85 ja Latviassa 78 prosenttia. Metsätilastollinen vuosikirja

4 13 International forest statistics Metsäsektori työllisti vuonna 2011 Euroopan unionissa 2,3 miljoonaa henkilöä, mikä vastaa prosentin osuutta kaikista työllisistä. Eniten työllisti puutuoteteollisuus, jossa oli kaikkiaan 1,1 miljoonaa työntekijää. Metsätalous jäi noin puolella miljoonalla työntekijällään koko metsäsektorin pienimmäksi toimialaksi kun massaja paperiteollisuus työllisti noin 0,7 miljoonaa henkilöä. Suomessa koko metsäsektorin osuus oli 2,8 prosenttia kaikista työllisistä. Euroopan unionin bruttokansantuotteesta metsäsektori tuotti vuonna 2009 vain yhden prosentin. Metsäsektorin arvonlisäyksestä massa- ja paperiteollisuus tuotti suurimman osan, 44 prosenttia. Puutuoteteollisuuden osuus oli 37 prosenttia ja lopusta 19 prosentista vastasi metsätalous. Euroopan unionin maista Suomella oli suhteellisesti suurin metsäsektorin bruttokansantuoteosuus, 4,0 prosenttia. Latviassa metsäsektorin osuus oli 3,5 ja Virossa 2,9 prosenttia. Maailman metsävaratietojen tilastointi Maapallon metsävaroja on inventoitu 5 10 vuoden välein 1950-luvulta alkaen. Arvioinnin tarkoituksena on tuottaa kansainvälisesti vertailukelpoista ja luotettavaa metsävaratietoa, seurata metsävaroissa tapahtuvia muutoksia ja tarjota perusteita kestävän metsätalouden edistämiseksi. Metsävarojen inventointia koordinoi FAO:n Roomassa sijaitseva metsäosasto, joka myös vastaa lähinnä trooppisten metsäalueiden arvioinnista sekä koko maailman tulosten yhteenvedosta. YK:n Euroopan talouskomissio (UNECE), yhteistyössä FAO:n kanssa, vastaa puolestaan ECE-alueen (Eurooppa, IVY-maat, Israel, Kanada ja Yhdysvallat) metsävaratilastoista, jotka koskevat pääosin lauhkeaa ja pohjoista metsävyöhykettä. Metsävaratiedot kerätään standardisoidulla kyselylomakkeella kunkin maan omista metsätilastoista, ja ne perustuvat useissa tapauksissa eri ajankohtina tehtyihin kansallisiin metsävarojen inventointeihin. Monista kehitysmaista metsävaratilastot puuttuvat kokonaan, jolloin turvaudutaan joko erillisselvityksiin ja etenkin trooppisilla alueilla kaukokartoitukseen. FAO:n julkaisu maailman metsävaroista Global Forest Resources Assessment 2010 (FRA 2010) ilmestyi lokakuussa Arviointi on tähän asti tehdyistä kattavin sekä alueelliselta peittävyydeltään että sisällöltään. Siinä selvitetään metsien nykytilaa 90 eri muuttujan avulla, jotka koskevat mm. metsävaroja, metsien monimuotoisuutta, terveydentilaa, metsien käyttöä ja metsäntuotteiden arvoa. Tietoa on koottu myös metsäsektorin toimintaedellytyksistä, kansallisista metsäohjelmista, koulutuksesta, tutkimuksesta ja kansainvälisten sopimusten soveltamisesta. Julkaisu ja siihen liittyvät taulukot sekä maittaiset raportit löytyvät FAO:n internetsivuilta ja ECE-alueen tiedot YK:n Euroopan talouskomission internetsivuilta. Maailman metsävarojen arvioinnissa sovelletun yhtenäisen käsitteistön takia metsävararaportissa esitetyt tiedot poikkeavat toisinaan eri maiden omista kansallisista metsätilastoista. FAO esimerkiksi määrittelee metsäksi alueen, jossa puuston kypsyysvaiheessa sen latvuspeittävyys on yli 10 prosenttia ja pituus vähintään 5 metriä. Suomessa metsän määritelmän perusteena on maan puuntuotoskyky: metsä- ja kitumaa muodostavat yhdessä puustoisen alan, metsän (ks. luku 1, Metsävarat). Suomen kansallisissa tilastoissa metsä- ja kitumaan yhteenlaskettu pinta-ala on 22,8 miljoonaa hehtaaria (VMI10). FAO:n tilastoja varten Suomen metsäalaksi luokitellaan metsämaa ja 85 prosenttia kitumaasta, jolloin pinta-alaksi saadaan 22,2 miljoonaa hehtaaria. Vuoden 2010 metsävara-arvioinnissa saatiin korjatut aikasarjat puuston tilavuudesta vuosilta 1990, 2000, 2005 ja 2010 yhteensä 175 maasta ja alueesta. Nämä maat kattoivat 93 prosenttia maailman metsistä. Verrattuna aiempiin metsävarainventointeihin raportoineiden maiden lukumäärä on kasvanut ja tietojen laatu parantunut. Monista maista puuston tilavuustiedot kuitenkin edelleen puuttuvat. Tästä huolimatta FAO pystyi saatujen maittaisten tietojen perusteella arvioimaan eri suuralueille puuston keskitilavuudet (m³/ha) ja laskemaan kokonaistilavuudet vastaavien metsäpinta-alojen avulla. Tällä menetelmällä maapallon puuston kokonaistilavuudeksi saatiin 527 miljardia kuutiometriä vuonna Samalla menetelmällä ja päivitettyjä tietoja käyttäen laskettiin uudelleen aiempien inventointivuosien tiedot. Uudet laskelmat antoivat aiempaa suuremmat tilavuudet maailman puustolle. Kun esimerkiksi vuoden 2005 FRA-raportissa puuston tilavuudeksi arvioitiin 434 miljardia kuutiometriä, saatiin nyt tilavuudeksi 93 miljardia kuutiometriä enemmän. Tämän luvun metsävarataulukoiden maajako perustuu FAO:n luokitukseen. Maat ryhmitellään kuuteen maanosaan: Eurooppa, Aasia, Afrikka, Pohjois- ja Keski-Amerikka, Etelä-Amerikka sekä Oseania. Pohjois- ja Keski-Amerikka kattaa tässä myös Karibian alueen. Eurooppa jaetaan EU-maihin ja muuhun Eurooppaan. Eurooppaan on liitetty Euroopan unionin jäsenmaa Kypros, jonka FAO luokittelee kuuluvaksi Aasiaan. Eurooppaan kuuluvat myös Venäjä sekä entisistä 390 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2012

