Joulukuu KALININGRADIN LÄÄNI vuoden 2007 ensimmäisellä puoliskolla. Talouden kehitys: Uusi erikoistalousaluelaki uusi sysäys taloudelle
|
|
- Pia Keskinen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 KALININGRADIN LÄÄNI vuoden 2007 ensimmäisellä puoliskolla Joulukuu 2007 Talouden puolivuotiskatsaus Talouden kehitys: Uusi erikoistalousaluelaki uusi sysäys taloudelle Huhtikuussa 2007 tuli vuosi täyteen siitä, kun uusi laki erikoistalousalueesta Kaliningradin läänissä astui voimaan. Läänissä tänä aikana tapahtuneesta sosiaalisesta ja taloudellisesta kehityksestä päätellen lailla on ollut positiivinen vaikutus alueen taloudelliseen toimeliaisuuteen huolimatta niistä lukuisista epäilyistä, joita pakallinen lehdistö on lakia kohtaan esittänyt. Monien taloudellisten indikaattorien kasvuluvut ovat olleet alueella suuremmat kuin Venäjällä keskimäärin. Erityisen vahvaa kasvu oli teollisuustuotannon osalta; tuotantomäärät kasvoivat 2,3 -kertaisiksi vuoden 2007 ensimmäisellä puoliskolla. Alueen investointitoiminta on myös ollut nousussa: kiinteät investoinnit kasvoivat 46 % kyseisellä aikavälillä. Lisäksi alueelle suuntautuneet ulkomaiset investoinnit lisääntyivät. Kyseinen laki ei kuitenkaan ole ollut ainoa tekijä alueen talouden kehityksessä. Vahva talous koko maassa ja etenkin vakaa nousu kotitalouksien tuloissa ruokkivat Kaliningradissa tuotettujen kotitaloushyödykkeiden kysyntää. Vuodentakainen alhainen lähtötaso osin vuoden 2006 kylmän talven takia on omalta osaltaan edesauttanut talouden kehitystä. 1 Alueellinen bruttokansantuote Alustavien ennusteiden mukaan alueellinen BKT kasvoi reaalisesti 11,6 % vuonna Kasvuprosentti oli huomattavasti suurempi kuin koko maassa keskimäärin. Läänin BKT käyvin hinnoin nousi 115 miljardiin ruplaan (3,4 miljardiin euroon). Kaliningradin alueellinen BKT Alueellinen BKT, mrd. ruplaa Vuotuinen kasvu (%) Venäjän BKT:n vuotuinen kasvu (%) Lähde: Rosstat (2007) Teollisuus: autojen tuotanto teollisuuskasvun moottorina Teollinen tuotanto kasvoi vuoden 2007 ensimmäisellä puoliskolla 53,5 %, suunnilleen samaa vauhtia kuin vuonna 2006 ensimmäisten kuuden kuukauden aikana (jolloin kasvua oli 53,2 %). Teollisuuskasvun rakenne alueella on kuitenkin muuttunut oleellisesti. Viime vuoden teollisuuskasvu juonsi juurensa vasta-avatusta suurvoimalasta (CHPP-2), jonka johdosta sähköntuotanto nousi räjähdysmäisesti, sillä välin kun muu teollinen tuotanto laski 3 %. Kuluvana vuonna osat ovat vaihtuneet ja tehdastuotannosta tuli teollisuuden veturi tuotantomäärien kasvaessa 126 %, kun taas sähköntuotanto kasvoi vain 20,4 %. Kasvu tehdasteollisuudessa Kaliningradin läänissä oli huomattavasti nopeampaa kuin Venäjällä keskimäärin (7,7 %) tai Luoteis-Venäjällä (11,1 %). Kuten vuosi sitten, Kaliningradin aluetta nopeampia kasvulukuja kirjattiin ainoastaan Sahalinin alueella, jossa teollisuuden kehitys johtui öljyn ja maakaasun tuotannon nopeasta kasvusta. Teollisuustuotanto, vuotuinen muutos (%) * Kokonaistuotanto Kaivosteollisuus Tehdasteollisuus Hyödykkeet * tässä ja tästä lähtien tiedot ajalle 1H2007, muutos edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Lähteet: Rosstat (2007, Kaliningradstat (2007) Pääosin vastuussa tehdasteollisuuden kasvusta on ZAO Avtotor, joka kokoaa autoja useille eri kansainvälisille merkeille, mm. BMW, Kia, Chevrolet ja Cadillac. Vuoden 2007 ensimmäisellä puoliskolla yritys tuotti autoa, joka on enemmän kuin koko viime vuonna (40 000) ja 4,3 kertaa enemmän kuin alkuvuonna Tammikuusta 2006 lähtien Avtotor on kasvattanut autotuotantoaan 16 % kuukaudessa. Yrityksen viimeaikainen nopea kasvu ja suunnitelmat rakentaa uusi tuotantotehdas (jonka kapasiteetti olisi autoa vuodessa) kiinalaisia Chery- autoja varten, aiheuttaa huolta kilpailijoille. Venäjän autonvalmistajien liitto lähetti heinäkuussa 2007 Venäjän pääministerille kirjeen pyytäen tätä perumaan Avtotorin erikoistalousalueella nauttiman oikeuden komponenttien verovapaaseen tuontiin 2. Tämän jälkeen Kaliningradin tulliviranomaiset nostivat useita kanteita Avtotoria vastaan vedoten maksamattomiin tullimaksuihin vaatien yhteensä 2 miljardin ruplan (57 miljoonan euron) saamisia. Nämä tapahtumat aiheuttavatkin epävarmuutta ZAO Avtotorin kunnianhimoisille suunnitelmille. Muutamat muutkin tehdasteollisuuden alat ovat olleet nopeassa kasvussa vuoden ensimmäisinä kuutena kuukautena. Vuoden 2006 heikkojen tulosten jälkeen kotitaloushyödykkeiden tuottajat ovat kasvattaneet tuotantoaan. Kaliningradin televisiovalmistajat allekirjoittivat monia sopimuksia Sonyn, Matsushita Electricin ja Samsungin kanssa LCD- ja plasmatelevisioiden tuotantoa varten, joiden kysyntä Venäjällä on kokoajan vahvistumassa. Kaiken kaikkiaan televisioiden kokonaistuotanto kasvoi vuoden ensimmäisen puoliskon aikana 84 %. 1 Vuoden 2006 kylmästä talvesta johtuen monet investointi- ja rakennusurakat jäivät aikataulusta jälkeen. Lisäksi kotitalouksien voimakkaasta kysynnän kasvusta seuranneesta sähköntarjonnan alijäämästä johtuen jotkut teollisen tuotannon sektoreista kirjasivat pienempiä tuotoksia. 2 Muut autonvalmistajat saavat myös tuoda komponentteja verovapaasti sopimalla hallituksen kanssa investointisopimuksen ja lokalisoimalla tuotannon muutaman vuoden kuluessa. 1
2 Puunjalostussektorikin on onnistunut jättämään taakseen viime vuoden tuotannonlaskun ja raportoi 39 %:n kasvusta. Toipuminen johtui sektorin suurimman yrityksen, Lesobaltin, viime vuodesta huomattavasti parantuneesta tuloksesta. Vuosi sitten yrityksellä oli ongelmia puutavaran toimittajien kanssa. Kaliningradin läänin teollisuustuotantoa on jo usean vuoden ajan jarruttanut paperiteollisuus. Vuoden 2007 ensimmäisten puoliskon aikana se koki suurimman vuotuisen laskun tuotannossa pitkään aikaan tuotantolukujen romahtaessa 58 %. Alueen sellu- ja paperitehtaat ovat käytännössä lopettaneet kokonaan selluloosan valmistuksen (sen tuotanto laski 78 % viime vuoteen verrattuna), joka oli yksi alueen suurimmista ympäristösaasteiden aiheuttajista. Maaliskuussa 2007 englantilainen yhtiö Baltic Oil Terminals Plc osti yhden alueen kolmesta paperi- ja sellutehtaista, Tceprussin. Suunnitelmissa on tehtaan sulkeminen ja korvaaminen öljyterminaalilla. Muiden paperitehtaiden teknologisen laitteiston modernisointipyrkimyksistä ja