FITS 2 Hankeryhmän kokous

Transkriptio

1 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ KOKOUSMUISTIO Sivu 1 (5) FITS 2 Hankeryhmän kokous Hankealue 2: Vaikuttavuus ja käyttäjien tarpeet Aika: Keskiviikko klo 9.00 Paikka: LVM, Eteläesplanadi 16, kokoushuone Kaista Läsnä: Petri Jalasto LVM, puheenjohtaja Pentti Karvonen Tiehallinto Risto Kulmala VTT Tomi Laine Strafica Hannele Luukkainen Suomen Liikenneliitto ry Olli Penttinen Tiehallinto Anna Schirokoff VTT (koordinaattorin edustaja) Kimmo Sinisalo YTV Sabina Lindström LVM, sihteeri Poissa: Mauri Heikkonen YM Heidi Hirvonen Ratahallintokeskus Jari Kauppila LVM Katariina Myllärniemi LVM Kari Sane Helsingin kaupunki 1 Kokouksen avaus Puheenjohtaja avasi kokouksen toivottamalla kaikki tervetulleiksi. Todettiin, että Mauri Heikkoseen ympäristöministeriöstä ollaan oltu yhteydessä, koskien YM:n mukanaoloa FITS 2:n hankeryhmässä. Heikkonen on alustavasti ilmoittanut olevansa kiinnostunut ja että hän tulee mahdollisuuksien mukaan osallistumaan ryhmän kokouksiin. 2 Edellisen kokouksen pöytäkirja Todettiin, että edellisen kokouksen pöytäkirja oli ollut kommentointikierroksella ryhmän jäsenillä. Merkittäviä muutoksia pöytäkirjaan ei kommenttikierroksen aikana tullut, joten pöytäkirja hyväksyttiin muutoksitta. 3 Liikennetelematiikkahankkeiden arviointiohjeiden päivittäminen Risto Kulmala esitteli päivitettävänä olevia liikennetelematiikkahankkeiden arviointiohjeita. Edellisessä kokouksessa esiteltyyn luonnokseen on tehty joitain

2 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ KOKOUSMUISTIO Sivu 2 (5) muutoksia. Uusin luonnosversio oli lähetetty jäsenille sähköpostitse ennen kokousta (Luonnos, ). Raportin eri kappaleiden järjestystä on muutettu loogisemmaksi. Ensimmäistä kappaletta, joka koskee arviointiohjeiden käyttöä ja arvioinnin ohjeistusta on täydennetty edellisessä kokouksessa esitettyjen kommenttien perusteella. Ohjeisiin on lisätty myös esimerkki kevyemmän arvioinnin tapauksesta. Esimerkkitapausten lisäys puuttuu vielä raportista ja lukuihin 6-7 (Esimerkkitapaukset sekä Jatkotoimenpiteet) on tulossa vielä muitakin lisäyksiä. Edellisessä kokouksessa sovittiin, että työn yhdeksi arvioijaksi valitaan Pentti Karvonen. Koska työn arvioinnissa vaaditaan myös logistiikan osaamista, sovittiin, että Jalasto pyytää liikenne- ja viestintäministeriön tavaraliikenneyksikön erikoistutkija Jari Gröhniä arvioimaan ohjeiden logistiikkaa koskevia osioita. Sivulla 41 käsitellään hyöty-kustannusanalyysissä käytettäviä kustannustekijöitä. Epäselväksi jäi, onko veroja otettu huomioon ollenkaan ja jos on niin miten. Todettiin, että edetään YHTALI mallin mukaisesti. Sovittiin, että Kulmala vielä selvittää asiaa sen periaatteellisen merkittävyyden vuoksi. Sivulla 42 on maininta siitä, että telematiikkainvestoinneilla voidaan katsoa olevan optio-arvo, kun päätöstä suuresta investoinnista voidaan lykätä. Tällöin infrastruktuuri-investoinnin säästyneen pääoman korko lykkäysajalta voidaan ajatella telematiikka-investoinnin hyödyksi.. Todettiin, että näin ei ole kyllä tietojen mukaan koskaan käytännössä tapahtunut. Ongelmana on, että YHTALI:n maailma ja valtion budjetin realiteetit eivät ole sama asia. Sovittiin, että tähän kohtaan lisätään tarkennukseksi, että kyseessä on teoreettinen laskentaperuste. Sivulla 43 toivottiin tarkennusta termeihin pitoaika sekä taloudellinen pitoaika. Samalla sivulla todetaan, että liikennesektorin laskelmissa käytetään vuonna 2001 diskonttokorkona 5 prosenttia. Aikaisemmin diskonttokorko on ollut 6 prosenttia, mikä herätti keskustelua siitä, mikä taho on tämän muuttanut ja miksi. Todettiin, että korkoprosentin tulee olla linjassa muiden hankkeiden kanssa. Tähän kohtaan lisätään viite siitä, mikä taho on tehnyt päätöksen koron muuttamisesta, milloin ja miksi. Sivulla 52 on esitetty taulukko rahoitukseen liittyvien seikkojen arvioinnin tarkistuslistasta. Todettiin, että kyseessä todellakin on tarkistuslistanomainen taulukko. Tarkoituksena on tuottaa kevyempää ohjetta, joka ei olisi näin kaikenkattava. Sivulla 55 sanotaan hankearvioinnin yhteenvedon ja dokumentoinnin yhteydessä, että keskeiset tiedot ja laskentaperusteet tulee olla löydettävissä siten, että arviointi tai laskelmat ovat toistettavissa tai päivitettävissä myös muun kuin hankearvioinnin laatijan toimesta. Sovittiin, että tätä kohtaa lievennetään hieman. Riittäisi, että arvioijan on pyydettäessä pystyttävä osoittamaan, miten arviointi on suoritettu. Arvioinnin tulee olla läpinäkyvää. Esitettyyn listaan yhteenvedon sisällöstä päätettiin lisätä otsikoksi vielä ongelmakuvaus.

