YHES -projekti Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin (VSSHP) yhteispäivystyksen hoitotyön erityisosaaminen -projekti (02139) 10/2009-5/2011

Transkriptio

1 VARSINAIS-SUOMEN Liite 1 SAIRAANHOITOPIIRI HOSPITAL DISTRICT OF SOUTHWEST FINLAND YHES -projekti Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin (VSSHP) yhteispäivystyksen hoitotyön erityisosaaminen -projekti (02139) 10/2009-5/2011 LOPPURAPORTTI Projektipäällikkö Merja Nummelin Projektivastaava Päivi Nygren Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Kiinamyllynkatu 4-8, PL 52, Turku PUH. (02) Hospital District of Southwest Finland Kiinamyllynkatu 4-8, PO Box 52, FIN Turku, FINLAND TEL. INT

2 VARSINAIS-SUOMEN Liite 1 SAIRAANHOITOPIIRI HOSPITAL DISTRICT OF SOUTHWEST FINLAND SISÄLLYS 1. YHES -PROJEKTIN TAUSTAA YHES -projektin lähtökohta Osaamisen määrittely YHES -projektissa YHES -projektin tavoitteet YHES -projektin kohderyhmät PROJEKTIN TOTEUTUS JA YHTEISTYÖ YHES -projektin organisaatio YHES -projektin ohjaus YHES -projektin aineistonkeruu ja analyysimenetelmät YHES -projektin toteutuminen Kehittämiskohteen rajaus Projektisuunnitelman laatiminen ja hyväksyminen Delfoi 1 kierroksen kysymysten laatiminen Delfoi 1 kierroksen asiantuntijaryhmien perustaminen ja aineistonkeruuajankohtien sopiminen Delfoi 1 kierroksen aineiston keruu Delfoi 1 kierroksen aineiston analyysi Delfoi 1 kierroksen aineiston analyysin tarkistus ja tarkentavat kysymykset Delfoi 2 kierroksen aineiston keruu Delfoi 2 kierroksen aineiston analyysi Delfoi 3 asiantuntijapaneelit Tuloksien raportointi Yhteenveto YHES -projektin toteutumisesta JULKISUUS JA TIEDOTTAMINEN Projektin internet-osoite Projektin raportointi Projektin julkaisut ONGELMAT JA SUOSITUKSET Hoitohenkilöstön resurssit YAMK -opiskelijoiden osallistuminen Lääkäreiden osallistuminen Asiantuntijapaneelin aikataulu Tulevaisuuden sairaalan suunnittelun keskeneräisyys PROJEKTIN TULOKSET 25

3 3 (194) 5.1 Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan perusosaaminen Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan päätöksenteon perusosaaminen Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan kliinisen hoitotyön perusosaaminen Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan lääkehoidon perusosaaminen Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan tekninen perusosaaminen Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan näyttöön perustuvan toiminnan perusosaaminen Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan ohjauksen perusosaaminen Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan kirjaamisen ja raportoinnin perusosaaminen Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan yhteistyön ja vuorovaikutuksen perusosaaminen Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan eettinen perusosaaminen Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan turvallisuuden perushallinta Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan erityisosaaminen Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan erityisosaaminen TULES -toimialueella Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan erityisosaaminen sydän -toimialueella Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan erityisosaaminen vatsa -toimialueella Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan erityisosaaminen neurologian -toimialueella Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan erityisosaaminen medisiininen toiminta -toimialueella Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan erityisosaaminen operatiivisen toiminta ja syövän hoito -toimialueella Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan erityisosaaminen lasten -toimialueella Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan erityisosaaminen geriatrian prosessissa Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan erityisosaaminen päihdeprosessissa Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan erityisosaaminen psykiatrian prosessissa Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan erityisosaaminen sosiaaliprosessissa Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan erityisosaaminen puhelinneuvonnassa Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan erityisosaaminen triage -toimipisteessä Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan erityisosaaminen sairaanhoitajan vastaanotolla Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan erityisosaaminen akuuttihoitohuoneessa Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan laboratoriohoitotyöhön liittyvä erityisosaaminen Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan kuvantamiseen liittyvä erityisosaaminen Sisältö yhteispäivystyksen sairaanhoitajan täydennyskoulutukselle Tieto kompetenssimallin perustaksi Tulosten yhteenveto ja johtopäätös PROJEKTIN INNOVATIIVISUUS 73

4 4 (194) 7. PROJEKTIN TASA-ARVOVAIKUTUKSET HYVÄT KÄYTÄNNÖT TOIMINNAN JATKUVUUS RAHOITUS YHTEENVETO PROJEKTIN TOTEUTUKSESTA JA TULOKSISTA AINEISTON SÄILYTYS 78 LÄHTEET 79 LIITTEET 81 Liite 1. Projektisuunnitelma Liite 2. Delfoi 1 kierroksen sähköpostitse lähetetty tiedotus Liite 3. Delfoi 1 kierroksen aineistonkeruun ryhmätyöskentelyn kirjallinen ohjeistus Liite 4. Delfoi 1 kierroksen ryhmätyölomake - Mitä erityisosaamista triage- hoitaja tarvitsee? Liite 5. Päivystyshoitotyön osaamisalueet Iira Lankisen ym. (2006) mukaan Liite 6. Delfoi 1 kierroksen YAMK -opiskelijoiden sisällön analyysin runko Liite 7. Delfoi 2 kierroksen tarkentavat kysymykset - Mitä erityisosaamista triage- hoitaja tarvitsee? Liite 8. Delfoi 3 kierroksen asiantuntijapaneelin toteutus Liite 9. Delfoi 3 kierroksen erityisasiantuntijaryhmien osanottajat ja aikataulu Liite 10. Julkaisusuunnitelma Liite 11. Raportointisuunnitelma Liite 12. Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan perusosaamisen taulukko Liite 13. Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan erityisosaaminen TULES -toimialueella Liite 14. Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan erityisosaaminen sydän -toimialueella Liite 15. Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan erityisosaaminen vatsa -toimialueella Liite 16. Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan erityisosaaminen neurologian -toimialueella Liite 17. Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan erityisosaaminen medisiinisen toiminnan -toimialueella Liite 18. Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan erityisosaaminen operatiivisen toiminnan ja syövän hoidon -toimialueella Liite 19. Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan erityisosaaminen lasten -toimialueella Liite 20. Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan erityisosaaminen geriatrian prosessissa Liite 21. Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan erityisosaaminen päihde prosessissa Liite 22. Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan erityisosaaminen psykiatrian prosessissa Liite 23. Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan erityisosaaminen puhelinneuvonnassa

5 5 (194) Liite 24. Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan erityisosaaminen triagessa Liite 25. Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan erityisosaaminen sairaanhoitajan vastaanotolla Liite 26. Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan erityisosaaminen akuuttihoitohuoneessa Liite 27. Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan erityisosaaminen laboratoriohoitotyön näkökulmasta Liite 28. Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan erityisosaaminen kuvantamisen näkökulmasta KUVIOT Kuvio 1. YHES -projektin osaamisen määrittely Kuvio 2. YHES -projektin projektiorganisaatiokaavio Kuvio 3. Projektisuunnitelman mukainen YHES -projektin aikataulu Kuvio 4. YHES -projektin lopullinen toteutumisaikataulu TAULUKOT Taulukko 1. YHES -projektin tiedonantajat, aineistonkeruu- ja analyysimenetelmät Taulukko 2. Delfoi 1 kierroksen tiedonantajien ryhmäjako Taulukko 3. Yhteispäivystyksen hoitotyön erityisosaamisen jaottuminen eri toimipisteisiin

