TUNNELUKOT JA NIIDEN AVAAMINEN - osa yksi

Transkriptio

1 TUNNELUKOT JA NIIDEN AVAAMINEN - osa yksi Jyrki Tuulari Kognitiivinen psykoterapeutti (VET) Seinäjoki 1

2 Tunnelukko syntyy, kun Lapsen emotionaalisiin ydintarpeisiin ei vastata näitä tarpeita ovat: Turvalliset kiintymyssuhteet muihin (myös suoja, pysyvyys, hoiva ja hyväksyntä) Autonomisuus, pystyvyys, identiteetti Vapaus ilmaista perusteltuja tarpeita ja tunteita Spontaanius ja leikki Realistiset rajat ja itsehillintä 2

3 Skeemojen rakennusaineet Vahingollinen tarvefrustraatio Traumatisoituminen tai uhriksi joutuminen Lapsi saa yllin kyllin kaikkea mahdollista hyvää Valikoiva sisäistäminen eli samaistuminen merkittävien läheisten kanssa Vanhemmuuden vaikutus Kriittisyys > Vajavuus Ylisuojelu > Riippuvuus Kylmyys > Tunnevaje Kontrolloivuus > Alistuminen Ylihemmottelu > Oikeutus 3

4 Skeematerapia varhaiset sopeutumista haittaavat skeemat kehittyvät kun lapsen/nuoren ydintarpeet laiminlyöty terapian tavoite: auttaa ihmistä tavoittamaan ja tyydyttämään perustarpeensa rakentavalla tavalla jolloin haitalliset skeemat ja epätarkoituksenmukainen (haitallinen) selviytyminen alkavat korjaantua 4

5 Tunnelukkojen avaaminen/skeematerapia integratiivinen terapiamalli yhdistetään kognitiivisia käyttäytymiseen liittyviä kokemuksellisia vuorovaikutteisia työtapoja 18 tunnelukkoa näistä avataan tarkemmin muutama 5

6 Haitallisia tunnelukkoja tunnevaje alistuminen emotionaalinen estyneisyys epäonnistuminen hylkääminen hyväksynnän haku kaltoin kohtelu kietoutuneisuus oikeutus rankaisevuus riippuvuus riittämätön itsekontrolli suojattomuus uhrautuminen ulkopuolisuus vaativuus vajavuus pessimistisyys Selviytymiskeinot Antautuminen, luovuttaminen Pakeneminen, välttely Vastahyökkäys, kamppailu 6

7 Skeematerapia Integratiivinen terapiamalli Kolme tapaa muuttaa skeemoja: Tunne ->kokemukselliset työtavat Ajatukset ->kognitiiviset työtavat Tekeminen ->behavioraaliset työtavat Kolme fokusta: - terapiasuhde - lapsuusmuistot - elämä/kokemukset terapian ulkopuolella vanhemmointi Keskeisiä työtapoja korjaava mielikuvatyöskentely skeema- tai moodidialogit kognitiiviset työtavat (vääristymien työstö) muistutuskortit käyttäytymisen aktivointi (jämäkkyysharjoitukset, altistus, rooliharjoitukset jne.) 7

8 TYÖSKENTELYN MENETELMIÄ Lomakkeet Kotitehtävät Lomakkeiden lisäksi kotitehtäviksi asiakkaalle voidaan antaa erilaisia harjoituksia, joilla harjoitellaan vaihtoehtoisia ajatuksia ja tulkintoja tai uudenlaisia toimintatapoja Käsitteellistäminen Terapeutti käsitteellistää asiakkaan elämäntilannetta ja kokemuksia, ja esittää ne asiakkaalle karttana, piirroksena, kirjeenä tai multimediaesityksenä. Käsitteellistämisessä esitetään asiakkaan nykyongelmat, niiden taustalla olevat skeemat ja niiden syntyperä yhtenä kokonaisuutena Vanhemmointi Terapeutti tarjoaa asiakkaalle ymmärrystä, osoittaa empatiaa, hyväksyntää ja huolehtimista Kirjeet Asiakas kirjoittaa terapeuttisia kirjeitä ihmisille jotka ovat kohdelleet häntä kaltoin. Kirjeitä ei lähetetä vastaanottajalle. Asiakas voi myös kirjoittaa kirjeitä eri minä-tilojen välille. Esim. Toimiva vastuullinen Aikuinen voi kirjoittaa kirjeen Haavoittuvalle Lapselle Muistutuskortit Terapeutti ja asiakas tuottavat yhteisesti paperille kirjoitettuja asioita, jotka saattavat unohtua tunteiden ottaessa vallan. Muistutus kortilla mallinnetaan Toimivan vastuullisen Aikuisen ajattelua 8