5 Kansainvälisiä metsätilastoja 13 neuvostotasavalloista Moldova, Ukraina ja Valko-Venäjä. Vastaavaa maajaottelua käytetään myös tämän luvun tuotantoa ja ulkomaankauppaa käsittelevissä taulukoissa. Metsien suojelun tilastointi Suojeltujen ja suojametsien MCPFE-luokitus (ks. taulukko 13.3) hyväksyttiin käyttöön Wienissä 2003 pidetyssä Euroopan metsäministereiden kokouksessa. Euroopan unionin COST-tutkimusverkoston hankkeessa COST E27 (PROFOR, Protected forest areas in Europe analysis and harmonization) selvitettiin vuosina MCPFE-luokituksen soveltamista Euroopan metsien suojelun kuvaamiseen. Hankkeen tavoitteena oli yhtenäistää eri maiden ilmoittamat metsien suojelupintaalat vertailukelpoisiksi. Viimeisimmässä Euroopan metsien tilan arvioinnissa (State of Europe's Forests 2011) pyrittiin edelleen selkeyttämään tiedonkeruun ohjeistusta. Vertailukelpoisten pinta-alatietojen saamiseksi maita pyydettiin raportoimaan myös mahdollisista MCPFEluokkiin kuuluvien alueiden ja Natura alueiden päällekkäisyyksistä. Saksa ja Espanja raportoivat laajoja Natura metsäaloja MCPFE-luokkaan 1.3, mikä tulee ottaa huomioon ao. maiden tietojen tarkastelussa. Edelliseen, vuoden 2007 metsien tilan arviointiin verrattuna vuoden 2011 raporttiin ei saatu tietoja yhtä kattavasti, mistä syystä taulukko 13.3 kattaa vain EUmaat. Taulukon tietoja koostettaessa on käytetty vuoden 2007 arvioinnin tietoja niille maille, joista tuoreinta tietoa ei ole saatu. MCPFE-luokitus on tarkemmin kuvailtu vuoden 2007 Metsätilastollisessa vuosikirjassa. Tuotanto- ja ulkomaankauppatilastot Tiedot raakapuun ja metsäteollisuustuotteiden tuotannosta ja ulkomaankaupasta on poimittu FAO:n ForesSTAT -tilastotietokannasta. Tietokanta on päivitetty heinäkuussa 2012 kattamaan vuoden 2011 tiedot. Osa tiedoista on kuitenkin vielä alustavia. Tietokantaan on päivitetty myös vuoden 2010 lopulliset luvut, jotka saattavat poiketa edellisessä Metsätilastollisessa vuosikirjassa julkaistuista tiedoista. Luvut perustuvat eri maista yhteisellä kyselylomakkeella (Joint Forest Sector Questionnaire) kerättyihin tietoihin. Kysely toteutetaan maailmanlaajuisesti joka vuosi ja sen koostamiseen osallistuvat Euroopan unionin tilastotoimisto (Eurostat), FAO, UNECE ja International Tropical Timber Organisation (ITTO). Eurostat vastaa tietojenkeruusta EU- ja EFTA- maista, UNECE muista ECE-alueen maista, ITTO trooppisen puun tuottajamaista sekä Japanista ja FAO muista maailman maista. Tietojen vaihto eri organisaatioiden kesken takaa periaatteessa sen, että samat tiedot löytyvät kaikkien tietoja keräävien organisaatioiden tietokannoista. Eurostat toimittaa EU- ja EFTA-maiden tiedot UNECE:lle Geneveen, josta tiedot siirretään FAO:lle Roomaan. Koko maailmaa koskevat alustavat tiedot ovat saatavilla noin 7 kuukauden kuluttua tilastovuoden päättymisestä FAO:n tietokannasta ja lopulliset tiedot noin 13 kuukauden kuluttua. Kansainvälisissä hakkuu- ja ulkomaankauppatilastoissa raakapuun määrät ilmoitetaan kuorettomina tilavuuksina ja metsävarat kuorellisina tilavuuksina. Suomen kansallisissa tilastoissa sekä pystypuusto että hakatut määrät ilmoitetaan kuorellisina. Kansainvälisten hakkuutilastojen luotettavuuteen tulee suhtautua varauksella. Esimerkiksi kehitysmaiden puuston hakkuista (etenkin polttopuu) ei usein löydy tilastotietoja, jolloin joudutaan turvautumaan FAO:n asiantuntijoiden arvioihin. Sen sijaan ulkomaankauppatilastojen vienti- ja tuontiluvut ovat luotettavampia, koska ne perustuvat yleensä tulliasiakirjoihin. Energia ja kansantalous Puun osuutta energian kokonaiskulutuksesta kuvaavan taulukon tiedot on laskettu Eurostatin energiatilastojen tietokannasta saatujen kulutuslukujen perusteella. Taulukossa esitetyt tiedot Euroopan unionin metsäsektorin työllisistä ovat peräisin Eurostatin tietokannasta ja ne perustuvat Eurostatin työvoimatutkimukseen (Labour force survey). Taulukon tiedot ovat kansantalouden tilinpidon toimialaluokittaisesta Eurostatin tietokannasta (National Accounts detailed breakdowns). Käytetty metsäsektorin toimialaluokitus, NACE (Nomenclature générale des Activités économiques dans les Communautés européennes), perustuu EU:n toimialaluokitukseen. Suomen kansallinen versio siitä on TOL. Toimialaluokitusta on kuvattu tarkemmin luvussa 12. Taulukossa on käytössä NACEn uudistettu versio (NACE Rev. 2), kun taulukon jaottelu perustuu varhempaan, NACE Rev. 1.1:een. Raakapuun kansainväliset hintatilastot Taulukoissa esitetään raakapuun hankintahintojen aikasarjoja muutamista Euroopan maista. Raakapuun hintatilastojen keskinäistä vertailtavuutta Metsätilastollinen vuosikirja

6 13 International forest statistics heikentää se, että eri maissa kauppatavat, mittayksiköt, puulajit sekä eri puutavaralajien mitta- ja laatuvaatimukset poikkeavat toisistaan. Tämän vuoksi hintasarjoja tulisikin käyttää lähinnä maiden sisäisen hintakehityksen arviointiin. Kansainvälisiä raakapuun hintoja tilastoidaan säännöllisesti YK:n Euroopan talouskomission Puutavarakomitean ylläpitämässä Price Database -tietokannassa. Metlan ylläpitämässä Metinfo Tilastopalvelussa on saatavilla raakapuun hintatietoja eräistä Itämeren alueen maista. Kirjallisuus Literature Global Forest Resources Assessment 2010 [verkkojulkaisu]. Main report. FAO Forestry Paper 163. FAO, Rome p. Saatavissa: State of Europe's Forests Status and Trends in Sustainable Forest Management in Europe [verkkojulkaisu]. Ministerial Conference on the Protection of Forests in Europe, Forest Europe Liaison Unit Oslo. 337 s. Saatavissa: State of the World s Forests 2009 [verkkojulkaisu]. Food and Agriculture Organization of the United Nations. Rome, p. Saatavissa: FAO Yearbook of Forest Products 2010 [verkkojulkaisu]. FAO Forestry Series No. 45. FAO Statistics Series 201. Food and Agriculture Organization of the United Nations, Rome, p. Saatavissa: Muut tietolähteet Other sources of information Bundesministerium für Land- und Forstwirtschaft, Umwelt und Wasserwirtschaft (Federal Ministry of Agriculture, Forestry, Environment and Water Management, Austria), forst.lebensministerium.at Eurostat online database [viitattu ja ], epp.eurostat.ec.europa.eu/portal/page/portal/eurostat/home Global Forest Resources Assessment 2005, ForesSTAT [viitattu ], faostat.fao.org/site/626/default.aspx#ancor Metinfo Tilastopalvelu, Riigimetsa Majandamise Keskus (State Forest Management Centre, Estonia), Skogsstyrelsen (Swedish Forest Agency), Statistisk sentralbyrå (Statistics Norway), ECB, European Central Bank, Tilastokeskus, tilastotietokannat, pxweb2.stat.fi/database/kansainvalisen_tiedon_tietokanta/databasetree_fi.asp UNECE Timber Committee, live.unece.org/forests/welcome.html Valstybinė miškotvarkos institutas (State Forest Service, Lithuania), Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2012

7 Kansainvälisiä metsätilastoja 13 Metsäpinta-ala Forest land area milj. ha mill. ha Puuston tilavuus Growing stock volume mrd. m³ bill. m³ Muut Other Kiina China 809 Venäjä Russia 520 Brasilia Brazil 310 Kanada 304 Canada Yhdysvallat USA Muut Other 204 Kongon dem. tasav. Congo Dem. Republic Kanada Canada Brasilia Brazil 82 Yhdysvallat USA Venäjä Russia Lähde Source: Global Forest Resources Assessment 2010, FAO Kuva 13.1 Metsä- ja puuvaroiltaan suurimmat maat Figure 13.1 Countries with largest forest areas and growing stock volumes Viro Kreikka Suomi Slovakia Italia Luxemburg Romania Kypros Bulgaria Liettua Tanska Slovenia Alankomaat Tsekki Puola Ruotsi Latvia Unkari Ranska Belgia Saksa Portugali Malta Itävalta Irlanti Espanja Britannia Euroopan unioni Estonia Greece Finland Slovakia Italy Luxembourg Romania Cyprus Bulgaria Lithuania Denmark Slovenia The Netherlands Czech Republic Poland Sweden Latvia Hungary France Belgium Germany Portugal Malta Austria Ireland Spain United Kingdom The European Union % Lähde Source: State of Europe s Forests 2011 Kuva 13.2 Tiukasti suojeltujen metsien (MCPFE luokka 1.1) osuus metsäpinta-alasta EU-maissa 2010 Figure 13.2 Proportion of strictly protected forests (MCPFE Class 1.1) of total forest area in EU countries, 2010 Metsätilastollinen vuosikirja

8 13 International forest statistics milj. m³ kuoretta mill. m³ under bark Raakapuu Roundwood Ainespuu Industrial roundwood Polttopuu Fuelwood milj. m³ kuoretta mill. m³ under bark Eurooppa Europe Aasia Asia Pohjois- ja Keski-Amerikka North and Central America Afrikka Africa Etelä-Amerikka South America Oseania Oceania Eurooppa: Eurooppa ja Neuvostoliitto; 1992 Eurooppa, Venäjä, Moldova, Ukraina ja Valko-Venäjä. Europe: Europe and USSR; 1992 Europe, Russian Federation, Moldova, Ukraine and Belarus. Lähde Source: ForesSTAT, FAO Kuva 13.3 Raakapuun hakkuut Koko maailma Figure 13.3 Roundwood production, Whole world milj. m³ mill. m³ Sahatavara Sawn goods Havusahatavara Softwood Lehtisahatavara Hardwood milj. m³ mill. m³ Puulevyt Wood-based panels Lastulevy Particle board Vaneri ja viilu Plywood and veneer sheets Kuitulevy Fibreboard Lähde Source: ForesSTAT, FAO Kuva 13.4 Sahatavaran ja puulevyjen tuotanto Koko maailma Figure 13.4 Production of sawn goods and wood-based panels, Whole world 394 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2012

9 Kansainvälisiä metsätilastoja milj. t mill. m.t Puumassa Wood pulp Sellu Chemical pulp Mekaaniset massat Mechanical pulp milj. t mill. m.t Paperi ja kartonki Paper and paperboard Muu paperi ja kartonki Other paper and paperboard Aikakauslehti- ja hienopaperi Printing and writing paper Sanomalehtipaperi Newsprint Puumassa sisältää myös puolikemialliset massat ja liukosellun. Wood pulp also includes semi-chemical pulp and dissolving pulp. Lähde Source: ForesSTAT, FAO Kuva 13.5 Puumassan ja paperin ja kartongin tuotanto Koko maailma Figure 13.5 Production of wood pulp and paper and paperboard, Whole world Metsätilastollinen vuosikirja