paperin tuotantoon keskittymisestä huolimatta (mm. Neman Pulpand Paper Mill, North-West Timber Companyn tytäryhtiö), alan (joka kasvoi 32 %) tulevaisuuden näkymät alueella pysyvät epävarmoina. Vuonna 2006 alkanut ruoan tuotannonlasku on jatkunut vuonna Suurimmaksi osaksi tämä johtui purkitetun kalan tuotantomäärien laskusta; tuotanto laski 13 % vuoden 2007 ensimmäisellä puoliskolla. Onkin huomattavaa, että Kaliningradin läänin johtoasema purkitetun kalan tuottajana Venäjällä on pienentynyt. Näkemyksemme mukaan, tämä johtuu pääasiassa kalanjalostuslaitosten epäonnistumisesta vanhentuneiden tuotantokoneistoidensa nykyaikaistamisessa. Alan elpyminen on mahdollista vain, mikäli uusia investointeja moderneihin kalanjalostuslaitoksiin tehdään. Joitain tällaisia laitoksia on jo rakennusvaiheessa (OOO Roskon). Öljyn tuotanto, joka nousi vuonna 2004 aloittaneen Kravtsovskoen merellä sijaitsevan öljykentän ansiosta, vakiintui kolmen vahvan kasvuvuoden jälkeen. Öljyn kokonaistuotanto kasvoi vuoden 2007 ensimmäisellä puoliskolla vain 1,5 %, joka vastasi 718 tuhatta tonnia. Koska tuotanto tällä sektorilla on jo huipussaan, öljyn kokonaistuotanto alueella luultavasti pysyy vakaana tai jopa supistuu hieman seuraavien vuosien aikana. Tehdasteollisuuden vuosittaiset muutokset sektoreittain (%) H2007 Tehdasteollisuus, mukaan lukien: Elintarvikkeet, sis. virvoitusjuomat ja tupakka Tekstiilit ja vaatetus Puunjalostus ja puutuotteet Sellu, paperi ja painaminen Ajoneuvot ja kuljetuskalusto Vuonna 2006 juuri valmistuneen suurvoimalan CHPP-2 aiheuttaman sähköntuotannon nopean hypähdyksen jälkeen kuluvan vuoden kasvuluvut pienenivät energiasektorilla. CHPP-2:n energian tuotantoa ja suunnitelmia kasvattaa kapasiteettia rakentamalla toinen yksikkö rajoittavat alueelle suuntautuvan kaasuputken kapasiteetti ja Gazpromin haluttomuus sitoutua suurempiin kaasun toimitusmäärin. Kaliningradstatin mukaan tuotannon kokonaisvolyymi (ilman ALV:a) vuoden 2007 kuuden ensimmäisen kuukauden aikana oli tehdasteollisuuden osalta 81,9 miljardia ruplaa, kaivosteollisuudessa 6,1 miljardia sekä energia- ja vesihuollon osalta 5,9 miljardia ruplaa. Rakentaminen: nousukausi jatkuu Rakennussektorin noususuhdanne alueella ei ole näyttänyt mitään merkkejä hidastumisesta vuoden 2007 alkupuolella. Rakennussopimusten määrä kasvoi 48,9 % ja nousi 5,6 miljardiin ruplaan. Kasvu oli vahvaa varsinkin asuntorakentamisessa: kuluvan vuoden alusta on rakennettu 549 asuinrakennusta, kokonaispinta-alaltaan 321,8 tuhatta neliömetriä, joka vastaa 68 % kasvua viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Suhteutettuna rakennusyhtiöt rakensivat suuruudeltaan 343m 2 asuinkiinteistöjä jokaista tuhatta ihmistä kohden vuoden 2007 ensimmäisellä puoliskolla. Luku on kaksinkertainen Venäjällä keskimäärin toteutuneeseen määrään verrattuna. Tämä nopea kasvu liittyy jossain määrin Venäjän suurimpien rakennuttajien PIK, Konty, Rosstroy markkinoille tuloon alueella. Jopa suuri kaliningradilainen vähittäismyyntiyritys, Vester, on päättänyt laajentaa liiketoimintaansa asuntorakentamiseen. Yhtiö osti kuusi maa-aluetta, joihin se aikoo rakentaa kokonaispinta-alaltaan m 2 asuinkiinteistöjä vuoteen 2010 mennessä. Asuinrakentaminen Asuinrakentaminen, tuhatta neliömetriä Vuotuinen kasvu (%) Kaikesta huolimatta nopea kasvu herättää epäilyksiä sen kestävyydestä. Asuntojen hintojen nousu on alkanut hidastua huomattavasti vuoden toisella neljänneksellä, osoituksena asuntojen kysynnän heikkenemisestä. Rakennusyhtiöt kohtaavat jatkuvaa vajetta sekä työvoimassa että raaka-aineissa. Tämän lisäksi elokuussa alkanut likviditeettikriisi kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla on vaikeuttanut venäläisten pankkien mahdollisuuksia täydentää kiinnelainojen reservejään. Tämän seurauksena moni pankki päätyi nostamaan uusien asuntolainojen korkoja, viivästyttämään lainahakuprosesseja ja tiukentamaan lainaehtojaan potentiaalisille lainanhakijoille. Kaikki nämä seikat enteilevät rakennusbuumin mahdollista loppua. Nopeasti kasvavat kotitalouksien tulot, kuten myös lainojen pienet osuudet kiinteistöjen ostoissa viittaavat kuitenkin siihen, että tämänhetkinen buumi tuskin tulee lähivuosina päättymään äkilliseen taantumaan. Todennäköisesti seurauksena on ainoastaan heikompi kasvu. Vähittäiskauppa: vakaata kasvua Vähittäismyynti kasvoi 16,7 % vuoden takaisesta ja kohosi kuluvan vuoden ensimmäisellä puoliskolla 25,8 miljardiin ruplaan. Alueen vähittäismyynnin kasvu on hieman nopeampaa kuin Venäjällä keskimäärin (14,2 %). Viimeisten neljän viiden vuoden aikana vähittäismyynnin kasvu on ollut suhteellisen nopeaa ja vakaata kotitalouksien kasvaneiden reaalitulojen vuoksi. Kaliningradilaiset vähittäismyyjät jatkoivat laajentumistaan muille alueille Venäjällä. Erityisen kunnianhimoisia suunnitelmia esitteli toiseksi suurin vähittäismyyntiyritys, Vester, joka aikoo avata 30 liikettä 2
3 (hyper- ja supermarketteja, joiden yhteenlaskettu pintaala tulee olemaan yli m 2 ) vuoden 2007 aikana niin Venäjälle (mm. Tolyatti, Belgorod, Nizhny, Novgorod, Taganrog, Minsk) kuin myös Kazakstaniin, Ukrainaan ja Valko-Venäjälle. Vähittäiskauppa Vähittäiskauppa, mrd. ruplaa Vuotuinen muutos (%) kiintein hinnoin: Kaliningradin lääni Venäjä Lähteet: Rosstat (2007), Kaliningradstat (2007) Investoinnit: toipuminen viime vuoden laskun jälkeen Investoinnit kiinteään pääomaan nousivat 15,4 miljardiin ruplaan tammi-heinäkuussa 2007, kasvaen vuositasolla 46,2 %. Vaikka otetaan huomioon investointien 17 % lasku vuoden 2006 alkupuoliskolla, kuluvan vuoden kasvuvauhti on erittäin vahvaa kiinteiden investointien kasvu Venäjällä keskimäärin oli 22 %. Kiinteiden investointien kasvu, (%) 80% 60% 40% 20% 0% -20% * Investoinnit kiinteään pääomaan Kokonaismäärä mrd. 19,7 29,96 33,15 15,41 ruplaa Vuosittainen reaalimuutos (%): Kaliningradin lääni 22,7 30,5-6,2 46,2 Venäjä 10,9 10,7 13,7 22,3 Näyttää siltä että investointiaktiviteetit on onnistuneesti selvinnyt vuoden 2006 romahduksesta, joka johtui osaltaan sekä uuden erityistalousaluelain käyttöönoton mukanaan tuomasta epävarmuudesta että uudistuksen aiheuttamista muutoksista monissa laeissa ja säännöksissä. Yksi merkki investointiaktiivisuuden lisääntymisestä on eritystalousalueella olevien yritysten määrä. Nämä yritykset