9 Mielikuvaharjoitukset Mielikuvaharjoituksissa voidaan työskennellä jossain menneisyyden, nykyisyyden tai tulevaisuuden tilanteessa. Mielikuvaharjoitus tehdään silmät kiinni, ja terapeutti ohjaa asiakasta harjoituksen aikana Moodityöskentely Moodityöskentelyssä eri minä-tilat konkretisoidaan asiakkaalle, käyttäen apuna mielikuva- tai tuolitekniikoita. Ensin tunnistetaan asiakkaan moodit, tutkitaan miten ne kehittyivät, miten ne aiheuttavat ongelmia aikuisuudessa, aktivoidaan eri moodeja ja ohjataan moodien välistä dialogia. Terapeuttinen keskustelu Terapeutti keskustelee asiakkaan elämäntilanteesta aktiivisesti, reflektoivasti ja myötätuntoisesti. Tuoliharjoitukset Harjoituksessa käytetään useita tuoleja kuvaamaan eri minä-tiloja. Asiakas istuu vuorollaan yhdessä tuolissa ja mukautuu tuolin minä-tilaan. Terapeutti johtaa keskusteluja eri minä-tilojen välillä Rentoutumisharjoitukset Rentoutusharjoituksilla pyritään löytämään levollisempaa olotilaa, niin keholle kuin mielelle. Harjoituksissa opetellaan miten itseään ja ajatuksiaan voi rauhoittaa rentoutumalla. Toiminnalliset harjoitukset Toiminnallisissa harjoituksissa harjoitellaan uutta toimintatapaa terapeutin ohjauksella. Esim. jämäkkyysharjoituksissa harjoitellaan toimimaan jämäkästi terapeutin kanssa 9

10 Tietoisuustaidot (mindfulness) Tietoisuustaitoharjoituksissa tarkkaillaan tässä hetkessä olevia kehon tuntemuksia, tunteita ja mielessä liikkuvia ajatuksia, ja ankkuroidutaan nykyhetkeen hengitykseen keskittymisen kautta Terapeutti yhdistelee eri työmenetelmiä asiakkaan tilanteen edellyttämällä tavalla, sekä voi käyttää joustavasti myös muita työmenetelmiä ALISTUMINEN Tämä tunnelukko johtaa tunteeseen, että pitää olla mieliksi läheisille, ystäville, työkavereille, jopa ventovieraille. Henkilö ei halua olla hankala vaan kiltti ja mukava, niinpä hän myöntyy helposti asioihin jotka eivät tunnu erityisen tärkeiltä. On vaikea pitää puoliaan niin pienissä kuin isoissa asioissa. Henkilö antautuu enemmän tai vähemmän toisten kontrolloitavaksi, koska haluaa välttää ikävän seuraamuksen. Hän ei ilmaise avoimesti tarpeitaan, koska ei pidä niitä tärkeinä. Hän piilottaa tunteitaan, varsinkin vihan tunnetta. Vihan tukahduttaminen johtaa sen patoutumiseen, joka yleensä purkautuu joko passiivisena vihan ilmaisuna kuten pienimuotoisena kostamisena, juoruamisena, viivästelynä, kiukutteluna tai yllättävinä aggressiivisina kiukunpurkauksina. Viha voi synnyttää myös halua kapinoida ja uhmata tahoja, jotka ovat auktoriteetteja (esim. esimiehet, viranomaiset, puoliso). Ihmissuhteissa toiset ovat yleensä niskan päällä. Henkilöä saattavat kiehtoa ihmiset, jotka ovat hallitsevia ja määräileviä, jotka sanovat miten kuuluu toimia, käyttäytyä tai tuntea. 10

