Sivistysosaston toimintakertomus 2015

Transkriptio

1 Kemijärven kaupunki Sivistysosasto Toimintakertomus 2015

2 1 1 Johdanto Vuosi 2015 oli muutosten vuosi. Niitä tapahtui henkilötasolla, rakenteissa, taloudessa ja toiminnassa. Lähes jokainen tulosalue sai osansa niistä. Varhaiskasvatus sai uuden tilan, perusopetuksessa lakkautettiin koulu ja tehtiin tilajärjestelyjä, lukio muutti keskustaan, ruokapalvelun siirtymistä tekniselle osastolle, valmisteltiin, johtajat vaihtuivat, töitä jaettiin, toimenkuvia muutettiin ja uutta organisaatiota valmisteltiin ja osin myös toteutettiin. Tärkeintä työtä asukkaiden ja asiakkaiden kannalta olivat kuitenkin arjen palvelut. Osaston henkilöstö suoriutui hyvin monenlaisissa tehtävissä, velvoitteissa ja tavoitteissa. Siitä on kiitettävä jokaista työntekijää ja muitakin osaston toimintaan vaikuttaneita tahoja. Siteeraus osaston viime vuoden tilinpäätöstekstistä: Kun kaupungin on sopeutettava toimintaansa, niin olennaista on sisäisen hallinnon vähentäminen, työn tehostaminen ja toimintojen yksinkertaistaminen. Työntekijöiden vastuuta, oikeuksia ja luottamusta tulee uskaltaa lisätä, valvonnan, kontrollin ja monimutkaisten päätös- ja valmisteluketjujen sijaan. Tavoite on edelleenkin ajankohtainen. Sivistystoimi on peruspalveluja, hyvinvointia edistäviä palveluita ja ennaltaehkäisevää toimintaa. Ne on nähtävä muillakin arvoilla kuin taloudellisesta ja säästöjen näkökulmasta. Osasto on selviytynyt kuitenkin hyvin myös näistä paineista. Sen todistaa viime vuoden tilinpäätös. Valitettavasti säästöissä ei mikään tunnu riittävän, eikä tunnustusta tai kiitosta tahdo saada. Henkilöstön omastakin hyvinvoinnista tulee kantaa huolta, myös positiivisella palautteella. Sivistysosasto on haasteellisessa ajassa edelleen tukemassa hyvän huomisen rakentamista. Kiitos menneestä vuodesta osaston työntekijöille, luottamushenkilöille, asiakkaille ja yhteistyökumppaneille.

3 2 Sisällys 1 JOHDANTO SIVISTYSOSASTO Tulosalueet Organisaatiokaavio Henkilöstömäärät Osaston talous Sivistyslautakunta HALLINTO- JA TUKIPALVELUT VARHAISKASVATUS Varhaiserityiskasvatus Jyvälänpuiston päiväkoti Kallaan päiväkoti Särkelän päiväkoti ESIOPETUS Kallaa-Isokylän alue Esiopetussuunnitelman toteutuminen Yhteistyö koulun kanssa Keskustan alue Esiopetussuunnitelman toteutuminen Yhteistyö koulun kanssa Särkikankaan alue Esiopetussuunnitelman toteutuminen Yhteistyö koulun kanssa PERUSOPETUS OPPILASMÄÄRÄT Särkelän koulu Opetussuunnitelman toteutuminen Kodin ja koulun välinen yhteistyö Oppilashuolto Isokylän koulu Opetussuunnitelman toteutuminen Kodin ja koulun välinen yhteistyö Oppilashuolto Erityistä... 22

4 3 6.3 Hillatien koulu Opetussuunnitelman toteutuminen Kodin ja koulun välinen yhteistyö Oppilashuolto Erityistä Muuta Sepänmäen koulu Opetussuunnitelman toteutuminen Kodin ja koulun välinen yhteistyö Oppilashuolto Erityistä KOULULAISTEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA (APIP) Kallaa-Isokylän alue Keskustan alue Särkikankaan alue KEMIJÄRVEN LUKIO Opetussuunnitelman toteutuminen Opiskelijahuoltoryhmän toiminta Erityistä VAPAA-AJAN TOIMINNOT Kirjasto Yleistä Hankkeet Henkilöstö Kirjastoauton käyttöönotto Kulttuuritoimi Yleistä Henkilöstö Avustukset, apurahat ja kulttuuripalkinto Poimintoja muusta toiminnasta Liikuntatoimi Henkilöstö Kylpylä-uimahalli Poukama Liikuntahalli Muu toiminta Nuorisotoimi Yleistä Henkilöstö Nuorisotilat... 38

5 Hankkeet Nuorisoneuvosto Nuorisoyhdistysten ja nuorten toimintaryhmien toiminnan tukeminen Nuorisotapahtumat Kansainvälinen toiminta KEMIJÄRVEN KANSALAISOPISTO Yleistä Määrällinen kehitys Opetussuunnitelman toteutuminen Tilat Yhteistyö eri sidosryhmien kanssa Laatu- ja hanketoiminta Henkilöstö Talous Muuta KOILLIS-LAPIN MUSIIKKIOPISTO Yleistä Toiminta Opetussuunnitelma Hankkeet Konsertit ja muut projektit Kilpailut Henkilöstö Talous Yhteistyö RUOKAPALVELU Yleistä Aluekeittiö Aluekeittiö Puistolan palvelukeskus Tavoitteet ja kehittäminen... 54

6 5

7 6 2 Sivistysosasto 2.1 Tulosalueet Sivistysosasto jakautui kahdeksaan (8) tulosalueeseen, jotka olivat: Hallinto- ja tukipalvelut Varhaiskasvatus - Lasten päivähoito Perusopetus - Esiopetus - Perusopetus - Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta (APIP) Lukio Kansalaisopisto - Kemijärvi - Pelkosenniemi - Savukoski Musiikkiopisto - Kemijärvi - Pelkosenniemi - Savukoski - Salla Vapaa-aika - Kirjasto - Kulttuuritoimi - Liikuntatoimi - Nuorisotoimi Ruokapalvelu

8 7 2.2 Organisaatiokaavio Sivistyslautakunta Sivistysosasto Sivistysjohtaja Juha Narkilahti Hallinto- ja tukipalvelut Sivistysjohtaja Juha Narkilahti Päivähoidon johtaja Kaisa Pekkala alkaen Varhaiskasvatuspäällik -kö Marja-Leena Karjalainen Jyvälänpuiston päiväkoti Perusopetus Sivistysjohtaja Juha Narkilahti Hillatien koulu Rehtori Marita Varrio alkaen Ilpo Tervonen Lukio Rehtori vs. Marikka Marjokorpi alkaen Ilpo Tervonen Vapaa-aika Kirjasto Kirjastonjohtaja Inkeri Ponsimaa Rehtori Tapio Kostamo alkaen Juha Narkilahti Pelkosenniemi Varhaiskasvatus Kansalaisopisto Musiikkiopisto Rehtori Pirkko Paananen- Vitikka Pelkosenniemi Ruokapalvelu Ruokapalvelupäällikkö Outi Paavola Kulttuuri Kulttuurisihteeri Inkeri Ponsimaa Aluekeittiöt Ammattiopisto Lapponia Kallaan päiväkoti Isokylän koulu Rehtori Heidi Laukkanen Savukoski Savukoski Särkelän päiväkoti Särkelän koulu Koulunjohtaja Ilpo Tervonen vs Teija Varrio-Majava Nuoriso Nuorisosihteeri Kaisu Kilpeläinen Salla Valmistuskeittiö Hoivakoti Sepänmäen koulu Koulunjohtaja Tuija Ahokas Liikunta Liikuntasihteeri Kari Koskenranta Palvelukeittiöt Halmetie Myllylammentie Hillatien koulu Isokylän koulu Jyvälänpuiston päiväkoti

9 8 2.3 Henkilöstömäärät Sivistysosaston palveluksessa oli yhteensä 268 henkilöä, joista vakinaisessa palvelussuhteessa 182 henkilöä. Henkilöstön lukumäärät tulosalueittain : Tulosalue Hallinto- ja tukipalvelut Varhaiskasvatus ( alk.) Perusopetus Lukio ,5 Vapaa-aika ,5 Kansalaisopisto Musiikkiopisto Ruokapalvelu ILO ja projektit Yhteensä Henkilöstön lukumäärät tulosalueittain : Tulosalue Vakinainen Määräaikainen Yhteensä Hallinto- ja tukipalvelut Varhaiskasvatus Perusopetus Lukio 8,5 1 9,5 Vapaa-aika 19,5 1 20,5 Kansalaisopisto sivut. tuntiop Musiikkiopisto sivut. tuntiop Ruokapalvelu Yhteensä Vakinaisten lukumäärässä on mukana kaikki, joilla oli vakinainen palvelussuhde sivistysosastolla , työaika voi olla myös osa-aikainen. Henkilöllä joilla on useampi voimassa oleva palvelussuhde Kemijärven kaupunkiin , on laskettu yhteen kertaan. Määräaikaisten luvussa on avoimen viran/toimen hoitajat ja tilapäinen työvoima. Avoimeksi tulevien tehtävien täyttöä kontrolloidaan ns. täyttölupamenettelyllä. Ennen täyttöluvan myöntämistä selvitetään muut keinot tehtävien järjestämiseksi.

10 9 2.4 Osaston talous Tilinpäätökset eivät ole vertailukelpoisia, koska varhaiskasvatus siirtyi sivistysosaston alaisuuteen 2014 ja ammatillinen opetus siirtyi 2015 vuoden alusta Rovaniemen koulutuskuntayhtymän toiminnaksi. (1000 ) TP 2012 TP 2013 TP 2014 TA 2015 TP 2015 Poikkeama Tot. % Toimintamenot ,5 Toimintatulot ,3 Toimintakate ,4 Sivistysosaston toimintakate alitti vuoden 2015 talousarvion eurolla. Vuoden 2015 toimintatulojen toteuma oli noin alhaisempi, kuin vuoden 2014 toteuma. Toimintamenojen toteuma oli noin alhaisempi kuin vuoden 2014 toteuma. Toimintatuloja kertyi eli 1,8 % budjetoitua vähemmän. Toimintamenot alittuivat eli 2,4 % talousarvioon verrattuna. Toteuma tulosalueittain Hallinto ja tukipalvelut Varhaiskasvatus Perusopetus Lukio Kansalaisopisto Musiikkiopisto Vapaa-aika Ammatillinen koulutus Ruokapalvelu Sivistysosasto yhteensä TP 2012 TP 2013 TP 2014 TA 2015 TP 2015 Poikkeama

11 Sivistyslautakunta Sivistyslautakunta kokoontui vuoden 2015 aikana 11 kertaa. Varsinainen jäsen: Suvi Nampajärvi, puheenjohtaja Janne Jussila, varapuheenjohtaja Helena Alatarvas Ilkka Haapalinna Onni Juujärvi Veikko Niemelä Tiina Niemimuukko Antero Ylätalo saakka Matti Jokiniemi alkaen Paula Suorsa-Varrio Varajäsen: Helena Poikolainen Juha Kunnari Kaarina Soppela Sanna Sipovaara Kaarlo Jankkila Teuvo Alaloukusa Jaana Hannola Matti Jokiniemi Kyösti Sipovaara alkaen Rainer Wahlsten Kaupunginhallituksen edustajat: Tuula Kuvaja, vt. kaupunginjohtaja ja alkaen Atte Rantanen, kaupunginjohtaja Lea Soppela, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Esa Kangas, kaupunginhallituksen edustaja Kauko Jaakkola Kansalaisopiston ja musiikkiopiston asioissa Pelkosenniemen kunnan edustaja: Marjukka Parviainen Savukosken kunnan edustaja: Tanja Kilpelä Sallan kunnan edustaja musiikkiopiston asioissa: Päivi Virkkula Nuorisoneuvoston edustaja: Hanna Pörhö Arto Keto-Tokoi Marja-Liisa Kelloniemi Tapani Niskala Essi Kanniainen 3 Hallinto- ja tukipalvelut Hallinto- ja tukipalvelujen tulosalue antaa sivistysosaston toimintoja tukevia palveluja muille tulosalueille. Toiminnassaan tulosalue ylläpitää ja kehittää oppilaitosten ja sivistystoimen muiden yksiköiden toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä. Vuonna 2015 hallinnossa oli henkilökuntaa sivistysjohtajan lisäksi toimistosihteeri. Varhaiskasvatuksesta siirtyi sisäisesti henkilö toimistosihteerin tehtäviin vuoden 2015 alusta ja tällöin tehtäväkuvaan tulivat myös varhaiskasvatuksen toimistotehtävät ja osa sivistysosaston talouspuolen toimistotehtävistä. Perusopetuksessa, vapaa-ajan toimialueella, kansalaisopis-

