KALININGRADIN LÄÄNI vuoden 2006 ensimmäisellä puoliskolla Marraskuu 2006

Transkriptio

1 KALININGRADIN LÄÄNI vuoden 2006 ensimmäisellä puoliskolla Marraskuu 2006 Talouden puolivuotiskatsaus Talouskehitys Kaliningradin läänin taloudellista kehitystä vuoden 2006 ensimmäisellä puoliskolla luonnehtivat vuonna 2005 kehittyneet ja sen jälkipuoliskolla ilmenneet trendit. Niihin kuuluvat investointiaktiivisuuden lasku, tehdasteollisuuden tuotannon lasku kokonaisuudessaan ja tuontituotteiden jalostamiseen keskittyneen tuotannon kasvun hidastuminen. Samanaikaisesti öljysektorille ja energian tuotantoon viime vuosina tehdyt laajat investoinnit varmistivat näiden sektoreiden nopean kasvun. Tätä taustaa vasten kotitalouksien reaalitulot kasvoivat 30 prosentilla, ja tämä edisti Kaliningradin kuluttajaboomin jatkumista: vähittäiskauppa, kuluttajapalvelut ja asuntorakentaminen kasvoivat erittäin nopeasti kasvuvauhti oli selvästi nopeampaa kuin koko Venäjällä ja Luoteis-Venäjän alueella. Tämä kertoo sen, että tuonnin jalostukseen keskittyneen kokoonpanoteollisuuden asema Kaliningradin taloudessa ei ole keskeinen: sektorin kokonaistuotanto on suuri, mutta kyseisen tuotannon arvonlisä on suhteellisen vähäinen. Federaation uusi laki Erityistalousvyöhykkeistä Kaliningradin alueella astui voimaan Kyseinen laki myöntää merkittävän voitto- ja omaisuusverohelpotuksen niille suursijoittajille, jotka investoivat vähintään 150 miljoonaa ruplaa (noin 5,6 miljoonaa dollaria) alueelle. Niille yrityksille, jotka olivat aktiivisia Kaliningradin alueella ennen kuin uusi laki tuli voimaan, tarjotaan kymmenen vuoden siirtymäaika, jolloin kyseiset yritykset voivat hyödyntää entisen erityistalousalueita koskevan lain mukaisia tullivapauksia. Tuonninjalostusteollisuudelle uusi laki aiheuttaa merkittäviä ongelmia pitkällä tähtäyksellä, siirtymäajan päätyttyä, koska niiden vanhan lain mukaisen tullivapauden peruuttamisesta johtuvat menetykset tulevat olemaan suuremmat kuin uuden lain mukaisten verohelpotusten tuomat hyödyt. Tästä huolimatta lyhyellä tähtäyksellä monet näistä yrityksistä suunnittelevat käyttävänsä sekä tullivapautta että uuden lain suomia verohelpotuksia 1. Se tulee vahvistamaan niiden markkinaasemia entisestään. Teollisuus: Kaliningradin suurvoimalan käynnistys vei teollisuuden ennätyksellisen kasvuun Alueen teollisuustuotanto kasvoi ennätyksellisellä 53,2 prosentilla vuoden 2006 ensimmäisellä puoliskolla. Korkeampi kasvuvauhti oli ainoastaan yhdellä Venäjän 1 Esimerkiksi, uudelleen perustettu yritys saattaa investoida kiinteään omaisuuteen ja sen jälkeen vuokrata edelleen tehtaansa ja koneensa toimivalle yritykselle, joka oli olemassa jo ennen uuden lain voimaantuloa lopputuotteen valmistamiseksi. Uusi yritys saa investointeihin liittyvät verohelpotukset ja toimiva yritys voi hyödyntää siirtymäajan ja vanhan lain suomasta nauttia tullivapaudesta. Kummallakin yrityksellä voi olla samat omistaja, koska erityistalousalueita koskeva laki ei aseta tässä suhteessa minkäänlaisia rajoituksia. alueella Venäjän itäisessä kulmassa sijaitsevassa Sahalinin läänissä (56,2). Nopean kasvun pääsyy oli Kaliningradin suurvoimalan ensimmäisen