6 6 (194) 1. YHES -PROJEKTIN TAUSTAA Turun ammattikorkeakoulun Tulevaisuuden erityisosaaminen erikoissairaanhoidossa -osaprojekti (S10155) kutsui Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin (VSSHP) mukaan projektiyhteistyöhön syksyllä 2009 tavoitteenaan tuottaa tietoa erikoissairaanhoidon tulevaisuuden erityisosaamisesta sekä poistumassa olevasta erityisosaamisesta. Tiedon avulla oli tarkoitus kuvata erityisosaamisen tulevaisuudenkuvat ja osaamisprofiilit sekä ammattiryhmien uudelleen muotoutumisen haasteet. VSSHP päätti lähteä mukaan projektiyhteistyöhön ajankohtaisten kehittämistarpeiden valossa, koska päivystyshoidon järjestämisessä ollaan siirtymässä yhteispäivystystoimintaan, jossa erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon päivystystoiminta yhdistyvät. Tämä asettaa uusia haasteita päivystyshoitotyön osaamiselle. (STM 2010:4.) Päivystyshoitotyön uusiin osaamistarpeisiin vastataan siis Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin (VSSHP) yhteispäivystyksen hoitotyön erityisosaamisen projektissa, YHES -projektissa (02139), jossa määritellään yhteispäivystyksen sairaanhoitajan erityis- ja perusosaaminen, tuotetaan sisältöjä päivystyshoitotyön erityispätevyyden täydennyskoulutukselle ja/tai tutkintoon sekä tuotetaan tietoa kompetenssimallin perustaksi. Projekti on osa suurempaa projektikokonaisuutta. 1.1 YHES -projektin lähtökohta VSSHPssä aloittaa uusi Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitos, yhteispäivystys, hallinnollisen toimintansa vuoden 2012 alusta. Uusissa yhteisissä tiloissa yhteispäivystystoiminta alkaa vuonna Ensihoitopalvelun järjestämisvastuun siirtyessä kunnilta sairaanhoitopiireille yhteispäivystys tuottaa ensihoitopalvelun sekä Turun alueen yhdistyneen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon päivystystoiminnan. Ensihoitopalveluun sisältyy äkillisesti sairastuneen tai loukkaantuneen potilaan kiireellinen hoito ensisijaisesti terveydenhuollon hoitolaitoksen ulkopuolella (L 1326/2010). Päivystyshoidolla tarkoitetaan äkillisen sairauden, vamman tai kroonisen sairauden vaikeutumisen edellyttämää välitöntä arviointia tai hoitoa. Päivystyshoidolle on luonteenomaista, että sitä ei voida siirtää ilman oireiden pahenemista tai vamman vaikeutumista ja että potilas hoidetaan välittömästi, yleensä 24 tunnin sisällä. (STM 2010:4.)

7 7 (194) Yhteispäivystys on osa uutta Tulevaisuuden sairaalaa (T2-sairaalaa), joka toimii Turun alueen yhdistyneen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon päivystyksen sekä VSSHPn akuuttihoidon sekä vaativien ja raskaiden erikoissairaanhoidon palvelujen sairaalana. Yhteispäivystyksen keskeisenä tavoitteena on uuden mallin mukainen päivystys, josta potilas saa nopeasti tarvitsemansa avun yhdestä paikasta. Yhteispäivystyksessä tehdään päätös toimialueesta, johon potilas ohjataan. Toimialueella tarkoitetaan asiakaslähtöistä hoitopolkua, jonka mukaan potilaan koko hoitoprosessi T2-sairaalassa etenee. T-PRO -hankkeessa (Tulevaisuuden sairaalan -hanke) T2-sairaalaan suunnitellaan kahdeksaa toimialuetta: TULES -toimialue, sydän -toimialue, vatsa -toimialue, neuro -toimialue, medisiininen toiminta -toimialue, operatiivisen toiminta ja syövän hoito -toimialue, naisten taudit ja synnytys -toimialue sekä lasten - toimialue. Yhteispäivystyksen perusterveydenhuoltolähtöisiä prosesseja ovat geriatria-, päihde-, psykiatria- ja sosiaaliprosessi. Lisäksi yhteispäivystyksen tiloihin sijoittuu kuvantamisen ja laboratorion palveluja. Päivystyshoidon palveluiden tulee taata korkealaatuinen, oikea-aikainen, yhdenvertainen ja vaikuttava hoito ja hoitoon pääsy. Tämä edellyttää riittävän asiantuntemuksen kohdentamista päivystykseen. Riittävän asiantuntemuksen ja hoidon korkealaatuisuuden varmistamiseksi päivystykseen tulee varata kokenut, osaava ja alueen olosuhteet tunteva vakituisessa palvelusuhteessa oleva henkilöstö. Osaaminen edellyttää hoitohenkilökunnan perus- sekä jatkokoulutuksessa uusia järjestelyjä. (STM 2010:4.) Ensihoidon hoitotason osaaminen varmistetaan ammattikorkeakoulujen järjestämän Ensihoitaja (AMK) tutkinnon tai sairaanhoitaja (AMK) tutkinnon lisäksi suoritettavan ensi- ja akuuttihoitotyön erikoistumisopintojen (30 op) avulla. Varsinaisesti päivystyshoitoon suunnattua täydennyskoulutusta tai tutkintoa ei ole saatavilla. VSSHPn yhteispäivystyksen asettamiin hoitohenkilöstön tuleviin päivystyshoitotyön osaamisvaatimusten muutoksiin on varauduttu VSSHPn yhteispäivystyksen hoitotyön erityisosaamisen -projektin, YHES -projektin avulla. Erityisosaamistarpeiden ennakoinnilla voidaan vaikuttaa tulevaisuuden osaamisen hallintaan ja sen johtamiseen sekä koulutuksen sisältöjen uudistamiseen. Tarkastelemalla henkilöstön osaamista tulevassa yhteispäivystyksessä, voidaan selvittää henkilöstörakenteen ja työprosessien uudistamistarpeita henkilöstön riittävyyden, taloudellisuuden ja palvelutarpeisiin vastaamisen näkökulmasta. (Metsämuuronen 2000, Kinnunen & Lindström 2005, Kukkonen 2005, Lillrank & Haukkapää-Haara 2006, Lillrank & Kujala 2004.)

8 8 (194) 1.2 Osaamisen määrittely YHES -projektissa Osaamisen määrittely on moninaista. Osaamisella tarkoitetaan yksilön, tiimin, ryhmän, organisaation tai verkoston osaamista, joka muodostuu ihmisten tiedoista, taidoista, kokemuksesta sekä ihmisten mahdollisuudesta ja kyvystä yhdistää osaamistaan (Otala 2008, Ruohotie 2005a). Osaaminen voidaan jaotella, ydinosaamiseen, perusosaamiseen sekä erityisosaamiseen (Eteläpelto 1997, Jämsä & Manninen 2000, Järvinen ym. 2000, Nyyssölä 2003, Otala 2008, Ruohotie 2003, Tynjälä & Collin 2000). Yleisosaamiseksi YHES-projektissa määriteltiin sairaanhoitajatutkinnon myötä saatu osaaminen (OPM 2006:24). (Kuvio 1.) Osaaminen yksilön, tiimin, ryhmän, organisaation tai verkoston osaaminen, joka muodostuu ihmisten tiedoista, taidoista, kokemuksesta sekä ihmisten mahdollisuudesta ja kyvystä yhdistää osaamistaan Koulutus tuottaa yleissairaanhoidon osaajia Ydinosaaminen Päivystyshoitotyön edellyttämää osaamista Perusosaaminen tarvitaan kaikilla yhteispäivystyksen hoitotyön alueilla tiedot ja taidot, joiden avulla henkilö pystyy suorittamaan tehtävänsä taitavasti, pystyvästi, onnistuneesti ja osuvasti Erityisosaaminen voi olla vain tietyillä hoitotyön alueilla erityisosaajalla hallussa sellaisia osaamiskokonaisuuksia, jotka muilta puuttuvat asteittain syvenevän ongelmanratkaisun kautta välittyvää opitun teorian, käytännön kokemuksen ja itsesäätelytaitojen yhdistelmä KUVIO 1. YHES -projektin osaamisen määrittely Eteläpelto 1997, Järvinen ym. 2000, Nyyssölä 2003, OPM 2006:24, Otala 2008, Ruohotie 2003, Ruohotie 2005a, Tynjälä & Collin 2000 mukaillen Nummelin 2011