11 EMOTIONAALINEN ESTYNEISYYS Tunnelukko salpaa spontaanin tunneilmaisun. Henkilön on hämmentävää ilmaista positiivisia kiintymyksen tai välittämisen tunteita toisille ihmisille. Hän uskoo, että tunteet on parempi pitää sisällään ja siksi pyrkii kontrolloimaan itseään, varsinkin muiden seurassa. Sisälle kertyy paljon vihaa ja mielipahaa, joka jää ilmaisematta. Saattaa olla olo, että mielen sisällä on kuin painetynnyri, joka saattaa purkautua milloin tahansa, siksi henkilö yrittää hallita tekemisiään ja tunteitaan. EPÄONNISTUMINEN Tämä tunnelukko aiheuttaa olon, että on tuomittu epäonnistumaan, ikään kuin itseltä puuttuisi jotain olennaisia taitoja tai kykyjä. Henkilö on saattanut oppia välttelemään haasteita tai vaikeita tehtäviä epäonnistumisen pelossa. Tekemistä hallitsee uskomus, että ei osaa tai ei kykene tekemään jotain, ja siksi henkilö viivyttelee eikä ole halukas yrittämään tosissaan. Itseä muihin verratessa tulee olo, että on epäonnistunut, huonompi tai lahjattomampi kuin toiset. Henkilö ajattelee, että toiset ovat menestyneet paremmin, eikä anna arvoa omille saavutuksilleen - aina löytyy joku joka on menestynyt tai pärjännyt paremmin. Epäonnistumien tunnelukko näyttäytyy varsinkin työelämässä: uralla etenemisen välttely, haasteiden välttely, työhön sitoutumattomuus tai aloitteellisuutden välttely. Henkilö saattaa yrittää kompensoida epäonnistumisen tunnetta vaatimalla itseltä hyviä suorituksia ja virheettömyyttä. Ajan myötä usko omaan itseen heikkenee ja epäonnistumisen tunnelukko voimistuu jokaisen epäonnistumiseksi koetun tilanteen myötä. 11

12 HYLKÄÄMINEN Menetyksen pelko ohjaa elämää - huoli yksin jäämisestä. Henkilö uskoo, että läheiset kuolevat tai jättävät. Yksinjäämisen pelko johtaa läheisiin takertumiseen, mutta takertumalla karkottaa heidät luotaan - pahin pelko on kuin itseään toteuttava ennuste. Menettämisen pelkoa seuraa luottamuksen puute joka tulee usein ilmi kontrollointina, omistushaluisuutena ja mustasukkaisuutena. Riippuvuudet voivat olla selviytymiskeino, joilla yksinolon aiheuttama ahdistus tuntuu siedettävämmältä. Suhteisiin kuuluvat tavalliset erotilanteet koetaan ahdistaviksi; ei ole luottamusta siihen, että suhde kestäisi erot.henkilö tulkitsee herkästi toisen tekemisiä tai tekemättä jättämisiä eroaikeiksi ja saattaa ylireagoida niihin, vaikkapa siihen kun toinen ei vastaa puheluun tai tekstiviestiin. Vaikka suhde olisi vakaa, se luultavasti tuntuu vain väliaikaiselta - ikään kuin se olisi koko ajan vaakalaudalla. Henkilö saattaa itse epätoivoissaan uhata erolla, ikään kuin testatakseen odotuksiaan - joko suhde nyt päättyy. Menetyksien myötä tunnelukko vahvistuu ja henkilö alkaa uskoa, ettei mistään löydy kestävää suhdetta. HYVÄKSYNNÄN HAKU Henkilölle on tärkeää, että kaikki ihmiset pitävät hänestä, jopa ventovieraat. Hän pyrkii olemaan muille mieliksi. Hän saattaa tehdä päätöksiä ajatellen hyväksyvätkö vanhemmat, kumppani tai ystävänsä ne. Hän ei ehkä uskalla tehdä asioita oman mielensä mukaan, koska pelkää että häntä moititaan tai kritisoidaan. Ryhmässä hän yrittää kovasti kuulua joukkoon ja saattaa muuntautua sen mukaan, mitä uskoo muiden haluavan. Hän pyrkii välttämään ristiriitoja tai toisten loukkaamista. Hän ei esitä omia mielipiteitään torjunnan pelossa, tai sitten esittää voimakkaita mielipiteitä testatakseen miten muut hänet hyväksyvät. Hän saattaa pukeutua hyvin sovinnaisesti, ettei tuntisi itseään ulkopuoliseksi tai erilaiseksi. Hän tekee paljon sen eteen, että ihmiset arvostaisivat häntä: hän hankkii menestystä, saavutuksia, statusta, rikkautta tai kauneutta, jotta muut voisivat arvostaa häntä. Hänen itsensä on vaikea arvostaa itseään sellaisena kuin on, sen sijaan muut ihmiset toimivat arvokkuuden peilinä. 12