ovat sitoutuneet sijoittamaan vähintään 150 miljoonaa ruplaa (4,3 miljoonaa euroa), jonka seurauksena ne saavat vastineeksi verohelpotuksia eritystalousaluelain puitteissa. Vuoden 2007 lokakuun alkuun mennessä eritystalousalueen viranomaiset olivat rekisteröineet 47 yritystä, joiden yhteenlaskettujen investointien arvo oli yhteensä 23,5 miljardia ruplaa. Paikallishallinnon mukaan 17 näistä yrityksistä on jo saanut tuotantonsa käyntiin ja 5 muuta on suunnitellut aloittavansa tuotannon vuoden 2007 loppuun mennessä (lokakuusta 2007 alkaen). Tehdas- ja kaivosteollisuuden yritykset olivat vuoden ensimmäisen puoliskon suurimmat investoijat, ja näiden yritysten osuus käsitti noin kaksi kolmasosaa kaikista investoinneista alueella. Investoinnit voimalaitoksiin laskivat noin kymmenesosaan. Toukokuussa 2007 RAO UES Russia päätti lykätä toisen voimalayksikön rakentamista Kaliningradin CHPP-2:en, joka tulisi maksamaan 6 miljardia ruplaa. Syynä oli se, ettei yhtiön onnistunut saavuttamaan pitkäaikaista sopimusta maakaasuntoimituksista Gazpromin kanssa. Kiinteät investoinnit sektoreittain Energia- ja vesihuolto 6 % Kuljetus ja telekommunika atio 20 % M uut palvelut 5 % Kaivos ja lo uhinta 32 % Kiinteistö 4 % Tehdasteollisu us 33 % Kiinteiden investointien rahoituslähteissä on tapahtunut joitakin muutoksia. Vuoden 2006 ensimmäisen puoliskon aikana investointien rahoitus oli pääasiassa lähtöisin yritysten omasta pääomasta (56 %), mutta vuoden 2007 osalta tämä osuus on tippunut 35 %:iin. Kuluvana vuonna investointien merkittävin pääomanlähde oli ulkopuolinen rahoitus (sen osuus kasvoi 25 %:sta 52 %:iin). Tämä johtui ensinnäkin pankkien antolainauksen kasvusta: pankkilainojen osuus kiinteiden investointien rahoittajana Kaliningradin läänissä (27,6 %) oli suurin koko Luoteis-Venäjän alueella (8,2 %). Julkisista budjeteista investoitujen varojen osuus laski 19 %:sta 13 %:iin. Kiinteiden investointien rahoituslähteiden rakenne Budjettirahoitu s 12,9% Yritysten pääoma 34,9% Ulkoinen rahoitus 52,2% Ulkomaiset investoinnit: kasvussa, mutta Kaliningrad muiden jäljessä Ulkomainen investointivirta kasvoi huomattavasti vuoden 2007 ensimmäisellä puolivuotisjaksolla vuosittaisen kasvun noustessa 120 %:iin ja yltäen näin 66,3 miljardiin dollariin. Ulkomaiset suorat investoinnit kasvoivat 80 % ja muut investoinnit (kauppaluotot ja lainat) kasvoivat 3
4 erityisen nopeasti saavuttaen kolminkertaisen tason viime vuoteen verrattuna. Kasvusta huolimatta ulkomaisten investointien kokonaisvolyymi alueella on edelleen hyvin pieni. Kaliningradin läänin osuus kaikista Venäjälle virtaavista ulkomaisista suorista investoinneista on laskussa muilla alueilla tapahtuvasta vielä nopeammasta suorien sijoitusten kasvusta johtuen. Sijoitukset kohdistuivat eniten ruoanjalostukseen (30 % kaikista ulkomaisista investoinneista), tukkukauppaan (23 %) ja rahoitussektorille (20 %). Ulkomaiset investoinnit, miljoonaa dollaria Ulkomaiset kokonaisinvestoinnit 61,9 75,3 80,8 66,3 mukaan lukien Suorat investoinnit 22,4 18,8 21,2 27,5 Portfolioinvestoinnit 4,9 1,3 22,2 1,2 Muut investoinnit kauppaluotot ja -lainat 34,6 55,2 37,4 37,6 Pääinvestoijat Kaliningradin alueella olivat viime vuoden tapaan Kypros (32 % kaikista ulkomaisista investoinneista), Yhdysvallat (20 %) sekä Puola ja Liettua (kumpikin 12 %). Ulkomaisten investointien kokonaiskertymä Kaliningradin talousalueella oli vuoden 2007 heinäkuun lopulla 242 miljoonaa dollaria. Ulkomaankauppa Ulkomaankauppa kasvoi vilkkaasti vuoden 2007 ensimmäisellä puoliskolla: sekä vienti että tuonti lisääntyivät huomattavasti 55% ja 54%. Useiden satamaterminaalien rakentaminen alueelle viime vuosian on mahdollistanut öljynviennin merkittävän lisääntymisen. Tällä hetkellä öljy- ja öljytuotteet hallitsevat Kaliningradin vientirakennetta: ensimmäisen puolen vuoden aikana ne vastasivat 90 %:sta kaikista vienneistä. Suurin osa vientiöljystä tulee alueelle Venäjän muilta alueilta. Tuonnin kasvu oli seurausta tuontikomponentteja jalostavan tehdasteollisuuden vilkkaasta ulkomaisten komponenttien ja osien kysynnästä. Tuonti Kiinasta kasvoi erityisen nopeasti, ja Kiinasta tulikin vuoden ensimmäisten kuuden kuukauden aikana alueen tärkein tuontimaa. Kaliningradissa tuotettujen hyödykkeiden vienti muualle Venäjälle kasvoi 80 % dollareissa. Kaliningradin tavaravirrat, miljoonaa dollaria 2003 Tavaravienti Tavaratuonti Kauppavaihto Tavaravienti Kaliningradista Venäjälle Hinnat: kuluttajahinnat nousussa Kuluttajahintaindeksi kuluvan vuoden ensimmäisten kuuden kuukauden osalta oli korkeampi kuin vuosi sitten: kasvua oli 5,8 % viime joulukuusta (vuonna 2006 kasvua oli 4,5 %). Ruoan hinta nousi 6,5 %, muiden tuotteiden hinnat 2,1 % ja kuluttajapalveluiden hinnat 10,4 %. Kuluttajahintojen odotetaankin kasvavan huomattavasti tänä vuonna viime vuoden lukuihin verrattuna. Hintojen muutokset Kaliningradin läänissä, % 2003 Kuluttajahinnat 117,5 111,7 111,1 107,9 105,8 Kuluttajahinnat Venäjällä 112,0 111,7 110,9 109,0 105,7 Tuottajahinnat 107,7 108,8 111,2 100,5 104,9 Kuten yleensä, kunnallispalvelujen maksujen korotukset olivat pääsyynä kuluttajahintojen nousuun. Alla olevaa taulukkoa tarkastelemalla on ilmeistä, että kuluttajahintojen nousu vuoden 2007 alkupuolella seurasi tarkasti vastaavaa kehitystä vuotta aikaisemmin. Tosin kahta poikkeusta lukuun ottamatta, jotka selittyvät helmikuussa tapahtuneesta kunnallispalvelujen maksujen korotuksesta sekä kesäkuussa ruoan hinnan noususta. Kuluttajahintojen kuukausivaihtelut, % 2 1,5 1 0,5 0 Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Julkinen sektori ja sosiaalinen kehitys Alueellinen budjetti Talouden nopeasta kasvusta huolimatta alueellisen budjetin tulot kasvoivat vain 16 % vuoden 2007 ensimmäisten kuuden kuukauden aikana, kun taas inflaatiokorjattu reaalinen kasvu jäi ainoastaan 7 %:iin. Veroja kerättiin vain 85 % suunnitellusta määrästä. Yksi suuri syy tähän oli Kaliningradin yritysten nettotuloksen pieneneminen (jopa 50 % vuodentakaisesta). Tähän lukuun vaikutti suuresti puolestaan Lukoil- Kaliningradmorneftin (Venäjän öljyjätti Lukosin tytäryhtiö) huono tulos. Kaliningradmorneftin tuoton osuus koko alueen yritysten tuloksista on noin 90 %. Alueen yksityistämisohjelma on lisäksi epäonnistunut tulostavoitteissaan. Alueellisen budjetin kokonaismenot olivat tammikesäkuussa 9,8 miljardia ruplaa. Menot kasvoivat tuloja huomattavasti nopeammin, 29 %, ja ne jakautuivat suurilta osin yleiseen terveydenhuoltoon (27 % kokonaismenoista), sosiaaliohjelmiin (27 %), koulutukseen (13 %) ja kuljetukseen (10 %). Alueellinen budjetti, miljoonaa ruplaa H2006 1H2007 Tulot Menot Ylijäämä/vaje (-) Elintaso Vuoden 2007 alkupuoliskolla kotitalouksien nimellinen kuukausitulo oli asukasta kohden ruplaa. Nimelliset 4