3 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ KOKOUSMUISTIO Sivu 3 (5) Sinisalo ehdotti, että hankearvioinnin yhteenvetoon (esimerkkinä E-NYSSE multimodaalinen reittipalvelu) voisi lisätä minkä määräisen ihmisjoukon käyttöön ja hyödyksi hankeratkaisu on tulossa. Tämä on löydettävissä ja saatavissa olevaa tietoa. Todettiin yleisesti ottaen, että arviointiprosessi on mitoitettava ja sopeutettava kyseessä olevan hankkeen koon mukaan. Monistettavissa hankkeissa ensimmäinen arviointi voi olla hankkeen kokoon suhteutettuna suurempi. Arviointiohjeiden päivitystyön aikataulu pysyy lähes entisellään, eli suomenkielinen versio tulee olemaan painovalmiina tammikuussa Luukkainen lupautui lukemaan ohjeita läpi tavallisen matkustajan ja lukijan tarpeet mielessä pitäen ja kommentoimaan suoraan Kulmalalle. Kulmala toivoi kommentteja luonnokseen mennessä. 4 Liikenteen hallinnan järjestelmätason vaikutukset 5 Tarvetutkimusten tarve Tomi Laine esitti ryhmälle tutkimuksen tuloksia. Tutkimus valmistunee helmikuun puolessa välissä. Tutkimus jakautuu kolmeen osaan: Kirjallisuustutkimus, Helsingin seudun esimerkkitarkastelu sekä Yhteenveto (keinojen arviointi YHTALI kehikon mukaisesti). Kirjallisuustutkimuksessa on mm. tutkittu tiedotuksen vaikuttavuutta seuraavasti: vaikutusalueet (tietoisuus ja hyvinvointi, matkapäätökset, ajonaikaiset päätökset) epävarmuustekijät (ylikuormitus, ylireagointi, keskittyminen) tiedotuksen vaikutukset matkapäätöksiin (matkojen määrä, lähtöajankohdan valinta, määräpaikan valinta) Esimerkkitarkastelussa tuloksia on häiriötilanteista sekä reittiopastuksesta ja liityntäpysäköinnistä. Tutkimuksesta löytyy mm. ohjelmalla laskettuja vaikutustuloksia tiedottamisen (mm. liikennehäiriön paikka/kesto, em. ja liityntäpysäköinnin tehostettu käyttö) vaikutuksista pääkaupunkiseudun päätieverkon muutaman linkin liikenteellisessä häiriötilanteessa. Tutkimus painetaan FITS:in kansiin. Anna Schirokoffin laatima lista olemassa olevista tarvetutkimuksista oli lähetetty jäsenille ennen kokousta tutustuttavaksi. Etsimisen tuloksena löytyi hyvin eriarvoisia selvityksiä. Listassa tutkimukset oli jaoteltu viiden otsikon alle: Muuttuvat opasteet, Tiedotus, Joukkoliikenne, Henkilökohtainen navigointi sekä Muut. Suurin osa tutkimuksista koskivat yksittäisiä järjestelmiä, joissa selvitetään käyttäjien mielipiteitä kyseisestä järjestelmästä ja sen toimivuudesta.