10 13 International forest statistics KOKO MAAILMA WHOLE WORLD Tuotanto Production 290 milj. m³ mill. m³ HAVUSAHATAVARA SAWN SOFTWOOD FIN USA CAN RUS DEU Muut Others % Vienti Exports 98 milj. m³ mill. m³ FIN CAN RUS SWE DEU Muut Others PUUMASSA WOOD PULP % Tuotanto Production 172 milj. t mill. m.t. FIN USA CAN BRA SWE Muut Others Vienti Exports 54 milj. t mill. m.t. FIN CAN BRA USA CHL Muut Others PAPERI JA KARTONKI PAPER AND PAPERBOARD % Tuotanto Production 407 milj. t mill. m.t. FIN CHN USA JPN DEU Muut Others Vienti Exports 113 milj. t mill. m.t. FIN USA DEU SWE CAN Muut Others FIN Suomi BRA Brasilia CAN Kanada CHL Chile CHN Kiina Finland Brazil Canada Chile China DEU Saksa JPN Japani SWE Ruotsi RUS Venäjä Germany Japan Sweden Russia Lähde Source: ForesSTAT, FAO Kuva 13.6 Suomi maailman metsäteollisuustuotteiden tuottajana ja viejänä 2011 Figure 13.6 Finland s position among the leading producers and exporters of some major forest industry products, Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2012

11 Kansainvälisiä metsätilastoja Kansainvälisiä metsätilastoja International forest statistics METSÄVARAT FOREST RESOURCES Yksikkö Unit Koko maailma Euroopan unioni Suomi Whole world The European Union Finland Maiden lukumäärä Number of countries Maa-ala Land area milj. ha mill. ha ,4 Metsäala Forest land area ,1 Metsäala asukasta kohden Forest land area per capita ha 0,6 0,3 4,2 Vuotuinen metsäalan muutos Annual forest cover change, milj. ha mill. ha -5,6 0,5 0,0 % -0,1 0,3 0,0 Puuston tilavuus metsässä (kuorineen) mrd. m³ bill. m³ ,2 Growing stock volume on forest land (over bark) Puuston keskitilavuus Mean growing stock volume m³/ha ,0 TUOTANTO JA ULKOMAANKAUPPA, 2011 PRODUCTION AND FOREIGN TRADE, 2011 Raakapuu (kuoretta) Roundwood (under bark) hakkuut production milj. m³ mill. m³ ,0 vienti exports ,7 tuonti imports ,8 Sahatavara Sawn goods tuotanto production ,7 vienti exports ,1 tuonti imports ,5 Vaneri ja viilu Plywood and veneer sheets tuotanto production ,1 vienti exports ,9 tuonti imports ,1 Lastulevy Particle board tuotanto production ,2 vienti exports ,1 tuonti imports ,1 Kuitulevy Fibreboard tuotanto production ,1 vienti exports ,0 tuonti imports ,2 Puumassa Wood pulp tuotanto production milj. t mill. m.t ,4 vienti exports ,5 tuonti imports ,5 Paperi ja kartonki Paper and paperboard tuotanto production ,3 vienti exports ,4 tuonti imports ,5 Raakapuun ja metsäteollisuustuotteiden ulkomaankaupan arvo Value of foreign trade of roundwood and forest industry products vienti exports mrd. USD USD bill ,2 tuonti imports ,4 Lähteet Sources: Global Forest Resources Assessment 2010; ForesSTAT, FAO; State of Europe s Forests 2011 Metsätilastollinen vuosikirja

12 13 International forest statistics 13.1 Maailman metsävarat Global forest resources Alue ja maa Region and country Väkiluku Maa-ala Metsäala Metsän osuus Metsäala Vuotuinen metsäalan Puuston tilavuus Puuston Population Land area Forest maa-alasta asukasta muutos metsässä keskitilavuus land area Forest land kohden Annual forest cover Growing stock Mean growing of land area Forest change, volume stock volume land area on forest land per capita milj. milj. ha milj. ha % ha ha/vuosi %/vuosi milj. m³ kuorineen m³/ha mill. mill. ha mill. ha ha/year %/year mill. m³ over bark KOKO MAAILMA WHOLE WORLD , , Eurooppa Europe , , Aasia Asia , , Indonesia Indonesia , , Intia India , , Japani Japan ,20 9 0,0.... Kiina China , , Malesia Malaysia , , Myanmar Myanmar , , Muut Others , ,1.. Afrikka Africa , , Angola Angola , , Gabon Gabon ,19 0 0, Kamerun Cameroon , , Keski-Afrikan Central African , , tasavalta Republic Kongo Congo , , Kongon dem. DR Congo , , tasavalta Mosambik Mozambique , , Sambia Zambia , , Sudan Sudan , , Tansania United Republic , , of Tanzania Muut Others , ,0.. Pohjois- ja North and Central , , Keski-Amerikka America Kanada Canada ,32 0 0, Meksiko Mexico , , Yhdysvallat USA , , Muut Others , ,8.. Etelä-Amerikka South America , , Argentiina Argentina , , Bolivia Bolivia , , Brasilia Brazil , , Chile Chile , , Kolumbia Colombia , , Peru Peru , , Venezuela Venezuela , ,6.... Muut Others , ,5.. Oseania Oceania , , Australia Australia , ,6.... Papua-Uusi- Guinea Papua New Guinea , , Uusi-Seelanti New Zealand , , Muut Others ,66 2 0,0.. EU-maa Kypros on tässä taulukossa liitetty Eurooppaan, vaikka FAO luokittelee Kyproksen Aasian maaksi. EU-member state Cyprus is here joined to Europe, although FAO classifies Cyprus as an Asian country. Lähde Source: Global Forest Resources Assessment 2010, FAO 398 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2012

13 Kansainvälisiä metsätilastoja Euroopan metsävarat Forest resources in Europe Alue ja maa Region and country Väkiluku Maa- Metsäala Metsän Metsäala Puuston tilavuus Puuston kasvu ja hakkuut Population ala Forest osuus asukasta metsämaalla puuntuotannon Land land maa- kohden Growing stock volume metsämaalla area area alasta Forest on forest land Increment and fellings Forest land area Kaikkiaan Keskitilavuus on forest available land of per capita Total Mean for wood supply land growing Nettokasvu Poistuma area stock volume Net annual Fellings increment milj ha % ha milj. m³ m³/ha m³/ha m³/ha mill. mill. m³ Eurooppa Europe 813, , ,8 0,8 Euroopan unioni The European Union 497, , ,7 3,7 Alankomaat The Netherlands 16, , ,6 5,3 Belgia Belgium 10, , ,9 5,7 Britannia United Kingdom 61, , ,6 4,4 Bulgaria Bulgaria 7, , ,1 2,7 Espanja Spain 45, , ,1 1,1 Irlanti Ireland 4, , Italia Italy 60, , ,0 1,6 Itävalta Austria 8, , ,5 7,0 Kreikka Greece 11, , Kypros Cyprus 0, , ,9 0,2 Latvia Latvia 2, , ,0 Liettua Lithuania 3, , ,7 4,6 Luxemburg Luxembourg 0, , Malta Malta 0,4 32 0,35 1 0,00 0, Portugali Portugal 10, , Puola Poland 38, , ,8 Ranska France 62, , ,2 4,2 Romania Romania 21, , ,3 Ruotsi Sweden 9, , ,7 3,9 Saksa Germany 82, , ,1 5,6 Slovakia Slovakia 5, , ,4 5,9 Slovenia Slovenia 2, , ,8 2,9 Suomi Finland 5, , ,6 3,0 Tanska Denmark 5, , ,0 4,1 Tšekki Czech Republic 10, , ,9 7,7 Unkari Hungary 10, , ,4 4,0 Viro Estonia 1, , ,6 2,8 Muu Eurooppa Other Europe 315, , Albania Albania 3, , Andorra Andorra 0, , Bosnia ja Bosnia and 3, , Hertsegovina Herzegovina Georgia Georgia 4, , Islanti Iceland 0, , Kroatia Croatia 4, , ,0 Liechtenstein Liechtenstein 0, , ,2 Makedonia The FYR of Macedonia 2, , Moldova Republic of Moldova 3, , Monaco Monaco 0, Montenegro Montenegro 0, , ,3 Norja Norway 4, , ,4 1,7 Serbia Serbia 9, , Sveitsi Switzerland 7, , ,2 5,1 Turkki Turkey 75, , Ukraina Ukraine 45, , ,9 1,3 Valko-Venäjä Belarus 9, , ,7 2,2 Vatikaanivaltio Holy See 0, Venäjä Russian Federation 140, , ,3 0,3 Eurooppa = Euroopan metsäministerikonferenssiin kuuluvat maat. Kattavuus ei vastaa FAO:n luokittelua. Europe = Forest Europe signatory countries. The coverage is not equal to FAO's classification of countries. Nettokasvu = vuotuinen bruttokasvu miinus luonnonpoistuma Net annual increment = gross increment less natural losses. Lähde Source: State of Europe's Forests 2011 Metsätilastollinen vuosikirja

