13 Kansainvälisiä metsätilastoja

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "13 Kansainvälisiä metsätilastoja"

Transkriptio

1 13 Kansainvälisiä metsätilastoja Maailmassa on metsiä hieman yli neljä miljardia hehtaaria, ja ne peittävät maapallon maapintaalasta kolmanneksen. Metsäpinta-alaltaan suurimmat maat ovat Venäjä, Brasilia ja Kanada, joiden yhteenlaskettu metsäpinta-ala kattaa noin 40 prosenttia maailman metsistä. Maapallon puuston kokonaistilavuudeksi on arvioitu 527 miljardia kuutiometriä. Tästä ylivoimaisesti suurin osa, lähes neljännes, kasvaa Brasiliassa. Euroopan unionin (28 jäsenmaata) metsäpintaala on 159 miljoonaa hehtaaria ja puuston tilavuus sen metsissä 25 miljardia kuutiometriä. Maailmantalouden tilanne jatkui vuonna 2013 epävarmana. Raakapuuta hakattiin 3,59 miljardia kuutiometriä, josta teollisuuden käyttöön 1,70 ja polttopuuksi 1,88 miljardia kuutiometriä. Vuoteen 2012 verrattuna teollisuuspuun hakkuumäärä kasvoi prosentin polttopuun määrän säilyessä ennallaan. Sahatavaraa tuotettiin kaikkiaan 414 miljoonaa kuutiometriä, mikä oli neljä prosenttia edellisvuotista enemmän. Puulevyjen tuotanto kasvoi viisi prosenttia nousten 315 miljoonaan kuutiometriin. Paperia ja kartonkia tuotettiin hieman aiempaa vähemmän eli kaikkiaan 397 miljoonaa tonnia. Eniten puuta teollisuuden käyttöön hakataan Yhdysvalloissa. Myös sahatavaraa valmistetaan siellä eniten. Kiina on ylivoimaisesti suurin puulevyjen valmistaja ja on kärjessä myös paperin ja kartongin tuottajana. Neljäsosa maailman paperista ja kartongista valmistetaan Kiinassa. Kansainvälisissä metsätilastoissa tarkastellaan maailman eri maiden metsävaroja sekä puun ja metsäteollisuustuotteiden tuotantoa, vientiä ja tuontia. Lisäksi esitetään raakapuun tienvarsihintoja muutamasta Euroopan maasta. FAO on päivittänyt heinäkuun lopussa 2014 FAOS- TAT-tietokantaan vuotta 2013 koskevat metsätuotteiden tuotantoa ja ulkomaankauppaa koskevat tiedot. Osa niistä on ennakkotietoja, joten muutokset tämän luvun taulukoissa julkaistuihin tietoihin ovat todennäköisiä. Maailman metsävarat Yhdistyneiden kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestön (FAO) tuoreimman metsävarainventoinnin mukaan (Global Forest Resources Assessment 2010 FRA 2010) maailman metsäpinta-ala on 4,03 miljardia hehtaaria eli 31 prosenttia maapallon maapinta-alasta. Viidennes maailman metsäalasta, kaikkiaan 809 miljoonaa hehtaaria, sijaitsee Venäjällä. Seuraavaksi eniten metsää on Brasiliassa, Kanadassa, USA:ssa ja Kiinassa. Näiden viiden maan alueella kasvaa yli puolet maailman metsistä. FRA raportin mukaan maailman metsäpintaala vähenee edelleen huolestuttavaa vauhtia, vaikka joillain alueilla metsäkato on myös hidastunut. Vuosina noin 13 miljoonaa hehtaaria metsää otettiin vuosittain pääosin maatalouden käyttöön tai sitä hävisi luonnontuhojen seurauksena. Voimakkaasti lisääntynyt metsien istuttaminen ja metsien luontainen laajentuminen toisaalla ovat pienentäneet maailman metsien nettomääräistä häviämistä. Vuosina maailman metsäpinta-ala väheni nettomääräisesti 5 miljoonaa hehtaaria vuodessa. Aiemmin 1990-luvulla metsäkato oli suurempi, noin 8 miljoonaa hehtaaria vuosittain. Metsäkato on suurinta Etelä-Amerikassa, jossa metsää häviää noin 4 miljoonan hehtaarin vuosivauhtia. Afrikassa metsiä katoaa runsaat 3 miljoonaa hehtaaria joka vuosi. Euroopassa, samoin kuin Aasiassa, metsä-ala on puolestaan kasvanut. FRA raportissa arvioidaan maailman puuston tilavuudeksi 527 miljardia kuutiometriä. Tästä Metsätilastollinen vuosikirja

2 13 International forest statistics kolmannes, noin 177 miljardia kuutiometriä, sijaitsee Etelä-Amerikassa. Runsaimmat puuvarat ovat Brasiliassa, jossa puuston tilavuudeksi on arvioitu 126 miljardia kuutiometriä. Euroopan puuston tilavuudeksi on saatu 112 miljardia kuutiometriä, josta valtaosa, lähes 82 miljardia kuutiometriä, kasvaa Venäjällä. Euroopan unionin maiden (28 jäsenmaata) yhteenlaskettu metsäpinta-ala on 159 miljoonaa hehtaaria. Unionin maista eniten metsää on Ruotsissa, kaikkiaan 28,6 miljoonaa hehtaaria. Puuston tilavuus on suurin Saksassa, kaikkiaan 3,5 miljardia kuutiometriä. Metsien suojelu Viimeisimmän Euroopan metsien tilaa käsittelevän raportin (State of Europe s Forests 2011) mukaan 37 miljoonaa hehtaaria eli noin neljä prosenttia Euroopan metsistä on suojeltu biologisen monimuotoisuuden ylläpitämiseksi. Tästä yli puolet, 17 miljoonaa hehtaaria, sijaitsee Venäjällä. Jos Venäjää ei oteta huomioon, noin 20 miljoonaa hehtaaria eli 10 prosenttia Euroopan metsistä on suojeltu biologista monimuotoisuutta varten. Euroopan unionin alueelle monimuotoisuutta varten suojellusta pinta-alasta osuu 17 miljoonaa hehtaaria, mikä vastaa 11 prosenttia unionin metsäalasta. Biologista monimuotoisuutta varten suojellut alueet on jaettu MCPFE (Ministerial Conference on the Protection of Forests in Europe FOREST EUROPE) -luokittelun mukaisesti kolmeen alaluokkaan. Tiukimpaan kategoriaan (MCPFE 1.1) kuuluvissa metsissä ei sallita mitään toimenpiteitä. MCPFE luokka 1.2 sallii vähäiset toimenpiteet ja kolmas alaluokka, MCPFE 1.3, kattaa alueet, joita suojellaan aktiivisesti hoitamalla. Tiukimmin suojeltujen metsien osuus Euroopassa on vain yksi prosentti koko metsäpinta-alasta valtaosan kuuluessa luokkaan 1.3. Taulukossa 13.3 esitetyt suojelupinta-alat eroavat Suomen kansallisessa tilastossa esitetyistä metsien suojelupinta-aloista (taulukko 2.1) johtuen erilaisesta metsän määritelmästä, luokituseroista ja luokituksen ajankohdasta. Raakapuun ja metsäteollisuustuotteiden tuotanto ja ulkomaankauppa Vuonna 2013 raakapuuta hakattiin koko maailmassa kaikkiaan miljoonaa kuoretonta kuutiometriä. Polttopuun osuus hakkuista oli miljoonaa kuutiometriä ja teollisuuden käyttöön menevän puun miljoonaa kuutiometriä. Teollisuuspuun määrä nousi edellisvuodesta yhden prosentin ja polttopuun määrä pysyi ennallaan. Raakapuuta hakattiin eniten Intiassa, kaikkiaan 357 miljoonaa kuutiometriä. Tästä valtaosa, 308 miljoonaa kuutiometriä, käytettiin polttopuuksi. Toiseksi eniten, kaikkiaan 334 miljoonaa kuutiometriä puuta, hakattiin Yhdysvalloissa, jossa hakkuumäärästä 88 prosenttia eli 294 miljoonaa kuutiometriä käytettiin metsäteollisuuden raaka-aineeksi. Venäjä oli suurin raakapuun viejä (18 milj. m³) ja Australia suurin hakkeen viejä (9 milj. m³). Raakapuuta tuotiin eniten Kiinaan (46 milj. m³) ja haketta ja jätepuuta eniten Japaniin (20 milj. m³). Koko maailman sahatavaran tuotanto nousi 414 miljoonaan kuutiometriin vuonna Edellisvuoteen verrattuna tuotanto kasvoi 4 prosenttia. Suurimmat sahatavaran tuottajamaat olivat Yhdysvallat (69 milj. m³), Kiina (60 milj. m³) ja Kanada (43 milj. m³). Suurin viejämaa oli Kanada, josta vietiin 28 miljoonaa kuutiometriä sahatavaraa. Seuraavaksi tärkeimmät viejät olivat Venäjä ja Ruotsi. Kiina on noussut sahatavaran tuojien ykköseksi, ja sinne tuotiin kaikkiaan 25 miljoonaa kuutiometriä sahatavaraa. Yhdysvallat ja Japani olivat seuraavina. Puulevyjen tuotanto nousi 315 miljoonaan kuutiometriin eli 5 prosenttia edellisvuotista suuremmaksi. Suurin puulevyjen valmistaja on Kiina, jonka tuotanto vuonna 2013 (129 milj. m³) kattoi jo 41 prosenttia puulevyjen kokonaistuotannosta. Maan valta-asemaa kuvaa, että vanerista ja viilusta lähes puolet (49 %), kuitulevyistä yli puolet (56 %) ja lastulevyistäkin 18 prosenttia valmistetaan Kiinassa. Kiina oli myös ylivoimaisesti suurin vanerin ja viilun sekä kuitulevyjen viejä. Lastulevyjä vietiin eniten Kanadasta. Paperin ja kartongin tuotanto supistui edellisvuodesta vajaan prosentin ja oli vuonna 2013 kaikkiaan 397 miljoonaa tonnia. Painopaperien tuotantomäärät jatkoivat laskuaan; vuonna 2013 sanomalehtipaperia valmistettiin 29 ja aikakauslehti- ja hienopapereita 105 miljoonaa tonnia. Muiden paperi- ja kartonkituotteiden määrät puolestaan nousivat 263 miljoonaan tonniin. Kiina on suurin näidenkin tuotteiden valmistajana tuottaen kaikkiaan 105 miljoonaa tonnia paperia ja kartonkia. Tämä vastaa neljännestä maailman kokonaistuotannosta. Saksa oli paperin ja kartongin viejänä ja tuojana maailman suurin. 374 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2014

