Hyvinvointipalvelualue Lasten, nuorten ja perheiden palvelut toimintakertomus 2016

Transkriptio

1 Hyvinvointipalvelualue Lasten, nuorten ja perheiden palvelut toimintakertomus 2016 Kemijärven kaupunki Lasten, nuorten ja perheiden palvelut Toimintakertomus 2016

2 1 1. Johdanto Vuoden 2016 toimintaa leimasi ennen kaikkea organisaatiomuutoksen toteuttaminen. Se heijastui moneen eri toimintoon, lähinnä kaupungin sisäisiin järjestelyihin ja töidenjakoon. Vuosi oli kuitenkin vielä monessa suhteessa siirtymäaikaa. Esimerkiksi palvelualueen toiminnasta päätti kaksi eri lautakuntaa: sosiaali- ja terveyslautakunta ja sivistyslautakunta. Jatkossa palvelualueella on yksi toimielin: hyvinvointilautakunta. Muutoksista huolimatta voidaan todeta mittareiden ja palautteen perusteella, että arki asiakkaiden suuntaan sujui kuitenkin hyvin. Turvapaikanhakijat tarvitsivat palveluita ja heidän odottamisaikaansa ja kotouttamistaan tukevaa toimintaa järjestettiin paljon, aina varhaiskasvatuksesta valmistavaan opetukseen ja kieliopetuksesta suomalaiseen kulttuuriin tutustumiseen. Turvapaikanhakijat tarvitsivat myös sosiaali- ja terveystoimen palveluita. Vastaanottokeskuksen toiminta ja yhteistyö kaupungin kanssa sujui erittäin hyvin. Suuri kiitos hyvin sujuneesta vuodesta maahanmuuttajien parissa kuuluu myös vapaaehtoisille, seurakunnalle ja kolmannen sektorin toimijoille. Lasten, nuorten ja perheiden palvelut ovat sivistystoimen palveluita: varhaiskasvatusta, perusopetusta ja lukiota sekä vapaa-ajan palveluita. Tämä kokonaisuus on SOTEuudistuksen valmistelussa mainittu usein ennaltaehkäisevinä palveluina. Se tarkoittaa hyvinvointia edistävää toimintaa, jonka merkitys ja painoarvo on suuri. Yhteiset hyvinvointipalvelut ovat sosiaali- ja terveystoimen palveluita, joissa valmistautuminen SOTEuudistukseen on näkynyt vuoden toiminnassa. Sivistystoimi ja sosiaali- ja terveystoimi ovat haasteellisessa ajassa edelleen tukemassa hyvän huomisen rakentamista. Kiitos menneestä vuodesta palvelualueen työntekijöille, luottamushenkilöille, asiakkaille ja yhteistyökumppaneille.

3 2 Sisällys 1. JOHDANTO LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN PALVELUT VASTUUALUE ORGANISAATIOKAAVIO HENKILÖSTÖMÄÄRÄ OSASTON TALOUS SIVISTYSLAUTAKUNTA VARHAISKASVATUS VARHAISERITYISKASVATUS JYVÄLÄNPUISTON PÄIVÄKOTI KALLAAN PÄIVÄKOTI SÄRKELÄN PÄIVÄKOTI ESIOPETUS KALLAA-ISOKYLÄN ALUE Esiopetussuunnitelman toteutuminen Yhteistyö koulun kanssa KESKUSTAN ALUE Esiopetussuunnitelman toteutuminen Yhteistyö koulun kanssa SÄRKIKANKAAN ALUE Esiopetussuunnitelman toteutuminen Yhteistyö koulun kanssa PERUSOPETUS OPPILASMÄÄRÄT SÄRKELÄN KOULU Opetussuunnitelman toteutuminen Kodin ja koulun välinen yhteistyö Oppilashuolto ISOKYLÄN KOULU Opetussuunnitelman toteutuminen... 20

4 3 Kodin ja koulun välinen yhteistyö Oppilashuolto Erityistä HILLATIEN KOULU Opetussuunnitelman toteutuminen Kodin ja koulun välinen yhteistyö Oppilashuolto Erityistä Muuta KOULULAISTEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA (APIP) Kallaa-Isokylän alue Keskustan alue Särkikankaan alue KEMIJÄRVEN LUKIO Opetussuunnitelman toteutuminen Opiskelijahuoltoryhmän toiminta Erityistä VAPAA-AJAN PALVELUT KEMIJÄRVEN KANSALAISOPISTO Yleistä Toiminta Opetussuunnitelman toteutuminen Hankkeet Tapahtumat Henkilöstö Talous Yhteistyö Muuta KOILLIS-LAPIN MUSIIKKIOPISTO Yleistä Toiminta Opetussuunnitelma Hankkeet Tapahtumat Henkilöstö Talous... 37

5 4 Yhteistyö KIRJASTO Yleistä Yhteistyö, hankkeet ja tapahtumat Henkilöstö KULTTUURITOIMI Yleistä Henkilöstö Avustukset, apurahat ja kulttuuripalkinto Poimintoja muusta toiminnasta LIIKUNTATOIMI Yleistä Toiminta Kylpylä-uimahalli Poukama Liikuntahalli Muu toiminta NUORISOTOIMI Yleistä Toiminta Hankkeet Tapahtumat Henkilöstö Nuorisoyhdistysten ja nuorten toimintaryhmien toiminnan tukeminen Talous Yhteistyö... 48

6 5 2. Lasten, nuorten ja perheiden palvelut 2.1 Vastuualue Lasten, nuorten ja perheiden palvelut-vastuualue jakaantui kolmeen (3) yksikköön; Varhaiskasvatuspalvelut - Varhaiskasvatus Perusopetus- ja lukiokoulutuspalvelut - Esiopetus - Perusopetus - Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta (APIP) - Lukio Kulttuuri- ja vapaa-ajanpalvelut Kansalaisopisto - Kemijärvi - Pelkosenniemi - Savukoski Musiikkiopisto - Kemijärvi - Pelkosenniemi - Savukoski - Salla Vapaa-aika - Kirjasto - Kulttuuritoimi - Liikuntatoimi - Nuorisotoimi

7 6 2.2 Organisaatiokaavio Sivistyslautakunta Lasten, nuorten ja perheiden palvelut Palvelualuejohtaja Juha Narkilahti Varhaiskasvatuspalvelut Perusopetus- ja lukiokoulutuspalvelut Kulttuuri- ja vapaa-ajanpalvelut 2.3 Henkilöstömäärä Lasten, nuorten ja perheiden vastuualueen palveluksessa oli tilinpäätöstietojen mukaan yhteensä 237 henkilöä, joista vakinaisessa palvelussuhteessa 150 henkilöä. Henkilöstön lukumäärät yksiköittäin : Yksikkö Hallinto (1*) Varhaiskasvatuspalvelut ( alk.) Perusopetus- ja lukiokoulutuspalvelut ,5 92 Kulttuuri- ja vapaa-ajanpalvelut ,5 96 Ruokapalvelu ( alkaen tekn.os.) ILO ja projektit Yhteensä *palvelualuejohtaja, ei ole mukana yhteenlasketuissa summissa v.2017

8 7 Henkilöstön lukumäärät yksiköittäin : Yksikkö Vakinainen Määräaikainen Yhteensä Varhaiskasvatuspalvelut Perusopetus- ja lukiokoulutuspalvelut Kulttuuri- ja vapaaajanpalvelut Yhteensä Vakinaisten lukumäärässä on mukana kaikki, joilla oli vakinainen palvelussuhde sivistysosastolla , työaika voi olla myös osa-aikainen. Henkilöllä joilla on useampi voimassa oleva palvelussuhde Kemijärven kaupunkiin , on laskettu yhteen kertaan. Määräaikaisten luvussa on avoimen viran/toimen hoitajat ja tilapäinen työvoima. Avoimeksi tulevien tehtävien täyttöä kontrolloidaan ns. täyttölupamenettelyllä. Ennen täyttöluvan myöntämistä selvitetään muut keinot tehtävien järjestämiseksi. 2.4 Osaston talous Tilinpäätökset eivät ole vertailukelpoisia, koska varhaiskasvatus siirtyi sivistysosaston alaisuuteen 2014, ammatillinen opetus siirtyi vuoden 2015 alusta Rovaniemen koulutuskuntayhtymän toiminnaksi ja ruokapalvelu siirtyi vuoden 2016 alusta teknisen osaston alaisuuteen. (1000 ) TP 2013 TP 2014 TP 2015 TA 2016 TP 2016 Poikkeama Tot. % Toimintamenot ,4 Toimintatulot ,3 Toimintakate ,7 TP 2015 sisältää ruokahuollon tilinpäätöksen. Lasten, nuorten ja perheiden palvelut vastuualueen toimintakate alitti vuoden 2016 talousarvion eurolla. Vuoden 2016 toimintatulojen toteuma oli noin suurempi, kuin vuoden 2015 toteuma. Toimintamenojen toteuma oli noin alhaisempi kuin vuoden 2015 toteuma. Toimintatuloja kertyi eli 6,3 % budjetoitua enemmän. Toimintamenot alittuivat eli 1,5 % talousarvioon verrattuna.

9 8 Toteuma yksiköittäin Lasten, nuorten ja perheiden palvelut Hallinto Varhaiskasvatuspalvelut Perusopetus- ja lukiokoulutuspalvelut Kulttuuri- ja vapaaajanpalvelut Ammatillinen koulutus Ruokapalvelu Lasten, nuorten ja perheiden palvelut yhteensä TP 2013 TP 2014 TP 2015 TA 2016 TP 2016 Poikkeama Sivistyslautakunta Sivistyslautakunta kokoontui vuoden 2016 aikana 10 kertaa. Varsinainen jäsen: Varajäsen: Suvi Nampajärvi, puheenjohtaja Helena Poikolainen Janne Jussila, varapuheenjohtaja saakka Juha Kunnari Eino Meriläinen, varapuheenjohtaja alkaen Juha Kunnari Helena Alatarvas Kaarina Soppela Ilkka Haapalinna Sanna Sipovaara Kaarlo Jankkila Teuvo Alaloukusa Onni Juujärvi Timo Kyyhkynen Tiina Niemimuukko Jaana Hannola Matti Jokiniemi Kyösti Sipovaara Paula Suorsa-Varrio Rainer Wahlsten Kaupunginhallituksen edustajat: Atte Rantanen, kaupunginjohtaja Lea Soppela, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Esa Kangas, kaupunginhallituksen edustaja Kauko Jaakkola

10 9 Kansalaisopiston ja musiikkiopiston asioissa Pelkosenniemen kunnan edustaja: Arto Keto-Tokoi Savukosken kunnan edustaja: Sari Kuosku Sallan kunnan edustaja musiikkiopiston asioissa: Päivi Virkkula Nuorisoneuvoston edustaja: Essi Kanniainen Janni Salmela Marja-Liisa Kelloniemi Tapani Niskala Hanna Pörhö 3. Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksella tarkoitetaan lapsen suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatuksen, opetuksen ja hoidon muodostamaa kokonaisuutta, jossa painottuu erityisesti pedagogiikka. Varhaiskasvatuslain ensimmäinen vaihe astui voimaan Laissa säädetään lapsen oikeudesta varhaiskasvatukseen, vanhemman osallisuuden vahvistamisesta, varhaiskasvatushenkilöstön ja lasten välisestä suhdeluvusta sekä subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaamisesta. Kemijärven kaupunginhallitus päätti, että päiväkotien lasten ja kasvattajien välistä suhdelukua ei muuteta nykyisestä seitsemästä kahdeksaan lapseen. Sivistyslauta päätti , että lapsella on oikeus kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen, mikäli lapsen vanhemmat tai muut huoltajat työskentelevät kokoaikaisesti tai opiskelevat, toimivat yrittäjinä tai ovat omassa työssä päätoimisesti. Oikeus kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen on myös silloin, kun se on kokonaisuutena tarkastellen lapsen edun mukaista. Opetushallitus antoi kunnille määräyksen laatia paikallinen varhaiskasvatussuunnitelma, joka tulee ottaa käyttöön Suunnitelman laatimista varten perustettiin työryhmä, joka aloitti työnsä marraskuussa Varhaiskasvatuksessa on ollut palvelutarpeen kasvavaa kysyntää, etenkin alle kolmevuotiaiden lasten osalta. Työelämän muutokset sekä lapsiperheiden paikkakunnalle muutto ovat lisänneet palvelujen kysyntää sekä myös vuorohoidon tarvetta. Tarpeeseen vastattiin muuttamalla yksi Jyvälänpuiston päiväkodin lapsiryhmistä sisarusryhmäksi sekä aloittamalla Metsämiehentien ryhmäperhepäiväkodin tilojen kunnostaminen vastaamaan varhaiskasvatus-