14 13 International forest statistics 13.3 Metsien suojelu Euroopan unionin maissa 2010 Protected forests in the European Union 2010 Alue ja maa Region and country MCPFE- hoitotavoite ja luokka MCPFE-management objective and class Suojellut Metsäala Biologisen monimuotoisuuden turvaaminen Maisemien ja erityisten metsät kaikkiaan kaikkiaan Protection of biodiversity luontokohteiden suojelu Protected forests, total Forest land, Protection of landscapes and total specific natural elements Luokka 1.1 Class 1.1 Luokka 1.2 Class 1.2 Luokka 1.3 Class 1.3 Luokka 2 Class 2 Pinta-ala Osuus Pinta-ala Osuus Pinta-ala Osuus Pinta-ala Osuus Pinta-ala Osuus Area metsäalasta Area metsäalasta Area metsäalasta Area metsäalasta Area metsäalasta Proportion of Proportion of Proportion of Proportion of Proportion of forest land forest land forest land forest land forest land ha % ha % ha % ha % ha % ha Euroopan unioni The European Union , , , , , Alankomaat The Netherlands 3 0,8 31 8,5 23 6,3 33 9, ,7 365 Belgia Belgium 1 0,1 7 1,0 9 1,3 26 3,8 43 6,3 678 Britannia United Kingdom , , , , Bulgaria Bulgaria 57 1, ,3 3 0, , , Espanja Spain , , , Irlanti Ireland , ,8 737 Italia Italy 270 3, , , , , Itävalta Austria , , , , Kreikka Greece 164 4, , Kypros Cyprus 3 1,7 13 7, ,2 173 Latvia Latvia 9 0, , , , , Liettua Lithuania 24 1,1 2 0, , , , Luxemburg Luxembourg 2 2, ,3 87 Malta Malta Portugali Portugal 1 0,0 9 0, , , , Puola Poland 55 0, , , , Ranska France 20 0, ,7 73 0, , , Romania Romania 136 2,1 84 1, , , , Ruotsi Sweden 141 0, ,8 55 0,2 45 0, , Saksa Germany , , , , Slovakia Slovakia 69 3,6 13 0, , , , Slovenia Slovenia 10 0, ,0 68 5,4 81 6, , Suomi Finland 841 3, , , , , Tanska Denmark 6 1,0 5 0, , ,7 587 Tšekki Czech Republic 15 0, , , , Unkari Hungary 4 0,2 9 0,4 62 3, , , Viro Estonia 151 6,9 35 1,6 44 2, , , MCPFE -luokitus MCPFE Classification: Pääasiallinen hoitotavoite Management objective: 1. Biologisen monimuotoisuuden turvaaminen Protection of biodiversity 1.1 Mitään toimenpiteitä ei ole sallittu. No active intervention: Ei hoitotoimenpiteitä. Alueella sallitaan liikkuminen ja tutkimus, joka ei haittaa hoitotavoitetta. 1.2 Rajoitetut toimenpiteet sallittu Minimum intervention: Rajoitetut (vähäiset) toimenpiteet sallittu. Sallitaan riistan hoito, tautien ja tuhohyönteisten torjunta, jos tuhoilla on vaara levitä suojelualueen ulkopuolelle, palontorjunta, liikkuminen alueella, tutkimus ja paikallisten asukkaiden luonnonvarojen käyttö, jos se ei haittaa päätavoitetta. 1.3 Suojelu aktiivisesti hoitamalla Conservation through active management: Toimenpiteet suojelutavoitteen saavuttamiseksi ovat sallittuja. Alueella ei sallita kaivostoimintaa, hakkuita ja metsänhoidollisia toimenpiteitä, jos ne haittaavat päätavoitetta. 2. Maisemien ja erityisten luontokohteiden suojelu Protection of landscapes and specific natural elements: Toimenpiteet suojelutavoitteen saavuttamiseksi ovat sallittuja. Metsävarojen käyttö on sallittua. Itävallan ja Luxemburgin suojeluala kattaa metsän lisäksi myös muut puustoiset alueet. The area of protected forests in Austria and Luxembourg includes, in addition to forest land, the area of other wooded land (OWL). Portugalin ja Romanian suojeluala sekä Ranskan luokan 2 suojeluala koskee vuotta The protected areas of Portugal and Romania, as well as France's area of Class 2, are based on the 2005 data. Lähteet Sources: State of Europe s Forests 2011 and 2007; UNECE Statistical Database 400 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2012

15 Kansainvälisiä metsätilastoja Raakapuun hakkuut maittain 2011 Roundwood production by country, 2011 Alue ja maa Region and country Ainespuu Industrial roundwood Polttopuu Raakapuu Havupuu Softwood Lehtipuu Hardwood Fuelwood kaikkiaan Tukkipuu Kuitupuu Yhteensä Tukkipuu Kuitupuu Yhteensä Roundwood Logs Pulpwood Total Logs Pulpwood Total total m³ kuoretta m³ under bark KOKO MAAILMA WHOLE WORLD Eurooppa Europe Euroopan unioni The European Union Alankomaat The Netherlands Belgia Belgium Britannia United Kingdom Bulgaria Bulgaria Espanja Spain Irlanti Ireland Italia Italy Itävalta Austria Kreikka Greece Kypros Cyprus Latvia Latvia Liettua Lithuania Luxemburg Luxembourg Malta Malta Portugali Portugal Puola Poland Ranska France Romania Romania Ruotsi Sweden Saksa Germany Slovakia Slovakia Slovenia Slovenia Suomi Finland Tanska Denmark Tšekki Czech Republic Unkari Hungary Viro Estonia Muu Eurooppa Other Europe Norja Norway Ukraina Ukraine Valko-Venäjä Belarus Venäjä Russian Federation Muut Others Aasia Asia Indonesia Indonesia Intia India Kiina China Muut Others Afrikka Africa Etiopia Ethiopia Kongon demokraattinen DR Congo tasavalta Nigeria Nigeria Muut Others Pohjois- ja Keski-Amerikka North and Central America Kanada Canada Meksiko Mexico Yhdysvallat USA Muut Others Etelä-Amerikka South America Brasilia Brazil Chile Chile Muut Others Oseania Oceania Australia Australia Uusi-Seelanti New Zealand Muut Others Havu-/lehtipuu yhteensä -sarakkeet sisältävät tukki- ja kuitupuun lisäksi myös muun raakapuun, kuten pylväät, kaivospölkyt, hirret, paalut ym. Polttopuu sisältää myös puuhiilen tuottamiseen käytetyn raakapuun. Industrial roundwood total, for softwood and hardwood includes, in addition to logs and pulpwood, also other industrial roundwood, such as poles, pitprops, balks, posts, etc. Fuelwood includes also roundwood used for charcoal production. Lähde Source: ForesSTAT, FAO Metsätilastollinen vuosikirja

16 13 International forest statistics 13.5 Sahatavaran ja puulevyjen tuotanto maittain 2011 Production of sawn goods and wood-based panels by country, 2011 Alue ja maa Region and country Sahatavara Sawn goods Puulevyt Wood-based panels Havu Lehti Yhteensä Vaneri ja viilu Lastulevy Kuitulevy Yhteensä Softwood Hardwood Total Plywood and Particle board Fibreboard Total veneer sheets m³ KOKO MAAILMA WHOLE WORLD Eurooppa Europe Euroopan unioni The European Union Belgia Belgium Britannia United Kingdom Espanja Spain Irlanti Ireland Italia Italy Itävalta Austria Latvia Latvia Portugali Portugal Puola Poland Ranska France Romania Romania Ruotsi Sweden Saksa Germany Slovakia Slovakia Slovenia Slovenia Suomi Finland Tanska Denmark Tšekki Czech Republic Viro Estonia Muut EU-maat Other EU countries Muu Eurooppa Other Europe Norja Norway Valko-Venäjä Belarus Venäjä Russian Federation Muut Others Aasia Asia Etelä-Korea South Korea Indonesia Indonesia Intia India Japani Japan Kiina China Malesia Malaysia Turkki Turkey Muut Others Afrikka Africa Etelä-Afrikka South Africa Ghana Ghana Norsunluurannikko Ivory Coast Nigeria Nigeria Muut Others Pohjois- ja Keski-Amerikka North and Central America Kanada Canada Meksiko Mexico Yhdysvallat USA Muut Others Etelä-Amerikka South America Argentiina Argentina Brasilia Brazil Chile Chile Muut Others Oseania Oceania Australia Australia Uusi-Seelanti New Zealand Muut Others Lähde Source: ForesSTAT, FAO 402 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2012

13 Kansainvälisiä metsätilastoja

13 Kansainvälisiä metsätilastoja 13 Kansainvälisiä metsätilastoja Maailman maapinta-alasta noin kolmannes, hieman yli neljä miljardia hehtaaria, on metsien peitossa. Puuston kokonaistilavuus on 527 miljardia kuutiometriä. Metsäpinta-alaltaan

Lisätiedot

13 Kansainvälisiä metsätilastoja

13 Kansainvälisiä metsätilastoja 13 Kansainvälisiä metsätilastoja Maailmassa on metsiä hieman yli neljä miljardia hehtaaria ja ne peittävät maapallon maapintaalasta kolmanneksen. Metsäpinta-alaltaan suurimmat maat ovat Venäjä, Brasilia

Lisätiedot

*) %-yks. % 2018*)

*) %-yks. % 2018*) TERVEYDENHUOLLON KÄYTTÖMENOT SUHTEESSA (%) BKT:HEN OECD-MAISSA 2000-2017 SEKÄ SUHTEIDEN MUUTOKSET %-YKSIKKÖINÄ JA PROSENTTEINA Vuosi 2017: laskeva järjestys Current expenditure on health, % of gross domestic

Lisätiedot

muutos *) %-yks. % 2017*)

muutos *) %-yks. % 2017*) TERVEYDENHUOLLON KÄYTTÖMENOT SUHTEESSA (%) BKT:HEN OECD-MAISSA 2000-2016 SEKÄ SUHTEIDEN MUUTOKSET %-YKSIKKÖINÄ JA PROSENTTEINA Vuosi 2016: laskeva järjestys Current expenditure on health, % of gross domestic

