13 Kansainvälisiä metsätilastoja

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "13 Kansainvälisiä metsätilastoja"

Transkriptio

1 13 Kansainvälisiä metsätilastoja Maailman maapinta-alasta noin kolmannes, hieman yli neljä miljardia hehtaaria, on metsien peitossa. Metsäpinta-alaltaan suurimmat maat ovat Venäjä, Brasilia ja Kanada, joiden yhteenlaskettu metsäpinta-ala kattaa noin 40 prosenttia maailman metsistä. Maapallon puuston kokonaistilavuudeksi on arvioitu 527 miljardia kuutiometriä. Tästä ylivoimaisesti suurin osa, lähes neljännes, kasvaa Brasiliassa. Euroopan unionin metsäpintaala on 157 miljoonaa hehtaaria ja puuston tilavuus sen metsissä 24 miljardia kuutiometriä. Vuonna 2010 raakapuun hakkuut ja metsäteollisuustuotteiden tuotantomäärät koko maailmassa kääntyivät nousuun kahden laskusuhdanteen hiljentämän vuoden jälkeen. Raakapuuta hakattiin 3,36 miljardia kuutiometriä, josta teollisuuden käyttöön 1,50 ja polttopuuksi 1,86 miljardia kuutiometriä. Polttopuuta hakattiin likimain saman verran kuin vuotta aiemmin teollisuuspuun määrän lisääntyessä viidellä prosentilla. Sahatavaraa tuotettiin kaikkiaan 383 miljoonaa kuutiometriä, mikä oli viisi prosenttia edellisvuotista enemmän. Puulevyjen tuotanto kasvoi myös viisi prosenttia nousten 269 miljoonaan kuutiometriin. Paperia ja kartonkia tuotettiin 394 miljoonaa tonnia. Määrä oli kuusi prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin. Yhdysvallat on edelleen suurin raakapuun tuottaja. Myös sahatavaraa valmistettiin siellä eniten. Kiina on suurin puulevyjen valmistaja ja on noussut kärkeen myös paperin ja kartongin tuottajana. Vuonna 2010 neljäsosa maailman paperista ja kartongista valmistettiin Kiinassa. Kansainvälisissä metsätilastoissa tarkastellaan maailman eri maiden metsävaroja sekä puun ja metsäteollisuustuotteiden tuotantoa, vientiä ja tuontia. Lisäksi esitetään raakapuun tienvarsihintoja muutamasta Euroopan maasta. Maailman metsävarat Yhdistyneiden kansakuntien (YK) elintarvike- ja maatalousjärjestön (FAO) tuoreimman metsävarainventoinnin (Global Forest Resources Assessment 2010 FRA 2010) mukaan maailman metsäpinta-ala on 4,03 miljardia hehtaaria eli 31 prosenttia maapallon maapinta-alasta. Viidennes maailman metsäalasta, kaikkiaan 809 miljoonaa hehtaaria, sijaitsee Venäjällä. Seuraavaksi eniten metsää on Brasiliassa, Kanadassa, USA:ssa ja Kiinassa. Näiden viiden maan alueella kasvaa yli puolet maailman metsistä. FRA raportin mukaan maailman metsäpintaala vähenee edelleen huolestuttavaa vauhtia, vaikka joillain alueilla metsäkato on myös hidastunut. Vuosina noin 13 miljoonaa hehtaaria metsää otettiin vuosittain pääosin maatalouden käyttöön tai sitä hävisi luonnontuhojen seurauksena. Voimakkaasti lisääntynyt metsien istuttaminen ja metsien luontainen laajentuminen toisaalla ovat pienentäneet maailman metsien nettomääräistä häviämistä. Vuosina maailman metsäpinta-ala väheni nettomääräisesti 5 miljoonaa hehtaaria vuodessa. Aiemmin 1990-luvulla metsäkato oli suurempi, noin 8 miljoonaa hehtaaria vuosittain. Metsäkato on suurinta Etelä-Amerikassa, jossa metsää häviää noin 4 miljoonan hehtaarin vuosivauhtia. Afrikassa metsiä katoaa runsaat 3 miljoonaa hehtaaria joka vuosi. Euroopassa, samoin kuin Aasiassa, metsä-ala on puolestaan kasvanut. FRA raportissa arvioidaan maailman puuston määräksi 527 miljardia kuutiometriä. Tästä määrästä kolmannes, noin 177 miljardia kuutiometriä, on Etelä- Amerikassa. Runsaimmat puuvarat ovat Brasiliassa, jossa puuston tilavuudeksi on arvioitu 126 miljardia kuutiometriä. Euroopan puuston tilavuudeksi on saatu 112 miljardia kuutiometriä, josta valtaosa, lähes 82 miljardia kuutiometriä, kasvaa Venäjällä. Euroopan unionin maiden yhteenlaskettu metsäpintaala on 157 miljoonaa hehtaaria. Unionin maista eniten Metsätilastollinen vuosikirja

2 13 International forest statistics Euroopan metsät kunto arvioitu ja hyväksi todettu Yleiseurooppalaisella tasolla toimii valtioiden välinen metsäpoliittinen keskustelufoorumi, jonka tarkoituksena on luoda toimivat edellytykset Euroopan metsien suojelemiseksi ja metsien kestävän hoidon ja käytön edistämiseksi. Tämän foorumin, FOREST EUROPE (Ministerial Conference on the Protection of Forests in Europe, aiemmin lyhenne MCPFE), puitteissa on vuodesta 1990 lähtien järjestetty yleiseurooppalaisia metsäministerikonferensseja joka neljäs vuosi. Kokouksissa hyväksytyt päätöslauselmat ovat koskeneet mm. metsien suojeluun, monimuotoisuuteen, sosiaaliseen kestävyyteen ja kansallisiin metsäohjelmiin liittyviä kysymyksiä. Kesäkuussa 2011 Oslossa järjestetyssä kuudennessa metsäministerikonferenssissa allekirjoitettiin kaksi päätöslauselmaa, joista toisessa sovittiin Euroopan metsäsopimusta koskevien neuvottelujen aloittamisesta. Oslon kokouksen yhteydessä julkaistiin Euroopan metsien tilaa kuvaava raportti, State of Europe s Forests Raportin valmistelusta ovat yhteistyössä vastanneet FOREST EUROPE n Oslon sihteeristö, Euroopan talouskomissio (UNECE) ja YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö (FAO), ja se perustuu jokaisen maan selvitystä varten toimittamiin tietoihin. Raportin mukaan Euroopan metsien pinta-ala on 1,02 miljardia hehtaaria, joista 80 prosenttia sijaitsee Venäjällä. Metsäala on lisääntynyt viimeisen 20 vuoden aikana hehtaarin vuosivauhtia. Samalla ajanjaksolla metsien puusto on kasvanut 8,6 miljardia kuutiometriä, eli Ranskan, Saksan ja Puolan metsien puuston verran. Euroopan metsäsektori työllistää noin 4 miljoonaa ihmistä ja sektorin osuus bruttokansantuotteesta on noin 1 prosentti. Euroopan metsät toimivat tehokkaana hiilinieluna imien vuosina ilmakehän hiilidioksidia 870 miljoonaa tonnia vuosittain. Tämä vastaa 10 prosenttia Euroopan maiden kaikista hiilidioksidipäästöistä. Euroopan metsistä 11 miljoonaa hehtaaria (1 %) on altistunut erilaisille, pääasiassa hyönteisten ja tautien aiheuttamille metsätuhoille. Myrsky- ja lumituhot haittaavat lähinnä Keski- ja Pohjois-Euroopassa. Metsäpalot puolestaan ovat ongelmana Venäjällä ja Välimeren maissa. Melkein kaikissa Euroopan maissa metsien hakkuut jäävät puuston vuosittaista kasvua pienemmiksi. Euroopassa keskimäärin 40 prosenttia metsien kasvusta hakataan ja Venäjällä vain 20 prosenttia. Metsien suojeluala on kasvanut viimeisen 10 vuoden aikana. Euroopan metsien pinta-alasta (ilman Venäjää) noin 10 prosenttia on suojeltu biologisen monimuotoisuuden turvaamiseksi ja 9 prosenttia maisemien ja erityisten luontokohteiden säilyttämiseksi. Metsänomistus Euroopassa (ilman Venäjää) jakaantuu lähes tasan yksityisen ja julkisen omistuksen kesken, omistusrakenteen kuitenkin vaihdellessa maittain. Viimeisen 20 vuoden aikana yksityistäminen ja valtionomistusten purkamiset ovat merkittävästi lisänneet yksityismetsien määrää. Lähde: State of Europe s Forests Summary for Policy Makers Teksti: Elina Mäki-Simola metsää on Ruotsissa, kaikkiaan 28,6 miljoonaa hehtaaria. Puuston tilavuus metsämaalla on suurin Saksassa, kaikkiaan 3,5 miljardia kuutiometriä. Metsien suojelu Uusimman Euroopan metsien tilaa käsittelevän raportin (State of Europe s Forests 2011) mukaan 37 miljoonaa hehtaaria eli noin neljä prosenttia Euroopan metsistä on suojeltu biologisen monimuotoisuuden ylläpitämiseksi. Tästä yli puolet, 17 miljoonaa hehtaaria, sijaitsee Venäjällä. Jos Venäjää ei oteta huomioon, noin 20 miljoonaa hehtaaria eli 10 prosenttia Euroopan metsistä on suojeltu biologista monimuotoisuutta varten. Euroopan unionin alueelle monimuotoisuutta varten suojellusta pinta-alasta osuu 17 miljoonaa hehtaaria, mikä vastaa 11 prosenttia unionin metsä-alasta. Biologista monimuotoisuutta varten suojellut alueet on jaettu MCPFE (Ministerial Conference on the Protection of Forests in Europe FOREST EUROPE) -luokittelun mukaisesti kolmeen alaluokkaan. Tiukimpaan kategoriaan (MCPFE 1.1) kuuluvissa metsissä ei sallita mitään toimenpiteitä. MCPFE luokka 1.2 sallii vähäiset toimenpiteet ja kolmas alaluokka, MCPFE 1.3, pitää sisällään alueet, joita suojellaan aktiivisesti hoitamalla. Tiukimmin suojeltujen metsien osuus Euroopassa on vain yksi prosentti koko metsäpinta-alasta 406 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2011