11 10 toiminnalle asetettuja vaatimuksia. Varhaiskasvatuksen henkilöstö on lisääntynyt vuoden 2016 aikana. Tähän on vaikuttanut varhaiskasvatustarpeiden kasvu sekä varhaiskasvatuslain ja asetuksen (6 ) vaatima velvoite siitä, että päiväkodissa tulee vähintään joka kolmannella hoito- ja kasvatustehtävässä olevalla henkilöllä olla lastentarhanopettajan pätevyys. Tämän velvoitteen mukaisesti palkattiin alle kolmevuotiaiden lasten ryhmiin (3) lastentarhanopettaja. Kaupunginhallitus antoi varhaiskasvatuspalveluille tehtäväksi laatia palveluverkkoselvitys, jossa palvelujen tarvetta selvitetään tilanteissa, joissa kysyntä säilyy ennallaan, lisääntyy tai vähenee. Palveluverkkoselvityksessä asiaa tarkasteltiin toiminnallisten ratkaisujen lisäksi henkilöstöresurssin sekä päiväkotitilojen näkökulmasta. Selvitystehtävään asetettiin työryhmä, jonka tehtävänä oli laatia pyydetty selvitys. Työryhmä teki yhteistyötä teknisen palveluiden sekä äitiys- ja lastenneuvolan kanssa. Varhaiskasvatukseen v perustettu koulutustyöryhmä suunnitteli ja toteutti koulutuksia koulutussuunnitelman mukaisesti. Varhaiskasvatuksen henkilöstöä osallistui syksyllä 2015 alkaneeseen INNO- valmennusohjelmaan. Henkilöstölle järjestettiin myös sisäisiä koulutuksia eli pedagogisia kahviloita eri teemoista ja aihealueista. Rovaniemen ja Kemijärven varhaiskasvatuspalvelut yhdessä saivat Opetushallitukselta valtionavustusta hankkeelle Osallistavalla johtajuudella pedagogiseen toimintaympäristöön. Hanke alkoi syksyllä 2016 ja jatkuu vuoteen Hankkeen aikana toteutetaan Rovaniemen ja Kemijärven varhaiskasvatuksen esimiehille yhteisiä esimiestyöpajoja sekä henkilöstölle suunnattuja pedagogisia kahviloita. Esimiestyöpajoja ja pedagogisia kahviloita toteutetaan myös erikseen molemmilla paikkakunnilla. Varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa tehtiin vanhemmille suunnattu asiakaskysely syksyllä Saadun palautteen pohjalta on tehty suunnitelma kehittämiskohteista.

12 11 Varhaiskasvatus on tehnyt yhteistyötä Kemijärven kirjaston ja kulttuuritoimen kanssa osallistumalla sen järjestämiin lasten teatteriesityksiin. Musiikkiopiston Taiteen saatavuuden parantaminen hankkeella tehtiin yhteistyötä päiväkotien ja musiikkiopiston kanssa. Hanke jatkuu v Aluehallintovirasto teki työsuojelutarkastukset päiväkoteihin keväällä Päiväkodeissa otettiin käyttöön syksyllä 2016 ryhmien tiimisopimus, jonka avulla luotiin yhteistä linjausta henkilöstön toimintaan. Tiimisopimus toimii myös ammatillisen arvioinnin ja kehittämisen työvälineenä. Ryhmien tiimisopimusten pohjalta laadittiin koko päiväkodin yhteinen tiimisopimus. Lisäksi luotiin rakenteet erilaisille palaverikäytännöille, joiden tehtävänä on pedagogiikan vahvistaminen, suunnitelmallisuus sekä johtajuuden tukeminen Varhaiserityiskasvatus Syksyllä 2016 varhaiskasvatuksen erityislastentarhanopettajan nimike muutettiin varhaiskasvatuksen erityisopettajan nimikkeeksi (veo). Uusi nimike kuvaa paremmin kyseistä tehtävää, varhaiskasvatuksen termistöä ja siitä käyt selville, että kyseessä on erityisopetuksen ja varhaiserityiskasvatuksen koulutettu asiantuntija. Varhaiskasvatuksen erityisopettajan työtehtävät päiväkodeissa viikko kerrallaan, perhepäivähoidossa tarpeen mukaan, varhaiskasvatuksen ohjaustiimissä säännöllisesti ja monialaisissa työryhmissä kuuluvat edelleen työnkuvaan. Päiväkodeissa alkanut tiimityöskentely on tuonut työvälineen säännölliseen henkilöstön ohjaukseen ja konsultointiin sekä erityisen tuen arviointiin. Veo on osallistunut Inno -koulutukseen, jossa hänen kehittämisprojektinaan oli varhaiskasvatuksen ja lastenneuvolan yhteistyön mallintaminen, joka saatetaan loppuun vuoden 2017 aikana. Veo on mukana paikallisen varhaiskasvatussuunnitelman laadintatyössä sekä esiopetuksen opetussuunnitelmatyössä. Veo mukana myös varhaiskasvatussuunnitelmatyöhön liittyvässä Osallistavalla johtajuudella pedagogiseen toimintaympäristöön hankkeessa. Sekä Vasu työ että hanke jatkuvat vuodelle 2017.

13 12 Vuoden aikana erityistä tukea tarvitsevat lapset olivat sijoitettuina päiväkoti- ja esiopetusryhmiin ja heillä oli tarvittaessa henkilökohtainen erityisavustaja. Kuntouttavaa päivähoitoa annettiin lasta hoitavan tahon suosituksen mukaisesti. 3.2 Jyvälänpuiston päiväkoti Tammikuussa 2016 Jyvälänpuiston päiväkoti jatkoi toimintaansa neljässä lapsiryhmässä: Vilpertit (esikoululaiset), Vesselit (alle kolmivuotiaat), Vekkulit (3-4-vuotiaat) ja Viikarit (5- vuotiaat). Uuden toimintakauden alussa elokuussa Vekkuleiden ja Viikareiden ryhmistä muodostettiin kaksi 3-5-vuotiaiden ryhmää. Alle 3-vuotiaiden lasten hoidon tarpeen kasvaessa vuoden loppupuolella alettiin Viikareiden ryhmään sijoittaa alle 3-vuotiaita. Ryhmästä tehtiin näin 15-paikkainen sisarusryhmä. Suurin osa päiväkodin määräaikaisista työsuhteista saatiin vakinaistettua vuoden aikana. Joulukuun alussa aloitti uusi lastentarhanopettaja Vesseleiden ryhmässä. Jokaisessa ryhmässä on näin ollen vähintään yksi lastentarhanopettaja. Päiväkodin toimintaa on aloitettu suunnittelemaan tarkemmin yhdessä koko henkilökunnan kanssa ja lisäämään tietoisesti muun muassa liikuntaa sekä lähiympäristön palvelujen hyödyntämistä. Lasten kanssa on käyty enemmän esimerkiksi uimahallissa, urheilukentällä, liikuntasalissa sekä kävelyretkillä muun muassa Kuumalammella. Lisäksi kirjasto- ja kulttuuripalveluita on hyödynnetty monipuolisesti. Päiväkoti on osallistunut musiikkiopiston hankkeeseen siten että, musiikkileikkikoulun opettaja on käynyt päiväkodilla laulattamassa ja leikittämässä lapsia. Tärkeimpänä lasten päivässä on kuitenkin pysynyt leikki ja leikin kautta oppiminen. Leikkiympäristöjä sekä pienryhmätiloja on muutettu toimivimmaksi vaihtuviin tarpeisiin nähden. Päiväkodilla on jatkettu hyväksi havaittuja perinteitä kuten isovanhempien päivän, pihaseikkailujen sekä joulujuhlien merkeissä. 3.3 Kallaan päiväkoti Kallaan päiväkodissa on neljä lapsiryhmää: 0-3-vuotiaat Kullerot, jossa henkilöstönä on lastentarhanopettaja ja kaksi päivähoitajaa, 3-5-vuotiaat Sinikellot, henkilöstönä lastentarhan-

14 13 opettaja ja kaksi päivähoitajaa, 3-5-vuotiaat Päivänkakkarat, henkilöstönä lastentarhanopettaja ja kaksi päivähoitajaa, esiopetusryhmä Kissankäpälät 20 lasta, henkilöstönä lastentarhanopettaja, päivähoitaja, yksi henkilökohtainen avustaja ja aamu -ja iltapäivätoiminnan ohjaaja esiopetusajan, jonka jälkeen siirtyy Isokylän koululle omaan koululaisryhmäänsä. Päiväkodin eritystä tukea ja kasvatusta tarvitsevat lapset ovat integroituneina lapsiryhmissä ja heille tarjottava kuntoutus järjestetään päivähoitopäivän aikana. Kallaan päiväkodin yhteistyö LKS:n Kolpeneen eri yhteistyötahojen kanssa on tiivistä. Kallaan päiväkodin lapsimäärä lisääntyi vuoden 2016 aikana ja päiväkotiin palkattiin yksi päivähoitaja lisää. Kallaan ja Isokylän alueelle on muuttanut lapsiperheitä vuoden 2016 aikana, mikä on lisännyt päiväkodin lapsilukua. Syksyllä 2016 käyttöönotetut uudet esiopetustilat tulivat tarpeeseen esikoululaisten suuren määrän vuoksi. Luonto ja liikunta ovat lähellä päiväkodin toimintoja retkien muodossa. Metsäretket ja marjanpoiminta ovat lapsille mieluisia. Talvisin lapset hiihtävät päiväkodin eteen tehdyllä ja kaupungin toimesta auki pidettävällä hiihtoladulla Kemijärven jäällä. Päiväkoti käyttää ahkerasti kirjastoauton palveluja, satutunteja, elokuvaesityksiä ja teatteria. Kallaan päiväkodissa, kuten koko varhaiskasvatuksessa on perinteeksi muodostunut Kalevalan päivän juhla, johon lasten isovanhemmat kutsutaan. Teemme yhteistyötä vuosittain Kemijärven seurakunnan, hammashoitolan, poliisin ja pelastuslaitoksen kanssa lapsille suunnatun opetuksen ja valistuksen muodossa. 3.4 Särkelän päiväkoti Särkelän päiväkodilla oli alkuvuodesta henkilökunnan vaihtuvuutta sekä vakituisten että määräaikaisten osalta. Lastentarhanopettaja saatiin pienten ryhmään elokuussa, tosin määräaikaisena sijaisena. Lapsiryhmät ovat olleet täynnä: kaksi ryhmää 3-5-vuotiaille ja yksi ryhmä alle 3-vuotiaille. Syksyllä sijoitettiin Metsämiehentien ryhmäperhepäiväkodin lapsia Särkelään odottamaan omien tilojen remontin valmistumista. Myös henkilökunta oli päiväkodissa kyseisen ajan.