Lisätiedot

muutos *) %-yks. % 2016

muutos *) %-yks. % 2016 TERVEYDENHUOLLON KÄYTTÖMENOT SUHTEESSA (%) BKT:HEN OECD-MAISSA 2000-2015 SEKÄ SUHTEIDEN MUUTOKSET %-YKSIKKÖINÄ JA PROSENTTEINA Vuosi 2015: laskeva järjestys Current expenditure on health, % of gross domestic

Lisätiedot

Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu

Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu METSÄVARAT Metsänomistus v. 7 1 Puulajien osuus puuston tilavuudesta v. Yhteisöt Kirkko Tuntematon Valtio 41 % Valkopyökki 4 % Saksanpihta Männyt Muut puulajit 7 % Kuusi 34 % Tammet 1 Yksityinen 14 % Kunnat

Lisätiedot

13 Kansainvälisiä metsätilastoja

13 Kansainvälisiä metsätilastoja 13 Kansainvälisiä metsätilastoja Maailmassa on metsiä hieman yli neljä miljardia hehtaaria, ja ne peittävät maapallon maapintaalasta kolmanneksen. Metsäpinta-alaltaan suurimmat maat ovat Venäjä, Brasilia

Lisätiedot

13 Kansainvälisiä metsätilastoja

13 Kansainvälisiä metsätilastoja 13 Kansainvälisiä metsätilastoja Lähes kolmasosa, yhteensä noin 4 miljardia hehtaaria, maailman maapinta-alasta on metsää. Puuston kokonaistilavuuden arvioidaan olevan 434 miljardia kuutiometriä. Metsäpinta-alaltaan

Lisätiedot

13 Kansainvälisiä metsätilastoja

13 Kansainvälisiä metsätilastoja 13 Kansainvälisiä metsätilastoja Maailman maapinta-alasta noin kolmannes, hieman yli neljä miljardia hehtaaria, on metsien peitossa. Metsäpinta-alaltaan suurimmat maat ovat Venäjä, Brasilia ja Kanada,

Lisätiedot

Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu

Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu METSÄVARAT Metsänomistus v. 1 Puulajien osuus puuston tilavuudesta v. Kunnat 1 % Yksityinen 17 % Koivu, valeakaasia % Jalot lehtipuut 1 % Leppä % Muut puulajit 3 % Valtio 8 % Kuusi 7 % Mänty, lehtikuusi

Lisätiedot

Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu

Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu METSÄVARAT Metsänomistus v. 7 1 Puulajien osuus puuston tilavuudesta v. Yksityistämisen alla oleva maa 1 % Lepät 1 % Haapa 3 % Muut puulajit 5 % Yksityinen 35 % Valtio 9 % Rauduskoivu 18 % Mänty 1 % Kuusi

Lisätiedot

Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu

Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu METSÄVARAT Metsänomistus v. 1 Puulajien osuus puuston tilavuudesta v. 1 Yksityisyritykset 11 % Yksityistä misen alla oleva maa 15 % Valtion metsähallinto 37 % Muut puulajit Tervaleppä % 5 % Harmaaleppä

Lisätiedot

13 KANSAINVÄLISIÄ METSÄTILASTOJA

13 KANSAINVÄLISIÄ METSÄTILASTOJA 13 KANSAINVÄLISIÄ METSÄTILASTOJA Lähes kolmasosa, yhteensä noin 4 miljardia hehtaaria, Maan maapinta-alasta on metsää. Puuston yhteenlaskettu tilavuus oli FAO:n viimeisimmän inventoinnin mukaan 434 miljardia

Lisätiedot

Raakapuun ja metsäteollisuustuotteiden ulkomaankauppa maittain 1997

Raakapuun ja metsäteollisuustuotteiden ulkomaankauppa maittain 1997 Raakapuun ja metsäteollisuustuotteiden ulkomaankauppa maittain 1997 Toimittajat: Aarre Peltola Helena Herrala-Ylinen 8.9.1998 447 Tuontiraakapuusta viisi kuudesosaa tuli Venäjältä Saksaan ja Iso-Britanniaan

Lisätiedot

12 KANSAINVÄLISIÄ METSÄTILASTOJA

12 KANSAINVÄLISIÄ METSÄTILASTOJA 12 KANSAINVÄLISIÄ METSÄTILASTOJA Kansainväliset metsätilastot perustuvat pääosin YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön FAO:n keräämiin ja julkaisemiin tietoihin maailman metsävaroista sekä raakapuun

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa maittain 2012

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa maittain 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 43/2013 Metsäteollisuuden ulkomaankauppa maittain 2012 8.11.2013 Aarre Peltola Puun tuonti 10 miljoonaa kuutiometriä ja metsäteollisuustuotteiden

Lisätiedot

12 KANSAINVÄLISIÄ METSÄTILASTOJA

12 KANSAINVÄLISIÄ METSÄTILASTOJA 12 KANSAINVÄLISIÄ METSÄTILASTOJA Maapallolla on metsää 3,9 miljardia hehtaaria eli noin 0,7 hehtaaria asukasta kohden. Puuta metsissä kasvaa yhteensä 386 miljardia kiintokuutiometriä. Suomen osuus maapallon

Lisätiedot

Metsäsektorin ulkomaankauppa maittain 1998

Metsäsektorin ulkomaankauppa maittain 1998 Metsäsektorin ulkomaankauppa maittain 1998 Toimittajat: Aarre Peltola Helena Herrala-Ylinen 19.7.1999 491 Tuontipuu virtasi Venäjältä Suomeen Saksaan ja Iso-Britanniaan 34 prosenttia metsäsektorimme viennistä

Lisätiedot

Raaka- ja jätepuu Suomeen tuotiin viime vuonna 12,9 miljoonaa kuutiometriä raaka- ja jätepuuta.

Raaka- ja jätepuu Suomeen tuotiin viime vuonna 12,9 miljoonaa kuutiometriä raaka- ja jätepuuta. Metsäteollisuuden ulkomaankauppa maittain 2000 Toimittaja: Aarre Peltola 20.8.2001 589 Tuontipuusta 84 prosenttia tuli Venäjältä Saksaan viidennes metsäteollisuuden viennistä Raaka- ja jätepuu Suomeen

Lisätiedot

12 KANSAINVÄLISIÄ METSÄTILASTOJA

12 KANSAINVÄLISIÄ METSÄTILASTOJA 12 KANSAINVÄLISIÄ METSÄTILASTOJA Maapallolla on metsää 3,9 miljardia hehtaaria eli noin 0,7 hehtaaria jokaista maailman ihmistä kohden. Puuta kasvaa metsissä yhteensä 386 miljardia kiintokuutiometriä.

Lisätiedot

TŠEKKI. Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu METSÄVARAT. Puulajien osuus puuston tilavuudesta.

TŠEKKI. Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu  METSÄVARAT. Puulajien osuus puuston tilavuudesta. METSÄVARAT Metsänomistus Puulajien osuus puuston tilavuudesta yksityishenk ilöt 19% kunnat 17% yritykset 3% yhteisöt 1% valtio 6% Lähde:Information on forests and forestry in the Czech Republic by 1 pyökki

Lisätiedot

12 KANSAINVÄLISIÄ METSÄTILASTOJA

12 KANSAINVÄLISIÄ METSÄTILASTOJA 12 KANSAINVÄLISIÄ METSÄTILASTOJA Maapallon maapinta-alasta on metsää noin 30 prosenttia eli 3,9 miljardia hehtaaria, 0,7 hehtaaria jokaista asukasta kohden. Puuta metsissä kasvaa yhteensä 386 miljardia

Lisätiedot

12 KANSAINVÄLISIÄ METSÄTILASTOJA

12 KANSAINVÄLISIÄ METSÄTILASTOJA 12 KANSAINVÄLISIÄ METSÄTILASTOJA Kansainväliset metsätilastot perustuvat pääosiltaan YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön FAO:n keräämiin ja julkaisemiin tietoihin maailman metsävaroista sekä raakapuun

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa maittain 2011

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa maittain 2011 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 43/2012 Metsäteollisuuden ulkomaankauppa maittain 2011 24.10.2012 Aarre Peltola Puun tuonti 10,5 miljoonaa kuutiometriä ja metsäteollisuustuotteiden

Lisätiedot

12 KANSAINVÄLISIÄ METSÄTILASTOJA

12 KANSAINVÄLISIÄ METSÄTILASTOJA 12 KANSAINVÄLISIÄ METSÄTILASTOJA FAO julkaisi vuonna 2006 tulokset viimeisimmästä maailman metsävarojen arvioinnista, jonka mukaan maapallolla on metsää noin 4 miljardia hehtaaria eli lähes kolmasosa maapinta-alasta.