13 KALTOIN KOHTELU Henkilöä hallitsee pelko, että ihmiset haavoittavat, huijaavat, loukkaavat, pahoinpitelevät tai käyttävät jollain tavoin hyväkseen. Henkilö ei luota eikä koe turvallista oloa. Hänen on vaikea luottaa ihmisiin. Hän saattaa suhtautua epäillen toisten aikomuksiin ja uskoo läheistensä pettävän tavalla tai toisella. Hän ei päästä ketään lähelleen eikä uskalla avautua ihmissuhteissaan. Hän on varovainen ja saattaa testata, ovatko ihmiset luottamuksen arvoisia. Silti hän saattaa viehättyä ihmisistä, jotka ovat hyväksikäyttäjiä ja antaa heidän kohdella itseään huonosti. Toistuvat hyväksikäytön kokemukset vahvistavat tunnelukkoa ja syövät omanarvon tunnetta. Tämä voi johtaa siihen, että henkilön on vaikea päästä suhteesta, jossa häntä kohdellaan kaltoin. KIETOUTUNEISUUS Henkilöstä tuntuu, että hän on niin kietoutunut vanhempiinsa tai kumppaniinsa, ettei enää tiedä kuka itse on. Hänen on vaikea eriyttää mielipiteensä vanhempien tai kumppanin mielipiteestä, joten yleensä hän on samaa mieltä heidän kanssaan. Vaikka olisikin sisimmässään eri mieltä, hän haluaa olla samaa mieltä ja saattaa mukauttaa mielipiteensä sopivaksi. Hänestä saattaa tuntua, että vanhemmat tai kumppani elää hänen kauttaa, ikään kuin hänellä ei olisi omaa elämää lainkaan. Hän ei tiedä mitä haluaa, mitä tarvitsee tai mitä tuntee. Hän toimii kuten vanhemmat edellyttävät. Jos hän jättäisi jotain kertomatta vanhemmalleen tai kumppanilleen, hän tuntisi syyllisyyttä koska se voisi loukata toista. Hän ei ole kyennyt itsenäistymään vanhemmistaan. 13

14 OIKEUTUS Henkilö pitää itseään erityisenä ja oikeutettuna tavanomaisesta poikkeaviin toimintatapoihin. Omat tarpeet ovat tärkeämpiä kuin toisten. Henkilö on vaativa ja kontrolloiva muita kohtaan, ja haluaa, että asiat menevät niin kuin hän haluaa. Hänen on vaikea hyväksyä vastustusta. Hän haluaa varmistua siitä, että saa kaiken mitä haluaa, miten haluaa ja koska haluaa. Hän tylsistyy ja pitkästyy helposti, rutiinitehtävät eivät ole häntä varten. Hän saattaa rikkoa lakia tai sääntöjä - vaikkapa hurjastelemalla liikenteessä, huijaamalla liiketoimissa tai verotuksessa koska hänellä on siihen oikeus. Oikeutuksen tunnelukon kanssa on hyvä olla ja henkilö ei näe omaa käyttäytymistään ongelmallisena, mutta läheiset pitävät. Ennen pitkää tämä tunnelukko kuitenkin saattaa henkilön vaikeuksiin. Henkilö saattaa hankkiutua suhteeseen alistuvan kumppanin kanssa, jota voi dominoida ja kohdella huonosti. Oikeutuksen tunnelukko on useimmiten kompensaatiota toista tunnelukkoa - vajavuuden, tunnevajeen, ulkopuolisuuden tai alistumisen tunnelukkoa - vastaan. PESSIMISTISYYS Tämän tunnelukon kautta henkilö kiinnittää huomiota enemmän elämän kielteisiin kuin positiivisiin asioihin. Hän on kova huolehtimaan ja murehtii tulevia tapahtumia tai tilanteita. Jos asiat tuntuvat menevän hyvin, se vaikuttaa vain väliaikaiselta. Jos jotain hyvää tapahtuu, syntyy odotus, että jotain pahaa on kuitenkin tapahtumassa seuraavaksi. Henkilö pelkää, että omat päätökset johtavat kriisiin tai katastrofiin. Hän pelkää virheitä ja pyrkii siksi olemaan mahdollisimman huolellinen. 14