yksikön käynnistyminen lokakuun lopussa Se kasvatti sähkön tuotantoa vuoden 2006 kuuden ensimmäisen kuukauden aikana 7,6-kertaisesti (saavuttaen 1167 miljoonan kwh tason). Teollisuustuotanto Kaliningradin läänissä (vuosittainen -muutos ) /2006* Kokonaistuotanto 4,7 26,6 18,9 53,2 Kaivosteollisuus 1,6 9,2 46,8 28,0 Tehdasteollisuus 7,8 44,0 4,6-3,2 Hyödykkeet 6,1 1,6 1,3 580 *tässä ja tästä eteenpäin data ajalle 1-6/2006 viittaa muutoksiin verrattuna 1-6/2005 tasoon. Lähteet: Rosstat (2006), Kaliningradstat (2006) Myös öljyntuotanto kasvoi merkittävästi 29,6 prosentilla saavuttaen 708 tonnia vuoden 2006 ensimmäisellä puoliskolla. Kyseinen kasvu johtuu Kravtovskojen öljykentän jatkuvasta kehittymisestä. Tehdasteollisuuden sektori menestyi paljon huonommin tuotantomäärä laski 3,2 prosentilla ensimmäisen kerran vuoden 1998 jälkeen. Mielenkiintoista on, että tehdasteollisuus, kaivannaisteollisuus sekä energia- ja vesihuolto (teollisuustuotannon kolme pääalaa) vuorottelivat kasvun vetureina Kaliningradin teollisuudessa vuosina 2004, 2005 ja 2006 ja varmistivat näin Kaliningradin teollisuuden voimakkaan kasvun näiden kolmen vuoden aikana. Vuoden 2007 aikana suurvoimala CHPP-2:n käynnistyksen ja Kravtovskojen öljykentän alkuun panemisesta seurannut kertavaikutus tilastoissa on kuitenkin pitkälti hiipunut. Kun huomioidaan vielä tehdasteollisuuden tuotannon lasku ja investointien väheneminen, voidaan teollisuuskasvun odottaa hidastuvan ja jäävän todennäköisesti 10:n tuntumaan seuraavana parina vuonna. Tehdasteollisuuden tuotannon väheneminen johtui ennen kaikkea sektorin kahden merkittävän alan (elintarviketeollisuus sekä massa- ja paperiteollisuus) tuotannon laskusta. Elintarvikkeiden tuotanto laski 8,2 prosentilla. Verrattuna edellisen vuoden vastaavaan jaksoon elintarviketeollisuuden yritykset tuottivat vähemmän kala- ja lihatuotteita ja alkoholijuomia, jotka ovat alueen elintarviketeollisuuden perustuotteita. Lihanjalostus- ja juomateollisuuden sektoreilla tuotannon laskun pääsyynä olivat muutokset koko federaatiota koskevissa säännöksissä: rajoitukset lihan ja siipikarjan tullivapaassa tuonnissa Kaliningradin erityistalousalueelle ja viivytykset alkoholijuomien uusien valmisteveroleimojen julkaisussa. Massa- ja paperisektorin tuotanto laski 31,5 prosentilla verrattuna vuoden 2005 ensimmäiseen puoliskoon. Tuotannon supistuminen massa- ja paperiteollisuudessa jatkuu toista vuotta. Paperimassan maailmanmarkkinahintojen lasku, vanhentuneet tuotantovälineet, pitkä matka puuraakaaineen lähteille ja lukuisat ympäristöviranomaisten yritykset tuotannon lopettamiseksi näillä tehtailla 1 Marraskuu 2006

2 ympäristöstandardien rikkomusten takia ei ennakoi hyvää tulevaisuutta tälle teollisuuden alalle alueella. Tehdasteollisuuden aloista nopeimmin kasvoi tekstiili- ja vaatetusteollisuus 64,2. Kasvun kimmokkeena oli paljolti huopien ja mattojen tuotannon merkittävä kasvu. Tuotannon kokonaisvolyymi tehdasteollisuudessa vuoden 2006 ensimmäisellä puolikkaalla oli 31,8 miljardia ruplaa, mukaan lukien sähkö-, elektroniset, ja optiset laitteet 11,5 miljardia ruplaa; elintarvikkeet 9,4 miljardia ruplaa; tekstiili- ja vaatetusteollisuus 