9 9 (194) Ydinosaaminen on työyhteisölle tyypillistä laaja-alaisesti omaksuttua osaamista, joka tekee työyhteisöstä ylivertaisen ympäristössään. Se on vaikeasti korvattavissa tai kopioitavissa ja sen elinkaari on pitkä. Se tuottaa työyhteisölle merkittävää kilpailuetua. Sitä voidaan jalostaa jatkuvasti ja soveltaa uusiin palveluihin. Ydinosaaminen tuottaa merkittävää hyötyä asiakkaille/potilaille. Se rakentaa perustan koko työyhteisön ja henkilöstön, mutta myös yksilötason osaamisvaatimuksille. Ydinosaaminen sisältää perus- ja erityisosaamisen. (Otala 2008.) YHES projektissa ydinosaamisella tarkoitetaan päivystyshoitotyön edellyttämää osaamista. Ydinosaaminen koostuu sekä perusosaamisesta että erityisosaamisesta. (Kuvio 1.) Perusosaamista ovat tiedot ja taidot, joiden avulla henkilö pystyy suorittamaan tehtävänsä taitavasti, pystyvästi, onnistuneesti ja osuvasti. Perusosaamista ovat kyky tunnistaa ja täsmentää asiakkaan tarpeet, kyky asettaa tavoitteet yhteistyössä asiakkaan ja moniammatillisen työryhmän kanssa, kyky valita tarkoituksenmukaisia auttamismenetelmiä ja keinoja ja kyky toteuttaa ja arvioida suunnitelman toteutumista, kyky soveltaa tutkittua tietoa toiminnassaan ja perustella näkemystään tutkitun tiedon avulla sekä vuorovaikutus- ja päätöksentekotaidot, vastuullisuus, eettisyys ja moniammatillisuus. (Jämsä & Manninen 2000.) Päivystyshoitotyön perusosaaminen koostuu osaamisesta, jota tarvitaan yhteispäivystyksen kaikissa toimipisteissä. (Kuvio 1.) Erityisosaamisella tarkoitetaan ammatillista osaamista, missä korostuu vahva ammatti- ja sisältöspesifinen tietämys, taito soveltaa tietämystä käytännön ongelmien/tehtävien ratkaisuissa sekä pyrkimys oman työnsä ongelmien, kehittämishaasteiden ja tiedon hahmottamiseen syvemmällä ja laaja-alaisella tasolla (Ruohotie 2005a). Erityisosaaminen koostuu asteittain syvenevän ongelmanratkaisun kautta välittyvästä opitun teorian, käytännön kokemuksen ja itsesäätelytaitojen yhdistelmästä (Eteläpelto 1997, Järvinen ym. 2000, Nyyssölä 2003, Ruohotie 2003, Tynjälä & Collin 2000). Erityisosaamista omaava asiantuntija on laajaalainen ja muuntautumiskykyinen osaaja (Pirttilä 1997). Erityisosaamista yhteispäivystyksen hoitajalla voi olla vain tietyillä hoitotyön osaamisalueilla. (Kuvio 1.)

10 10 (194) 1.3 YHES -projektin tavoitteet YHES -projektin tavoitteena oli 1) määritellä tulevan yhteispäivystyksen hoitotyön perusosaaminen 2) määritellä tulevan yhteispäivystyksen erityisosaaminen toimialuelähtöisesti TULES toimialue sydän toimialue vatsa toimialue neuro toimialue medisiinisen toiminta -toimialue operatiivinen toiminta ja syövän hoito -toimialue lasten toimialue perusterveydenhuoltolähtöisten prosessien mukaisesti geriatrian hoitoprosessi psykiatrian hoitoprosessi päihdepotilaiden hoitoprosessi sosiaaliprosessi sekä seuraavissa toimipisteissä puhelinneuvonta triage akuuttihoitohuone sairaanhoitajan vastaanotto että laboratorion ja kuvantamisen näkökulmasta 3) tuottaa sisältöjä päivystyshoitotyön perehdytykseen, täydennyskoulutukseen ja/tai tutkintoon sekä 4) tuottaa tietoa kompetenssimallin perustaksi.

11 11 (194) 1.4 YHES -projektin kohderyhmät YHES -projektin välittömänä kohderyhmänä kehittämisen näkökulmasta on tulevan Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksen päivystyshoitohenkilökunta. Heihin kuuluvat Turun kaupungin terveyskeskuspäivystyksen sairaanhoitajat sekä Turun yliopistollisen keskussairaalan ensiapuklinikan sairaanhoitajat. Välillisinä kohderyhminä ovat muut ammattiryhmät kuten perus- ja lähihoitajat sekä lääkintävahtimestarit. Välillisinä kohderyhminä voidaan pitää myös lastenklinikasta ja korva- nenä- ja kurkkutaudeilta sekä suu- ja leukakirurgialta mahdollisesti siirtyviä hoitotyöntekijöitä. Myös tulevan Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksen ensihoitajat ja lääkärit ovat välillinen kohderyhmä sekä muut yhteistyöryhmät, kuten laboratorio ja kuvantamisyksikkö. Potilaat sekä Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksen organisaatio ovat välillisiä kohderyhmiä. 2. YHES -PROJEKTIN TOTEUTUS JA YHTEISTYÖ YHES -projekti toteutui laajassa yhteistyössä lähes projektisuunnitelman mukaisesti. VSSHPn yhteistyökumppaneita ovat olleet Turun ammattikorkeakoulu (Turku AMK), Satakunnan sairaanhoitopiiri (SatSHP), Satakunnan ammattikorkeakoulu (SAMK) sekä Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymä eri projektien ja toimijoiden kautta YHES -projektin organisaatio YHES- projekti, oli osa Turun ammattikorkeakoulun Tulevaisuuden erityisosaaminen erikoissairaanhoidossa -osaprojektia (S10155) sekä Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymän hallinnoimaa SOTE-ENNAKOINTI -hanketta. YHES -projektin rinnalla toimi Satakunnan sairaanhoitopiirin selviämishoitoyksikön osaamisen kehittämisen -projekti, SELMA -projekti. (Kuvio 2.)

12 12 (194) KUVIO 2. YHES -projektin projektiorganisaatiokaavio SOTE-ENNAKOINTI -hankkeessa tavoitteena oli ennakoida sosiaali- ja terveysalan sekä pienten lasten päivähoidon tulevaisuuden muutoksia, niiden vaikutuksia palvelurakenteisiin ja -prosesseihin sekä henkilöstön työnjakoon, tehtäviin ja osaamisvaatimuksiin. Vastuullisena projektipäällikkönä toimi Marja-Liisa Vesterinen Etelä- Karjalan koulutuskuntayhtymästä. Tulevaisuuden erityisosaaminen erikoissairaanhoidossa -osaprojektin tavoitteena oli tuottaa tietoa erikoissairaanhoidon tulevaisuuden erityisosaamisesta sekä poistumassa olevasta erityisosaamisesta. Tiedon avulla oli tarkoitus kuvata erityisosaamisen tulevaisuudenkuvat ja osaamisprofiilit sekä ammattiryhmien uudelleen muotoutumisen haasteet. Tulevaisuuden erityisosaaminen erikoissairaanhoidossa -osaprojektin projektipäällikkönä toimi Turun AMK:n yliopettaja Raija Nurminen. SELMA -projektin tarkoituksena oli kartoittaa selviämishoitoyksikön toiminnan edellyttämää erityisoaamista tulevaisuudessa. Projektin tavoitteena oli kuvata selviämishoitoyksikön päihdepotilaan hoitotyön asiantuntijuuden osaamisalueet ja saada tietoa lisäkoulutustarpeesta. YHES -projektissa on ollut mukana myös Turun YAMK -opiskelijoita sekä aineiston keruussa että analyysissä. Osalle tämä luettiin vapaavalintaisten opintojen