15 RANKAISEVUUS Henkilö on hyvin ankara itselleen ja rankaisee itseään, jos toimii väärin. Hän on usein vihainen itselleen ja moittii itseään tekemistään virheistä. Hän miettii tekemisiään jälkikäteen, ja tuntee syyllisyyttä tai häpeää siitä miten on toiminut. Hän voi olla olla vihainen itselleen, koska on joskus heikko, tunteellinen tai tarvitseva. Jos jotain pahaa tapahtuu, se oli ansaittua, hän ei kaipaa myötätuntoa tai sääliä. Hän voi olla rankaiseva myös lähimmäisiä kohtaan.hänen lapsensa saattavat kuulla kunniansa jos asiat eivät mene oikein. Hänen on vaikea antaa anteeksi itselleen ja toisille eikä hän hyväksy puolusteluja kovin helposti. RIIPPUVUUS Riippuvuuden tunnelukko aiheuttaa uskomuksen, että on jollain tavalla kykenemätön pitämään itsestään huolta. Henkilö ei luota omaan arviointikykyynsä. Hän tarvitsee muita ihmisiä kannattelemaan ja tukemaan ja pitämään huolta. Hän on riippuvainen läheisistä eikä ole itsenäinen, omillaan pärjäävä aikuinen. Luultavasti hän on edelleen läheisissä tekemisissä vanhempiensa kanssa, jotka vaikuttavat elämään voimakkaasti. Päätösten tekeminen on vaikeaa, on kysyttävä neuvoa ja vahvistusta muilta, mieli muuttuu monta kertaa ja lopuksi on kuitenkin epävarma päätöksestä. Riippuvuuteen kuuluu halu vältellä vastuuta, aloitteellisuutta ja haasteellisia tilanteita. Henkilö tuntee ahdistusta ja epätoivoa, jos joutuu ottamaan enemmän vastuuta kuin mihin tuntee kykenevänsä. Ehkä ainoa keino selviytyä on lyöttäytyä yhteen vahvan henkilön kanssa joka pitää huolta - mutta myös määrää elämästä - näin riippuvuus toisesta kasvaa ja tunnelukko voimistuu. 15

