MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio dnro Neuvotteleva virkamies /01.02/2017 Sami Niemi

Transkriptio

1 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio dnro Neuvotteleva virkamies /01.02/2017 Sami Niemi VALTIONEUVOSTON ASETUS METSÄSTYSASETUKSEN MUUTTAMI- SESTA 1 Yleistä Hallituksen esitys metsästyslain muuttamisesta on eduskunnassa käsiteltävänä. Sääntelyn sujuvan voimaantulon varmistamiseksi ja sääntelyn kokonaisuuden hahmottamiseksi, luonnos metsästysasetukseen tehtävistä muutoksista on valmisteltu lausuntokierrosta varten. Ampumakoetta saalisilmoituksia koskevat asetuksen säännökset on tärkeätä saada voimaan mahdollisimman pian lain voimaantulon jälkeen. Metsästyslakiin tehtävien muutosten edellyttämien valtioneuvoston asetukseen tehtävien muutosten lisäksi tällä esityksellä toteutetaan kiireellisiä villisikatyöryhmän (HARE 047:00/2014) mietinnön (Työryhmämuistio MMM 2015:1) linjauksia. Työryhmän tehtävänä oli selvittää Suomen villisikakannan tilannetta ja linjata toimenpiteet, joiden avulla villisikakantaa hoidetaan ja sen tilannetta hallitaan metsästyslainsäädännön ja eläintautilainsäädännön nojalla, ottaen huomioon erityisesti afrikkalainen sikarutto -virustaudin (ASF) leviämisen estämiseksi tarvittavat toimenpiteet. Villisikatyöryhmän mietintö sisältää ehdotuksen toimenpideohjelmaksi villisikakannan hallinnan tehostamiseksi ja afrikkalaisen sikaruton leviämisen vastustamiseksi. Toimenpideohjelma on laadittu linjaamaan niitä käytännön toimenpiteitä, joilla villisikakantaa hallitaan metsästyksen ja riistanhoidon toimenpitein sekä pienennetään afrikkalaisen sikaruton (ASF) maahantuloriskiä Suomeen metsästysmatkailun sekä luonnonvaraisen villisikakannan kautta. Metsästysasetukseen ehdottavilla muutoksilla tultaisiin toteuttamaan ehdotettua toimenpideohjelmaa. Esitettävä valtioneuvoston asetus annettaisiin lain 21 :n, 29 :n sekä 38 a :n nojalla. Metsästysasetukseen tehtäisiin metsästyslain muutoksen edellyttämät muutokset. Asetuksessa säädettäisiin ensinnäkin, että metsäkauriin lisäksi myös villisian metsästyksestä olisi tehtävä saalisilmoitus Suomen Riistakeskukselle. Saalisrekisteriä koskevan sääntelyn voimaantulon myötä myös hirvieläinten pyyntilupien sekä muiden pyyntilupien edellyttämä saalistieto yhdenmukaistettaisiin vastaamaan metsästyslain 38 b :n edellytyksiä. Pyyntilupaan ja hirvieläimen pyyntilupaan liittyvän saalisilmoituksen osalta edellytettäisiin tieto saaliin ampujasta. Villisian metsästyksessä sallitun aitauksen käytöstä annettaisiin tarkemmat säännökset. Ampumakoesääntelyä täsmennettäisiin, sillä asetuksella edellytettäisiin ampumakoe myös jousimetsästyksessä eräissä tapauksissa. Asetuksella myös sallittaisiin metsästys jousella pienten hirvieläinten sekä muflonin ja villisian metsästyksessä. Jousimetsästyksen salliminen edellyttää myös muutoksia hirvieläinten metsästyksessä käytettäviin varusteisiin.

