Opetussuunnitelma. Prosessiteollisuuden perustutkinto

Transkriptio

1 Opetussuunnitelma

2 Sisällys Johdanto Tutkinnon rakenne ja muodostuminen Ammatilliset tutkinnon osat Pakolliset tutkinnon osat Käynnissäpito Tuotantoprosessit ja prosessinohjaus Levyteollisuuden osaamisalan pakollinen tutkinnon osa Levyteollisuuden prosessin hallinta Sahateollisuuden osaamisalan pakollinen tutkinnon osa Sahateollisuuden prosessin hallinta Kemiantekniikan osaamisalan pakollinen tutkinnon osa Yksikköprosessien hallinta Biotekniikan osaamisalan pakollinen tutkinnon osa Bioteknisten prosessien hallinta Paperiteollisuuden osaamisalan pakollinen tutkinnon osa Paperiteollisuuden prosessien hallinta ja käynnissäpito Valinnaiset tutkinnon osat Tehdaskohtaisen tuotantoprosessin hallinta Tutkinnon osa ammatillisesta perustutkinnosta Tutkinnon osa ammattitutkinnosta tai erikoisammattitutkinnosta Tutkinnon osa ammattikorkeakouluopinnoista Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen Yrityksessä toimiminen Huippuosaajana toimiminen Paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuvia tutkinnon osia Tutkinnon osa vapaasti valittavista tutkinnon osista Yhteiset tutkinnon osat Vapaasti valittavat tutkinnon osat Liitteet

3 Johdanto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto tarjoaa prosessiteollisuuden perustutkinto-opintoja Äänekoskella. Koulutusta toteutetaan tiiviissä yhteistyössä maakunnan yritysten kanssa. Yritykset tarjoavat opiskelijoille monipuoliset mahdollisuudet työssäoppimiseen, mikä takaa ajan tasalla olevan koulutuksen ja edistää tutkinnon suorittaneiden opiskelijoiden työllistymistä oman alan ammattitehtävissä sisältää biotekniikan, paperiteollisuuden ja kemiantekniikan sekä saha- ja levyteollisuuden osaamisalueet. Näillä aloilla luonnonvaroja, esim. puuta, raakaöljyä ja mineraaleja jalostetaan ensin hyödynnettäviksi raaka-aineiksi ja edelleen eriasteisiksi jatkojalosteiksi ja lopputuotteiksi korkean teknologian avulla. Alojen tuotanto on monipuolista ja pitkälle automatisoitua. Tuotteiden käyttömahdollisuudet ovat laajat, ja asiakkaiden tarpeiden ymmärtäminen tärkeää. Tuotteita valmistetaan sekä suoraan kuluttajille että raaka-aineeksi muulle teollisuudelle. Bioteknisen teollisuuden tuotteita ovat panimo- ja diagnostiikkatuotteet, entsyymit, terveysvaikutteiset ja peruselintarvikkeet, biomateriaalit sekä biolääkkeet. Paperiteollisuuden päätuotteita ovat erilaiset paperit, kartongit, sellut sekä niiden jalosteet kuten pakkaukset ja pehmopaperit. Kemianteollisuudessa suurimpia tuoteryhmiä ovat öljyjalosteet, teollisuuskemikaalit, lannoitteet, maalit, lakat, väripigmentit, lääkkeet, muoviraaka-aineet, pesu- ja puhdistusaineet sekä tekokuidut. Saha- ja levyteollisuuden tuotteita ovat erilaiset sahatut ja höylätyt tuotteet, vaneri- ja lastulevyt sekä rakennusteollisuuden komponentit ja pitkälle jalostetut sisustustuotteet. Näiden prosessiteollisuuden eri alojen tuotteiden lisäksi toimintaa on laajaalaisesti myös metallin jalostuksen tuotannossa sekä vesi- ja voimalaitoksissa. Kasvavana alana on bioenergian tuotanto eri muodoissaan. Suomalaiset yritykset kansainvälistyvät ja toimivat entistä vahvemmin myös Suomen ulkopuolella. Osaamisen ja koulutuksen merkitys yritysten ja yhteiskunnan strategisena menestystekijänä kasvaa edelleen. Tulevaisuus syntyy osaamisen ja raaka-aineiden hyödyntämisen tuloksekkaasta ja innovatiivisesta yhdistämisestä. Korkeatasoinen ammattiosaaminen 3

4 on perusedellytys myös sille, että Suomessa voidaan kilpailukykyisesti valmistaa ja kehittää uusia tuotteita sekä teknologioita. Prosessiteollisuus tarvitsee tuotantotehtäviin monitaitoisia ja osaavia ihmisiä. Työtehtävät sisältävät prosessien ja niihin liittyvien laitteiden ohjausta, valvontaa ja hoitoa. Tehtäviin kuuluu lisäksi prosessin käytön- ja laadunvalvontaa, häiriötapausten selvittämistä sekä käynnissäpitotöitä. Työn tekemisen lähtökohtana prosessiteollisuuden perustutkinnon suorittaneelta edellytetään hyvää perusosaamista, jonka pohjana ovat hyvät luonnontieteiden ja tekniikan perustiedot. Prosessiteollisuuden tuotantotehtävissä kokeneelta ammattiosaajalta edellytetään: kokonaisvaltaista toiminnan ja prosessien ymmärtämistä asiakkaiden tarpeiden ja prosessien tuntemusta kykyä toimia ryhmässä ja tehdä yhteistyötä valmiuksia oman työn kehittämiseen riittävää kielitaitoa ja liiketaloudellista ymmärrystä turvallisuus- ja ympäristöasioiden hallintaa työelämän tuntemusta. Osaaminen varmistaa laadukkaan ja tarpeita vastaavan tuotteen valmistamisen asiakkaalle ja kuluttajalle. Tämä opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa täydentää Prosessiteollisuuden perustutkinnon perusteita (OPH:n määräys 73/011/2014) ja on tarkoitettu käytettäväksi yhdessä sen ja tutkintokohtaisen opetussuunnitelman yhteisen osan kanssa. 4

5 1 Tutkinnon rakenne ja muodostuminen Ammatilliset tutkinnon osat (135 osp) 2.1 Pakolliset tutkinnon osat, 75 osp Käynnissäpito, 30 osp Tuotantoprosessit ja prosessin ohjaus, 45 osp 2.2 Levyteollisuuden osaamisalan pakollinen tutkinnon osa, 30 osp Levyteollisuuden prosessin hallinta, 30 osp Lisäksi opiskelijan on valittava 30 osaamispistettä kohdista tai kohdista 2.3.1, 2.4.1, tai Sahateollisuuden osaamisalan pakollinen tutkinnon osa, 30 osp Sahateollisuuden prosessin hallinta, 30 osp Lisäksi opiskelijan on valittava 30 osaamispistettä kohdista tai kohdista 2.2.1, 2.4.1, tai Kemiantekniikan osaamisalan pakollinen tutkinnon osa, 30 osp Yksikköprosessien hallinta, 30 osp Lisäksi opiskelijan on valittava 30 osaamispistettä kohdista tai kohdista 2.2.1, 2.3.1, tai Biotekniikan osaamisalan pakollinen tutkinnon osa, 30 osp Bioteknisten prosessien hallinta, 30 osp Lisäksi opiskelijan on valittava 30 osaamispistettä kohdista tai kohdista 2.2.1, 2.3.1, tai Paperiteollisuuden osaamisalan pakollinen tutkinnon osa, 30 osp Paperiteollisuuden prosessien hallinta ja käynnissäpito, 30 osp Lisäksi opiskelijan on valittava 30 osaamispistettä kohdista tai kohdista 2.2.1, 2.3.1, tai