3,3 miljardia ruplaa; sellu ja paperi 1,5 miljardia ruplaa sekä ajoneuvot 1,4 miljardia ruplaa. Tehdasteollisuuden tuotannon vuosimuutos (1-6/2006 vs. 1-6/2005, -muutos) Tekstiilit ja vaatetus Tupakka 42,1 64,2 ehdot niille rakentajille, jotka halusivat houkutella rahoitusta mahdollisilta ostajilta. Tämä aiheutti uusien asuntorakennusurakoiden laskun, mutta jo käynnissä olevat, ennen lain voimaan astumista aloitetut rakennusurakat saivat aikaan uusien asuntojen tuotannon kasvun. Muu rakennustoiminta väheni myös, ja syynä tähän lienee todennäköisesti keskushallinnon investointien lasku Kaliningradin 750-vuotisjuhlallisuuksien jälkeen. On myös mahdollista, että eräät muutokset ja/tai poistot tilastollisissa menetelmissä kasvattivat rakennustoiminnan laskun suuruutta. Vähittäiskauppa: kuluttajabuumi jatkuu Vähittäiskauppa kasvoi 21 prosentilla vuoden 2006 ensimmäisellä puoliskolla verrattuna edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon. Kasvu oli huomattavasti nopeampaa kuin Venäjällä keskimäärin (11) ja nopein Luoteis-Venäjän alueista. Puunjalostus Ajoneuvot ja kuljetusvälineet Alkoholijuomat Liha- ja lihatuotteet Kalatuotteet 8,1-5, ,0 Vähittäiskauppa Vähittäiskauppa mrd. RUR 23,1 28,8 36,9 20,8 -muutos pysyvissä hinnoissa Kaliningradin lääni 7,7 15,1 15,2 21,0 Venäjä 8,8 12,5 12,0 11,3 Lähteet: Kaliningradstat (2006), Rosstat (2006) Massa ja paperi -30 Huonekalut ,8-40, Rakentaminen: ristiriitaisia indikaattoreita Rakennussektorin tilastolliset indikaattorit vuoden 2006 ensimmäisen kuuden kuukauden aikana olivat erittäin ristiriitaisia. Toisaalta 259 rakennusta kokonaispintaalaltaan 256 tuhatta neliömetriä valmistui, mikä tarkoitti 8,1 prosentin kasvua verrattuna vastaavaan jaksoon vuonna Toisin kuin edellisenä vuonna kasvu johtui kokonaan asuntorakentamisen jyrkästä kasvusta: 191,5 tuhatta neliömetriä asuinpinta-alaa valmistui (245 rakennusta), kasvun ollessa 30,5 prosenttia. Kaliningradin alueesta tulikin Luoteis-Venäjän alueiden kiistämätön johtaja tarkasteltaessa tuotettua asuinpinta-alaa henkilöä kohti ja toiseksi laajin Pietarin jälkeen absoluuttisesti. Asuntorakentaminen Asuntorakentaminen, ,5 tuhatta m 2 vuotuinen muutos, 17,3 5,5 8,6 30,5 Toisaalta rakennusurakkasopimusten määrä vuoden 2006 ensimmäisellä puoliskolla laski 40,8 prosentilla ja oli 5503 miljoonaa ruplaa. Samalla jaksolla kyseinen indikaattori koko Venäjällä kohosi 8 prosentilla ja Luoteis-Venäjän alueella 27 prosentilla. Lasku voi johtua useista syistä. Federaation uusi asuntorakentamisen rahoittamista koskeva laki ( 214- ), joka astui voimaan keväällä 2006, asetti tiukemmat Kotitalouksien tulojen nopea kasvu oli kuluttajabuumin tärkein syy. Kasvun takana on myös muita täydentäviä syitä. Ensinnäkin, alueelliset viranomaiset pistivät vähittäiskaupat ahtaalle erilaisten veronkiertomuotojen käytöstä. Tämä on todennäköisesti heijastunut rekisteröidyn vähittäiskaupan kasvuun. Toiseksi, vähittäiskauppojen välinen kilpailu on kasvanut etenkin suurten moskovalaisten vähittäiskauppaketjujen Sedmoi Kontinentin ja Eldoradoin tultua alueellisille markkinoille. Kaliningradin vähittäiskaupat jatkoivat alueellista laajentumistaan