3 Kansainvälisiä metsätilastoja 13 Euroopan unionin raakapuun ja metsäteollisuustuotteiden tuotanto ja ulkomaankauppa Vuonna 2013 Euroopan unionin (28 jäsenmaata) alueella hakattiin raakapuuta kaikkiaan 435 miljoonaa kuoretonta kuutiometriä, mikä oli 2 prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Teollisuuden käyttöön hakattiin 336 ja polttopuuksi 98 miljoonaa kuutiometriä puuta. Unionin maista tärkein raakapuun tuottaja oli Ruotsi, jossa hakkuumäärä oli 69 miljoonaa kuutiometriä. Seuraavaksi suurimmat olivat Suomi (57 milj. m³) ja Saksa (53 milj. m³). Ranskassa polttopuuta hakattiin eniten, kaikkiaan 27 miljoonaa kuutiometriä. Ranska oli EU:n suurin raakapuun viejä ja Itävalta suurin tuoja. Vaikka EU:n osuus koko maailman raakapuun tuotannosta oli vain reilu kymmenesosa vuonna 2013, on unioni monien metsäteollisuuden tuotteiden valmistajana tärkeässä asemassa. Koko maailman sahatavarasta lähes neljäsosa, 99 miljoonaa kuutiometriä vuonna 2013, valmistettiin Euroopan unionin alueella. Edellisvuoteen verrattuna tuotanto kasvoi yhden prosentin. Suurin tuottajamaa oli Saksa, jossa sahatavaraa tuotettiin 21 miljoonaa kuutiometriä. Seuraavina olivat Ruotsi (16 milj. m³) ja Suomi (10 milj. m³). Ruotsi oli EU:n suurin viejä toimittaen ulkomaille 12 miljoonaa kuutiometriä sahatavaraa vuonna Tuojamaista merkittävin oli Britannia, jonne meni lähes 6 miljoonaa kuutiometriä sahatavaraa. Erilaisia puulevyjä tuotettiin Euroopan unionin alueella kaikkiaan 57 miljoonaa kuutiometriä eli 18 prosenttia koko maailman tuotannosta. Vuoteen 2012 verrattuna puulevyjen tuotanto kasvoi hivenen (+0,5 %). EU-maista Saksa on merkittävin puulevyjen valmistaja. Vuonna 2013 Saksassa valmistettiin puulevyjä 12 miljoonaa kuutiometriä, pääasiassa lastu- ja kuitulevyjä. Näiden viejänä Saksa oli myös suurin EU-maa. Suomi puolestaan oli suurin vanerin ja viilujen viejä. Tuojamaana Saksa oli ykkönen lastu- ja kuitulevyjen osalta. Vaneria ja viilua tuotiin eniten Britanniaan. Paperia ja kartonkia tuotettiin EU:n alueella vajaa prosentti edellisvuotista vähemmän eli 92 miljoonaa tonnia, mikä vastasi vajaata neljännestä maailman kokonaistuotannosta. Paperi- ja kartonkituotteiden valmistajana Saksa oli EU-maista suurin tuottaen niitä vuonna 2013 yhteensä 22 miljoonaa tonnia. Saksa oli myös suurin viejä ja tuoja. Seuraavaksi tärkeimmät tuottaja- ja viejämaat olivat Ruotsi ja Suomi. Raakapuun ja metsäteollisuustuotteiden ulkomaankaupan arvo Koko maailman yhteenlaskettu raakapuun ja metsäteollisuustuotteiden viennin arvo oli 242 miljardia dollaria vuonna Tämä vastasi 1,3 prosentin osuutta maailman kokonaisviennin arvosta. Suurin raakapuun ja metsäteollisuustuotteiden viennin arvo oli Yhdysvalloilla, 27 miljardia dollaria. Seuraavina olivat Kanada ja Saksa. Suhteellisesti suurimmat metsätuotteiden viennin osuudet maan kokonaisviennin arvosta olivat Suomessa (19 %) ja Latviassa (13 %). Kaikkien maiden yhteenlaskettu raakapuun ja metsäteollisuustuotteiden tuonnin kokonaisarvo oli 251 miljardia dollaria. Suurin metsäntuotteiden tuonnin arvo oli Kiinalla, kaikkiaan 43 miljardia dollaria. Kiinan jälkeen seuraavina olivat Yhdysvallat ja Saksa. Tuonnin suhteelliset osuudet maan kokonaistuonnin arvosta olivat suurimmat Egyptissä (4 %) ja Virossa (3 %). Metsäsektorin työllisyys ja kansantuoteosuus Metsäsektori työllisti vuonna 2013 Euroopan unionissa 2,2 miljoonaa henkilöä, mikä vastaa noin prosentin osuutta kaikista työllisistä. Eniten työllisti puutuoteteollisuus, jossa oli kaikkiaan 1,1 miljoonaa työntekijää. Metsätalous jäi noin puolella miljoonalla työntekijällään koko metsäsektorin pienimmäksi toimialaksi massa- ja paperiteollisuuden työllistäessä noin 0,6 miljoonaa henkilöä. Euroopan unionin bruttokansantuotteesta metsäsektori tuotti vuonna 2009 vain yhden prosentin. Metsäsektorin arvonlisäyksestä massa- ja paperiteollisuus tuotti suurimman osan, 44 prosenttia. Puutuoteteollisuuden osuus oli 37 prosenttia ja lopusta 19 prosentista vastasi metsätalous. Euroopan unionin maista Suomella oli suhteellisesti suurin metsäsektorin bruttokansantuoteosuus, 4,0 prosenttia. Latviassa metsäsektorin osuus oli 3,5 ja Virossa 2,9 prosenttia. Kansainvälisten metsätilastojen laadinta Maailman metsävarat Maapallon metsävaroja on inventoitu 5 10 vuoden välein 1950-luvulta alkaen. Arvioinnin tarkoituksena on Metsätilastollinen vuosikirja

4 13 International forest statistics tuottaa kansainvälisesti vertailukelpoista ja luotettavaa metsävaratietoa, seurata metsävaroissa tapahtuvia muutoksia ja tarjota perusteita kestävän metsätalouden edistämiseksi. Metsävarojen inventointia koordinoi FAO:n Roomassa sijaitseva metsäosasto, joka myös vastaa lähinnä trooppisten metsäalueiden arvioinnista sekä koko maailman tulosten yhteenvedosta. YK:n Euroopan talouskomissio (UNECE), yhteistyössä FAO:n kanssa, vastaa puolestaan ECE-alueen (Eurooppa, IVY-maat, Israel, Kanada ja Yhdysvallat) metsävaratilastoista, jotka koskevat pääosin lauhkeaa ja pohjoista metsävyöhykettä. Metsävaratiedot kerätään standardisoidulla kyselylomakkeella kunkin maan omista metsätilastoista, ja ne perustuvat useissa tapauksissa eri ajankohtina tehtyihin kansallisiin metsävarojen inventointeihin. Monista kehitysmaista metsävaratilastot puuttuvat kokonaan, jolloin turvaudutaan joko erillisselvityksiin ja etenkin trooppisilla alueilla kaukokartoitukseen. FAO:n julkaisu maailman metsävarojen arvioinnista Global Forest Resources Assessment 2010 (FRA 2010) ilmestyi lokakuussa Arviointi on tähän asti tehdyistä kattavin sekä alueelliselta peittävyydeltään että sisällöltään. Siinä selvitetään metsien nykytilaa 90 eri muuttujan avulla, jotka koskevat mm. metsävaroja, metsien monimuotoisuutta, terveydentilaa, metsien käyttöä ja metsäntuotteiden arvoa. Tietoa on koottu myös metsäsektorin toimintaedellytyksistä, kansallisista metsäohjelmista, koulutuksesta, tutkimuksesta ja kansainvälisten sopimusten soveltamisesta. Koko julkaisu ja siihen liittyvät taulukot sekä maittaiset raportit löytyvät FAO:n internetsivuilta ja ECE-alueen tiedot YK:n Euroopan talouskomission internetsivulta. Maailman metsävarojen arvioinnissa sovelletun yhtenäisen käsitteistön takia metsävararaportissa esitetyt tiedot poikkeavat toisinaan eri maiden omista kansallisista metsätilastoista. FAO esimerkiksi määrittelee metsäksi alueen, jossa puuston kypsyysvaiheessa sen latvuspeittävyys on yli 10 prosenttia ja pituus vähintään 5 metriä. Suomessa metsän määritelmän perusteena on maan puuntuotoskyky: metsä- ja kitumaa muodostavat yhdessä puustoisen alan, metsän (ks. luku 1, Metsävarat). Suomen kansallisissa tilastoissa metsä- ja kitumaan yhteenlaskettu pinta-ala on 22,8 miljoonaa hehtaaria (VMI11). FAO:n tilastoja varten Suomen metsäalaksi luokitellaan metsämaa ja osa kitumaasta, jolloin pinta-alaksi saadaan 22,1 miljoonaa hehtaaria. Vuoden 2010 metsävara-arvioinnissa saatiin korjatut aikasarjat puuston tilavuudesta vuosilta 1990, 2000, 2005 ja 2010 yhteensä 175 maasta ja alueesta. Nämä maat kattoivat 93 prosenttia maailman metsistä. Verrattuna aiempiin metsävarainventointeihin raportoineiden maiden lukumäärä on kasvanut ja tietojen laatu parantunut. Monista maista puuston tilavuustiedot kuitenkin edelleen puuttuvat. Tästä huolimatta FAO pystyi saatujen maittaisten tietojen perusteella arvioimaan eri suuralueille puuston keskitilavuudet (m³/ha) ja laskemaan kokonaistilavuudet vastaavien metsäpinta-alojen avulla. Tällä menetelmällä maapallon puuston kokonaistilavuudeksi saatiin 527 miljardia kuutiometriä vuonna Samalla menetelmällä ja päivitettyjä tietoja käyttäen laskettiin uudelleen aiempien inventointivuosien tiedot. Uudet laskelmat antoivat aiempaa suuremmat tilavuudet maailman puustolle. Kun esimerkiksi vuoden 2005 FRA-raportissa puuston tilavuudeksi arvioitiin 434 miljardia kuutiometriä, saatiin nyt tilavuudeksi 93 miljardia kuutiometriä enemmän. Tämän luvun metsävarataulukoiden maajako perustuu FAO:n luokitukseen. Maat ryhmitellään kuuteen maanosaan: Eurooppa, Aasia, Afrikka, Pohjois- ja Keski- Amerikka, Etelä-Amerikka sekä Oseania. Pohjois- ja Keski-Amerikka kattaa tässä myös Karibian alueen. Eurooppa jaetaan EU-maihin ja muuhun Eurooppaan. Eurooppaan on liitetty Euroopan unionin jäsenmaa Kypros, jonka FAO luokittelee kuuluvaksi Aasiaan. Eurooppaan kuuluvat myös Venäjä sekä entisistä neuvostotasavalloista Moldova, Ukraina ja Valko-Venäjä. Tuotantoa ja ulkomaankauppaa käsittelevissä taulukoissa ryhmittely on muuten sama, mutta kaikki Amerikan maat ovat yhdessä ryhmässä (Pohjois- ja Etelä-Amerikka). Metsien suojelu Suojeltujen ja suojametsien MCPFE-luokitus (ks. taulukko 13.3) hyväksyttiin käyttöön Wienissä 2003 pidetyssä Euroopan metsäministereiden kokouksessa. Euroopan unionin COST-tutkimusverkoston hankkeessa COST E27 (PROFOR, Protected forest areas in Europe analysis and harmonization) selvitettiin vuosina MCPFE-luokituksen soveltamista Euroopan metsien suojelun kuvaamiseen. Hankkeen tavoitteena oli yhtenäistää eri maiden ilmoittamat metsien suojelupinta-alat vertailukelpoisiksi. Viimeisimmässä Euroopan metsien tilan arvioinnissa (State of Europe s Forests 2011) pyrittiin edelleen selkeyttämään tiedonkeruun ohjeistusta. Vertailukelpoisten pinta-alatietojen saamiseksi maita pyydettiin raportoimaan myös mahdollisista MCPFEluokkiin kuuluvien alueiden ja Natura alueiden 376 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2014