13 13 (194) suorituksiksi. Triage -hoitajan erityisosaamisesta tehty opinnäytetyö tehtiin osana YHES -projektia. Toinen tehty opinnäytetyö sivuaa YHES -projektia. Opinnäytetyö tehtiin suu- ja leukakirurgian toimenpidehuoneessa vaadittavasta erityisosaamisesta, joka on osa operatiivisen ja syövänhoidon toimialuetta. Lisäksi YHES -projektissa tehtiin erittäin tärkeää ja tiivistä yhteistyötä T-PRO - kehittämishankkeen kanssa, jonka tavoitteena on ollut suunnitella potilaan yksilöllisistä tarpeista lähtevän hoitoprosessin mukainen Tulevaisuuden sairaala, T2, jossa potilasryhmän hoitoon kohdistettu prosessi muodostaa toiminnallisen ja hallinnollisen kokonaisuuden tukipalveluineen. Organisaatiorakenne ja johtamisjärjestelmä ovat prosessiajattelua sekä toimialueilla ja palveluyksiköissä tehtävää potilaan hoitoa tukevia YHES -projektin ohjaus YHES projektin projektivastaavana toimi VSSHPn hallintoylihoitaja Päivi Nygren ja projektipäällikkönä kliinisen hoitotyön asiantuntija Merja Nummelin TYK- Sin ensiapuklinikasta. Projektivastaava ja YHES -projektin ohjausryhmä toimivat projektin lähiohjaajina. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimi projektivastaava. Projektipäällikkö toimi koollekutsujana, esittelijänä sekä sihteerinä. Ohjausryhmä kokoontui säännöllisesti yhteensä 11 kertaa. Ohjausryhmän jäsenistä osa vaihtui projektin aikana tehtävävaihdosten myötä. YHES- projektin ohjausryhmä Päivi Nygren, Hallintoylihoitaja, Projekti vastaava, Puheenjohtaja, VSSHP Merja Nummelin, Kliinisen hoitotyön asiantuntija, Projektipäällikkö, Ensiavun tulosyksikkö, TYKS, VSSHP Kaarina Tanttu, Kehittämisylihoitaja, T-PRO -projekti; prosessien kehittäminen, VSSHP Reetta Rusi, Kehittämisylihoitaja vs, VSSHP (jäsen saakka) Anne Isotalo, Kehittämisylihoitaja vs, VSSHP (jäsen alkaen) Eero Kitinoja, Projektipäällikkö - T-PRO -projekti; yhteispäivystys, VSSHP (jäsen saakka) Päivi Lucenius, Kehittämislääkäri, T-PRO -projekti; yhteispäivystys, VSSHP (jäsen ) Päivi Lucenius, VSSHP:n ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksen toimitusjohtaja (jäsen alkaen) Liisa Iire, Suunnitteluylihoitaja, T-PRO -projekti; muutoshallinta, VSSHP

14 14 (194) Raija Nurminen, Yliopettaja, Tulevaisuuden erityisosaaminen erikoissairaanhoidossa projektipäällikkö, Turun AMK Tiina Pakasto, Ylihoitaja, ATEK-klinikka ja Ensiavun tulosyksikkö, TYKS, VSSHP, (jäsen saakka) Hanna Vinberg, Vs. ylihoitaja ATEK-klinikka ja Ensiavun tulosyksikkö, TYKS, VSSHP, (jäsen alkaen) Sirpa Saarni, Koulutussuunnittelija, VSSHP Merja Lamminen, Ylihoitaja, Turun sosiaali- ja terveystoimi Tuija Lehti, Operatiivisen tulosryhmän ylihoitaja, VSSHP (jäsen alkaen) YHES -projektin ohjausryhmä perusti lisäksi pientyöryhmän, joka tuki projektipäällikköä konkreettisessa suunnittelutyössä. Pientyöryhmä hyväksytti asiat YHES -ohjausryhmässä. Projektipäällikkö toimi pientyöryhmän puheenjohtajana, koollekutsujana, esittelijänä sekä sihteerinä. Pientyöryhmä kokoontui yhteensä viisi kertaa. Pientyöryhmän kokoonpanossa ei tapahtunut muutoksia sen toimiessa. YHES- projektin pientyöryhmä Merja Nummelin, Kliinisen hoitotyön asiantuntija, Projektipäällikkö, Puheenjohtaja, Ensiavun tulosyksikkö, TYKS, VSSHP Kaarina Tanttu, Kehittämisylihoitaja, T-PRO -projekti; prosessien kehittäminen VSSHP Reetta Rusi, Kehittämisylihoitaja vs., VSSHP, (jäsen saakka) Eero Kitinoja, Projektipäällikkö T-PRO -projekti; yhteispäivystys, VSSHP (jäsen saakka) Liisa Iire, Suunnitteluylihoitaja, T-PRO -projekti; muutoshallinta, VSSHP Raija Nurminen, Yliopettaja, Projektipäällikkö Tulevaisuuden erityisosaaminen erikoissairaanhoidossa projekti, Turun AMK Merja Lamminen, Ylihoitaja, Turun sosiaali- ja terveystoimi Kirsi Leino, Sairaanhoitaja, Turun sosiaali- ja terveystoimi Tulevaisuuden erityisosaaminen erikoissairaanhoidossa -osaprojekti koordinoi YHES -projektin rinnalla SELMA -projektia. Molemmat projektit olivat edustettuina Tulevaisuuden erityisosaaminen erikoissairaanhoidossa -osaprojektin projektiryhmässä, jonka puheenjohtajan ja koollekutsujana toimi Raija Nurminen Turun AMKsta. Hankesuunnittelija Heini Toivonen Turun AMKsta toimi sihteerinä.

15 15 (194) Tulevaisuuden erityisosaaminen erikoissairaanhoidossa -osaprojektin (S10155) projektiryhmä Raija Nurminen, yliopettaja, Turku AMK, Tulevaisuuden erityisosaaminen erikoissairaanhoidossa projektipäällikkö, Puheenjohtaja Reetta Rusi, Kehittämisylihoitaja vs, VSSHP, (jäsen saakka) Anne Isotalo, Kehittämisylihoitaja vs, VSSHP, (jäsen alkaen) Sari Teeri, Yliopettaja, SAMK Marita Koivunen, Kehittämisylihoitaja, SatSHP Katriina Peltomaa, Osastonhoitaja, Ensihoito ja päivystys, SatSHP Tiina Pakasto, Ylihoitaja, ATEK-klinikka ja Ensiavun tulosyksikkö, TYKS, VSSHP Merja Nummelin, Kliinisen hoitotyön asiantuntijasairaanhoitaja, Ensiavun tulosyksikkö, TYKS, VSSHP Miia Tuominen, Koulutussuunnittelija, Turun AMK Heini Toivonen, Hankesuunnittelija, Turun AMK YAMK opiskelijat, Turun AMK, SAMK Tulevaisuuden erityisosaaminen erikoissairaanhoidossa -osaprojektin projektityöryhmä yhteen sovitti kaikki osa-hankkeet. Nämä hyväksytettiin Tulevaisuuden erityisosaaminen erikoissairaanhoidossa -osaprojektin ohjausryhmässä. Tulevaisuuden erityisosaaminen erikoissairaanhoidossa -osaprojektin (S10155) ohjausryhmä Päivi Nygren, Hallintoylihoitaja, VSSHP, Puheenjohtaja Kaija Lind, Koulutusjohtaja, Turun AMK Paula Asikainen, Hallintoylihoitaja, SatSHP Eeva-Liisa Moisio, Toimialajohtaja, SAMK Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymän koordinoima SOTE-ENNAKOINTI -projekti sekä Tulevaisuuden erityisosaaminen erikoissairaanhoidossa -osaprojekti linjasivat ja ohjasivat YHES -projektia. Painopiste oli kuitenkin kokoajan oman organisaation eli VSSHP:n yhteispäivystyksen tulevaisuuden tarpeissa. 2.3 YHES -projektin aineistonkeruu ja analyysimenetelmät Tiedonkeruumenetelmänä käytettiin Delfoi-tekniikan sovellusta. Delfoi-tekniikka ymmärretään tässä lähestymistavaksi, jonka avulla kerättiin tietoa asiantuntijoilta konsensuksen saavuttamiseksi. Aineisto kerättiin kolmena eri kertana. (Linstone & Turoff 1975, Tikanoja & Meriläinen 1991.) Perusosaamisen määriteltiin erityisosaamisen määritysten kautta, koska ensisijaisesti kysyttiin erityisosaamista. Aineiston keruu ja analyysimenetelmät on kuvattu Taulukossa 1.