6 2.7 Valinnaiset tutkinnon osat, 30 osp Bioenergian tuotanto, 15 osp Energian tuotanto, 15 osp Hyvien tuotantotapojen mukainen toiminta, 15 osp Prosessinhoitajana kehitys- ja koeajotoiminnassa, 15 osp Tehdaskohtaisen tuotantoprosessin hallinta, 15 osp Tuoteosaaminen ja pakkausautomaation hallinta, 15 osp Älyteknologian soveltaminen, 15 osp Ympäristöteknologian soveltaminen, 15 osp Puun käsittely, 15 osp Puutuotteiden myynti, 15 osp Puutuotteiden valmistusprosessin hallinta, 15 osp Puuteollisuuden terähuolto, 15 osp Puun työstö, 15 osp Lastulevyn valmistusprosessin hallinta, 15 osp Lastulevyn jalostusprosessin hallinta, 15 osp Sahatavaran kuivaus ja jälkikäsittely, 15 osp Vanerin valmistusprosessin hallinta, 15 osp Vanerin jalostusprosessin hallinta, 15 osp Viilun valmistusprosessin hallinta, 15 osp Metallin jalostusprosessin hallinta, 15 osp Vesien käsittely, 15 osp Paperi- ja kartonkiteollisuuden tuotantoprosessien hallinta, 15 osp 6

7 Paperi- ja kartongin jalostusprosessien hallinta, 15 osp Selluteollisuuden prosessien hallinta, 15 osp Yritystoiminnan suunnittelu, 15 osp Tutkinnon osa ammatillisesta perustutkinnosta, osp Tutkinnon osa ammattitutkinnosta tai erikoisammattitutkinnosta* Tutkinnon osa ammattikorkeakouluopinnoista* Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen, 5 osp Yrityksessä toimiminen, 15 osp Huippuosaajana toimiminen, 15 osp Paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuvia tutkinnon osia, 5-15 osp Tutkinnon osa vapaasti valittavista tutkinnon osista, 5-15 osp * Tämän valinnaisen tutkinnon osan laajuudeksi lasketaan 15 osp. Yhteiset tutkinnon osat (35 osp) Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen, 11 osp Matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen, 9 osp Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen, 8 osp Sosiaalinen ja kulttuurinen osaaminen, 7 osp Vapaasti valittavat tutkinnon osat (10 osp) Tutkinnon osa ammattitaitoa syventävistä tai laajentavista ammatillisista tutkinnon osista Paikallisesti tarjottava tutkinnon osa Tutkinnon osa yhteisistä tutkinnon osista tai lukio-opinnoista Tutkinnon osa jatko-opintovalmiuksia tai ammatillista kehittymistä tukevista opinnoista Työkokemuksen kautta hankittuun osaamiseen perustuva tutkinnon osa 7

8 2 Ammatilliset tutkinnon osat 2.1 Pakolliset tutkinnon osat Käynnissäpito Tutkinnon osan nimi: Käynnissäpito 30 osp Opintojakso Osaamistavoitteet ja sisällöt (mitä) Ammattitaidon hankkiminen Teemat / Oppimistehtävät Toteuttamistavat ja oppimisympäristöt (miten ja missä) Matemaattisluonnontieteelliset taidot 3 osp (60 h) Opiskelija osaa laboratorion työturvallisuusohjeet ja turvalliset työtavat pitää työalueen siistinä kemian perusasiat tehdä mittauksia ja raportoida niistä käsitellä kemikaaleja ja lajitella jätteitä ja hävittää niitä Kemian perusteet (atomin rakenne, alkuaineet, yhdisteet, seokset) Kemian laskut Laboratorioturvallisuus Laboratorioon ja laboratoriovälineisiin tutustuminen Punnitseminen Pipetointi Liuosten valmistus Happo-emästitraus Kemikaalijätteiden lajittelu ja käsittely Lähiopetuksena luokassa ja laboratoriotyöt Prosessipiirustus ja konepiirustus 3 osp (60 h) prosessiteollisuudessa käytettävien teknisten dokumenttien lukemisen Konepiirustuksen perusteet Prosessipiirustuksen perusteet Konepiirustusten harjoituksia Prossessipiirutusten harjoituksia Automaation piirikaavioiden lukuharjoituksia Lähiopetuksena luokassa ja vesiprosessilla Sähkötekniikan perusteet 1, 6 osp (120 h) sähköturvallisuuden perusteet sähköpiirustusten perusteet sähkötekniikan perusteet peruskytkennät ja mittaukset kertoa sähkönjakeluverkon toiminnan tunnistaa sähkölähtöjen komponentit moottorien ja taajuusmuuttajien perusasiat Sähköturvallisuuden perusteet Sähköpiirustusten lukuharjoituksia Sähkötekniikan perusteita ja harjoituksia Sähköjakeluverkkoon, sähkölähtöihin, moottoreihin ja taajuusmuuttajiin toimintaan tutustuminen Lähiopetuksena luokassa ja työsalissa Prosessilaitteet, 4 osp (120 h) prosessilaitteiden perusteet (venttiilit, toimilaitteet, asennoittimet, pumput, syöttimet, kuljettimet) prosessilaitteiden erottamisen prosessista toimia nostotöissä ja osaa Prosessilaitteisiin tutustuminen Prosessilaitteiden erottaminen prosessista vesiprosessilla Nostotöiden ja nostoapuvälineiden perusteet Trukkiliikenteen turvallisuus Ajoharjoitus trukilla Lähiopetuksena luokassa ja työsalissa ja pihamaalla (trukki). käyttää nostoapuvälineitä turvallisesti 8

9 ajaa trukilla ja osaa trukkiliikenteen turvallisuusasiat Voiteluaineet voitelujärjestelmät, 1 osp (20 h) voiteluaineiden ja järjestelmien perusasiat tehdä voiteluhuoltoon liittyvät Voiteluaineisiin ja järjestelmiin tutustuminen Voitelun työtehtäviin tutustuminen Lähiopetuksena luokassa ja vesiprosessilla tehtävät Prosessi- ja automaatiokenttälaitteiden huolto 2 osp (40 p) tehdä prosessi- ja automaatiokenttälaitteiden huoltotöitä erottaa laitteen prosessista Laitteiden erottaminen prosessista Venttiilien, asennoittimien ja toimilaitteiden huoltotyöt Kenttälaitteiden huoltotyöt Harjoituksina vesiprosessilla Asennusten turvallisuusasiat Levytyöt ja hitsaus, 3 osp (60 h) levytöiden ja hitsauksen perusteet tehdä levytöitä tehdä hitsaustöitä Levytöihin ja hitsaukseen tutustuminen Levytyöharjoituksia Hitsausharjoituksia Lähiopetuksena luokassa ja harjoituksina työpajassa Kunnossapito, 6 osp (120 h) kunnossapidon perusteet ja osaa tehdä kunnossapitotöitä tunnistaa laakereita ja Kunnossapitoharjoituksia Asennusharjoituksia Pneumatiikkaharjoituksia Lähiopetuksena luokassa ja harjoituksina työpajassa asentaa niitä hydrauliikan ja pneumatiikan perusteet tehdä pneumatiikka asennuksia Työsuojelu, työnopastus, 1 osp (32 h) koulun perustoiminnot ja turvallisuusasiat suorittaa työturvallisuuskortin toimia turvallisesti prosessiteollisuuden Koulun perustoimintoihin tutustuminen Koulun turvallisuusasioihin tutustuminen Työturvallisuuskortin suoritus Lähiopetuksena luokassa tehtävissä Prosessiteollisuuden työturvallisuusasioihin tutustuminen Tulityöt 1 osp (8 h) suorittaa tulityökortin Tulityökortin suoritus Lähiopetuksena luokassa ja sammutusharjoitukset ulkona 9