5 tulot kasvoivat viime vuoteen verrattuna nimellisesti mitattuna 20,1 % ja kiintein hinnoin 10,6 %. Rahatulot ja palkat Rahatulot per henkilö, ruplaa/kk %-muutos reaalituloissa Nimellispalkka, ruplaa/kk %-muutos reaalipalkoissa Palkat nousivat nopeammin kuin muut kotitalouksien tulonlähteet. Keskimääräinen kuukausipalkka kasvoi kuluvan vuoden tammi-heinäkuussa 28 % käyvin hinnoin ja 18 % nimellisin hinnoin tarkasteltuna, nousten näin ruplaan. Palkkojen kasvu oli Kaliningradin läänissä hieman nopeampaa kuin muualla Luoteis-Venäjällä, mutta lähes samoissa luvuissa Venäjän keskiarvon kanssa. Työmarkkinat Investointiaktiivisuuden alueellisesta kasvusta syntynyt työvoiman lisääntynyt kysyntä johti työllisyyden suureen nousuun. Työllisten määrä kasvoi :lla, joka vastaa 11,3 %:n lisäystä viime vuoden toukokuusta kuluvan vuoden toukokuuhun nousten :een. Tämä huomattava kasvu työllisyydessä oli seurausta kahdesta eri tekijästä; taloudellisesti aktiivisen väestön osuus kasvoi (henkilöt, jotka aiemmin eivät olleet etsineet töitä, aloittivat työskentelyn) ja toisaalta työvoiman muuttoliike alueelle kasvoi, johon kuuluivat myös aiemmin laittomasti alueelle saapuneet henkilöt jotka pystyivät uuden lakimuutoksen myötä rekisteröitymään helpommin työvoimaan kuuluviksi. Työttömyysaste (jakson lopussa) Rekisteröityjä työttömiä (1000) 9,1 8,4 7,4 6,4 Rekisteröity työttömyysaste 1,8% 1,6% 1,4% 1,3% Työttömyysaste ILO:n menetelmän mukaan 6,4% 5,9% 5,9% n/a Mielipide Liittovaltion politiikka Kaliningradin lääniä kohtaan Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen vuonna 1991 Kaliningradin lääni muodostui Venäjän federaation eksklaaviksi, jonka Valko-Venäjä ja Liettua erottavat emämaasta. Kaliningradin läänin maantieteellinen sijainti ja siitä johtuvat tulli- ja rajamuodollisuudet saivat aikaan merkittävää kasvua muun Venäjän kanssa käytävään kauppaan liittyvissä hallinto- ja kuljetuskustannuksissa. Tosiasiassa alue joutui Venäjän perustuslain 8 ja 74 artiklan ulkopuolelle, jotka määräävät ihmisten ja tavaroiden liikkumavapauden Venäjän eri alueiden välillä. Tästä johtuen taloudellinen kriisi vuosina oli alueella huomattavasti syvempi kuin muualla Venäjällä. Alueellinen bruttokansantuote laski vuosina % ja teollinen tuotanto oli vuonna 1998 vain 27 % vuoden 1990 arvosta. Nämä tekijät edellyttivät erillisiä menettelytapoja alueen ongelmiin tartuttaessa ja läänillä onkin ollut alueellinen etusija liittovaltion viranomaisten päätöksissä. Pääkeinona alueen kehitystä tukemassa on liittovaltiolla ollut Kaliningradin lääniä koskeva erityistalousaluelaki. Laki, jossa yhdelle alueelle muodostui erillinen taloudellinen järjestelmä, on erityistapaus Venäjän aluehallinnossa. Samanlaisen erityistalousalueaseman sai vain yksi toinen alue Venäjällä, Magadanin lääni. Laki avasi rajat tullivapaalle tuonnille, joka laukaisi uuden teollisuustuotantosektorin, kulutushyödykkeiden jatkojalostuksen, kehittymisen tyhjästä. Nämä yritykset saivat etulyöntiaseman myydessään tuotantoaan suurille Venäjän markkinoille ilman tullimaksuja, mikäli tietyt alkuperää koskevat vähimmäissäännöt toteutuivat. Nopeasti kasvavat alueen tuontiluvut ovatkin näiden yritysten vuoksi Kaliningradin läänin talouskasvun erityispiirre. Kaliningradin läänin tuonnin osuus Venäjän kokonaistuonnista 3.5% 3.0% 2.5% 2.0% 1.5% 1.0% 0.5% 0.0% Lähde: Rosstat ( ) Vladimir Putinin astuminen presidentiksi vuonna 2000 on kasvattanut Venäjän viranomaisten mielenkiintoa Kaliningradin lääniä kohtaan. Eräs arvailuissa esillä ollut syy on ollut se, että Putinin vaimo on kotoisin alueelta. Vuonna 2001 federaation hallitus hyväksyi alueellisen kehittämisohjelman vuoteen 2010 asti. Ohjelma sisältää listan infrastruktuurisia ja sosiaalisia projekteja, jotka valtion (tai osin yhdessä muiden tahojen kanssa) tulisi rahoittaa. Aluehallinnon mukaan liittovaltion budjetista saatiin näihin hankkeisiin 5,7 miljardia ruplaa vuosien aikana. Tällä hetkellä liittovaltion hallitus harkitsee kehittämisohjelman ulottamista vuoteen 2014 asti. Alueen hankkeisiin saadaan tukea myös muutamista muista liittovaltion ohjelmista. Huhtikuussa 2006 Kaliningradin läänissä astui voimaan uusi laki läänin eritystalousalueesta. Laki on suunnattu houkuttelemaan investointihankkeita sallimalla näille verohelpotuksia. Samaan aikaan laki jätti voimaan aikaisemmat tullivapaudet kymmenen vuoden siirtymäkauden ajaksi. Ensimmäisen puolentoista vuoden aikana, jonka laki on ollut alueella voimassa, 47 yritystä on valinnut toimipaikakseen erityistaloushallintoalueen 3. Näiden yritysten alueelle suunnattujen investointien suuruus on yhteensä 24 miljardia ruplaa. Vuosina liittovaltion hallitus on tehnyt päätöksiä lääniin perustettavista kahdesta uudesta erikoisalueesta; yksi alue matkailu- ja virkistystoiminnalle, sekä toinen uhkapeliyrityksille. Matkailu- ja virkistystoiminta-alueen tulisi saada liittovaltion budjetista noin 1,5 miljardia ruplaa infrastruktuurin parantamiseksi. 3 Rekisteröidäkseen toimipaikaksi Kaliningradin erityistalousalueen, yritysten tulee sitoutua investoimaan alueelle vähintään 150 miljoonaa ruplaa. 5