12 11 tossa ja musiikkiopistossa oli käynnissä OKM:n ja OPH:n rahoittamia hankkeita vuoden aikana 16. Osaston johtoryhmä kokoontui keskimäärin kahden viikon välein lukuun ottamatta kesäkautta. Koulunjohtajat kokoontuivat niin ikään keskimäärin kahden viikon välein lukuvuoden aikana. 4 Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksella tarkoitetaan lapsen suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatuksen, opetuksen ja hoidon muodostamaa kokonaisuutta, jossa painottuu erityisesti pedagogiikka. Varhaiskasvatuslain ensimmäinen vaihe astui voimaan Laissa säädetään lapsen oikeudesta varhaiskasvatukseen, vanhemman osallisuuden vahvistamisesta, varhaiskasvatushenkilöstön ja lasten välisestä suhdeluvusta sekä subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaamisesta. Jokaiselle lapselle laadittiin yhdessä vanhempien kanssa varhaiskasvatussuunnitelma, joka päivitettiin uuden toimintakauden alussa. Kemijärven kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma, koko päivähoidon yhteinen kevään ja syksyn varhaiskasvatuksen tapahtumakalenteri ja lasten henkilökohtaiset varhaiskasvatussuunnitelmat loivat perustan varhaiskasvatuksen toiminnan suunnittelutyölle, arvioinnille ja kehittämiselle. Päivähoidon tarve lisääntyi syksyn ja alkutalven 2015 aikana huomattavasti. Tarpeeseen vastattiin täyttämällä päiväkotien lapsiryhmät suhdeluvun mukaisesti sekä tekemällä päiväkotiryhmien välisiä lapsisiirtoja. Kysynnän tarve on jatkunut vuodelle Vuorohoidon tarpeen lisääntyminen ja henkilöstövähennykset eläköitymisten myötä nostivat esille tarpeen rekrytoida päivähoitaja suunnittelemaan ja vastaamaan vuorohoidon käytännön järjestelyistä sekä toimia yhtenä vuorohoitoa tekevänä työntekijänä. Varhaiskasvatukseen perustettiin koulutustyöryhmä, jonka tehtävänä on suunnitella ja toteuttaa koulutuksia koulutussuunnitelman mukaisesti. Varhaiskasvatuksen henkilöstöä osallistui syksyllä 2015 alkaneeseen INNO- valmennusohjelmaan sekä keväällä 2015 Lapset Pu-

13 12 heeksi - koulutukseen. Syksyllä erityislastentarhanopettaja osallistui Lapset Puheeksi - kouluttajakoulutukseen. Varhaiskasvatus on tehnyt yhteistyötä Kemijärven kirjaston ja kulttuuritoimen kanssa osallistumalla sen järjestämiin lasten teatteriesityksiin. Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen väki kävi Matkalla jouluun konsertissa kulttuurikeskuksessa. 4.1 Varhaiserityiskasvatus Erityistä tukea tarvitsevat lapset olivat sijoitettuina päiväkoti- ja esiopetusryhmiin ja heillä oli tarvittaessa henkilökohtainen erityisavustaja. Kuntouttavaa päivähoitoa annettiin lasta hoitavan tahon suosituksen mukaisesti. Erityislastentarhanopettaja oli tärkeä työpari varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa sekä kolmiportaisen tuen toteutumisessa. Syksyllä 2015 järjestettiin erityislastentarhanopettajan (elto) työtehtävät uudelleen. Tämän mukaan eltolla ei ollut enää vastuullaan omaa lapsiryhmää vaan hän toimi säännöllisesti päiväkodeissa viikon kerrallaan. Päiväkodissa hänen tehtäviinsä kuuluivat henkilöstön ohjaus ja konsultointi sekä erityisen tuen arviointi yhdessä henkilökunnan kanssa. Lisäksi tehtäviin kuuluivat moniammatillinen yhteistyö ja yhdyshenkilönä toimiminen eri sidosryhmissä. Elton tehtäviin kuuluivat myös asiantuntijana toimiminen varhaiskasvatuksen ohjaustiimissä, johon kuuluvat lisäksi varhaiskasvatuspäällikkö ja päiväkotien lähiesimiehet. Elto osallistui opetussuunnitelmatyöhön, joka jatkuu vuodelle Jyvälänpuiston päiväkoti Jyvälänpuiston päiväkodissa oli kirjoilla keskimäärin 55 lasta. Alle 3-vuotiaiden lasten hoidon tarve lisääntyi, 3-5-vuotiaiden määrä pysyi ennallaan. Merkittävää oli hoidon tarpeen osa-aikaisuus eli lapsella on sopimus hoitopäivien määrästä kuukauden aikana. Loppuvuodesta ryhmäkoot kasvoivat niin, että oli aika pohtia, mistä tarvittaessa löydetään lisää tilaa ja miten henkilöstön rekrytointi saadaan onnistumaan. Henkilöstön vaihtuvuus, määräaikaisuus toi toiminnan suunnitteluun, toteuttamiseen, arviointiin, kehittämiseen, tiimien työskentelyyn omat haasteensa. Tätä asiaa päästiin kehittämään syksyn 2015 aikana.

14 13 Lapsen päivä sisälsi lasten ja aikuisten yhdessä suunnittelemaa monipuolista toimintaa. Lapsen kasvua ja oppimista, vuorovaikutustaitoja tuettiin ennen kaikkea leikin kautta. Lähiympäristöön, niin rakennettuun kuin rakentamattomaankin, tehdyt retket toivat vaihtelua arkeen. Yhteistyö kulttuuritoimen, musiikkiopiston ja seurakunnan kanssa on ollut antoisaa. Kevätkauden päättäjäiset, pihaseikkailuilta yhdessä lasten, vanhempien ja työntekijöiden kanssa, oli onnistunut ja jo perinne. 4.3 Kallaan päiväkoti Luonto ja liikunta ovat lähellä päiväkodin toimintoja erilaisten retkien muodossa. Metsäretket ja marjanpoiminta ovat lapsille mieluisia. Talvisin lapset hiihtävät päiväkodin eteen tehdyillä ja kaupungin toimesta auki pidettävillä hiihtoladuilla Kemijärven jäällä. Päiväkoti käyttää ahkerasti kirjastoauton palveluja ja lapset saavat lainata mieluisiaan kirjoja ja kuunnella satutunteja autossa. Kallaan päiväkodissa, kuten koko päivähoidossa on perinteeksi muodostunut Kalevalan päivän juhla, johon lasten isovanhemmat kutsutaan. Yhteistyötä tehdään vuosittain Kemijärven seurakunnan, hammashoitolan, poliisin ja pelastuslaitoksen kanssa lapsille suunnatun opetuksen ja valistuksen muodossa. Erityistä tukea ja kasvatusta tarvitsevat lapset ovat integroituneina päiväkodin lapsiryhmiin. Heille tarjottava kuntoutus järjestetään pääosin päivähoitopäivän aikana. Kallaan päiväkodin yhteistyö LKS:n, Kolpeneen, eri terapeuttien ja kuntoutusohjaajien kanssa on tiivistä. 4.4 Särkelän päiväkoti Päiväkodin uusien tilojen saneeraus Heikinkatu 8:aan alkoi olla loppusuoralla. Henkilökunta pakkasi pikkuhiljaa tavaroita muuttoa varten. Muuttopäivä oli sunnuntai ja lapset tulivat uuteen päiväkotiin seuraavana päivänä. Muuttolaatikoita purettiin vähitellen muun toiminnan ohessa. Uudet tilat olivat siistit, mutta sokkeloiset ja siksi haasteelliset. Erityisesti oman liikuntasalin saaminen päiväkotiin ilahdutti meitä kaikkia. Pienryhmätoiminta otettiin käyttöön, sillä nyt tilat olivat siihen tarkoituksenmukaiset.

15 14 Lapsen päivittäisen toiminnan suunnittelusta, toteuttamisesta ja arvioinnista vastasi ammattitaitoinen henkilökunta. Toiminta oli monipuolista ja lapsen oppimista tukevaa, keskeisiä toimintamuotoja olivat leikki ja liikunta niin sisällä kuin ulkonakin sekä vuorovaikutustaidot ja yhteistoiminta. Kuntouttavaa päivähoitoa annettiin sitä tarvitseville lapsille. Retkiä lähiympäristöön tehtiin, tutustuttiin luontoon sekä rakennettuun ympäristöön. Syksyllä haasteita toi lasten lisääntynyt vuorohoidon tarve Särkikankaan alueella ja yleensä hoitoajat. Tarpeen mukaan päiväkoti oli auki aamulla kello 6:sta iltaan kello Henkilökuntaa piti saada riittämään koko hoitoajalle suhdelukujen edellyttämällä tavalla. Myös viikonloppu ja yöhoitoa on säännöllisesti tarvittu. 5 Esiopetus Esiopetus tuli velvoittavaksi ja sitä alettiin soveltaa elokuussa Tämän mukaan huoltajan on huolehdittava siitä, että lapsi osallistuu esiopetukseen. Kunta on velvollinen järjestämään sen alueella asuville lapsille esiopetusta. Varhaiskasvatus, esi- ja perusopetus muodostavat lapsen kasvun ja oppimisen kannalta johdonmukaisesti etenevän kokonaisuuden ja perustan elinikäiselle oppimiselle. Perusopetuslain mukaan esiopetuksen tavoitteena on osana varhaiskasvatusta parantaa lapsen oppimisedellytyksiä. Keskeistä on lapsen myönteisen minäkuvan ja terveen itsetunnon tukeminen. Esiopetuksen toiminta on pohjautunut Kemijärven paikalliseen esiopetussuunnitelmaan ja esioppilaille on laadittu henkilökohtainen lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma yhdessä vanhempien sekä tarvittaessa monialaisen verkoston kanssa. Kuljetukset esiopetukseen järjestettiin joko taksilla tai paikallisbussien vakiovuoroilla yhteistyössä koulun kanssa. Esiopetuksessa otettiin käyttöön Wilma- sähköinen järjestelmä vanhempien kanssa tehtävään yhteistyöhön. Paikallisen esiopetuksen opetussuunnitelman laatimiseen perustettu työryhmä aloitti toimintansa lokakuussa Esioppilaat ja varhaiskasvatuksen 5-vuotiaat tekivät kevätretken Ranuan eläinpuistoon.

16 Kallaa-Isokylän alue Kallaan esiopetuksessa oli kevätkaudella esioppilasta. Syyskaudella esioppilaita oli vastaavasti 10. Kallaan esiopetus järjestettiin Kallaan päiväkodin tiloissa. Poikkeuksena olivat ns. koulujaksot, jotka järjestettiin Isokylän koululla Esiopetussuunnitelman toteutuminen Toiminta oli suunnitelmallista, tavoitteellista ja yksilöllistä. Lasten mahdollinen tuen tarve huomioitiin toimintaa järjestettäessä ja tarvittaessa laadittiin tarkennettu oppimissuunnitelma kolmiportaisen tuen mukaisesti. Toiminnasta vastasi lastentarhanopettaja työparinaan aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaaja. Esiopetuksen toiminnassa painottui sosiaalisten taitojen ja vuorovaikutustaitojen kehittäminen sekä ryhmässä toimiminen. Lapsia innosti toiminnallinen oppiminen ja heidän kanssaan toteutettiinkin toimintakauden aikana monia erilaisia tutkimusprojekteja. Kallaan esiopetukseen odotettiin tietokoneita ja muita tietoteknisiä välineitä lasten käyttöön, mutta niitä ei valitettavasti saatu. Säännöllisiä vierailuja esiopetusryhmään tekivät puhe- ja toimintaterapeutti sekä seurakunnan työntekijä. Yhteistyötä tehtiin myös neuvolan kanssa Yhteistyö koulun kanssa Yhteistyö Isokylän koulun kanssa toimi hyvin. Koulujaksoja järjestettiin toimikaudella 2015 kaksi kertaa. Esiopetuksen lisäksi myös esikoululaisten päivähoito järjestettiin Isokylän koululla koulujaksojen aikana. Koulujaksoilla painottui yhteistoiminta 1.-2.luokkien sekä 5.luokan eli kummiluokan kanssa. Esioppilaiden leikki- ja oppimisympäristön laajeneminen Isokylän koulun alueelle koettiin rikkautena. 5.2 Keskustan alue Jyvälänpuiston päiväkodin esiopetuksessa oli keväällä lasta ja elokuusta alkaen 15 lasta. Oman haasteensa esiopetuksen järjestämiseen toi opettajan ja ryhmäavustajan vaihtuminen vuoden vaihteessa sekä syksyllä.

17 Esiopetussuunnitelman toteutuminen Esiopetuksessa oli käytössä Huiske - kirjapaketti, johon sisältyy sekä opettajan että oppilaan kirja. Esiopetus oli toiminnallista, tekemällä oppimista sekä ohjattua ja vapaata leikkiä, jota myös kirjassa esille tulleet ajatukset ja toimintaideat tukivat. Lähiympäristö, rakentamaton ja rakennettu, toi vaihtelua arkeen. Viikoittaisen liikuntatuokion lisäksi liikuntaa oli päivittäin sisältyen muun muassa ohjattuihin tehtävähetkiin. Syyskautena kädentaitoja harjoitettiin mm. tekemällä peikkoja, painamalla perunapainannalla siilejä, maalaamalla tonttuja. Lisäksi esioppilaat ovat muun muassa leikanneet, pujotelleet, maalanneet, piirtäneet hiilellä ja kynillä. Esioppilaat ovat tutustuneet alkuäänteisiin, riimeihin, loppukirjaimiin ja tavutukseen. Myös numeroja on opeteltu ahkerasti. Musiikkia opeteltiin laulaen, soittaen ja tanssien. Liikunnan toteuttamisessa on hyödynnetty muun muassa Ahvenlammen kenttää, uimahallin yläkerran jumppasalia sekä uimahallia. Perinneleikit ovat olleet tärkeitä ja esiopetuksessa on myös pidetty omat MM- kisat. Esioppilaat ovat tehneet retkiä lähiympäristöön ja käyty syysmarkkinoilla. Juhlia on vietetty syntymäpäivien, kummitusjuhlan, itsenäisyyspäivänjuhlan ja joulujuhlan muodossa. Kaikille esioppilaille on kerätty omaa kasvunkansiota, joka sisälsi lasten omia töitä, haastattelun ja valokuvia. Yhteistyö kulttuuritoimen kanssa toimi erinomaisesti Yhteistyö koulun kanssa Yhteistyö oli suunnitelmallista ja toimivaa. Kevään 2015 aikana oli yksi viikon mittainen koulujakso Hillatien koululla sekä lyhyempiä, kahden - neljän tunnin tutustumiskäyntejä koulunkäytäntöihin, tiloihin, opettajiin ja oppilaisiin. Syksyllä 2015 tiloja Hillatien koululta ei enää löytynyt. 5.3 Särkikankaan alue Särkelän koulu ja esiopetus muuttivat Lepistöntie 1:n tiloihin elokuussa. Tiloissa toimii kaksi esiopetusryhmää, joissa oli yhteensä 19 lasta. Yhteistyö ryhmien sekä APIP- toiminnan kanssa oli tiivistä.