16 16 (194) Delfoi 1 Delfoi 2 Delfoi 3 Tiedon keruu Ryhmätyö (n=17) Sähköinen Webropol -kysely Hoitotyön asiantuntijapaneeli (n=17) Tiedonantajat Perusterveydenhuollon ja Perusterveydenhuollon ja Erityisasiantuntijat (N=10) erikoissairaanhoidon päivystyksien hoitohenkilöstö (n=81) erikoissairaanhoidon päivystyksien hoitohenkilöstö (N=180) sekä asiantuntijalääkärit (N=17) Tehtävä Mitä erityisosaamista kyseisessä toimipisteessä tarvitaan? Tarkentaa analyysin tuotosta: Mitä erityisosaamista kyseisessä toimipisteessä tarvitaan? Määritellä, mikä on perusja mikä erityisosaamista sekä ottaa kantaa, mitä erityisosaamista tarvitaan tulevaisuudessa ja mitä ei. Analyysimenetelmä Induktiivinen sisällön analyysi Delfoi 1 ja 2 kierrosten jälkeen Aikataulu 4-5/ / /2011 TAULUKKO 1. YHES -projektin tiedonantajat, aineistonkeruu- ja analyysimenetelmät 2.4 YHES- projektin toteutuminen YHES -projekti toteutui lähes projektisuunnitelman mukaisesti. Projektisuunnitelman mukainen aikataulu on esitetty Kuviossa 3. Projektisuunnitelman mukaisia toteutuksen eri vaiheita olivat kehittämiskohteen rajaus, projektisuunnitelman laatiminen, Delfoi 1 kierroksen kysymysten laatiminen, projektisuunnitelman hyväksyminen, Delfoi 1 kierroksen asiantuntijaryhmien perustaminen ja aineistonkeruuajankohtien sopiminen, Delfoi 1 kierroksen aineiston keruu, Delfoi 1 kierroksen aineiston analyysi, Delfoi 2 kierroksen aineiston keruu, Delfoi 2 kierroksen aineiston analyysi sekä tuloksien raportointi. Edellisten lisäksi toteutuivat Delfoi 1 kierroksen aineiston analyysin ja tarkentavat kysymyksien tarkistus sekä Delfoi 3 asiantuntijapaneelit. Projektin eri vaiheiden toteutus ja niissä tapahtuneet muutokset on kuvattu tarkemmin seuraavaksi.

17 17 (194) YHES -projektin (02139) osa-alueet ja aikataulu projektin aikataulu Projektin osa-alueet Lok Mar Jou Tam Hel Maa Huh Tou Kes Hei Elo Syy Lok Mar Jou Tam Hel Maa Huh 1) Kehittämiskohteen rajaus 2) Projektisuunnitelman laatiminen 3) Delfoi 1 kysymysten laadinta 4) Projektisuunnitelman hyväksyttäminen 5) Delfoi 1 asiantuntijatyöryhmien perustaminen ja aineistonkeruuajankohtien sopiminen 6) Delfoi 1 aineiston keruu (ryhmätyöskentely) 7) Delfoi 1 sisällön analyysi (Turun YAMK-opisk) 8) Delfoi 2 aineiston keruu (ryhmätyöskentely) 9) Delfoi 2 sisällön analyysi (Turun YAMK-opisk) 10) Tuloksien raportointi 11) Kompetenssi-pilottimallin luominen ja analysointi asiantuntijapaneelissa KUVIO 3. Projektisuunnitelman mukainen YHES -projektin aikataulu Kehittämiskohteen rajaus VSSHPn lähdettyä mukaan Turun AMKn erityisosaamisen määrittelyyn erikoissairaanhoidossa rajattiin kehittämiskohde koskemaan yhteispäivystyksen sairaanhoitajan hoitotyön osaamista. Rajausta tarkennettiin vielä ja tavoitteeksi asetettiin perus- ja erityisosaamisen määrittely perusterveydenhuoltolähtöisten prosessien ja hoitolinjojen mukaisesti. Nykyisin hoitolinjojen sijaan puhutaan toimialueista. Lisäksi haluttiin ottaa mukaan tietyt tulevan yhteispäivystyksen toimipisteet, joissa sairaanhoitaja yhteispäivystyksessä tulee toimimaan: puhelinneuvonta, triage, sairaanhoitajan vastaanotto sekä akuuttihoitohuone. Myös laboratoriotyön ja kuvantamisen osaamisen määrittely päivystyksen sairaanhoitajan näkökulmasta nähtiin tärkeänä. Ensihoidon ja päivystystoiminnan yhdistyminen ei ollut aiheen rajaukseen aikaan vielä kiinteästi mukana, joten ensihoidon osaamistarpeita ei ole tässä hankkeessa selvitetty. Aihe rajattiin Tulevaisuuden erityisosaaminen erikoissairaanhoidossa - osaprojektin ohjausryhmän ohjaamana. Samaisessa ohjausryhmässä päätettiin, että VSSHP lähtee mukaan omana VSSHPn projektina, joka toimii Tulevaisuuden erityisosaaminen erikoissairaanhoidossa -osaprojektin osaprojektina. Projekti nimettiin VSSHPn yhteispäivystyksen hoitotyön erityisosaamisen -projektiksi, YHES -projektiksi Projektisuunnitelman laatiminen ja hyväksyminen Projektisuunnitelma laadittiin YHES -ohjausryhmän ohjaamana. Projekti aloitti toimintansa ennen lopullisen projektisuunnitelman hyväksymistä projektivastaavan ohjeistamana. Lopullinen projektisuunnitelma (Liite 1) hyväksyttiin YHES - ohjausryhmässä

18 18 (194) Delfoi 1 kierroksen kysymysten laatiminen Delfoi 1 kierroksen ryhmätöiden pohjaksi laadittiin kysymykset, joihin liitettiin myös T-PRO -hankkeeseen liittyviä kysymyksiä. Kyselylomakkeen runkona käytettiin päivystyspotilaan hoitoprosessiajattelua Delfoi 1 kierroksen asiantuntijaryhmien perustaminen ja aineistonkeruuajankohtien sopiminen Projektipäällikkö sopi lähiesimiesten kanssa asiantuntijaryhmien perustamisesta sekä aineiston keruun ajankohdista. Hän pyysi lähiesimiehiä kokoamaan hoitohenkilöstöstä ryhmät sekä TYKSn ensiapupoliklinikalta että Turun terveyskeskuspäivystyksestä siten, että jokaisessa ryhmässä on vähintään yksi edustaja molemmista yksiköistä sekä lisäksi asiantuntija, joka oli ollut mukana toimialueiden tai perusterveydenhuollon prosessien suunnittelussa. Projektipäällikkö lähetti myös asiasta tiedotuksen hoitohenkilöstölle sähköpostitse (Liite 2). Ryhmät muodostettiin toimialueiden (seitsemän), perusterveydenhuollon prosessien (neljä), puhelinneuvonnan, triagen, sairaanhoitajan vastaanoton, akuuttihoitohuoneen, laboratorion ja kuvantamisen mukaisesti, yhteensä 17 ryhmää. (Taulukko 2.) Ryhmä TKP edustajat TYKS EA edustajat YAMK-opiskelija tai muu kirjaaja TULES Sydän Vatsa Neuro Medisiininen Operatiivinen Lapset Geriatria Psykiatria Päihde Sosiaali Puhelinneuvonta Triage Akuuttihoitohuone SHVO Laboratorio Kuvantaminen TAULUKKO 2. Delfoi 1 kierroksen tiedonantajien ryhmäjako