vuoden 2006 ensimmäisellä puoliskolla. Kaliningradin toiseksi suurin vähittäiskauppayritys Vester avasi hypermarketit Belgorodissa ja Jaroslavlissa. Viktoria jatkoi kasvuaan Moskovassa ja Pietarissa. Samaan aikaan moskovalaiset vähittäiskaupat Kaliningradissa olivat vielä kaukana aikaisemmin julkistamistaan suurista markkinaosuustavoitteista alueen vähittäiskaupassa (35-45). Kiinteät investoinnit laskussa ensimmäistä kertaa kahdeksaan vuoteen Sijoitukset kiinteään pääomaan Kaliningradissa laskivat 16,7 prosentilla vuoden 2006 ensimmäisellä puoliskolla verrattuna vastaavaan jaksoon vuonna Samanaikaisesti Luoteis-Venäjän kaikki muut alueet (paitsi Karjala) osoittivat voimakasta investointitoiminnan kasvua. Lisäksi kyseessä on ensimmäinen kiinteiden investointien lasku alueella vuodesta Investoinnit kiinteään pääomaan Yhteensä, milj. RUR Vuosittainen reaalimuutos Kaliningradin läänissä 68,8 14,9 5,6-16,7 Venäjällä 12,5 10,9 10,7 10,8 Lähde: Rosstat (2006) 2 Marraskuu 2006

3 Kiinteiden investointien vuosittainen -muutos (2006 = 1-6/2006 vs. 1-6/2005) Kiinteiden investointien rahoituslähteiden rakenne Julkiset varat 19, * Ulkonen rahoitus (lainat, arvopap.) 25,2 Yritysten pääoma 55,6 Lähde: Rosstat (2006) Laskeva trendi sijoitustoiminnassa ilmeni jo vuoden 2005 toisella puoliskolla, kun taas vuoden 2005 ensimmäisellä puoliskolla investoinnit kiinteään omaisuuteen kasvoivat 23 prosentilla. Koko vuonna kasvu oli vain 5,6 ja yksityiset sijoitukset laskivat 3 prosentilla. Tämä trendi jatkui vuoden 2006 ensimmäisen kuuden kuukauden aikana. Julkiset investoinnit kasvoivat 15 prosentilla. Vaikka federaation investoinnit laskivat absoluuttisesti hieman Kaliningradin 750-juhlallisuuksien jälkeen, niiden osuus investointirahoituksen lähteistä kasvoi 12,7 prosentista 14,5 prosenttiin, mikä oli Luoteis-Venäjän alueiden korkein luku. Keskushallinnon rahoittamien investointien lasku kompensoitui aluehallinnon investointien kasvulla. Tästä johtuen yksityisten investointien jyrkkä laskua voidaan pitää vieläkin merkittävämpänä. Suurvoimala CHHP-2 ensimmäisen yksikön valmistuminen, johon RAO UES Russia investoi 5,6 miljardia ruplaa vuonna 2005 (28 kaikista kiinteistä yksityisistä investoinneista alueella ko. vuonna) oli eräs syy tähän laskuun. Muita syitä olivat kuvernöörin vaihtuminen G. Boosista tuli Kaliningradin uusi kuvernööri syksyllä 2005 ja uuden erityistalousaluelain soveltaminen Kaliningradissa. Monet yritykset näkivät parhaaksi hyllyttää investointinsa siihen saakka kunnes pelisäännöt ja bisnesympäristö alueella selkiytyvät. Tästä huolimatta paikallisviranomaisten optimististen lausuntojen mukaan Kaliningrad on nyt investointiboomin kynnyksellä. Uuden erityistalousaluelainsäädännön ensisijainen tavoite on investointien edistäminen alueella suomalla merkittäviä verohelpotuksia suursijoittajille verohelpotuksia hakeneet yritykset rekisteröivät viranomaisten kanssa 19 investointiprojektia arvoltaan yhteensä 10,6 miljardia ruplaa. Kyseiset projektit kattavat laajasti eri talouden sektoreita: alkaen kaupungin puiston uudistamisesta aina televisioiden ja muiden kulutustavaroiden tuotantoon. Investointirahoituksen lähteissä