10 Toteutus Tutkinnon osassa opiskellaan edellä luetellut sisällöt. Opiskelu toteutetaan teoriaopetuksena ja käytännön opetuksena laboratoriossa tai työsalissa. Tietopuolinen opiskelu nivelletään käytännön tehtävien opiskeluun niin, että opiskelija hahmottaa opiskeltavat asiat ammatin osaamiseen liittyvinä kokonaisuuksina. Oppimistehtävät ovat osa opiskelua. Oppimistehtävien tekeminen syventää ja konkretisoi oppimisprosessia. Samalla opiskelijan ammatilliset valmiudet ja taidot kehittyvät ammattitaitovaatimusten suuntaan. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitovaatimusta ei pystytä oppimistehtävillä opiskelemaan, voidaan oppimista täydentää esim. asiantuntijaluennoilla ja/tai yritysvierailuilla. Tutkinnon osan hyväksyttävä suoritus edellyttää opiskelijalta edellä mainittujen oppimistehtävien hyväksyttävää tekemistä yksilönä tai ryhmätyönä. Oppimisympäristöt Tutkinnon osa voidaan opiskella vaihtoehtoisesti oppilaitoksessa tai työssäoppimalla. Mikäli näitä kaikkia tehtäviä ei voida työssäoppimispaikassa toteuttaa, puuttuvat harjoitustehtävät tehdään oppilaitoksessa. Tällä varmistetaan opiskelijan harjaantuminen kaikkien ammattitaitovaatimusten osalta. Oppimateriaali Käytettävästä oppimateriaalista on erillinen liite, joka tarkistetaan vuosittain toteuttamissuunnitelman laadinnan yhteydessä. Oppimateriaaleina käytetään oppikirjoja, alan lehtiä, opintomonisteita, videoita ja verkkomateriaaleja. 10

11 Tutkinnon osan arviointi: Osaamisen arviointi Tutkinnon osan arvosana muodostuu ammattiosaamisen näytön arvosanasta ja muun osaamisen arvioinnista. Arvosanasta päättävät osaamisen arviointiin osallistuneet opettajat yhdessä. Ammattiosaamisen näyttö Lyhyt kuvaus ammattiosaamisen näytöstä: Vianhaku prosessin mittaus- ja säätöpiireistä, laitteen erotus prosessista, laitteen kalibrointi, puhdistus ja palautus paikoilleen. Raportointi työtehtävästä. Muu osaamisen arviointi Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta: Käynnissäpito opintokokonaisuuteen sisältyvien harjoitusten arvioinnit (voi korottaa tutkinnon osan arvosanaa). Työn perustana olevan tiedon hallinta: Käynnissäpito opintokokonaisuuteen sisältyvien kokeiden arvioinnit (voi korottaa tutkinnon osan arvosanaa). Näyttöympäristö ja arvioijat: Näyttö toteutetaan oppilaitoksen vesiprosessilla. Arviointi perustuu tutkinnon osan arvioinnin kohteisiin ja kriteereihin, opiskelijan itsearviointiin ja arviointikeskusteluun. Arvosanasta päättää opettaja. Vaihtoehto: Näyttö voidaan toteuttaa myös prosessiteollisuuden työpaikalla. Tällöin näyttö tehdään työpaikan käynnissäpito- tai kunnossapitotehtävistä. Arviointi perustuu tutkinnon osan arvioinnin kohteisiin ja kriteereihin, opiskelijan itsearviointiin ja arviointikeskusteluun. Arvosanasta päättävät opettaja ja työpaikkaohjaaja. Arviointi Arviointi jakautuu oppimisen ja osaamiseen arviointiin, jotka on kuvattu seuraavassa. Oppimisen arviointi Opiskelijan oppimista arvioidaan koulutuksen aikana jatkuvasti suhteessa tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksiin. Oppimisen arviointi on jatkuvaa ja tapahtuu oppimistehtävien arvioinnilla. Oppimisen arvioinnilla tuetaan opiskelijan oppimista ohjaamalla, kannustamalla ja motivoimalla häntä. Oppimisen arviointi kehittää opiskelijan itsearviointitaitoja, mitä hän jo 11

12 osaa ja mitä pitää vielä oppia tai parantaa. Lisäksi itsearviointi vahvistaa opiskelijan minäkuvaa ja kasvua ammatti-ihmisenä. Oppimisen arvioinnista tehdään Wilmaan suoritusmerkintä (s). Myös työssäoppimisen arviointi on oppimisen arviointia. Osaamisen arviointi Osaamisen arviointi tapahtuu ammattiosaamisen näytöllä ja muulla osaamisen arvioinnilla arviointikohteittain arviointikriteerien perusteella. Tutkinnon osan arvosana päätetään osaamisen arvioinnilla arviointikriteerien perusteella. Arvosanasta päättävät arviointiin osallistuneet opettajat yhdessä. Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä oppilaitoksen prosessilla tai prosessiteollisuuden alan yrityksessä. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla. 12

13 2.1.2 Tuotantoprosessit ja prosessinohjaus Tutkinnon osan nimi: Tuotantoprosessit ja prosessinohjaus 45 osp Opintojakso Osaamistavoitteet ja sisällöt (mitä) Ammattitaidon hankkiminen Teemat / Oppimistehtävät Toteuttamistavat ja oppimisympäristöt (miten ja missä) Automaatiojärjestelmät, 9 osp (180 h) Opiskelija osaa kuvata prosessiautomaatiojärjestelmän toiminnan kuvata logiikkajärjestelmään toiminnan kuvata säätöpiirin toiminta käyttää säätöpiirin parametreja käyttää prosessinohjausjärjestelmää (MetsoDNA) tehdä prosessin valvonta-, ohjaus- ja säätötoimenpiteitä automaatioon liittyvät työturvallisuusasiat prosessiautomaatiojärjestelmään perehtyminen logiikkajärjestelmään perehtyminen säätöpiirin toimintaan tutustuminen harjoituksia vesiprosessilla (MetsoDNA) knowpap/pulp simulaatioita prosessi- ja instrumenttikaavioiden lukuharjoituksia Lähiopetuksena luokassa ja harjoituksina vesiprosessilla ja laboratoriossa Mittaustekniikka 3 osp (60 h) kuvata prosessimittausjärjestelmän lämpötilan, paineen, virtauksen, pinnankorkeuden, sakeuden, voiman ja ph:n mittausperiaatteet kuvata paperi- ja selluprosessin onlinemittausten toimintaa mittaustekniikkaan liittyvät turvallisuusasiat prosessimittausjärjestelmän toimintaan perehtyminen lämpötilan, paineen, virtauksen, pinnankorkeuden, sakeuden, voiman ja ph:n mittausperiaatteet paperi ja selluprosessin onlinemittauksiin perehtyminen harjoituksia vesiprosessilla (MetsoDNA) ja laboratoriossa mittaustekniikkaan liittyvät turvallisuusasiat prosessi- ja instrumenttikaavioiden lukuharjoituksia Lähiopetuksena luokassa ja harjoituksina vesiprosessilla ja laboratoriossa Saha-, levyja puutuotteiden valmistus, 4 osp (80 h) kuvata sahaprosessin toiminnan kuvata vanerivalmistusprosessin toiminnan kuvata vanerin jatkojalostusprosessin toiminnan mekaanisen puunjalostukseen liittyvät turvallisuusasiat sahaprosessiin perehtyminen vanerivalmistusprosessiin perehtyminen vanerin jatkojalostusprosessin tutustuminen mekaanisen puunjalostukseen liittyvät turvallisuusasiat Lähiopetuksena luokassa Massojen valmistus 1 9 osp (180 h) kuvata hiokkeen valmistusprosessiin toiminnan kuvata hierteen valmistusprosessiin toiminnan kuvata puolikemiallisten massojen valmistusprosessiin toiminnan kuvata uusiomassan valmistusprosessiin toiminnan hiokkeen valmistusprosessiin perehtyminen hierteen valmistusprosessiin perehtyminen puolikemiallisten massojen valmistusprosessiin perehtyminen uusiomassan valmistusprosessiin perehtyminen Lähiopetuksena luokassa ja laboratoriossa 13