16 RIITTÄMÄTÖN ITSEKONTROLLI Tämä tunnelukko aiheuttaa impulsiivisuutta, mielijohteet ohjaavat elämää. Henkilön on vaikea keskittyä mihinkään pitkäksi aikaa, koska mieleen tulee toimintayllykkeitä ja halu tehdä jotain muuta. On vaikeaa hallita omia haluja, tunteita ja mielen yllykkeitä. Ei tule miettineeksi tekojen seuraamuksia, mikä johtaaongelmiin. Elämä on enemmän tai vähemmän kaaoksessa. Henkilöllä voi olla vaikeaa ilmaista vihaa rakentavasti; se purkautuu raivokohtauksina ja sopimattomana käyttäytymisenä. Itsekurin ja rajojen puute johtaa helposti riippuvuuksiin: juomiseen, tupakointiin, ylensyöntiin, seksiriippuvuuteen, nettiriippuvuuteen tai muuhun ongelmakäyttäytymiseen. Henkilö aloittaa hankkeita hetken mielijohteesta, mutta hankkeet jäävät usein puolitiehen, ja niitä on useita menossa yhtä aikaa. Työelämässä impulsiivisuus saattaa johtaa toistuviin epäonnistumisiin, kun ei pääse tavoitteisiin. Ihmissuhteissa impuksiivinen käyttäytyminen etäännyttää muita. Henkilö saattaa tuntea vetoa vaativiin, järjestelmällisiin ja kurinalaisiin ihmisiin, jotka tuovat vastapainoa kurittomuuteen. SUOJATTOMUUS Suojattomuus; painostavaa huolestuneisuutta ja pelkoja, turvattomuutta. Henkilö murehtii kohtuuttomasti terveyttään, vaaroja tai onnettomuuteen joutumista, talousvaikeuksia tai kontrollin menettämistä. Hän saattaa valita kumppanin, joka auttaa ja suojelee on kyvykäs suojelemaan vaaroilta. Pelot aiheuttavat ahdistus- tai paniikkikohtauksia - tai sitten jatkuvaa ahdistuneisuutta. Henkilö voi turvautua riippuvuuksiin ahdistuksen helpottamiseksi. Hän pyrkii varmistumaan että on turvassa. Hän välttää riskejä: hissejä, autoilua, kaupungilla liikkumista, matkustamista, investointeja tai uramahdollisuuksia hän pitäytyy mieluummin vanhassa tutussa ja turvallisessa. Pelot rajoittavat elämää ja läheisiäsi, joiden täytyy sopeutua pelkoihin. Jatkuva murehtiminen ja vaarojen välttely tyypillisesti lisää entisestään välttelykäyttäytymistä ja voimistaa pelkoja ja suojattomuuden tunnelukkoa. 16

17 TUNNEVAJE Henkilöllä on tunne, että kukaan ei tyydytä rakkauden ja huolenpidon tarvetta. Kukaan ei todella kuuntele eikä ymmärrä. Henkilö saattaa välttää rakkaussuhteita, suhteet jäävät lyhyeksi tai sitten hän suojaa itseään ihastumalla henkilöön joka ei ole saatavilla. Ihastus voi kohdistua kylmiin, torjuviin, pidättyviin ja vähän antaviin henkilöihin. Jokin heissä viehättää. Suhteet päättyvät usein alkuhuuman ja kovien odotusten jälkeen karvaaseen pettymykseen. Ehkä henkilön suuri toive siitä, että kumppani muuttuisi ja vielä joskus voisi täyttää tarpeet; tämä pitää hänet suhteessa kylmän kumppanin kanssa. Odotus on, että rakastetun pitäisi lukea ajatukset ja osata automaattisesti tyydyttää hellyyden ja läheisyyden tarpeet. Tämän tunnelukon omaavalle ei ole ehkä tullut mieleenkään ilmaista tarpeita, sen sijaan hän saattaa vetäytyä tai loukkaantua jos toinen ei pysty täyttämään rakastetuksi tulemisen kaipuuta. Toistuvat vaille jäämiset vahvistavat tunnelukkoa ja henkilö uskoo entistä vahvemmin ettei koskaan löydä elämäsä kumppania ja eikä ikinä saa tarvitsemaasa rakkautta. UHRAUTUMINEN Tämän tunnelukon omaava on oppinut huomioimaan toisten tarpeita herkästi ja niinpä omat tarpeet jäävät helposti sivuun. Jos asettaa omat tarpeet etusijalle, henkilö tuntee todennäköisesti syyllisyyden tunteita. Hän uhrautuu, jotta ei joutuisi kokemaan syyllisyyttä siitä, että ei ole huomioinut riittävästi toisia. Henkilö uhrautuu omasta tahdostaan, ei toisten vaatimuksesta, koska muiden tarpeet yksinkertaisesti ylittävät hänen omansa. Hän saattaa olla luonnostaan empaattinen, eikä halua toisten kokevan mielipahaa. Hän kokee itsensä vahvaksi ja kantaa vastuuta toisten hyvinvoinnista. Hänen on helppo olla toisia kohtaan ymmärtäväinen ja myötätuntoinen. Hän kuuntelee toisten ongelmia ja kertoo omistaan vähän. 17