3 Kansainvälisiä metsätilastoja 13 Puu entistä tärkeämpi energialähde Euroopan Unionissa Maalämpö 4 % Aurinkoenergia 2 % Tuulivoima 7 % Vesivoima 18 % Muu biomassa ja jäte 20 % % Puupolttoaineet 49 % Kuva 1. Uusiutuvien energialähteiden osuudet uusiutuvan energian kokonaiskulutuksesta EU:n alueella vuonna 2009 (kokonaiskulutus 152,6 miljoonaa öljyekvivalenttitonnia, Mtoe) EU:n energia- ja ilmastostrategiassa asetettujen tavoitteiden mukaan keskimäärin 20 prosenttia unionin energian loppukulutuksesta tulee kattaa uusiutuvilla energialähteillä vuonna Saman strategian mukaan vuoteen 2020 mennessä energiankulutusta tulee pienentää 20 prosenttia vuoden 1990 tasosta. Näillä toimenpiteillä vähennettäisiin myös kasvihuonepäästöjä 20 prosenttia. Uusiutuvien energialähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta Euroopan unionin alueella on yli kaksinkertaistunut viimeisen 20 vuoden aikana. Kun vuonna 1990 uusiutuvan energian osuus oli neljä prosenttia, oli se vuonna 2009 jo keskimäärin yhdeksän prosenttia. Puupolttoaineiden osuus kaikista uusiutuvista energialähteistä oli lähes puolet (kuva 1). Puupolttoaineiden osuus energian kokonaiskulutuksesta (kuva 2) oli suurin Latviassa, jossa 29 prosenttia kulutuksesta vuonna 2009 pohjautui puuhun. Suomessa ja Ruotsissa osuus oli 19 prosenttia. Yli kymmenen prosentin osuuteen pääsivät myös Viro (13 %), Itävalta (13 %) sekä Portugali ja Romania (11 % kumpikin). Puupolttoaineiden osuus uusiutuvista energialähteistä (kuva 3) oli suhteellisesti suurin Virossa, jossa uusiutuva energia lähes täysin (97 % vuonna 2009) perustui puuhun. Liettuassa, Puolassa, Suomessa ja Latviassa osuus oli yli 80 prosenttia. Ruotsissa puun osuus uusiutuvasta energiasta jäi runsaaseen puoleen, sillä vesivoima on siellä merkittävä energialähde. Vain kuudessa EU:n jäsenmaassa puun osuus uusiutuvista jää alle 40 prosentin. Lähde: Eurostat Statistics Database/Energiatilastot Teksti: Elina Mäki-Simola EU27 Latvia Suomi Ruotsi Viro Itävalta Portugali Romania Tanska Liettua Slovenia Unkari Puola Tsekki Bulgaria Ranska Slovakia Saksa Espanja Kreikka Belgia Italia Alankomaat Irlanti Britannia Luxemburg Kypros Malta Kuva 2: Puupolttoaineiden osuus energian kokonaiskulutuksesta EU-maissa vuonna % EU27 Viro Liettua Puola Suomi Latvia Unkari Tsekki Romania Bulgaria Tanska Portugali Belgia Ruotsi Slovakia Ranska Slovenia Itävalta Kreikka Saksa Alankomaat Espanja Irlanti Luxemburg Britannia Italia Kypros Malta Kuva 3: Puupolttoaineiden osuus uusiutuvan energian kokonaiskulutuksesta EU-maissa vuonna 2009 Metsätilastollinen vuosikirja

4 13 International forest statistics valtaosan kuuluessa luokkaan 1.3. Taulukossa 13.3 esitetyt suojelupinta-alat eroavat Suomen kansallisessa tilastossa esitetyistä metsien suojelupinta-aloista (taulukko 2.1) johtuen erilaisesta metsän määritelmästä, luokituseroista ja luokituksen ajankohdasta. Raakapuun ja metsäteollisuustuotteiden tuotanto ja ulkomaankauppa Vuonna 2010 raakapuuta hakattiin koko maailmassa kaikkiaan miljoonaa kuoretonta kuutiometriä. Määrä oli kolme prosenttia (96 milj. m³) edellisvuotista suurempi. Polttopuun osuus hakkuista oli miljoonaa kuutiometriä ja teollisuuden käyttöön menevän puun miljoonaa kuutiometriä. Teollisuuden käyttöön menevän ainespuun määrä nousi kuusi prosenttia polttopuun määrän pysyessä likimain samansuuruisena edellisvuoteen verrattuna. Raakapuuta hakattiin eniten Yhdysvalloissa, joka oli myös suurin teollisuuspuun tuottaja. Kokonaishakkuumäärä Yhdysvalloissa oli 341 miljoonaa kuutiometriä, josta suurin osa, 300 miljoonaa kuutiometriä, hakattiin teollisuuden käyttöön. Polttopuuta hakattiin eniten Intiassa, kaikkiaan 309 miljoonaa kuutiometriä. Ulkomaille vietiin puuta eniten Venäjältä, kaikkiaan 24 miljoonaa kuutiometriä, josta raakapuuna 21 miljoonaa kuutiometriä. Tuojamaista suurin oli Kiina, jonne tuotiin 34 miljoonaa kuutiometriä puuta. Tästä määrästä oli raakapuuta 29 ja haketta ja jätepuuta 5 miljoonaa kuutiometriä. Koko maailman sahatavaran tuotanto nousi 383 miljoonaan kuutiometriin vuonna Edellisvuoteen verrattuna tuotanto lisääntyi viisi prosenttia. Suurimmat sahatavaran tuottajamaat olivat Yhdysvallat (59 milj. m³), Kanada (39 milj. m³) ja Kiina (33 milj. m³). Suurin viejämaa oli Kanada, jonka vienti oli 22 miljoonaa kuutiometriä. Seuraavaksi tärkeimmät viejät olivat Venäjä ja Ruotsi. Tuojamaista Yhdysvallat oli merkittävin tuoden 15 miljoonaa kuutiometriä sahatavaraa, pääasiassa Kanadasta. Muita suuria tuojia olivat Kiina ja Italia. Puulevyjen tuotanto nousi 269 miljoonaan kuutiometriin eli kaksi prosenttia edellisvuotista suuremmaksi. Maailman puulevyistä yli kolmannes (97 milj. m³) tuotettiin Kiinassa, joka on kaikkien puulevyjen tuottajana maailman suurin. Maan valta-asemaa kuvaa, että vanerista ja viilusta yli puolet (51 %), kuitulevyistä 45 prosenttia ja lastulevyistäkin 15 prosenttia valmistetaan Kiinassa. Kiina on myös ylivoimaisesti suurin vanerin ja viilun viejä. Kanada on noussut suurimmaksi lastulevyjen viejäksi ja Saksa suurimmaksi kuitulevyjen toimittajaksi. Paperin ja kartongin tuotanto kasvoi edellisvuodesta kuudella prosentilla ja oli vuonna 2010 kaikkiaan 394 miljoonaa tonnia. Kiina on 2000-luvulla yli kaksinkertaistanut paperintuotantonsa ja ohittanut Yhdysvallat suurimpana paperin ja kartongin valmistajana. Vuonna 2010 Kiinan paperintuotanto oli jo 96 miljoonaa tonnia, mikä on lähes neljännes koko maailman tuotannosta. Papereissa valmistuksen painopiste on siirtynyt sanomalehtipapereista aikakauslehti- ja hienopapereihin. Vuonna 2010 sanomalehtipaperia valmistettiin 34 miljoonaa tonnia ja aikakauslehti- ja hienopapereita 110 miljoonaa tonnia. Paperin ja kartongin viejänä Saksa oli maailman suurin Yhdysvaltojen ollessa toisena. Euroopan unionin raakapuun ja metsäteollisuustuotteiden tuotanto ja ulkomaankauppa Euroopan unionin alueella raakapuuta hakattiin kaikkiaan 428,8 miljoonaa kuutiometriä, mikä oli 11 prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Teollisuuden käyttöön hakattiin 344,2 ja polttopuuksi 84,6 miljoonaa kuutiometriä puuta. Unionin maista tärkein raakapuun tuottaja oli Ruotsi, jossa hakkuumäärä oli 70,2 miljoonaa kuutiometriä. Seuraavaksi suurimmat olivat Ranska (57,4 milj. m³) ja Saksa (54,4 milj. m³). Ranskassa polttopuun määrä oli EU:n suurin, kaikkiaan 25,7 miljoonaa kuutiometriä eli 45 prosenttia kokonaishakkuista. Ranska oli EU:n suurin raakapuun viejä ja Itävalta suurin tuoja. Koko maailman sahatavarasta neljäsosa, 100,3 miljoonaa kuutiometriä vuonna 2010, valmistettiin Euroopan unionin alueella. Suurin tuottajamaa oli Saksa, jossa sahatavaraa tuotettiin 22,4 miljoonaa kuutiometriä. Ruotsi oli toiseksi suurin (17,1 milj. m³) ja Itävalta kolmanneksi suurin (9,6 milj. m³). Ruotsi on myös EU:n suurin viejä toimittaen ulkomaille 11,4 miljoonaa kuutiometriä sahatavaraa vuonna Tuojamaista merkittävin oli Italia, jonne tuotiin 6,1 miljoonaa kuutiometriä sahatavaraa. Erilaisia puulevyjä tuotettiin Euroopan unionin alueella kaikkiaan 57,0 miljoonaa kuutiometriä. Koko maailman tuotannosta tämä vastasi noin viidesosaa. EUmaista Saksa on merkittävin valmistaja. Vuonna 2010 Saksassa valmistettiin puulevyjä 13,4 miljoonaa kuutiometriä, pääasiassa lastu- ja kuitulevyjä. Näiden viejänä Saksa oli myös suurin EU-maa. Vanerin ja viilun tuottajana ja viejänä Suomi oli unionin suurin. Saksaan tuotiin eniten vaneria ja viiluja sekä lastulevyjä. Kuitulevyjä puolestaan tuotiin EU-maista eniten Italiaan. 408 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2011