14 kuvata sellun valmistusprosessin toiminnan perusteet tehdä massoihin liittyviä laboratoriotöitä (freeness, hiokkeen valmistus, sellun keitto, kuidunpituusmittaus) raportoida mittaustulokset selkeästi dokumenttien ja kaavioiden avulla massan valmistuksen ja laboratoriotöiden turvallisuusasiat yleiskatsaus sellun valmistusprosessista massoihin liittyvät laboratoriotyöt (Freeness, hiokkeen valmistus ja sellun keitto, kuidunpituusmittaus) mittaustulosten raportointi massan valmistuksen ja laboratoriotöiden turvallisuusasiat Paperin ja kartongin valmistus 1 6 osp (120 h) kuvata paperin ja kartongin valmistusprosessin perusvaiheet kuvata paperin ja kartongin jälkikäsittelyprosessit kuten kalanterointi, pituusleikkaus, arkkileikkaus ja pakkaus tehdä paperiin ja kartonkiin liittyviä laboratoriotöitä (sakeuden mittaus, jauhatus, arkkien valmistus ja testaus) raportoida mittaustulokset selkeästi dokumenttien ja kaavioiden avulla paperin ja kartongin valmistuksen ja laboratoriotöiden turvallisuusasiat yleiskatsaus paperin ja kartongin valmistusprosessista paperin ja kartongin jälkikäsittelyprosesseihin, kuten kalanterointi, pituusleikkaus, arkkileikkaus ja pakkaus, perehtyminen paperin ja kartongin valmistukseen liittyvät laboratoriotyöt (sakeuden mittaus, jauhatus, arkkien valmistus ja testaus) mittaustulosten raportointi paperin ja kartongin valmistuksen ja laboratoriotöiden turvallisuusasiat Lähiopetuksena luokassa ja laboratoriossa Tuotantoprosessit 6 osp (120 h) toimia paikallisten tehtaiden työryhmän jäsenenä paikallisten tehtaiden turvallisuuskulttuurin paikallisiin prosesseihin tutustuminen käytännössä työssäoppimisjaksolla paikallisten tehtaiden työturvallisuuskulttuuri työryhmän jäsenenä toimiminen Työssäoppimisjaksolla paikallisilla tehtailla CMC:n valmistus, 3 osp (60 h) kuvata CMC:n valmistusprosessin toiminnan kuvata CMC:n jälkikäsittelyn toiminnan kertoa CMC:n tuotteista ja käyttökohteista tehdä CMC:n laatuun liittyviä laboratoriotöitä (viskositeetti, CMC-pitoisuus, ph, DS). raportoida mittaustulokset selkeästi dokumenttien ja kaavioiden avulla CMC:n valmistusprosessiin perehtyminen CMC:n jälkikäsittelyyn perehtyminen perehtyminen CMC:n tuotteisiin ja käyttökohteisiin CMC:n laatuun liittyviä laboratoriotöitä mittaustulosten raportointi Lähiopetuksena luokassa ja laboratoriossa Energian tuotanto 2 osp (40 h) kuvata höyrykattilan toiminnan kuvata turbiinin ja generaattorin toiminnan höyrykattilan toimintaan perehtyminen turbiinin ja generaattorin toimintaan perehtyminen erilaisiin polttoaineisiin tutustuminen Lähiopetuksena luokassa 14

15 kertoa erilaisten polttoaineiden ominaisuuksia kuvata ydinvoimalan toiminnan ydinvoimalan toimintaan perehtyminen Ympäristönsuojelu 3 osp (60 h) kuvata prosessiteollisuuden päästöjen vaikutuksia ympäristöön kuvata prosessiveden sisäisen ja jäteveden ulkoisen puhdistuksen toiminnan kuvata prosessiteollisuuden ilmanpäästöjen vaikutukset ympäristöön ja ilmapäästöjen puhdistuslaitteiden toiminnan kuvata prosessiteollisuuden jätteiden käsittelyä tehdä mittauksia vesinäytteistä (ph, sameus, rauta, kovuus, COD) raportoida mittaustulokset selkeästi dokumenttien ja kaavioiden avulla prosessiteollisuuden päästöjen tutustuminen prosessiveden sisäisen ja jäteveden ulkoisen puhdistuksen toimintaan perehtyminen prosessiteollisuuden ilmanpäästöihin ja ilmapäästöjen puhdistuslaitteisiin tutustuminen prosessiteollisuuden jätteiden käsittelyyn tutustuminen mittauksia vesinäytteistä (ph, sameus, rauta, kovuus, COD) mittaustulosten raportointi Lähiopetuksena luokassa ja laboratoriossa Tietojärjestelmien käyttö ja raportointi 1 osp (20 h) raportoida mittaustulokset selkeästi wordin ja excelin avulla mittaustulosten raportoinnin harjoittelu Wordin käyttö Excelin kaavioiden käyttö Lähiopetuksena luokassa ja laboratoriossa Yksikköprosessit 1 3 osp (60 h) käyttää kemiallisia yksikköprosesseja (hapetus, pelkistys, neutralointi) kuvata kemiallisten yksikköprosessien toimintaa kemiallisia yksikköproseihin liittyviä laboratoriotöitö (hapetus, pelkistys, neutralointi) kemiallisten yksikköprosessien toimintaan perhtyminen Lähiopetuksena luokassa ja laboratoriossa Ensiapu 1 osp (16 h) suorittaa ensiapukurssin EA1 ensiapukurssi EA1 Lähiopetuksena luokassa 15

16 Toteutus Tutkinnon osassa opiskellaan edellä luetellut sisällöt. Opiskelu toteutetaan teoriaopetuksena ja käytännön opetuksena laboratoriossa tai työsalissa sekä työssäoppimisjaksolla. Tietopuolinen opiskelu nivelletään käytännön tehtävien opiskeluun niin, että opiskelija hahmottaa opiskeltavat asiat ammatin osaamiseen liittyvinä kokonaisuuksina. Oppimistehtävät ovat osa opiskelua. Oppimistehtävien tekeminen syventää ja konkretisoi oppimisprosessia. Samalla opiskelijan ammatilliset valmiudet ja taidot kehittyvät ammattitaitovaatimusten suuntaan. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitovaatimusta ei pystytä oppimistehtävillä opiskelemaan, voidaan oppimista täydentää esim. asiantuntijaluennoilla ja/tai yritysvierailuilla. Tutkinnon osan hyväksyttävä suoritus edellyttää opiskelijalta edellä mainittujen oppimistehtävien hyväksyttävää tekemistä yksilönä tai ryhmätyönä. Oppimisympäristöt Tutkinnon osa voidaan opiskella vaihtoehtoisesti oppilaitoksessa tai työssäoppimalla. Mikäli näitä kaikkia tehtäviä ei voida työssäoppimispaikassa toteuttaa, puuttuvat harjoitustehtävät tehdään oppilaitoksessa. Tällä varmistetaan opiskelijan harjaantuminen kaikkien ammattitaitovaatimusten osalta. Oppimateriaali Käytettävästä oppimateriaalista on erillinen liite, joka tarkistetaan vuosittain toteuttamissuunnitelman laadinnan yhteydessä. Oppimateriaaleina käytetään oppikirjoja, alan lehtiä, opintomonisteita, videoita ja verkkomateriaaleja. 16