19 19 (194) Delfoi 1 kierroksen aineiston keruu Aineistonkeruu toteutettiin perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon päivystyksien hoitohenkilöstön ryhmätöinä (Taulukko 2). Ryhmät saivat sekä kirjallisen että suullisen infon ennen työskentelyä. Tässä esimerkkinä Triage -ryhmän ohjeistuslomake (Liite 3). Ryhmätyöskentelyssä haettiin vastausta kysymykseen: Mitä erityisosaamista tarvitaan kyseisessä toimipisteessä tulevassa yhteispäivystyksessä? Ryhmät valitsivat jäsenistään yhden, joka kirjasi ryhmän tuotoksen valmiille kyselylomakkeelle. Esimerkkinä Triage-ryhmän ryhmätyölomake (Liite 4). Lisäksi jokaiseen ryhmään kuuluu YAMK -opiskelija Turun AMK:sta. Myös YAMK -opiskelijat kirjasivat. He eivät olleet tiedonantajia. Ryhmätyöskentelyn aikana ryhmät vastasivat myös T-PRO -projektin yhteispäivystystä koskeviin kysymyksiin. Oheismateriaalina ryhmät saivat Iira Lankisen ym. (2006) määrittelemät päivystyshoitotyön osaamisalueet ja niiden kuvaukset (Liite 5), jotta kaikki mahdolliset osaamistarpeet tulisi huomioitua. Lisäksi he saivat käyttöönsä yhteispäivystyksen pohjapiirustuksen, luettelon suunniteluista potilasryhmistä eri toimialueilla, joita kyseisessä toimipisteessä tullaan hoitamaan, luettelon jo toimipisteisiin tilatuista laitteista ja välineistä sekä sähköiseen kirjaamiseen liittyvää materiaalia Delfoi 1 kierroksen aineiston analyysi YAMK -opiskelijat analysoivat aineiston sisällön analyysillä käyttäen omaa sekä ryhmän kirjoittamaa aineistoa projektisuunnitelman mukaisesti kesän 2010 aikana. He tekivät analyysin yhteisen analyysiohjeen mukaisesti (Liite 6). Analyysissä he tuottivat pelkistetyn ilmaisun, alaluokan ja yläluokan sekä tarkentavat kysymykset Delfoi 2 kierrokselle Delfoi 1 kierroksen aineiston analyysin tarkistus ja tarkentavat kysymykset Syksyllä 2010 YAMK -opiskelijoiden analyysit ja tarkentavien kysymysten muotoilu vaativat vielä Merja Nummelinin ja Raija Nurmisen tarkistukset ja yhtenäistämisen. Tämän vuoksi YHES -ohjausryhmässä alkuperäiseen projektisuunnitelmaan lisättiin Delfoi 1 kierroksen aineiston analyysin tarkistus ja tarkentavat kysymykset -kohta (Kuvio 3). Tämä ei lykännyt projektiaikataulua, koska ai-

20 20 (194) kataulussa oli syyskuun kohdalla tauko. Analyysien perusteella muodostettiin tarkentavat kysymykset Delfoi 2 kierroksen aineiston keruu Delfoi 2 kierroksen aineiston keruun suunnitelmaan tehtiin sekä menetelmään että ajankohtaan muutos (Kuvio 4). Projektisuunnitelman mukaan aineisto piti kerätä Delfoi 1 kierroksen tapaan ryhmätyönä samoilta ryhmiltä, joihin olisi kutsuttu mukaan eri erityisasiantuntijoita toimialueiden erityisosaamisen edellytysten mukaisesti. Koska yhteispäivystyksen muuhunkin kehittämiseen meni hoitohenkilöstöltä paljon aikaa ja resurssia, päätettiin, että aineisto kerätään tietokoneperustaisesti Webropol -kyselynä Alkuperäinen suunnitelma oli kerätä aineisto jo loka-marraskuussa. Muutos ei ajallisesti lykännyt projektia. Tietokoneperustainen sähköinen kyselylomake lähettiin Delfoi 1 kierroksella ryhmätöihin osallistuneille sekä toimialueiden kehitystyössä mukana olleille asiantuntijalääkäreille. Webropol -kyselyjä (N=172) lähetettiin 17 ryhmälle. Esimerkkinä triagen erityisosaamisen tarkentavat kysymykset (Liite 7). Vastausprosentti oli 35% muistutuskirjeistä huolimatta. Lääkärien vastaukset jäivät puuttumaan 7 kyselyn osalta Delfoi 2 kierroksen aineiston analyysi Merja Nummelin ja Raija Nurminen tekivät Delfoi 2 kierroksen sisällön analyysin joulu-tammikuussa YAMK -opiskelijoiden sijaan (Kuvio 4). Projektisuunnitelman mukaisesti analyysin ajankohta olisi ollut loka-marraskuu. Delfoi 2 kierroksen aineiston keruun muutos viivästytti analyysiä ja oli myötävaikuttamassa projektin lykkääntymiseen Delfoi 3 asiantuntijapaneelit Koska tietokoneperustaisessa kyselyssä ei otettu kantaa, onko tuotettu osaaminen perusosaamista tai erityisosaamista, nähtiin YHES - ohjausryhmässä Delfoi 3 kierros tarpeelliseksi. Delfoi 3 kierros toteutettiin asiantuntijapaneelina (Liite 8). Asiantuntijapaneelin tehtäväksi katsottiin määritellä analyysien tuotoksien perusteella, mikä on perusosaamista ja mikä erityisosaamista. Lisäksi sen tuli ottaa kantaa, puuttuuko jotain osaamista ja täydentää puutteet sekä pohtia, tarvitaanko mainittua osaamista tulevaisuudessa tai kuuluuko se lainkaan sairaanhoitajan tehtävänkuvaan.

21 21 (194) Asiantuntijapaneeli ehti työstää 10 ryhmää 17:sta. Käsittelemättä tässä vaiheessa jäivät kuvantaminen, laboratorio, sosiaalihoitotyö, päihdeprosessi sekä psykiatrian prosessi. Projektipäällikkö kokosi YHES -ohjausryhmän puoltaessa asiaa erityisasiantuntijaryhmät niiden ryhmien osalta, joita varsinainen asiantuntijapaneeli ei ehtinyt työstää. Erityisasiantuntijaryhmät (Liite 9) työstivät asian loppuun Tuloksien raportointi Projekti-raportti kirjoitettiin toukokuussa Projektisuunnitelman mukaan tuloksien raportoinnille oli varattu aikaa marraskuusta huhtikuulle. Delfoi 2 kierroksen aineiston keruun ja analyysin muutosten sekä Delfoi 3 kierroksen lisäämisen myötä YHES -ohjausryhmä päätti myöntää YHES -projektille lisäaikaa yhden kuukauden, toukokuun 2011 loppuun. Tämä sopi Turun AMKn pääprojektin aikatauluun, koska Tulevaisuuden erityisosaaminen erikoissairaanhoidossa -projekti oli saanut jatkoaikaa SOTE-ENNAKOINTI -pääprojektilta asti Yhteenveto YHES -projektin toteutumisesta Delfoi 1 kierros toteutui suunnitelman mukaisesti aikataulussa. Suunnitelmasta poiketen Delfoi 1 kierroksen analyysiä tarkistettiin ja yhdenmukaistettiin syksyllä Delfoi 2 kierroksella tehty aineiston keruun menetelmän muutos aiheutti projektiaikataulun venymistä. Lisäksi Delfoi 3 kierros oli myötävaikuttamassa projektin lykkääntymiseen. Lopulliset projektin vaiheet on kuvattu Kuviossa 4. Muutokset näkyvät punaisella.