18 Esiopetussuunnitelman toteutuminen Esiopetusryhmillä on ollut maanantaisin liikuntahallivuoro ja ulkoliikuntaa harrastettiin entisen Särkelän koulun maisemissa. Esikoululaiset tekivät myös luontoretken lähimetsään ja taidekeskus Puustellin ympäristöön. Kevätjuhla järjestettiin koulun kentällä. Esioppilaat tekivät tutustumiskäynnin musiikkiopistoon ja kävivät Matkalla jouluun konsertissa kulttuurikeskuksessa. Hammashoitaja vieraili kertoen hampaiden hoitoon liittyvistä asioista. Syyskuussa vanhempain ilta oli yhteinen Särkelän päiväkodin kanssa. Esioppilaiden joulujuhla pidettiin illalla yhdessä vanhempien kanssa Yhteistyö koulun kanssa Särkelän koulun kanssa on tehty yhteistyötä muun muassa yhteisten tapahtumien ja kummioppilastoiminnan kautta. Yhteisiä tapahtumia ovat olleet muun muassa olympialaiset koulun kanssa yhdessä, yhteistyötä 1-luokan kanssa, yhteinen lasten joulujuhla koulun kanssa. Poliisi vieraili 6.10 koululla kertoen erilaisista turvallisuuteen, omaan koskemattomuuteen liittyviä, myös esioppilaat osallistuivat tilaisuuteen. Lyhtykulkue oli yhdessä koko koulun kanssa ja Itsenäisyyspäivän juhla Perusopetus Oppilasmäärät Hillatien koulu Oppilasmäärä 212 Isokylän koulu Oppilasmäärä 162 Särkelän koulu Oppilasmäärä 126

19 Särkelän koulu Opetussuunnitelman toteutuminen Koulun opetus pohjautuu opetussuunnitelmaan, jota opettajat opetuksessaan noudattavat. Yksittäisten oppituntien ja koko koulun yhteisten tapahtumien, tempausten, teemapäivien ja retkien toteuttamisessa on noudatettu opetussuunnitelman määräyksiä ja tavoitteita. Kevätlukukauden 2015 Särkelän koulun omina tavoitteina olivat hyvä käytös, välituntiliikunnan kehittäminen liittyen liikkuva koulu -hankkeeseen sekä oppilaiden vastuullinen koulunkäynti. Syyslukukauden 2015 erityisinä tavoitteina olivat yhteisöllisyyden edistäminen ja kahden koulun toimintakulttuurin yhdistäminen. Sepänmäen koulu yhdistyi Särkelän koulun kanssa 1.8. Molempien koulujen muutto uusiin tiloihin Lepistöntielle tapahtui elokuun aikana. Tämä vaati työtä ja ponnisteluja, mutta ihmiset ja tavarat löysivät paikkansa ja yhdistyminen sujui hyvin. Särkelän koulun tiloissa toimii myös kaksi esiopetusryhmää, joiden kanssa tehdään yhteistyötä muun muassa yhteisten tapahtumien ja kummioppilastoiminnan kautta Kodin ja koulun välinen yhteistyö Kodin ja koulun välistä yhteistyötä on toteutettu monessa muodossa. Puhelinkeskustelut, yhteydenpito Wilman välityksellä, vanhempainvartit ja vanhempainillat ovat kiinteä osa koulun arkea. Vanhempia on myös kutsuttu koulun tapahtumiin ja niihin vanhemmat ovatkin osallistuneet aktiivisesti. Monenlaisia tapahtumia on koululla järjestetty vuoden aikana useita kuukausittain: luistelutapahtumista retkiin, kirjailijavierailuista koko koulun askartelupäivään ja kevätnäyttelystä yhteislauluiltaan. Koululla toimii vanhempainneuvosto, joka kokoontui muutaman kerran. Vanhempainneuvosto osallistuu koulun toiminnan suunnitteluun ja joskus myös toteutukseen.

20 Oppilashuolto Oppilashuoltoryhmän kokoontumisia on koululla säännöllisesti (1-2 kertaa kuukaudessa). Ryhmään kuuluvat koulunjohtaja, erityisopettaja, koulukuraattori sekä kouluterveydenhoitaja. Lisäksi monialainen asiantuntijaryhmä kokoontuu tarvittaessa yksittäisen oppilaan tai oppilasryhmän asioissa. Terveydenhoitaja on tavattavissa koululla yhtenä päivänä viikossa. Koulukuraattori on koululla yhden päivän viikossa, tarvittaessa useamminkin. Koulukuljetukset järjestetään joko taksilla tai paikallisbussien vakiovuoroilla. Koululla on vuosia panostettu kuljetusten valvontaan eli koulunkäynninohjaaja valvoo kuljetuksiin lähdön, jotta autoon nouseminen oli turvallista ja kuljetukset pääsisivät matkaan ajoissa. Tämä työllistää koulunkäynninohjaajia, mutta se helpottaa valtavasti kuljetusten sujuvuutta ja lisää turvallisuutta. Tästä on saatu positiivista palautetta mm. kuljetusyrittäjiltä. Kuljetukset toteutetaan mahdollisimman kustannustehokkaasti yhteistyössä Hillatien koulun kanssa. Kouluruokailun toteutumiseen kiinnitetään huomiota päivittäin. Jokaiselle varmistetaan riittävä aika ruokailuun. Lisäksi huolehditaan siitä, että jokaisen oppilaan ruoka-annos on riittävän kokoinen ja se sisältää myös salaattia. Myös hyviä pöytätapoja harjoitetaan päivittäin. 6.2 Isokylän koulu Opetussuunnitelman toteutuminen Opettajat ovat toteuttaneet opetusta opetussuunnitelman mukaisesti eri opetusmenetelmiä käyttäen. Toimintavuoden teemana on ollut tulevan paikallisen opetussuunnitelman laatiminen. Lisäksi teemana oli yhteistoiminnallisen työskentelyn lisääminen käyttäen tietoja viestintätekniikkaa. Koulullamme on jatkettu uuden opetussuunnitelman mukaista koodausta kummituntien yhteydessä. Erityisopetusresurssia on käytetty oppimis- ja keskittymisvaikeuksista kärsivien oppilaiden opetukseen. Erityisopetuksen tavoitteisiin pääseminen on parantunut kahden erityisopettajan työmäärällä, mutta erityisopetuksen pienryhmätarve on akuutti. Syksyllä saimme täyttöluvan laaja-alaiselle erityisopettajalle paikkaamaan pienryhmätarvetta.

21 20 Koulullamme on toiminut joustavan perusopetuksen ryhmä JOPO, jossa opiskelee Hillatien koulun ja Isokylän koulun kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaisia. Opetustyö on toteutettu alakoululaisten osalta 2-jaksojärjestelmän ja yläkoululaisten 5- jaksojärjestelmän avulla oppiaineita jaksottamatta, mahdollisimman pienin lukujärjestysmuutoksin. Tämä ratkaisu on koulussamme todettu hyväksi niin oppimisessa kuin opettajien työmäärän tasaisessa jakautumisessa koko lukuvuodelle. Oppilaat ovat saaneet välitodistuksen ja lukuvuositodistuksen. Tuntikehys on luonut puitteet, jonka mukaan on käytännössä toteutettu opetusjärjestelyt. Alaluokilla jakotunteja on käytetty äidinkielen, matematiikan, englannin opetuksessa. Työtä riittää niin eritasoisten oppilaiden oppimisen huomioimisessa kuin koulunkäynnissä ongelmia omaavien oppilaiden tukemisessakin. Koulunkäynninohjaajat ovat olleet tärkeä apu opetuksen toteuttamisessa Kodin ja koulun välinen yhteistyö Isokylän koulun vanhempainneuvosto kokoontui kevätlukukaudella neljä kertaa ja syyslukukaudella kolme kertaa. Tavoitteena on ollut kokoontua vähintään kaksi kertaa lukukaudessa. Vanhempainneuvosto keskusteli kokouksissa monista koulun toimintaan liittyvistä ajankohtaisista asioista. Kevätlukukaudella vanhempainneuvosto oli mukana järjestämässä vanhempainiltaa, jonka vieraana oli kasvatustieteen tohtori erityisluokanopettaja Tanja Äärelä. Vanhempainneuvosto järjesti alakoululaisille ja esikoululaisille vappudiskon. Diskon tuloista ja aikaisemmin kerätyistä vanhempainneuvoston varoista jaettiin kevätlukukauden päättäjäisissä jokaisen luokkaasteen yhdelle oppilaalle 20 euron stipendi, ns. hyvä tyyppi stipendi. Syksyllä vanhempainneuvosto järjesti naamiaisdiskon alakoululaisille ja esikoululaisille.

22 21 Oppilaskunta järjesti keväällä Toripäivän, johon kutsuttiin vanhempia ja isovanhempia. Toripäivän järjestämisessä opeteltiin yrittäjyyttä keräämällä rahaa luokalle sekä yhteisesti oppilaskunnalle. Tapahtuma uutisoitiin myös Lapin Radiossa. Wilman käyttöönotto on monipuolistanut koulun ja kodin yhteistyötä. Oppilaiden aloitteesta kaikilla yläkoulun oppilailla on oikeudet Wilma-järjestelmään. Oppilailla on mahdollisuus katsoa lukujärjestys, kokeet, koetulokset, tuntimerkinnät ja viestittää opettajien kanssa Wilmassa. Luokkiin sijoitetut opettajien tietokoneet ovat edesauttaneet opettajien aktiivista yhteydenpitoa. Koteihin on tiedotettu Wilman lisäksi puhelimen, kirjeen sekä sähköpostin avulla. Vanhemmat ovat aktiivisesti ottaneet yhteyttä koulun rehtoriin ja opettajiin koulutyöhön ja oppilaisiin liittyvissä asioissa. Syystiedotteen mukana koteihin jaettiin päivitetyt koulun järjestyssäännöt. Jokaisella luokkatasolla on ollut vähintään yksi vanhempainilta. Lisäksi luokanvalvojat ovat järjestäneet omille luokilleen luokkakohtaisia vanhempien tapaamisia ja vanhempainvartteja. Näissä tilaisuuksissa on keskusteltu tavanomaisten opiskeluun ja oppilaan valintoihin liittyvien asioiden lisäksi kodin ja koulun yhteisistä kasvatustavoitteista ja koulun toimintatavoista Oppilashuolto Toimintavuonna 2015 Isokylän koululla on noudatettu voimaan tullutta oppilas- ja opiskelijahuoltolakia. Koulukohtaiseen oppilashuoltoryhmään kuuluivat rehtori, terveydenhoitaja, ala- ja yläkoulun erityisopettajat, opinto-ohjaaja ja kuraattori. Koulukohtainen oppilashuoltoryhmä laatii toimintavuoden alussa oppilashuollon vuosikellon, jossa määriteltiin oppilashuoltoryhmän tehtävät. Toimintavuoden aikana koulukohtainen oppilashuoltoryhmä on kokouksissaan käsitellyt koulun yhteisöllisiä asioita, sopinut kriisiryhmän toimintatavoista ja päivittänyt kriisisuunnitelmaa, pohtinut keinoja kouluyhteisön yhteisöllisyyden vahvistamiseksi ja suunnitellut yhteistyötä vanhempainyhdistyksen ja oppilaskunnan kanssa. Lisäksi koulukohtainen oppilashuoltoryhmä on arvioinut suunnitelman oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä. Oppilashuoltoryhmä on myös laatinut yhteistyössä Särkelän ja Hillatien koulujen kanssa lukuvuoden palautekyselyn oppilaille ja vanhemmille sekä toteuttanut kyselyn. Yksittäisten oppilaiden asioita on käsitelty monialaisissa asiantuntijaryhmissä. Ryhmä on koottu kunkin oppilaan tarpeista lähtien.