5 Kansainvälisiä metsätilastoja 13 päällekkäisyyksistä. Saksa ja Espanja raportoivat laajoja Natura metsäaloja MCPFE-luokkaan 1.3, mikä tulee ottaa huomioon ao. maiden tietojen tarkastelussa. Edelliseen, vuoden 2007 metsien tilan arviointiin verrattuna, vuoden 2011 raporttiin ei saatu tietoja yhtä kattavasti, mistä syystä taulukko 13.3 kattaa vain EUmaat. Taulukossa on käytetty vuoden 2007 arvioinnin tietoja niille maille, joista tuoreinta tietoa ei ole saatu. MCPFE-luokitus on tarkemmin kuvailtu vuoden 2007 Metsätilastollisessa vuosikirjassa. Tuotanto- ja ulkomaankauppa Tiedot raakapuun ja metsäteollisuustuotteiden tuotannosta ja ulkomaankaupasta on poimittu FAO:n FAOSTATtilastotietokannasta. Tietokanta on päivitetty heinäkuun lopussa 2014 kattamaan vuoden 2013 tiedot. Osa tiedoista on kuitenkin vielä alustavia. Tietokantaan on päivitetty myös vuoden 2012 lopulliset luvut, jotka saattavat poiketa edellisessä Metsätilastollisessa vuosikirjassa julkaistuista tiedoista. Luvut perustuvat eri maista yhteisellä kyselylomakkeella (Joint Forest Sector Questionnaire) kerättyihin tietoihin. Kysely toteutetaan maailmanlaajuisesti joka vuosi ja sen koostamiseen osallistuvat Euroopan unionin tilastotoimisto (Eurostat), FAO, UNECE ja International Tropical Timber Organisation (ITTO). Eurostat vastaa tietojenkeruusta EU- ja EFTA- maista, UNECE muista ECE-alueen maista, ITTO trooppisen puun tuottajamaista sekä Japanista ja FAO muista maailman maista. Tietojen vaihto eri organisaatioiden kesken takaa periaatteessa sen, että samat tiedot löytyvät kaikkien tietoja keräävien organisaatioiden tietokannoista. Eurostat toimittaa EU- ja EFTA-maiden tiedot UNECE:lle Geneveen, josta tiedot siirretään FAO:lle Roomaan. Koko maailmaa koskevat alustavat tiedot ovat saatavilla noin 7 kuukauden kuluttua tilastovuoden päättymisestä FAO:n tietokannasta ja lopulliset tiedot noin 13 kuukauden kuluttua. Kansainvälisissä hakkuu- ja ulkomaankauppatilastoissa raakapuun määrät ilmoitetaan kuorettomina tilavuuksina ja metsävarat kuorellisina tilavuuksina. Suomen kansallisissa tilastoissa sekä pystypuusto että hakatut määrät ilmoitetaan kuorellisina. Kansainvälisten hakkuutilastojen luotettavuuteen tulee suhtautua varauksella. Esimerkiksi kehitysmaiden puuston hakkuista (etenkin polttopuu) ei usein löydy tilastotietoja, jolloin joudutaan turvautumaan FAO:n asiantuntijoiden arvioihin. Sen sijaan ulkomaankauppatilastojen vienti- ja tuontiluvut ovat luotettavampia, koska ne perustuvat yleensä tulliasiakirjoihin. Metsäsektorin työllisyys- ja kansantuote Taulukossa esitetyt tiedot Euroopan unionin metsäsektorin työllisistä ovat peräisin Eurostatin tietokannasta ja ne perustuvat Eurostatin työvoimatutkimukseen (Labour force survey). Taulukon tiedot ovat kansantalouden tilinpidon toimialaluokittaisesta Eurostatin tietokannasta (National Accounts detailed breakdowns). Käytetty metsäsektorin toimialaluokitus, NACE (Nomenclature générale des Activités économiques dans les Communautés européennes), perustuu EU:n toimialaluokitukseen. Suomen kansallinen versio siitä on TOL. Toimialaluokitusta on kuvattu tarkemmin luvussa 12. Taulukossa on käytössä NACEn uudistettu versio (NACE Rev. 2), kun taulukon jaottelu perustuu varhempaan, NACE Rev. 1.1:een. Raakapuun kansainväliset hinnat Taulukoissa esitetään raakapuun hankintahintojen aikasarjoja muutamista Euroopan maista. Raakapuun hintatilastojen keskinäistä vertailtavuutta heikentää se, että eri maissa kauppatavat, mittayksiköt, puulajit sekä eri puutavaralajien mitta- ja laatuvaatimukset poikkeavat toisistaan. Tämän vuoksi hintasarjoja tulisikin käyttää lähinnä maiden sisäisen hintakehityksen arviointiin. Kansainvälisiä raakapuun hintoja tilastoidaan säännöllisesti UNECE/FAO:n sihteeristön ylläpitämässä Price Database -tietokannassa. Metlan ylläpitämässä Metinfo Tilastopalvelussa on saatavilla raakapuun hintatietoja eräistä Itämeren alueen maista. Metsätilastollinen vuosikirja

6 13 International forest statistics Kirjallisuus Literature Global Forest Resources Assessment 2010 [verkkojulkaisu]. Main report. FAO Forestry Paper 163. FAO, Rome p. Saatavissa: State of Europe s Forests Status and Trends in Sustainable Forest Management in Europe [verkkojulkaisu]. Ministerial Conference on the Protection of Forests in Europe, Forest Europe Liaison Unit Oslo. 337 p. Saatavissa: State of the World s Forests 2009 [verkkojulkaisu]. Food and Agriculture Organization of the United Nations. Rome, p. Saatavissa: FAO Yearbook of Forest Products 2012 [verkkojulkaisu]. FAO Forestry Series No. 47. FAO Statistics Series 203. Food and Agriculture Organization of the United Nations, Rome, p. Saatavissa: Muut tietolähteet Other sources of information Bundesamt für Umwelt BAFU, Wald und Holz (Federal Office for the Environment FOEN, Forest and Timber, Switzerland), Bundesministerium für Land- und Forstwirtschaft, Umwelt und Wasserwirtschaft (Federal Ministry of Agriculture, Forestry, Environment and Water Management, Austria), forst.lebensministerium.at Eurostat database [viitattu ], epp.eurostat.ec.europa.eu/portal/page/portal/eurostat/home FAOSTAT [viitattu ], faostat3.fao.org/download/f/*/e Metinfo Metsätilastot, tilastot.metla.fi/ Riigimetsa Majandamise Keskus (State Forest Management Centre, Estonia), Skogsstyrelsen (Swedish Forest Agency), Statistisk sentralbyrå (Statistics Norway), ECB, European Central Bank, Tilastokeskus, tilastotietokannat, pxweb2.stat.fi/database/kansainvalisen_tiedon_tietokanta/ databasetree_fi.asp UNECE Timber Committee, live.unece.org/forests/welcome.html Valstybinė miškotvarkos institutas (State Forest Service, Lithuania), 378 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2014

7 Kansainvälisiä metsätilastoja 13 Metsäpinta-ala Forest land area milj. ha mill. ha Puuston tilavuus Growing stock volume mrd. m³ bill. m³ Muut Other Kiina China Venäjä Russia Yhdysvallat USA Brasilia Brazil Kanada Canada Muut Other 204 Kongon dem. tasav. Congo Dem. Republic Kanada Canada Brasilia Brazil 82 Yhdysvallat USA Venäjä Russia Lähde Source: Global Forest Resources Assessment 2010, FAO Kuva 13.1 Metsä- ja puuvaroiltaan suurimmat maat Figure 13.1 Countries with largest forest areas and growing stock volumes Viro Kreikka Suomi Slovakia Italia Luxemburg Kroatia Romania Kypros Bulgaria Liettua Tanska Slovenia Alankomaat Tsekki Puola Ruotsi Latvia Unkari Ranska Belgia Saksa Portugali Malta Itävalta Irlanti Espanja Britannia Euroopan unioni EU28 Estonia Greece Finland Slovakia Italy Luxembourg Croatia Romania Cyprus Bulgaria Lithuania Denmark Slovenia The Netherlands Czech Republic Poland Sweden Latvia Hungary France Belgium Germany Portugal Malta Austria Ireland Spain United Kingdom The European Union EU % Lähde Source: State of Europe s Forests 2011 Kuva 13.2 Tiukasti suojeltujen metsien (MCPFE luokka 1.1) osuus metsäpinta-alasta EU-maissa 2010 Figure 13.2 Proportion of strictly protected forests (MCPFE Class 1.1) of total forest area in EU countries, 2010 Metsätilastollinen vuosikirja

8 13 International forest statistics milj. m³ kuoretta mill. m³ under bark Raakapuu Roundwood Teollisuuspuu Industrial roundwood Polttopuu Fuelwood milj. m³ kuoretta mill. m³ under bark Aasia Asia Pohjois- ja Etelä-Amerikka North and South America Afrikka Africa Eurooppa Europe 0 Oseania Oceania Eurooppa: Eurooppa ja Neuvostoliitto; 1992 Eurooppa, Venäjä, Moldova, Ukraina ja Valko-Venäjä. Europe: Europe and USSR; 1992 Europe, Russian Federation, Moldova, Ukraine and Belarus. Lähde Source: FAOSTAT, FAO Kuva 13.3 Raakapuun hakkuut Koko maailma Figure 13.3 Roundwood production, Whole world milj. m³ mill. m³ Sahatavara Sawn goods Havusahatavara Softwood Lehtisahatavara Hardwood milj. m³ mill. m³ Puulevyt Wood-based panels Lastulevy Particle board Vaneri ja viilu Plywood and veneer sheets Kuitulevy Fibreboard Lähde Source: FAOSTAT, FAO Kuva 13.4 Sahatavaran ja puulevyjen tuotanto Koko maailma Figure 13.4 Production of sawn goods and wood-based panels, Whole world 380 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2014

9 Kansainvälisiä metsätilastoja milj. t mill. t Puumassa Wood pulp Sellu Chemical pulp Mekaaninen massa Mechanical pulp milj. t mill. t Paperi ja kartonki Paper and paperboard Muu paperi ja kartonki Other paper and paperboard Aikakauslehti- ja hienopaperi Printing and writing paper Sanomalehtipaperi Newsprint Puumassa sisältää myös puolikemialliset massat ja liukosellun. Wood pulp also includes semi-chemical pulp and dissolving pulp. Lähde Source: FAOSTAT, FAO Kuva 13.5 Puumassan ja paperin ja kartongin tuotanto Koko maailma Figure 13.5 Production of wood pulp and paper and paperboard, Whole world Metsätilastollinen vuosikirja

10 13 International forest statistics KOKO MAAILMA WHOLE WORLD Tuotanto Production 297 milj. m³ mill. m³ Vienti Exports 106 milj. m³ mill. m³ HAVUSAHATAVARA SAWN SOFTWOOD FIN USA CAN RUS CHN Muut Others FIN CAN RUS SWE DEU Muut Others % PUUMASSA WOOD PULP % Tuotanto Production 173 milj. t mill. t Vienti Exports 56 milj. t mill. t FIN FIN BRA USA CAN CAN BRA USA SWE CHL Muut Others Muut Others PAPERI JA KARTONKI PAPER AND PAPERBOARD % Tuotanto Production 397 milj. t mill. t FIN CHN USA JPN DEU Muut Others Vienti Exports 109 milj. t mill. t FIN DEU USA SWE CAN Muut Others FIN Suomi BRA Brasilia CAN Kanada CHL Chile CHN Kiina Finland Brazil Canada Chile China DEU Saksa JPN Japani SWE Ruotsi RUS Venäjä USA Yhdysvallat Germany Japan Sweden Russia United States Lähde Source: FAOSTAT, FAO Kuva 13.6 Suomi maailman metsäteollisuustuotteiden tuottajana ja viejänä 2013 Figure 13.6 Finland s position among the leading producers and exporters of some major forest industry products, Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2014

11 Kansainvälisiä metsätilastoja Kansainvälisiä metsätilastoja International forest statistics METSÄVARAT FOREST RESOURCES Yksikkö Unit Koko maailma Euroopan unioni EU28 Suomi Whole world The European Union EU28 Finland Maiden lukumäärä Number of countries Maa-ala Land area milj. ha mill. ha ,4 Metsäala Forest land area ,1 Metsäala asukasta kohden Forest land area per capita ha 0,6 0,3 4,1 Vuotuinen metsäalan muutos Annual forest cover change, milj. ha mill. ha -5,6 0,5 0,0 % -0,1 0,3 0,0 Puuston tilavuus metsässä (kuorineen) mrd. m³ bill. m³ ,2 Growing stock volume on forest land (over bark) Puuston keskitilavuus Mean growing stock volume m³/ha ,0 TUOTANTO JA ULKOMAANKAUPPA, 2013 PRODUCTION AND FOREIGN TRADE, 2013 Raakapuu (kuoretta) Roundwood (under bark) hakkuut production milj. m³ mill. m³ ,0 vienti exports ,9 tuonti imports ,8 Sahatavara Sawn goods tuotanto production ,0 vienti exports ,1 tuonti imports ,4 Vaneri ja viilu Plywood and veneer sheets tuotanto production vienti exports ,0 tuonti imports ,1 Lastulevy Particle board tuotanto production ,1 vienti exports ,0 tuonti imports ,1 Kuitulevy Fibreboard tuotanto production ,1 vienti exports ,0 tuonti imports ,2 Puumassa Wood pulp tuotanto production milj. t mill. t ,5 vienti exports ,1 tuonti imports ,4 Paperi ja kartonki Paper and paperboard tuotanto production ,6 vienti exports ,9 tuonti imports ,5 Raakapuun ja metsäteollisuustuotteiden ulkomaankaupan arvo Value of foreign trade of roundwood and forest industry products vienti exports mrd. USD USD bill ,9 tuonti imports ,7 Lähteet Sources: Global Forest Resources Assessment 2010; FAOSTAT, FAO; State of Europe's Forests 2011 Metsätilastollinen vuosikirja