2 2 2 Tavoitteet ja keskeiset ehdotukset Metsästysasetuksen muutoksen tavoitteena on säätää metsästyslakiin tehtyjen muutosten edellyttämät tarkemmat säännökset. Hallituksen esityksessä 28/2017 metsästyslakiin on ehdotettu muutoksia, jotka koskevat ampumakoetta, hirven metsästystä, metsästyksenjohtajaa, suurpetojen houkuttelua ravinnolla, metsästyksen rajoittamista, saalisilmoitusta sekä ilmoitusmenettelyä rauhoittamattomien lintujen rauhoituksesta poikkeamisessa. Tällä asetuksella on tarkoitus säätää kiireellisenä ampumakokeita sekä saalisilmoituksia koskevat tarkemmat säännökset. Muut muutokset voidaan säätää myöhemmin Esityksen tavoitteena on ensinnäkin varmistaa, että metsästysjousella metsästys on eettistä edellyttämällä erillistä ampumakoetta metsästysjouselle. Tarkemmat tekniset säännökset annetaan ministeriön asetuksella. Ampumakoe on edellytys sille, että tällä asetuksella laajennetaan metsästysjousen käyttöä myös villisian, pienten hirvieläinten (kuusipeura, saksanhirvi, japaninpeura, valkohäntäpeura ja metsäpeura) sekä muflonin metsästykseen. Riistatiedon kattavuuden parantamiseksi asetuksella säädettäisiin, että villisian metsästyksestä olisi tehtävä saalisilmoitus aiemmin edellytetyn metsäkauriin lisäksi. Lisäksi metsästyslain 10 :n mukaisten pyyntilupien ja 26 :n mukaisten hirvieläinten pyyntilupien saaliin ilmoittamista koskeva sääntely yhdenmukaistettaisiin metsästyslain 38b :n voimaantulon myötä, sillä tiedotuksen ja koulutuksen näkökulmasta on selkeää, että saalisilmoitusvelvollisuuden vaatimukset ovat mahdollisimman yhteneväiset eri riistalajien välillä.. Villisian metsästyksen tehostamiseksi metsästyslain 34 :ään tehtiin xx.yy.2016 muutos, joka mahdollistaa aitauksen käyttämisen sallimisen valtioneuvoston asetuksella villisian metsästyksessä. Aitausta koskevat tarkemmat säännökset varmistavat, että aitauksella tapahtuva pyynti on eettistä. Vuoden 2015 alussa Suomessa arvioitiin Suomen riistakeskuksen tekemien kyselyjen perusteella olevan noin villisikaa. Villisikatyöryhmä ehdotti alustavasti villisikakannan puolittamista valtakunnan tasolla. Tavoitteesta huolimatta kanta on kuitenkin vahvistunut. Nykyinen kanta-arvio talvelta on villisikaa. Villisikakannan tiheys ja levinneisyys vaikuttaa suoraan siihen, miten afrikkalaisen sikaruton tartunta säilyisi populaatiossa ja leviäisi edelleen. Aitauksella mahdollistettaisiin villisikakannan sääntely nykyistä tehokkaammin. 3 Yksityiskohtaiset perustelut 5a Eräiden riistalajien metsästyksessä edellytettävä saalisilmoitus Asetukseen lisättäisiin uusi 5a, jossa säädettäisiin eräiden riistalajien metsästyksessä edellytettävästä saalisilmoituksesta. Metsästyslain 38 a :ssä säädetään, että valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää riistaeläimestä tehtävästä saalisilmoituksesta, mikäli riistaeläinlajin metsästyksen kestävyyden varmistaminen tai metsästyksen tarkoituksenmukaisen järjestäminen sitä edellyttää.

3 3 Pykälän 1 momentissa säädettäisiin, että saaliiksi saadusta metsäkauriista, villisiasta, hilleristä ja metsähanhesta olisi tehtävä saalisilmoitus Suomen riistakeskukselle. Metsäkauriin sekä villisian osalta kyse olisi tarkoituksenmukaisen metsästyksen varmistamisesta saalismäärän ja siitä lasketun kanta-arvion perusteella. Hilleri on puolestaan taantunut riistalaji, josta tehdään vain satunnaisia havaintoja. Metsähanhi on myös taantunut riistalaji ja sen kansainvälinen hoitosuunnitelma edellyttää saalisilmoitusta. Harvalukuisten riistasaalislajien osalta Luonnonvarakeskuksen 5000 metsästäjälle vuosittain lähetettävä saaliskysely ei anna riittävän tarkkoja tietoja saaliista. Metsästyksen kestävyyden varmistaminen edellyttää nykyistä tarkempia ja