23 22 Vuoden 2015 alussa valmistui koulukohtainen oppilashuoltosuunnitelma, johon on kirjattu oppilashuollon toimintatavat Isokylän koululla. Koulun henkilökunta perehdytettiin uuteen oppilas- ja opiskelijahuoltolakiin ja koulukohtaiseen oppilashuoltosuunnitelmaan te tapäivässä. Kouluterveydenhoitaja on ollut tavattavissa Isokylän koululla kahtena päivänä viikossa. Kuraattori on työskennellyt Isokylän koululla vähintään kaksi päivää viikossa. Kuraattori on oppilaskohtaisen työn lisäksi vieraillut luokissa, ohjannut Friends-ohjelman 1.lk:lle ja 6.lk:lle kevätlukukaudella lk:n Friends-ohjelma toteutettiin yhdessä etsivä nuorisotyöntekijän kanssa. Firends-ohjelma aloitettiin syyslukukaudella luokalle. Koulukuljetus on järjestetty paikallisvuoroissa, syöttökuljetuksina paikallisvuoroihin sekä taksikuljetuksena. Kouluruoka on hyvää ja sitä on ollut riittävästi. Ruokailu ruokalassa toimii hyvin Erityistä Arkista koulutyötä ovat virkistäneet teemapäivät ja vierailut, erilaiset asiantuntijaesitykset koulussa, työelämään tutustumisjaksot sekä yhteiset retket ja opettajien ja oppilaiden väliset haasteottelut. Koulutyötä ovat hankaloittaneet syksyllä 2015 uuteen tietoyhteysjärjestelmään siirtymisen myötä esille tulleet ongelmat. Huonoja nettiyhteyksiä parannettiin valokuituverkolla, mutta tietokoneille kirjautumisessa on edelleen ollut ongelmia. Esikoululaiset ovat toteuttaneet perinteiset koulujaksot ja tutustuneet kummioppilaiden ja opettajien avustuksella kouluun kahdella kahden viikon kestoisella koulujaksolla. Yhteistyö esikoululaisten kanssa on koettu hyväksi harjoitteluksi kouluun tutustumisen kannalta. Koulun kevätjuhlaan osallistui oppilaiden ja henkilökunnan lisäksi yhdeksäsluokkalaisten vanhempia, sekä useita alakoululaisten vanhempia. Kuusijuhla korvautui kaikille Kemijärven perusopetuksen oppilaille yhteisesti järjestetyllä jouluisella tanssiteatteriesityksellä. Van-

24 23 hemmille järjestettiin mahdollisuus osallistua oppilaiden kanssa yhteislaulutilaisuuteen. Syyslukukausi päätettiin yhteisellä hetkellä koulun salissa joululauluin ja kuuntelemalla joulusanoma kirkkoherra Pentti Tepsan kertomana. Kevään talviliikuntapäivä toteutettiin talvisodan muistohiihtona. Osa oppilaista hiihti lyhyemmän reitin ja kaikki halukkaat luokan oppilaista saivat osallistua hiihtoreitille Mäntyvaaraan asti luokan oppilaille järjestettiin lumirieha Pöyliövaarassa. Syksyllä järjestettiin koko koulun yleisurheilukilpailu urheilukentällä. Liikuntapäivät olivat kaikin osin onnistuneita. Keväällä lk:n oppilaat ja opettaja toteuttivat leirikouluretken Oivangille, mukana oli myös oppilaiden vanhempia. Koulupäivän jälkeen muutamat oppilaat ovat vielä jääneet jatkamaan päivää kerhoilun merkeissä; liikunta-, salibandy-, jalkapallo-, musiikki-, tekstiilityö- ja askartelukerhoissa. Piha-alue on edelleen todettu toimivaksi ja se on aktiivisesti käytössä, peliareena kesällä ja kaukalo talvella. Oppilaat ovat viihtyneet koulun pihalla niin vapaa-aikana kuin välitunneillakin. Voimme olla tyytyväisiä oppilaidemme aktiiviseen välituntitoimintaan. Liikkuva koulu hankkeen myötä on välituntitoimintaan saatu mm. välkkärit liikuttamaan oppilaita, lisää välituntivälineitä sekä erilaisia välituntitempauksia. Syksyllä Askel-hankkeen työntekijät ovat järjestäneet välituntikerhoja aktivoiden oppilaita ohjattuun välituntitoimintaan. Koulun yhteistyökumppaneina ovat toimineet monet paikalliset seurat ja yhdistykset, mm. palkinneet metsävisan parhaita oppilaita. Keväällä 2015 yläkoulun oppilaita osallistui Pelastakaa Lapset ry:n kanssa kansainväliseen yhteistyöprojektiin, joka liittyi lapsen oikeuksiin. Yhteistyön tuloksena järjestettiin valokuvanäyttely Kulttuurikeskukseen. Yhteistyö niin eri koulujen kuin muiden koulun kanssa yhteistyötä tekevien tahojenkin kanssa on sujunut hyvin. Oppilaita on osallistunut vertaistiedottajakoulutukseen ja vertaistiedottajat ovat kokoontuneet säännöllisesti.

25 Hillatien koulu Opetussuunnitelman toteutuminen Koulun opetus pohjautuu opetussuunnitelmaan, jota opettajat opetuksessaan noudattavat. Yksittäisten oppituntien ja koko koulun yhteisten tapahtumien toteuttamisessa on noudatettu opetussuunnitelman määräyksiä ja tavoitteita Kodin ja koulun välinen yhteistyö Kodin ja koulun välistä yhteistyötä on toteutettu monessa muodossa. Puhelinkeskustelut, Wilma-viestit, vanhempainvartit ja vanhempainillat ovat kiinteä osa koulun arkea. Kaikille vuosiluokille on ollut tarjolla vanhempainiltoja. Lisäksi luokanopettajat ja -valvojat tarjoavat huoltajille mahdollisuuksia henkilökohtaisiin tapaamisiin. Koulullamme toimii vanhempainneuvosto, jonka kokoontuminen viime vuosina on ollut epäsäännöllistä. Syksystä 2015 alkaen toimintaa pyrittiin vakauttamaan siten, että vanhempainyhdistystoiminta saisi säännöllisyyttä ja voimistuisi. Vanhempainneuvosto kokoontui sekä syys- että kevätlukukaudella. Vanhempainneuvosto osallistui koulun toiminnan suunnitteluun ja joskus myös toteutukseen Oppilashuolto Koulukohtaisen oppilashuoltoryhmän kokoontumisia on koulullamme säännöllisesti. Ryhmään kuuluvat rehtori, erityisopettajat, luokanopettaja/-valvoja, koulukuraattori sekä kouluterveydenhoitaja. Koulukohtainen oppilashuoltoryhmä keskustelee, suunnittelee ja arvioi oppilashuoltoon liittyvistä asioita. Oppilaskohtaisia asioita varten perustetaan tapauskohtaisesti oppilaskohtainen moniammatillinen asiantuntijaryhmä, jossa yksittäisen oppilaan asioita käsitellään. Tähän ryhmään pyydetään aina mukaan myös huoltaja ja oppilas. Oppilaskohtaisen ryhmän kokoontumisia on lähes viikoittain ja ne ovat lisääntyneet. Terveydenhoitaja on tavattavissa koululla kaksi kertaa viikossa, koulukuraattori kolmena päivänä viikossa.

26 25 Koulukuljetukset järjestetään joko taksilla tai paikallisbussien vakiovuoroilla yhteistyössä muiden koulujen kanssa. Koulukuljetuksen piirissä on vuoden 2015 aikana ollut keskimäärin 64 oppilasta (30%). Kouluruokailun toteutumiseen kiinnitämme huomiota päivittäin. Jokaiselle varmistetaan riittävä aika ruokailuun. Lisäksi huolehdimme siitä, että jokaisen oppilaan ruoka-annos on riittävän kokoinen ja se sisältää myös salaattia. Sekä ylä- että alakoulun ruokailutilanteet ovat rauhallisia. Peruskoululaiset ruokailevat päivittäin kahdessa vuorossa Erityistä Hillatien peruskoulu ja lukio muodostavat samassa kiinteistössä yhtenäisen opinpolun perusopetuksesta lukioon. Parhaimmassa tapauksessa sama opettaja voi opettaa oppilasta peruskoulun alimmilta luokilta aina lukion loppuun saakka. Tämä on etu sekä opiskelijalle että opettajalle. Ensimmäisenä vuotena samassa koulurakennuksessa olemme pyrkineet järjestämään myös peruskoulun ja lukion yhteistä toimintaa. Esimerkkeinä tästä ovat joulun alla järjestetyt Lucia juhla sekä joululaulutilaisuus. Tukioppilaat ja oppilaskunta järjestävät kouluvuoden mittaan useita kouluviihtyvyyttä ja yhteishenkeä korottavia tapahtumia. Näistä esimerkkeinä ovat ystävänpäiväjuhla ja väripäivät. Liikunnan valinnaisen aineen oppilaat 8. ja 9. luokalta järjestävät lukuvuoden aikana opettajansa johdolla kolme merkittävää liikuntatapahtumaa alaluokkien oppilaille. Loppukesästä on 5-6 -luokkien joukkuekilpailut yleisurheilussa, ennen joulua 5-6 -luokkien koripalloturnaus, helmikuussa 3-4 -luokkien salibandyturnaus ja keväällä luokkien temppuradat. Nämä tapahtumat ovat suunnattu kaikkien Kemijärven koulujen oppilaille ja niihin osallistutaan aktiivisesti Muuta Syyslukukauden alussa Hillatien koulukiinteistöön muutti lukio, jonka saapuminen muutti paljon koulun arkea. Tilaa on oppilasta kohden huomattavasti aiempaa

27 26 vähemmän, mutta peruskoulun 212 ja lukion 86 opiskelijaa sopivat tiloihin hyvin. Opettajien työskentelytilaa on hieman liian vähän. Peruskoululaisten arjessa lukion muutto näkyy seuraavasti: bussikuljetukset lähtevät Luusuantien varresta, ulkovälituntien määrä lisääntyi merkittävästi ja lukujärjestys vaihtuu aina jakson vaihtuessa. Erityisopetusta on tarjolla alakoululaille 24 tuntia viikossa ja yläkoululaisille 22 tuntia viikossa. Erityisopetuksen tarve on merkittävä ja tämänhetkisellä opettajatilanteella pystymme tarpeeseen vastaamaan. Tukiopetusta annetaan merkittävästi niin ala- kuin yläkoulunkin puolella. Peruskoulun päättötodistus annettiin keväällä nuorelle. 6.4 Sepänmäen koulu Opetussuunnitelman toteutuminen Opetussuunnitelman mukaiset tavoitteet saavutettiin hyvin. Kaikki oppilaat kuuluvat erityisen tuen piiriin ja siten opiskelevat HOJKSn mukaan, jolloin yksilöllisiin tarpeisiin pystytään vastaamaan niin oppimäärissä kuin sisällöissäkin sekä opetusjärjestelyissä. Koulun ulkopuolinen toiminta oli jälleen runsasta. Näin pystyttiin tarjoamaan oppilaille kasvun ja kehityksen kannalta merkittäviä tapahtumia niin liikunnan kuin kulttuurinkin (paikkakunnalla järjestetyt koululaiskonsertit, teatteriesitykset) saralla. Yhteistyö Särkelän koulun kanssa jatkui tiiviinä. Uimahallikäyntejä oli noin kerran kuukaudessa. Lisäksi luokkakohtaisilla retkillä tutustuttiin paikallisiin museoihin ja taidenäyttelyihin. Yläasteen oppilaat suorittivat TET-jakson viikon mittaisena ja osallistuivat Taksvärkkipäivään. Tällä kertaa tuotto ohjattiin MLL:n Kemijärven osastolle Kodin ja koulun välinen yhteistyö Kodin ja koulun välinen yhteistyö oli lähes päivittäistä reissuvihkojen, puheluiden ja tapaamisten muodossa. Myös Wilman käyttö tehostui yhteistyön välineenä. Vanhemmat osallistuivat lapsiensa HOJKSien laadintaan ja niiden vuosittaisiin tarkistusneuvotteluihin. Lisäksi

28 27 vanhemmat kutsuttiin järjestettyihin juhliin ja tapahtumiin. Vanhempainyhdistys toimi erittäin aktiivisesti järjestämällä leivonnaisten ja makeisten myyntiä ja näin saaduilla tuloilla tarjosi oppilaille mukavia tapahtumia koulutyön lomaan. Vanhempainyhdistys järjesti myös vanhempainkokouksen, jossa käsiteltiin sivistyslautakunnan koulua koskevaa päätöstä Oppilashuolto Oppilashuoltoryhmä kokoontui kuukausittain. Oppilashuoltoryhmässä opeteltiin uuden oppilashuoltolain mukaista työskentelyä hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistämiseksi ja ennaltaehkäisevänä toimintana. Lisäksi kutsuttiin ns. monialainen asiantuntijaryhmä käsittelemään yksittäisen oppilaan asioita. Kouluterveydenhoitajan vastaanotto koululla oli kerran viikossa. Laaja terveystarkastus, jossa myös koululääkäri on mukana, tehtiin viides- ja kahdeksasluokkalaisille. Koulukuljetukset järjestettiin mahdollisimman kustannustehokkaasti yhteistyössä muiden koulujen, varsinkin Särkelän koulun kanssa. Oppilaista n. 80 % kuuluu koulukuljetuksen piiriin, näistä kuudella on päätös erityiskuljetuksesta yksilöllisen tarpeen (vammaisuus, terveydentila, muu toimintarajoite) perusteella. Kouluruokailu järjestettiin aluekeittiö 1:n ruokalassa. Järjestely toimi hyvin, ruoka on maukasta, lämmintä ja sitä on riittävästi. Oppilaat nauttivat kovasti lounastaukoon kuuluvasta liikunnasta, kun siirryttiin koululta ruokalaan Erityistä KiVaKoulu toiminta jatkui aktiivisena koko koulussa. Sepänmäen koulu oli myös mukana Liikkuva koulu hankkeessa, jolla edistetään oppilaiden liikkumista niin koulupäivän aikana välitunneilla kuin myös vapaa-aikana. Yhteistyö eri sidosryhmien kanssa jatkui saumattomasti tukien ja rikastuttaen toimintaa. Seurakunnan työntekijät vierailivat kahdesti kuukaudessa aamunavauksen merkeissä ja pitivät rippikouluikäisille oppilaille info-tilaisuuksia. Yhteistyötä Särkelän koulun kanssa ylläpidettiin ja tiivistettiin. Näin valmistauduttiin koulujen yhdistymiseen alkaen. Henkilökunta kokoontui yhteisiin tilaisuuksiin, mm. OPS2016 työskentelyn merkeissä, tilaratkaisuja pohdittiin yhdessä ja muutenkin suunniteltiin tulevaa. Oppilaat vierailivat toistensa luona, esim. penkkaripäivänä ja Sepänmäen tou-

29 28 hupäivänä toukokuussa. Päivän toteutuksesta vastasivat MLL, nuorisotoimi, LAO:n parturi- ja kampaajaopiskelijat, Hillatien koulun valinnaisen musiikin bändi Due sekä Kehitysvammaisten tuki ry. Sepänmäen viimeistä kevättä juhlistettiin myös teatteriretkellä. Vanhempainyhdistys tarjosi matkan Rovaniemen teatteriin katsomaan Fedja-setä, kissa ja koira näytelmää. Sen jälkeen käytiin lounaalla ravintola Martinassa. Tästä lämmin kiitos vanhempainyhdistykselle. Kiitos myös vappuaaton elokuvatapahtumasta! Viimeisen yhteisen kevään innoittamina tehtiin myös yläkoululaisten musiikkiryhmien kanssa äänilevy Grande Finale, jonka välityksellä haluttiin kertoa haikeista tunteista, kun koulu lakkautetaan. Kevätretki tehtiin Ranuan eläinpuistoon. Vanhempainyhdistys oli jälleen panoksellaan mukana tässäkin; jokainen oppilas sai 5, jolla saattoi ostaa herkkuja karkkikaupasta. Työpaikkakokouksia pidettiin säännöllisesti, n. kerran kuukaudessa. Aamu- ja iltapäivähoitoa tarvitsevien oppilaittemme hoito järjestettiin koululla. Toiminnasta vastasivat koulunkäynninohjaajamme. Tähän satsattiin yhden ohjaajan työpanos aamulla ja iltapäivällä tarpeen mukaan. Koulun toimintaa arvioidaan jaksamisen, työhyvinvoinnin ja HOJKSien toteutumisen kautta. Arviointivälineenä käytössä on myös Kemijärven perusopetuksen laatukriteerit, joiden toteutumista arvioidaan toukokuussa. Asioihin pyritään vaikuttamaan välittömästi arjen käytäntöjä kehittämällä ja pieniin asioihin puuttumalla. Sepänmäen koulussa toimi oppilaskunta, joka osallistui myös aktiivisesti yhteisten tapahtumien suunnitteluun ja järjestämiseen. 7 Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta (APIP) Aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämisestä vastasi varhaiskasvatus. Toiminnan keskeisenä tavoitteena oli muun muassa kodin ja koulun kasvatustyön tukeminen, syrjäytymisen ennaltaehkäisy ja osallisuuden vahvistaminen. Toiminnan tavoitteena oli myös tukea lapsen tunne-elämän kehitystä ja tarjota mahdollisuudet osallistua ohjattuun toimintaan ammattitaitoisen ja tehtävään soveltuvan henkilöstön valvonnassa ja ohjauksessa. Aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestettiin Isokylän, Särkelän ja Hillatien kouluilla. Kaikkien aamu- ja iltapäivätoimintaan osallistuvien oppilaiden kanssa tehtiin yhteinen retki kanssa Tiedekeskus Pilkkeeseen Rovaniemelle. Retken rahoitti Metsäsäätiö.