oli myös muutoksia. Yritysten sisäisten varojen osuus kasvoi 37 prosentista vuoden 2005 ensimmäisellä puoliskolla 56 prosenttiin vuoden 2006 ensimmäisellä puoliskolla. Vastaavasti ulkopuolinen rahoitus laski 48,8 prosentista 25,2 prosenttiin. Pääsijoittajat kiinteään omaisuuteen vuoden 2006 ensimmäisen kuuden kuukauden aikana olivat kuljetus ja televiestintä (26,7 kaikista kiinteistä investoinneista pois lukien pienyritykkset), kaivannaisteollisuus (25), tehdasteollisuus (21,3). Tehdasteollisuudessa ainoastaan elintarviketeollisuuden yritykset investoivat aktiivistesti niiden osus tehdasteollisuuden investoinneista oli 88. Suuret kuljetussektorin investoinnit liittyivät alueen sataman infrastruktuurin kehittämiseen, erityisesti Baltijsk - Ust Luga linjan meriterminaalin rakentamiseen Baltijskissa. Ulkomaiset investoinnit Ulkomaiset investoinnit virta Kaliningradin lääniin kasvoi lähes 60 prosentilla saavuttaen 29,3 milj. dollaria vuoden 2006 ensimmäisellä puoliskolla. Tämä kasvu rekisteröitiin kuitenkin vuoden 2005 ensimmäisen puoliskon heikkoa tulosta vasten. Tästä huolimatta ulkomaisten suorien investointien (FDI) vahva kasvu (1,9-kertainen) on ilmeinen. Kaliningradin lääniin suuntautuvien investointien osuus Venäjälle suuntautuvista vuoden 2006 ensimmäisen kuuden kuukauden aikana oli ainoastaan 0,24, mikä on huomattavasti pienempi suhteutettuna alueen väestömäärään (0,66) tai bruttokansantuotteeseen (0,45). Tuovatko uuden erityistalousaluelain veroedut suuria ulkomaisia sijoittajia alueelle? Monet tunnetut ulkomaiset yritykset ovat osoittaneet kiinnostusta Kaliningradin erityistalousalueeseen. Aasialaisten yritysten ja etenkin kodinkoneiden ja kulutuselektroniikan valmistajien kiinnostus on erityisen ilmeistä. Mutta ennen kuin nämä yritykset ovat vakuuttuneita erityistalousaluetta koskevan lainsäädännön vakaudesta ja sen toimeenpanon selkeydestä, ovat niiden tekemät merkittävät investoinnit epätodennäköisiä. Alueen maantieteellinen olemus (Venäjän eksklaavi) on myös suuri haitta monille investoijille. Tämä kävi ilmeiseksi, kun kesällä 2006 Liettua vihjasi, että se voisi rajoittaa ankarasti Kaliningradin ja manner-venäjän välisiä rautatieyhteyksiä sen jälkeen, kun Venäjä lopetti öljytoimitukset liettualaiselle Mazeikiu Nafta jalostamolle. Vaikka Liettua ei itse asiassa mitenkään rajoittanut rautatiekuljetuksia, tämä tilanne osoitti Kaliningradin haavoittuvuuden. 3 Marraskuu 2006

4 Ulkomaiset investoinnit, milj. USD Ulkom. kokonaisinvestoinnit 56,2 61,9 75,3 29,3 Sisältäen: Suorat investoinnit 14,0 22,4 18,8 15,4 Portfolioinvestoinnit 0 4,9 1,3 1,2 Muut investoinnit kauppa luotot ja lainat. 42,3 34,6 55,2 12,6 Ulkomaisten investointien kokonaiskertymä kesäkuun 2006 loppuun mennessä oli 193,7 miljoonaa dollaria, sisältäen suorat ulkomaiset investoinnit 118,3 miljoonaa dollaria. Hintojen nousuvauhti hidastui Kesäkuun 2006 loppuun mennessä kuluttajahintaindeksi nousi 4,5 prosentilla yli joulukuun 2005 tason. Elintarvikkeiden hinnat nousivat 8 prosentilla, non-food - tuotteiden hinnat 1,2 prosentilla ja kuluttajapalvelujen hinnat 3,2 prosentilla. Kuluttajahintainflaatio vuoden 2006 kuuden ensimmäisen