kattavampia saalistietoja. Saalisilmoitus tehtäisiin Suomen riistakeskuksen vahvistamalla sähköisellä palvelulla tai lomakkeella 7 vuorokauden kuluessa yksilön pyydystämisestä. Tiedotuksen ja koulutuksen näkökulmasta on selkeää, että saalisilmoitusvelvollisuuden vaatimukset ovat mahdollisimman yhteneväiset eri riistalajien välillä. Saalisilmoitusvelvollisuuden toteutuminen käytännössä edellyttää onnistunutta tiedottamista. Pykälän 2 momentissa säädettäisiin saalisilmoituksen sisällöstä. Saalisilmoituksesta olisi käytävä ilmi metsästäjän nimi ja metsästäjänumero, pyydystettyjen eläinten määrä, ja laji, päivämäärä jolloin riistaeläin päätyi saaliiksi sekä kunta jossa riistaeläin saatiin saaliiksi. Lisäksi saalisilmoituksesta olisi käytävä ilmi villisian ja metsäkauriin osalta sukupuoli ja arvio iästä. Pakollisen saalisilmoituksen ohessa on tarkoituksenmukaista mahdollistaa vapaaehtoisesti toimitettavien lisätietojen keruu. Kerättävät lisätiedot olisivat metsästyksen kestävyyden varmistamiseen ja tarkoituksenmukaisen järjestämiseen liittyviä asioita, kuten saalisyksilön ikä, sukupuoli, paino tai saalisyksilöstä otetut kuvat tai näytteet sekä tieto metsästystapahtumasta ja -tavasta. Edellä mainittuja tietoja voitaisiin käyttää esimerkiksi metsähanhisaaliin alalajijakauman selvittämiseen saalislinnuista otettujen kuvien perusteella. 9 Pyyntilupaan ja hirvieläimen pyyntilupaan liittyvä ilmoitusvelvollisuus Pykälän 1 momentti säilyisi muuttumattomana. Pykälän toiseen momenttiin lisättäisiin nykyisen saalisilmoituksen tietojen lisäksi velvollisuus ilmoittaa eläimen ampujan nimi ja metsästäjänumero. Lisäyksellä yhdenmukaistetaan saalisilmoituksessa ilmoitettavia tietoja vastaamaan muita lakisääteisiä saalisilmoituksia. Yhdenmukaistaminen osaltaan helpottaa sähköisten palveluiden kehittämistä riistahallinnon Oma riista -asiointipalvelussa. Pykälän 3 momentti kumottaisiin tarpeettoman sääntelyn purkamiseksi. Voimassa olevan pykälän 4 momentista tulisi uusi 3 momentti.

4 4 11 Loukun, aitauksen ja jalkanarun käyttäminen Sisällöllisesti ainoa lisäys voimassa olevaan pykälään on ehdotuksen 3 momentti, jossa tarkennetaan aitauksen käyttämistä villisian metsästyksessä. Pykälän 1 ja 2 momentit säilyisivät ennallaan ja voimassa olevan pykälän 3 momentista tulisi uusi 4 momentti, johon samalla tehtäisiin villisian metsästystä ja pyyntilaitteiden tarkastamista koskeva tarkennus. Pykälän 3 momentissa täsmennettäisiin metsästyslain 34 :ssä villisian pyynnissä sallituksi säädetyn aitauksen käyttöä. Elävänä pyytävää aitausta saisi käyttää villisian pyydystämiseen. Aitauksen tulisi olla riittävän suuri, jotta villisika jälkeläisineen mahtuisi luontevasti aitaukseen. Suositeltava aitauksen koko olisi vähintään 50 neliömetriä. Lisäksi aitauksen tulisi olla muodoltaan pyöreä tai ovaali, jotta villisiat eivät ajautuisi aitauksen kulmiin ja siten kiipeäisi toistensa päälle. Lisäksi aitauksen tulisi olla kattamaton ja aitausten seinämien korkeus 150 cm, jotta mahdollistettaisiin mahdollisesti aitaukseen joutuvien hirvieläinten mahdollisuus hypätä aitauksen seinämien yli. Aitauksen ulkopuolella, mutta kiinteästi sen sivulla, tulisi olla villisikojen erottelua varten suljettavissa oleva käytävä (erottelukäytävä). Pykälän 4 momentissa edellytettäisiin, että villisian metsästyksessä käytettävä aitaus tulisi tarkistaa kaksi kertaa vuorokaudessa, käytännössä aamulla ja illalla, jotta villisika ei joudu olemaan pyyntilaiteessa pisimmillään täyttä vuorokautta. Muiden lajien kohdalla pyyntivälineen käyttäminen on järjestettävä niin, että vähintään kerran vuorokaudessa voidaan todeta, onko eläin mennyt pyyntivälineeseen. Pykälän 1-3 momenteissa mainittujen pyyntilaitteiden tarkastaminen voidaan järjestää myös sellaisella elektronisella valvontalaitteella, jolla pystyy pykälän 4 momentin mukaisesti toteamaan eläimen menneen pyyntilaiteeseen. 