30 29 Aamu- ja iltapäivätoiminnan henkilökuntaa osallistui Rovaniemellä järjestettyyn Hyvää mieltä yhdessä koulutukseen sekä Liikkuva iltapäivä- ohjaajakoulutukseen Kemijärvellä. Ohjaajakoulutuksen toteuttaja oli Valo- hanke. Koulutus jatkuu vuonna Aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajien kanssa on pidetty yhteisiä suunnittelupalavereja, joihin on osallistunut myös varhaiskasvatuspäällikkö. 7.1 Kallaa-Isokylän alue Alueen toiminta on järjestetty Isokylän koulun tiloissa. Toiminnassa on ollut 7 oppilasta. Aamupäivätoiminnasta ovat vastanneet Isokylän koulun koulunkäynninohjaajat. Toiminnassa on pidetty tärkeinä asioina turvallisuutta ja tapakasvatusta. Käytännössä näitä asioita ovat olleet muun muassa kunnioittaminen, hyvä käyttäytyminen, kannustaminen, auttaminen, itsensä rauhoittaminen, leikkiin mukaan ottaminen ja anteeksi pyytäminen. Toiminnassa on myös painottunut lasten omaehtoiset leikit, liikunta monissa muodoissaan sekä kädentaidot. Toimintaa on ollut sekä sisä- ja ulkotiloissa. Mieluista tekemistä on ollut ainakin legoilla leikkiminen, ulkoliikuntaleikit ja pelit, askartelu ja huovutus. Yhteistyötä vanhempien kanssa on tehty reppuvihkon välityksellä sekä puhelimitse. 7.2 Keskustan alue Keskustan alueen toiminta on järjestetty Hillatien koulun tiloissa. Toiminnassa on ollut keskimäärin 10 oppilasta. Aamupäivätoiminta on järjestetty Jyvälänpuiston päiväkodilla. Iltapäivisin on joskus menty Jyvälänpuiston päiväkodille leikkimään. Päiväkodilla toiminnasta on vastannut aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaaja. Haasteena syksyn toiminnassa oli henkilöstön vaihtuminen syksyn aikana. Syksyllä lapset tutustuivat uuteen ohjaajaan. Ulkoilu on ollut mieluista tekemistä. Legoilla rakentaminen ollut mieluista tekemistä, Star Wars legot ovat olleet erityisen mieluisia. Askarteleminen, hamahelmet, vesiväreillä maalaaminen, piirtäminen ja värittäminen sekä erilaiset pelit ovat myös olleet mieluista tekemistä. 7.3 Särkikankaan alue Särkelän aamu- ja iltapäivätoiminta on toiminut Särkelän koulun tiloissa. Syksyllä tapahtui muutto vanhan seminaarin koulun tiloista Lepistöntielle. Keväällä toiminta painottui liikuntaan, koska käytettävissä oli liikuntasali, joka oli ahkerassa käytössä. Lepistöntien tiloissa

31 30 toiminta on painottunut enemmän luovaan toimintaan kuten piirtämiseen ja värittämiseen. Kerran viikossa oli liikuntahallivuoro, jota on pyritty käyttämään. Toiminnassa on ollut 12 oppilasta. Ohjaajina ovat toimineet koulunkäynninohjaajat sekä aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaaja. Yhteistyö esiopetuksen kanssa on ollut tiivistä. Aamupäivätoiminnasta ovat vastanneet Särkelän koulun koulunkäynninohjaajat. 8 Kemijärven lukio 8.1 Opetussuunnitelman toteutuminen Lukion opetus perustuu opetussuunnitelmaan, jossa on määritelty tarkat sisällöt opetettaville kursseille. Opettajat ovat toteuttaneet opetuksen opetussuunnitelman mukaan. Lukuvuoden mittaan järjestetyillä erilaisilla tapahtumilla on tuettu opetussuunnitelmaan laadittuja tavoitteita. 8.2 Opiskelijahuoltoryhmän toiminta Koulukohtaisen opiskeluhuoltoryhmän kokoontumisia on koulullamme säännöllisesti. Ryhmään kuuluvat rehtori, vararehtori, koulukuraattori sekä kouluterveydenhoitaja. Ryhmää tullaan täydentämään vielä opiskelijakunnan edustajalla. Koulukohtainen oppilashuoltoryhmä keskustelee, suunnittelee ja arvioi opiskeluhuoltoon liittyvistä asioita. Opiskelijakohtaisia asioita varten perustetaan opiskelijakohtainen moniammatillinen asiantuntijaryhmä, jossa yksittäisen oppilaan asioita käsitellään. Tähän ryhmään pyydetään aina mukaan myös huoltaja ja itse opiskelija. Lukion terveydenhoitaja on tavattavissa koululla kerran viikossa, koulukuraattori kolmena päivänä viikossa. Lukiolaisia varten on varattu kolmas ruokailuvuoro klo

32 Erityistä Vuoden aikana muutto Hillatielle toi paljon ylimääräistä työtä ja painetta. Lukio kotiutui Hillatielle nopeasti ja sopii hyvin samaan kiinteistöön perusopetuksen kanssa, joskin ajoittain tulee tilanpuutetta. Yhteiselo perusopetuksen kanssa on sujunut kokonaisuutena hyvin. Hillatien peruskoulu ja lukio muodostavat samassa kiinteistössä yhtenäisen opinpolun perusopetuksesta lukioon. Parhaimmassa tapauksessa sama opettaja voi opettaa oppilasta peruskoulun alimmilta luokilta aina lukion loppuun saakka. Tämä on etu sekä opiskelijalle että opettajalle. Lukio valmistautuu syksyllä 2016 alkaviin sähköisiin ylioppilaskokeisiin, jolloin maantiedon, filosofian ja saksan kokeet ovat sähköisiä kokeita. Tämän jälkeen kokeet sähköistyvät 2-4 kokeen vuosivauhtia. Jotta sähköiset ylioppilaskokeet eivät ole opiskelijoille uutta, on sähköisiin kokeisiin pyritty valmistautumaan esittelemällä järjestelmää opiskelijoille ja pitämällä sähköisiä kokeita. Sähköisiä kokeita on pidetty parin vuoden aikana lähes kaikissa aineissa ja koulu on osallistunut vuoden 2015 aikana ylioppilastutkintolautakunnan järjestämään harjoituskokeeseen. Syksystä 2015 alkaen ylioppilaskokeet on järjestetty valtuustosalissa. Tämä siksi, että sähköisten kokeiden pitämiseen valtuustosalissa on valmis infrastruktuuri. Lisäksi ehdotonta hiljaisuutta ja rauhallista ympäristöä vaativien kokeiden järjestäminen olisi isossa kouluyhteisössä Hillatiellä vaikeaa. Opiskelijakuntatoiminta ja tukioppilastoiminta ovat Kemijärven lukiossa hyvin aktiivista. Opiskelijakunta julkaisee vuosittain omaa lehteä, Mäkärää. Tämän lisäksi opiskelijakunta ja tukioppilaat järjestävät kouluvuoden mittaan useita opiskelupäiviä virkistäviä tapahtumia, jotka omalta osaltaan parantavat yhteisöllisyyttä kouluyhteisössä. Esimerkkejä vuoden 2015 aikana järjestetyistä tapahtumista ovat mm. Kesä keskellä talvea päivä, penkkarit, Wanhojen päivä, yöjoulujuhla, taksvärkkipäivä ja uusien ykkösten ryhmäytymistapahtuma liikuntahallilla. Tukioppilaat hoitivat myös yhdeksäsluokkalaisten lukioon tutustumisen joulukuussa.

33 32 Lukio täytti vuonna vuotta. Tätä juhlittiin kulttuurikeskuksessa näyttävästi Opiskelijamäärät ( ), 1. vuositaso: 27 opiskelijaa, 2.vuositaso: 21 opiskelijaa, 3. vuositaso: 25 opiskelijaa ja 4. vuositaso: 1 opiskelija. Kaksoistutkintoa suorittavat 19 opiskelijaa. Ylioppilaat vuonna 2015; kevät ylioppilasta ja syksy 2015, 1 ylioppilas. 9 Vapaa-ajan toiminnot 9.1 Kirjasto Yleistä Kemijärven kirjastolaitokseen kuuluu pääkirjasto ja kirjastoauto Kyläluuta. Kirjasto palvelee kemijärveläisiä ja Kemijärvellä vierailevia asiakkaita. Kemijärven kirjasto kuuluu Lapin kirjasto ryhmään, jolla on yhteinen kirjastojärjestelmä ja asiakasverkkoliittymä. Lisäksi kaikkia maakunnan kirjastoja yhdistää kuljetuspalvelu, jota koordinoi Rovaniemen kaupunginkirjasto. Yhteistyö näkyy ensisijassa siinä, että asiakkaat saavat helposti ja edullisesti käyttöönsä muiden maakunnan kirjastojen aineistoja. Kemijärven kirjastossa oli vuoden aikana asiakaskäyntiä. Tarkemmat tilastot kirjaston toiminnasta 2015 ovat nähtävissä yleisten kirjastojen valtakunnallisessa tilastotietokannassa alkuvuonna 2016: Kirjastoon hankittiin uusi palvelutiski loppuvuonna. Hankintaprosessi aloitettiin jo vuoden alussa. Suunnitteluun pyydettiin mukaan sisustussuunnittelija Kirsti Kata. Hän teki suunnitelman tiskistä ja sen sijoituspaikasta yhdessä henkilökunnan kanssa. Tiski asennettiin marraskuussa ja samassa yhteydessä uudistettiin sisäänkäynnin tiloja muutenkin. Vuoden aikana uudistettiin myös kirjaston koulutustila. Luokka suunniteltiin yhdessä kansalaisopiston, tietohallintopäällikön ja kaupungin teknisen toimen kanssa toimivammaksi. Hillatien koululta saatiin koululta poistetut pöydät. Luokkaan hankittiin uusien pöytäkoneiden lisäksi kannettavia koneita, jotta siellä voidaan järjestää koulutuksia myös isommille ryhmille. Lisäksi kirjaston henkilökunnan keittiön kaapisto ja tiskipöytätaso uusittiin kesällä

34 Hankkeet Kirjastossa on järjestetty vuoden aikana yleisötilaisuuksia, näyttelyitä ja kirjastonkäytön opetusta. Kirjastossa jatkui vuonna 2014 alkanut Ikäihmiset ja tietotekniikka hanke, jossa suunnitellaan ja toteutetaan ikäihmisille soveltuvia opastuksia Hanke toteutetaan yhteistyössä Kemijärven kansalaisopiston kanssa ja sen rahoittaa Lapin AVI. Työpajoja tarjottiin tänä vuonna myös kansalaisopiston toiminta-alueella sijaitseville muille kunnille, Pelkosenniemelle ja Savukoskelle. Henkilökunta on päivittänyt osaamistaan hankkeen rahoituksella, jotta asiakkaille pystytään tarjoamaan ajanmukaista opastusta. Asiakkailta onkin tullut paljon kiittävää palautetta hankkeessa järjestetyistä opastuksista. Vuoden aikana tehostettiin yhteistyötä koulujen kanssa. Kirjojen lukeminen ei ole enää itsestäänselvyys, ja siksi tarvitaan lukemisharrastusta edistävää palvelua. Esimerkiksi kirjavinkkaus on lukemaan houkuttelua, jossa kirjaston työntekijä tutustuttaa ja suosittelee valitsemiaan kirjoja. Kouluille tarjottiin erilaisia kirjavinkkauksia, jotka toteutettiin yhteistyössä Rovaniemen kaupunginkirjaston kanssa. Ensimmäisen kerran kokeiltiin mm. virtuaalivinkkausta, jossa kirjavinkkari Rovaniemen kirjastosta välitti kirjavinkkauksen lync-videon välityksellä Kemijärven kirjastossa olevalle koululuokalle. Kouluille tarjottiin myös kirjailijavierailuita, minkä mahdollisti Lapin AVI:n rahoittama hanke. Hanke toteutettiin yhteistyössä Inarin ja Sallan kirjastojen kanssa. Kirjastossa otettiin käyttöön elokuussa kuntalaisten sähköinen asiointipaikka Virtu-piste, jota hallinnoi Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus. Virtu siirrettiin kirjastolle Metsämiehentien avokuntoutusyksiköstä, jonne se ei enää soveltunut teknisesti. Asiakaskäytön lisäksi Virtu-pisteen videoneuvottelulaitteistoa on hyödynnetty henkilökunnan koulutuksissa Henkilöstö Kirjaston henkilöstömäärä oli edellisvuoden mukainen. Kirjastonjohtaja on hoitanut kulttuurisihteerin tehtäviä oman työnsä ohella vuodesta Yhden kirjastovirkailijan nimike muutettiin loppuvuonna kirjastonhoitajaksi vastaamaan paremmin toimenkuvaa. Tämän jälkeen kirjastossa työskentelee kirjastonjohtaja, kaksi kirjastonhoitajaa, kolme kirjastovir-