15 14 Syksyllä tehtiin ryhmäkohtaiset henkilöstön tiimisopimukset ja koko päiväkodin yhteinen tiimisopimus sekä sovittiin viikoittaiset tiimipalaverit. Ystävänpäivää vietettiin koko varhaiskasvatuksen väen voimin Liikuntahallilla. Mukaan oli kutsuttu turvapaikanhakijoita ja jokunen heistä olikin siellä. Isovanhempien päivää vietettiin laulujen, leikkien ja yhdessä olemisen merkeissä. Lopuksi juotiin torttukahvit ja mehut. 4. Esiopetus Esiopetuksen paikallinen opetussuunnitelma laadittiin monialaisessa työryhmässä. Vanhempia ja lapsia kuultiin suunnitelman laadintavaiheessa. Opetussuunnitelma määrittelee, ohjaa ja tukee esiopetuksen järjestämistä kaikissa yksiköissä. Opetussuunnitelma hyväksyttiin olleessa sivistyslautakunnan kokouksessa ja otettiin käyttöön Esiopetuksen oppilashuollosta ja siihen liittyvistä suunnitelmista säädetään oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa. Tämän mukaan lapsella on oikeus saada maksutta oppilashuolto, jota opetukseen osallistuminen edellyttää. Esiopetuksen oppilashuolto on lapsen kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Paikallisen oppilashuoltosuunnitelman laadinta aloitettiin monialaisessa työryhmässä syksyllä Esiopetusta järjestetään Jyvälänpuiston ja Kallaan päiväkodeissa. Särkelän päiväkodin esiopetus toteutuu Särkelän koulun tiloissa. Esioppilaiden määrä kasvoi v.2016 aikana sekä kevät- että syystoimintakausina. Molempina toimintakausina Särkelän esiopetukseen osallistui myös lapsia, joiden perheet olivat turvapaikanhakijoina paikkakunnalla. Kuljetukset esiopetukseen järjestettiin joko taksilla tai paikallisbussien vakiovuoroilla yhteistyössä koulujen kanssa. Esiopetuksessa on käytössä Wilma- sähköinen järjestelmä vanhempien

16 15 kanssa tehtävään yhteistyöhön. Esiopetuksen huoltajille ja henkilökunnalle järjestettiin syksyllä yhteinen koulutuksellinen Pelitaito- vanhempainilta. Kouluttajana toimi Anssi Lautamo EHYT ry:stä. 4.1.Kallaa-Isokylän alue Kallaan esiopetuksessa oli kevätpuolella esikoululaista. Esikoulu toimi Kallaan päiväkodin yhteydessä. Syyskaudella 2016 Kallaan esiopetuksessa aloitti 20 lasta. Ryhmän suuren koon vuoksi esikoululle tarvittiin lisää tilaa. Uudet tilat päiväkodin yhteyteen saatiin syyskuun puolessa välissä. Lokakuussa uusiin esiopetustiloihin saatiin myös langaton verkkoyhteys. Wilman käytössä oli haastetta ja se saatiin toimimaan vasta viikolla 44. Esiopetussuunnitelman toteutuminen Uusi esiopetuksen opetussuunnitelma otettiin käyttöön ja toimintaa kehitettiin uuden esiopetuksen opetussuunnitelman mukaisesti. Esiopetuksen painopisteenä oli yhteistyö- ja vuorovaikutustaitojen kehittäminen. Toiminnassa korostui myös lasten liikunnan lisääminen esiopetuksen arjessa. Sosiaalisia ja liikunnallisia taitoja harjoiteltiin suunnitellusti niin ohjatuissa tilanteissa kuin vapaan leikin aikana. Kevätkaudella vakiinnutettiin sähköisen reissuvihkon, Wilman, käyttöä perinteisen reissuvihkon rinnalla. Haasteena oli langattomien yhteyksien puuttuminen ja tarvittavan välineistön vähyys. Yhteistyö koulun kanssa Yhteistyö Isokylän koulun kanssa jatkui tiiviinä. Yhteistyötä tehtiin varsinkin 1.ja 2. vuosiluokan kanssa ja kummiluokkana olivat 5. luokan oppilaat. Esikoululaisten koulujaksot olivat viikoilla sekä viikolla 17. Koulujaksojen aikana päivähoito järjestettiin aamuisin päiväkodilla. Esikouluun Isokylän koululle päivähoitoa aamulla tarvitsevat esikoululaiset siirtyivät paikallislinja-autolla. Esikoulun jälkeinen päivähoito järjestettiin Isokylän koululla, ja vanhemmat hakivat esikoululaisen päivän päätteeksi sieltä. Syksyllä esikoululaisten koulujakso

17 16 oli viikolla 43 ja 44. Koulujaksoviikkojen aikanakin korostui kummitoiminta ja yhteinen hanke. Esikoululaisten päivähoitojärjestelyt olivat samanlaiset kuin kevätpuolellakin. Isokylän koulun kanssa toteutettiin yhteishanke, jonka tavoitteena oli yhteistoiminnan kehittäminen esiopetuksen ja kummitoiminnan kesken. Hankkeen toteutuksessa otettiin huomioon sekä perusopetuksen kuin esiopetuksen uudet opetussuunnitelmat ja niiden tavoitteet. Hankkeen painopisteenä oli ympäristökasvatus ja hanketta dokumentoitiin aktiivisesti. Lasten osallisuus hankkeessa (suunnittelu, toteutus, dokumentointi, arviointi) korostui. Esikoululaiset ja kummit tekivät yhteisretkiä ympäristöteemalla Kotavaaraan ja Pilkkeeseen. 4.2 Keskustan alue Jyvälänpuiston päiväkodin esioppilaiden eli Vilperttien ryhmässä oli toimintakaudella esioppilasta. Syyskaudella esiopetuksessa oli 20 lasta. Ystävänpäivää juhlistettiin varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen yhteisellä tilaisuudella liikuntahallissa, jossa oli kutsuttuna myös turvapaikanhakijaperheitä. Esikoululaisten siunaus koulutielle oli Kemijärven kirkossa Tilaisuuden jälkeen esikoululaisille jaettiin todistukset esikoulun suorittamisesta. Kalevalan päivää juhlistettiin yhdessä isovanhempien kanssa. Pääsiäisenä seurakunnan työntekijä piti pääsiäishartauden, vappua ja äitienpäivää juhlistettiin myös perinteisin menoin. Toukokuussa esioppilaat tutustuivat musiikkiopiston toimintaan ja päiväkodilla vieraili prinsessa Homssantomssa. Syksyn toimintakausi alkoi ryhmäytymisellä, yhteisten sääntöjen laatimisella sekä runsaalla ulkoilulla. Kuluvan toimintakauden aikana käytiin katsomassa tanssiesitys kulttuurikeskuksessa. Syyskaudella juhlistettiin Itsenäisyyspäivää sekä vietettiin esioppilaiden oma joulujuhla. Esiopetussuunnitelman toteutuminen Uusi esiopetuksen opetussuunnitelma otettiin käyttöön ja toimintaa kehitettiin uuden esiopetuksen opetussuunnitelman mukaisesti. Käytössä oli Huiske- esikoulutehtäväkirja. Yhteistyö koulun kanssa Esikoulutehtävien, askartelun ja liikunnan lisäksi v tammikuussa alkoi tutustuminen Hillatien kouluun. Esiopetusryhmä käyttää Hillatien koulun tiloja kerran viikossa.

18 Särkikankaan alue Kevään 2016 ajan toimi kaksi (2) esiopetus ryhmää. Mukana oli myös kolme (3) turvapaikanhakija perheiden lasta. Elokuussa 2016 esiopetuksen aloitti neljätoista (14) lasta, joista kolme (3) turvapaikan hakijan lasta. Esioppilaiden määrä kasvoi syksyn aikana. Liikuntahalli vuoro oli maanantaisin. Lisäksi hyödynsimme lähialueen leikkikenttää, sekä vanhan Särkelän koulun piha-aluetta. Tutustumisretken teimme juna-asemalle, jossa meille esiteltiin junavaunuja, sekä veturi. Kotiseutumuseoon tutustuttiin myös. Yhteistyötä tehtiin seurakunnan kanssa pyhäkoulun merkeissä. Hyödynsimme kirjastoauton palveluita. Ystävänpäivänä oli juhla koko varhaiskasvatuksen kesken liikuntahallilla. Mukaan oli kutsuttu turvapaikanhakijoiden perheitä, joissa oli alle kouluikäisiä lapsia. Isovanhempien päivää juhlittiin Kalevalan päivän merkeissä. Teatteri elämyksen koimme Pilipali prinsessa sekä Prinsessa Homssantomssan esityksissä sekä Rimpparemmin tanssi- ja lauluesityksessä. Eskarin pihaseikkailu koulun pihalla oli onnistunut. Esiopetus päättyi kevätkirkkoon 25.5 sekä pienimuotoiseen juhlaan koululla kirkon jälkeen. Esiopetussuunnitelman toteutuminen Uusi esiopetuksen opetussuunnitelma otettiin käyttöön ja toimintaa kehitettiin uuden esiopetuksen opetussuunnitelman mukaisesti. Yhteistyö koulun kanssa Yhteistyönä koulun kanssa oli Ystävänpäivä tapahtuma. Koululla tapahtuneella turvakävelyllä oli esiopetuksen henkilöstö mukana.

19 18 5. Perusopetus Oppilasmäärät Hillatien koulu Oppilasmäärä 201 Isokylän koulu Oppilasmäärä 168 Särkelän koulu Oppilasmäärä Särkelän koulu Opetussuunnitelman toteutuminen Koulun opetus pohjautuu opetussuunnitelmaan, jota opettajat opetuksessaan noudattavat. Yksittäisten oppituntien ja koko koulun yhteisten tapahtumien, tempausten, teemapäivien ja retkien toteuttamisessa on noudatettu opetussuunnitelman määräyksiä ja tavoitteita. Kevään 2016 aikana opettajat työstivät uutta opetussuunnitelmaa, joka otettiin käyttöön Vuoden 2016 Särkelän koulun keskeisinä tavoitteina olivat yhteisöllisyys, hyvät tavat ja työrauha. Särkelän koulun tiloissa toimii myös esiopetusryhmä, jonka kanssa tehdään yhteistyötä muun muassa yhteisten tapahtumien ja kummioppilastoiminnan kautta. Vuoden 2016 alussa Särkelän koulun tiloissa aloitti kaksi valmistavan opetuksen ryhmää. Oppilaita vuoden aikana on opiskellut noin 20. Kotimaana näillä valmistavan opetuksen oppilailla on Irak, Syyria ja Afganistan. Alusta asti perusopetuksen luokat ovat tehneet yhteistyötä valmistavan opetuksen oppilaiden kanssa. Syyslukukauden 2016 alussa siirrettiin ensimmäiset valmistavan opetuksen oppilaat yleisopetuk-

20 19 seen. Särkelän koululle on ollut rikkaus, että koululla on ollut oppilaita muista maista ja kulttuureista. Valmistavan opetuksen opetussuunnitelma laadittiin keväällä Kodin ja koulun välinen yhteistyö Kodin ja koulun välistä yhteistyötä on toteutettu monessa muodossa. Puhelinkeskustelut, yhteydenpito Wilman välityksellä, vanhempainvartit ja vanhempainillat ovat kiinteä osa koulun arkea. Vanhempia on myös kutsuttu koulun tapahtumiin ja niihin vanhemmat osallistuvatkin aktiivisesti. Koululla toimii vanhempainneuvosto, joka kokoontuu lukukaudessa 1-2 kertaa ja lisäksi tarvittaessa useamminkin. Vanhempainneuvosto osallistuu koulun toiminnan suunnitteluun ja joskus myös toteutukseen. Särkelän koulun vanhempainneuvosto on aktiivinen toimija. Vanhempainneuvosto on koulun yhteistyöelin, joka omalta osaltaan tukee koulun kasvatustyötä. Lukuvuonna vanhempainneuvoston johdolla kerättiin varoja koko koulun yhteistä teatterireissua ja elokuvapäivää varten. Vanhempainneuvostoon valitaan 1-2 jäsentä joka luokkatasolta. Vanhempainneuvoston kokoukset ovat avoimia eli kaikki vanhemmat ovat tervetulleita. Oppilashuolto Oppilashuoltoryhmän tehtävänä on tukea kaikkien oppilaiden kehitystä ja opiskelua. Oppilashuoltoryhmä kokoontuu koululla kuukausittain 1-2 kertaa ja ryhmään kuuluvat koulunjohtaja, erityisopettaja, terveydenhoitaja ja koulukuraattori. Oppilashuoltoryhmässä käydään lukuvuoden aikana läpi jokainen oppilas ja tarkastetaan hänen koulunkäyntinsä tila. Tarvittaessa vanhemmat kutsutaan käymään oppilashuoltoryhmässä ja yhdessä mietitään sopivia tukitoimia lapsen koulunkäyntiin. Lisäksi monialainen asiantuntijaryhmä kokoontuu tarvittaessa yksittäisen oppilaan tai oppilasryhmän asioissa Terveydenhoitaja on tavattavissa koululla yhtenä päivänä viikossa. Koulukuraattori on koululla yhden päivän viikossa, tarvittaessa useamminkin.