kuukauden aikana oli merkittävästi alhaisempi kuin vastaavalla jaksolla vuonna 2005, sillä inflaatiovauhti hidastui lähes puoleen. Aiempina vuosina hintojen kasvun pääsyinä olivat kuluttajapalvelujen hintojen, etenkin asuin- ja kunnallispalveluiden hintojen nousu. Nämä eivät kuitenkaan perinteiseen tapaan nousseet voimakkaasti vuoden alussa Kaliningradissa. Vuoden 2006 ensimmäisellä puoliskolla kyseisten palveluiden hinnat nousivat vain 4,5 prosentilla. Niiden hinnat nousivat kuitenkin elokuussa 2006 normaalin tammikuun sijaan. Näin ollen, vuotuinen inflaatio tullee olemaan korkeampi, kuin mitä voisi odottaa vuoden ensimmäistä puoliskoa koskevan tiedon perusteella. Tuottajahintojen hienoinen lasku liittyy todennäköisesti ruplan kurssin nimelliseen vahvistumiseen vuoden ensimmäisellä puoliskolla, mikä johti ruplamääräisten tuontihintojen laskuun. Koska tuontiteollisuuden valmistajien tuotteiden hinnat noudattelevat tiiviisti tuontihintoja, niiden lasku veti myös tuottajahintainflaation laskuun. Hintojen muutokset Kaliningradin läänissä, 2002 Kuluttajahinnat 9,8 17,5 11,7 11,1 4,5 Kuluttajahinnat Venäjällä 15,1 12,0 11,7 10,9 6,2 Tuottajahinnat 23,8 7,7 8,8 11,2-0,01 kasvuvauhdin hidastumisena. Tuonti Kaliningradiin kasvoi 17,8 prosentilla, kun taas tuonti Venäjälle 26,5 prosentilla. Aiemmin tuonnin kasvu oli merkittävästi suurempi Kaliningradissa. On syytä huomioida, että makrotaloudelliset trendit, myös nopea ruplan reaalinen (ja nimellisen) vahvistuminen sekä kotitalouksien tulojen kasvu, paransivat tuontituotteiden kilpailukykyä Venäjän markkinoilla ja edistivät niiden tuontia. Kaliningradin tuotteiden vienti Venäjälle kasvoi vain 13,8 prosentilla (dollareissa). Kun huomioidaan ruplan nimellisarvon vahvistuminen sekä ruplainflaatio, tämä tarkoittaa, että reaalisesti Kaliningradin vienti Venäjän muille alueille ei muuttunut merkittävästi verrattuna vuoden 2005 ensimmäiseen puoliskoon. Luoteisen tullipiirin tiedot osoittavat jopa 7 prosentin laskua painon mukaan. Kaliningradin tavaravirrat, milj. USD 1H2005 1H2006 Tavaravienti Kaliningradin yritysten tavaravienti Tavaratuonti Kauppavaihto Kaliningradin tuotteiden "'vient" manner-venäjälle Lähteet: Kaliningradstat (2005), Northwest Customs Service (2006) Useiden öljyterminaalien valmistuttua alueelle Kaliningradista tuli muualta Venäjältä peräisin olevan öljyn ja öljytuotteiden vientikeskittymä. Näin myös suurista venäläisistä öljy-yhtiöistä Lukoilista ja TNK-BPsta on tullut alueen suurimmat viejät. Öljy ja öljytuotteet hallitsevat vientiä niiden osuus on 71. Koneiden ja laitteiden vienti ponnahti 6,2 kertaiseksi vuoden 2006 ensimmäisellä puoliskolla. Tullin tietojen mukaan tämä johtui siitä, että maltalainen yritys osti Kaliningradista kuusi laivaa. Koneiden ja laitteiden tuonnin osuus oli noin 67 Kaliningradin koko tuonnista. Niitä käytetään lähinnä jatkojalostukseen ja kokoonpanoon Kaliningradin tuotantolaitoksissa. Alueen suurimmat tuojat olivat Avtotor (autojen valmistus), Telebalt, Radioimport-R, Baltmix (kaikki valmistavat televisioita ja kulutuselektroniikkaa). Kaliningradin manner-venäjälle suuntautuvaa vientiä hallitsivat kulutustavarat ja