Lisätiedot

12 KANSAINVÄLISIÄ METSÄTILASTOJA

12 KANSAINVÄLISIÄ METSÄTILASTOJA 12 KANSAINVÄLISIÄ METSÄTILASTOJA Maapallolla on metsää 3,9 miljardia hehtaaria eli noin 0,7 hehtaaria jokaista maailman ihmistä kohden. Puuta metsissä kasvaa 386 miljardia kiintokuutiometriä. Maailman

Lisätiedot

Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu

Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu METSÄVARAT Metsänomistus v. 1 Puulajien osuus puuston tilavuudesta v. 5 Tervaleppä 8 % Tammi 3 % Haapa % Muut puulajit % Koivu 18 % Mänty 55 % Valtio 1 % Kuusi 1 % 3 1 ha Metsien ikärakenne v. 5 Havupuuvaltainen

Lisätiedot

METSÄTILASTOTIEDOTE 48/2014

METSÄTILASTOTIEDOTE 48/2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 48/2014 Metsäteollisuuden ulkomaankauppa maittain 2013 21.11.2014 Aarre Peltola Puuta tuotiin 11 miljoonaa kuutiometriä ja metsäteollisuustuotteita

Lisätiedot

13 KANSAINVÄLISIÄ METSÄTILASTOJA

13 KANSAINVÄLISIÄ METSÄTILASTOJA 13 KANSAINVÄLISIÄ METSÄTILASTOJA Kansainväliset metsätilastot perustuvat pääosin YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön FAO:n tilastotuotantoon. Luvun rungon muodostavat taulukot maailman metsävaroista

Lisätiedot

ja Latvian 4 prosenttia. Muiden maiden osuudet jäivät alle prosenttiin. Ulkomaankaupan tavaraluokituksen parantuminen mahdollisti

ja Latvian 4 prosenttia. Muiden maiden osuudet jäivät alle prosenttiin. Ulkomaankaupan tavaraluokituksen parantuminen mahdollisti A JI Metsäteollisuuden ulkomaankauppa maittain 2002 JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Toimittaja: Aarre Peltola 1.8.2003 685 Puun tuonnissa 16 miljoonan

Lisätiedot

11 METSÄTEOLLISUUDEN ULKOMAANKAUPPA

11 METSÄTEOLLISUUDEN ULKOMAANKAUPPA 11 METSÄTEOLLISUUDEN ULKOMAANKAUPPA Raakapuuta tuotiin Suomeen 8,1 miljoonaa kuutiometriä vuonna 1996. Metsäteollisuustuotteiden viennin arvo väheni edellisvuodesta 8 prosenttia 55 miljardiin markkaan,

Lisätiedot

Tuodusta puusta 78 prosenttia (15,6 milj. m³) oli peräisin Venäjältä.

Tuodusta puusta 78 prosenttia (15,6 milj. m³) oli peräisin Venäjältä. A JI Metsäteollisuuden ulkomaankauppa maittain 2006 JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Toimittaja: Aarre Peltola 27.7.2007 877 Metsäteollisuustuotteiden

Lisätiedot

12 KANSAINVÄLISIÄ METSÄTILASTOJA

12 KANSAINVÄLISIÄ METSÄTILASTOJA 12 KANSAINVÄLISIÄ METSÄTILASTOJA Maapallolla on metsää 4 miljardia hehtaaria eli lähes kolmasosa maapinta-alasta. Suurimmat metsäpintaalat löytyvät Venäjältä, Brasiliasta ja Kanadasta. Puuta maailman metsissä

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, lokakuu 2014

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, lokakuu 2014 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 1/2015 TILASTO: Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, lokakuu 2014 15.1.2015 Aarre Peltola TILASTO Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, lokakuu 2014 15.1.2015 Aarre Peltola

Lisätiedot

10 METSÄTEOLLISUUDEN ULKOMAANKAUPPA

10 METSÄTEOLLISUUDEN ULKOMAANKAUPPA 1 METSÄTEOLLISUUDEN ULKOMAANKAUPPA Sekä metsäteollisuustuotteiden viennissä että puun tuonnissa lyötiin vanhat ennätykset vuonna 19. Metsäteollisuustuotteiden viennin arvo kasvoi 7 prosenttia edellisvuodesta

Lisätiedot

Sisällys. 1. Energiatehokkuudesta. 2. Energiatehokkuusindikaattorit kansantalouden makrotasolla

Sisällys. 1. Energiatehokkuudesta. 2. Energiatehokkuusindikaattorit kansantalouden makrotasolla Sisällys 1. Energiatehokkuudesta. Energiatehokkuusindikaattorit kansantalouden makrotasolla 3. Hiilidioksidipäästöihin vaikuttavia tekijöitä dekompositioanalyysi 4. Päätelmiä Energiatehokkuudesta Energiatehokkuuden

Lisätiedot

vuoden aikana entinen puun tuontiennätys

vuoden aikana entinen puun tuontiennätys A JI Metsäteollisuuden ulkomaankauppa maittain 2004 JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Toimittaja: Aarre Peltola 8.7.2005 781 Puun tuonti paisui

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa maittain 2010

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa maittain 2010 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 40/2011 Metsäteollisuuden ulkomaankauppa maittain 2010 10.10.2011 Aarre Peltola Puun tuonti ja metsäteollisuustuotteiden vienti

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, helmikuu 2014

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, helmikuu 2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, helmikuu 2014 18/2014 15.5.2014 Aarre Peltola Venäläisen puun osuus tuonnista kasvussa Suomeen

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012 Yöpymiset + 12,5 % tammi-huhtikuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (33.900) lisääntyivät tammi-huhtikuussa 12,5 % edellisvuodesta. Kasvua

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012 Yöpymiset + 0,4 % tammi-marraskuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (116.500) lisääntyivät tammi-marraskuussa 0,4 % edellisvuodesta. Kasvua

Lisätiedot

Vaihto-opiskelu kohde- ja lähtömaittain (Lähde: CIMO)

Vaihto-opiskelu kohde- ja lähtömaittain (Lähde: CIMO) 1 / 9 Vaihto-opiskelu kohde- ja lähtömaittain 2005 2015 (Lähde: CIMO) Suomesta Kaikki yhteensä 8487 8610 8232 8667 9388 10123 9931 10014 10189 10171 10139 Aasia 885 1019 1088 1256 1552 1790 1737 1727 1920

Lisätiedot

Suomen biokapasiteetti ja sen. Prof. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus

Suomen biokapasiteetti ja sen. Prof. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Suomen biokapasiteetti ja sen kestävä ä käyttö Prof. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Suomen kestävän kehityksen toimikunta 4 / 2010 Suomen ekologisen jalanjäljen ja biokapasiteetin kehitys Lähde: Global

Lisätiedot

Kansainvälisen reittiliikenteen matkustajat 2018

Kansainvälisen reittiliikenteen matkustajat 2018 01/18 02/18 03/18 04/18 määrän määrän määrän EU Ruotsi 141 968 4,1 139 575 2,8 158 746 2,8 170 449 Saksa 123 102-6,1 126 281-4,5 161 558 6,9 159 303 Espanja 104 817 10,5 103 791 16,2 126 347 21,1 114 954

Lisätiedot

Kansainvälisen reittiliikenteen matkustajat 2018

Kansainvälisen reittiliikenteen matkustajat 2018 01/18 02/18 03/18 04/18 määrän määrän määrän EU Ruotsi 141 968 4,1 139 575 2,8 158 746 2,8 170 449 Saksa 123 102-6,1 126 281-4,5 161 558 6,9 159 303 Espanja 104 817 10,5 103 791 16,2 126 347 21,1 114 954

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, lokakuu 2012

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, lokakuu 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, lokakuu 2012 3/2013 18.1.2013 Aarre Peltola Puun tuonti nousussa lokakuussa Puun kuukausittainen

Lisätiedot

Metsäteollisuustuotteita vietiin tammi elokuussa 7,43 miljardin euron arvosta

Metsäteollisuustuotteita vietiin tammi elokuussa 7,43 miljardin euron arvosta Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, elokuu 2014 46/2014 5.11.2014 Annu Kaila Metsäteollisuustuotteita vietiin tammi elokuussa 7,43

Lisätiedot

Markkinaraportti / marraskuu 2014

Markkinaraportti / marraskuu 2014 Markkinaraportti / marraskuu 214 Yöpymiset ulkomailta hieman nousussa Yöpymiset vähenivät Helsingissä marraskuussa 1,1 %. Vähennys tuli kotimaasta miinuksen ollessa 2,5 %. Sen sijaan ulkomailta kirjattiin

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunta. mahdollinen yhtälö 1.1 5.2.2003

Hyvinvointiyhteiskunta. mahdollinen yhtälö 1.1 5.2.2003 1. HYVINVOINTIYHTEISKUNTA MAHDOLLINEN YHTÄLÖ BKT:n vuosimuutos 1988 21... 1.2 T&K-panosten osuus bruttokansantuotteesta... 1.3 T&K-toiminnan osuus BKT:sta eräissä maissa... 1.4 T&K-henkilöstön osuus työssäkäyvistä

Lisätiedot

12 KANSAINVÄLISIÄ METSÄTILASTOJA

12 KANSAINVÄLISIÄ METSÄTILASTOJA 12 KANSAINVÄLISIÄ METSÄTILASTOJA Maapallon maapinta-alasta on metsää 3,9 miljardia hehtaaria eli noin 30 prosenttia. Puuta metsissä kasvaa yhteensä 386 miljardia kuutiometriä. Suomen osuus maapallon puustosta

Lisätiedot

Markkinaraportti / lokakuu 2015

Markkinaraportti / lokakuu 2015 Markkinaraportti / lokakuu 2015 Yöpymiset 7 % nousussa Yöpymiset lisääntyivät Helsingissä lokakuussa 7 % vuoden takaisesta. Kotimaasta tulleiden yöpymiset lisääntyivät runsaat neljä prosenttia ja ulkomailta

Lisätiedot

Markkinaraportti / elokuu 2015

Markkinaraportti / elokuu 2015 Markkinaraportti / elokuu 2015 Yöpymiset yli 6 % nousussa Yöpymiset lisääntyivät Helsingissä elokuussa yli 6 % vuoden takaisesta. Yöpymismäärä, 407.100, oli kaikkien aikojen elokuun ennätys. Kotimaasta

Lisätiedot

Markkinaraportti / maaliskuu 2014

Markkinaraportti / maaliskuu 2014 Markkinaraportti / maaliskuu 214 Kotimaan yöpymiset ennallaan maaliskuussa Yöpymiset vähenivät Helsingissä maaliskuussa 2,2 %. Miinus tuli kokonaan ulkomailta kotimaisten yöpymisten pysyessä ennallaan.