5 Kansainvälisiä metsätilastoja 13 Paperia ja kartonkia tuotettiin EU:n alueella 94,4 miljoonaa tonnia eli runsas viidennes koko maailman tuotannosta. Näidenkin tuotteiden osalta Saksa on EUmaista suurin valmistaen vuonna 2010 yhteensä 21,8 miljoonaa tonnia erilaisia paperi- ja kartonkituotteita. Saksa oli myös suurin viejä ja tuoja. Seuraavaksi tärkeimmät tuottaja-, viejä- ja tuojamaat olivat Suomi ja Ruotsi. Raakapuun ja metsäteollisuustuotteiden ulkomaankaupan arvo Koko maailman yhteenlaskettu raakapuun ja metsäteollisuustuotteiden viennin arvo oli 222 miljardia dollaria vuonna Tämä vastasi vajaan 1,5 prosentin osuutta maailman kokonaisviennin arvosta. Suurin raakapuun ja metsäteollisuustuotteiden viennin arvo oli Yhdysvalloilla, 25,2 miljardia dollaria. Seuraavina olivat Kanada, Saksa ja Ruotsi. Suhteellisesti suurimmat metsäntuotteiden viennin osuudet maan kokonaisviennin arvosta olivat Latviassa (20 %) ja Suomessa (19 %). Kaikkien maiden yhteenlaskettu raakapuun ja metsäteollisuustuotteiden tuonnin kokonaisarvo oli 220 miljardia dollaria. Suurin metsäntuotteiden tuonnin arvo oli Kiinalla, kaikkiaan 27,9 miljardia dollaria. Kiinan jälkeen seuraavina olivat Yhdysvallat ja Saksa. Tuonnin suhteelliset osuudet olivat suurimmat Egyptissä, Virossa ja Sloveniassa, noin neljä prosenttia kunkin maan kokonaistuonnin arvosta. Metsäsektorin työllisyys ja kansantuoteosuus Metsäsektorin työllisti vuonna 2010 Euroopan unionissa 2,3 miljoonaa henkilöä, mikä vastaa yhden prosentin osuutta kaikista työllisistä. Eniten työllisti puutuoteteollisuus, jossa oli kaikkiaan 1,1 miljoonaa työntekijää. Metsätalous jäi noin puolella miljoonalla työntekijällään koko metsäsektorin pienimmäksi toimialaksi kun massaja paperiteollisuus työllisti noin 0,7 miljoonaa henkilöä. Suomessa metsäsektorin osuus oli 2,8 prosenttia kaikista työllisistä. Euroopan unionin bruttokansantuotteesta metsäsektori tuotti vuonna 2008 vain yhden prosentin. Metsäsektorin arvonlisäyksestä massa- ja paperiteollisuus tuotti suurimman osan, 44 prosenttia. Puutuoteteollisuuden osuus oli 37 prosenttia ja lopusta 19 prosentista vastasi metsätalous. Euroopan unionin maista Suomella oli suhteellisesti suurin metsäsektorin bruttokansantuoteosuus, 4,7 prosenttia. Latviassa metsäsektorin osuus oli 3,2 ja Virossa 3,1 prosenttia. Maailman metsävaratietojen tilastointi Maapallon metsävaroja on inventoitu 5 10 vuoden välein 1950-luvulta alkaen. Arvioinnin tarkoituksena on tuottaa kansainvälisesti vertailukelpoista ja luotettavaa metsävaratietoa, seurata metsävaroissa tapahtuvia muutoksia ja tarjota perusteita kestävän metsätalouden edistämiseksi. Metsävarojen inventointia koordinoi FAO:n Roomassa sijaitseva metsäosasto, joka myös vastaa lähinnä trooppisten metsäalueiden arvioinnista sekä koko maailman tulosten yhteenvedosta. YK:n Euroopan talouskomission Puutavarakomitea (UNECE/FAO Timber Committee) Genevessä koostaa puolestaan ECE-alueen (Eurooppa, IVY-maat, Israel, Kanada ja Yhdysvallat) metsävaratilastot, jotka koskevat pääosin lauhkeaa ja pohjoista metsävyöhykettä. Metsävaratiedot kerätään standardisoidulla kyselylomakkeella kunkin maan omista metsätilastoista, ja ne perustuvat useissa tapauksissa eri ajankohtina tehtyihin kansallisiin metsävarojen inventointeihin. Monista kehitysmaista metsävaratilastot puuttuvat kokonaan, jolloin turvaudutaan joko erillisselvityksiin ja etenkin trooppisilla alueilla kaukokartoitukseen. FAO:n julkaisu maailman metsävarojen arvioinnista Global Forest Resources Assessment 2010 (FRA 2010) ilmestyi lokakuussa Arviointi on tähän asti tehdyistä kattavin sekä alueelliselta peittävyydeltään että sisällöltään. Siinä selvitetään metsien nykytilaa 90 eri muuttujan avulla, jotka koskevat mm. metsävaroja, metsien monimuotoisuutta, terveydentilaa, metsien käyttöä ja metsäntuotteiden arvoa. Tietoa on koottu myös metsäsektorin toimintaedellytyksistä, kansallisista metsäohjelmista, koulutuksesta, tutkimuksesta ja kansainvälisten sopimusten soveltamisesta. Koko julkaisu ja siihen liittyvät taulukot sekä maittaiset raportit löytyvät FAO:n internetsivuilta ja ECE-alueen tiedot YK:n Euroopan talouskomission internetsivulta. Maailman metsävarojen arvioinnissa sovelletun yhtenäisen käsitteistön takia metsävararaportissa esitetyt tiedot poikkeavat toisinaan eri maiden omista kansallisista metsätilastoista. FAO esimerkiksi määrittelee metsäksi alueen, jossa puuston kypsyysvaiheessa sen latvuspeittävyys on yli 10 prosenttia ja pituus vähintään 5 metriä. Suomessa metsän määritelmän perusteena on maan puuntuotoskyky: metsä- ja kitumaa muodostavat yhdessä puustoisen alan, metsän (ks. luku 1, Metsävarat). FAO:n tilastoja varten VMI:ssä tehdään kansallisen maaluokituksen lisäksi FAO:n määritelmien mukainen luokitus, minkä Metsätilastollinen vuosikirja