21 20 Koulukuljetukset järjestetään joko taksilla tai paikallisbussien vakiovuoroilla. Särkelän koululla panostetaan kuljetusten valvontaan eli koulunkäynninohjaaja valvoo kuljetuksiin lähdön, jotta autoon nouseminen oli turvallista ja kuljetukset pääsisivät matkaan ajoissa. Kouluruokailussa jokaiselle varmistetaan riittävä aika ruokailuun. Lisäksi huolehdimme siitä, että jokaisen oppilaan ruoka-annos on riittävän kokoinen ja se sisältää myös salaattia. Harjoittelemme myös hyviä pöytätapoja. 5.2 Isokylän koulu Opetussuunnitelman toteutuminen Alakoulussa ja yläkoulussa on käytössä eri opetussuunnitelma. Alakoulussa otettiin käyttöön uusi OPS. Yläkoulussa toteutetaan uutta OPS:ia alkaen porrastetusti. Opettajat ovat toteuttaneet opetusta opetussuunnitelman mukaisesti eri opetusmenetelmiä käyttäen. Musiikin opetuksen opetussuunnitelman toteuttamiseen tulleita haasteita on tullut sivistyslautakunnan hylkäämän musiikin jakotuntien vuoksi suurissa musiikkiryhmissä. Toimintavuoden teemana on ollut tulevan paikallisen opetussuunnitelman laatiminen ja toteuttaminen. Lisäksi teemana oli yhteistoiminnallisen työskentelyn lisääminen käyttäen tieto- ja viestintätekniikkaa. Määrärahojen vähyyden vuoksi luokissa ei ole riittävissä määrin tietoteknisiä laitteita opetussuunnitelman mukaiseen päivittäiseen käyttöön. Erityisopetusresurssia on käytetty oppimis- ja keskittymisvaikeuksista kärsivien oppilaiden opetukseen. Erityisopetuksen tavoitteisiin pääseminen on parantunut kahden erityisopettajan työmäärällä ja resurssiopettajalla. Keväällä saimme täyttöluvan laaja-alaiselle erityisopettajalle paikkaamaan pienryhmätarvetta. Koulullamme on toiminut joustavan perusopetuksen ryhmä JOPO, jossa opiskelee Hillatien, Särkelän ja Isokylän koulun kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaisia. Opetustyö on toteutettu alakoululaisten osalta 2-jaksojärjestelmän ja yläkoululaisten 5- jaksojärjestelmän avulla oppiaineita jaksottamatta, mahdollisimman pienin lukujärjestysmuutoksin. Tämä ratkaisu on koulussamme todettu hyväksi niin oppimisessa kuin opettaji-

22 21 en työmäärän tasaisessa jakautumisessa koko lukuvuodelle. Oppilaat ovat saaneet välitodistuksen ja lukuvuositodistuksen. Tuntikehys on luonut puitteet, jonka mukaan on käytännössä toteutettu opetusjärjestelyt. Alaluokilla jakotunteja on käytetty äidinkielen, matematiikan, englannin opetuksessa. Työtä riittää niin eritasoisten oppilaiden oppimisen huomioimisessa kuin koulunkäynnissä ongelmia omaavien oppilaiden tukemisessakin. Koulunkäynninohjaajat ovat olleet tärkeä apu opetuksen toteuttamisessa. Kodin ja koulun välinen yhteistyö Isokylän koulun vanhempainneuvosto kokoontui kevätlukukaudella viisi kertaa ja syyslukukaudella neljä kertaa. Tavoitteena on ollut kokoontua vähintään kaksi kertaa lukukaudessa. Vanhempainneuvosto keskusteli kokouksissa monista koulun toimintaan liittyvistä ajankohtaisista asioista. Vanhempainneuvosto järjesti alakoululaisille ja esikoululaisille vappudiskon. Diskon tuloista ja aikaisemmin kerätyistä vanhempainneuvoston varoista jaettiin kevätlukukauden päättäjäisissä jokaisen luokka-asteen yhdelle oppilaalle 20 euron stipendi, ns. hyvä tyyppi stipendi. Syksyllä vanhempainneuvosto järjesti naamiaisdiskon alakoululaisille ja esikoululaisille. Wilman käyttöönotto on monipuolistanut koulun ja kodin yhteistyötä. Oppilaiden aloitteesta kaikilla yläkoulun oppilailla on oikeudet Wilma-järjestelmään. Oppilailla on mahdollisuus katsoa lukujärjestys, kokeet, koetulokset, tuntimerkinnät ja viestittää opettajien kanssa Wilmassa. Koteihin on tiedotettu Wilman lisäksi puhelimen, kirjeen sekä sähköpostin avulla. Vanhemmat ovat aktiivisesti ottaneet yhteyttä koulun rehtoriin ja opettajiin koulutyöhön ja oppilaisiin liittyvissä asioissa. Oppilashuolto Toimintavuonna 2016 Isokylän koululla on noudatettu voimaan tullutta oppilas- ja opiskelijahuoltolakia. Koulukohtaiseen oppilashuoltoryhmään kuuluivat rehtori, terveydenhoitaja, ala- ja yläkoulun erityisopettajat, opinto-ohjaaja ja kuraattori. Koulukohtainen oppilashuoltoryhmä laatii toimintavuoden alussa oppilashuollon vuosikellon, jossa määriteltiin

23 22 oppilashuoltoryhmän tehtävät. Toimintavuoden aikana koulukohtainen oppilashuoltoryhmä on kokouksissaan käsitellyt koulun yhteisöllisiä asioita, sopinut kriisiryhmän toimintatavoista ja päivittänyt kriisisuunnitelmaa, pohtinut keinoja kouluyhteisön yhteisöllisyyden vahvistamiseksi ja suunnitellut yhteistyötä vanhempainyhdistyksen ja oppilaskunnan kanssa. Lisäksi koulukohtainen oppilashuoltoryhmä on arvioinut suunnitelman oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä. Oppilashuoltoryhmä on myös laatinut yhteistyössä Särkelän ja Hillatien koulujen kanssa lukuvuoden palautekyselyn oppilaille ja vanhemmille sekä toteuttanut kyselyn. Yksittäisten oppilaiden asioita on käsitelty monialaisissa asiantuntijaryhmissä. Ryhmä on koottu kunkin oppilaan tarpeista lähtien. Syksyllä 2016 oli vanhempainilta uudesta opetussuunnitelmasta ja kurinpitotoimista. Syystiedotteen mukana koteihin jaettiin päivitetyt koulun järjestyssäännöt. Jokaisella luokkatasolla on ollut vähintään yksi vanhempainilta. Lisäksi luokanvalvojat ovat järjestäneet omille luokilleen luokkakohtaisia vanhempien tapaamisia ja vanhempainvartteja. Näissä tilaisuuksissa on keskusteltu tavanomaisten opiskeluun ja oppilaan valintoihin liittyvien asioiden lisäksi kodin ja koulun yhteisistä kasvatustavoitteista ja koulun toimintatavoista. Kouluterveydenhoitaja on ollut tavattavissa Isokylän koululla kahtena päivänä viikossa. Kuraattori on työskennellyt Isokylän koululla vähintään kaksi päivää viikossa. Koulukuljetus on järjestetty paikallisvuoroissa, syöttökuljetuksina paikallisvuoroihin sekä taksikuljetuksena. Kouluruoka on hyvää ja sitä on ollut riittävästi. Ruokailu ruokalassa toimii hyvin. Erityistä Esikoululaiset ovat toteuttaneet perinteiset koulujaksot ja tutustuneet kummioppilaiden ja opettajien avustuksella kouluun kahdella kahden viikon kestoisella koulujaksolla. Yhteistyö esikoululaisten kanssa on koettu hyväksi harjoitteluksi kouluun tutustumisen kannalta. Koulun kevätjuhlaan osallistui oppilaiden ja henkilökunnan lisäksi yhdeksäsluokkalaisten vanhempia, sekä useita alakoululaisten vanhempia. Kuusijuhlaan osallistui paikallinen

24 23 lehden toimittaja. Syyslukukausi päätettiin yhteisellä hetkellä koulun salissa joululauluin ja kuuntelemalla joulusanoma kirkkoherran kertomana. Kevään talviliikuntapäivä oli Suomulla. Oppilailla oli mahdollisuus lasketella, hiihtää ja stigakelkkailla. Syksyllä järjestettiin Unicef-kävely, joka oli samalla Kodin ja koulun päivä ja liikuntapäivä. Liikuntapäivät olivat kaikin osin onnistuneita. Keväällä lk:n oppilaat ja opettaja toteuttivat leirikouluretken Inarissa Vasatokassa, mukana oli myös oppilaiden vanhempia. Koulupäivän jälkeen muutamat oppilaat ovat vielä jääneet jatkamaan päivää kerhoilun merkeissä; näytelmä-, liikunta-, salibandy-, jalkapallo-, musiikki-, tekstiilityö-, touhu- ja askartelukerhoissa. Piha-alue on edelleen todettu toimivaksi ja se on aktiivisesti käytössä, peliareena kesällä ja kaukalo talvella. Oppilaat ovat viihtyneet koulun pihalla niin vapaa-aikana kuin välitunneillakin. Voimme olla tyytyväisiä oppilaidemme aktiiviseen välituntitoimintaan. Liikkuva koulu hankkeen myötä on saatu lisää välituntivälineitä. Askel-hankkeen työntekijät ovat järjestäneet välituntikerhoja aktivoiden oppilaita ohjattuun välituntitoimintaan. Koulun yhteistyökumppaneina ovat toimineet monet paikalliset seurat ja yhdistykset, mm. palkinneet metsävisan parhaita oppilaita. Yhteistyö niin eri koulujen kuin muiden koulun kanssa yhteistyötä tekevien tahojenkin kanssa on sujunut hyvin. Oppilaita on osallistunut vertaistiedottajakoulutukseen ja vertaistiedottajat ovat kokoontuneet säännöllisesti. Taksvärkkipäivä 5.-9.lk:ien oppilaille oli Saadut rahat luovutettiin paikalliselle Pelastaa Lapset ry:lle. Oppilaat ovat osallistuneet Kemppa kuuluu hankkeeseen. 6. luokan oppilaat voittivat Kemppa kuuluu tapahtumassa järjestetyn kilpailun. 4. luokan oppilaat valmistivat lyhytelokuvan, joka käsitteli koulukiusaamista. Lisäksi on käyty konserteissa ja teatterissa ja tehty risteily-, opinto- ja linturetkiä. Esikoululaisilla ja 5. luokalla on ollut yhteistyötä yhteisen hankkeen myötä, muun muassa Kotavaaran retki ja käynti Tiedekeskus Pilkkeessä.

25 Hillatien koulu Opetussuunnitelman toteutuminen Koulun opetus pohjautuu opetussuunnitelmaan, jota opettajat opetuksessaan noudattavat. Yksittäisten oppituntien ja koko koulun yhteisten tapahtumien toteuttamisessa on noudatettu opetussuunnitelman määräyksiä ja tavoitteita. Uusi opetussuunnitelma on astunut voimaan alakoulun osalta Kodin ja koulun välinen yhteistyö Kodin ja koulun välistä yhteistyötä on toteutettu monessa muodossa. Puhelinkeskustelut, Wilma-viestit, vanhempainvartit ja vanhempainillat ovat kiinteä osa koulun arkea. Kaikille vuosiluokille on ollut tarjolla vanhempainiltoja. Lisäksi luokanopettajat ja -valvojat tarjoavat huoltajille mahdollisuuksia henkilökohtaisiin tapaamisiin. Koulullamme toimii vanhempainneuvosto, jonka kokoontuminen viime vuosina on ollut epäsäännöllistä. Syksystä 2015 alkaen toimintaa on pyritty vakauttamaan siten, että vanhempainyhdistystoiminta saisi säännöllisyyttä ja voimistuisi. Vanhempainneuvosto kokoontuu sekä syys- että kevätlukukaudella. Vanhempainneuvosto osallistuu koulun toiminnan suunnitteluun ja joskus myös toteutukseen. Syyskuussa 2016 toteutettiin kodin ja koulun ilta, joka toimi samalla uudistetun koulupihan vihkiäistilaisuutena. Ilta koostui yhteisistä peleistä ja leikeistä, jalkapallopeleistä ja makkaran paistosta. Oppilashuolto Koulukohtaisen oppilashuoltoryhmän kokoontumisia on koulullamme säännöllisesti. Ryhmään kuuluvat rehtori, erityisopettajat, luokanopettaja/-valvoja, koulukuraattori sekä kouluterveydenhoitaja. Koulukohtainen oppilashuoltoryhmä keskustelee, suunnittelee ja arvioi