17 Tutkinnon osan arviointi: Osaamisen arviointi Tutkinnon osan arvosana muodostuu ammattiosaamisen näytön arvosanasta ja muun osaamisen arvioinnista. Arvosanasta päättävät osaamisen arviointiin osallistuneet opettajat yhdessä. Ammattiosaamisen näyttö Lyhyt kuvaus ammattiosaamisen näytöstä: Prosessinohjaus vesiprosessilla, säätimen toiminnan tarkastelu ja Hart-järjestelmän käyttö. Raportointi työtehtävästä. Näyttöympäristö ja arvioijat: Näyttö toteutetaan oppilaitoksen vesiprosessilla. Arviointi perustuu tutkinnon osan arvioinnin kohteisiin ja kriteereihin, opiskelijan itsearviointiin ja arviointikeskusteluun. Arvosanasta päättää opettaja. Muu osaamisen arviointi Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta: Tuotantoprosessit ja prosessin ohjaus opintokokonaisuuteen sisältyvien harjoitusten arvioinnit (voi korottaa tutkinnon osan arvosanaa). Työn perustana olevan tiedon hallinta: Tuotantoprosessit ja prosessin ohjaus opintokokonaisuuteen sisältyvien kokeiden arvioinnit (voi korottaa tutkinnon osan arvosanaa). Vaihtoehto: Näyttö voidaan toteuttaa myös prosessiteollisuuden työpaikalla. Tällöin näyttö tehdään työpaikan prosessinohjaustehtävistä. Arviointi perustuu tutkinnon osan arvioinnin kohteisiin ja kriteereihin, opiskelijan itsearviointiin ja arviointikeskusteluun. Arvosanasta päättävät opettaja ja työpaikkaohjaaja. Arviointi Arviointi jakautuu oppimisen ja osaamiseen arviointiin, jotka on kuvattu seuraavassa. Oppimisen arviointi Opiskelijan oppimista arvioidaan koulutuksen aikana jatkuvasti suhteessa tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksiin. Oppimisen arviointi on jatkuvaa ja tapahtuu oppimistehtävien arvioinnilla. Oppimisen arvioinnilla tuetaan opiskelijan oppimista ohjaamalla, kannustamalla ja motivoimalla häntä. Oppimisen arviointi kehittää opiskelijan itsearviointitaitoja, mitä hän jo 17

18 osaa ja mitä pitää vielä oppia tai parantaa. Lisäksi itsearviointi vahvistaa opiskelijan minäkuvaa ja kasvua ammatti-ihmisenä. Oppimisen arvioinnista tehdään Wilmaan suoritusmerkintä (s). Myös työssäoppimisen arviointi on oppimisen arviointia. Osaamisen arviointi Osaamisen arviointi tapahtuu ammattiosaamisen näytöllä ja muulla osaamisen arvioinnilla arviointikohteittain arviointikriteerien perusteella. Tutkinnon osan arvosana päätetään osaamisen arvioinnilla arviointikriteerien perusteella. Arvosanasta päättävät arviointiin osallistuneet opettajat yhdessä. Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä oppilaitoksen prosessilla tai prosessiteollisuuden alan yrityksessä. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla. 18

19 2.2 Levyteollisuuden osaamisalan pakollinen tutkinnon osa Levyteollisuuden prosessin hallinta Tutkinnon osan nimi: Levyteollisuuden prosessien hallinta 30 osp Opintojakso Osaamistavoitteet ja sisällöt (mitä) Ammattitaidon hankkiminen Teemat / Oppimistehtävät Toteuttamistavat ja oppimisympäristöt (miten ja missä) Levyteollisuuden prosessien hallinta 30 osp Opiskelija osaa noudattaa työturvallisuusohjeita suunnitella ja organisoida työtään mitata puun kosteuden ja tiheyden ohjata ja seurata levyprosessia prosessinohjauksen automaatiojärjestelmällä seurata koneiden ja laitteiden toimintaa lajitella levytuotteita ottaa huomioon puun rakenteen, ominaisuudet ja viat puun työstössä ottaa huomioon levyprosessin kokonaisuuden ja prosessin eri vaiheiden vaikutuksen tuotteiden laatuun, arvoon ja saantoon hyödyntää työssä tarvittavia raportteja ja tietojärjestelmiä noudattaa työssään laatu- ja ympäristöjärjestelmiä työskennellä aiheuttamatta vaaraa ihmisille ja ympäristölle toimia ja työskennellä levyteollisuudessa työyhteisön jäsenenä lajitella ja hävittää työssään syntyvää jätettä. työssäoppiminen vaneritehtaalla täydentäviä tehtäviä oppilaitoksessa Työssäoppimisjaksoilla esim. vaneritehtaalla ja mahdollisesti täydentäen tehtävillä oppilaitoksessa 19

20 Toteutus Tutkinnon osassa opiskellaan edellä luetellut sisällöt. Opetusmenetelmänä on työssäoppiminen, joka edellyttää ammattitaitovaatimusten mukaista työpaikkaa. Tutkinnon osan voi suorittaa myös henkilökohtaisessa opiskelusuunnitelmassa sovitulla tavalla. Osaaminen arvioidaan ammattiosaamisen näytöllä työpaikalla. Työssäoppimiseen liittyvät oppimistehtävät ovat osa opiskelua. Oppimistehtävien tekeminen syventää ja konkretisoi oppimisprosessia. Samalla opiskelijan ammatilliset valmiudet ja taidot kehittyvät ammattitaitovaatimusten suuntaan. Oppimisympäristöt Tämä tutkinnon osa opiskellaan työssäoppimalla. Mikäli näitä kaikkia tehtäviä ei voida työssäoppimispaikassa toteuttaa, puuttuvat harjoitustehtävät tehdään oppilaitoksessa. Tällä varmistetaan opiskelijan harjaantuminen kaikkien ammattitaitovaatimusten osalta. Oppimateriaali Käytettävästä oppimateriaalista on erillinen liite, joka tarkistetaan vuosittain toteuttamissuunnitelman laadinnan yhteydessä. Oppimateriaaleina käytetään oppikirjoja, alan lehtiä, opintomonisteita, videoita ja verkkomateriaaleja. 20