6 13 International forest statistics perusteella lähes kaikki metsämaa ja noin 75 % kitumaasta luokitellaan metsäksi (forest), jolloin pinta-alaksi saadaan 22,2 miljoonaa hehtaaria. Vuoden 2010 metsävara-arvioinnissa saatiin korjatut aikasarjat puuston tilavuudesta vuosilta 1990, 2000, 2005 ja 2010 yhteensä 175 maasta ja alueesta. Nämä maat kattoivat 93 prosenttia maailman metsistä. Verrattuna aiempiin metsävarainventointeihin raportoineiden maiden lukumäärä on kasvanut ja tietojen laatu parantunut. Monista maista puuston tilavuustiedot kuitenkin edelleen puuttuvat. Tästä huolimatta FAO pystyi saatujen maittaisten tietojen perusteella arvioimaan eri suuralueille puuston keskitilavuudet (m³/ha) ja laskemaan kokonaistilavuudet vastaavien metsäpinta-alojen avulla. Tällä menetelmällä maapallon puuston kokonaistilavuudeksi saatiin 527 miljardia kuutiometriä vuonna Samalla menetelmällä ja päivitettyjä tietoja käyttäen laskettiin uudelleen aiempien inventointivuosien tiedot. Uudet laskelmat antoivat aiempaa suuremmat tilavuudet maailman puustolle. Kun esimerkiksi vuoden 2005 FRA-raportissa puuston tilavuudeksi arvioitiin 434 miljardia kuutiometriä, saatiin nyt tilavuudeksi 93 miljardia kuutiometriä enemmän. Tämän luvun metsävarataulukoiden maajako perustuu FAO:n luokitukseen. Maat ryhmitellään kuuteen maanosaan: Eurooppa, Aasia, Afrikka, Pohjois- ja Keski- Amerikka, Etelä-Amerikka sekä Oseania. Pohjois- ja Keski-Amerikka kattaa tässä myös Karibian alueen. Eurooppa jaetaan EU-maihin ja muuhun Eurooppaan. Eurooppaan on liitetty Euroopan unionin jäsenmaa Kypros, jonka FAO luokittelee kuuluvaksi Aasiaan. Eurooppaan kuuluvat myös Venäjä sekä entisistä neuvostotasavalloista Moldova, Ukraina ja Valko-Venäjä. Vastaavaa maajaottelua käytetään myös tämän luvun tuotantoa ja ulkomaankauppaa käsittelevissä taulukoissa. Metsien suojelun tilastointi Suojeltujen ja suojametsien MCPFE-luokitus (ks. taulukko 13.3) hyväksyttiin käyttöön Wienissä 2003 pidetyssä Euroopan metsäministereiden kokouksessa. Euroopan unionin COST-tutkimusverkoston hankkeessa COST E27 (PROFOR, Protected forest areas in Europe analysis and harmonization) selvitettiin vuosina MCPFE-luokituksen soveltamista Euroopan metsien suojelun kuvaamiseen. Hankkeen tavoitteena oli yhtenäistää eri maiden ilmoittamat metsien suojelupinta-alat vertailukelpoisiksi. Viimeisimmässä Euroopan metsien tilan arvioinnissa (State of Europe s Forests 2011) pyrittiin edelleen selkeyttämään tiedonkeruun ohjeistusta. Vertailukelpoisten pinta-alatietojen saamiseksi maita pyydettiin raportoimaan myös mahdollisista MCPFEluokkiin kuuluvien alueiden ja Natura alueiden päällekkäisyyksistä. Saksa ja Espanja raportoivat laajoja Natura metsäaloja MCPFE-luokkaan 1.3, mikä tulee ottaa huomioon ao. maiden tietojen tarkastelussa. Edelliseen, vuoden 2007 metsien tilan arviointiin verrattuna vuoden 2011 raporttiin ei saatu tietoja yhtä kattavasti, mistä syystä taulukko 13.3 kattaa vain EUmaat. Taulukon tietoja koostettaessa on käytetty vuoden 2007 arvioinnin tietoja niille maille, joista tuoreinta tietoa ei ole saatu. MCPFE-luokitus on tarkemmin kuvailtu vuoden 2007 Metsätilastollisessa vuosikirjassa. Tuotanto- ja ulkomaankauppatilastot Tiedot raakapuun ja metsäteollisuustuotteiden tuotannosta ja ulkomaankaupasta on poimittu FAO:n ForesSTATtilastotietokannasta. Tietokanta on päivitetty heinäkuussa 2011 kattamaan vuoden 2010 tiedot. Osa tiedoista on kuitenkin vielä alustavia. Tietokantaan on päivitetty myös vuoden 2009 lopulliset luvut, jotka saattavat poiketa edellisessä Metsätilastollisessa vuosikirjassa julkaistuista tiedoista. Luvut perustuvat eri maista yhteisellä kyselylomakkeella (Joint Forest Sector Questionnaire) kerättyihin tietoihin. Kysely toteutetaan maailmanlaajuisesti joka vuosi ja sen koostamiseen osallistuvat Euroopan unionin tilastotoimisto (Eurostat), FAO, UNECE ja International Tropical Timber Organisation (ITTO). Eurostat vastaa tietojenkeruusta EU- ja EFTA- maista, UNECE muista ECE-alueen maista, ITTO trooppisen puun tuottajamaista sekä Japanista ja FAO muista maailman maista. Tietojen vaihto eri organisaatioiden kesken takaa periaatteessa sen, että samat tiedot löytyvät kaikkien tietoja keräävien organisaatioiden tietokannoista. Eurostat toimittaa EU- ja EFTA-maiden tiedot UNECE:lle Geneveen, josta tiedot siirretään FAO:lle Roomaan. Koko maailmaa koskevat alustavat tiedot ovat saatavilla noin seitsemän kuukauden kuluttua tilastovuoden päättymisestä FAO:n tietokannasta ja lopulliset tiedot noin 13 kuukauden kuluttua. Organisaatiot julkaisevat tietoja myös omissa tietokannoissaan ja julkaisuissaan ja useimmiten UNECE pystyy julkaisemaan tilastot nopeammalla aikataululla kuin FAO. Kansainvälisissä hakkuu- ja ulkomaankauppatilastoissa raakapuun määrät ilmoitetaan kuorettomina tilavuuksina ja metsävarat kuorellisina tilavuuksina. Suomen kansallisissa tilastoissa sekä pystypuusto että hakatut määrät ilmoitetaan kuorellisina. 410 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2011

7 Kansainvälisiä metsätilastoja 13 Kansainvälisten hakkuutilastojen luotettavuuteen tulee suhtautua varauksella. Esimerkiksi kehitysmaiden puuston hakkuista (etenkin polttopuu) ei usein löydy tilastotietoja, jolloin joudutaan turvautumaan FAO:n asiantuntijoiden arvioihin. Sen sijaan ulkomaankauppatilastojen vienti- ja tuontiluvut ovat luotettavampia, koska ne perustuvat yleensä tulliasiakirjoihin. Metsäsektorin työllisyys- ja kansantuoteosuustilastot Taulukossa esitetyt tiedot Euroopan unionin metsäsektorin työllisistä ovat peräisin Eurostatin tietokannasta ja ne perustuvat Eurostatin työvoimatutkimukseen (Labour force survey). Taulukon tiedot ovat kansantalouden tilinpidon toimialaluokittaisesta Eurostatin tietokannasta (National Accounts detailed breakdowns). Käytetty metsäsektorin toimialaluokitus, NACE (Nomenclature générale des Activités économiques dans les Communautés européennes), perustuu EU:n toimialaluokitukseen. Suomen kansallinen versio siitä on TOL. Toimialaluokitusta on kuvattu tarkemmin luvussa 12. Taulukossa on käytössä NACEn uudistettu versio (NACE Rev. 2), kun taulukon jaottelu perustuu varhempaan, NACE Rev. 1.1:een. Raakapuun kansainväliset hintatilastot Taulukoissa esitetään raakapuun hankintahintojen aikasarjoja muutamista Euroopan maista. Raakapuun hintatilastojen keskinäistä vertailtavuutta heikentää se, että eri maissa kauppatavat, mittayksiköt, puulajit sekä eri puutavaralajien mitta- ja laatuvaatimukset poikkeavat toisistaan. Tämän vuoksi hintasarjoja tulisikin käyttää lähinnä maiden sisäisen hintakehityksen arviointiin. Kansainvälisiä raakapuun hintoja tilastoidaan säännöllisesti YK:n Euroopan talouskomission Puutavarakomitean ylläpitämässä Price Database -tietokannassa. Metlan ylläpitämässä Metinfo Tilastopalvelussa on saatavilla raakapuun hintatietoja eräistä Itämeren alueen maista. Kirjallisuus Literature Global Forest Resources Assessment 2010 [verkkojulkaisu]. Main report. FAO Forestry Paper 163. FAO, Rome p. Saatavissa: State of Europe s Forests Status and Trends in Sustainable Forest Management in Europe [verkkojulkaisu]. Ministerial Conference on the Protection of Forests in Europe, Forest Europe Liaison Unit Oslo. 337 s. Saatavissa: State of the World s Forests 2009 [verkkojulkaisu]. Food and Agriculture Organization of the United Nations. Rome, p. Saatavissa: FAO Yearbook of Forest Products 2009 [verkkojulkaisu]. FAO Forestry Series No. 44. FAO Statistics Series 200. FAO, Rome, p. Saatavissa: Muut tietolähteet Other sources of information Bundesamt für Umwelt BAFU, Wald und Holz (Federal Office for the Environment FOEN, Forest and Timber, Switzerland), Bundesministerium für Land- und Forstwirtschaft, Umwelt und Wasserwirtschaft (Federal Ministry of Agriculture, Forestry, Environment and Water Management, Austria), forst.lebensministerium.at Eurostat online database [viitattu ja ], epp. eurostat.ec.europa.eu/portal/page/portal/eurostat/home Global Forest Resources Assessment 2005, ForesSTAT [viitattu ], faostat.fao.org/site/626/default.aspx#ancor Metinfo Tilastopalvelu, Riigimetsa Majandamise Keskus (State Forest Management Centre, Estonia), Skogsstyrelsen (Swedish Forest Agency), Statistisk sentralbyrå (Statistics Norway), ECB, European Central Bank, Tilastokeskus, tilastotietokannat, pxweb2.stat.fi/database/kansainvalisen_tiedon_tietokanta/databasetree_fi.asp UNECE Timber Committee, live.unece.org/forests/welcome.html Valstybinė miškotvarkos institutas (State Forest Service, Lithuania), Metsätilastollinen vuosikirja