35 34 kailijaa, kirjastoautonkuljettaja ja osa-aikainen kanslisti. Kesällä kirjastossa työskenteli koulunkäynninohjaaja väliaikaisella sisäisellä siirrolla koulujen loman aikana. Kirjaston henkilökunta osallistui vapaa-ajan tulosalueen TYHY-päivään, joka vietettiin toukokuussa Sallassa. Päivän ohjelmaan kuului käynti keilahallissa, tutustuminen Sallan kirjaston uuteen omatoimilehtisaliin ja ulkoilua Sallan Poropuiston alueella. Lokakuussa henkilökunta kävi Helsingin kirjamessuilla sekä tutustumassa Kansalliskirjastoon ja Helsingin yliopiston kirjaston Kaisa-taloon. Vuoden aikana kirjastossa on ollut kolme henkilöä työkokeilussa eri organisaatioiden kautta ja yksi henkilö on suorittanut kirjastossa yhdyskuntapalvelun Kirjastoauton käyttöönotto Uusi kirjastoauto otettiin käyttöön alkuvuonna Hankinta tapahtui edellisen vuoden lopulla ja ensimmäiset reitit kirjastoauto ajoi tammikuussa. Käyttöönottojuhlassa julkistettiin kirjastoauton nimi Kyläluuta, jonka sivistyslautakunta oli valinnut asiakkaiden nimiehdotusten joukosta. Kirjastoauton käyttöönotto kiinnosti ihmisiä, juhlassa paikalla oli odotettua enemmän asiakkaita ja yhteistyökumppaneita. Kirjastoautoon on pyritty saamaan monipuolista toimintaa. Paikallisille yhdistyksille on tarjottu kirjastoautoa tilana järjestää tapahtumia ja tiedotusta. Sydän- ja reumayhdistykset ovat olleet mukana kirjastoauton reiteillä omina teemapäivinään ja kirjastoauto osallistui kesällä Luusuan kyläseuran järjestämään puolimaratontapahtumaan. Lisäksi kirjastoauto toimi edelleen vaaliautona vuoden 2015 eduskuntavaaleissa. 9.2 Kulttuuritoimi Yleistä Kulttuuritoimi tuottaa kulttuuripalveluja Kemijärven kaupungille yhteistyössä eri tahojen kanssa ja tukee kulttuurityötä tekeviä yhdistyksiä. Kulttuuritoimeen kuuluu myös mediapajatoiminta, joka tuottaa kuvaus- ja muita AV-palveluita kaupungille ja yksityisille toimijoille. Mediapaja on sulautettu kulttuuritoimeen eikä sillä ole enää omaa kustannuspaikkaa kuten aikaisempina vuosina. Juhlahuoneisto Puustellin vuokrasopimus päättyi

36 Henkilöstö Kulttuuritoimessa työskentelee 3 vakinaista työntekijää. Kulttuurisihteerin tehtäviä on hoitanut kirjastonjohtaja 50 %:n osuudella oman työnsä ohella helmikuun lopusta lähtien koko vuoden. Kesällä oli koululaisia näyttelyvalvojina kulttuurikeskuksessa kolme kesätyöntekijää ja Puustellin näyttelyhallin sekä juhlahuoneiston valvojina neljä kesätyöntekijää. Kotikiekerön ylläpitämälle Kotiseutumuseolle palkattiin lisäksi kaksi kesätyöntekijää Avustukset, apurahat ja kulttuuripalkinto Avustuksiin oli käytettävissä , josta Kemijärven Kotikiekerö ry:n osuus myönnettiin kotiseutumuseon käyttökuluihin ja lisäksi kesätyöntekijän palkkaamiseen. Loput budjetoidusta summasta eli jaettiin kohdeavustuksina 10 yhdistykselle tai yhteisölle. Taiteilija-apurahaa haki 3 hakijaa, joiden kesken jaettiin apuraha. Vuoden 2015 kulttuuripalkinto myönnettiin R3bels-yhtyeelle Poimintoja muusta toiminnasta Vuoden aikana järjestettiin runsaasti kulttuuritapahtumia, joissa kaupungin kulttuuritoimi oli joko tilaajana tai yhteistyökumppanina tarjoten tiloja ja muita palveluita. Paikalliset näyttämötaiteen yhdistykset varasivat tiloja ahkerasti harjoituksia ja esityksiä varten. Kulttuuritoimi tilasi esityksiä päiväkotien ja koulujen oppilaille. Tavoitteena oli tarjota vuoden aikana jokaiselle vuosiluokalle ainakin yksi teatteriesitys. Näyttelytilassa oli vuoden aikana 12 näyttelyä. Kahviota puolestaan varasivat järjestöt omia tilaisuuksia varten. Vuoden aikana varauksia ja kulttuuritilaisuuksia olikin runsaasti. Tilavarauksia kertyi 405 ja kulttuuritilaisuuksia oli yhteensä 137. Kulttuurikeskuksessa oli kävijöitä vuoden aikana noin henkeä. Puustellin vuokrasopimus päättyi kesäkuussa 2015, siihen mennessä Puustellissa oli 4 varausta.

37 36 Kävijät Kulttuurikeskuksessa ja kulttuuritoimen järjestämissä tilaisuuksissa Kulttuurikeskus SALI KAHVIO NÄYTTELYKÄVIJÄT MUUT YHT (arvio) TILAISUUDET Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Yhteensä Liikuntatoimi Henkilöstö Liikuntatoimen henkilöstömäärä (toimet ja virat) oli edellisvuosien mukainen. Kylpylä uimahalli Poukaman palveluista vastasi kaksi kassatyöntekijää, kaksi uinninvalvoja-opettajaa, uinninopettaja ja erityisryhmien liikunnanohjaaja. Hallinnosta ja Kemijärven Jäähalli Oy:n toimitusjohtajan tehtävistä vastasi liikuntasihteeri Kylpylä-uimahalli Poukama Poukaman kävijämäärä oli aivan edellisvuoden mukainen, käyntikertoja kertyi kpl (v kpl, v ). Vilkkain kuukausi oli marraskuu, jolloin käyntikertoja kertyi kpl (v tammikuu kpl). Tammi-, helmi- ja huhtikuun käyntikerrat ylittivät myös rajan. Kylpylä uimahalli Poukama oli avoinna seitsemänä päivänä viikossa ja oli suljettu lomien ja vuosikunnostuksen vuoksi (v välisen ajan).

38 37 Poukamassa järjestettiin lapsille 12 uimakoulua (v kpl), joista kaksi Savukosken kunnan nuorille ja niihin osallistui yht. 109 henkilöä (v henkilöä). Kemijärven kaupungin alakoulun oppilaat osallistuivat edellisten vuosien tapaan uinninopetukseen; 1-2 luokat 8 kertaa, 3-4 luokat 6 kertaa ja 5-6 luokat 4 kertaa, mitkä ovat myös SUH:n suositusten mukaiset määrät opetuskertoja lukuvuoden aikana. Uinninopetusta annettiin lisäksi Pelkosenniemen, Posion ja Savukosken oppilaille, yht. 482 käyntiä (v kpl). Poukama osallistui Suomen Uimaliiton järjestämään valtakunnalliseen ui kesäksi kuntoon - kampanjaan maaliskuun ajan ja siihen ui kilometrejä edellisvuoden tapaan hieman yli kaksisataa kemijärveläistä kuntouimaria. Poukama sijoittui neljänneksi keskisuurten hallien sarjassa. Erityisryhmien liikunnanohjaajan ja uinninopettajan ryhmäkuntoutuksista kertyi käyntikertaa (v kpl), liikunnanohjaajan ryhmät (v kpl) ja uimaopettajan naisten vesijumpparyhmät 638 käyntikertaa (v kpl). Pelkosenniemen ja Savukosken kunta ostivat asukkailleen erityisryhmien kuntoutusta kerran viikossa tammitoukokuun ja syys-joulukuun aikana edellisvuoden mukaisesti. Asiakasturvallisuuden parantamiseksi hallille hankittiin syksyllä defibrillaattori, millä voidaan elvyttää sydämenpysähdyksen saanutta henkilöä Liikuntahalli Liikuntahalli monipuolisena urheilu ja kuntoilupaikkana oli avoinna yleisölle ja kouluille viitenä päivänä viikossa ma - pe klo Viikonloppuisin hallia käyttivät muutamat urheiluseurat ja erillistapahtumat. Halli oli suljettuna yleiseltä käytöltä toukokuun lopusta syyskuun alkupuolelle. Liikuntahallin käyttötuntimäärä (varatut vuorot, erillistilaisuudet ja koulukäyttö) nousi edellisvuodesta selvästi, käyttötunteja kertyi kpl (v kpl). Käyttötuntimäärän nousu johtui iltakäyttövuorojen lisääntymisestä, missä oli osatekijänä turvapaikanhakijoiden loppuvuoden hallivuorot. Liikuntahallin iltavalvontapalvelu ma-pe klo ostettiin edellisvuosien tapaan kemijärveläisiltä urheiluseuralta 10 :n tuntihintaan (nuorisotilan ollessa avoinna 15 /tunti). Valvontaan osallistui kuusi urheiluseuraa (v kpl).

39 38 Nuorisotoimi piti Särkikankaan nuorisotilaa (hallin kahviotila) avoinna kevät- ja syyskaudella kahtena päivänä viikossa yht. 8 tuntia Muu toiminta Urheiluseurojen perusavustusta sai neljätoista seuraa yht (v seuraa/ ). Kemijärven Jäähalli Oy:lle myönnettiin toiminta-avustusta (v ). Sivistyslautakunta myönsi Anniina Lahdelle 670 :n ja Marika Oikariselle 340 :n urheilustipendin. Anniina voitti SM-kultaa naisten sarjan kumpare- ja parikumparelaskussa Rukalla ja Marika saavutti SM-pronssia v Vierumäellä käydyssä N24-sarjan 10m ilmakivääri 40 ls-kilpailussa. 9.4 Nuorisotoimi Yleistä Nuorisotyön tavoitteena on tukea lasten nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Kärkitavoitteena vv osallisuus, yhdenvertaisuus ja arjenhallinta Henkilöstö Nuorisotoimen henkilöstöön kuuluivat nuorisosihteeri, nuoriso-ohjaaja sekä etsivä nuorisotyöntekijä. Etsivä nuorisotyöntekijä määräaikaisessa työsuhteessa ja Työkokeilussa oli nuori ajalla sekä Kaupungin kesätyöllistämisohjelman kautta oli palkattuna yksi nuoriso-ohjaajaa kesäkuun ajan Nuorisotilat Kulttuurikeskuksen nuorisotila Kämppä oli vuoden aikana avoinna ke - to klo 15 20, pe - la klo ja su klo Kesäkuussa nuorisotyön painopiste oli leiri- ja retkitoiminnassa ja silloin nuorisotila oli muusta käytöstä suljettuna. Heinäkuussa tila oli kiinni vuosilomien vuoksi. Kävijöitä oli vuoden aikana 4 750, joista perhekahvilan kävijöitä 565 ja

40 39 muita ulkoisia käyttäjiä 470. Nuorisotilan iltakäyttäjiä oli keskimäärin 25 kävijää illassa, aukiolopäiviä 148. Nuorisotilojen uutena toimintana etsivän nuorisotyö aloitti nuorten matalan kynnyksen kohtaamispaikka Cafe Cappuccinon. Cafe Cappuccino on avoinna tiistaisin 17 vuotta täyttäneille nuorille. Nuorisotoimen kulttuurinen nuorisotyö vahvistui, Kemppa kuuluu ja KemppaTsemppaa hankkeiden työpaja- ja leiritoimin kautta. Leirit ja työpajat pidettiin nuoriso- ja kulttuuritoimentiloissa. Liikuntahallin nuorisotila oli avoinna kahtena iltana viikossa, ma - ti klo Suljettuna nuorisotila oli touko elokuun ja joulukuun. Kävijöitä oli vuoden aikana 690, keskimäärin 17 kävijää päivässä. Päivisin tila on eri toimintaryhmien käytössä. Kallaanvaaran Kutteria on pidetty vapaaehtoisvoimin avoinna jo viiden vuoden ajan. Kävijöitä oli vuoden 2015 aikana 900 Kävijöiden ikähaarukka 7 vuodesta 65 -vuoteen. Tökärin bänditilan kävijämäärä oli 547. Tilan käyttäjät vastaavat harjoittelutilan kunnosta. Nuorisotoimi on hankkinut tilaan perusbändisoittimet Hankkeet Etsivä nuorisotyö käynnistyi Kemijärvellä Opetus- ja kulttuuriministeriöltä vuosittain haettava ja saatu erityisavustus (v ) on voitu käyttää ensisijaisesti kahden etsivän nuorisotyöntekijän palkkaukseen, työnohjaukseen ja koulutukseen. Toisen työntekijän vaihtuvuuden vuoksi paikka oli täyttämättä Etsivä nuorisotyön päällimmäisenä tavoitteena on tukea alle 29 -vuotiaita nuoria, jotka ovat koulutuksen tai työmarkkinoiden ulkopuolella ja tarvitsevat yksilöllistä tukea saavuttaakseen tarvitsemansa palvelut. Vuoden 2015 aikana etsivä nuorisotyö tavoitti 65 nuorta, iältään vuotiaita. Toimiva verkostoyhteistyö ja yhteiset toimintamallit mahdollistavat nopean avun saamisen nuorelle. Uutena toimintamuotona etsivä nuorisotyö avasi keväällä 2015 matalan kynnyksen kohtaamispaikka Cafe Cappuccinon. Paikka on 17 vuotta täyttäneille nuorille. Cafe Cappuccino oli avoinna keväällä maanantaisin kulttuurikeskuksen nuorisotilalla ja torstaisin liikuntahallin nuorisotilalla. Syksyllä toimintaa jatkettiin vain kulttuurikeskuksen nuorisotilalla. Koh-