26 25 oppilashuoltoon liittyvistä asioita. Oppilaskohtaisia asioita varten perustetaan tapauskohtaisesti oppilaskohtainen moniammatillinen asiantuntijaryhmä, jossa yksittäisen oppilaan asioita käsitellään. Tähän ryhmään pyydetään aina mukaan myös huoltaja ja oppilas. Oppilaskohtaisen ryhmän kokoontumisia on lähes viikoittain ja ne ovat lisääntyneet. Terveydenhoitaja on tavattavissa koululla kaksi kertaa viikossa, koulukuraattori kolmena päivänä viikossa. Koulukuljetukset järjestetään joko taksilla tai paikallisbussien vakiovuoroilla yhteistyössä muiden koulujen kanssa. Koulukuljetuksen piirissä on vuoden 2016 aikana ollut keskimäärin 65 oppilasta (noin 30 % oppilaista). Kouluruokailun toteutumiseen kiinnitämme huomiota päivittäin. Jokaiselle varmistetaan riittävä aika ruokailuun. Lisäksi huolehdimme siitä, että jokaisen oppilaan ruoka-annos on riittävän kokoinen ja se sisältää myös salaattia. Sekä ylä- että alakoulun ruokailutilanteet ovat rauhallisia. Peruskoululaiset ruokailevat päivittäin kahdessa vuorossa. Erityistä Hillatien peruskoulu ja lukio muodostavat samassa kiinteistössä yhtenäisen opinpolun perusopetuksesta lukioon. Parhaimmassa tapauksessa sama opettaja voi opettaa oppilasta peruskoulun alimmilta luokilta aina lukion loppuun saakka. Tämä on etu sekä opiskelijalle että opettajalle. Olemme pyrkineet järjestämään myös peruskoulun ja lukion yhteistä toimintaa, joka lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta yhteisössä. Esimerkkinä tästä on mm. joulun alla järjestettävä Lucia juhla, josta on tullut jo perinne. Tukioppilaat ja oppilaskunta järjestävät kouluvuoden mittaan useita kouluviihtyvyyttä ja yhteishenkeä korottavia tapahtumia. Näistä esimerkkeinä ovat ystävänpäiväjuhla, pikkujoulu, yhdeksäsluokkalaisten potkiaiset sekä väripäivät. Liikunnan valinnaisen aineen oppilaat 8. ja 9. luokalta järjestävät lukuvuoden aikana opettajansa johdolla kolme merkittävää liikuntatapahtumaa alaluokkien oppilaille. Loppukesästä on 5-6 -luokkien joukkuekilpailut yleisurheilussa, ennen joulua 5-6 -luokkien koripalloturna-

27 26 us, helmikuussa 3-4 -luokkien salibandyturnaus ja keväällä luokkien temppuradat. Nämä tapahtumat ovat suunnattu kaikkien Kemijärven koulujen oppilaille ja niihin osallistutaan aktiivisesti. Muuta Erityisopetusta on tarjolla alakoululaille 24 tuntia viikossa ja yläkoululaisille 24 tuntia viikossa. Erityisopetuksen tarve on merkittävä ja tämänhetkisellä opettajatilanteella pystymme tarpeeseen vastaamaan. Tukiopetusta annetaan merkittävästi niin ala- kuin yläkoulunkin puolella. Peruskoulun päättötodistus annettiin keväällä nuorelle. 6. Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta (APIP) Aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämisestä vastasi varhaiskasvatuspalvelut. Toiminnan keskeisenä tavoitteena oli muun muassa kodin ja koulun kasvatustyön tukeminen, syrjäytymisen ennaltaehkäisy ja osallisuuden vahvistaminen. Toiminnan tavoitteena oli myös tukea lapsen tunne-elämän kehitystä ja tarjota mahdollisuudet osallistua ohjattuun toimintaan ammattitaitoisen ja tehtävään soveltuvan henkilöstön valvonnassa ja ohjauksessa. Toiminta on järjestetty Hillatien, Särkelän ja Isokylän kouluilla. Aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma hyväksyttiin olleessa sivistyslautakunnan kokouksessa. Uudet asiakasmaksut hyväksyttiin olleessa sivistyslautakunnan kokouksessa. Aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajien kanssa on pidetty yhteisiä suunnittelu- ja kehittämispalavereja, joihin on osallistunut myös varhaiskasvatuspäällikkö. Henkilöstölle järjestettiin Liikkuva iltapäivä-koulutus Lapin Liikunnan toteuttamana. Koulutus oli suunnattu koko Itä-Lapin alueelle ja se järjestettiin Kemijärvellä tammi - ja helmikuussa Aamu- ja iltapäivätoiminnan yhteinen kevätretki tehtiin toukokuulla Pyhätunturille Luontokeskus Naavaan ja samalla patikoitiin Tajukankaalla.

28 27 Kallaa-Isokylän alue Alueen toiminta on järjestetty Isokylän koulun tiloissa. Aamupäivätoiminnasta ovat vastanneet Isokylän koulun koulunkäynninohjaajat. Keskeisinä asioina otettiin huomioon toimintaympäristön turvallisuus, psyykkinen turvallisuus sekä vahvistettiin lasten itseluottamusta ja monipuolisten vuorovaikutustaitojen kehittymistä. Toiminnassa oli käytössä Suomen Mielenterveysseuran Hyvää mieltä yhdessä opetusaineisto sisältäen muun muassa tunne- ja kaveritaitokortit. Toimintana on ollut ulkoilua, liikuntaa, lasten omaehtoista leikkiä sekä ohjattuja leikkejä, luovaa toimintaa, kädentaitoja, rentoutusta sekä erilaisia retkiä lähialueelle. Yhteistyötä vanhempien kanssa on tehty puhelimen, reppuvihkon sekä keskustelujen kautta. Yhteistyö koulun henkilökunnan kanssa on ollut joustavaa. Keskustan alue Keskustan alueen toiminta on järjestetty Hillatien koulun tiloissa. Aamupäivätoiminta on järjestetty Jyvälänpuiston päiväkodilla. Iltapäivisin on joskus menty Jyvälänpuiston päiväkodille leikkimään. Päiväkodilla toiminnasta on vastannut aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaaja. Ulkoilu on ollut mieluista tekemistä. Legoilla rakentaminen on ollut mieluista tekemistä. Askarteleminen, hamahelmet, vesiväreillä maalaaminen, piirtäminen ja värittäminen sekä erilaiset pelit ovat myös olleet mieluista tekemistä. Keväällä teimme yhteisen retken Hillatien ja Isokylän koulujen aamu- ja iltapäivätoiminnan kanssa Luontokeskus Naavaan. Tutustuimme luontokeskukseen jonka jälkeen söimme eväät luonnonhelmassa. Särkikankaan alue Särkelän koulun aamu - ja iltapäivätoimintaa järjestetään Särkelän koulun tiloissa. Ohjaajina toimivat koulunkäynninohjaajat ja aamu- ja iltapäivä-toiminnan ohjaaja.

29 28 Toiminnassa on ollut päivittäin keskimäärin 8 oppilasta. Toiminta on ollut pääosin lapsilähtöistä, eli toimintaa on järjestetty lasten mielenkiinnon ja jaksamisen mukaan. Liikuntahallivuoro on kerran viikossa ja sitä on käytetty aina kun se on mahdollista. Yhteistyötä on tehty Särkelän päiväkodin ja esiopetuksen väen kanssa. Vanhempien kanssa yhteistyö on sujunut reissuvihkon ja puhelimen välityksellä. Keväällä tehtiin yhteinen retki Hillatien ja Isokylän koulujen aamu- ja iltapäivätoiminnan kanssa Luontokeskus Naavaan. Retkellä tutustuttiin luontokeskukseen ja syötiin eväät luonnonhelmassa. 7. Kemijärven lukio Opetussuunnitelman toteutuminen Lukion opetus perustuu opetussuunnitelmaan, jossa on määritelty mm. tarkat sisällöt opetettaville kursseille. Opettajat ovat toteuttaneet opetuksen opetussuunnitelman mukaan. Lukuvuoden mittaan järjestetyillä erilaisilla tapahtumilla on tuettu opetussuunnitelmaan laadittuja tavoitteita. Uusi opetussuunnitelma astui voimaan ensimmäisen vuositason osalta. Opiskelijahuoltoryhmän toiminta Koulukohtaisen opiskeluhuoltoryhmän kokoontumisia on koululla säännöllisesti. Ryhmään kuuluvat rehtori, vararehtori, koulukuraattori sekä kouluterveydenhoitaja. Koulukohtainen oppilashuoltoryhmä keskustelee, suunnittelee ja arvioi opiskeluhuoltoon liittyvistä asioita. Opiskelijakohtaisia asioita varten perustetaan opiskelijakohtainen moniammatillinen asiantuntijaryhmä, jossa yksittäisen oppilaan asioita käsitellään. Tähän ryhmään pyydetään aina mukaan myös huoltaja (mikäli opiskelija on alle 18 vuotta) ja itse opiskelija. Lukion terveydenhoitaja on tavattavissa koululla kerran viikossa, koulukuraattori kolmena päivänä viikossa.

30 29 Erityistä Lukiossa on valmistauduttu syksyllä 2016 alkaneisiin sähköisiin ylioppilaskokeisiin. Tuolloin maantiedon, filosofian ja saksan kokeet tehtiin sähköisinä. Kyseisissä aineissa ei lukiossamme ollut kirjoittajia, joten pääsemme aloittamaan sähköisten kokeiden teon vasta keväällä Tämän jälkeen kokeet sähköistyvät 2-4 kokeen vuosivauhtia. Jotta sähköiset ylioppilaskokeet eivät ole opiskelijoille uutta, on sähköisiin kokeisiin pyritty valmistautumaan esittelemällä järjestelmää opiskelijoille ja pitämällä sähköisiä kokeita. Sähköisiä kurssikokeita on pidetty joka koeviikolla ja käynnissä olevan lukuvuoden yhtenä tavoitteenamme on, että jokaisessa aineessa olisi ainakin kaksi sähköistä kurssikoetta lukuvuoden aikana. Sähköisen pedagogiikan kehittäminen on tällä hetkellä lukion isoin haaste. Tätä työtä vaikeutti vuonna 2016 opetussuunnitelman laatiminen. Haasteen opetussuunnitelmasta teki se, että lukion henkilöstömäärä on pieni ja työ opetussuunnitelman kanssa oli suuri. Lisäksi moni perusopetuksen kanssa yhteinen opettaja teki myös perusopetuksen opetussuunnitelmaa. Syksystä 2015 alkaen ylioppilaskokeet on järjestetty valtuustosalissa. Tämä siksi, että sähköisten kokeiden pitämiseen valtuustosalissa on valmis infrastruktuuri. Lisäksi ehdotonta hiljaisuutta ja rauhallista ympäristöä vaativien kokeiden järjestäminen olisi isossa kouluyhteisössä Hillatiellä vaikeaa. Opiskelijakuntatoiminta ja tukioppilastoiminta ovat Kemijärven lukiossa aktiivista. Opiskelijakunta julkaisee vuosittain omaa lehteä, Mäkärää. Tämän lisäksi opiskelijakunta ja tukioppilaat järjestävät kouluvuoden mittaan useita opiskelupäiviä virkistäviä tapahtumia, jotka omalta osaltaan parantavat yhteisöllisyyttä kouluyhteisössä. Esimerkkejä vuoden 2016 aikana järjestetyistä tapahtumista ovat mm. Kesä keskellä talvea päivä, penkkarit, Wanhojen päivä, Lucia juhla, yöjoulujuhla, taksvärkkipäivä ja uusien ykkösten ryhmäytystapahtuma liikuntahallilla. Tukioppilaat hoitivat myös yhdeksäsluokkalaisten lukioon tutustumisen joulukuussa.