21 Tutkinnon osan arviointi: Osaamisen arviointi Tutkinnon osan arvosana muodostuu ammattiosaamisen näytön arvosanasta ja muun osaamisen arvioinnista. Arvosanasta päättävät osaamisen arviointiin osallistuneet opettajat yhdessä. Ammattiosaamisen näyttö Lyhyt kuvaus ammattiosaamisen näytöstä: Näyttö levyteollisuuden työtehtävästä. Näyttöympäristö ja arvioijat: Näyttö toteutetaan levyteollisuuden työpaikalla. Tällöin näyttö tehdään työpaikan työtehtävistä. Arviointi perustuu tutkinnon osan arvioinnin kohteisiin ja kriteereihin, opiskelijan itsearviointiin ja arviointikeskusteluun. Arvosanasta päättää opettaja ja työpaikkaohjaaja. Muu osaamisen arviointi Työn perustana olevan tiedon hallinta: Mahdollisten koulussa tehtävien täydentävien tehtävien arvioinnit (voi korottaa tutkinnon osan arvosanaa). Arviointi Arviointi jakautuu oppimisen ja osaamiseen arviointiin, jotka on kuvattu seuraavassa. Oppimisen arviointi Opiskelijan oppimista arvioidaan koulutuksen aikana jatkuvasti suhteessa tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksiin. Oppimisen arviointi on jatkuvaa ja tapahtuu oppimistehtävien arvioinnilla. Oppimisen arvioinnilla tuetaan opiskelijan oppimista ohjaamalla, kannustamalla ja motivoimalla häntä. Oppimisen arviointi kehittää opiskelijan itsearviointitaitoja, mitä hän jo osaa ja mitä pitää vielä oppia tai parantaa. Lisäksi itsearviointi vahvistaa opiskelijan minäkuvaa ja kasvua ammatti-ihmisenä. Oppimisen arvioinnista tehdään Wilmaan suoritusmerkintä (s). Myös työssäoppimisen arviointi on oppimisen arviointia. 21

22 Osaamisen arviointi Osaamisen arviointi tapahtuu ammattiosaamisen näytöllä ja muulla osaamisen arvioinnilla arviointikohteittain arviointikriteerien perusteella. Tutkinnon osan arvosana päätetään osaamisen arvioinnilla arviointikriteerien perusteella. Arvosanasta päättävät arviointiin osallistuneet opettajat yhdessä. Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä prosessiteollisuuden alan yrityksessä. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla. 22

23 2.3 Sahateollisuuden osaamisalan pakollinen tutkinnon osa Sahateollisuuden prosessin hallinta Tutkinnon osan nimi: Sahateollisuuden prosessien hallinta 30 osp Opintojakso Osaamistavoitteet ja sisällöt (mitä) Ammattitaidon hankkiminen Teemat / Oppimistehtävät Toteuttamistavat ja oppimisympäristöt (miten ja missä) Sahateollisuuden prosessien hallinta 30 osp Opiskelija osaa noudattaa alakohtaisia työturvallisuusohjeita toimia valitussa sahaprosessissa mitata puun kosteuden ja tiheyden ohjata ja seurata saha- ja/tai jatkojalostusteollisuuden prosessia automaatiojärjestelmällä seurata koneiden ja laitteiden toimintaa lajitella sahatavaraa noudattaa työssään toimintajärjestelmän ohjeita ja määräyksiä ottaa huomioon puun rakenteen, ominaisuuksien ja vikojen vaikutuksen työstössä ja puun käyttäytymisessä ottaa huomioon sahaprosessin kokonaisuuden tukkienkäsittelystä lähetykseen ja prosessin eri vaiheiden vaikutuksen tuotteiden laatuun, arvoon ja saantoon hyödyntää työssä tarvittavia raportteja ja tietojärjestelmiä toimia ja työskennellä työyhteisön jäsenenä työskennellä aiheuttamatta vaaraa ihmisille ja ympäristölle lajitella ja hävittää työssään syntyvää jätettä työssäoppiminen vaneritehtaalla täydentäviä tehtäviä oppilaitoksessa Työssäoppimisjaksoilla esim. sahalla ja mahdollisesti täydentäen tehtävillä oppilaitoksessa. 23

24 Toteutus Tutkinnon osassa opiskellaan edellä luetellut sisällöt. Opetusmenetelmänä on työssäoppiminen, joka edellyttää ammattitaitovaatimusten mukaista työpaikkaa. Tutkinnon osan voi suorittaa myös henkilökohtaisessa opiskelusuunnitelmassa sovitulla tavalla. Osaaminen arvioidaan ammattiosaamisen näytöllä työpaikalla. Työssäoppimiseen liittyvät oppimistehtävät ovat osa opiskelua. Oppimistehtävien tekeminen syventää ja konkretisoi oppimisprosessia. Samalla opiskelijan ammatilliset valmiudet ja taidot kehittyvät ammattitaitovaatimusten suuntaan. Oppimisympäristöt Tämä tutkinnon osa opiskellaan työssäoppimalla. Mikäli näitä kaikkia tehtäviä ei voida työssäoppimispaikassa toteuttaa, puuttuvat harjoitustehtävät tehdään oppilaitoksessa. Tällä varmistetaan opiskelijan harjaantuminen kaikkien ammattitaitovaatimusten osalta. Oppimateriaali Käytettävästä oppimateriaalista on erillinen liite, joka tarkistetaan vuosittain toteuttamissuunnitelman laadinnan yhteydessä. Oppimateriaaleina käytetään oppikirjoja, alan lehtiä, opintomonisteita, videoita ja verkkomateriaaleja. 24

25 Tutkinnon osan arviointi: Osaamisen arviointi Tutkinnon osan arvosana muodostuu ammattiosaamisen näytön arvosanasta ja muun osaamisen arvioinnista. Arvosanasta päättävät osaamisen arviointiin osallistuneet opettajat yhdessä. Ammattiosaamisen näyttö Lyhyt kuvaus ammattiosaamisen näytöstä: Näyttö sahateollisuuden työtehtävästä. Näyttöympäristö ja arvioijat: Näyttö toteutetaan sahateollisuuden työpaikalla. Tällöin näyttö tehdään työpaikan työtehtävistä. Arviointi perustuu tutkinnon osan arvioinnin kohteisiin ja kriteereihin, opiskelijan itsearviointiin ja arviointikeskusteluun. Arvosanasta päättää opettaja ja työpaikkaohjaaja. Muu osaamisen arviointi Työn perustana olevan tiedon hallinta: Mahdollisten koulussa tehtävien täydentävien tehtävien arvioinnit (voi korottaa tutkinnon osan arvosanaa). Arviointi Arviointi jakautuu oppimisen ja osaamiseen arviointiin, jotka on kuvattu seuraavassa. Oppimisen arviointi Opiskelijan oppimista arvioidaan koulutuksen aikana jatkuvasti suhteessa tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksiin. Oppimisen arviointi on jatkuvaa ja tapahtuu oppimistehtävien arvioinnilla. Oppimisen arvioinnilla tuetaan opiskelijan oppimista ohjaamalla, kannustamalla ja motivoimalla häntä. Oppimisen arviointi kehittää opiskelijan itsearviointitaitoja, mitä hän jo osaa ja mitä pitää vielä oppia tai parantaa. Lisäksi itsearviointi vahvistaa opiskelijan minäkuvaa ja kasvua ammatti-ihmisenä. Oppimisen arvioinnista tehdään Wilmaan suoritusmerkintä (s). Myös työssäoppimisen arviointi on oppimisen arviointia. 25

26 Osaamisen arviointi Osaamisen arviointi tapahtuu ammattiosaamisen näytöllä ja muulla osaamisen arvioinnilla arviointikohteittain arviointikriteerien perusteella. Tutkinnon osan arvosana päätetään osaamisen arvioinnilla arviointikriteerien perusteella. Arvosanasta päättävät arviointiin osallistuneet opettajat yhdessä. Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä prosessiteollisuuden alan yrityksessä. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla. 26