41 40 taamispaikka tavoitti kevään ja syksyn aikana noin 130 nuorta. Lapin aluehallintovirasto myönsi hankerahaa kohtaamispaikan käynnistämiseen. KemppaTsemppaa hankkeella haluttiin taide-, seikkailu- ja draamapedagogiikan keinoin saada lapset ja erityisesti pojat osalliseksi kulttuurisesta nuorisotyöstä. Hankkeen kohderyhmänä olivat 9-12 vuotiaat lapset. Hanke toteutettiin yhteistyössä nuorisotoimen, kansalaisopiston sekä alueen peruskoulujen kanssa. Hanke aloitettiin kesäleireillä ja jatkettiin Meidän kaupunki työpajapäivillä (8 kpl) ja yöleireillä ( 4 kpl). Hanke päättyi yhteiseen juhlavaan loppugaalaan ja taidenäyttelyyn. Taidenäyttelyssä olivat esillä hankkeen aikana työstetty materiaali. Hankkeeseen saatiin avustusta Lapin aluehallintavirastolta Hanke päättyi Kemppa kuuluu hankkeessa jatketaan edellisestä hankkeesta saatuja hyviä kokemuksia. Kohderyhmä ovat vuotiaat lapset, jotka halutaan saada osalliseksi kulttuurisesta nuorisotyöstä soveltuvan draaman, vaikuttavan sarjakuvan sekä radio- ja lehtityöskentelyn keinoin. Työskentely aloitettiin lokakuussa 4. ja 5. luokkalaisten kuunnelma - äännelmä työpajoilla. Työpajoissa työstettiin äänimaailmaa sanomalehtikuvien pohjalta. Työpajat jatkuvat keväällä 2016 seinäsarjakuvateemalla, yöleireillä sekä yhteisellä lopetuspäivällä. Hanke toteutetaan yhteistyönä nuorisotoimen ja kansalaisopiston sekä alueen alakoulujen, paikallislehden ja videopajan kanssa. Hankerahoituksen (6 000 ) avulla leirimaksut voidaan pitää kohtuullisina ja lisäksi rahoitus mahdollistaa teemaohjaajien palkkaamisen. Kemppa tiedottaa hankkeella halutaan kehittää Kemijärvelle toimiva vertaistiedotustoimintamalli. Vertaisnuorisotoiminta on nuorten tieto- ja neuvontatyön toimintamalli, jossa nuorten osallisuus on vahvasti mukana. Lähtökohtana Kemppa tiedottaa -hankkeelle oli nuorten itsensä ideoima toimintamalli. Hanke aloitettiin yhteisellä starttityöpajalla syyskuussa, johon osallistuivat yläkouluilta valitut vertaistiedottajat. Koulutuksessa luotiin pohja Kemijärven nuorisotiedotukselle. Koulutuksen jälkeen nuoret vertaistiedottajat ovat toimineet kouluillaan nuorille suunnatun tiedon ja tapahtumien välittäjinä. Hanke sai opetus- ja kulttuuriministeriöltä valtionavustusta

42 Nuorisoneuvosto Nuorisoneuvoston kahdestoista toimintakausi päättyi 15. lokakuuta Nuorisoneuvoston tarkoituksena on sääntöjen mukaan tarjota Kemijärveläisille nuorille; mahdollisuus olla mukana kunnallisessa päätöksenteossa, edistää nuorten osallistumis-, vaikuttamis- ja toimintamahdollisuuksia Kemijärvellä, olla nuorten vaikuttamiskanava heitä koskevissa asioissa kaupungin päätöksenteossa ja kannustaa nuoria osallistumaan ja vaikuttamaan yhteiskunnallisiin asioihin. Nuorisoneuvosto kokoontui keskimäärin kerran kuukaudessa kouluvuoden aikana. Nuorisoneuvostolla on edustus sivistyslautakunnassa, sosiaali- ja terveys-, sekä teknisessä lautakunnassa puhe- ja läsnäolo-oikeudella. Nuorisoneuvosto toimiin hyvänä viestin välittäjänä nuorten asioissa nuorten, koulun, lautakuntien ja nuorisotyön välillä. Kemijärven nuorisopassi toteutettiin yhdeksännen kerran. Passilla sai alennuksia paikallisiin liikkeisiin, elokuva- ja uimahallikäynteihin Nuorisoyhdistysten ja nuorten toimintaryhmien toiminnan tukeminen Talousarvioon varattu avustusmääräraha jakautui kolmen nuorisoyhdistyksen; Kemijärven Tunturitytöt ja pojat ry., Kostamon nuorisoseura ry, Kemijärven Perhokalastajat ry/nuorisojaosto ja kahden toimintaryhmän kesken; Lukion oppilaskunta ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton Kemijärven yhdistys ry./perhekahvitoiminta Nuorisotapahtumat Vuoden aikana järjestettiin 52 kpl lapsille ja nuorille suunnattuja tapahtumia tai tilaisuuksia, nuorisotoimen omana tapahtumana tai yhteistyössä eri nuorten parissa toimivien tahojen kanssa. Nuorten kansalaisraati järjestettiin kolmannen kerran. Raadin aiheena vuonna 2015 oli nuorten vapaa-aika. Raadissa nuoret toivat esille toiveita ja epäkohtia nuorille suunnatusta vapaa-ajantoiminnasta. Raadissa olivat edustettuna yläkoulut, lukio ja ammattiopisto. Nuorten laatima julkilausuma luovutettiin valtuutetuille ja päättäjille.

43 42 Nuorisotoimi osti Kemijärven Pallo -55 ry:ltä salibandykerhotoiminnan järjestämisen. Kerhoja toimi Isokylän- ja Hillatien kouluilla sekä liikuntahallilla, kerhoja yhteensä kahdeksan. Kerhot osallistuivat Lappi-Cup turnauksiin(4). Kerho-ohjaajille järjestettiin viikonlopun kestävä ohjaajakoulutus ja kohdennettu EA kurssi. LaNi pelitapahtumia järjestettiin 3 kertaa. Tapahtuma kesti 1 2 vuorokautta. Tapahtumiin oli K15 ikäraja. Uutena toimintana nuorisotoimi oli mukana järjestämässä graffiti maalaustapahtumia. Keväällä graffiti työpaja pidettiin Kuumaniemen koululla. Graffiti työpaja oli osa Uusi paikallisuus hanketta. Teemaa jatkettiin syksyllä, jolloin keskikaupungin alikulkusillan seinämät toimivat graffitimaalauksen kohteena. Lupa maalaamiseen saatiin Lapin aluehallintovirastolta. Seinämät toimivat jatkossa luvallisena maalausseinänä, eli jokainen voi mennä ja maalata edellistä paremman kuvan seinämiin Kansainvälinen toiminta Sobetsu 2015 ryhmä aloitti maaliskuussa 2014 matkakassan kartuttamisen ja syyslomalla 2015 matka Sobetsuun toteutettiin. Matkalle osallistui 12 nuorta ja kaksi aikuista. Nuorisotoimi toimi ryhmän koollekutsujana ja vastasi matkajärjestelyistä. 10 Kemijärven kansalaisopisto 10.1 Yleistä Kemijärven kansalaisopisto on kunnallista palvelua toteuttava vapaan sivistystyön aikuisoppilaitos, joka tarjoaa kuntalaisille tietoja, taitoja ja virikkeitä yksilön omaehtoiseen persoonallisuuden kehittämiseen ja toimimiseen yhteiskunnan jäsenenä. Kansalaisopisto toteuttaa myös taiteen perusopetusta, tarvittaessa avoimen yliopiston ja ammattikorkeakoulun opetusta, hanketoimintaa sekä rajoitetusti maksupalvelukoulutusta. Kansalaisopiston toimintaalue on Kemijärven kaupunki sekä Pelkosenniemen ja Savukosken kunnat Määrällinen kehitys Vuonna 2015 toteutui yhteensä 8354 opetustuntia, mikä on ennakoitua jonkin verran vähemmän. Toteutuneita kursseja tai luentotilaisuuksia oli yhteensä

44 Kemijärvellä pidettiin 6471 opetustuntia 281 kurssilla, Pelkosenniemellä 1311 opetustuntia 52 kurssilla ja Savukoskella 572 opetustuntia 28 kurssilla. Kemijärvellä taiteen perusopetuksessa toteutui 210 opetustuntia. Koko opiston kurssiopiskelijamäärä yhteensä 4153 oli keskimääräisellä tasolla. Kemijärvellä opiskeli 3501 (miehiä 851), Pelkosenniemellä 400 (miehiä 108) ja Savukoskella 252 (miehiä 51). Rekisteröityjä opiskelijoita oli 1840 (henkilö kerran laskettuna), joista Kemijärvellä 1533, Pelkosenniemellä 170 ja Savukoskella 137. Miesten osuus rekisteröidyistä netto-opiskelijoista oli 29 % Opetussuunnitelman toteutuminen Opetussuunnitelma toteutui pääpiirteittäin ennakoidusti. Peruuntuneita kursseja oli kaikissa osastoissa. Keskeisin aineryhmä oli käden taidot (3681 opetustuntia / 1106 opiskelijaa), sitten liikunta ja urheilu (1586 / 1567), kuvataiteet (908 / 260), musiikki (602 / 242), kielet (432 / 158), tietotekniikka (242 / 133), esittävä taide ja kirjallisuus (281 / 74). Avoimen yliopiston erityismuodossa Ikääntyvien yliopistossa järjestettiin Kemijärvellä yhteensä 8 luentokertaa (joista 6 videoluentoa), joissa oli yhteensä 121 opiskelijaa. Pelkosenniemen 7 videoluennolla oli yhteensä 23 osallistujaa ja Savukoskella 4 videoluennolla 7 osallistujaa. Ikäihmisille ja erityisryhmille suunnattuun koulutustarjontaan kiinnitettiin edelleen erityistä huomiota, josta esimerkkeinä Kemijärvellä kurssit elinkaaritalon, palvelukeskusten sekä laitoshoidon asiakkaille. Hyvinvointia ja terveyttä painotettiin myös edelleen opetustarjonnassa, josta voidaan mainita Christer Sundqvistin ravinto- ja terveysluennot Tilat Opetusta annettiin 55 eri toimipaikassa. Pääosa opetustunneista oli toimivilla kouluilla ja Kemijärvellä oli paljon tunteja myös Vapaudenkadun toimitalolla. Vuokrattuja tiloja oli joka kunnassa. Opintoryhmät jatkoivat Kemijärvellä lakkautetuista kouluista Tohmossa,

45 44 Soppelassa (keväällä), Kostamossa, Levärannalla, Lehtolassa, Luusuassa. Pelkosenniemen alakoululla ja Savukosken Martilla (keväällä). Lisäksi kurssitilaa vuokrattiin Lapin ammattiopistolta. Opetustoimintaa toteutettiin kylissä, jos tilat ja opettaja saatiin järjestettyä. Lakkautettujen koulujen lisäksi toimintaa oli joka kunnassa kyläseurojen (esim. Juujärvi, Kairala ja Tanhua), taloyhtiöiden yms. tai yksityisten tiloissa Yhteistyö eri sidosryhmien kanssa Kurssisuunnittelussa ja toteutuksessa on tehty yhteistyötä alueen eri yhdistysten, kylätoimikuntien ja yhteistyökumppaneiden kanssa (esim. Työnhakijoiden yhdistys, Koillis-Lapin Mielenterveysseura, SPR, Vastaanottokeskus, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Tunturila, Kemijärven taideyhdistys, Itä-Lapin työhönvalmennussäätiö, Taiteilijaresidenssi, eläkeläisyhdistykset ja kyläyhdistykset, Lapin opistopiiri, Kemijärven riistanhoitoyhdistys ry). Ikääntyvien yliopisto yhteistyötä on tehty Lapin yliopiston avoimen yliopiston ja Lapin kesäyliopiston kanssa. Yhteistyö alueen oppilaitosten ja muun sivistystoimen kanssa (kuten kulttuuri-, liikunta-, nuoriso- ja kirjastotoimet) on ollut luontevaa ja toimivaa. Kansalaisopiston kursseja on osin voitu käyttää myös toisen asteen valinnaisina kursseina. Yhteistyötä on tehty myös eri hankkeiden kanssa. Opettajien koulutuksessa korostui yhteistyö Lapin opistopiirin kanssa. Työmarkkinatuella tai peruspäivärahalla olevat saivat edelleen 50 %:n alennuksen kurssimaksuista Laatu- ja hanketoiminta Kansalaisopiston omaan laatu- ja kehittämishankkeeseen (Muuttajat mukaan) saatiin kalenterivuonna opetushallituksen erityisavustusta. Opintosetelihankkeessa jaettiin 8 :n opintoseteleitä hankkeen kohderyhmäläisten (lähinnä työttömät ja eläkeikäiset) kurssimaksujen alentamiseen. Opintoseteleitä käytettiin yhteensä 472, joista Kemijärvellä 383, Pelkosenniemellä 49 ja Savukoskella 40. Opiston omaa Caf-laatuarviointia päivitettiin ja esiin nostettiin kehittämisalueita.