12 13 International forest statistics 13.1 Maailman metsävarat Global forest resources Alue ja maa Region and country Väkiluku Maa-ala Metsäala Metsän osuus Metsäala Vuotuinen metsäalan Puuston tilavuus Puuston Population Land area Forest maa-alasta asukasta muutos metsässä keskitilavuus land area Forest land kohden Annual forest cover Growing stock Mean growing of land area Forest change, volume stock volume land area on forest land per capita milj. milj. ha milj. ha % ha ha/vuosi %/vuosi milj. m³ kuorineen m³/ha mill. mill. ha mill. ha ha/year %/year mill. m³ over bark KOKO MAAILMA WHOLE WORLD , , Eurooppa Europe , , Aasia Asia , , Indonesia Indonesia , , Intia India , , Japani Japan ,20 9 0,0.... Kiina China , , Malesia Malaysia , , Myanmar Myanmar , , Muut Others , ,1.. Afrikka Africa , , Angola Angola , , Gabon Gabon ,19 0 0, Kamerun Cameroon , , Keski-Afrikan Central African , , tasavalta Republic Kongo Congo , , Kongon dem. DR of the Congo , , tasavalta Mosambik Mozambique , , Sambia Zambia , , Sudan Sudan , , Tansania United Republic , , of Tanzania Muut Others , ,0.. Pohjois- ja North and Central , , Keski-Amerikka America Kanada Canada ,32 0 0, Meksiko Mexico , , Yhdysvallat USA , , Muut Others , ,8.. Etelä-Amerikka South America , , Argentiina Argentina , , Bolivia Bolivia , , Brasilia Brazil , , Chile Chile , , Kolumbia Colombia , , Peru Peru , , Venezuela Venezuela , ,6.... Muut Others , ,5.. Oseania Oceania , , Australia Australia , ,6.... Papua-Uusi-Guinea Papua New Guinea , , Uusi-Seelanti New Zealand , , Muut Others ,66 2 0,0.. EU-maa Kypros on tässä taulukossa liitetty Eurooppaan, vaikka FAO luokittelee Kyproksen Aasian maaksi. EU country Cyprus is here joined to Europe, although FAO classifies Cyprus as an Asian country. Lähde Source: Global Forest Resources Assessment 2010, FAO 384 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2014

13 Kansainvälisiä metsätilastoja Euroopan metsävarat Forest resources in Europe Alue ja maa Region and country Väkiluku Maa- Metsäala Metsän Metsäala Puuston tilavuus Puuston kasvu ja poistuma Population ala Forest osuus asukasta metsämaalla puuntuotannon Land land maa- kohden Growing stock volume metsämaalla area area alasta Forest on forest land Increment and fellings Forest land area Kaikkiaan Keskitilavuus on forest available land of per capita Total Mean for wood supply land growing Nettokasvu Poistuma area stock volume Net annual Fellings increment milj ha ha % ha milj. m³ m³/ha m³/ha m³/ha mill. mill. m³ Eurooppa Europe 813, , ,8 0,8 Euroopan The European 502, , ,7 3,7 unioni EU28 Union EU28 Alankomaat The Netherlands 16, , ,6 5,3 Belgia Belgium 10, , ,9 5,7 Britannia United Kingdom 61, , ,6 4,4 Bulgaria Bulgaria 7, , ,1 2,7 Espanja Spain 45, , ,1 1,1 Irlanti Ireland 4, , Italia Italy 60, , ,0 1,6 Itävalta Austria 8, , ,5 7,0 Kreikka Greece 11, , Kroatia Croatia 4, , ,0 Kypros Cyprus 0, , ,9 0,2 Latvia Latvia 2, , ,0 Liettua Lithuania 3, , ,7 4,6 Luxemburg Luxembourg 0, , Malta Malta 0,4 32 0,35 1 0,00 0, Portugali Portugal 10, , Puola Poland 38, , ,8 Ranska France 62, , ,2 4,2 Romania Romania 21, , ,3 Ruotsi Sweden 9, , ,7 3,9 Saksa Germany 82, , ,1 5,6 Slovakia Slovakia 5, , ,4 5,9 Slovenia Slovenia 2, , ,8 2,9 Suomi Finland 5, , ,6 3,0 Tanska Denmark 5, , ,0 4,1 Tšekki Czech Republic 10, , ,9 7,7 Unkari Hungary 10, , ,4 4,0 Viro Estonia 1, , ,6 2,8 Muu Eurooppa Other Europe 311, , Albania Albania 3, , Andorra Andorra 0, , Bosnia ja Bosnia and 3, , Hertsegovina Herzegovina Georgia Georgia 4, , Islanti Iceland 0, , Liechtenstein Liechtenstein 0, , ,2 Makedonia The FYR of Macedonia 2, , Moldova Republic of Moldova 3, , Monaco Monaco 0, Montenegro Montenegro 0, , ,3 Norja Norway 4, , ,4 1,7 Serbia Serbia 9, , Sveitsi Switzerland 7, , ,2 5,1 Turkki Turkey 75, , Ukraina Ukraine 45, , ,9 1,3 Valko-Venäjä Belarus 9, , ,7 2,2 Venäjä Russian Federation 140, , ,3 0,3 Eurooppa = Euroopan metsäministerikonferenssiin kuuluvat maat. Kattavuus ei vastaa FAO:n luokittelua. Nettokasvu = vuotuinen bruttokasvu miinus luonnonpoistuma. Europe = Forest Europe signatory countries. The coverage is not equal to FAO's classification of countries. Net annual increment = gross increment less natural losses. Lähde Source: State of Europe's Forests 2011 Metsätilastollinen vuosikirja

14 13 International forest statistics 13.3 Metsien suojelu Euroopan unionin maissa 2010 Protected forests in the European Union, 2010 Alue ja maa Region and country MCPFE-hoitotavoite ja luokka MCPFE-management objective and class Suojellut Metsäala Biologisen monimuotoisuuden turvaaminen Maisemien ja erityisten metsät kaikkiaan kaikkiaan Protection of biodiversity luontokohteiden suojelu Protected forests, total Forest land, Protection of landscapes and total specific natural elements Luokka 1.1 Class 1.1 Luokka 1.2 Class 1.2 Luokka 1.3 Class 1.3 Luokka 2 Class 2 Pinta-ala Osuus Pinta-ala Osuus Pinta-ala Osuus Pinta-ala Osuus Pinta-ala Osuus Area metsäalasta Area metsäalasta Area metsäalasta Area metsäalasta Area metsäalasta Proportion of Proportion of Proportion of Proportion of Proportion of forest land forest land forest land forest land forest land ha % ha % ha % ha % ha % ha Euroopan unioni EU28 The European Union EU , , , , , Alankomaat The Netherlands 3 0,8 31 8,5 23 6,3 33 9, ,7 365 Belgia Belgium 1 0,1 7 1,0 9 1,3 26 3,8 43 6,3 678 Britannia United Kingdom , , , , Bulgaria Bulgaria 57 1, ,3 3 0, , , Espanja Spain , , , Irlanti Ireland , ,8 737 Italia Italy 270 3, , , , , Itävalta Austria , , , , Kreikka Greece 164 4, , Kroatia Croatia 44 2,3 10 0, ,0 4 0, , Kypros Cyprus 3 1,7 13 7, ,2 173 Latvia Latvia 9 0, , , , , Liettua Lithuania 24 1,1 2 0, , , , Luxemburg Luxembourg 2 2, ,3 87 Malta Malta Portugali Portugal 1 0,0 9 0, , , , Puola Poland 55 0, , , , Ranska France 20 0, ,7 73 0, , , Romania Romania 136 2,1 84 1, , , , Ruotsi Sweden 141 0, ,8 55 0,2 45 0, , Saksa Germany , , , , Slovakia Slovakia 69 3,6 13 0, , , , Slovenia Slovenia 10 0, ,0 68 5,4 81 6, , Suomi Finland 841 3, , , , , Tanska Denmark 6 1,0 5 0, , ,7 587 Tšekki Czech Republic 15 0, , , , Unkari Hungary 4 0,2 9 0,4 62 3, , , Viro Estonia 151 6,9 35 1,6 44 2, , , MCPFE -luokitus MCPFE Classification: Pääasiallinen hoitotavoite Management objective: 1. Biologisen monimuotoisuuden turvaaminen Protection of biodiversity 1.1 Mitään toimenpiteitä ei ole sallittu. No active intervention: Ei hoitotoimenpiteitä. Alueella sallitaan liikkuminen ja tutkimus, joka ei haittaa hoitotavoitetta. 1.2 Rajoitetut toimenpiteet sallittu Minimum intervention: Rajoitetut (vähäiset) toimenpiteet sallittu. Sallitaan riistan hoito, tautien ja tuhohyönteisten torjunta, jos tuhoilla on vaara levitä suojelualueen ulkopuolelle, palontorjunta, liikkuminen alueella, tutkimus ja paikallisten asukkaiden luonnonvarojen käyttö, jos se ei haittaa päätavoitetta. 1.3 Suojelu aktiivisesti hoitamalla Conservation through active management: Toimenpiteet suojelutavoitteen saavuttamiseksi ovat sallittuja. Alueella ei sallita kaivostoimintaa, hakkuita ja metsänhoidollisia toimenpiteitä, jos ne haittaavat päätavoitetta. 2. Maisemien ja erityisten luontokohteiden suojelu Protection of landscapes and specific natural elements: Toimenpiteet suojelutavoitteen saavuttamiseksi ovat sallittuja. Metsävarojen käyttö on sallittua. Itävallan ja Luxemburgin suojeluala kattaa metsän lisäksi myös muut puustoiset alueet. The area of protected forests in Austria and Luxembourg includes, in addition to forest land, the area of other wooded land (OWL). Portugalin ja Romanian suojeluala sekä Ranskan luokan 2 suojeluala koskee vuotta The protected areas of Portugal and Romania, as well as France's area of Class 2, are based on the 2005 data. Lähteet Sources: State of Europe s Forests 2011 and 2007; UNECE Statistical Database 386 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2014