Lisätiedot

METSÄTILASTOTIEDOTE. Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, syyskuu Metsäteollisuuden vienti vilkastui jälleen syyskuussa

METSÄTILASTOTIEDOTE. Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, syyskuu Metsäteollisuuden vienti vilkastui jälleen syyskuussa Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, syyskuu 2014 50/2014 4.12.2014 Annu Kaila Metsäteollisuuden vienti vilkastui jälleen syyskuussa

Lisätiedot

10 METSÄTEOLLISUUDEN ULKOMAANKAUPPA

10 METSÄTEOLLISUUDEN ULKOMAANKAUPPA 1 METSÄTEOLLISUUDEN ULKOMAANKAUPPA Suomen metsäteollisuuden ulkomaankauppa painottuu metsäteollisuustuotteiden vientiin ja raaka-aineena käytettävän puun tuontiin. Puun tuonnissa lyötiin selvästi entinen

Lisätiedot

Vaihto-opiskelu Suomesta kohde- ja lähtömaittain (Lähde: CIMO)

Vaihto-opiskelu Suomesta kohde- ja lähtömaittain (Lähde: CIMO) 1 / 9 Vaihto-opiskelu Suomesta kohde- ja lähtömaittain 2000 2011 (Lähde: CIMO) Suomesta Kaikki yhteensä 6880 7475 7434 7555 8241 8487 8610 8232 8667 9388 10123 9931 Aasia 515 524 574 512 773 885 1019 1088

Lisätiedot

Markkinaraportti / syyskuu 2014

Markkinaraportti / syyskuu 2014 Markkinaraportti / syyskuu 214 Yöpymiset syyskuussa hieman miinuksella Yöpymiset vähenivät Helsingissä syyskuussa 2,3 %. Vähennyksestä suurin osa tuli kotimaasta yöpymismäärän pienentyessä lähes neljä

Lisätiedot

Markkinaraportti / joulukuu 2015

Markkinaraportti / joulukuu 2015 Markkinaraportti / joulukuu 2015 Yöpymiset lisääntyivät yli 20 % Yöpymiset lisääntyivät Helsingissä joulukuussa yli 20 % vuoden takaisesta. Ulkomaalaisyöpymiset lisääntyivät lähes 30 % ja kotimaisetkin

Lisätiedot

Teema 1: Globaali todellisuus. 1. Maailman metsävarat ja niiden käyttö 2. Metsäteollisuus maailmalla ja Suomessa

Teema 1: Globaali todellisuus. 1. Maailman metsävarat ja niiden käyttö 2. Metsäteollisuus maailmalla ja Suomessa Teema 1: Globaali todellisuus 1. Maailman metsävarat ja niiden käyttö 2. Metsäteollisuus maailmalla ja Suomessa Maailman metsät ja kasvillisuusvyöhykkeet Metsistä boreaalisella vyöhykkeellä on 1/3. Ne

Lisätiedot

Teollisuustuotannon määrä kuukausittain

Teollisuustuotannon määrä kuukausittain Teollisuustuotannon määrä kuukausittain Industrial Production Volume Monthly 11 15 28=1 USA 1 95 9 EU28-maat / EU28 countries 85 8 Japani / Japan 75 7 Suomi / Finland 65 28 29 21 211 212 213 Kausipuhdistettu

Lisätiedot

Markkinaraportti / helmikuu 2009

Markkinaraportti / helmikuu 2009 II / 29 HELSINGIN MATKAILUN TUNNUSLUKUJA Markkinaraportti / helmikuu 29 Paluu vuoden 27 tasolle Yöpymiset jäivät Helsingissä tammi-helmikuussa lähelle toissa vuoden lukuja. Yöpymiset vähenivät helmikuussa

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, toukokuu 2012

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, toukokuu 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, toukokuu 2012 33/2012 3.8.2012 Aarre Peltola Suomeen tuotiin tammi toukokuussa 3,8 miljoonaa

Lisätiedot

Markkinaraportti / heinäkuu 2010

Markkinaraportti / heinäkuu 2010 Markkinaraportti / heinäkuu 21 Yöpymismäärissä merkittävää kasvua heinäkuussa Yöpymiset Helsingin majoitusliikkeissä lisääntyivät heinäkuussa 18,2 % edellisvuoden heinäkuusta. Lisäystä tuli sekä kotimaasta

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, joulukuu 2012

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, joulukuu 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, joulukuu 2012 9/2013 8.3.2013 Aarre Peltola Metsäteollisuustuotteiden vienti ja puun tuonti supistuivat

Lisätiedot

Turun yliopisto Kv-maisteriohjelmien uudet opiskelijat ohjelmittain aiemman tutkinnon maan mukaan

Turun yliopisto Kv-maisteriohjelmien uudet opiskelijat ohjelmittain aiemman tutkinnon maan mukaan 1 (6) International Master in Management of IT Alankomaat 1 5 5 5 6 Australia 1 1 Belgia 1 1 Intia 2 1 Japani 1 Kiina 2 2 2 2 1 1 3 Kolumbia 1 Libanon 1 Norja 1 Papua-Uusi-Guinea 1 Portugali 1 Puola 1

Lisätiedot

Markkinaraportti / syyskuu 2015

Markkinaraportti / syyskuu 2015 Markkinaraportti / syyskuu 2015 Yöpymiset 8 % nousussa Yöpymiset lisääntyivät Helsingissä syyskuussa 8 % vuoden takaisesta. Kotimaasta tulleiden yöpymiset lisääntyivät neljä prosenttia ja ulkomailta tulleiden

Lisätiedot

Markkinaraportti / lokakuu 2010

Markkinaraportti / lokakuu 2010 Markkinaraportti / lokakuu 21 Yöpymiset lisääntyivät lokakuussa Sekä kotimaasta että ulkomailta saapuneiden yöpymisten määrä jatkoi kasvuaan Helsingissä myös lokakuussa. Erityisen voimakkaasti lisääntyivät

Lisätiedot

Suomesta 1 / 9. Kaikki yhteensä. 515 Afganistan. 3 Arabiemiirikunnat. 2 Armenia Azerbaidžan Bangladesh. 2 5 Georgia Hongkong.

Suomesta 1 / 9. Kaikki yhteensä. 515 Afganistan. 3 Arabiemiirikunnat. 2 Armenia Azerbaidžan Bangladesh. 2 5 Georgia Hongkong. / Vaihto opiskelu Suomesta kohde ja lähtömaittain 000 00 (Lähde: CIMO) Suomesta 000 00 000 00 00 00 00 00 00 00 00 Kaikki yhteensä 0 0 0 Aasia Afganistan Arabiemiirikunnat Armenia Azerbaidžan Bangladesh

Lisätiedot

Markkinaraportti / kesäkuu 2015

Markkinaraportti / kesäkuu 2015 Markkinaraportti / kesäkuu 2015 Yöpymiset 2,5 % plussalla Yöpymiset lisääntyivät Helsingissä kesäkuussa 2,5 % vuoden takaisesta. Kotimaasta tulleiden yöpymiset lisääntyivät yli neljä prosenttia ja ulkomailta

Lisätiedot

Ulkomaanjaksot kohde- ja lähtömaittain (Lähde: Vipunen ja CIMO)

Ulkomaanjaksot kohde- ja lähtömaittain (Lähde: Vipunen ja CIMO) Ulkomaanjaksot kohde- ja lähtömaittain 2008 2017 (Lähde: Vipunen ja CIMO) Suomesta Kaikki yhteensä 8667 9388 10123 9931 10014 10189 10171 10139 10444 9551 Aasia 1256 1552 1790 1737 1727 1920 1783 1762

Lisätiedot

Markkinaraportti / huhtikuu 2015

Markkinaraportti / huhtikuu 2015 Markkinaraportti / huhtikuu 2015 Yöpymiset lähes ennallaan Yöpymiset pysyivät Helsingissä huhtikuussa melkein vuoden takaisella tasolla. Kotimaasta tulleiden yöpymiset lisääntyivät runsaan prosentin yöpymismäärän

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja Lokakuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja Lokakuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja Lokakuu 2012 Yöpymiset + 0,4 % tammi-lokakuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (107.600) lisääntyivät tammi-lokakuussa 0,4 % edellisvuodesta. Kasvua tuli

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, maaliskuu 2011

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, maaliskuu 2011 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, maaliskuu 2011 24/2011 10.6.2011 Aarre Peltola Metsäteollisuustuotteiden vienti kasvoi reaalisesti