8 13 International forest statistics Metsäpinta-ala Forest land area milj. ha mill. ha Puuston tilavuus Growing stock volume mrd. m³ bill. m³ Muut Other Kiina China 809 Venäjä Russia 520 Brasilia Brazil 310 Kanada 304 Canada Yhdysvallat USA Muut Other 204 Kongon dem. tasav. Congo Dem. Republic Kanada Canada Brasilia Brazil 82 Yhdysvallat USA Venäjä Russia Lähde Source: Global Forest Resources Assessment 2010, FAO Kuva 13.1 Metsä- ja puuvaroiltaan suurimmat maat Figure 13.1 Countries with largest forest areas and growing stock volumes Viro Kreikka Suomi Slovakia Italia Luxemburg Romania Kypros Bulgaria Liettua Tanska Slovenia Alankomaat Tsekki Puola Ruotsi Latvia Unkari Ranska Belgia Saksa Portugali Malta Itävalta Irlanti Espanja Britannia Euroopan unioni EU27 Estonia Greece Finland Slovakia Italy Luxembourg Romania Cyprus Bulgaria Lithuania Denmark Slovenia The Netherlands Czech Republic Poland Sweden Latvia Hungary France Belgium Germany Portugal Malta Austria Ireland Spain United Kingdom The European Union EU % Lähde Source: State of Europe s Forests 2011 Kuva 13.2 Tiukasti suojeltujen metsien (MCPFE luokka 1.1) osuus metsäpinta-alasta EU-maissa 2010 Figure 13.2 Proportion of strictly protected forests (MCPFE Class 1.1) of total forest area in EU countries, Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2011

13 Kansainvälisiä metsätilastoja

13 Kansainvälisiä metsätilastoja 13 Kansainvälisiä metsätilastoja Maailmassa on metsiä hieman yli neljä miljardia hehtaaria ja ne peittävät maapallon maapintaalasta kolmanneksen. Metsäpinta-alaltaan suurimmat maat ovat Venäjä, Brasilia

Lisätiedot

13 Kansainvälisiä metsätilastoja

13 Kansainvälisiä metsätilastoja 13 Kansainvälisiä metsätilastoja Maailmassa on metsiä hieman yli neljä miljardia hehtaaria, ja ne peittävät maapallon maapintaalasta kolmanneksen. Metsäpinta-alaltaan suurimmat maat ovat Venäjä, Brasilia

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa maittain 2012

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa maittain 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 43/2013 Metsäteollisuuden ulkomaankauppa maittain 2012 8.11.2013 Aarre Peltola Puun tuonti 10 miljoonaa kuutiometriä ja metsäteollisuustuotteiden

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa maittain 2011

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa maittain 2011 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 43/2012 Metsäteollisuuden ulkomaankauppa maittain 2011 24.10.2012 Aarre Peltola Puun tuonti 10,5 miljoonaa kuutiometriä ja metsäteollisuustuotteiden

Lisätiedot

Sisällys. 1. Energiatehokkuudesta. 2. Energiatehokkuusindikaattorit kansantalouden makrotasolla

Sisällys. 1. Energiatehokkuudesta. 2. Energiatehokkuusindikaattorit kansantalouden makrotasolla Sisällys 1. Energiatehokkuudesta. Energiatehokkuusindikaattorit kansantalouden makrotasolla 3. Hiilidioksidipäästöihin vaikuttavia tekijöitä dekompositioanalyysi 4. Päätelmiä Energiatehokkuudesta Energiatehokkuuden

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, lokakuu 2014

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, lokakuu 2014 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 1/2015 TILASTO: Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, lokakuu 2014 15.1.2015 Aarre Peltola TILASTO Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, lokakuu 2014 15.1.2015 Aarre Peltola

Lisätiedot

vuoden aikana entinen puun tuontiennätys

vuoden aikana entinen puun tuontiennätys A JI Metsäteollisuuden ulkomaankauppa maittain 2004 JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Toimittaja: Aarre Peltola 8.7.2005 781 Puun tuonti paisui

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012 Yöpymiset + 12,5 % tammi-huhtikuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (33.900) lisääntyivät tammi-huhtikuussa 12,5 % edellisvuodesta. Kasvua

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012 Yöpymiset + 0,4 % tammi-marraskuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (116.500) lisääntyivät tammi-marraskuussa 0,4 % edellisvuodesta. Kasvua

Lisätiedot

Suomen biokapasiteetti ja sen. Prof. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus

Suomen biokapasiteetti ja sen. Prof. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Suomen biokapasiteetti ja sen kestävä ä käyttö Prof. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Suomen kestävän kehityksen toimikunta 4 / 2010 Suomen ekologisen jalanjäljen ja biokapasiteetin kehitys Lähde: Global

Lisätiedot

Markkinaraportti / elokuu 2015

Markkinaraportti / elokuu 2015 Markkinaraportti / elokuu 2015 Yöpymiset yli 6 % nousussa Yöpymiset lisääntyivät Helsingissä elokuussa yli 6 % vuoden takaisesta. Yöpymismäärä, 407.100, oli kaikkien aikojen elokuun ennätys. Kotimaasta

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja Lokakuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja Lokakuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja Lokakuu 2012 Yöpymiset + 0,4 % tammi-lokakuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (107.600) lisääntyivät tammi-lokakuussa 0,4 % edellisvuodesta. Kasvua tuli

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunta. mahdollinen yhtälö 1.1 5.2.2003

Hyvinvointiyhteiskunta. mahdollinen yhtälö 1.1 5.2.2003 1. HYVINVOINTIYHTEISKUNTA MAHDOLLINEN YHTÄLÖ BKT:n vuosimuutos 1988 21... 1.2 T&K-panosten osuus bruttokansantuotteesta... 1.3 T&K-toiminnan osuus BKT:sta eräissä maissa... 1.4 T&K-henkilöstön osuus työssäkäyvistä

Lisätiedot

Markkinaraportti / lokakuu 2010

Markkinaraportti / lokakuu 2010 Markkinaraportti / lokakuu 21 Yöpymiset lisääntyivät lokakuussa Sekä kotimaasta että ulkomailta saapuneiden yöpymisten määrä jatkoi kasvuaan Helsingissä myös lokakuussa. Erityisen voimakkaasti lisääntyivät

Lisätiedot

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa 24.9.2013 Pääekonomisti Jukka Palokangas Maailmantalouden kasvunäkymät vuodelle 2014 (ennusteiden keskiarvot koottu syyskuussa

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja tammikuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja tammikuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja tammikuu 2012 Yöpymiset + 31 % tammikuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (3.600) lisääntyivät tammikuussa 30,7 % vuoden 2011 tammikuuhun verrattuna.

Lisätiedot

Markkinaraportti / heinäkuu 2010

Markkinaraportti / heinäkuu 2010 Markkinaraportti / heinäkuu 21 Yöpymismäärissä merkittävää kasvua heinäkuussa Yöpymiset Helsingin majoitusliikkeissä lisääntyivät heinäkuussa 18,2 % edellisvuoden heinäkuusta. Lisäystä tuli sekä kotimaasta

Lisätiedot

Markkinaraportti / toukokuu 2015

Markkinaraportti / toukokuu 2015 Markkinaraportti / toukokuu 2015 Yöpymiset 3,5 % miinuksella Yöpymiset vähenivät Helsingissä toukokuussa 3,5 % vuoden takaisesta. Kotimaasta tulleiden yöpymiset vähenivät runsaat viisi prosenttia ja ulkomailta

Lisätiedot

Markkinaraportti / tammikuu 2011

Markkinaraportti / tammikuu 2011 Markkinaraportti / tammikuu 211 Yöpymiset lisääntyivät tammikuussa 9 % Matkailu vilkastui Helsingissä yöpymisissä mitattuna tammikuussa 211 sekä koti- että vientimarkkinoilla. Nousua kirjattiin sekä vapaa-ajan

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja heinäkuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja heinäkuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja heinäkuu 2012 Yöpymiset + 4 % tammi-heinäkuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (72.400) lisääntyivät tammi-heinäkuussa 3,9 % edellisvuodesta. Kasvua tuli

Lisätiedot

11 Metsäteollisuuden ulkomaankauppa

11 Metsäteollisuuden ulkomaankauppa 11 Metsäteollisuuden ulkomaankauppa Suomeen tuotiin puuta 10,2 miljoonaa kuutiometriä vuonna 2012, ja sillä katettiin 17 prosenttia Suomen metsäteollisuuden puun hankinnasta. Puutavaralajeista eniten tuli

Lisätiedot

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kansantalouden kehityskuva Talouden rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Suomen talous vuonna 21 euroalueen keskimääräiseen verrattuna Euroalue Suomi Työttömyys, % 12 1 8 6 4 Julkisen

Lisätiedot

Maailman valutuotanto

Maailman valutuotanto Maailman valutuotanto Yhteenveto Modern Castings-lehden ja American Foundry Society (AFS) - yhdistyksen tilastoimista luvuista vuosilta 2004, 2006, 2008, 2010 ja 2012 Tuula Höök 9.9.2014 Tilastoinnissa

Lisätiedot

Metsien luonnontuotteet ja luomu. Rainer Peltola, MTT Rovaniemi / LAPPI LUO

Metsien luonnontuotteet ja luomu. Rainer Peltola, MTT Rovaniemi / LAPPI LUO Metsien luonnontuotteet ja luomu Rainer Peltola, MTT Rovaniemi / LAPPI LUO Keruuluomu / luomukeruu Luonnonmarjat ja -sienet ovat luomua, jos ne on kerätty erikseen määritellyiltä luomukeruualueilta Keruualueeksi

Lisätiedot

Suomi ja suomalaiset yritykset globaalitaloudessa keiden kanssa kilpailemme tulevaisuudessa?