22 22 (194) YHES -projektin (02139) osa-alueet ja aikataulu projektin aikataulu Projektin osa-alueet Lok Mar Jou Tami Hel Maa Huh Tou Kes Hei Elo Syy Lok Mar Jou Tam Hel Maa Huh Tou Kes 1) Kehittämiskohteen rajaus 2) Projektisuunnitelman laatiminen 3) Delfoi 1 kysymysten laadinta 4) Projektisuunnitelman hyväksyttäminen 5) Delfoi 1 asiantuntijatyöryhmien perustaminen ja aineistonkeruuajankohtien sopiminen 6) Delfoi 1 aineiston keruu (ryhmätyöskentely) 7) Delfoi 1 sisällön analyysi (Turun YAMK-opisk) 8) Delfoi 1 sisällön analyysin tarkistus ja tarkentavat kysymykset 9) Delfoi 2 aineiston keruu (ryhmätyöskentely -> Webropol kysely) 10) Delfoi 2 sisällön analyysi (Turun YAMK-opisk-> Merja Nummelin ja Raija Nurminen) 11) Delfoi 3 Asiantuntijapaneelit 12) Tuloksien raportointi 13) Kompetenssi-pilottimallin luominen ja analysointi asiantuntijapaneelissa KUVIO 4. YHES -projektin lopullinen toteutumisaikataulu 3. JULKISUUS JA TIEDOTTAMINEN YHES -projektin aikana tehtiin julkaisu- (Liite 10) ja raportointisuunnitelmat (Liite 11), joita täydennettiin projektin kuluessa. Lisäksi projektia on esitelty sen kuluessa eri asiayhteyksien vaatimissa tilanteissa, kuten aineistonkeruuseen liittyen. Projektin raportti julkaistaan sähköisessä muodossa. 3.1 Projektin internet-osoite YHES -projektin raportti on luettavissa projektin omilla www-sivuilla VSSHPn internetissä osoitteessa Sivut on linkitetty Tulevaisuuden erityisosaaminen erikoissairaanhoidossa -osahankkeen sivuihin, jotka löytyvät osoitteesta Lisäksi kaikista YHES - projektiin yhteydessä olleista projekteista löytyy tietoa osoitteesta Projektin raportointi Projekti raportoitiin pääprojektin ohjeistusten mukaisesti. Projektin kirjallinen loppuraportti taltioidaan edellä mainituille internet-sivuille. Projekti julkaistaan

23 23 (194) VSSHPn verkkojulkaisuna, joka on saatavissa Turun yliopiston Voltertietokannasta ja korkeakoulujen Linda-tietokannasta. Lisäksi se toimitetaan luetteloitavaksi terveystieteiden Medic-tietokantaan. Raportti viedään VSSHP:n projektiohjeistuksen mukaisesti intranetin projektirekisteriin sekä VSSHPn Y- asemalle; VSSHP, Kehittämishankkeet, YHES -kansio, Raportti. Lisäksi raportti viedään Turun AMKn Projektoriin. Projektipäällikön tavoittaa sähköpostitse merja.nummelin(at)tyks.fi. 3.3 Projektin julkaisut Projektista on sekä kirjallisia että suullisia kansallisia julkaisuja. Toteutuneet julkaisut on merkitty julkaisusuunnitelmaan kursivoiden punaisella (Liite 10), samoin muutokset. 4. ONGELMAT JA SUOSITUKSET Riskianalyysiä ei tehty. Projektissa ilmeni muutamia ongelmia, jotka ratkaistiin YHES -ohjausryhmässä niiden ilmaannuttua. Esiintyneet ongelmat olisi pitänyt huomioida ennakkoon tehdyssä riskianalyysissä. Ongelmia esiintyi: päivystysten hoitohenkilöstön resurssoinnissa, YAMK -opiskelijoiden sekä VSSHPn lääkäreiden osallistumisessa projektiin, asiantuntijapaneelien aikataulutuksessa sekä Tulevaisuuden sairaalan suunnittelun keskeneräisyyteen liittyen. Jatkossa on hyvä tehdä aina riskinanalyysi ja miettiä ratkaisumenetelmät valmiiksi riskien ilmaantuessa. 4.1 Hoitohenkilöstön resurssit Hoitohenkilöstön osallistumisresurssia pienenettiin projektin aikana. Delfoi 2 kierros suunniteltiin alustavasti toteutettavaksi siten, että samat ryhmät, jotka toimivat tiedonantajina Delfoi 1 kierroksella, olisivat saaneet sisällön analyysin jälkeen vastata samassa ryhmässä tarkentaviin kysymyksiin. Aineiston keruun menetelmä vaihdettiin tietokonevälitteiseksi sähköiseksi Webropol -kyselyksi. Henkilöstölle ei osoitettu vastaamiseen erillistä aikaresurssia, vaan he vastasivat kyselyyn työn lomassa, joka on saattanut vaikuttaa vastausten laatuun.

24 24 (194) 4.2 YAMK -opiskelijoiden osallistuminen YAMK -opiskelijoiden osallistuminen projektiin jäi suunniteltua pienemmäksi. He osallistuivat suunnitellusti Delfoi 1 kierroksen aineiston keruuseen ja analysointiin, josta he saivat vapaavalintaisia opintopisteitä 5. Kaikki eivät jatkaneet opinnäytetöinä projektissa, koska heille ei osoitettu selkeää opinnäytetyön aihetta tai he irtaantuivat muista syistä. Suunnitelmasta poiketen Delfoi 2 kierroksen tarkentavat kysymykset sekä aineiston analysin tekivät yhteistyössä Tulevaisuuden erityisosaaminen erikoissairaanhoidossa -osahankkeen projektipäällikkö sekä YHES -projektipäällikkö. Tehtävät suunniteltiin alustavasti YAMK-opiskelijoiden tehtäväksi. 4.3 Lääkäreiden osallistuminen Delfoi 2 kierrokselle mukaan kutsuttujen toimialueiden kehittämistyössä mukana olleiden lääkärien osallistuminen jäi oletettua pienemmäksi. Lääkärien vastaukset jäivät puuttumaan 7 kyselyn osalta muistutuksesta huolimatta. Tällä on saattanut olla vaikutusta tuloksiin. Delfoi 3 kierroksella asiantuntijapaneeleihin ei suunnitelmasta huolimatta osallistunut yhtään lääkäriä. Tämän vajeen projektipäällikkö korvasi kahdenkeskisillä tapaamisilla Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksen toimitusjohtajan kanssa. 4.4 Asiantuntijapaneelin aikataulu Aika- ja resurssipulan vuoksi asiantuntijapaneeleille laadittiin liian tiukka aikataulu, jolloin osa 17sta ryhmästä jäi osin sen vuoksi käsittelemättä. Alkuperäisten asiantuntijapaneeleiden lisäksi järjestettiin erityisasiantuntijapaneelit, joissa kesken jääneet asiat saatiin hoidettua. Lisäksi osin syynä siihen, että asiantuntijapaneelit eivät työstäneet kaikkia ryhmiä, oli koko yhteispäivystyksen kehitystyön keskeneräisyys. Asiantuntijat kokivat, ettei heillä ollut riittävästi tietoa ja asiantuntemusta ryhmistä, joita ei ehditty käsitellä suunnitellussa aikataulussa.

25 25 (194) 4.5 Tulevaisuuden sairaalan suunnittelun keskeneräisyys Asiantuntijapaneelien rasitteena oli myös Tulevaisuuden sairaalan suunnittelun keskeneräisyys. Kehitystyö elää muutoksen mukana ja osa asioista jäi tässä projektissa kaikesta huolimatta päätöksien puuttuessa vaiheeseen. Tällaisia asioita ovat esimerkiksi lasten hoitotyön osaamisen tarpeen määrittelyn täsmentäminen sen mukaan, hoidetaanko lapsipotilaita ylipäätään yhteispäivystyksessä vai vain traumalapsia, kuten aiemman organisaation mukaan tehdään. Myös korva- nenäja kurkkutautien sekä suusairauksien hoitohenkilöstösuunnittelu on vielä kesken. 5. PROJEKTIN TULOKSET YHES -projekti tuotti VSSHP:n yhteispäivystyksen sairaanhoitajan hoitotyön perusosaamisen määritelmän sekä erityisosaamisen määritelmät TULES -, sydän -, vatsa -, neuro -, medisiininen toiminta -, operatiivisen toiminta ja syövän hoito - sekä lasten -toimialueelle, geriatrian-, päihde-, psykiatrian- sekä sosiaaliprosessiin, puhelinneuvontaan, triageen, sairaanhoitajan vastaanotolle, akuuttihoitohuoneeseen sekä laboratorion ja kuvantamisen näkökulmasta. Projekti tuotti myös sisältöä päivystyshoitotyön erityispätevyyden täydennyskoulutukselle sekä tietoa kompetenssimallin perustaksi. 5.1 Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan perusosaaminen Kaikkialla yhteispäivystyksessä tarvittava perusosaaminen koostuu päätöksenteko-osaamisesta, kliinisestä osaamisesta, lääkehoito-osaamisesta, teknisestä osaamisesta, näyttöön perustuvasta toiminnasta, ohjausosaamisesta, kirjaamisen ja raportoinnin osaamisesta, yhteistyö ja vuorovaikutusosaamisesta, eettisestä osaamisesta sekä turvallisuusasioiden hallinnasta. Nämä 10 yhteispäivystyksen sairaanhoitajan perusosaamisen pääluokkaa koostuvat yläluokista, joita on 103. Nämä taas muodostuvat alaluokista, joita on 715. Joillakin alaluokilla on vielä ala-alaluokkia. (Liite 12.)