16 a Luotiasetta koskevat yleiset vaatimukset Pykälään lisättäisiin uusi 4 momentti. Metsästyslaissa aiemmin säädetystä velvollisuudesta suorittaa rihlattua luotiasetta koskeva ampumakoe, siirretään metsästyslakiin tehtyjen muutosten jälkeen metsästysasetukseen. Pykälä vastaisi voimassa olevaa säännöstä. Pykälässä säädettäisiin, että kuusipeuraa, saksanhirveä, japaninpeuraa, metsäkaurista, hirveä, valkohäntäpeuraa, metsäpeuraa, karhua tai villisikaa rihlatulla luotiaseella metsästettäessä ampujana saa toimia ainoastaan se, joka on suorittanut metsästyslain 21 :ssä tarkoitetun ampumakokeen. 20 Jousiasetta koskevat yleiset vaatimukset Pykälän 1 momentissa säädetään niistä riistaeläimistä, joiden metsästyksessä saa käyttää jousiasetta. Tähän luetteloon lisättäisiin villisika, pienet hirvieläimet (kuusipeura, saksanhirvi, japaninpeura, valkohäntäpeura ja metsäpeura) sekä mufloni. Voimassa olevan pykälän 2 momentti säilyisi muuttumattomana. Pykälän 3 momentti säilyisi muutoin sellaisenaan, mutta 22 millimetrin nuolen kärjen vaatimus edellytettäisiin euroopanmajavan, kanadanmajavan ja metsäkauriin lisäksi kuusipeuran, saksanhirven, japaninpeuran, valkohäntäpeuran, metsäpeuran, muflonin ja villisian jousimetsästyksessä.

5 5 Pykälään lisättäisiin uusi 4 momentti, jossa säädettäisiin, että metsäkaurista, kuusipeuraa, saksanhirveä, japaninpeuraa, valkohäntäpeuraa, metsäpeuraa, muflonia tai villisikaa jousella metsästettäessä ampujana saisi toimia ainoastaan se, joka on suorittanut metsästyslain 21 :ssä tarkoitetun ampumakokeen. 22 Hirvieläinten metsästyksessä käytettävät varusteet Pykälän 1 momentti säilyisi muuttumattomana. Pykälän 2 momentissa säädettäisiin, että oranssia tai oranssinpunaista väriä ei tarvitsisi olla metsästäjän päähineessä eikä vaatteissa silloin, kun metsästäjä metsästää kuusipeuraa, saksanhirveä, japaninpeuraa, valkohäntäpeuraa tai metsäpeuraa metsästysjousella. Metsästys jousella on lyhyen ampumaetäisyyden ja hyvän laukauksen edellyttämän eläimen rauhallisuuden vuoksi niin vaativaa, että metsästäjän vaatetuksella ja suojaväreillä on erityistä merkitystä pyynnin onnistumiselle Pykälän 2 momentin poikkeuksia sovellettaessa on huomattava, että hirvieläinten metsästyksessä on oltava metsästyksenjohtaja, jonka tehtävänä on huolehtia metsästyksen turvallisuudesta. Tapauskohtaisesti on perusteltua että rakennelman suojasta tai jousella metsästävä henkilö käyttää oranssia vaatetusta siirtyessään metsästyspaikalle ja sieltä pois sekä maastossa saaliseläintä etsiessä ja käsiteltäessä. Hirvieläinten seuruemetsästyksessä oranssin vaatetuksen käyttö on perusteltua myös jousta käyttävälle metsästäjälle metsästyksen turvallisuuden ja tarkoituksenmukaisen järjestämisen vuoksi. 44 Metsäkaurissaaliin ilmoittaminen Pykälä kumottaisiin tarpeettomana, sillä metsäkauriin metsästyksessä tehtävästä saalisilmoituksesta säädettäisiin uudessa 5 a :ssä. 45 Poromiehen oikeus metsästysaseen kuljettamiseen Siirtymäsäännökset Pykälä kumottaisiin tarpeettomana, sillä asiasta säädettäisiin jatkossa metsästyslain 35 :ssä, jonka nojalla Suomen riistakeskus voisi myöntää luvan poiketa aseenkuljettamista moottorikäyttöisen ajoneuvolla maastossa koskevista säännöksistä. Ennen tämän asetuksen voimaantuloa, maa- ja metsätalousministeriö, Suomen riistakeskus ja riistanhoitoyhdistyksen voivat ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Voimaantulo Asetus esitetään pääosin tulevaksi voimaan Kuitenkin metsästettäessä metsäkaurista jousella edellytetään suoritettu ampumakoe alkaen.