Suomi ja suomalaiset yritykset globaalitaloudessa keiden kanssa kilpailemme tulevaisuudessa? Suomi ja suomalaiset yritykset globaalitaloudessa keiden kanssa kilpailemme tulevaisuudessa? Pekka Ylä-Anttila ETLA ja Etlatieto Oy ELKOM 07 - ECT Forum 5.9.07 Esityksen teemat Mitä maailmantaloudessa

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa Kauppa 2011 Handel Trade Metsäteollisuuden ulkomaankauppa Kuvio 1. Suomen metsäteollisuusvienti ja tuonti v. 2004-2011(1-3) 13 12 11 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Mrd. e 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2010

Lisätiedot

KOTKAN-HAMINAN SEUTU. MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 13.6.2013 Huhtikuu. Kotka venäläisyöpymisissä Jonsuun ja Jyväskylän. Alkuvuoden yöpymiset + 11 %

KOTKAN-HAMINAN SEUTU. MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 13.6.2013 Huhtikuu. Kotka venäläisyöpymisissä Jonsuun ja Jyväskylän. Alkuvuoden yöpymiset + 11 % KOTKAN-HAMINAN SEUTU MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 13.6.2013 Huhtikuu Alkuvuoden yöpymiset + 11 % Kotkan-Haminan seudun majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (40.800) lisääntyivät tammi-huhtikuussa 11,4

Lisätiedot

Markkinaraportti / tammikuu 2010

Markkinaraportti / tammikuu 2010 Markkinaraportti / tammikuu 21 Yöpymisissä pientä laskua edelleen Helsingin majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset vähenivät tammikuussa edelleen jonkin verran (- 6., - 2,7 %). Vuoden 29 tammikuussa

Lisätiedot

VANTAA Matkailun tunnuslukuja

VANTAA Matkailun tunnuslukuja VANTAA Matkailun tunnuslukuja Kesäkuu 212 www.vantaa.fi/yrityspalvelut Yöpymiset ulkomailta kesäkuussa + 8 % Vantaan majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (72.3) lisääntyivät kesäkuussa edellisvuodesta

Lisätiedot

Tj Leif Fagernäs: Työehdot Suomessa ja kilpailijamaissa. EK-elinkeinopäivä Jyväskylä 15.9.2005

Tj Leif Fagernäs: Työehdot Suomessa ja kilpailijamaissa. EK-elinkeinopäivä Jyväskylä 15.9.2005 Tj Leif Fagernäs: Työehdot Suomessa ja kilpailijamaissa EK-elinkeinopäivä Jyväskylä 15.9.2005 Työvoimakustannukset EU-maissa 2005 Teollisuuden työntekijät Tanska Saksa Belgia Suomi Alankomaat Ruotsi Itävalta

Lisätiedot

Maapallon kehitystrendejä (1972=100)

Maapallon kehitystrendejä (1972=100) Maapallon kehitystrendejä (1972=1) Reaalinen BKT Materiaalien kulutus Väestön määrä Hiilidioksidipäästöt Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä

Lisätiedot

Suosituimmat kohdemaat

Suosituimmat kohdemaat Suosituimmat kohdemaat Maakuntanro Maakunta Kohdemaa Maakoodi sum_lah_opisk 21 Ahvenanmaa - Kreikka GR 3 Åland Italia IT 3 Turkki TR 2 Saksa DE 1 09 Etelä-Karjala Venäjä RU 328 Britannia GB 65 Ranska FR

Lisätiedot

MEKIN UUDET HAASTEET. Keski-Suomen matkailuparlamentti Jyväskylä 29.11.2006. Pirkko Perheentupa Matkailun edistämiskeskus

MEKIN UUDET HAASTEET. Keski-Suomen matkailuparlamentti Jyväskylä 29.11.2006. Pirkko Perheentupa Matkailun edistämiskeskus MEKIN UUDET HAASTEET Keski-Suomen matkailuparlamentti Jyväskylä 29.11.2006 Pirkko Perheentupa Matkailun edistämiskeskus MEKin uudet tehtävät 2007 Yhtenäistää ja selkeyttää Suomen matkailullista kokonaiskuvaa

Lisätiedot

11 Metsäteollisuuden ulkomaankauppa

11 Metsäteollisuuden ulkomaankauppa 11 Metsäteollisuuden ulkomaankauppa Suomeen tuotiin vuonna 2010 puuta 12,3 miljoonaa kuutiometriä, mikä oli kolmanneksen enemmän kuin vuotta aiemmin. Tuonnin lisääntymisestä huolimatta määrä oli pienin

Lisätiedot

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100)

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100) Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä EU-15 Uudet EU-maat 195 196 197 198 199 2 21 22 23 24 25 Eräiden maiden ympäristön kestävyysindeksi

Lisätiedot

Tilastokeskuksen asiakasaamu kirjastoille ja tietopalveluille 3.12.2009. Kansainväliset hintavertailut Harri Kananoja

Tilastokeskuksen asiakasaamu kirjastoille ja tietopalveluille 3.12.2009. Kansainväliset hintavertailut Harri Kananoja Tilastokeskuksen asiakasaamu kirjastoille ja tietopalveluille 3.12.2009 Kansainväliset hintavertailut Harri Kananoja KANSAINVÄLINEN HINTAVERTAILU = OSTOVOIMAPARITEETTIOHJELMA 1. Mihin ostovoimapariteetteja

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, tammikuu 2014

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, tammikuu 2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, tammikuu 2014 13/2014 14.4.2014 Aarre Peltola Metsäteollisuustuotteiden vienti käynnistyi tammikuussa

Lisätiedot

Suomalaisen kilpailukyvyn analyysi missä ollaan muualla edellä? Leena Mörttinen/EK 6.6.2013

Suomalaisen kilpailukyvyn analyysi missä ollaan muualla edellä? Leena Mörttinen/EK 6.6.2013 Suomalaisen kilpailukyvyn analyysi missä ollaan muualla edellä? Leena Mörttinen/EK 6.6.2013 Suomi on pieni avotalous, joka tarvitsee dynaamisen kilpailukykyisen yrityssektorin ja terveet kotimarkkinat

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut 22.9.2

Lisätiedot

Markkinaraportti / heinäkuu

Markkinaraportti / heinäkuu VII / 25 HELSINGIN MATKAILUN TUNNUSLUKUJA Markkinaraportti / heinäkuu Matkailu Venäjältä ja Virosta kasvanut voimakkaasti Venäjältä ja Virosta Helsinkiin suuntautuvan matkailun kasvu jatkuu. Venäjän talouden

Lisätiedot

VANTAA Matkailun tunnuslukuja

VANTAA Matkailun tunnuslukuja VANTAA Matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2010 www.vantaa.fi/yrityspalvelut Yöpymiset marraskuussa 21 %:n kasvussa Vantaan majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (63.200) lisääntyivät marraskuussa edellisvuodesta

Lisätiedot

Teema 1: Globaali todellisuus

Teema 1: Globaali todellisuus Teema 1: Globaali todellisuus 1. Maailman metsävarat 2. Maailman metsäteollisuus Tavoite: Auttaa asemoimaan Suomi metsämaana maapallon mittakaavassa 1. Maailman metsävarat Maailman metsät ja kasvillisuusvyöhykkeet

Lisätiedot

Yöpymiset kuukausittain Helsingissä

Yöpymiset kuukausittain Helsingissä XII / HELSINGIN MATKAILUN TUNNUSLUKUJA Yöpymisten lasku jatkui joulukuussa Matkailu väheni Helsingissä joulukuussa rekisteröityjen majoitusliikkeiden yöpymisissä mitattuna 4,6 %. Kotimaan yöpymiset vähenivät

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 19 1998 ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Maksujärjestelmäsimulaattori SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND

Maksujärjestelmäsimulaattori SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND Maksujärjestelmäsimulaattori 10.12.2013 Tatu Laine Sisältö Maksutapahtuma maksujärjestelmässä BoF-PSS2 simulaattorin historia Maksujärjestelmän simulointi Kysymyksiä, joihin maksujärjestelmäsimulaattori

Lisätiedot

Alihankinta 2014 -messut Teema koneenrakentaminen. 18.9.2014 Petri Katajamäki ja Pekka Lappalainen

Alihankinta 2014 -messut Teema koneenrakentaminen. 18.9.2014 Petri Katajamäki ja Pekka Lappalainen Alihankinta 2014 -messut Teema koneenrakentaminen 18.9.2014 Petri Katajamäki ja Pekka Lappalainen DEMOGRAFIA Lähde: Statista 2013 Koko 357 092 km2 (1,05 x Suomi) 82,4 miljoonaa asukasta (15,8 x Suomi)

Lisätiedot

Metsäteollisuuden vienti Suomesta 2003 Arvo 11 mrd. EUR

Metsäteollisuuden vienti Suomesta 2003 Arvo 11 mrd. EUR 1 Metsäteollisuuden vienti Suomesta 2003 Arvo 11 mrd. EUR Eurooppa Aasia 77 % 11 % Muut 16 % Pohjois-Amerikka Afrikka Latin. Amerikka 7 % 2 % 1 % USA 7 % Oseania Päämarkkinamaat Saksa 1 % 18 % Muu Eurooppa

Lisätiedot

13 KANSAINVÄLISIÄ METSÄTILASTOJA

13 KANSAINVÄLISIÄ METSÄTILASTOJA 13 KANSAINVÄLISIÄ METSÄTILASTOJA Kansainväliset metsätilastot perustuvat pääosin FAO:n tilastotuotantoon. Luvun rungon muodostavat taulukot maailman metsävaroista sekä metsäteollisuustuotteiden tuotannosta