31 30 Opiskelijamäärät ( ) 1. vuositaso: 27 opiskelijaa + 2 vaihto-opiskelijaa + 2 kaksoistutkinto-opiskelijaa + 1 aikuisopiskelija 2. vuositaso: 28 opiskelijaa 3. vuositaso: 22 opiskelijaa + 8 kaksoistutkinto-opiskelijaa 4. vuositaso: 3 opiskelijaa + 3 kaksoistutkinto-opiskelijaa + 1 aikuisopiskelija Yhteensä lukio-opintoja suorittaa 97 opiskelijaa. Ylioppilaat vuonna 2016: Kevät: 27 ylioppilasta Syksy: ei ylioppilaita 8. Vapaa-ajan palvelut 8.1 Kemijärven kansalaisopisto Yleistä Kemijärven kansalaisopisto on kunnallista palvelua toteuttava vapaan sivistystyön aikuisoppilaitos, joka tarjoaa kuntalaisille tietoja, taitoja ja virikkeitä yksilön omaehtoiseen persoonallisuuden kehittämiseen ja toimimiseen yhteiskunnan jäsenenä. Kansalaisopisto toteuttaa myös taiteen perusopetusta, tarvittaessa avoimen yliopiston ja ammattikorkeakoulun opetusta, hanketoimintaa sekä rajoitetusti maksupalvelukoulutusta. Kansalaisopiston toimintaalue on Kemijärven kaupunki sekä Pelkosenniemen ja Savukosken kunnat. Toiminta Vuonna 2016 toteutui yhteensä 8373 opetustuntia, mikä on ennakoitua tasoa. Toteutuneita kursseja tai luentotilaisuuksia oli yhteensä 374. Kemijärvellä pidettiin 6395 opetustuntia

32 kurssilla, Pelkosenniemellä 1314 opetustuntia 49 kurssilla ja Savukoskella 664 opetustuntia 31 kurssilla. Kemijärvellä taiteen perusopetuksessa toteutui 97 opetustuntia. Koko opiston kurssiopiskelijamäärä yhteensä 3949 oli keskimääräisellä tasolla. Kemijärvellä opiskeli 3323 (miehiä 837), Pelkosenniemellä 359 (miehiä 82) ja Savukoskella 262 (miehiä 61). Rekisteröityjä opiskelijoita oli 1746 (henkilö kerran laskettuna), joista Kemijärvellä 1453, Pelkosenniemellä 151 ja Savukoskella 136. Miesten osuus rekisteröidyistä nettoopiskelijoista oli 30 %. Opetussuunnitelman toteutuminen Opetussuunnitelma toteutui pääpiirteittäin ennakoidusti. Peruuntuneita kursseja oli kaikissa osastoissa. Keskeisin aineryhmä oli käden taidot (3662 opetustuntia / 1010 opiskelijaa), sitten liikunta ja urheilu (1683 / 1536), kuvataiteet (958 / 262), musiikki (718 / 262), kielet (324 / 124), tietotekniikka (276 / 188), esittävä taide ja kirjallisuus (158 / 62). Avoimen yliopiston erityismuodossa Ikääntyvien yliopistossa järjestettiin Kemijärvellä yhteensä 8 luentokertaa (joista 6 videoluentoa), joissa oli yhteensä 120 osallistujaa. Pelkosenniemen ja Savukosken videoluennoilla oli yhteensä 30 osallistujaa. Ikäihmisille ja erityisryhmille suunnattuun koulutustarjontaan kiinnitettiin edelleen erityistä huomiota, josta esimerkkeinä Kemijärvellä kurssit elinkaaritalon, palvelukeskusten sekä laitoshoidon asiakkaille. Hyvinvointia ja terveyttä painotettiin myös opetustarjonnassa. Hankkeet Kansalaisopiston omaan laatu- ja kehittämishankkeeseen (Muuttajat mukaan I ja II) saatiin kalenterivuonna opetushallituksen erityisavustusta. Avustusta käytettiin paikkakunnalle muuttaneille ja erityisesti turvapaikanhakijoille suunnatun kurssitoiminnan järjestämiseksi. Opintosetelihankkeessa jaettiin 10 : n opin-

33 32 toseteleitä hankkeen kohderyhmien (lähinnä työttömät ja eläkeikäiset) kurssimaksujen alentamiseen. Opintoseteleitä käytettiin yhteensä 521, joista Kemijärvellä 416, Pelkosenniemellä 61 ja Savukoskella 44. Toimittiin Nuorisotoimen ja peruskoulujen yhteistyökumppanina Media-Mylly ja Kemppa kipinöi hankkeissa. Kirjaston yhteistyökumppanina toteutettiin Ikäihmiset ja tietotekniikka hanketta. Tapahtumat Henkilöstö Kansalaisopisto näkösillä -päivien kevätnäyttely järjestettiin Kemijärven kulttuurikeskuksessa Opintoryhmät esiintyvät näytös (23.4.) videoitiin ja esitettiin sunnuntaina. Koko tapahtuman kävijämääräksi arvioitiin yli Näkösillä päivät järjestettiin Kemijärven, Pelkosenniemen ja Savukosken osastojen yhteisenä tapahtumana. Kemijärven kotiseutumuseolla toteutettuun henkilöstön koulutus- ja virkistyspäivään kesäkuun alussa osallistui 27 henkilöä. Lukuvuoden aikana eri opintoryhmät järjestivät lisäksi omia näyttelyitä, konsertteja ja näytöksiä. Kurssi-info tilaisuus järjestettiin Liikuntahallilla 3.9. jossa oli eri liikuntamuotojen kokeilumahdollisuus. Kansalaisopistolla oli päätoimista henkilökuntaa vuoden alusta 4 henkilöä. Tuntiopettajia ja luennoitsijoita oli yhteensä 80. Tuntiopettajien tunnit mukaan lukien ja henkilötyövuosiksi muutettuna opistossa työskenteli yhteensä noin 14 työntekijää. Päätoimista henkilöstöä ja osa tuntiopettajista on osallistunut omaan työalaansa liittyviin koulutuksiin, joita ovat järjestäneet kansalaisopisto sekä lähinnä Lapin opistopiiri ja sen jäsenopistot Osaavahankkeillaan. Opettajat ovat voineet osallistua myös ensiapu-, tietotekniikka- sekä englannin kielen kursseille maksutta.

34 33 Talous Varsinaisen toiminnan valtionosuutta saatiin 6569 opetustuntiin. Annetuissa talousraameissa pysyttiin. Asukasmäärään suhteutettuna opetusta toteutettiin eniten Pelkosenniemellä. Yhteistyö Kurssisuunnittelussa ja toteutuksessa on tehty yhteistyötä alueen eri yhdistysten, kylätoimikuntien ja yhteistyökumppaneiden kanssa (esim. Työnhakijoiden yhdistys, Koillis-Lapin Mielenterveysseura, SPR, Vastaanottokeskus, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Tunturila, Kemijärven taideyhdistys, Itä-Lapin työhönvalmennussäätiö, Taiteilijaresidenssi, eläkeläisyhdistykset ja kyläyhdistykset, Lapin opistopiiri, Kemijärven riistanhoitoyhdistys ry). Ikääntyvien yliopisto yhteistyötä on tehty Lapin yliopiston avoimen yliopiston ja Lapin kesäyliopiston kanssa. Yhteistyö alueen oppilaitosten ja muun sivistystoimen kanssa (kuten kulttuuri-, liikunta-, nuoriso- ja kirjastotoimet) on ollut luontevaa ja toimivaa. Kansalaisopiston kursseja on osin voitu käyttää myös toisen asteen valinnaisina kursseina. Yhteistyötä on tehty myös eri hankkeiden kanssa. Opettajien koulutuksessa korostui yhteistyö Lapin opistopiirin kanssa. Työmarkkinatuella tai peruspäivärahalla olevat saivat edelleen 50 %:n alennuksen kurssimaksuista. Muuta Opetusta annettiin 50 eri toimipaikassa. Pääosa opetustunneista oli toimivilla kouluilla. Vapaudenkadun toimitalolla pidettiin edelleen merkittävä määrä kädentaitojen kursseja. Vuokrattuja tiloja oli joka kunnassa. Opintoryhmät jatkoivat Kemijärvellä lakkautetuista kouluista Tohmossa ja Soppelassa (syksyllä), Levärannalla (keväällä), Luusuassa, Pelkosenniemen alakoululla ja Savukosken Martilla (keväällä). Kurssitoimintaa toteutettiin kylissä, mikäli tilat ja opettaja saatiin järjestettyä kohtuullisin

35 34 kustannuksin. Lakkautettujen koulujen lisäksi toimintaa oli joka kunnassa kyläseurojen (esim. Juujärvi, Kairala ja Tanhua), taloyhtiöiden yms. tai yksityisten tiloissa. 8.2 Koillis-Lapin musiikkiopisto Yleistä Koillis-Lapin musiikkiopisto on yleissivistäviin oppilaitoksiin kuuluva musiikkioppilaitos, joka järjestää taiteen perusopetuksen laajan oppimäärän mukaista opetusta musiikissa ja tanssissa. Opetuksen tavoitteena on kehittää valmiuksia luovaan ja monipuoliseen musiikin harrastamiseen ja esittämiseen ja antaa valmiudet alan ammatti- ja korkeakouluopintoihin. siikkiopisto hyväksyttiin lakisääteisen valtionosuuden piiriin vuonna OKM:n järjestämisluvan mukaisesti opetusta järjestetään Kemijärven kaupungissa sekä Pelkosenniemen, Sallan ja Savukosken kunnissa. Uusi kuntasopimus tuli voimaan Toiminta OPETUSTUNTIMÄÄRÄT KUNNITTAIN VUOSINA Savukoski Salla Pelkosenniemi Kemijärvi , , , , , , , , , , , ,00

36 35 Vuoden 2016 aikana annettiin musiikkiopiston perus- ja opistotasolla, musiikin varhaiskasvatuksessa ja tanssissa yhteensä 9268 tuntia opetusta; edellistä vuotta hieman vähemmän. Kemijärvellä opetustunteja toteutui 6437, Pelkosenniemellä 602, Sallassa ja Savukoskella 645 tuntia. Tuntimäärän toteutumiseen ovat vaikuttaneet taloudelliset tekijät, oppilaaksi pyrkineiden määrä sekä opetushenkilöstön saatavuus. Kemijärven kaupungin säästövelvoitteen vuoksi (palkattomat vapaat) tavoitetuntimäärä ei toteutunut. Opiston oppilasmäärä oli 286, edellisvuotta suurempi. Musiikin perus- ja opistotasolla oli opiskelijoita 194, musiikkileikkikoulussa, tanssissa ja muissa opetusryhmissä 92. Kemijärvellä oppilaita oli 212, Pelkosenniemellä 14, Sallassa 44 ja Savukoskella 16. Oppilaat: Kemijärvi Pelkosenniemi Salla Savukoski Musiikkileikkikoulu Tanssi Ryhmäopetus (orkesteri, kuorot, soitinvalmennus) Yhteensä Tutkinnot: Solistinen pääaine Yleiset aineet Opistoasteen tutkinnot Perusasteen päästötodistus Opistoasteen päästötodistus Konsertit ja musiikkitilaisuudet: Opetussuunnitelma Opetusta annettiin opetussuunnitelman mukaisesti musiikkileikkikoulussa ja soitinvalmennuksessa, musiikin perus- ja opistotasolla solistisessa pääaineessa, tanssissa, musiikin perusteissa sekä yhteismusisoinnissa, kuten kuorossa, puhallinorkesterissa ja yhtyeissä sekä musiikkiteknologiassa. Esiintymis- ja kuuntelukasvatusta toteutettiin konserttien yhteydes-

37 36 sä. Etäopetusta käytettiin pääasiassa opistotason yleisissä aineissa. Opetustoiminnassa kiinnitettiin erityistä huomiota opetusohjelman ja -menetelmien monipuolisuuteen. Opetusta annettiin lapsille, nuorille ja aikuisopiskelijoille 14 instrumentissa: laulu, piano, vapaa säestys, harmonikka, kitara, viulu, alttoviulu, sello, huilu, klarinetti, saksofoni, trumpetti, sähkökitara, sähköbasso ja lyömäsoittimet. Lainattavia soittimia on hyvä valikoima. Soittimia on hankittu hankerahoitusten (yht ) ja Kemijärven Musiikkiyhdistys ry:n (400 ) avulla. Uudet oppimisympäristöt ja uudet pedagogiset menetelmät, monipuolisen soitinvalikoiman säilyttäminen, yhteismusisointi ja konserttitoiminta ovat tärkeitä painopistealueita opiston toiminnassa. Konsertteja ja tapahtumia oli toimintavuoden aikana 78. Tutkintoja suoritettiin solistisessa pääaineessa 34, musiikin perusteissa 36, yhteensä 70. Päättötodistuksen musiikkiopiston perustasolta sai 5 opiskelijaa. Kurssikorvaavuuksia toteutettiin yhteistyössä toiminta-alueen kuntien toisen asteen oppilaitosten kanssa: musiikkiopiston suoritukset korvaavat seutukunnan lukioiden musiikin kursseja. Hankkeet Tutkinto- ja opetusflyygelien peruskorjaus hankkeessa (OPH ) peruskorjattiin musiikkiopistorakennuksen flyygelit ja uusittiin flyygelituoleja eri toimipisteissä. Musiikkiopisto toimii valtakunnallisessa ARTSEQUAL-tutkimushankkeessa, jonka tavoitteena on luoda uusia toimintatapoja ja kehittää taiteen perusopetuksen tasa-arvoa. Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) myönsi kesäkuussa 2016 avustuksen (2800 ) uuteen tasaarvohankkeeseen: Musiikin varhaiskasvatus ja taiteen perusopetus päiväkodeissa, esiopetuksessa ja perusopetuksen erityisopetuksessa. Hankkeessa järjestetään musiikinopetusta 5-6-v. päiväkoti- ja esikoululapsille sekä peruskoulun erityisryhmille (Jyvälänpuiston, Kallaan ja Särkelän päiväkodit ja Särkelän alakoulu). Musiikkiopisto toimii myös valtakunnallisessa SÄPE Sävellyspedagogiikka hankkeessa ( ), jossa luodaan uudenlaista toimintakulttuuria yhdistämällä alueellisissa kehittämistiimeissä eri koulutusasteita ja muotoja sekä uusia sävellyspedagogisia menetelmiä.