4 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ KOKOUSMUISTIO Sivu 4 (5) 6 Muut asiat VTT on jättänyt liikenne- ja viestintäministeriölle tarjouksen FITS pilottien käyttäjätarpeiden jatkuvasta arviointipalvelusta, jota Kulmala esitti ryhmälle lyhyesti. Hankkeen päätavoitteena on osallistua FITS ohjelmassa tehtävien pilottihankkeiden arviointiin ja kehittämiseen käyttäjien tarpeiden mukaisesti. Yksityiskohtaiset tavoitteet määritellään erikseen jokaisen toteutettavan pilotin osalta. Kulmala ja Schirokoff poistuivat kokouksesta. Todettiin, että laajalle ja yleiselle tarvetutkimukselle ei tässä vaiheessa ole tarvetta. Hankekohtaisia tarve- ja käyttäjätutkimuksia käynnistetään tarpeen mukaan ja kilpailutetaan konsulteilla normaalin käytännön mukaisesti. Näin ollen ryhmä päätti, että VTT:n tarjousta FITS pilottien käyttäjätarpeiden jatkuvasta arviointipalvelusta ei hyväksytä. Päätettiin myös, että FITS ei osallistu TKK:n (Kalle Toiskallio) ehdotetun Personal Everyday Navigation projektin rahoitukseen. Yleisessä keskustelussa tarvetutkimuksista todettiin, että ongelmana on useasti se, että haastateltujen ylioptimisuus loistaa helposti läpi. Se mitä puhelimessa sanotaan ja se miten todellisuudessa käyttäydytään on useasti kaksi aivan eri asiaa. Sinisalo totesi, että yleisesti ottaen tiedetään mitä tietoja käyttäjät tarvitsevat mutta se millä välineillä ja tietojärjestelmillä tämä tieto saadaan asiakkaille on vielä avoin kysymys. Schirokoff palasi kokoukseen. Espoon reaaliaikaisen matkustajainformaatiojärjestelmän (ELMI) vaikutusten ja yhteiskuntataloudellisen kannattavuuden arvioinnista on lähetetty tarjouspyyntö. Konsultti valitaan vuoden 2002 alussa. Todettiin, että FITS:n johdon tulisi ohjeistaa projekteja ottamaan arviointiohjeet välittömästi käyttöön. Luukkainen kertoi, että Suomen Liikenneliitto ry (SuLi) on perustettu Schirokoff kertoi, että FITS:n sopimuspohjaan on tulossa muutos, joka koskee karttojen ja kuvien käyttölupia. Sopimuspohjassa tullaan velvoittamaan tekijöitä hoitamaan luvat kuntoon karttojen ja kuvien levityksen suhteen. Hankeryhmän seuraava kokous pidetään maanantaina klo 9.00.

5 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ KOKOUSMUISTIO Sivu 5 (5) JAKELU Läsnä- ja poissaolleet TIEDOKSI Matti Roine, liikenne- ja viestintäministeriö Risto Kulmala, VTT FITS-www-sivut