Lisätiedot

Seitsemän miljardia? Väestölaskenta 2010 Suomessa, Euroopassa ja maailmassa

Seitsemän miljardia? Väestölaskenta 2010 Suomessa, Euroopassa ja maailmassa Seitsemän miljardia? Väestölaskenta 2010 Suomessa, Euroopassa ja maailmassa Tilastokeskuksen asiakasaamu 1.12.2011 Tilastokeskus Väestölaskenta tehdään lähes kaikissa maailman maissa 2010/2011 (2005-2014

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ulkomaalaiset Suomessa Yliaktuaari, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiallista näkökulmaa ulkomaalaisuuteen Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaisten hedelmällisyys

Lisätiedot

Markkinaraportti / heinäkuu 2011

Markkinaraportti / heinäkuu 2011 Markkinaraportti / heinäkuu 211 Helsingin matkailuvuosi ennätysvauhdissa Myös heinäkuussa päästiin Helsingissä asetettuun yöpymisten kasvutavoitteeseen, joka + 4 % kuukaudessa. Yöpymistilastot osoittivat

Lisätiedot

Nuorisotyöttömyys Euroopassa. Eurooppafoorumi: Työläisten Eurooppa, Tampere, 6.9.2013 Liisa Larja (liisa.larja@stat.fi)

Nuorisotyöttömyys Euroopassa. Eurooppafoorumi: Työläisten Eurooppa, Tampere, 6.9.2013 Liisa Larja (liisa.larja@stat.fi) Nuorisotyöttömyys Euroopassa Eurooppafoorumi: Työläisten Eurooppa, Tampere, 6.9.2013 Liisa Larja (liisa.larja@stat.fi) 2 Talouskriisin vaikutus nuorisotyöttömyyteen (15-24 v.) 25,0 20,0 15,0 23,3 20,1

Lisätiedot

PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN?

PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN? PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN? Jouni Välijärvi, professori Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto EDUCA 2014 Helsinki 25.1.2014 30.1.2014 Suomalaisnuorten osaaminen

Lisätiedot

KOTKAN-HAMINAN SEUTU. MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 22.3.2013 Tammikuu. Kotka venäläisyöpymisissä Jyväskylän ja Kuopion seudun edellä

KOTKAN-HAMINAN SEUTU. MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 22.3.2013 Tammikuu. Kotka venäläisyöpymisissä Jyväskylän ja Kuopion seudun edellä KOTKAN-HAMINAN SEUTU MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 22.3.2013 Tammikuu Yöpymiset ulkomailta + 28 % tammikuussa Kotkan-Haminan seudun majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (10.500) lisääntyivät tammikuussa

Lisätiedot

VANTAA Matkailun tunnuslukuja

VANTAA Matkailun tunnuslukuja VANTAA Matkailun tunnuslukuja Marraskuu 211 www.vantaa.fi/yrityspalvelut Yöpymiset kotimaasta + 5 % marraskuussa Vantaan majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (65.3) lisääntyivät marraskuussa edellisvuodesta

Lisätiedot

Suomen energiapoliittiset sitoumukset: vaatimuksia ja mahdollisuuksia

Suomen energiapoliittiset sitoumukset: vaatimuksia ja mahdollisuuksia Suomen energiapoliittiset sitoumukset: vaatimuksia ja mahdollisuuksia Enterprise Forum, 5.11.2009 Maria Kopsakangas-Savolainen 1 Euroopan unionin energiapolitiikka Euroopan yhteisöjen komission (2007)

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden vientiraportti. Report on Finnish Technology Industry Exports

Teknologiateollisuuden vientiraportti. Report on Finnish Technology Industry Exports Teknologiateollisuuden vientiraportti Viimeinen havainto toukokuu 10 Report on Finnish Technology Industry Exports Last observation May 10 Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta Export of Technology

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, maaliskuu 2014

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, maaliskuu 2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, maaliskuu 2014 24/2014 5.6.2014 Aarre Peltola Metsäteollisuustuotteiden vienti kasvussa maaliskuussa

Lisätiedot

Työvoimakustannustaso eri maissa 2003 "10 kärjessä", teollisuuden työntekijät, euroa/tunti

Työvoimakustannustaso eri maissa 2003 10 kärjessä, teollisuuden työntekijät, euroa/tunti Työvoimakustannustaso eri maissa 2003 "10 kärjessä", teollisuuden työntekijät, euroa/tunti Norja Saksa (länsi) Tanska Sveitsi Belgia Alankomaat Itävalta Ruotsi Yhdysvallat 28,56 28,39 26,72 25,03 24,50

Lisätiedot

Sirpa Rajalin. tutkijaseminaari

Sirpa Rajalin. tutkijaseminaari Sirpa Rajalin 35. Liikenneturvallisuusalan tutkijaseminaari Helsingissä 20.5.2010 2010 Tieliikenteessä kuolleet 100 000 asukasta kohden eräissä maissa 2008 0 5 10 15 20 25 Islanti Iceland Malta Malta

Lisätiedot

kultakolikko.fi - kultakolikkotaulukko 2011-07

kultakolikko.fi - kultakolikkotaulukko 2011-07 Maa Nimellisarvo Lyönti- Kolikon paino Kulta- vuosi pitoisuus unssia Suomi 10 Markkaa 1879-1913 3,2258 0,9000 0,0933 2,903 (Finland) 20 Markkaa 1878-1913 6,4516 0,9000 0,1867 5,806 100 Markkaa 1926 4,2105

Lisätiedot

Mihin menet Venäjä? Iikka Korhonen Suomen Pankki Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT) 11.12.2012 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND

Mihin menet Venäjä? Iikka Korhonen Suomen Pankki Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT) 11.12.2012 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND Mihin menet Venäjä? Iikka Korhonen Suomen Pankki Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT) 11.12.2012 Esityksen rakenne 1. Venäjän talouden kansallisia erikoispiirteitä 2. Tämän hetken talouskehitys 3.

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 214 27.2.215 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-214 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Lihavuuden kustannuksia. Markku Pekurinen, osastojohtaja, tutkimusprofessori

Lihavuuden kustannuksia. Markku Pekurinen, osastojohtaja, tutkimusprofessori Lihavuuden kustannuksia Markku Pekurinen, osastojohtaja, tutkimusprofessori Lihavuus Monien sairauksien riskitekijä Väestötasolla nopeasti yleistyvä ongelma Taloudellisista vaikutuksista lisääntyvästi

Lisätiedot

VANTAA MATKAILUN TUNNUSLUKUJA

VANTAA MATKAILUN TUNNUSLUKUJA VANTAA MATKAILUN TUNNUSLUKUJA MAALISKUU 2015 vantaa.fi YÖPYMISET 3 % MIINUKSELLA MAALISKUUSSA Vantaan majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (65.400) vähenivät maaliskuussa edellisvuodesta 2,7 %. Miinus

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 25.9.2013

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 25.9.2013 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitetty 25.9.213 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Tanska Viro Slovenia Romania Liettua Ranska EU 27 Espanja Kreikka Saksa Italia Bulgaria Irlanti Puola Iso-Britannia

Lisätiedot

Nuorten työttömyys -faktaa ja fiktiota

Nuorten työttömyys -faktaa ja fiktiota Nuorten työttömyys -faktaa ja fiktiota Ulla Hämäläinen Johtava tutkija Sosiaaliturvan ABC toimittajille 31.5.2012 Nuorten työttömyysaste Euroopassa Työttömyysaste ikäryhmittäin Suomessa 1995-2011 % 40

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2013. 7.2.2014 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2013. 7.2.2014 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 213 7.2.214 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-213 mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 Kauppatase Tuonti Vienti

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitys 26.6.2009

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitys 26.6.2009 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitys 26.6.29 Uusiutuvien osuus energian loppukulutuksesta (EU-27) 25 ja tavoite 22 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Viro Romania Tanska Slovenia Liettua EU

Lisätiedot

Maatalouden energiankulutus Suomessa ja Euroopassa

Maatalouden energiankulutus Suomessa ja Euroopassa Ainutlaatuinen energiaseminaari Hämeenlinna 11.12.2013 Maatalouden energiankulutus Suomessa ja Euroopassa Hannu Mikkola Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos 12.12.2013 1 Maatilan energiankulutus

Lisätiedot

Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan

Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan Muuttuva Venäjä -metsäseminaari Joensuu 7.5.21 Jari Viitanen Metla Sisällys Raakapuun vienti Venäjältä 1992 28 Venäläisen raakapuun viennin globaali jakautuminen

Lisätiedot

4. KORKEA VEROTUS VIE MITALISIJAN HYVINVOINTIKILPAILUSSA

4. KORKEA VEROTUS VIE MITALISIJAN HYVINVOINTIKILPAILUSSA 4. KORKEA VEROTUS VIE MITALISIJAN HYVINVOINTIKILPAILUSSA Bruttoveroaste Suomessa... 4.2 Efektiivinen tuloveroaste eräissä maissa 21... 4.3 Tuloveroprosentit tulotasoittain 22... 4.4 Tuloveroprosentit 22

Lisätiedot

Kansaianvälinen aikuistutkimus PIAAC 2012

Kansaianvälinen aikuistutkimus PIAAC 2012 1 AIKUISKOULUTUS MARGINAALISTA KESKIÖÖN KVS140-Juhlavuoden seminaari Helsinki 21.3.2014 Kansaianvälinen aikuistutkimus PIAAC 2012 Antero Malin Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto 2 Kansainvälinen

Lisätiedot

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Joulukuu 2010 Työmarkkinasektori EK

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Joulukuu 2010 Työmarkkinasektori EK Työaika Suomessa ja muissa maissa Joulukuu 2010 EK Säännöllisen vuosityöajan pituus 1910-2010 Teollisuuden työntekijät päivätyössä 3000 2800 2600 2400 2200 Tuntia vuodessa Vuosityöajan pituus: vuonna 1920

Lisätiedot

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Talous tutuksi - Tampere Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Maailmantalouden kehitys 2 Bruttokansantuotteen kasvussa suuria eroja maailmalla Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 125

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2013. 29.8.2014 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2013. 29.8.2014 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 213 29.8.214 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-213 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma?

Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma? Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma? 18.5.2016 Sijoitusten jakaminen eri kohteisiin Korot? Osakkeet? Tämä on tärkein päätös! Tilanne nyt Perustilanne Perustilanne Tilanne nyt KOROT neutraalipaino OSAKKEET

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden vientiraportti. Report on Finnish Technology Industry Exports

Teknologiateollisuuden vientiraportti. Report on Finnish Technology Industry Exports Teknologiateollisuuden vientiraportti Viimeinen havainto kesäkuu 10 Report on Finnish Technology Industry Exports Last observation June 10 Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta Export of Technology

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 18.11.2014

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 18.11.2014 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitetty 18.11.214 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Tanska Viro Slovenia Romania Liettua Ranska EU 27 Espanja Kreikka Saksa Italia Bulgaria Irlanti Puola Iso-Britannia

Lisätiedot

Lentoliikenteen taloudellinen merkitys Suomelle

Lentoliikenteen taloudellinen merkitys Suomelle Lentoliikenteen taloudellinen merkitys Suomelle Oxford Economics yhteenveto Helsinki 2012 To represent, lead and serve the airline industry Lentoliikenne : Taloudellisen kasvun perusta On kustannustehokasta

Lisätiedot

Kaikki myyntilaskut sähköisenä yhden operaattorin kautta. Merja Hauskamaa, ISS Palvelut, Taloushallinto

Kaikki myyntilaskut sähköisenä yhden operaattorin kautta. Merja Hauskamaa, ISS Palvelut, Taloushallinto Kaikki myyntilaskut sähköisenä yhden operaattorin kautta Merja Hauskamaa, ISS Palvelut, Taloushallinto ISS Suomessa ja maailmalla Maailmalla Perustettu 1901 Tanskassa Toimimme 53 maassa Työllistämme 534

Lisätiedot

Mäntyöljykyllästys vaihtoehto kreosootille?

Mäntyöljykyllästys vaihtoehto kreosootille? 28.5.2014 1 Mäntyöljykyllästys vaihtoehto kreosootille? Lieksan Puuakatemia seminaari Puun käytön laaja-alaistaminen Janne Monni, vtj, Iivari Mononen Oy 20.-21.5.2014 Lieksa 28.5.2014 2 Esityksen sisältö

Lisätiedot

Yöpymiset matkan tarkoituksen mukaan Bednights spent by purpose of visit. Amma in lii yvät Business

Yöpymiset matkan tarkoituksen mukaan Bednights spent by purpose of visit. Amma in lii yvät Business LOKAKUU 2015 Yöpymiset lokakuussa 8 % plussalla Vantaan majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (78.100) lisääntyivät lokakuussa edellisvuodesta 8,0 %. Kasvu tuli kokonaan ko maasta (54.300, + 12,9

Lisätiedot

EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? http://www.eubionet.net

EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? http://www.eubionet.net EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? Eija Alakangas, VTT EUBIONET III, koordinaattori http://www.eubionet.net Esityksen sisältö Bioenergian tavoitteet vuonna

Lisätiedot

Tasavallan presidentin asetus

Tasavallan presidentin asetus Tasavallan presidentin asetus Suomen ulkomaanedustustojen sijaintipaikoista ja konsulipalveluiden järjestämisestä ulkoasiainhallinnossa Tasavallan presidentin päätöksen mukaisesti säädetään ulkoasiainhallintolain

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 80 % Suomi 75 70 65 60 EU-15 Suomi (kansallinen) 55 50 80 82 84 86 88 90 92 94 96 98 00 02 9.9.2002/SAK /TL Lähde: European Commission;

Lisätiedot

ICC Open Market Index 2013. Ennakkotiedot 10.5.2013 ICC OPEN MARKET 2013 INDEX

ICC Open Market Index 2013. Ennakkotiedot 10.5.2013 ICC OPEN MARKET 2013 INDEX ICC Open Market Index 2013 Ennakkotiedot 10.5.2013 ICC OPEN MARKET 2013 INDEX ICC OPEN MARKET INDEX INTRO ICC OPEN MARKET INDEX 2013 Tausta Talouden taantumassa yrityselämässä koettiin huolta markkinoilla

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 8 % Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 7 Suomi 65 6 55 5 45 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 16.5.23/SAK /TL Lähde: European Commission 2 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15 15

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

Tuhkarokko- ja sikotautiepidemoita Euroopassa

Tuhkarokko- ja sikotautiepidemoita Euroopassa Tuhkarokko- ja sikotautiepidemoita Euroopassa Labqualityn neuvottelukokous 17.10.2008 Irja Davidkin Tuhkarokko ja sikotauti virusten aiheuttamia lastentauteja, jotka ennen rokotuksia esiintyivät epidemioina

Lisätiedot

VANTAA Matkailun tunnuslukuja

VANTAA Matkailun tunnuslukuja VANTAA Matkailun tunnuslukuja Joulukuu 213 www.vantaa.fi/elinkeinopalvelut Yöpymiset 2 % miinuksella vuonna 213 Vantaan majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (59.4) vähenivät joulukuussa edellisvuodesta

Lisätiedot

Yöpymiset matkan tarkoituksen mukaan Bednights spent by purpose of visit. Amma in lii yvät Business

Yöpymiset matkan tarkoituksen mukaan Bednights spent by purpose of visit. Amma in lii yvät Business SYYSKUU 2015 Yöpymiset syyskuussa 8,5 % plussalla Vantaan majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (70.000) lisääntyivät syyskuussa edellisvuodesta 8,5 %. Kasvusta suurin osa tuli ulkomailta (29.100,

Lisätiedot

Suhdannekatsaus. Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014

Suhdannekatsaus. Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014 Suhdannekatsaus Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014 Maailmantalouden iso kuva ? 160 140 120 100 80 USA:n talouden kehitystä ennakoivia indikaattoreita Vasen ast. indeksi 1985=100 Kuluttajien luottamusindeksi,

Lisätiedot

Market Report / June 2014

Market Report / June 2014 Market Report / June 214 Overnight stays increase slightly Overnight stays in Helsinki increased somewhat, or.6%, in June. Stays by foreign visitors were up 3.5%, while the domestic visitor segment fell

Lisätiedot

Metalliteollisuuden ulkomaankauppa

Metalliteollisuuden ulkomaankauppa Kauppa 2012 Handel Trade Metalliteollisuuden ulkomaankauppa 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Kuvio 1. Metalliteollisuuden tuotteiden ulkomaankauppa v. 2001 2012 (1-2) Mrd. euroa 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007

Lisätiedot

Riittääkö Aasian veto maailmantalouden pelastamiseen? Johtava asiantuntija Simo Karetie

Riittääkö Aasian veto maailmantalouden pelastamiseen? Johtava asiantuntija Simo Karetie Riittääkö Aasian veto maailmantalouden pelastamiseen? Johtava asiantuntija Simo Karetie Taloudelliset ulkosuhteet Aasia maailmantaloudessa - merkitys Suomelle Kasvumarkkinat Toimintaympäristö ja kauppajärjestelmän

Lisätiedot

Väestölaskennat Suomessa ja maailmalla

Väestölaskennat Suomessa ja maailmalla Väestölaskennat Suomessa ja maailmalla Tilastokeskuspäivä 26.1.2011 Jari Tarkoma Väestölaskentojen historiaa Suomessa (1) 1800-luvun jälkipuolella yhteiskunnan tietotarve lisääntyi mm. kaupungistumisen

Lisätiedot

Teollisuuden / Suomen kilpailukyky. 1.3.2016 Paikallinen sopiminen, Joensuu

Teollisuuden / Suomen kilpailukyky. 1.3.2016 Paikallinen sopiminen, Joensuu Teollisuuden / Suomen kilpailukyky 1.3.2016 Paikallinen sopiminen, Joensuu Toimintaympäristön ja yritysten kilpailukyky Suomessa on hyvä, jos: - yritysten tuotanto / liikevaihto kasvaa - vienti kasvaa

Lisätiedot

Tammi kesäkuu 2015 January June 2015 Yöpymiset matkan tarkoituksen mukaan - Bednights spent by purpose of visit

Tammi kesäkuu 2015 January June 2015 Yöpymiset matkan tarkoituksen mukaan - Bednights spent by purpose of visit KESÄKUU 2015 Yöpymiset kesäkuussa 4 % plussalla Vantaan majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (78.500) lisääntyivät kesäkuussa edellisvuodesta 4,3 %. Kasvu tuli kokonaan ko maasta (45.800, + 10,8

Lisätiedot