38 37 Tapahtumat Konsertteja järjestettiin Kemijärvellä 37, Pelkosenniemellä 2, Sallassa 4 ja Savukoskella 4. Ohjelmapyynnöt mukaan lukien esiintymistapahtumia oli kaikkiaan 78. Konserttiyhteistyötä tehtiin Kemijärven kansanpelimannien ja Kemijärven lausujien kanssa; koululaisille järjestettiin soitinesittelykonsertti yhteistyössä Sallan Torvipoikien kanssa kulttuuritalolla. Sodankylän Tanssi ry:n kanssa järjestettiin tanssiteatteriproduktio, johon osallistuivat oppilaat ammattitanssijoiden kanssa. Oppilaat järjestivät vierailukonsertteja palvelutaloissa. Oppilaita osallistui valtakunnalliseen Minä soitan harmonikkaa kilpailuun Hämeenlinnassa sekä Harmonikkojen yhtyekilpailuun Turussa , jossa Harmonia-yhtye voitti Suomen mestaruuden nuorten sarjassa. Tanssioppilaita osallistui Vincenzo Galanon repertuaarikoulutukseen Sodankylässä ja soitto-oppilaita Petri Alangon huilukurssille Kemijärvellä sekä Näppärikurssille Rovaniemellä Henkilöstö Musiikkiopiston henkilöstön kokonaismäärä oli 25, josta päätoimisia oli 16 ja sivutoimisia 9, sisältäen virkavapaalla olevat sekä työsuhteensa vuoden aikana päättäneet. Henkilöstön määrä kokoaikaisiksi laskettuna oli 11,51 josta virkasuhteisia oli 7,61 ja tuntiopettajia 3,90. Kemijärven osuus on noin 7,99 ja yhteistyökuntien 3,52. Sivutoimisten tuntiopettajien tuntimäärä oli 20,87 % koko opiston opetustuntimäärästä. Talous Rahoituslähteet 2016 Kemijärven osuus 26 % hankkeet ja muut lukukausi-maksut tulot 9 % 1 % valtionosuus 58 % kuntaosuudet 6 %

39 38 Opetustuntiperusteista valtionosuutta saatiin ,50 euroa. Valtionosuus jakautui kunnille toteutuneiden opetustuntien mukaisessa suhteessa seuraavasti: Kemijärvi ,60 euroa (69,45 %), Salla ,22 euroa (17,09 %), Pelkosenniemi ,62 euroa (6,5 %) ja Savukoski ,06 euroa (6,96 %). Yhteiset hallinnolliset menot jakautuvat samassa suhteessa. Muut tulot muodostuvat lukukausimaksuista, kuntaosuuksista ja hankerahoituksista. Yhteistyö Musiikkiopisto toimii hyvässä yhteistyössä toiminta-alueen kuntien hallinnon ja oppilaitosten kanssa. Yhteistyön muotoja ovat mm. esikoulu- ja kouluvierailut, soitinesittelyt, musiikkiopintojen hyväksi luettavuus lukio-opinnoissa ja musiikkiteknologiaopetuksen tarjoaminen seudun lukioihin. Musiikkiopisto järjestää esiintyjiä toiminta-alueensa kuntien ja järjestöjen tilaisuuksiin ja palvelutaloille. Kemijärven Musiikkiyhdistys ry tukee musiikkiopiston toimintaa soitinlahjoituksin, ilmaiskonsertein ja stipendilahjoituksin. Savukosken Musiikin Ystävät ry ja Sallan kunta tukevat kuntiensa oppilaita stipendilahjoituksin vuosittain. Pelkosenniemellä oppilaiden vanhemmat järjestävät konserttikahvituksen, jonka tuotto käytetään kunnan oppilaiden stipendeihin. Musiikkiopisto tekee maakunnallista yhteistyötä Länsi-Pohjan, Lapin ja Kuusamon musiikkiopistojen, Revontuli-opiston, Sodankylän Tanssi ry:n ja Lapin sotilassoittokunnan kanssa. Valtakunnallisella tasolla musiikkiopisto toimii osana Taideyliopiston (Sibelius-Akatemia) koordinoimia ARTSEQUAL- (2015-) ja SÄPE Sävellyspedagogiikka hankkeita (2016-). 8.3 Kirjasto Yleistä Kemijärven kirjastopalveluihin kuuluvat pääkirjasto ja kirjastoauto Kyläluuta sekä kirjaston tarjoamat verkkopalvelut, kuten e-kirja-aineisto ja epress -lehtipalvelu. Kirjasto palvelee kemijärveläisiä ja Kemijärvellä vierailevia asiakkaita. Kemijärven kirjasto kuuluu Lapin kirjasto ryhmään, jolla on yhteinen kirjastojärjestelmä ja asiakasverkkoliittymä. Lisäksi kaikkia maakunnan kirjastoja yhdistää kuljetuspalvelu, jota koordinoi Rovaniemen kaupunginkirjas-

40 39 to. Yhteistyö näkyy ensisijassa siinä, että asiakkaat saavat helposti ja edullisesti käyttöönsä muiden maakunnan kirjastojen aineistoja. Kemijärven pääkirjastossa ja kirjastoautossa oli vuoden aikana fyysistä asiakaskäyntiä ja verkkokäyntiä. Tarkemmat tilastot kirjaston toiminnasta 2016 ovat nähtävissä yleisten kirjastojen valtakunnallisessa tilastotietokannassa alkuvuonna Osoite: Muutos perinteisistä kirjastopalveluista kohti verkkopalveluja jatkui. E-kirjojen ja e-lehtien käyttökerrat eli lainaus on kasvanut noin kaksinkertaiseksi edellisvuoteen verrattuna. Syksyllä aloitettiin uutena palveluna Celia äänikirjojen hankinta ja lainaustoiminta. Vuoden loppupuolella osallistuttiin viikoittain uuden vuoden 2017 aikana käyttöön tulevan kirjastojärjestelmä Kohan koulutuksiin ja verkkokokouksiin. Vuoden lopulla tehtiin myös koko henkilökunnan osaamiskartoitus, joka on osa Lapin kirjastojen yhteistä osaamiskartoitushanketta. Jatkettiin pääkirjaston kirjastotilan muutoksia, jotka olivat kirjastoaineisto uudelleen sijoittamista tiloihin. Kirjastoautopalvelujen tapahtumatuotantoa lisättiin. Yhteistyö, hankkeet ja tapahtumat Kirjastossa on järjestetty vuoden aikana yleisötilaisuuksia, näyttelyitä ja kirjastonkäytön opetusta. Kirjastossa jatkui vuonna 2014 alkanut ja keväällä 2017 päättyvä Ikäihmiset ja tietotekniikka hanke, jossa suunnitellaan ja toteutetaan ikäihmisille soveltuvia opastuksia Hanke toteutetaan yhteistyössä Kemijärven kansalaisopiston kanssa ja sen rahoittaa Lapin AVI. Työpajoja tarjottiin tänä vuonna myös kansalaisopiston toiminta-alueella sijaitseville muille kunnille, Pelkosenniemelle ja Savukoskelle. Henkilökunta on päivittänyt osaamistaan hankkeen rahoituksella, jotta asiakkaille pystytään tarjoamaan ajanmukaista opastusta. Asiakkailta onkin tullut paljon kiittävää palautetta hankkeessa järjestetyistä opastuksista.

41 40 Kirjastoauton uudet tuulet -hanke päättyi Hankkeen aikana kehitettiin kirjastoauton tapahtumatuotantoa. Kirjastoautoon on pyritty saamaan monipuolista toimintaa. Paikallisille yhdistyksille on tarjottu kirjastoautoa tilana järjestää tapahtumia ja tiedotusta. Sydän- ja reumayhdistykset sekä diabetes-yhdistys ovat olleet mukana kirjastoauton reiteillä omina teemapäivinään. Prinsessa Homssantomssan ja joulupukin vierailut kirjastoautossa olivat kirjastoauton tapahtumapalvelujen kohokohtia vuoden 2016 lopulla. Vuoden aikana jatkettiin yhteistyötä koulujen kanssa. Kirjojen lukeminen ei ole enää itsestäänselvyys, ja siksi tarvitaan lukemisharrastusta edistävää palvelua. Kirjavinkkaus on lukemaan houkuttelua, jossa kirjaston työntekijä tutustuttaa ja suosittelee valitsemiaan kirjoja. Kouluille tarjottiin erilaisia kirjavinkkauksia, jotka toteutettiin yhteistyössä Rovaniemen kaupunginkirjaston kanssa. Koulujen oppilaat kävivät myös tutustumassa kirjastopalveluihin ja heille annettiin kirjastonkäytön opetusta. Henkilöstö Kirjaston henkilöstömäärä laski edellisvuodesta. Yksi kirjastonhoitaja jäi eläkkeelle alkaen. Hänen tilalleen ei ole rekrytoitu uutta henkilöä. Kirjastonjohtaja hoiti kulttuurisihteerin tehtäviä oman työnsä ohella asti. Marraskuun alusta lähtien vs. kirjastonjohtajan tehtäviin on kuulunut kulttuuritoimen hallinto ja talous 10 %:n osuudella. Vuoden 2016 aikana kirjastossa työskenteli kirjastonjohtaja asti ja alkaen vs. kirjastonjohtaja määräaikaisella, asti kestävällä sopimuksella, kaksi kirjastonhoitajaa, joista toinen asti, kolme kirjastovirkailijaa, joista yksi osa-aikainen (50 %) ja yksi osa-aikainen (50 %) kirjastonavustaja sekä kirjastoautonkuljettaja. Kesällä kirjastossa työskenteli koulunkäynninohjaaja väliaikaisella sisäisellä siirrolla koulujen loman aikana.