15 Kansainvälisiä metsätilastoja Raakapuun hakkuut maittain 2013 Roundwood production by country, 2013 Alue ja maa Region and country Teollisuuspuu Industrial roundwood Polttopuu Raakapuu Havupuu Softwood Lehtipuu Hardwood Fuelwood kaikkiaan Tukkipuu Kuitupuu Yhteensä Tukkipuu Kuitupuu Yhteensä Roundwood Logs Pulpwood Total Logs Pulpwood Total total m³ kuoretta m³ under bark KOKO MAAILMA WHOLE WORLD Eurooppa Europe Euroopan unioni EU28 The European Union EU Alankomaat The Netherlands Belgia Belgium Britannia United Kingdom Bulgaria Bulgaria Espanja Spain Irlanti Ireland Italia Italy Itävalta Austria Kreikka Greece Kroatia Croatia Kypros Cyprus Latvia Latvia Liettua Lithuania Luxemburg Luxembourg Malta Malta Portugali Portugal Puola Poland Ranska France Romania Romania Ruotsi Sweden Saksa Germany Slovakia Slovakia Slovenia Slovenia Suomi Finland Tanska Denmark Tšekki Czech Republic Unkari Hungary Viro Estonia Muu Eurooppa Other Europe Norja Norway Ukraina Ukraine Valko-Venäjä Belarus Venäjä Russian Federation Muut Others Aasia Asia Indonesia Indonesia Intia India Japani Japan Kiina China Muut Others Afrikka Africa Etelä-Afrikka South Africa Etiopia Ethiopia Nigeria Nigeria Muut Others Pohjois- ja Etelä-Amerikka North and South America Brasilia Brazil Chile Chile Kanada Canada Meksiko Mexico Yhdysvallat USA Muut Others Oseania Oceania Australia Australia Uusi-Seelanti New Zealand Muut Others Havu-/lehtipuu yhteensä -sarakkeet sisältävät tukki- ja kuitupuun lisäksi myös muun raakapuun, kuten pylväät, kaivospölkyt, hirret, paalut ym. Polttopuu sisältää myös puuhiilen tuottamiseen käytetyn raakapuun. Industrial roundwood total, for softwood and hardwood includes, in addition to logs and pulpwood, also other industrial roundwood, such as poles, pitprops, balks, posts, etc. Fuelwood includes also roundwood used for charcoal production. Lähteet Sources: FAOSTAT, FAO; Metla Metsätilastollinen vuosikirja

16 13 International forest statistics 13.5 Sahatavaran ja puulevyjen tuotanto maittain 2013 Production of sawn goods and wood-based panels by country, 2013 Alue ja maa Region and country Sahatavara Sawn goods Puulevyt Wood-based panels Havu Lehti Yhteensä Vaneri ja viilu Lastulevy Kuitulevy Yhteensä Softwood Hardwood Total Plywood and Particle board Fibreboard Total veneer sheets m³ KOKO MAAILMA WHOLE WORLD Eurooppa Europe Euroopan unioni EU28 The European Union EU Belgia Belgium Britannia United Kingdom Espanja Spain Irlanti Ireland Italia Italy Itävalta Austria Latvia Latvia Portugali Portugal Puola Poland Ranska France Romania Romania Ruotsi Sweden Saksa Germany Slovakia Slovakia Slovenia Slovenia Suomi Finland Tanska Denmark Tšekki Czech Republic Viro Estonia Muut EU-maat Other EU countries Muu Eurooppa Other Europe Norja Norway Valko-Venäjä Belarus Venäjä Russian Federation Muut Others Aasia Asia Etelä-Korea South Korea Indonesia Indonesia Intia India Japani Japan Kiina China Malesia Malaysia Turkki Turkey Muut Others Afrikka Africa Etelä-Afrikka South Africa Ghana Ghana Kamerun Cameroon Nigeria Nigeria Muut Others Pohjois- ja Etelä-Amerikka North and South America Argentiina Argentina Brasilia Brazil Chile Chile Kanada Canada Meksiko Mexico Yhdysvallat USA Muut Others Oseania Oceania Australia Australia Uusi-Seelanti New Zealand Muut Others Lähde Source: FAOSTAT, FAO 388 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2014

17 Kansainvälisiä metsätilastoja Puumassan sekä paperin ja kartongin tuotanto maittain 2013 Production of wood pulp and paper and paperboard by country, 2013 Alue ja maa Region and country Puumassa Wood pulp Paperi ja kartonki Paper and paperboard Mekaaninen ja puoli- Sellu Yhteensä Sanomalehti- Aikakauslehti- Muu paperi Yhteensä kemiallinen massa Chemical Total paperi ja hienopaperi ja kartonki Total Mechanical and wood pulp Newsprint Printing and Other paper semi-chemical pulp writing paper and paperboard t KOKO MAAILMA WHOLE WORLD Eurooppa Europe Euroopan The European unioni EU28 Union EU28 Alankomaat The Netherlands Belgia Belgium Britannia United Kingdom Bulgaria Bulgaria Espanja Spain Italia Italy Itävalta Austria Portugali Portugal Puola Poland Ranska France Ruotsi Sweden Saksa Germany Slovakia Slovakia Slovenia Slovenia Suomi Finland Tanska Denmark Tšekki Czech Republic Muut EU-maat Other EU countries Muu Eurooppa Other Europe Norja Norway Sveitsi Switzerland Venäjä Russian Federation Muut Others Aasia Asia Etelä-Korea South Korea Indonesia Indonesia Intia India Japani Japan Kiina China Thaimaa Thailand Turkki Turkey Muut Others Afrikka Africa Egypti Egypt Etelä-Afrikka South Africa Muut Others Pohjois- ja North and Etelä-Amerikka South America Argentiina Argentina Brasilia Brazil Chile Chile Kanada Canada Meksiko Mexico Yhdysvallat USA Muut Others Oseania Oceania Australia Australia Uusi-Seelanti New Zealand Tuotteiden maittaiset tuotantotiedot eivät summaudu tasan, sillä Suomen tuotantolukuja on yhdistetty Metlassa. Puumassa yhteensä -sarake sisältää myös liukosellun. The production figures do not add up to the totals because some data on production in Finland are merged by Metla. Wood pulp total includes also dissolving wood pulp. Lähteet Sources: FAOSTAT, FAO; Metla Metsätilastollinen vuosikirja

18 13 International forest statistics 13.7 Kierrätyspaperin, kierrätyskuidun ja muusta kuin puukuidusta valmistetun massan tuotanto maittain 2013 Production of recovered paper, recovered fibre pulp and other fibre pulp by country, 2013 Alue ja maa Region and country Kierrätyspaperi Kierrätyskuitu Muu kuin puukuitu Recovered paper Recovered fibre pulp Other fibre pulp KOKO MAAILMA WHOLE WORLD Eurooppa Europe Euroopan unioni EU28 The European Union EU Alankomaat The Netherlands Belgia Belgium Britannia United Kingdom Bulgaria Bulgaria Espanja Spain Irlanti Ireland Italia Italy Itävalta Austria Kreikka Greece Kroatia Croatia Kypros Cyprus Latvia Latvia Liettua Lithuania Luxemburg Luxembourg Malta Malta Portugali Portugal Puola Poland Ranska France Romania Romania Ruotsi Sweden Saksa Germany Slovakia Slovakia Slovenia Slovenia Suomi Finland Tanska Denmark Tšekki Czech Republic Unkari Hungary Viro Estonia Muu Eurooppa Other Europe Norja Norway Sveitsi Switzerland Venäjä Russian Federation Muut Others Aasia Asia Etelä-Korea South Korea Indonesia Indonesia Intia India Japani Japan Kiina China Muut Others Afrikka Africa Egypti Egypt Etelä-Afrikka South Africa Muut Others Pohjois- ja Etelä-Amerikka North and South America Argentiina Argentina Brasilia Brazil Kanada Canada Meksiko Mexico Yhdysvallat USA Muut Others Oseania Oceania Australia Australia Uusi-Seelanti New Zealand t Kierrätyspaperin tuotanto tarkoittaa keräysmäärää. Joidenkin maiden tiedot saattavat olla kierrätyspaperin käyttölukuja. Kierrätyskuitu on keräyspaperista tai -kartongista valmistettua puukuitumassaa. Muusta kuin puukuidusta valmistetun massan raaka-aineina käytetään erilaisia kasviskuituja (olki, bambu, bagasse, esparto jne.) ja lumppua. The production of recovered paper indicates the collected volumes of recovered paper. For some countries the figures may be presented as consumed volumes. Recovered fibre pulp is manufactured from recovered paper or paperboard and used for the manufacture of paper, paperboard and fibreboard. Other fibre pulp is manufactured from fibrous vegetable materials (straw, bamboo, bagasse, esparto, etc.) other than wood as well as rags and other textile wastes. Lähde Source: FAOSTAT, FAO 390 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2014

19 Kansainvälisiä metsätilastoja Puun vienti maittain 2013 Exports of roundwood and wood residues by country, 2013 Alue ja maa Region and country Raakapuu Roundwood Hake ja Kaikkiaan Teollisuuspuu Industrial roundwood Polttopuu Yhteensä jätepuu Grand total Havupuu Lehtipuu Hardwood Fuelwood Total Wood chips, Softwood Trooppinen Muu particles and Tropical Other residues m³ kuoretta m³ under bark KOKO MAAILMA WHOLE WORLD Eurooppa Europe Euroopan unioni EU28 The European Union EU Alankomaat The Netherlands Belgia Belgium Britannia United Kingdom Bulgaria Bulgaria Espanja Spain Irlanti Ireland Itävalta Austria Kroatia Croatia Latvia Latvia Liettua Lithuania Luxemburg Luxembourg Portugali Portugal Puola Poland Ranska France Romania Romania Ruotsi Sweden Saksa Germany Slovakia Slovakia Slovenia Slovenia Suomi Finland Tanska Denmark Tšekki Czech Republic Unkari Hungary Viro Estonia Muut EU-maat Other EU countries Muu Eurooppa Other Europe Norja Norway Sveitsi Switzerland Ukraina Ukraine Venäjä Russian Federation Muut Others Aasia Asia Indonesia Indonesia Japani Japan Kiina China Malesia Malaysia Thaimaa Thailand Muut Others Afrikka Africa Etelä-Afrikka South Africa Kamerun Cameroon Kongo Congo Muut Others Pohjois- ja Etelä-Amerikka North and South America Brasilia Brazil Chile Chile Ecuador Ecuador Kanada Canada Yhdysvallat USA Muut Others Oseania Oceania Australia Australia Uusi-Seelanti New Zealand Muut Others Lähde Source: FAOSTAT, FAO Metsätilastollinen vuosikirja

20 13 International forest statistics 13.9 Puun tuonti maittain 2013 Imports of roundwood and wood residues by country, 2013 Alue ja maa Region and country Raakapuu Roundwood Hake ja Kaikkiaan Teollisuuspuu Industrial roundwood Polttopuu Yhteensä jätepuu Grand total Havupuu Lehtipuu Hardwood Fuelwood Total Wood chips, Softwood Trooppinen Muu particles and Tropical Other residues m³ kuoretta m³ under bark KOKO MAAILMA WHOLE WORLD Eurooppa Europe Euroopan unioni EU28 The European Union EU Alankomaat The Netherlands Belgia Belgium Britannia United Kingdom Bulgaria Bulgaria Espanja Spain Irlanti Ireland Italia Italy Itävalta Austria Kreikka Greece Kroatia Croatia Kypros Cyprus Latvia Latvia Liettua Lithuania Luxemburg Luxembourg Malta Malta Portugali Portugal Puola Poland Ranska France Romania Romania Ruotsi Sweden Saksa Germany Slovakia Slovakia Slovenia Slovenia Suomi Finland Tanska Denmark Tšekki Czech Republic Unkari Hungary Viro Estonia Muu Eurooppa Other Europe Norja Norway Sveitsi Switzerland Muut Others Aasia Asia Etelä-Korea South Korea Intia India Japani Japan Kiina China Turkki Turkey Muut Others Afrikka Africa Egypti Egypt Marokko Morocco Muut Others Pohjois- ja Etelä-Amerikka North and South America Brasilia Brazil Kanada Canada Yhdysvallat USA Muut Others Oseania Oceania Australia Australia Uusi-Seelanti New Zealand Muut Others Lähde Source: FAOSTAT, FAO 392 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2014

13 Kansainvälisiä metsätilastoja

13 Kansainvälisiä metsätilastoja 13 Kansainvälisiä metsätilastoja Maailmassa on metsiä hieman yli neljä miljardia hehtaaria ja ne peittävät maapallon maapintaalasta kolmanneksen. Metsäpinta-alaltaan suurimmat maat ovat Venäjä, Brasilia

Lisätiedot

13 Kansainvälisiä metsätilastoja

13 Kansainvälisiä metsätilastoja 13 Kansainvälisiä metsätilastoja Maailman maapinta-alasta noin kolmannes, hieman yli neljä miljardia hehtaaria, on metsien peitossa. Metsäpinta-alaltaan suurimmat maat ovat Venäjä, Brasilia ja Kanada,