6 Nämä toimet osoittavat, että liittovaltion hallitus paneutuu hyvin läntisimmän alueensa erikoistarpeisiin. On kuitenkin selvää, ettei Venäjä pysty yksin selvittämään alueen ongelmia. Kahden rajanaapurin, Puolan ja Liettuan, liityttyä Euroopan unioniin vuonna 2005 Kaliningradista tuli Venäjän enklaavi laajentuvassa Euroopassa unionissa. Tästä syystä liittovaltion lääniä kohtaan harjoittama politiikka on osana laajempaa Venäjän ulkopolitiikkaa. Vaikka samaa voi jossain suhteessa sanoa muistakin Venäjän raja-alueista, EU:lla on suuri vaikutus Kaliningradin läänin taloudelliseen kehitykseen. Seuraavassa on esitelty muutama esimerkki. Erityisoikeus tavaroiden ja ihmisten vapaaseen liikkumiseen Kaliningradin läänin ja muun Venäjän välillä oli ristiriidassa EU:n sääntöjen kanssa koskien viisumikäytäntöjä ja tavaroiden läpikulkua Unionin alueella. Yhteisesti hyväksyttävä kompromissi EU:n ja Venäjän välillä saatiin lopulta aikaiseksi vasta vaikeiden neuvottelujen jälkeen. Euroopan unioni on Kaliningradin läänille erittäin tärkeä kauppakumppani, ja siksi unionin sisäisillä päätöksillä tullisääntelyistä, rajojen infrastruktuurista sekä tariffimääräyksistä on erittäin suuri vaikutus kaliningradilaisten yritysten taloudellisiin mahdollisuuksiin. Suurin osa alueen sähköntuonnista (vuoteen 2006 asti noin 90 %) on peräisin Liettualaisesta sähköverkosta ja Liettuan suunnitelmat integroida oma kansallinen sähköjärjestelmänsä muiden EU- jäsenmaiden järjestelmiin tulee vaikuttamaan laajasti Kaliningradin läänin sähköntoimituksiin tulevaisuudessa. Kansainväliset sopimukset Itämeren suojelemisesta luovat lisäksi erityisiä tarpeita alueen investointihankkeille. Euroopan unionin alueella toimivat yritykset ovat suurimmat investoijat alueella, ja EU on rahoittanut noin 100 miljoonalla eurolla alueen teknologista kehitystä vuosien aikana 4. Näiden esimerkkien pohjalta voidaan sanoa, että EU:n ja Venäjän väliset suhteet ovat yksi osatekijä liittovaltion politiikassa Kaliningradin lääniä kohtaan. Viimeaikainen suhteiden viileneminen on näkynyt myös Kaliningradin alueella. Venäjän hallituksen vuonna 1999 esittelemä ajatus Kaliningradista edelläkävijäalueena Venäjän ja EU:n alueellisen yhteistyön kenttänä on vähitellen siirtynyt asialistalla kauemmaksi. Neuvotteluita uuden yhteistyösopimuksen (Partnership and Cooperation Agreement, PCA) solmimiseksi on jatkuvasti lykätty. Jonkinasteisesta myönteisestä kehityksestä huolimatta vaikutukset Kaliningradin alueelle ovat olleet negatiivisia. Esimerkiksi äskettäisellä sopimuksella viisumimenettelyjen helpottamiseksi on ollut täysin päinvastainen vaikutus Kaliningradin läänin asukkaille. Ennen sopimuksen voimaantuloa he saattoivat saada pitkäaikaisen viisumin Puolaan ja Liettuaan veloituksetta, mutta nyt heidän täytyy maksun lisäksi toimittaa viisumin saamista puoltavat dokumentit, uuden sopimuksen sääntöjen mukaisesti. Tällä oli välitön kielteinen vaikutus sekä turistimatkojen määrään Kaliningradista, että matkailuyritysten tuloksiin. Kaiken kaikkiaan Kaliningradin läänin nauttima erikoisasema hallituksen päätöksenteoissa ei varmasti tule paljoakaan muuttumaan, ja yleinen aluepolitiikka on vain yksi tekijä liittovaltion Kaliningradia koskevissa toimissa. Onkin epätodennäköistä, että aluekehitysministeriössä valmisteltu strategia Venäjän eri alueiden sosio-ekonomiselle kehitykselle aiheuttaisi Kaliningradin läänille sen kummempia vaikutuksia. Onkin kohtalon ivaa, että Kaliningrad tulee menettämään alueellisen tärkeytensä vasta silloin, kun Venäjän ja EU:n välit siirtyvät uudelle tasolle ja yhteinen talousalue on todellisuutta. Tällöin monet ongelmat viisumien ja tullien suhteen selviävät automaattisesti laajempien sopimusten puitteissa. 4 m 6
Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen?
Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Donetsk Luhansk Donetskin ja Luhanskin alueella asuu 6,5 milj. ihmistä eli 15% Ukrainan väkiluvusta. Krimin niemimaalla, ml. Sevastopol, asuu lähes 2,5
LisätiedotENNUSTEEN ARVIOINTIA
ENNUSTEEN ARVIOINTIA 23.12.1997 Lisätietoja: Johtaja Jukka Pekkarinen puh. (09) 2535 7340 e-mail: Jukka.Pekkarinen@labour.fi Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville
LisätiedotVenäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät
Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät Pekka Sutela 04.04. 2008 www.bof.fi/bofit SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Venäjä Maailman noin 10. suurin talous; suurempi kuin Korea, Intia
LisätiedotYleiskatsaus Venäjän talouteen, investointeihin ja rakennustoimintaan. Rakennus-, LVI- ja energiatehokkuusalan Venäjä- Suomi-seminaari, Tahko 9.6.
Yleiskatsaus Venäjän talouteen, investointeihin ja rakennustoimintaan Rakennus-, LVI- ja energiatehokkuusalan Venäjä- Suomi-seminaari, Tahko 9.6.2011 Maija Sirkjärvi Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT)
LisätiedotOleg ostaa, jos Matti osaa myydä
Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä Venäjän BKT kasvoi enää 1.4% (1-6/2013) Vuonna 2007 kasvu oli 8.5% Kari Liuh to Kari Liuhto Venäjän kaupan professori Turun kauppakorkeakoulu Turun kauppakorkeakoulun alumnitapaaminen
LisätiedotEnnuste vuosille (kesäkuu 2019)
ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2019 2021 (kesäkuu 2019) 11.6.2019 11:00 EURO & TALOUS 3/2019 TALOUDEN NÄKYMÄT Suomen talouden ennuste vuosille 2019 2021 kesäkuussa 2019. Kesäkuu 2019 1. HUOLTOTASE, MÄÄRÄT
LisätiedotKaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät
Kaupan näkymät 2012 2013 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan myynti 2011 Liikevaihto yht. 127 mrd. euroa (pl. alv) 13% 13% 29 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa
LisätiedotSUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen taloudelliset näkymät Ennusteen taulukkoliite
Suomen taloudelliset näkymät 2005 2007 Ennusteen taulukkoliite 30.3.2005 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 1/2005 Taulukkoliite Taulukko 1. Taulukko 2. Taulukko 3. Taulukko 4. Taulukko 5.
LisätiedotEnnuste vuosille
ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2017 2020 18.12.2017 11:00 EURO & TALOUS 5/2017 TALOUDEN NÄKYMÄT Suomen talouden ennuste vuosille 2017 2020 joulukuussa 2017. Tässä esitetyt luvut voivat poiketa hieman
LisätiedotKaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät
Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:
LisätiedotEnnuste vuosille
ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2018 2020 19.6.2018 11:00 EURO & TALOUS 3/2018 TALOUDEN NÄKYMÄT Suomen talouden ennuste vuosille 2018 2020 kesäkuussa 2018. Kesäkuu 2018 1. HUOLTOTASE, MÄÄRÄT Viitevuoden
LisätiedotEnnuste vuosille
ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2015 2017 10.12.2015 11:00 EURO & TALOUS 5/2015 TALOUDEN NÄKYMÄT Joulukuu 2015 1. HUOLTOTASE, MÄÄRÄT Viitevuoden 2010 hinnoin, prosenttimuutos edellisestä vuodesta Bruttokansantuote
LisätiedotKääntyykö Venäjä itään?