6 6 4 Asian valmistelu Asetusesitystä valmisteltiin maa- ja metsätalousministeriössä virkatyönä yhteistyössä Suomen riistakeskuksen kanssa. Esitetty asetus annettiin lausunnolle d.m.2017 päivätyllä pyynnöllä ja se oli nähtävillä myös maa- ja metsätalousministeriön verkkosivuilla. Lausuntopyyntö lähetettiin kiireellisenä, jotta metsästyslain muutosten edellyttämät tarkemmat säännökset saataisiin voimaan metsästyslain voimaantulon aikoihin. Lausuntoa pyydettiin oikeusministeriöltä, ympäristöministeriöltä, Metsähallitukselta, Luonnonvarakeskukselta, Suomen ympäristökeskukselta, Elintarviketeollisuusliitolta, Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitolta, Svenska Lantbruksproducenternas centralförbund SLC r.f.:ltä, Suomen metsästäjäliitolta, Suomen Jousimetsästäjäliitolta, Perinnejousimetsästäjäin liitolta, Paliskuntain yhdistykseltä, Saamelaiskäräjiltä, Natur och Miljö rf:ltä, Suomen Luonnonsuojeluliitolta, sekä WWF:ltä. Lausuntoja annettiin xx kappaletta. Niiden pohjalta asetusesitystä 5 Vaikutukset Asetusmuutoksella on merkittävä vaikutus saalisilmoituskulttuuriin, koska aiemmin saalisilmoitus on ollut vain metsäkauriista sekä pyynti- ja poikkeusluvilla pyydetyistä eläimistä. Luotettavan saalistiedon keruun osalta on aivan keskeistä että metsästäjäkunnalle perustellaan ja tiedotetaan selkeästi syyt ja tarve pakolliselle saalisilmoitukselle. Pakollinen saalisilmoitus muuttaa saalistiedon keruun menetelmää nimettyjen lajien osalta, ja saalisilmoitusten tilastollinen luotettavuus on vaikeammin arvioitavissa kuin Luonnonvarakeskuksen otantaan perustuvan riistasaaliskyselyn arvioiden. Saalistilastoinnin tarkkuuden arvioidaan merkittävästi parantuvan, mutta sen edellytyksenä on muutoksen onnistunut viestintä, joten muutoksella on merkittäviä lyhytaikaisia vaikutuksia riistakonsernin viestinnän resurssitarpeeseen. Muutos kasvattaa merkittävästi Suomen riistakeskukseen saapuvien saalisilmoitusten määrää sekä Oma riista palvelun kautta että paperilomakkeella. Painopisteen saalisilmoituksissa on tarkoitus olla sähköisissä ilmoituksissa, mikä tarkoittaa nopeaa kehittämistarvetta ja sen riittävää resurssointia riistahallinnon sähköisissä järjestelmissä. Tarkentuvan riistatiedon perusteella voidaan arvioida aiempaa tarkemmin metsästyksen kestävyyttä ja siten välttää turhia rajoituksia ja toisaalta kohdentaa tarpeelliset metsästysrajoitukset oikein erityisesti taantuvien riistalajien osalta. Muutoksen vaikutuksena voidaan nähdä tarve raportointikulttuurin kehittymiselle, eli metsästäjät ymmärtävät entistä paremmin riistatiedon tärkeyden ja alkavat kirjata saaliitaan ja havaintojaan entistä laajemmin myös vapaaehtoisesti Villisian pyynti aitauksella on uusi pyyntimuoto, joka tukee villisian kannan kasvun rajoittamistavoitetta. Jousimetsästyskokeiden järjestäminen työllistää varsinkin aluksi riistanhoitoyhdistyksiä ennen kuin koulutukset ja ampumakokeiden järjestäminen muuttuu rutiiniksi. Metsästysjousella metsästävän ei aiemminkaan ole tarvinnut käyttää oranssia suojaväritystä. 22 :ssä esitetty poikkeus jatkaisi vakiintunutta käytäntöä, mutta samanaikai-

7 7 sesti metsästyksenjohtajalle tulee valtuus määrätä oranssin värin käyttö hirvieläinten metsästyksessä, jos se on turvallisuuden vuoksi tarpeen. Rakennelman suojasta metsästävän osalta vakiintunut käytäntö jatkuu, mutta metsästyksen johtajalle kirjataan perusteluissa selvemmin mahdollisuus määrätä oranssin suojavärin käyttö kun liikutaan rakennelman ulkopuolella, jos se on turvallisuuden vuoksi tarpeen. 6 Laintarkastus Asetusehdotus on tarkastettu oikeusministeriön lainvalmisteluosaston laintarkastusyksikössä.