42 Kulttuuritoimi Yleistä Kulttuuritoimi tuottaa kulttuuripalveluja Kemijärven kaupungille yhteistyössä eri tahojen kanssa ja tukee kulttuurityötä tekeviä yhdistyksiä. Kulttuuritoimeen kuuluu myös mediapajatoiminta, joka tuottaa kuvaus- ja muita AV-palveluita kaupungille ja yksityisille toimijoille. Mediapaja on sulautettu kulttuuritoimeen eikä sillä ole enää omaa kustannuspaikkaa kuten aikaisempina vuosina. Henkilöstö Kulttuuritoimessa työskentelee 2 vakinaista ja kokopäiväistä työntekijää. Kirjastonjohtaja hoiti kulttuurisihteerin tehtäviä asti 50 %:n osuudella oman työn ohessa. Marraskuun alusta 2016 alkaen entiset kulttuurisihteerin työt on jaettu kahdelle määräaikaiselle työntekijälle. Vs. kirjastonjohtaja on hoitanut kulttuuritoimen hallintoa ja taloutta alkaen 10 %:n osuudella oman työn ohessa. Lisäksi kulttuuritoimella on määräaikainen kulttuuriohjaaja, jolla vastuualueena on kulttuuritoimen tapahtumatuotanto. Entisen kulttuurisihteerin tehtävistä kulttuuriohjaajan osuus on 40 %. Avustukset, apurahat ja kulttuuripalkinto Vuoden 2016 kulttuuriavustuksiin oli käytettävissä , josta Kemijärven Kotikiekerö ry:n osuus myönnettiin kotiseutumuseon käyttökuluihin. Loput budjetoidusta summasta eli jaettiin kohdeavustuksina yhdistyksille ja yhteisöille. Vuoden 2016 kulttuuripalkinto myönnettiin kuvataitelija Pirkko Mäkelä-Haapalinnalle. Poimintoja muusta toiminnasta Vuoden aikana järjestettiin runsaasti kulttuuritapahtumia, joissa kaupungin kulttuuritoimi oli joko tilaajana tai yhteistyökumppanina tarjoten tiloja ja muita palveluita. Paikalliset näyttämötaiteen yhdistykset varasivat tiloja ahkerasti harjoituksia ja esityksiä varten. Näyttelytilassa oli vuoden aikana 10 näyttelyä. Kahviota puolestaan varasivat järjestöt omia tilaisuuk-

43 42 sia varten. Vuoden aikana varauksia ja kulttuuritilaisuuksia olikin runsaasti. Tilavarauksia kertyi 431 ja kulttuuritilaisuuksia oli yhteensä 116. Kulttuurikeskuksessa oli kävijöitä vuoden aikana Liikuntatoimi Yleistä Kuntien tehtävänä on yleisten edellytysten luominen liikunnalle; 1) järjestämällä liikuntapalveluja sekä terveyttä ja hyvinvointia edistävää liikuntaa eri kohderyhmät huomioon ottaen; 2) tukemalla kansalaistoimintaa mukaan lukien seuratoiminta; sekä 3) rakentamalla ja ylläpitämällä liikuntapaikkoja. Toiminta Kylpylä-uimahalli Poukama Kylpylä-uimahalli Poukaman kävijämäärä kpl kasvoi kerralla edellisvuoden käyntikertoihin nähden (v , v kpl, v ). Vilkkain kuukausi oli marraskuu, jolloin käyntikertoja kertyi kpl (v , v tammikuu kpl). Huhti- ja syyskuun käyntikerrat ylittivät myös rajan. Kylpylä uimahalli Poukama oli avoinna seitsemänä päivänä viikossa ja oli suljettuna lomien ja vuosikunnostuksen vuoksi (samoin v. 2015). Poukamassa järjestettiin lapsille 13 uimakoulua (v kpl), joihin osallistui yhteensä 126 oppilasta, joista neljä järjestettiin Savukosken ja Posion kunnan nuorille ja niihin osallistui yht. 40 henkilöä. Kemijärven kaupungin alakoulun oppilaat osallistuivat edellisten vuosien tapaan uinninopetukseen; 1-2 luokat 8 kertaa, 3-4 luokat 6 kertaa ja 5-6 luokat 4 kertaa, mitkä ovat myös SUH:n suositusten mukaiset määrät opetuskertoja lukuvuoden aikana. Uinninopetusta annettiin lisäksi Pelkosenniemen, Posion ja Savukosken oppilaille, yht. 329 käyntiä (v ). Yläasteen ja lukion oppilaita opettivat liikunnanopettajat ja tätä kautta tuli oppilaskäyntiä. Kaiken kaikkiaan koululaisia lukuvuonna noin oppilaskäyntiä. Erityisryhmien liikunnanohjaajan ja uinninopettajan ryhmäkuntoutuksista kertyi käyntikertaan (v kpl). Liikunnanohjaajan ryhmiin osallistui kpl (v kpl) ja uimaopettajan naisten vesijumpparyhmiin 600 käyntikertaa (v kpl). Pelkosenniemen ja Savukosken

44 43 kunta ostivat asukkailleen erityisryhmien kuntoutusta kerran viikossa tammi-toukokuun ja syysjoulukuun aikana edellisvuoden mukaisesti. Asiakasturvallisuuden parantamiseksi hallille hankittiin syksyllä defibrillaattori, millä voidaan elvyttää sydämenpysähdyksen saanutta henkilöä. Poukama osallistui Suomen Uimaliiton järjestämään valtakunnalliseen ui kesäksi kuntoon - kampanjaan maaliskuun ajan ja siihen ui kilometrejä edellisvuoden tapaan hieman yli kaksisataa kemijärveläistä kuntouimaria. Poukama sijoittui 10. keskisuurten hallien sarjassa. Kuutamouinti järjestettiin luontotapahtuman yhteydessä. Kävijöitä n. 20. Kynttiläuinti järjestettiin ja parin tunnin aikana kävi n. 50 uimaria. Liikuntahalli Liikuntahalli monipuolisena urheilu ja kuntoilupaikkana oli avoinna yleisölle, kouluille sekä vuoron varanneille yhteisöille viitenä päivänä viikossa ma - pe klo 8-21, syksystä alkaen halli pidettiin päivisin suljettuna yleisöltä. Viikonloppuisin hallia käyttivät muutamat urheiluseurat ja erillistapahtumat. Halli oli suljettuna yleiseltä käytöltä toukokuun lopusta syyskuun alkupuolelle. Liikuntahallin käyttötuntimäärä (varatut vuorot, erillistilaisuudet ja koulukäyttö) nousi edellisvuodesta selvästi, käyttötunteja kertyi kpl (v kpl). Käyttötuntimäärän nousu johtui päiväkäyttövuorojen lisääntymisestä, missä isona tekijänä turvapaikanhakijoiden hallivuorot. Muu toiminta Urheiluseurojen perusavustusta sai 11 seuraa yht (v seuraa/ ). Kemijärven Jäähalli Oy:lle myönnettiin toiminta-avustusta (v ). Liikuntahallin iltavalvontapalvelu ma-pe klo ostettiin edellisvuosien tapaan kemijärveläisiltä urheiluseuralta 10 :n tuntihintaan (nuorisotilan ollessa avoinna 15 /tunti). Valvontaan osallistui kuusi urheiluseuraa. Nuorisopalvelut piti liikuntahallin nuorisotilaa (kahviotila) avoinna kevät- ja syyskaudella kahtena päivänä viikossa 4 h/ilta.

45 Nuorisotoimi Yleistä Nuorisotyön tavoitteena on tukea lasten nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Toiminta Kulttuurikeskuksen nuorisotila Kämppä oli vuoden aikana avoinna ke - to klo 15 20, pe - la klo ja su klo Kesäkuussa nuorisotyön painopiste oli leiri- ja retkitoiminnassa ja silloin nuorisotila oli muusta käytöstä suljettuna. Heinäkuussa tila oli kiinni vuosilomien vuoksi. Nuorisotiloilla järjestettiin kuukausittain peliturnauksia ja synttärikahvit. Kerhotoiminta ei ole innostanut Kämpän kävijöitä. Vuoden aikana kävijöitä oli 4105, keskimäärin 27 kävijää päivä, aukiolopäiviä 148. Etsivän nuorisotyön järjestämä matalan kynnyksen kohtaamispaikka Cafe Cappuccino 17 vuotta täyttäneille nuorille kokoontui Kämpällä tiistaisin klo kouluvuoden aikana. Nuoret ottivat kahvilan omaksi paikakseen ja perheelliset nuoret tulevat sinne perheenä. Kävijöitä kahvilassa oli 251 viime vuoden aikana. Liikuntahallin nuorisotila oli avoinna kahtena iltana viikossa, ma - ti klo Suljettuna nuorisotila oli touko lokakuun. Kävijöitä oli vuoden aikana 430, keskimäärin 10 kävijää päivässä. Päivisin tila oli eri toimintaryhmien käytössä. Kallaanvaaran Kutteria on pidetty vapaaehtoisvoimin avoinna jo kuuden vuoden ajan. Kävijöitä oli vuoden 2016 aikana n Kansalaisopiston kudontapiiri on kokoontunut joulukuusta 2016 alkaen Kutterin kahdessa huoneessa. Tökärin bänditilan kävijämäärä oli n Tilan käyttäjät vastaavat harjoittelutilan kunnosta. Nuorisotoimi on hankkinut tilaan perusbändisoittimet. Bänditoiminta odottaa uutta tulemista, toiminta oli aika hiljaista vuonna 2016.

46 45 Kerhotoimintaa järjestettiin liikuntahallilla, Isokylän ja Hillatien kouluilla. Kerhoohjaajakoulutuksen kautta saatiin nuoria kerhonvetäjiä. Parkour kerho kokoontui perjantai-iltaisin Isokylän koululla ja Puuhakerho maanantaisin liikuntahallin nuorisotilalla. Salibandytoiminta hankittiin edelleen Kemijärven Pallo 55 ry:ltä. Salibandykerhoja toimi 8 kappaletta syyskuusta toukokuulle. Nuorisoneuvoston kolmastoista toimintakausi päättyi 15. lokakuuta Nuorisoneuvoston tarkoituksena on sääntöjen mukaan tarjota Kemijärveläisille nuorille mahdollisuuden olla mukana kunnallisessa päätöksenteossa, edistää nuorten osallistumis-, vaikuttamis- ja toimintamahdollisuuksia, olla nuorten vaikuttamiskanava heitä koskevissa asioissa kaupungin päätöksenteossa ja kannustaa nuoria osallistumaan ja vaikuttamaan yhteiskunnallisiin asioihin. Nuorisoneuvosto kokoontui keskimäärin kerran kuukaudessa kouluvuoden aikana. Nuorisoneuvostolla on edustus sivistys-, sosiaali- ja terveys-, sekä teknisessä lautakunnassa puhe- ja läsnäolo-oikeudella. Kemijärven nuorisopassi toteutettiin kymmenennen kerran. Passilla sai alennuksia paikallisiin liikkeisiin, elokuva- ja uimahallikäynteihin. Uutena toimintana nuorisoneuvosto järjesti nuorten toimintapäivän Paintball radalle sekä Seikkailupuisto Huimaan. Päivän toteutus onnistui Lapin Leader hankerahalla. Päivään pääsi mukaan 30 nuorta. Hankkeet Kemijärven Etsivä nuorisotyö käynnistyi syksyllä Lapin Aluehallintovirasto on myöntänyt vuosittain erityisavustusta (v. 2016, ) käytettäväksi ensisijaisesti kahden etsivän nuorisotyöntekijän palkkaukseen, työnohjaukseen ja koulutukseen. Toisen etsivän nuorisotyöntekijän määräaikainen työsuhde päättyi Vuoden 2016 aikana etsivä nuori-

47 46 sotyö tavoitti 74 nuorta, iältään vuotiaita. Toimiva verkostoyhteistyö ja yhteiset toimintamallit mahdollistavat nopean avun saamisen nuorelle. Kemppa tiedottaa hankkeella (päättyy ) halutaan kehittää Kemijärvelle toimiva vertaistiedotustoimintamalli. Vertaisnuorisotiedotustoiminta on nuorten tieto- ja neuvontatyön toimintamalli, jossa nuorten osallisuus on vahvasti mukana. Hanke sai opetus- ja kulttuuriministeriöltä valtionavustusta Kemijärven yläkoulujen vertaistiedottajat (13) tiedottivat kouluillaan nuoria koskevista tapahtumista. Vertaistiedottajat kävivät tutustumassa Tornion nuorisotiedotuspiste Aaltosen toimintaan ja Kuusamon Koillis-Sanomat lehtipainoon sekä nuorten talo Winssiin. Pohjoisimman Lapin Leader ry. /Rohkelikot teemahankkeesta ( ) Kemijärven nuorisopalvelut valittiin kehittämistoimenpiteen toteuttajaksi hankkeille; Nuoret harrastaa, Nuorten elämää, Nuorten toimintapäivä, Sirkustyöpaja. Hankerahaa saatiin yhteensä noin euroa. Lasten ja nuorten paikallinen harrastustoiminta/media mylly hankkeen käynnistyminen siirtyi vuodelle Hanke sai Lapin Aluehallintovirastolta avustusta euroa. Etsivä nuorisotyön pitämä matalan kynnyksen kohtaamispaikka Cafe Cappuccino 16 -vuotta täyttäneille nuorille oli avoinna tiistaisin kulttuurikeskuksen nuorisotilalla. Cafe Cappuccinossa kävi vuoden aikana 251 nuorta. Lapin aluehallintovirasto myönsi hankerahaa kohtaamispaikan käynnistämiseen. Hanke päättyi , mutta toiminta jatkuu omana toimintana.