27 2.4 Kemiantekniikan osaamisalan pakollinen tutkinnon osa Yksikköprosessien hallinta Tutkinnon osan nimi: Yksikköprosessien hallinta 30 osp Opintojakso Osaamistavoitteet ja sisällöt (mitä) Ammattitaidon hankkiminen Teemat / Oppimistehtävät Toteuttamistavat ja oppimisympäristöt (miten ja missä) Yksikköprosessien hallinta 15 osp Opiskelija osaa noudattaa työturvallisuusohjeita käyttää jotain teollisuuden yksikköprosessia itsenäisesti työskennellä ja toimia prosessiteollisuudessa työyhteisön jäsenenä työskennellä aiheuttamatta vaaraa ihmisille ja ympäristölle lajitella ja hävittää työssään syntyvää jätettä työssäoppiminen kemian alan työtehtävissä Työssäoppimisjaksoilla kemian alan teollisuudessa Kemiantekniikan prosessit 15 osp käyttää kemiallisia yksikköprosesseja (esim. hapetus, pelkistys, neutralointi, jne.) käyttää mekaanisia yksikköprosesseja (esim. jauhatus, seulonta, selkeytys, suodatus, jne.) käyttää termisiä yksikköprosesseja (esim. lämmönsiirto, haihdutus, kiteytys, kuivaus, jne.) käyttää aineensiirron yksikköprosesseja (esim. tislaus, uutto, ioninvaihto, jne.) käyttää ympäristöteknisiä yksikköprosesseja työskennellä aiheuttamatta vaaraa ihmisille ja ympäristölle lajitella ja hävittää työssään syntyvää jätettä kemiallisten yksikköprosessien laboratoriotyöt mekaanisten yksikköprosessien laboratoriotyöt termisten yksikköprosessien laboratoriotyöt ympäristöteknisten yksikköprosessien laboratoriotyöt yksikköprosesseihin liittyvät tehtävät jätteiden lajittelu Lähiopetuksena luokassa ja laboratoriossa 27

28 Toteutus Tutkinnon osassa opiskellaan edellä luetellut sisällöt. Opiskelu toteutetaan teoriaopetuksena ja käytännön opetuksena laboratoriossa tai työsalissa sekä mahdollisimman suurelta osin työssäoppimisella. Tietopuolinen opiskelu nivelletään käytännön tehtävien opiskeluun niin, että opiskelija hahmottaa opiskeltavat asiat ammatin osaamiseen liittyvinä kokonaisuuksina. Työssäoppimiseen liittyvät oppimistehtävät ovat osa opiskelua. Oppimistehtävien tekeminen syventää ja konkretisoi oppimisprosessia. Samalla opiskelijan ammatilliset valmiudet ja taidot kehittyvät ammattitaitovaatimusten suuntaan. Oppimisympäristöt Tutkinnon osa voidaan opiskella vaihtoehtoisesti oppilaitoksessa tai työssäoppimalla. Mikäli näitä kaikkia tehtäviä ei voida työssäoppimispaikassa toteuttaa, puuttuvat harjoitustehtävät tehdään oppilaitoksessa. Tällä varmistetaan opiskelijan harjaantuminen kaikkien ammattitaitovaatimusten osalta. Oppimateriaali Käytettävästä oppimateriaalista on erillinen liite, joka tarkistetaan vuosittain toteuttamissuunnitelman laadinnan yhteydessä. Oppimateriaaleina käytetään oppikirjoja, alan lehtiä, opintomonisteita, videoita ja verkkomateriaaleja. 28

29 Tutkinnon osan arviointi: Osaamisen arviointi Tutkinnon osan arvosana muodostuu ammattiosaamisen näytön arvosanasta ja muun osaamisen arvioinnista. Arvosanasta päättävät osaamisen arviointiin osallistuneet opettajat yhdessä. Ammattiosaamisen näyttö Lyhyt kuvaus ammattiosaamisen näytöstä: Näyttö kemianteollisuuden työtehtävästä. Näyttöympäristö ja arvioijat: Näyttö voidaan toteuttaa kemianteollisuuden työpaikalla. Tällöin näyttö tehdään työpaikan työtehtävistä. Arviointi perustuu tutkinnon osan arvioinnin kohteisiin ja kriteereihin, opiskelijan itsearviointiin ja arviointikeskusteluun. Arvosanasta päättävät opettaja ja työpaikkaohjaaja.. Muu osaamisen arviointi Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta: Yksikköprosessien hallinta opintokokonaisuuteen sisältyvien harjoitusten arvioinnit (voi korottaa tutkinnon osan arvosanaa). Työn perustana olevan tiedon hallinta: Yksikköprosessien hallinta opintokokonaisuuteen sisältyvien kokeiden arvioinnit (voi korottaa tutkinnon osan arvosanaa). Vaihtoehto: Näyttö toteutetaan oppilaitoksen laboratoriossa, jossa tehdään yksikköprosesseihin liittyvä laboratoriotyö. Arviointi perustuu tutkinnon osan arvioinnin kohteisiin ja kriteereihin, opiskelijan itsearviointiin ja arviointikeskusteluun. Arvosanasta päättää opettaja Arviointi Arviointi jakautuu oppimisen ja osaamiseen arviointiin, jotka on kuvattu seuraavassa. Oppimisen arviointi Opiskelijan oppimista arvioidaan koulutuksen aikana jatkuvasti suhteessa tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksiin. Oppimisen arviointi on jatkuvaa ja tapahtuu oppimistehtävien arvioinnilla. Oppimisen arvioinnilla tuetaan opiskelijan oppimista ohjaamalla, kannustamalla ja motivoimalla häntä. Oppimisen arviointi kehittää opiskelijan itsearviointitaitoja, mitä hän jo 29

30 osaa ja mitä pitää vielä oppia tai parantaa. Lisäksi itsearviointi vahvistaa opiskelijan minäkuvaa ja kasvua ammatti-ihmisenä. Oppimisen arvioinnista tehdään Wilmaan suoritusmerkintä (s). Myös työssäoppimisen arviointi on oppimisen arviointia. Osaamisen arviointi Osaamisen arviointi tapahtuu ammattiosaamisen näytöllä ja muulla osaamisen arvioinnilla arviointikohteittain arviointikriteerien perusteella. Tutkinnon osan arvosana päätetään osaamisen arvioinnilla arviointikriteerien perusteella. Arvosanasta päättävät arviointiin osallistuneet opettajat yhdessä. Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä oppilaitoksen laboratoriossa tai prosessiteollisuuden alan yrityksessä. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla. 30

31 2.5 Biotekniikan osaamisalan pakollinen tutkinnon osa Bioteknisten prosessien hallinta Tutkinnon osan nimi: Bioteknisten prosessien hallinta 30 osp Opintojakso Osaamistavoitteet ja sisällöt (mitä) Ammattitaidon hankkiminen Teemat / Oppimistehtävät Toteuttamistavat ja oppimisympäristöt (miten ja missä) Bioteknisten prosessien hallinta 30 osp Opiskelija osaa noudattaa työturvallisuusohjeita työskennellä puhdastilavaatimusten mukaisesti tehdä prosessin ennakoivat työt ja käsitellä raaka-aineita käyttää biologista materiaalia työssään työskennellä aseptisesti huolehtia raaka-aineiden ja tuotteiden laadun säilymisestä hoitaa bioteknisen valmistustai pakkausprosessin koneita ja laitteita ottaa edustavia näytteitä ja suorittaa analyysejä sekä tarvittaessa tehdä prosessia korjaavia toimenpiteitä arvioida aistinvaraisesti valmistamiaan tuotteita työskennellä laatu- ja ympäristöjärjestelmän sekä hyvien tuotantotapojen (GMP) ja hyvien laboratoriotyötapojen (GLP) mukaisesti käyttää työssään tarvittavaa tietotekniikkaa työskennellä ja toimia prosessiteollisuudessa työyhteisön jäsenenä työskennellä aiheuttamatta vaaraa ihmisille ja ympäristölle hävittää jätteet työssäoppiminen bioteknisen alan työtehtävissä Työssäoppimisjaksoilla bio teknisen alan teollisuudessa ja mahdollisesti täydentäen tehtävillä koulussa. 31