18 ULKOPUOLISUUS Tämän tunnelukon omaava kokee usein ahdistusta sosiaalisissa tilanteissa ja välttelee niitä. Ehkä hän tuntee itsensä erilaiseksi, muita huonommaksi keskustelijaksi ja siksi ulkopuoliseksi. Uusien ihmisten kanssa hänen olonsa on epämukava ja hermostunut. Hän saattaa arkailla huomion kohteena olemista ja jännittää esiintymistä. Ahdistuneena hän miettii mitä muut ajattelevat sinusta. Hermostuneena hän ei kykene käyttämään sosiaalisia taitojaan vaan menettää varmuutensa ja vetäytyy. Kuitenkin hänessä kaipaa samalla läheisempää yhteyttä kanssaihmisiin. Ryhmässä hän saattaa teeskennellä olevansa muiden kaltainen tai haluaa antaa hyvän vaikutelman itsestään. Hän saattaa hankkiutua työskentelemään tehtävissä, jossa ei vaadita paljon vuorovaikutusta. Läheisissä suhteissa hänen olonsa on varmempi ja levollisempi - voi olla enemmän oma itsensä. Toistuvat ulkopuolisuuden kokemukset vahvistavat tunnelukkoa ja se saa hänet välttelemään entistä enemmän ikäviä sosiaalisia tilanteita. VAATIVUUS Henkilö on vaativa itseäään kohtaan, hän itse pitää vaativuuttaan ihan kohtuullisena. Hänestä tuntuu, että koko ajan on tehtävä jotain, saatava aikaan tai pidettävä asiat ja tavarat järjestyksessä. Hän ei voi olla tyytyväinen itseensä jos ei täytä vaatimuksiasi - siksi tuntuu ettei mikään koskaan riitä, aina on jotain tavoittelemisen arvoista. Riittämättömyyden, epäonnistumisen, huonommuuden ja häpeän tunteet vaanivat ja iskevät ellei hän yllä koviin vaatimuksiinsa. Hän ponnistelee välttääksesi näitä ikäviä tunteita ja se aiheuttaa ahdistusta ja stressiä. Stressi saattaa ilmetä erilaisina fyysisinä oireina - unettomuutena, väsymyksenä, korkeana verenpaineena, vatsahaavana tai paniikkikohtauksina. Henkilön on vaikea rentoutua ja vain nauttia elämästä. Hän saattaa olla enimmäkseen turhautunut ja ärtynyt itseensä ja toisiin. Elämä on suorittamista, ja uskomus on, että se joskus tuo palkinnon - vapauden tai täydellisyyden. Loppujen lopuksi saavutukset kuitenkin tuntuvat tyhjiltä ja henkilö alkaa hamuta seuraavia tehtäviä ja haasteita. Jos hän päättää menestyä jossain, luultavasti hän menestyy siinä - osaamatta kuitenkaan pysähtyä nauttimaan menestyksestä. Ehkä hän lyö laimin ystäviään tai läheisiään - koska ei ehdi rentoutua ja antaa toisille aikaansa. 18

19 VAJAVUUS Henkilön olemassaoloa leimaa arvottomuuden kokemus, joka ilmenee uskomuksena omasta kelvottomuudesta. Hän saattaa puhua itsestään alentavaan sävyyn, olla kriittinen, ankara ja vihainen itselleen. Ikään kuin hänessä olisi sisimmässä jotain häpeällistä ja vastenmielistä, jota pitää piilossa. Luultavasti hän peittelee ongelmiaan ja virheitään ja välttelee niistä puhumista ettei häpeän tunne valtaisi mieltä. Hän joutuu pitämään todelliset tunteensa ja ajatuksensa salassa, ei halua myöntää muille olevansa tunteellinen tai tarvitseva ihminen. Hän esittää ihmisille muuta kuin todella on ja samalla pelkää paljastumista. Hän kokee muiden sanomiset herkästi arvosteluna ja kritiikkinä, jolloin vajavuuden tunne saattaa saada hänet suuttumaan. Ehkä hän hyökkää vajavuuden tunnettaan vastaan olemalla kriittinen ja vähättelevä muita kohtaan - myös kumppaniaan tai lapsiaan kohtaan. Hän saattaa tuntea vetovoimaa torjuviin ja kriittisiin ihmisiin, jotka entisestään voimistavat vajavuuden tunnelukkoa. 19