26 26 (194) Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan päätöksenteon perusosaaminen Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan päätöksenteon perusosaamisella tarkoitetaan, että sairaanhoitaja osaa esihaastatella potilaan, osaa arvioida päivystyshoidon kiireellisyyden tarpeen potilaan vointiin ja oireisiin perustuen toimiessaan hoitoyksikössä, hallitsee nopeasti muuttuvat tilanteet, osaa reagoida potilaan tilan muutoksiin ja tunnistaa konsultaation tarpeen, osaa eristyksen tarpeen arvioinnin, osaa toimia poikkeusoloissa, osaa selvittää riskitekijöitä terveyden edistämisen näkökulmasta sekä osaa arvioida potilaan jatkohoidon tarvetta Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan kliinisen hoitotyön perusosaaminen Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan kliinisen hoitotyön perusosaamisen alue on laaja jo senkin takia, että tulevassa yhteispäivystyksessä hoidettaneen kaikki muut erikoisalojen päivystyspotilaat paitsi naistentaudit ja synnytykset. Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan kliininen hoitotyö edellyttää ihmisen fysiologian ja anatomian hallintaa. Hänen tulee osata tutkia potilas ja seurata potilaan vointia. Äkillisesti sairastuneen tai loukkaantuneen potilaan vitaalielintoiminnot tulee osata turvata ABC-protokollan mukaisesti. Päivystyshoitotyö edellyttää myös peruselvytyksen osaamista. Päivystyspotilaat ovat usein kipeitä, joten potilaan kivun arvioinnin ja hoidon osaaminen on keskeistä. Sairaanhoitajan tulee osata toteuttaa hyvää perushoitoa ja asentohoitoa sekä hoitaa kuolevaa potilasta. Lisäksi hoitajan tulee osata haavanhoidon perusteet sekä hoitaa eristyspotilaita. Yhteispäivystyksen sairaanhoitajalta vaaditaan perusosaamista myös toimenpiteiden suhteen. Sairaanhoitajan tulee osata valmistella potilas eri toimenpiteisiin. Hänen tulee osata tehdä itsenäisesti tiettyjä toimenpiteitä sekä avustaa lääkäriä toimenpiteissä. Sairaanhoitajan laboratoriohoitotyön perusosaaminen sisältää päivystyspotilaan laboratoriotutkimusten merkityksen ja niiden viitearvojen tietämistä, laboratorionäytteiden määrittämistä ohjeistusten mukaisesti, laboratoriotutkimuspyyntöjen tarkentaviin kysymyksiin vastaamista, laboratorionäytteiden ottoa, laboratorionäytteiden otossa avustamista sekä potilaan laboratoriojatkotutkimusten järjestämistä.

27 27 (194) Kuvantamistutkimukset edellyttävät yhteispäivystyksen sairaanhoitajalta myös kliinisen hoitotyön perusosaamista. Kuvantamiseen liittyviä kliinisen hoitotyön perusosaamisen vaateita ovat keskeisten päivystyspotilaiden kuvantamistutkimusten tuntemus, potilaan kuvantamistutkimuksiin valmistelun osaaminen, kuvantamisen taitojen hallinta, potilaan voinnin seurannan osaaminen kuvantamisen jälkeen sekä mahdollisiin komplikaatioihin reagoimisen osaaminen. Päihde- ja sekundäärihaittojen ennaltaehkäisy, päihdepsykiatristen hoidon menetelmien osaaminen sekä sosiaalihoitotyön auttamismenetelmien osaaminen ovat myös kliinisen hoitotyön perusosaamista yhteispäivystyksessä. Sairaanhoitaja osallistuu päivystyspotilaan jatkohoidon järjestämiseen missä tahansa yhteispäivystyksessä toimiessaan Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan lääkehoidon perusosaaminen Lääkehoidon perusosaaminen koostuu yhteispäivystyksessä lääkelaskujen osaamisesta, potilaan lääkehoitotasapainon arvioinnin osaamisesta, lääkkeen antokuntoon valmistamisen osaamisesta, lääkkeen antamisen osaamisesta potilaalle, lääkkeen vaikutuksen seuraamisen osaamisesta, verituotteiden tilaamisen osaamisesta, nestehoidon toteutuksen osaamisesta sekä potilaan lääkityksestä huolehtimisesta ennen kuvantamistutkimusta ja sen jälkeen Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan tekninen perusosaaminen Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan perusosaaminen kostuu laitteiden välineiden osaamisesta. Sairaanhoitajan tulee osata tunnistaa ja tietää, mihin erilaisia päivystyshoitotyössä tarvittavia välineitä ja laitteita käytetään. Hänen tulee myös osata käyttää päivystyshoitotyössä tarvittavia keskeisiä välineitä ja laitteita Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan näyttöön perustuvan toiminnan perusosaaminen Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan näyttöön perustuva toiminta perusosaamisen tasolla tarkoittaa sitä, että sairaanhoitaja osaa hoitaa ja ohjata potilasta sekä toteuttaa lääkehoitoa näyttöön perustuen. Sairaanhoitajan tulee myös osata hakea näyttöä hoitotyön päätöksenteon tueksi eri tietokannoista esim. Ohjepankista, Käypähoito -suosituksista ja Terveysportista.

28 28 (194) Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan ohjauksen perusosaaminen Potilasohjaus on keskeinen yhteispäivystyksen sairaanhoitajan osaamisalue. Potilasohjauksen tulee olla potilaslähtöistä ja siinä tulee huomioida terveyden edistämisen näkökulma. Potilaan tulee saada perustietoa sairaudestaan. Häntä tulee ohjata ja opastaa lääkehoidon suhteen sekä rokotuksiin liittyen. Hän tarvitsee tietoa päivystyshoidosta ja hoitosuunnitelmasta. Häntä tulee ohjata toimenpiteiden ja mahdollisen eristyksen suhteen. Lisäksi potilas tarvitsee ohjausta sekä laboratoriotutkimuksiin että kuvantamistutkimuksiin liittyen. Potilaalle tulee kertoa muista mahdollisista potilasohjauspalveluista, kuten Tietolähteen hyödyntämisestä. Potilas tarvitsee kotihoito-ohjeita ja ohjeet, milloin hänen tulee hakeutua uudelleen hoitoon. Häntä tulee osata ohjata, milloin tulee hakeutua uudelleen jatkohoitoon sekä jatkohoidon varaamisessa. Myös potilaan saattajia tulee osata ohjata. Lasten kohdalla tulee huomioida myös vanhempien/huoltajien ohjaus. Potilasohjauksen perusosaamiseen kuuluu myös arviointi potilasohjauksen onnistumisesta Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan kirjaamisen ja raportoinnin perusosaaminen Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan tulee osata kirjata keskeinen päivystyshoitotyön sisältö hoitoprosessin mukaisesti. Sisällön kirjaamisessa hänen tulee osata käyttää sähköistä kirjaamisalustaa. Kirjaamisen lisäksi hänen tulee osata raportoida suullisesti potilaasta eri yhteistyökumppaneille. Lisäksi hänen tulee osata varmistaa kirjaamisen laatua Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan yhteistyön ja vuorovaikutuksen perusosaaminen Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan tulee osata tehdä tiivistä yhteistyötä potilaan, hänen saattajiensa sekä lääkärin kanssa yhdessä tai erikseen. Lisäksi hänen tulee osata toimia moniammatillisessa yhteistyössä yhteispäivystyksen hoitohenkilöstön, kuvantamisyksikön henkilöstön, laboratorion henkilöstön sekä muiden terveydenhuolto-organisaatioiden henkilöstöjen kanssa. Sairaanhoitajan tulee osata verbaalista ja nonverbaalista vuorovaikutusta sekä hallita oikea potilaan haastattelutekniikka. Hänen tulee osata tunnistaa vuorovaikutussuhteet.