32 Toteutus Tutkinnon osassa opiskellaan edellä luetellut sisällöt. Opetusmenetelmänä on työssäoppiminen, joka edellyttää ammattitaitovaatimusten mukaista työpaikkaa. Tutkinnon osan voi suorittaa myös henkilökohtaisessa opiskelusuunnitelmassa sovitulla tavalla. Osaaminen arvioidaan ammattiosaamisen näytöllä työpaikalla. Työssäoppimiseen liittyvät oppimistehtävät ovat osa opiskelua. Oppimistehtävien tekeminen syventää ja konkretisoi oppimisprosessia. Samalla opiskelijan ammatilliset valmiudet ja taidot kehittyvät ammattitaitovaatimusten suuntaan. Oppimisympäristöt Tämä tutkinnon osa opiskellaan työssäoppimalla. Mikäli näitä kaikkia tehtäviä ei voida työssäoppimispaikassa toteuttaa, puuttuvat harjoitustehtävät tehdään oppilaitoksessa. Tällä varmistetaan opiskelijan harjaantuminen kaikkien ammattitaitovaatimusten osalta. Oppimateriaali Käytettävästä oppimateriaalista on erillinen liite, joka tarkistetaan vuosittain toteuttamissuunnitelman laadinnan yhteydessä. Oppimateriaaleina käytetään oppikirjoja, alan lehtiä, opintomonisteita, videoita ja verkkomateriaaleja. 32

33 Tutkinnon osan arviointi: Osaamisen arviointi Tutkinnon osan arvosana muodostuu ammattiosaamisen näytön arvosanasta ja muun osaamisen arvioinnista. Arvosanasta päättävät osaamisen arviointiin osallistuneet opettajat yhdessä. Ammattiosaamisen näyttö Lyhyt kuvaus ammattiosaamisen näytöstä: Näyttö bioteknisen alan työtehtävästä. Näyttöympäristö ja arvioijat: Näyttö toteutetaan bioteknisen alan työpaikalla. Tällöin näyttö tehdään työpaikan työtehtävistä. Arviointi perustuu tutkinnon osan arvioinnin kohteisiin ja kriteereihin, opiskelijan itsearviointiin ja arviointikeskusteluun. Arvosanasta päättää opettaja ja työpaikkaohjaaja. Muu osaamisen arviointi Työn perustana olevan tiedon hallinta: Mahdollisten koulussa tehtävien täydentävien tehtävien arvioinnit (voi korottaa tutkinnon osan arvosanaa). Arviointi Arviointi jakautuu oppimisen ja osaamiseen arviointiin, jotka on kuvattu seuraavassa. Oppimisen arviointi Opiskelijan oppimista arvioidaan koulutuksen aikana jatkuvasti suhteessa tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksiin. Oppimisen arviointi on jatkuvaa ja tapahtuu oppimistehtävien arvioinnilla. Oppimisen arvioinnilla tuetaan opiskelijan oppimista ohjaamalla, kannustamalla ja motivoimalla häntä. Oppimisen arviointi kehittää opiskelijan itsearviointitaitoja, mitä hän jo osaa ja mitä pitää vielä oppia tai parantaa. Lisäksi itsearviointi vahvistaa opiskelijan minäkuvaa ja kasvua ammatti-ihmisenä. Oppimisen arvioinnista tehdään Wilmaan suoritusmerkintä (s). Myös työssäoppimisen arviointi on oppimisen arviointia. 33

34 Osaamisen arviointi Osaamisen arviointi tapahtuu ammattiosaamisen näytöllä ja muulla osaamisen arvioinnilla arviointikohteittain arviointikriteerien perusteella. Tutkinnon osan arvosana päätetään osaamisen arvioinnilla arviointikriteerien perusteella. Arvosanasta päättävät arviointiin osallistuneet opettajat yhdessä. Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä prosessiteollisuuden alan yrityksessä. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla. 34

35 2.6 Paperiteollisuuden osaamisalan pakollinen tutkinnon osa Paperiteollisuuden prosessien hallinta ja käynnissäpito Tutkinnon osan nimi: Paperiteollisuuden prosessien hallinta 30 osp Opintojakso Osaamistavoitteet ja sisällöt (mitä) Ammattitaidon hankkiminen Teemat / Oppimistehtävät Toteuttamistavat ja oppimisympäristöt (miten ja missä) Paperiteollisuuden prosessien hallinta 15 osp Opiskelija osaa noudattaa alakohtaisia työturvallisuusohjeita toimia jossakin massan-, paperin- ja/tai kartongin valmistus- ja/tai jalostusprosessin työtehtävissä tai prosessin osassa paperiteollisuuden käynnissäpitoon liittyviä tehtäviä noudattaa työssään toimintajärjestelmän ohjeita ja määräyksiä toimia ja työskennellä paperiteollisuudessa työyhteisön jäsenenä työskennellä aiheuttamatta vaaraa ihmisille ja ympäristölle lajitella ja hävittää työssään syntyvää jätettä työssäoppiminen paperiteollisuuden työtehtävissä Työssäoppimisjaksoilla paperiteollisuudessa ja mahdollisesti täydentäen tehtävillä koulussa. Massojen valmistus 2 7 osp kuvata sellutehtaan kuitulinjan toiminnan raakaaineista lopputuotteiksi kuvata sellutehtaan kemikaalikierron toiminnan tehdä massoihin liittyviä laboratoriotöitä (sellun keitto ja valkaisu, kappaluku, värin mittaus, kuidunpituusmittaus) raportoida laboratoriotöistä toimia turvallisesti sellutehtaan kuitulinjaan perehtyminen sellutehtaan kuitulinjaan perehtyminen sellun keittoon ja valkaisuun liittyvät laboratoriotyöt ja niiden raportointi Lähiopetuksena luokassa ja laboratoriossa 35

36 Paperin ja kartongin valmistus 2 8 osp kuvata massan käsittelyn toiminnan kuvata massa- ja vesijärjestelmän toiminnan kuvata paperikoneen- ja kartonkikoneen eri osien toiminnan tunnistaa paperi- ja kartonkituotteita ja niiden käyttökohteita paperin ja kartongin ominaisuuksia ja niiden mittausperiaatteita tehdä paperiin ja kartonkiin liittyviä laboratoriotöitä (sakeuden mittaus, jauhatus, arkkien valmistus ja testaus) raportoida mittaustulokset selkeästi dokumenttien ja kaavioiden avulla massan käsittelyyn perehtyminen massa- ja vesijärjestelmään perehtyminen paperi- ja kartonkikoneisiin perehtyminen paperi- ja kartonkituotteisiin ja niiden ominaisuuksiin perehtyminen paperin ja kartongin valmistukseen liittyvät laboratoriotyöt ja niiden raportointi Lähiopetuksena luokassa ja laboratoriossa 36