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa maittain 2012

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa maittain 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 43/2013 Metsäteollisuuden ulkomaankauppa maittain 2012 8.11.2013 Aarre Peltola Puun tuonti 10 miljoonaa kuutiometriä ja metsäteollisuustuotteiden

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa maittain 2011

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa maittain 2011 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 43/2012 Metsäteollisuuden ulkomaankauppa maittain 2011 24.10.2012 Aarre Peltola Puun tuonti 10,5 miljoonaa kuutiometriä ja metsäteollisuustuotteiden

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, lokakuu 2014

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, lokakuu 2014 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 1/2015 TILASTO: Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, lokakuu 2014 15.1.2015 Aarre Peltola TILASTO Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, lokakuu 2014 15.1.2015 Aarre Peltola

Lisätiedot

Sisällys. 1. Energiatehokkuudesta. 2. Energiatehokkuusindikaattorit kansantalouden makrotasolla

Sisällys. 1. Energiatehokkuudesta. 2. Energiatehokkuusindikaattorit kansantalouden makrotasolla Sisällys 1. Energiatehokkuudesta. Energiatehokkuusindikaattorit kansantalouden makrotasolla 3. Hiilidioksidipäästöihin vaikuttavia tekijöitä dekompositioanalyysi 4. Päätelmiä Energiatehokkuudesta Energiatehokkuuden

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012 Yöpymiset + 0,4 % tammi-marraskuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (116.500) lisääntyivät tammi-marraskuussa 0,4 % edellisvuodesta. Kasvua

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012 Yöpymiset + 12,5 % tammi-huhtikuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (33.900) lisääntyivät tammi-huhtikuussa 12,5 % edellisvuodesta. Kasvua

Lisätiedot

vuoden aikana entinen puun tuontiennätys

vuoden aikana entinen puun tuontiennätys A JI Metsäteollisuuden ulkomaankauppa maittain 2004 JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Toimittaja: Aarre Peltola 8.7.2005 781 Puun tuonti paisui

Lisätiedot

Markkinaraportti / elokuu 2015

Markkinaraportti / elokuu 2015 Markkinaraportti / elokuu 2015 Yöpymiset yli 6 % nousussa Yöpymiset lisääntyivät Helsingissä elokuussa yli 6 % vuoden takaisesta. Yöpymismäärä, 407.100, oli kaikkien aikojen elokuun ennätys. Kotimaasta

Lisätiedot

Markkinaraportti / heinäkuu 2010

Markkinaraportti / heinäkuu 2010 Markkinaraportti / heinäkuu 21 Yöpymismäärissä merkittävää kasvua heinäkuussa Yöpymiset Helsingin majoitusliikkeissä lisääntyivät heinäkuussa 18,2 % edellisvuoden heinäkuusta. Lisäystä tuli sekä kotimaasta

Lisätiedot

Markkinaraportti / lokakuu 2010

Markkinaraportti / lokakuu 2010 Markkinaraportti / lokakuu 21 Yöpymiset lisääntyivät lokakuussa Sekä kotimaasta että ulkomailta saapuneiden yöpymisten määrä jatkoi kasvuaan Helsingissä myös lokakuussa. Erityisen voimakkaasti lisääntyivät

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja Lokakuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja Lokakuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja Lokakuu 2012 Yöpymiset + 0,4 % tammi-lokakuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (107.600) lisääntyivät tammi-lokakuussa 0,4 % edellisvuodesta. Kasvua tuli

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja tammikuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja tammikuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja tammikuu 2012 Yöpymiset + 31 % tammikuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (3.600) lisääntyivät tammikuussa 30,7 % vuoden 2011 tammikuuhun verrattuna.

Lisätiedot

Markkinaraportti / tammikuu 2011

Markkinaraportti / tammikuu 2011 Markkinaraportti / tammikuu 211 Yöpymiset lisääntyivät tammikuussa 9 % Matkailu vilkastui Helsingissä yöpymisissä mitattuna tammikuussa 211 sekä koti- että vientimarkkinoilla. Nousua kirjattiin sekä vapaa-ajan

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunta. mahdollinen yhtälö 1.1 5.2.2003

Hyvinvointiyhteiskunta. mahdollinen yhtälö 1.1 5.2.2003 1. HYVINVOINTIYHTEISKUNTA MAHDOLLINEN YHTÄLÖ BKT:n vuosimuutos 1988 21... 1.2 T&K-panosten osuus bruttokansantuotteesta... 1.3 T&K-toiminnan osuus BKT:sta eräissä maissa... 1.4 T&K-henkilöstön osuus työssäkäyvistä

Lisätiedot

11 Metsäteollisuuden ulkomaankauppa

11 Metsäteollisuuden ulkomaankauppa 11 Metsäteollisuuden ulkomaankauppa Suomeen tuotiin puuta 10,2 miljoonaa kuutiometriä vuonna 2012, ja sillä katettiin 17 prosenttia Suomen metsäteollisuuden puun hankinnasta. Puutavaralajeista eniten tuli

Lisätiedot

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa 24.9.2013 Pääekonomisti Jukka Palokangas Maailmantalouden kasvunäkymät vuodelle 2014 (ennusteiden keskiarvot koottu syyskuussa

Lisätiedot

Markkinaraportti / toukokuu 2015

Markkinaraportti / toukokuu 2015 Markkinaraportti / toukokuu 2015 Yöpymiset 3,5 % miinuksella Yöpymiset vähenivät Helsingissä toukokuussa 3,5 % vuoden takaisesta. Kotimaasta tulleiden yöpymiset vähenivät runsaat viisi prosenttia ja ulkomailta

Lisätiedot

Suomen biokapasiteetti ja sen. Prof. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus

Suomen biokapasiteetti ja sen. Prof. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Suomen biokapasiteetti ja sen kestävä ä käyttö Prof. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Suomen kestävän kehityksen toimikunta 4 / 2010 Suomen ekologisen jalanjäljen ja biokapasiteetin kehitys Lähde: Global

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja heinäkuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja heinäkuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja heinäkuu 2012 Yöpymiset + 4 % tammi-heinäkuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (72.400) lisääntyivät tammi-heinäkuussa 3,9 % edellisvuodesta. Kasvua tuli

Lisätiedot

11 Metsäteollisuuden ulkomaankauppa

11 Metsäteollisuuden ulkomaankauppa 11 Metsäteollisuuden ulkomaankauppa Suomeen tuotiin vuonna 2010 puuta 12,3 miljoonaa kuutiometriä, mikä oli kolmanneksen enemmän kuin vuotta aiemmin. Tuonnin lisääntymisestä huolimatta määrä oli pienin

Lisätiedot

KOTKAN-HAMINAN SEUTU. MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 13.6.2013 Huhtikuu. Kotka venäläisyöpymisissä Jonsuun ja Jyväskylän. Alkuvuoden yöpymiset + 11 %

KOTKAN-HAMINAN SEUTU. MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 13.6.2013 Huhtikuu. Kotka venäläisyöpymisissä Jonsuun ja Jyväskylän. Alkuvuoden yöpymiset + 11 % KOTKAN-HAMINAN SEUTU MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 13.6.2013 Huhtikuu Alkuvuoden yöpymiset + 11 % Kotkan-Haminan seudun majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (40.800) lisääntyivät tammi-huhtikuussa 11,4

Lisätiedot

Suomi ja suomalaiset yritykset globaalitaloudessa keiden kanssa kilpailemme tulevaisuudessa?

Suomi ja suomalaiset yritykset globaalitaloudessa keiden kanssa kilpailemme tulevaisuudessa? Suomi ja suomalaiset yritykset globaalitaloudessa keiden kanssa kilpailemme tulevaisuudessa? Pekka Ylä-Anttila ETLA ja Etlatieto Oy ELKOM 07 - ECT Forum 5.9.07 Esityksen teemat Mitä maailmantaloudessa

Lisätiedot

Markkinaraportti / tammikuu 2010

Markkinaraportti / tammikuu 2010 Markkinaraportti / tammikuu 21 Yöpymisissä pientä laskua edelleen Helsingin majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset vähenivät tammikuussa edelleen jonkin verran (- 6., - 2,7 %). Vuoden 29 tammikuussa

Lisätiedot

VANTAA Matkailun tunnuslukuja

VANTAA Matkailun tunnuslukuja VANTAA Matkailun tunnuslukuja Kesäkuu 212 www.vantaa.fi/yrityspalvelut Yöpymiset ulkomailta kesäkuussa + 8 % Vantaan majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (72.3) lisääntyivät kesäkuussa edellisvuodesta

Lisätiedot

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kansantalouden kehityskuva Talouden rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Suomen talous vuonna 21 euroalueen keskimääräiseen verrattuna Euroalue Suomi Työttömyys, % 12 1 8 6 4 Julkisen

Lisätiedot

Maailman valutuotanto

Maailman valutuotanto Maailman valutuotanto Yhteenveto Modern Castings-lehden ja American Foundry Society (AFS) - yhdistyksen tilastoimista luvuista vuosilta 2004, 2006, 2008, 2010 ja 2012 Tuula Höök 9.9.2014 Tilastoinnissa

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa Kauppa 2011 Handel Trade Metsäteollisuuden ulkomaankauppa Kuvio 1. Suomen metsäteollisuusvienti ja tuonti v. 2004-2011(1-3) 13 12 11 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Mrd. e 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2010

Lisätiedot

Tj Leif Fagernäs: Työehdot Suomessa ja kilpailijamaissa. EK-elinkeinopäivä Jyväskylä 15.9.2005

Tj Leif Fagernäs: Työehdot Suomessa ja kilpailijamaissa. EK-elinkeinopäivä Jyväskylä 15.9.2005 Tj Leif Fagernäs: Työehdot Suomessa ja kilpailijamaissa EK-elinkeinopäivä Jyväskylä 15.9.2005 Työvoimakustannukset EU-maissa 2005 Teollisuuden työntekijät Tanska Saksa Belgia Suomi Alankomaat Ruotsi Itävalta

Lisätiedot

Metsien luonnontuotteet ja luomu. Rainer Peltola, MTT Rovaniemi / LAPPI LUO

Metsien luonnontuotteet ja luomu. Rainer Peltola, MTT Rovaniemi / LAPPI LUO Metsien luonnontuotteet ja luomu Rainer Peltola, MTT Rovaniemi / LAPPI LUO Keruuluomu / luomukeruu Luonnonmarjat ja -sienet ovat luomua, jos ne on kerätty erikseen määritellyiltä luomukeruualueilta Keruualueeksi

Lisätiedot

Metsäteollisuuden vienti Suomesta 2003 Arvo 11 mrd. EUR

Metsäteollisuuden vienti Suomesta 2003 Arvo 11 mrd. EUR 1 Metsäteollisuuden vienti Suomesta 2003 Arvo 11 mrd. EUR Eurooppa Aasia 77 % 11 % Muut 16 % Pohjois-Amerikka Afrikka Latin. Amerikka 7 % 2 % 1 % USA 7 % Oseania Päämarkkinamaat Saksa 1 % 18 % Muu Eurooppa

Lisätiedot

Markkinaraportti / heinäkuu

Markkinaraportti / heinäkuu VII / 25 HELSINGIN MATKAILUN TUNNUSLUKUJA Markkinaraportti / heinäkuu Matkailu Venäjältä ja Virosta kasvanut voimakkaasti Venäjältä ja Virosta Helsinkiin suuntautuvan matkailun kasvu jatkuu. Venäjän talouden

Lisätiedot

MEKIN UUDET HAASTEET. Keski-Suomen matkailuparlamentti Jyväskylä 29.11.2006. Pirkko Perheentupa Matkailun edistämiskeskus