Heli Simola Suomen Pankki Kääntyykö Venäjä itään? BOFIT Venäjä-tietoisku 5.6.2015 5.6.2015 1 Venäjän ulkomaankaupan kehitystavoitteita Viennin monipuolistaminen Muun kuin energian osuus viennissä 30 %
LisätiedotSUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA
SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Ennustetaulukot 3 ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2016 2018 TÄNÄÄN 11:00 EURO & TALOUS 3/2016 TALOUDEN NÄKYMÄT Kesäkuu 2016 1. HUOLTOTASE, MÄÄRÄT
LisätiedotSUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA
SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Ennustetaulukot vuosille 2017-2019 3 ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2017 2019 TÄNÄÄN 11:00 EURO & TALOUS 5/2016 TALOUDEN NÄKYMÄT Joulukuu 2016
LisätiedotVenäjän taloustilanne ja suhteet Suomen kanssa
Venäjän taloustilanne ja suhteet Suomen kanssa Maija Sirkjärvi Siirtymätalouksien tutkimuslaitos BOFIT 16.9.2010 1 Venäjän talous supistui vuonna 2009 voimakkaasti, mutta nousu on jo alkanut 50 40 30 20
LisätiedotEnnuste vuosille
ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2018 2021 18.12.2018 11:00 EURO & TALOUS 5/2018 TALOUDEN NÄKYMÄT Suomen talouden ennuste vuosille 2018 2021. Joulukuu 2018 1. HUOLTOTASE, MÄÄRÄT Viitevuoden 2010 hinnoin,
LisätiedotEnnuste vuosille
ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2015 2017 10.6.2015 11:00 EURO & TALOUS 3/2015 TALOUDEN NÄKYMÄT Kesäkuu 2015 1. HUOLTOTASE, MÄÄRÄT Viitevuoden 2010 hinnoin, prosenttimuutos edellisestä vuodesta Bruttokansantuote
LisätiedotTALOUSENNUSTE
TALOUSENNUSTE 2019 2020 10.4.2019 Ennustepäällikkö Muut ennusteryhmän jäsenet Ilkka Kiema Hannu Karhunen Sakari Lähdemäki Terhi Maczulskij Aila Mustonen Elina Pylkkänen Heikki Taimio ENNUSTEEN KESKEISIÄ
LisätiedotEnnuste vuosille
ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2017 2019 13.6.2017 11:00 EURO & TALOUS 3/2017 TALOUDEN NÄKYMÄT Suomen talouden ennuste vuosille 2017 2019 kesäkuussa 2017. Eurojatalous.fi Suomen Pankin ajankohtaisia
LisätiedotKALININGRADIN LÄÄNI vuoden 2006 ensimmäisellä puoliskolla Marraskuu 2006
KALININGRADIN LÄÄNI vuoden 2006 ensimmäisellä puoliskolla Marraskuu 2006 Talouden puolivuotiskatsaus Talouskehitys Kaliningradin läänin taloudellista kehitystä vuoden 2006 ensimmäisellä puoliskolla luonnehtivat
LisätiedotSUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA
SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Ennustetaulukot vuosille 2017 2019 (kesäkuu 2017) 3 ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2017 2019 EILEN 11:00 EURO & TALOUS 3/2017 TALOUDEN NÄKYMÄT
LisätiedotTalouden näkymät Euro & talous erikoisnumero 2/2009
Talouden näkymät 2009-2011 Euro & talous erikoisnumero 2/2009 Erkki Liikanen 29.9.2009 Teemat 1. Maailmantalous vakautumassa ja rahoitusmarkkinoiden kriisin pahin ohi 2. Miksi vienti laski niin jyrkästi?
LisätiedotTalouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013
5 2012 Talouden näkymät TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 Suomen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut voimakkaasti vuoden 2012 aikana. Suomen Pankki ennustaa vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvun
LisätiedotAlueiden taustatiedot Suomen lähialueiden taloudellista ja sosiodemografista vertailutietoa
Alueiden taustatiedot Suomen lähialueiden taloudellista ja sosiodemografista vertailutietoa Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy :: GSM +358 45 137 599 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO Alueiden
LisätiedotSUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen talouden näkymät Ennusteen taulukkoliite
Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen talouden näkymät 2008 2010 Ennusteen taulukkoliite 9.12.2008 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 4/2008 Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Joukukuu 2008
LisätiedotTaloudellisen tilanteen kehittyminen
#EURoad2Sibiu Taloudellisen tilanteen kehittyminen Toukokuu 219 KOHTI YHTENÄISEMPÄÄ, VAHVEMPAA JA DEMOKRAATTISEMPAA UNIONIA EU:n kunnianhimoinen työllisyyttä, kasvua ja investointeja koskeva ohjelma ja
LisätiedotSuomen talous korkeasuhdanteessa
Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Suomen talous korkeasuhdanteessa Euro & talous 3/2018 19.6.2018 1 E & t -julkaisu 3/2018 Pääkirjoitus Suhdanne-ennuste 2018 2020 Kehikot Ennusteen oletukset,
LisätiedotKutsuuko Itä?: Liikemahdollisuudet Venäjällä
Kutsuuko Itä?: Liikemahdollisuudet Venäjällä 1) Venäjä yhä tärkeä Suomen taloudelle 2) Sanktiot eivät ole pääsyy Venäjän-vientimme laskuun 3) Venäjä suuri mahdollisuus, muttei lähitulevaisuudessa 4) Venäjän
LisätiedotKALININGRADIN LÄÄNI vuonna 2008 Kesäkuu 2009
KALININGRADIN LÄÄNI vuonna 20 Kesäkuu 2009 Talouden puolivuotiskatsaus Talouden kehitys: vaikeita aikoja edessä Maailman talouskriisi on heikentänyt Kaliningradin alueen talouden kasvua lyhyellä tähtäimellä.
LisätiedotVenäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste. Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009
Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Suuri mahdollisuus Sijainti Täydentävä tuotantorakenne Naapurin tuntemus Rakennemuutostarve
LisätiedotMissä mennään? - Suhdanteet koko maassa ja maakunnissa. Yritystieto-seminaari Tilastopäällikkö Reetta Moilanen
Missä mennään? - Suhdanteet koko maassa ja maakunnissa Yritystieto-seminaari 18.02.2010 Tilastopäällikkö Bruttokansantuote, neljännesvuosittain Viitevuoden 2000 hintoihin 46000 44000 42000 40000 38000
LisätiedotTeknologiateollisuuden talousnäkymät
Teknologiateollisuuden talousnäkymät 30.3.2017 Pääekonomisti Jukka Palokangas 31.3.2017 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuus Suomen suurin elinkeino 51 % Suomen koko viennistä. Alan yritykset investoivat
LisätiedotTyöllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)
Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15
LisätiedotMihin menet Venäjä? Iikka Korhonen Suomen Pankki Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT) 11.12.2012 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND
Mihin menet Venäjä? Iikka Korhonen Suomen Pankki Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT) 11.12.2012 Esityksen rakenne 1. Venäjän talouden kansallisia erikoispiirteitä 2. Tämän hetken talouskehitys 3.