46 Henkilöstö Kansalaisopistolla oli päätoimista henkilökuntaa vuoden alusta 5 henkilöä. Tuntiopettajia ja luennoitsijoita oli yhteensä 86. Tuntiopettajien tunnit mukaan lukien ja henkilötyövuosiksi muutettuna opistossa työskenteli yhteensä noin 14 työntekijää. Päätoimista henkilöstöä ja osa tuntiopettajista on osallistunut omaan työalaansa liittyviin koulutuksiin, joita ovat järjestäneet kansalaisopisto sekä lähinnä Lapin opistopiiri ja sen jäsenopistot Osaava-hankkeillaan. Opettajat ovat voineet myös osallistua opiston ensiapu- ja tietotekniikkakoulutuksiin. Kulttuurikeskuksessa toteutettuun henkilöstön koulutus- ja virkistyspäivään kesäkuun alussa osallistui 35 henkilöä. Samassa yhteydessä vietettiin rehtorin eläkkeellelähtöä Talous Varsinaisen toiminnan valtionosuutta saatiin 7053 opetustuntiin. Annetuissa talousraameissa pysyttiin. Asukasmäärään suhteutettuna opetusta toteutettiin eniten Pelkosenniemellä Muuta Kansalaisopisto näkösillä -päivien kevätnäyttely ( ) ja opintoryhmät esiintyvät iltapäivän (25.4.) kaksi näytöskertaa Kemijärven kulttuurikeskuksessa vetivät jälleen laajalti yleisöä. Kävijämääräksi arvioitiin yli Näkösillä päivät järjestettiin Kemijärven, Pelkosenniemen ja Savukosken osastojen yhteisenä tapahtumana. Lukuvuoden aikana eri opintoryhmät järjestivät lisäksi omia näyttelyitä, konsertteja ja näytöksiä.

47 46 11 Koillis-Lapin musiikkiopisto 11.1 Yleistä Koillis-Lapin musiikkiopisto on yleissivistäviin oppilaitoksiin kuuluva musiikkioppilaitos, joka järjestää taiteen perusopetuksen laajan oppimäärän mukaista opetusta toimintaalueellaan. Opetuksen tavoitteena on kehittää valmiuksia luovaan ja monipuoliseen musiikin harrastamiseen ja esittämiseen ja antaa valmiudet alan ammattiopintoihin. Musiikkiopisto hyväksyttiin lakisääteisen valtionosuuden piiriin vuonna Opetusministeriön myöntämän järjestämisluvan mukaisesti kunnat, joissa opetusta järjestetään, ovat Kemijärven kaupunki sekä Pelkosenniemen, Sallan ja Savukosken kunnat. Kuntien välinen uusi sopimus tuli voimaan Toiminta Vuoden 2015 aikana annettiin musiikkiopiston perustasolla, opistotasolla sekä musiikin varhais-kasvatuksessa ja tanssissa yhteensä 9317 tuntia opetusta, joka on edellistä vuotta hieman vähemmän. Kemijärvellä opetustunteja pidettiin yhteensä 6503 tuntia. Pelkosenniemellä toteutui 596, Sallassa 1599 tuntia ja Savukoskella 619 tuntia. Kokonaistuntimäärän toteutumiseen ovat vaikuttaneet taloudelliset tekijät, oppilaaksi pyrkineiden määrä sekä opetushenkilöstön saatavuus. Opiston oppilasmäärä oli 272, hieman edellisvuotta pienempi. Musiikin perus- ja opistotasolla oli opiskelijoita 183, musiikkileikkikoulussa, tanssissa ja muissa opetusryhmissä 89. Kemijärvellä oppilaita oli 205, Pelkosenniemellä 13, Sallassa 38 ja Savukoskella 16.

48 47 OPPILASMÄÄRÄT KUNNITTAIN VUOSINA Kemijärvi Pelkosenniemi Salla Savukoski Yhteensä OPETUSTUNTIMÄÄRÄT KUNNITTAIN VUOSINA Savukoski Salla Pelkosenniemi Kemijärvi Opetustuntimäärät vuosina Opetustunnit yhteensä Opetustunnit viikkoa kohti Opetussuunnitelma Opetusta annettiin opetussuunnitelman mukaisesti musiikkileikkikoulussa ja soitinvalmennuksessa, musiikin perus- ja opistotasolla solistisessa pääaineessa, tanssissa, musiikin perusteissa sekä yhteismusisoinnissa, kuten kuoroissa, puhallinorkesterissa ja yhtyeissä sekä musiikkiteknologiassa. Opetusta annettiin lapsille, nuorille ja aikuisopiskelijoille. Esiintymisja kuuntelukasvatusta toteutettiin konserttien ja musiikkitilaisuuksien yhteydessä. Etäopetusta käytettiin tarvittaessa.

49 48 Opetustoiminnassa kiinnitettiin erityistä huomiota opetusohjelman ja -menetelmien monipuolisuuteen. Opetusta annettiin 15 instrumentissa: laulu, piano, vapaa säestys, kirkkourut, harmonikka, kitara, viulu, alttoviulu, sello, huilu, klarinetti, saksofoni, trumpetti, sähkökitara, sähköbasso ja lyömäsoittimet. Laajaan oppiainejakaumaan vaikuttaa osaltaan lainattavien soittimien hyvä valikoima. Soittimia on hankittu Opetushallituksen hankerahoitusten avulla. Lisäksi Kemijärven Musiikkiyhdistys ry ilmoitti lahjoittavansa 400 huilujen hankintaan kalenterivuoden 2016 alussa. Uudet oppimisympäristöt ja uudet pedagogiset menetelmät, monipuolisen soitinvalikoiman säilyttäminen, yhteismusisointi ja konserttitoiminta ovat tärkeitä painopistealueita opiston toiminnassa. Konsertteja ja musiikkitilaisuuksia oli toimintavuoden aikana 45. Lisäksi opisto antoi ohjelma-apua lukuisiin eri tilaisuuksiin toiminta-alueellaan. Tutkintoja solistisessa pääaineessa ja musiikin perusteissa suoritettiin yhteensä 63. Päättötodistuksen musiikkiopiston perustasolta sai 3 opiskelijaa. Kurssikorvaavuuksia toteutettiin yhteistyössä toiminta-alueen kuntien toisen asteen oppilaitosten kanssa: musiikkiopiston suoritukset korvaavat seutukunnan lukioiden musiikin kursseja Hankkeet ipad-ympäristö mupe- ja soitinopinnoissa hankkeessa (OPH, ) on hyödynnetty oppilaslähtöisiä ja innovatiivisia työtapoja ipad-laitteiden ja sovellusten avulla musiikin perusteissa, yleisessä musiikkitiedossa ja soitinopinnoissa musiikkiopiston koko toiminta-alueella. Hankerahan turvin on saatu hankittua opettajille ja oppilasryhmiä varten laitteistot ja sovellukset, ja opettajille täydennyskoulutustapahtumia ja pienryhmäohjausta ipadin perus- ja pedagogisessa käytössä. Musiikkiopisto vastaa myös Kemijärven ja Savukosken lukioiden musiikkiteknologiakurssien opetuksesta. Soitinhuolto- ja hankinta hankerahan (OPH, 6500 ) turvin on huollettu musiikkiopiston jousisoittimisto, puupuhaltimet ja cembalo sekä hankittu niihin tarvittavia uusia osia, täydennetty lyömäsoittimistoa konserttimarimballa, sekä hankittu Akola-saliin erillinen ilmankostutin.

50 49 Tutkinto- ja opetusflyygelien peruskorjaus hankkeessa (OPH ) on käynnistetty musiikkiopistorakennuksen flyygelien peruskorjaus. Tutkintoflyygelin vasarakoneisto on uusittu ja äänipohjan halkeama korjattu. Sallan, Kemijärven ja Savukosken toimipisteissä on uusittu flyygelituoleja. Kunnostustyö jatkuu Jean Sibelius juhlavuoden sävellyskilpailu Vesipisaroita 2015 käynnistettiin Kilpailun tavoitteena oli tukea oppilaiden musiikillista luovuutta ja rohkaista omien sävellysten tekemiseen. Sävellyspedagogisena ympäristönä käytettiin ipad-ympäristöä. Sävellyksistä julkaistiin Vesipisaroita 2015 CD. Valtakunnallisen ARTSEQUAL-tutkimushankkeen tavoitteena on luoda uusia toimintatapoja ja kehittää taiteen perusopetuksen tasa-arvoa. Viisivuotista monitieteistä hanketta rahoitta Suomen Akatemia ja koordinoi Taideyliopisto. Musiikkiopisto verkostoitui osaksi hanketta joulukuussa Konsertit ja muut projektit Konsertteja musiikki-iltoja järjestettiin Kemijärvellä 21, Pelkosenniemellä 4, Sallassa 5 ja Savukoskella 4. Ohjelmapyynnöt mukaan lukien esiintymistapahtumia oli kaikkiaan 45. Vuosi alkoi puhallinorkesterin esiintymisellä Kemijärven lukio Vanhojen tansseissa Pyhätunturin Revontuli-kappelissa järjestettiin toiminta-alueen kuntien yhteinen konsertti Jean Sibelius 150 v. juhlavuoden ensimmäisessä musiikki-illassa avattiin oppilassävellyskilpailu Vesipisaroita Suomalaisen musiikin ja tanssin ilta pidettiin Lastenkonsertti järjestettiin Vappumatineassa esiintyivät oppilaat ja opettajat erilaisin kokoonpanoin. Kouluille ja esikoululaisille esiteltiin soittimia maalis-toukokuussa. Maailman harmonikan päivän konsertti järjestettiin yhteistyössä kansalaisopiston kanssa. Sotaveteraanien perinteinen kahvikonsertti pidettiin Venäläinen Trio Trigon konsertoi Akola-salissa kamarimusiikki- ja improvisaatiokurssin päätteeksi. Eri aikakausien ja kulttuurien musiikkia kuultiin Musiikkikulttuuri kohtaavat keväässä konsertissa , jossa oli akustisen musiikin lisäksi musiikkiteknologiaryhmien omia

51 50 sävellyksiä. Loirin huilu soi! konsertti järjestettiin huilulahjoituksen kunniaksi Kulttuurisalissa. Siellä kuultiin erityisesti Loirin tunnetuksi tekemää musiikkia henkilöstön omina sovituksina ja huiluoppilaiden ja opettajien esittämänä. Laulun siivin tuokio järjestettiin ja Iltamusiikki kirkossa konsertti Lukuvuoden päätökseksi kevätja päätöskonsertteja, joissa jaettiin päästötodistukset ja stipendit, oli toiminta-alueen kunnissa 4 kpl Syyslukukauden 2015 oppilasiltojen lisäksi kuultiin Soiva luonto lastenkonsertti ja Yhtyeiden konsertti Laudus-kuoro konsertoi Kemijärven itsenäisyysjuhlassa , jolloin kuorolle luovutettiin kultainen Kemijärvi-kunniamerkki. Lauduksen ja musiikkiopiston Jouluinen konsertti pidettiin Kemijärven kirkossa Tanssiosasto järjesti yhteistyössä Sodankylän Tanssi ry:n kanssa Tie jouluun! tanssiteatteriproduktion , johon osallistui tanssioppilaita ja ammattitanssijoita. Juhlavuosi huipentui Jean Sibelius 150 v. juhlakonserttiin. Tällöin julkistettiin Vesipisaroita sävellyskilpailun tulokset ja sävellykset, ja juhlittiin Koillis-Lapin musiikkiopiston 45-vuotismerkkipäivää. Juhlakonsertin muu ohjelma rakentui Sibeliuksen musiikille. Musiikkiopiston joulukonsertteja järjestettiin 4 kpl toiminta-alueen kunnissa Kuoro, puhallinorkesteri ja oppilaat järjestivät vierailukonsertteja joulun alla palvelutaloissa. Musiikkileikkikoululaiset vierailivat vuoden kuluessa palvelutaloissa ja kotiseutumuseolla Kilpailut KLMO:n oppilaita osallistui valtakunnallisiin Minä soitan harmonikkaa kilpailuun Kokkolassa ja Sounds Nuori Kulttuuri yhtyekilpailuun Porvoossa Lisäksi oppilaita osallistui Nuori Soittaa yhtyetapahtumaan Kuopiossa ja valtakunnallisille mestarikursseille.

52 Henkilöstö Musiikkiopiston henkilöstön kokonaismäärä oli 23, josta päätoimisia oli 14 ja sivutoimisia 9. Henkilöstön määrä kokoaikaisiksi laskettuna oli 11,57 josta virkasuhteisia oli 7 ja tuntiopettajia 4,57. Kemijärven osuus on noin 8,07 ja yhteistyökuntien 3,5 Sivutoimisten tuntiopettajien tuntimäärä oli noin 17 % koko opiston opetustuntimäärästä Talous Vuodelle 2015 saatiin opetustuntiperusteista valtionosuutta euroa. Muut tulot muodostuvat lukukausimaksuista, kuntaosuuksista ja hankerahoituksista. Valtionosuus jakautui kunnille toteutuneiden opetustuntien mukaisessa suhteessa seuraavasti: Kemijärvi euroa, Salla euroa, Pelkosenniemi euroa ja Savukoski euroa. Kuntien netto-osuudet alustavan arviolaskelman mukaan ovat seuraavat: Kemijärvi euroa, sisäiset vuokramenot ja vyörytyserät huomioituna euroa, Pelkosenniemi euroa, Salla euroa ja Savukoski euroa. Alustavan laskelman mukaan opetustunnin nettohinnaksi toimintatuotot ja valtionosuus vähennettynä ja ilman sisäisiä pääomavuokria tuli 20,81 euroa. Alustavan laskelman mukaan asukasta kohden musiikkiopisto maksoi samoin perustein 14 euroa. euroa Rahoituslähteet vuosina (arvio) Kemijärven osuus Kuntien osuudet Opintomaksut, hankkeet ja muut Valtionosuus