MEKIN UUDET HAASTEET. Keski-Suomen matkailuparlamentti Jyväskylä 29.11.2006. Pirkko Perheentupa Matkailun edistämiskeskus MEKIN UUDET HAASTEET Keski-Suomen matkailuparlamentti Jyväskylä 29.11.2006 Pirkko Perheentupa Matkailun edistämiskeskus MEKin uudet tehtävät 2007 Yhtenäistää ja selkeyttää Suomen matkailullista kokonaiskuvaa

Lisätiedot

Teema 1: Globaali todellisuus

Teema 1: Globaali todellisuus Teema 1: Globaali todellisuus 1. Maailman metsävarat 2. Maailman metsäteollisuus Tavoite: Auttaa asemoimaan Suomi metsämaana maapallon mittakaavassa 1. Maailman metsävarat Maailman metsät ja kasvillisuusvyöhykkeet

Lisätiedot

Suosituimmat kohdemaat

Suosituimmat kohdemaat Suosituimmat kohdemaat Maakuntanro Maakunta Kohdemaa Maakoodi sum_lah_opisk 21 Ahvenanmaa - Kreikka GR 3 Åland Italia IT 3 Turkki TR 2 Saksa DE 1 09 Etelä-Karjala Venäjä RU 328 Britannia GB 65 Ranska FR

Lisätiedot

Yöpymiset kuukausittain Helsingissä

Yöpymiset kuukausittain Helsingissä XII / HELSINGIN MATKAILUN TUNNUSLUKUJA Yöpymisten lasku jatkui joulukuussa Matkailu väheni Helsingissä joulukuussa rekisteröityjen majoitusliikkeiden yöpymisissä mitattuna 4,6 %. Kotimaan yöpymiset vähenivät

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, tammikuu 2014

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, tammikuu 2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, tammikuu 2014 13/2014 14.4.2014 Aarre Peltola Metsäteollisuustuotteiden vienti käynnistyi tammikuussa

Lisätiedot

VANTAA Matkailun tunnuslukuja

VANTAA Matkailun tunnuslukuja VANTAA Matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2010 www.vantaa.fi/yrityspalvelut Yöpymiset marraskuussa 21 %:n kasvussa Vantaan majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (63.200) lisääntyivät marraskuussa edellisvuodesta

Lisätiedot

Tilastokeskuksen asiakasaamu kirjastoille ja tietopalveluille 3.12.2009. Kansainväliset hintavertailut Harri Kananoja

Tilastokeskuksen asiakasaamu kirjastoille ja tietopalveluille 3.12.2009. Kansainväliset hintavertailut Harri Kananoja Tilastokeskuksen asiakasaamu kirjastoille ja tietopalveluille 3.12.2009 Kansainväliset hintavertailut Harri Kananoja KANSAINVÄLINEN HINTAVERTAILU = OSTOVOIMAPARITEETTIOHJELMA 1. Mihin ostovoimapariteetteja

Lisätiedot

Alihankinta 2014 -messut Teema koneenrakentaminen. 18.9.2014 Petri Katajamäki ja Pekka Lappalainen

Alihankinta 2014 -messut Teema koneenrakentaminen. 18.9.2014 Petri Katajamäki ja Pekka Lappalainen Alihankinta 2014 -messut Teema koneenrakentaminen 18.9.2014 Petri Katajamäki ja Pekka Lappalainen DEMOGRAFIA Lähde: Statista 2013 Koko 357 092 km2 (1,05 x Suomi) 82,4 miljoonaa asukasta (15,8 x Suomi)

Lisätiedot

Markkinaraportti / heinäkuu 2011

Markkinaraportti / heinäkuu 2011 Markkinaraportti / heinäkuu 211 Helsingin matkailuvuosi ennätysvauhdissa Myös heinäkuussa päästiin Helsingissä asetettuun yöpymisten kasvutavoitteeseen, joka + 4 % kuukaudessa. Yöpymistilastot osoittivat

Lisätiedot

VANTAA Matkailun tunnuslukuja

VANTAA Matkailun tunnuslukuja VANTAA Matkailun tunnuslukuja Marraskuu 211 www.vantaa.fi/yrityspalvelut Yöpymiset kotimaasta + 5 % marraskuussa Vantaan majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (65.3) lisääntyivät marraskuussa edellisvuodesta

Lisätiedot

Maksujärjestelmäsimulaattori SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND

Maksujärjestelmäsimulaattori SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND Maksujärjestelmäsimulaattori 10.12.2013 Tatu Laine Sisältö Maksutapahtuma maksujärjestelmässä BoF-PSS2 simulaattorin historia Maksujärjestelmän simulointi Kysymyksiä, joihin maksujärjestelmäsimulaattori

Lisätiedot

Nuorisotyöttömyys Euroopassa. Eurooppafoorumi: Työläisten Eurooppa, Tampere, 6.9.2013 Liisa Larja (liisa.larja@stat.fi)

Nuorisotyöttömyys Euroopassa. Eurooppafoorumi: Työläisten Eurooppa, Tampere, 6.9.2013 Liisa Larja (liisa.larja@stat.fi) Nuorisotyöttömyys Euroopassa Eurooppafoorumi: Työläisten Eurooppa, Tampere, 6.9.2013 Liisa Larja (liisa.larja@stat.fi) 2 Talouskriisin vaikutus nuorisotyöttömyyteen (15-24 v.) 25,0 20,0 15,0 23,3 20,1

Lisätiedot

Maapallon kehitystrendejä (1972=100)

Maapallon kehitystrendejä (1972=100) Maapallon kehitystrendejä (1972=1) Reaalinen BKT Materiaalien kulutus Väestön määrä Hiilidioksidipäästöt Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä

Lisätiedot

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100)

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100) Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä EU-15 Uudet EU-maat 195 196 197 198 199 2 21 22 23 24 25 Eräiden maiden ympäristön kestävyysindeksi

Lisätiedot

Suomalaisen kilpailukyvyn analyysi missä ollaan muualla edellä? Leena Mörttinen/EK 6.6.2013

Suomalaisen kilpailukyvyn analyysi missä ollaan muualla edellä? Leena Mörttinen/EK 6.6.2013 Suomalaisen kilpailukyvyn analyysi missä ollaan muualla edellä? Leena Mörttinen/EK 6.6.2013 Suomi on pieni avotalous, joka tarvitsee dynaamisen kilpailukykyisen yrityssektorin ja terveet kotimarkkinat

Lisätiedot

13 KANSAINVÄLISIÄ METSÄTILASTOJA

13 KANSAINVÄLISIÄ METSÄTILASTOJA 13 KANSAINVÄLISIÄ METSÄTILASTOJA Kansainväliset metsätilastot perustuvat pääosin FAO:n tilastotuotantoon. Luvun rungon muodostavat taulukot maailman metsävaroista sekä metsäteollisuustuotteiden tuotannosta

Lisätiedot

KOTKAN-HAMINAN SEUTU. MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 22.3.2013 Tammikuu. Kotka venäläisyöpymisissä Jyväskylän ja Kuopion seudun edellä

KOTKAN-HAMINAN SEUTU. MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 22.3.2013 Tammikuu. Kotka venäläisyöpymisissä Jyväskylän ja Kuopion seudun edellä KOTKAN-HAMINAN SEUTU MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 22.3.2013 Tammikuu Yöpymiset ulkomailta + 28 % tammikuussa Kotkan-Haminan seudun majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (10.500) lisääntyivät tammikuussa

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden vientiraportti. Report on Finnish Technology Industry Exports

Teknologiateollisuuden vientiraportti. Report on Finnish Technology Industry Exports Teknologiateollisuuden vientiraportti Viimeinen havainto toukokuu 10 Report on Finnish Technology Industry Exports Last observation May 10 Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta Export of Technology

Lisätiedot

Työvoimakustannustaso eri maissa 2003 "10 kärjessä", teollisuuden työntekijät, euroa/tunti

Työvoimakustannustaso eri maissa 2003 10 kärjessä, teollisuuden työntekijät, euroa/tunti Työvoimakustannustaso eri maissa 2003 "10 kärjessä", teollisuuden työntekijät, euroa/tunti Norja Saksa (länsi) Tanska Sveitsi Belgia Alankomaat Itävalta Ruotsi Yhdysvallat 28,56 28,39 26,72 25,03 24,50

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, maaliskuu 2014

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, maaliskuu 2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, maaliskuu 2014 24/2014 5.6.2014 Aarre Peltola Metsäteollisuustuotteiden vienti kasvussa maaliskuussa

Lisätiedot

PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN?

PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN? PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN? Jouni Välijärvi, professori Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto EDUCA 2014 Helsinki 25.1.2014 30.1.2014 Suomalaisnuorten osaaminen

Lisätiedot

kultakolikko.fi - kultakolikkotaulukko 2011-07

kultakolikko.fi - kultakolikkotaulukko 2011-07 Maa Nimellisarvo Lyönti- Kolikon paino Kulta- vuosi pitoisuus unssia Suomi 10 Markkaa 1879-1913 3,2258 0,9000 0,0933 2,903 (Finland) 20 Markkaa 1878-1913 6,4516 0,9000 0,1867 5,806 100 Markkaa 1926 4,2105

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ulkomaalaiset Suomessa Yliaktuaari, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiallista näkökulmaa ulkomaalaisuuteen Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaisten hedelmällisyys

Lisätiedot

Sirpa Rajalin. tutkijaseminaari

Sirpa Rajalin. tutkijaseminaari Sirpa Rajalin 35. Liikenneturvallisuusalan tutkijaseminaari Helsingissä 20.5.2010 2010 Tieliikenteessä kuolleet 100 000 asukasta kohden eräissä maissa 2008 0 5 10 15 20 25 Islanti Iceland Malta Malta

Lisätiedot

Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan

Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan Muuttuva Venäjä -metsäseminaari Joensuu 7.5.21 Jari Viitanen Metla Sisällys Raakapuun vienti Venäjältä 1992 28 Venäläisen raakapuun viennin globaali jakautuminen

Lisätiedot

Lihavuuden kustannuksia. Markku Pekurinen, osastojohtaja, tutkimusprofessori

Lihavuuden kustannuksia. Markku Pekurinen, osastojohtaja, tutkimusprofessori Lihavuuden kustannuksia Markku Pekurinen, osastojohtaja, tutkimusprofessori Lihavuus Monien sairauksien riskitekijä Väestötasolla nopeasti yleistyvä ongelma Taloudellisista vaikutuksista lisääntyvästi

Lisätiedot

Seitsemän miljardia? Väestölaskenta 2010 Suomessa, Euroopassa ja maailmassa

Seitsemän miljardia? Väestölaskenta 2010 Suomessa, Euroopassa ja maailmassa Seitsemän miljardia? Väestölaskenta 2010 Suomessa, Euroopassa ja maailmassa Tilastokeskuksen asiakasaamu 1.12.2011 Tilastokeskus Väestölaskenta tehdään lähes kaikissa maailman maissa 2010/2011 (2005-2014

Lisätiedot

Kansaianvälinen aikuistutkimus PIAAC 2012

Kansaianvälinen aikuistutkimus PIAAC 2012 1 AIKUISKOULUTUS MARGINAALISTA KESKIÖÖN KVS140-Juhlavuoden seminaari Helsinki 21.3.2014 Kansaianvälinen aikuistutkimus PIAAC 2012 Antero Malin Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto 2 Kansainvälinen

Lisätiedot

VANTAA MATKAILUN TUNNUSLUKUJA

VANTAA MATKAILUN TUNNUSLUKUJA VANTAA MATKAILUN TUNNUSLUKUJA MAALISKUU 2015 vantaa.fi YÖPYMISET 3 % MIINUKSELLA MAALISKUUSSA Vantaan majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (65.400) vähenivät maaliskuussa edellisvuodesta 2,7 %. Miinus

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden vientiraportti. Report on Finnish Technology Industry Exports

Teknologiateollisuuden vientiraportti. Report on Finnish Technology Industry Exports Teknologiateollisuuden vientiraportti Viimeinen havainto kesäkuu 10 Report on Finnish Technology Industry Exports Last observation June 10 Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta Export of Technology

Lisätiedot

Market Report / June 2014

Market Report / June 2014 Market Report / June 214 Overnight stays increase slightly Overnight stays in Helsinki increased somewhat, or.6%, in June. Stays by foreign visitors were up 3.5%, while the domestic visitor segment fell

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut 22.9.2

Lisätiedot

Mihin menet Venäjä? Iikka Korhonen Suomen Pankki Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT) 11.12.2012 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND

Mihin menet Venäjä? Iikka Korhonen Suomen Pankki Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT) 11.12.2012 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND Mihin menet Venäjä? Iikka Korhonen Suomen Pankki Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT) 11.12.2012 Esityksen rakenne 1. Venäjän talouden kansallisia erikoispiirteitä 2. Tämän hetken talouskehitys 3.