LisätiedotTalouden näkymät
Juha Kilponen Suomen Pankki Talouden näkymät 2015-2017 Euro & talous Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla euroalueen heikoimpien joukkoon Suomen
LisätiedotElintarviketeollisuuden talouskatsaus. Syyskuu 2019
Elintarviketeollisuuden talouskatsaus Syyskuu 2019 Suhdannetilanne normaali, varovaisin odotuksin syksyyn Alkuvuosi 2019 oli elintarviketeollisuudelle suotuisa ja suhdanteet etenivät myönteisesti. Odotukset
LisätiedotEnnustetaulukot. 1. Huoltotase, määrät. 2. Kysyntäerien vaikutus kasvuun Huoltotase, hinnat
Ennustetaulukot 1. Huoltotase, määrät Viitevuoden 2000 hinnoin, prosenttimuutos edellisestä vuodesta 8,2 3,1 3,9 2,7 2,5 17,6 2,6 4,2 6,1 7,0 20,1 5,1 7,4 5,9 6,5 2,1 2,6 2,9 2,4 2,0 1,0 0,4 1,2 0,5 0,8
LisätiedotTeollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 7/2017
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 7/217 16 14 12 1 8 6 4 2 27/1 28/1 29/1 21/1 211/1 212/1 213/1 214/1 215/1 216/1 217/1 C Tehdasteollisuus
LisätiedotRuplan heikkeneminen kesän alussa jarrutti positiivista kehitystä
Venäläisten matkailu Suomeen kesä-heinäkuu 6.8. Ruplan heikkeneminen kesän alussa jarrutti positiivista kehitystä Kaakkois-Suomen raja-asemien kautta Suomeen saapui kesäkuussa noin 233 000 ja heinäkuussa
LisätiedotKALININGRADIN LÄÄNI vuonna 2007 Toukokuu 2008
KALININGRADIN LÄÄNI vuonna 2007 Toukokuu 2008 Talouden puolivuotiskatsaus Talouden kehitys Kaliningradin talous jatkoi nopeaa kasvuaan vuonna 2007. Kotitalouksien reaalitulot kasvoivat 17 %, ja kuluttajien
LisätiedotKaupan näkymät Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät
Kaupan näkymät 2011-2012 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan myynti 2010 Yht. 118,6 mrd. euroa (pl. alv) 13 % 12 % 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58 %
LisätiedotTALOUSENNUSTE
TALOUSENNUSTE 2018 2019 11.4.2018 Ennustepäällikkö Muut ennusteryhmän jäsenet Ilkka Kiema Seija Ilmakunnas Hannu Karhunen Sakari Lähdemäki Terhi Maczulskij Aila Mustonen Heikki Taimio KYSYNNÄN JA TARJONNAN
LisätiedotTyöllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)
Työllisyysaste 198-25 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 EU-25 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 21.9.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työllisyysaste EU-maissa 23
LisätiedotKaupan indikaattorit. Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa
Kaupan indikaattorit Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa Luottamusindeksit kaupan alalla Tammikuu 2010 Vähittäiskaupan indeksit (ml. autojen vähittäiskauppa): 1. Kokonaisindeksi
LisätiedotTalouden näkymät
Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016 2018 9.6.2016 Kansainvälisen talouden lähtökohtien vertailua Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu 2015 2015 2016 2017 2018
LisätiedotTALOUSENNUSTE
TALOUSENNUSTE 2017 2018 4.4.2017 Ennustepäällikkö Muut ennusteryhmän jäsenet Ilkka Kiema Seija Ilmakunnas Sakari Lähdemäki Terhi Maczulskij Aila Mustonen Riikka Savolainen Heikki Taimio VALUUTTAKURSSIT
LisätiedotKaupan näkymät 2014 2015. Myynti- ja työllisyysnäkymät
Kaupan näkymät 2014 2015 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:
LisätiedotMatkailijamäärän kasvu 20 prosenttia tammi-toukokuussa
Matkailijamäärän kasvu 2 prosenttia tammi-toukokuussa Tammi-toukokuussa (toukokuu estimoitu) Suomeen saapuu Kaakkois-Suomen ja Niiralan raja-asemien kautta 1,16 miljoonaa venäläistä, kun vuotta aiemmin
LisätiedotSuomen talouden ennuste: hidastuvaa kasvua kansainvälisen epävarmuuden varjossa
Meri Obstbaum Suomen Pankki Suomen talouden ennuste: hidastuvaa kasvua kansainvälisen epävarmuuden varjossa Euro ja talous -tiedotustilaisuus 11.6.2019 11.6.2019 1 Euro ja talous 3/2019 Pääkirjoitus Ennuste
LisätiedotTalouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon
Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Markkinoilla kasvuveturin muutos näkyy selvästi indeksi 2008=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat ja osakekurssit
LisätiedotEuro & talous 1/2011. Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Suomen talouden näkymät
Euro & talous 1/211 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Suomen talouden näkymät Pääjohtaja 1 Aiheet Ajankohtaista tänään Maailmantalouden ennuste Suomen talouden näkymät vuosina 211-213 2 Ajankohtaista
LisätiedotTeollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2015
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214
LisätiedotTalouden näkymät Euro & talous erikoisnumero 1/2010
Talouden näkymät 2010-2012 Euro & talous erikoisnumero 1/2010 Pääjohtaja Erkki Liikanen 1 BKT ja kysyntäerät Tavaroiden ja palveluiden vienti Kiinteät bruttoinvestoinnit Yksityinen kulutus Julkinen kulutus
LisätiedotTeknologiateollisuuden ja Suomen talousnäkymät
Teknologiateollisuuden ja Suomen talousnäkymät Johtava ekonomisti Petteri Rautaporras Twitter: @PRautaporras 4.4.2019 Teknologiateollisuus 1 Maailmantalouden näkymät heikentyneet 4.4.2019 Teknologiateollisuus
LisätiedotTeollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 7/2015
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 7/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214
LisätiedotTALOUSENNUSTE 13.10.1999
TALOUSENNUSTE 13.10.1999 Lisätietoja: Ennustepäällikkö Eero Lehto puh. (09) 2535 7350 e-mail: Eero.Lehto@labour.fi Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville 1½
LisätiedotUusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista
Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli
LisätiedotVenäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki
Venäjän kehitys Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki 7.4.2016 Pekka Sutela 1 Talous: Ennustajat ovat yksimielisiä lähivuosista Kansantulon supistuminen jatkuu vielä tänä vuonna Supistuminen vähäisempää
LisätiedotTeknologiateollisuuden tilanne ja näkymät
Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät Jukka Palokangas, pääekonomisti Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa 2,1=1 27 26 25 24 23 22 21 2 19 18 17 16 15 14 13 12 11 1 9 8 7 Muutos: 1-7,28/1-7,27,%
LisätiedotTalouden näkymät vuosina
Talouden näkymät vuosina 211 213 Euro & talous 5/211 Pääjohtaja Erkki Liikanen Talouskasvu hidastuu Suomessa tuntuvasti 18 Talouden elpyminen pysähtyy Prosenttimuutos edellisestä vuodesta (oikea asteikko)
LisätiedotMITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016
MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n
LisätiedotTalouden näkymiä Reijo Heiskanen
Talouden näkymiä Reijo Heiskanen 24.9.2015 Twitter: @Reiskanen @OP_Ekonomistit 2 Maailmankauppa ei ota elpyäkseen 3 Palveluiden suhdanne ei onnu teollisuuden lailla 4 Maailmantalouden hidastuminen pitkäaikaista
LisätiedotTalous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki
Talous tutuksi - Tampere Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Maailmantalouden kehitys 2 Bruttokansantuotteen kasvussa suuria eroja maailmalla Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 125
LisätiedotBOFIT Venäjä-ennuste 2011 2013
BOFIT Venäjä-ennuste BOFIT Venäjä-ryhmä BOFIT Venäjä-ennuste 2011 2013 Suomen Pankki BOFIT Siirtymätalouksien tutkimuslaitos Suomen Pankki BOFIT Siirtymätalouksien tutkimuslaitos PL 160 00101 Helsinki
LisätiedotTeollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 4/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214
LisätiedotVenäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011
Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Suomen Moskovan suurlähetystö 1 Venäjän markkinatilanne maailmantalouden epävarmuudessa Maailman talous ajaantumassa taantumaan, miten se vaikuttaa Venäjän taloustilanteeseen?