Lisätiedot

Markkinaraportti / marraskuu 2015

Markkinaraportti / marraskuu 2015 Markkinaraportti / marraskuu 2015 Yöpymiset vähenivät lähes 3 % Yöpymiset vähenivät Helsingissä marraskuussa vajaat 3 % vuoden takaisesta. Vähennystä tuli suhteellisesti suunnilleen yhtä paljon kotimaasta

Lisätiedot

Kansainvälisen tilausliikenteen matkustajat 2018

Kansainvälisen tilausliikenteen matkustajat 2018 01/18 02/18 03/18 04/18 määrän määrän määrän EU Espanja 50 236 1,6 44 468-1,6 50 271-1,7 30 500 Kreikka 17 306 Iso-Britannia 11 204-7,5 10 037 21,7 2 940 44,3 866 Alankomaat 9 736 23,3 11 472 30,4 7 444

Lisätiedot

Markkinaraportti / heinäkuu 2015

Markkinaraportti / heinäkuu 2015 Markkinaraportti / heinäkuu 2015 Yöpymiset voimakkaassa kasvussa Yöpymiset lisääntyivät Helsingissä heinäkuussa selvästi eli 18 % vuoden takaisesta. Yöpymismäärä, 437.800, oli kaikkien aikojen heinäkuun

Lisätiedot

MDP in Information Security and CryptogIran 1 1

MDP in Information Security and CryptogIran 1 1 1 (6) B MDP in Futures Studies Australia 1 1 Iran 2 1 3 Itävalta 1 1 Latvia 1 1 Puola 1 1 Suomi 2 6 8 4 20 Tsekki 1 1 Valko-Venäjä 1 1 Venäjä 1 1 2 Viro 1 1 Z_tieto puuttuu 6 3 4 17 30 MDP in Futures Studies

Lisätiedot

Markkinaraportti / tammikuu 2011

Markkinaraportti / tammikuu 2011 Markkinaraportti / tammikuu 211 Yöpymiset lisääntyivät tammikuussa 9 % Matkailu vilkastui Helsingissä yöpymisissä mitattuna tammikuussa 211 sekä koti- että vientimarkkinoilla. Nousua kirjattiin sekä vapaa-ajan

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, helmikuu 2011

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, helmikuu 2011 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, helmikuu 2011 17/2011 6.5.2011 Aarre Peltola Metsäteollisuustuotteiden viennin arvo jatkoi kasvuaan

Lisätiedot

Markkinaraportti / maaliskuu 2015

Markkinaraportti / maaliskuu 2015 Markkinaraportti / maaliskuu 2015 Yöpymiset runsaan prosentin plussalla Yöpymiset lisääntyivät Helsingissä maaliskuussa 1,2 %. Kasvu tuli pääosin ulkomailta yöpymismäärän lisääntyessä 2,0 %. Kotimaasta

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, kesäkuu 2014

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, kesäkuu 2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, kesäkuu 2014 38/2014 8.9.2014 Annu Kaila Puun tuonti laski 12 prosenttia ensimmäisellä vuosipuoliskolla

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja tammikuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja tammikuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja tammikuu 2012 Yöpymiset + 31 % tammikuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (3.600) lisääntyivät tammikuussa 30,7 % vuoden 2011 tammikuuhun verrattuna.

Lisätiedot

Markkinaraportti / joulukuu 2014

Markkinaraportti / joulukuu 2014 Markkinaraportti / joulukuu 214 Yöpymiset ennallaan Yöpymiset pysyivät Helsingissä joulukuussa edellisvuoden tasolla. Ulkomailta tuli vähennystä 6,7 % kotimaisten yöpymisten lisääntyessä 7 %. Ulkomaalaisyöpymisten

Lisätiedot

10 METSÄTEOLLISUUDEN ULKOMAANKAUPPA

10 METSÄTEOLLISUUDEN ULKOMAANKAUPPA 10 METSÄTEOLLISUUDEN ULKOMAANKAUPPA Metsäteollisuustuotteiden viennin kasvu taittui vuonna 2001, ja vienti supistui edellisvuodesta viisi prosenttia 12,5 miljardiin euroon. Tärkeimpiä kauppakumppaneita

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, joulukuu 2013

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, joulukuu 2013 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, joulukuu 2013 9/2014 13.3.2014 Aarre Peltola Puun tuonti ja metsäteollisuustuotteiden vienti

Lisätiedot

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa 24.9.2013 Pääekonomisti Jukka Palokangas Maailmantalouden kasvunäkymät vuodelle 2014 (ennusteiden keskiarvot koottu syyskuussa

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, elokuu 2009

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, elokuu 2009 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, elokuu 2009 42/2009 10.11.2009 Aarre Peltola Puuta tuotiin Suomeen tammi elokuussa vain 5,8 miljoonaa

Lisätiedot

Markkinaraportti / heinäkuu 2009

Markkinaraportti / heinäkuu 2009 VII/ 29 HELSINGIN MATKAILUN TUNNUSLUKUJA Markkinaraportti / heinäkuu 29 Yöpymiset vähenivät Helsingissä Kotimaasta ja etenkin ulkomailta tullut työajan matkailu väheni selvästi heinäkuussa edelliseen vuoteen

Lisätiedot

Markkinaraportti / helmikuu 2012

Markkinaraportti / helmikuu 2012 Markkinaraportti / helmikuu 212 Yöpymiset 4 % plussalla helmikuussa Helsingin majoitusliikkeiden yöpymisten nousu jatkui helmikuussa ja kasvua kirjattiin 4,2 %. Lisäys painottui nyt kotimarkkinoille kasvun

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, toukokuu 2011

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, toukokuu 2011 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, toukokuu 2011 31/2011 3.8.2011 Aarre Peltola Puun tuonti kiihtyi toukokuussa Suomeen tuotiin

Lisätiedot

Markkinaraportti / elokuu 2014

Markkinaraportti / elokuu 2014 Markkinaraportti / elokuu 214 Yöpymiset kotimaasta selvässä nousussa Yöpymiset lisääntyivät Helsingissä elokuussa 1,9 %. Kasvu tuli kokonaan kotimaasta yöpymisten lisääntyessä lähes kymmenen prosenttia.

Lisätiedot

Markkinaraportti / lokakuu 2014

Markkinaraportti / lokakuu 2014 Markkinaraportti / lokakuu 214 Yöpymiset lokakuussa 1 % plussalla Yöpymiset lisääntyivät Helsingissä lokakuussa 1,3 %. Kotimaasta tulleiden yöpymiset lisääntyivät runsaat 11 % ja ulkomailta saapuneiden

Lisätiedot

Vaihto-opiskelu Suomesta kohde- ja lähtömaittain (Lähde: CIMO)

Vaihto-opiskelu Suomesta kohde- ja lähtömaittain (Lähde: CIMO) 1 / 10 Vaihto-opiskelu Suomesta kohde- ja lähtömaittain 2004 2013 (Lähde: CIMO) Suomesta Kaikki yhteensä 8241 8487 8610 8232 8667 9388 10123 9931 10014 10189 Aasia 773 885 1019 1088 1256 1552 1790 1737

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa Kauppa 2011 Handel Trade Metsäteollisuuden ulkomaankauppa Kuvio 1. Suomen metsäteollisuusvienti ja tuonti v. 2004-2011(1-3) 13 12 11 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Mrd. e 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2010

Lisätiedot

Markkinaraportti / toukokuu 2015

Markkinaraportti / toukokuu 2015 Markkinaraportti / toukokuu 2015 Yöpymiset 3,5 % miinuksella Yöpymiset vähenivät Helsingissä toukokuussa 3,5 % vuoden takaisesta. Kotimaasta tulleiden yöpymiset vähenivät runsaat viisi prosenttia ja ulkomailta

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja heinäkuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja heinäkuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja heinäkuu 2012 Yöpymiset + 4 % tammi-heinäkuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (72.400) lisääntyivät tammi-heinäkuussa 3,9 % edellisvuodesta. Kasvua tuli

Lisätiedot

Markkinaraportti / huhtikuu 2014

Markkinaraportti / huhtikuu 2014 Markkinaraportti / huhtikuu 214 Yöpymiset ulkomailta nousussa Yöpymiset vähenivät Helsingissä huhtikuussa hieman eli 1,1 %. Ulkomailta tulleiden yöpymisten määrä sen sijaan lisääntyi kaksi prosenttia,

Lisätiedot

Markkinaraportti / tammikuu 2015

Markkinaraportti / tammikuu 2015 Markkinaraportti / tammikuu 2015 Yöpymiset kotimaasta 11 % plussalla Yöpymiset vähenivät Helsingissä tammikuussa 6,1 %. Vähennys tuli kokonaan ulkomailta miinuksen ollessa 19,2 %. Kotimaasta tilastoitiin

Lisätiedot

Markkinaraportti / heinäkuu 2013

Markkinaraportti / heinäkuu 2013 Markkinaraportti / heinäkuu 213 Yöpymiset hieman miinuksella heinäkuussa Yöpymisten määrä väheni heinäkuussa Helsingissä aavistuksen verran edellisvuoden heinäkuusta. Miinus tuli kokonaan ulkomailta yöpymisten

Lisätiedot

Markkinaraportti / kesäkuu 2014

Markkinaraportti / kesäkuu 2014 Markkinaraportti / kesäkuu 214 Yöpymiset hieman plussalla Yöpymiset lisääntyivät Helsingissä kesäkuussa hieman eli,6 %. Ulkomailta tulleiden yöpymisten määrä lisääntyi 3,5 %, kun sitä vastoin kotimaasta

Lisätiedot