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2013. 7.2.2014 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2013. 7.2.2014 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 213 7.2.214 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-213 mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 Kauppatase Tuonti Vienti

Lisätiedot

Yöpymiset matkan tarkoituksen mukaan Bednights spent by purpose of visit. Amma in lii yvät Business

Yöpymiset matkan tarkoituksen mukaan Bednights spent by purpose of visit. Amma in lii yvät Business LOKAKUU 2015 Yöpymiset lokakuussa 8 % plussalla Vantaan majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (78.100) lisääntyivät lokakuussa edellisvuodesta 8,0 %. Kasvu tuli kokonaan ko maasta (54.300, + 12,9

Lisätiedot

Nuorten työttömyys -faktaa ja fiktiota

Nuorten työttömyys -faktaa ja fiktiota Nuorten työttömyys -faktaa ja fiktiota Ulla Hämäläinen Johtava tutkija Sosiaaliturvan ABC toimittajille 31.5.2012 Nuorten työttömyysaste Euroopassa Työttömyysaste ikäryhmittäin Suomessa 1995-2011 % 40

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2013. 29.8.2014 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2013. 29.8.2014 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 213 29.8.214 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-213 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Markkinaraportti / elokuu 2010

Markkinaraportti / elokuu 2010 Markkinaraportti / elokuu 21 Helsingin yöpymiset nousussa Helsingin majoitusliikkeiden yöpymiset lisääntyivät elokuussa 6,6 % edellisvuoden elokuusta. Kasvu tuli kotimaan markkinoilta (+ 22,3 %) ulkomaisten

Lisätiedot

VANTAA Matkailun tunnuslukuja

VANTAA Matkailun tunnuslukuja VANTAA Matkailun tunnuslukuja Joulukuu 213 www.vantaa.fi/elinkeinopalvelut Yöpymiset 2 % miinuksella vuonna 213 Vantaan majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (59.4) vähenivät joulukuussa edellisvuodesta

Lisätiedot

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Talous tutuksi - Tampere Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Maailmantalouden kehitys 2 Bruttokansantuotteen kasvussa suuria eroja maailmalla Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 125

Lisätiedot

Tuhkarokko- ja sikotautiepidemoita Euroopassa

Tuhkarokko- ja sikotautiepidemoita Euroopassa Tuhkarokko- ja sikotautiepidemoita Euroopassa Labqualityn neuvottelukokous 17.10.2008 Irja Davidkin Tuhkarokko ja sikotauti virusten aiheuttamia lastentauteja, jotka ennen rokotuksia esiintyivät epidemioina

Lisätiedot

Market Report / December

Market Report / December Market Report / December Nights in Helsinki down 6% in December while the total 212 numbers stayed the same as last year Nights in Helsinki were down 6.1% in December. Domestic nights declined by 8.5%,

Lisätiedot

Suhdannekatsaus. Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014

Suhdannekatsaus. Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014 Suhdannekatsaus Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014 Maailmantalouden iso kuva ? 160 140 120 100 80 USA:n talouden kehitystä ennakoivia indikaattoreita Vasen ast. indeksi 1985=100 Kuluttajien luottamusindeksi,

Lisätiedot

Yöpymiset matkan tarkoituksen mukaan Bednights spent by purpose of visit. Amma in lii yvät Business

Yöpymiset matkan tarkoituksen mukaan Bednights spent by purpose of visit. Amma in lii yvät Business SYYSKUU 2015 Yöpymiset syyskuussa 8,5 % plussalla Vantaan majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (70.000) lisääntyivät syyskuussa edellisvuodesta 8,5 %. Kasvusta suurin osa tuli ulkomailta (29.100,

Lisätiedot

Market report / January 2014

Market report / January 2014 Market report / January 214 Overnight stays up 4% in January Overnight stays in Helsinki increased by 4.1% in January. Stays by overseas visitors were up almost 6%, while the domestic segment grew more

Lisätiedot

4. KORKEA VEROTUS VIE MITALISIJAN HYVINVOINTIKILPAILUSSA

4. KORKEA VEROTUS VIE MITALISIJAN HYVINVOINTIKILPAILUSSA 4. KORKEA VEROTUS VIE MITALISIJAN HYVINVOINTIKILPAILUSSA Bruttoveroaste Suomessa... 4.2 Efektiivinen tuloveroaste eräissä maissa 21... 4.3 Tuloveroprosentit tulotasoittain 22... 4.4 Tuloveroprosentit 22

Lisätiedot

Lentoliikenteen taloudellinen merkitys Suomelle

Lentoliikenteen taloudellinen merkitys Suomelle Lentoliikenteen taloudellinen merkitys Suomelle Oxford Economics yhteenveto Helsinki 2012 To represent, lead and serve the airline industry Lentoliikenne : Taloudellisen kasvun perusta On kustannustehokasta

Lisätiedot

Kaikki myyntilaskut sähköisenä yhden operaattorin kautta. Merja Hauskamaa, ISS Palvelut, Taloushallinto

Kaikki myyntilaskut sähköisenä yhden operaattorin kautta. Merja Hauskamaa, ISS Palvelut, Taloushallinto Kaikki myyntilaskut sähköisenä yhden operaattorin kautta Merja Hauskamaa, ISS Palvelut, Taloushallinto ISS Suomessa ja maailmalla Maailmalla Perustettu 1901 Tanskassa Toimimme 53 maassa Työllistämme 534

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 19 1998 ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Tammi kesäkuu 2015 January June 2015 Yöpymiset matkan tarkoituksen mukaan - Bednights spent by purpose of visit

Tammi kesäkuu 2015 January June 2015 Yöpymiset matkan tarkoituksen mukaan - Bednights spent by purpose of visit KESÄKUU 2015 Yöpymiset kesäkuussa 4 % plussalla Vantaan majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (78.500) lisääntyivät kesäkuussa edellisvuodesta 4,3 %. Kasvu tuli kokonaan ko maasta (45.800, + 10,8

Lisätiedot

Market Report / February 2006

Market Report / February 2006 II / 26 HELSINKI TOURISM STATISTICS Market Report / 26 Nights up over 6% The number of foreign visitors increased strongly in Helsinki in, with nights rising by 13.2%. Total nights rose by nearly 1, or

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 214 27.2.215 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-214 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Joulukuu 2010 Työmarkkinasektori EK

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Joulukuu 2010 Työmarkkinasektori EK Työaika Suomessa ja muissa maissa Joulukuu 2010 EK Säännöllisen vuosityöajan pituus 1910-2010 Teollisuuden työntekijät päivätyössä 3000 2800 2600 2400 2200 Tuntia vuodessa Vuosityöajan pituus: vuonna 1920

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 80 % Suomi 75 70 65 60 EU-15 Suomi (kansallinen) 55 50 80 82 84 86 88 90 92 94 96 98 00 02 9.9.2002/SAK /TL Lähde: European Commission;

Lisätiedot

Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma?

Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma? Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma? 18.5.2016 Sijoitusten jakaminen eri kohteisiin Korot? Osakkeet? Tämä on tärkein päätös! Tilanne nyt Perustilanne Perustilanne Tilanne nyt KOROT neutraalipaino OSAKKEET

Lisätiedot

Suomen energiapoliittiset sitoumukset: vaatimuksia ja mahdollisuuksia

Suomen energiapoliittiset sitoumukset: vaatimuksia ja mahdollisuuksia Suomen energiapoliittiset sitoumukset: vaatimuksia ja mahdollisuuksia Enterprise Forum, 5.11.2009 Maria Kopsakangas-Savolainen 1 Euroopan unionin energiapolitiikka Euroopan yhteisöjen komission (2007)

Lisätiedot

Monthly overnights in Helsinki

Monthly overnights in Helsinki V / 25 HELSINKI TOURISM STATISTICS Market report / May WorldSkills 25 visible in statistics International visitors' nights were clearly up in May. The increase was 8.8% or 11,8 nights compared with the

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 8 % Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 7 Suomi 65 6 55 5 45 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 16.5.23/SAK /TL Lähde: European Commission 2 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15 15

Lisätiedot

Metalliteollisuuden ulkomaankauppa

Metalliteollisuuden ulkomaankauppa Kauppa 2012 Handel Trade Metalliteollisuuden ulkomaankauppa 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Kuvio 1. Metalliteollisuuden tuotteiden ulkomaankauppa v. 2001 2012 (1-2) Mrd. euroa 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007

Lisätiedot

Market Report / February 2014

Market Report / February 2014 Market Report / 214 Domestic overnight stays on the rise in Overnight stays in Helsinki increased somewhat in with a rise of.4% being recorded. Stays by overseas visitors reduced almost 12%, while domestic

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

2.10.2014. Business metsässä Hämeenlinnan Verkatehdas 02.10.2014 Sahateollisuuden kehitysnäkymät Kai Merivuori, Suomen Sahat ry

2.10.2014. Business metsässä Hämeenlinnan Verkatehdas 02.10.2014 Sahateollisuuden kehitysnäkymät Kai Merivuori, Suomen Sahat ry 2.10.2014 Business metsässä Hämeenlinnan Verkatehdas 02.10.2014 Sahateollisuuden kehitysnäkymät Kai Merivuori, Suomen Sahat ry Kaikki asiakkaastasi! Sen lisäksi, että sahat tuottavat trendikästä tuotetta,

Lisätiedot

Tasavallan presidentin asetus

Tasavallan presidentin asetus Tasavallan presidentin asetus Suomen ulkomaanedustustojen sijaintipaikoista ja konsulipalveluiden järjestämisestä ulkoasiainhallinnossa Tasavallan presidentin päätöksen mukaisesti säädetään ulkoasiainhallintolain

Lisätiedot

Market Report / November 2006

Market Report / November 2006 XI / 26 HELSINKI TOURISM STATISTICS Market Report / 26 Increase in both domestic and foreign visitors' nights Nights in rose by 14.2% compared with the year before. Domestic nights were up 4.9% and foreigners'

Lisätiedot

Bioenergian kestävä tuotanto ja käyttö maailmanlaajuisesti - Muu biomassa ja globaali potentiaali. 06.03.2009 Sokos Hotel Vantaa Martti Flyktman

Bioenergian kestävä tuotanto ja käyttö maailmanlaajuisesti - Muu biomassa ja globaali potentiaali. 06.03.2009 Sokos Hotel Vantaa Martti Flyktman Bioenergian kestävä tuotanto ja käyttö maailmanlaajuisesti - Muu biomassa ja globaali potentiaali 06.03.2009 Sokos Hotel Vantaa Martti Flyktman FAOSTAT 2006 Puun käyttömäärät ja metsäteollisuuden tuotanto

Lisätiedot

Tammi heinäkuu 2015 January July 2015 Yöpymiset matkan tarkoituksen mukaan Bednights spent by purpose of visit. Muu matkan tarkoitus Other purpose

Tammi heinäkuu 2015 January July 2015 Yöpymiset matkan tarkoituksen mukaan Bednights spent by purpose of visit. Muu matkan tarkoitus Other purpose HEINÄKUU 2015 Yöpymiset heinäkuussa 21 % plussalla Vantaan majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (84.100) lisääntyivät heinäkuussa edellisvuodesta selväs eli 21,1 %. Kasvusta suurin osa tuli ko maasta

Lisätiedot