LisätiedotKevään 2017 tiedustelussa kysyttiin yritysten toteutuneita
EK:n Investointitiedustelun mukaan tehdasteollisuuden kotimaisten arvo oli viime vuonna reilut 3,8 miljardia euroa eli noin 6 prosenttia enemmän kuin vuonna 2015. Kuluvana vuonna investointien kasvu kiihtyisi
LisätiedotSuomen talous muuttuvassa Euroopassa
Suomen talous muuttuvassa Euroopassa Pellervon Päivä 2016 Signe Jauhiainen Vuodet vierivät 2008 Finanssikriisi 2009 Taantuma 2010 Toipumisesta velkakriisiin 2011 Euro horjuu 2012 Euroalue taantumassa 2013
LisätiedotVOLOGDAN ALUE. Syyskuu Talouskatsaus. Talouden kehitys. Tehdasteollisuuden vuosittaiset muutokset sektoreittain (%)
VOLOGDAN ALUE Syyskuu 2008 Talouskatsaus Talouden kehitys Alueellinen bruttokansantuote Uuden vuosituhannen alusta lähtien Vologdan alueellinen bruttokansantuote on lukuun ottamatta vuotta 2004 kehittynyt
LisätiedotNopein talouskasvun vaihe on ohitettu
Meri Obstbaum Suomen Pankki Nopein talouskasvun vaihe on ohitettu Euro ja talous 5/2018 18.12.2018 1 Euro ja talous 5/2018 Pääkirjoitus Ennuste 2018-2021 Kehikot Julkisen talouden arvio Työn tuottavuuden
LisätiedotNoususuhdanne vahvistuu tasapainoisemman kasvun edellytykset parantuneet
Juha Kilponen Suomen Pankki Noususuhdanne vahvistuu tasapainoisemman kasvun edellytykset parantuneet 18.12.2017 18.12.2017 Julkinen 1 Talouden yleiskuva Kasvu laajentunut vientiin, ja tuottavuuden kasvu
LisätiedotPalvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan
Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti Palvelualojen työnantajat PALTA ry Suomi on riippuvainen
LisätiedotTalouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013
3 213 BKT SUPISTUU VUONNA 213 Suomen kokonaistuotannon kasvu pysähtyi ja kääntyi laskuun vuonna 212. Ennakkotietojen mukaan bruttokansantuote supistui myös vuoden 213 ensimmäisellä neljänneksellä. Suomen
LisätiedotTalouden näkymät SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 2015 KASVU ON VIENTIVETOISTA
3 21 SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 215 Suomen kokonaistuotanto on pienentynyt yhtäjaksoisesti vuoden 212 toisesta neljänneksestä lähtien. Kevään 21 aikana on kuitenkin jo näkynyt merkkejä
LisätiedotTalousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti
Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Markkinoilla turbulenssia indeksi 2010=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat
LisätiedotMaailman ja Suomen talouden näkymät vuonna 2019
Olli Rehn Suomen Pankki Maailman ja Suomen talouden näkymät vuonna 2019 Teknologiateollisuuden hallitus 17.1.2019 17.1.2019 1 Maailmantalouden kasvu jatkuu, mutta ei niin vahvana kun vielä kesällä ennustettiin
LisätiedotTalouskasvu hidastuu. Rakentaminen sinnittelee vielä. Jouni Vihmo
Talouskasvu hidastuu Rakentaminen sinnittelee vielä Jouni Vihmo 23.8.219 Euroopan talous Kovempaan kasvuun ensi vuonna? Italia, Saksa, brexit, kauppasota, Kiinan kasvu 6, Vuosimuutos (%) 4, 2,, 2, 4, 6,
LisätiedotKeski-Suomen Aikajana 2/2018
Keski-Suomen Aikajana 2/2018 Tilanne 31.12.2017 #keskisuomi vakaan #kasvunmaakunta kasvu jatkui hyvänä 2017 vientiteollisuus oivassa vedossa Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Tuoreimmat käänteet
LisätiedotAasian taloudellinen nousu
Aasian taloudellinen nousu Iikka Korhonen Suomen Pankki 27.4.2011 Maailmantalouden painopiste siirtyy itään Japanin ja myöhemmin Etelä-Korean taloudellinen nousu antoi ensisysäyksen modernin Aasian taloudelliselle
LisätiedotNäkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin
Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100
LisätiedotTyöllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v)
Työllisyysaste 198 26 Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v 8 % Suomi 75 EU 15 EU 25 7 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 6** 5.4.25/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985 26
LisätiedotElintarvikkeiden valmistajahintojen ja kuluttajahintojen sekä yleisten kuluttajahintojen kehitys 1995 2008
Elintarvikkeiden valmistajahintojen ja kuluttajahintojen sekä yleisten kuluttajahintojen kehitys 1995 2008 Suhdeluku 130 125 120 115 110 105 100 Yleiset kuluttajahinnat Elintarvikkeiden kuluttajahinnat
LisätiedotTalouskasvun edellytykset
Pentti Hakkarainen Suomen Pankki Talouskasvun edellytykset Martti Ahtisaari Instituutin talousfoorumi 16.5.2016 16.5.2016 Julkinen 1 Talouden supistuminen päättynyt, mutta kasvun versot hentoja Bruttokansantuotteen
LisätiedotMakrotalouden ja toimialojen kehitysnäkymät - lyhyt katsaus
Makrotalouden ja toimialojen kehitysnäkymät - lyhyt katsaus Markku Kotilainen, ETLA ETLA 21.11. ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS Suomen talous kasvuun viennin kasvun myötä Viennin kasvua rajoittaa hidas
LisätiedotOtteita Viron taloudesta
Otteita Viron taloudesta Jaanus Varu Suurlähetystöneuvos 05.03.2015 Viron talouden kehitys Viron talous nyt ja lähivuosina Sähköiset palvelut Virossa Viron talouden kehitys (1) BKT per capita vuonna 2012
LisätiedotEuro & talous 4/2015. Kansainvälisen talouden tila ja näkymät Tiedotustilaisuus
Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Euro & talous 4/2015 Kansainvälisen talouden tila ja näkymät Tiedotustilaisuus 24.9.2015 24.9.2015 Julkinen 1 Euro & talous 4/2015 Rahapolitiikka
LisätiedotTeollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2017
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 2/217 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216
LisätiedotTaloudellinen katsaus
Taloudellinen katsaus Talvi 2017 Tiedotustilaisuus 19.12.2017 Talousnäkymät Reaalitalouden ennuste 19.12.2017 Jukka Railavo, finanssineuvos Talousnäkymät Noususuhdanne jatkuu tulevina vuosina. Maailmantaloudessa
LisätiedotJOHNNY ÅKERHOLM
JOHNNY ÅKERHOLM 16.1.2018 Taantumasta kasvuun uudistuksia tarvitaan Suomen talouden elpyminen jatkui kansainvälisen talouden vanavedessä vuonna 2017, ja bruttokansantuote kasvoi runsaat 3 prosenttia. Kasvua
LisätiedotVIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa
28.2.214 VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 213 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 213 Tullin ulkomaankauppatilaston mukaan kaksi prosenttia
LisätiedotTalouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät
Suomen Pankki Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät MuoviSki 1 Pörssikurssit laskeneet 160 Euroalue Yhdysvallat Japani Kiina Indeksi, 1.1.2008 = 100 140 120 100 80 60 40 20 2008 2009 2010 2011
LisätiedotTeollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/213 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Suhdannetilanne:
LisätiedotStagflaatio venäläinen kirosana. Sanna Kurronen Maaliskuu 2014
Stagflaatio venäläinen kirosana Sanna Kurronen Maaliskuu 2014 Putin ei välitä talouden alamäestä Ukrainan kriisi ajaa Venäjän talouden ahtaalle, mutta se ei Putinin menoa hidasta Venäjän talous on painumassa
LisätiedotTaloudellinen katsaus
Taloudellinen katsaus Kevät 2018 Tiedotustilaisuus 13.4.2018 Talousnäkymät Reaalitalouden ennuste 13.4.2018 Jukka Railavo, finanssineuvos Talousnäkymät Kasvu jatkuu yli 2 prosentin vuosivauhdilla. Maailmantaloudessa
LisätiedotMaailmantaloudessa suotuisaa kehitystä ja uusia huolia
Hanna Freystätter Vanhempi neuvonantaja, Suomen Pankki Maailmantaloudessa suotuisaa kehitystä ja uusia huolia Euro ja talous 1/2017: Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 30.3.2017 Julkinen 1 Teemat
LisätiedotTeollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2015
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214
LisätiedotSuhdannekehityksen pääpiirteet ja Kaakkois-Suomelle tärkeiden toimialojen vienti- ja tuotantonäkymät
Suhdannekehityksen pääpiirteet ja Kaakkois-Suomelle tärkeiden toimialojen vienti- ja tuotantonäkymät Birgitta Berg-Andersson 5.11.2009 MAAILMANTALOUS ON ELPYMÄSSÄ Maailmantalous on hitaasti toipumassa
LisätiedotTeollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214
LisätiedotTaloudellinen katsaus
Taloudellinen katsaus Syksy 2018 Tiedotustilaisuus 14.9.2018 Talousnäkymät Reaalitalouden ennuste 14.9.2018 Jukka Railavo, finanssineuvos Talousnäkymät Talous on nyt suhdanteen huipulla. Työllisyys on
Lisätiedot