elintarvikkeet. Kaliningradin Venäjän viennin rakenne (1H2006) Muut tuotteet 30 TV ja videolaitteet 28 Ulkomaankauppa: heijastelee teollisuuden kehitystä Ulkomaankaupan tulokset vuoden 2006 kuutena ensimmäisenä kuukautena heijastelivat laajasti Kaliningradin teollisuuden kehitystä. Ensinnäkin, öljyn tuotannon kasvu kasvatti myös öljyn vientiä. Tämä taas yhdessä öljyn hinnan nousun kanssa kasvatti öljyn vientituloja 94 prosentilla (Kaliningradin yritysten vientiä). Toiseksi, tehdasteollisuuden tuotannon lasku ja tuonninjalostusteollisuuden hidastunut kasvu heijastuivat Kaliningradin tuonnin ja manner-venäjälle viennin Huonekalut 4 sähkövaraajat 4 Kalatuotteet 7 Lihatuotteet 8 Lähde: Northwest Customs Service (2006) Autot 19 4 Marraskuu 2006

5 Kaliningradin pääkauppakumppani oli EU. Sen osuus oli 86 viennistä ja 59 tuonnista. Kaupan kokonaisvaihto EU:n kanssa oli 2,4 miljardia dollaria vuoden 2006 ensimmäisellä puoliskolla. Saksa, Puola ja Liettua olivat EU:n jäsenmaista Kaliningradin suurimmat kauppakumppanit. Julkinen sektori ja sosiaalinen kehitys Alueellinen budjetti Alueellisen konsolidoidun budjetin kokonaistulo jaksolla tammi-kesäkuu 2006 oli 8694 miljoonaa ruplaa nimelliskasvun ollessa 24,4 verrattuna vastaavaan jaksoon edellisvuonna. Budjetin vero- ja muut kuin verotulot (lukuun ottamatta tulonsiirtoja) kasvoivat erityisen nopeasti 38 prosentilla. Alueen kuvernöörin G. Boosin mielestä aluehallinnon ponnistelut palkkojen virallisen maksun lisäämiseksi toivat miljardi ruplaa lisää alueelliseen budjettiin. Kaliningradin konsolidoidun budjetin menot samaan aikaan olivat 7588 miljoonaa ruplaa. Menot kasvoivat hitaammin kuin tulot menot kasvoivat nimellisesti vain 15 prosentilla, mikä oli vain hieman inflaatiovauhdin yläpuolella. Koulutus (28,8 kokonaismenoista), asuin- ja kunnallispalvelut (17,4) ja julkinen terveydenhuolto (10,4) olivat budjetin pääasialliset menoerät. Investointikulut kasvoivat merkittävästi 1131 miljoonaan ruplaan ollen 14,9 kokonaismenoista. Budjettimenot vuoden 2006 kuutena ensimmäisenä kuukautena olivat silti vain 72,9 alkuperäisestä budjetista, ja tämä tuotti reilun, suuruudeltaan yli 1,1 m miljardin ruplan, ylijäämän Yhdistetty alueellinen budjetti, milj. ruplaa Tulot Menot Ylijäämä, vaje (-) Elintaso Kotitalouksien tulojen kasvuvauhti vuoden 2006 ensimmäisellä puoliskolla Kaliningradissa oli paljon suurempi kuin Venäjällä keskimäärin ja Luoteis-Venäjän alueista suurin. Kotitalouksien reaalitulot kasvoivat 30,4 prosentilla tammi-kesäkuusssa 2006 ja olivat 7510 ruplaa henkilöä kohti kuukaudessa. Palkat nousivat hitaammin kuin kotitalouksien muut tulot. Tämä seikka on yllättävä, kun huomioidaan aluehallinnon ponnistelut epävirallisesti maksettujen palkkojen vähentämiseksi. Keskimääräinen kuukausipalkka oli vuoden 2006 ensimmäisellä puoliskolla 8262 ruplaa (299 dollaria), ja se ylitti vuoden 2005 vastaavan jakson nimellisesti 26 prosentilla ja reaalisesti (inflaatiokorjauksen jälkeen) 16 prosentilla. Keskimääräinen kuukausipalkka :a Venäjän keskitasosta (1-6/2006) Lähde: Rosstat (2006) Tuloeroja mittaava indikaattori (Gini-kerroin) vuoden 2006 toisella neljänneksellä oli 0,314 ja pysyi lähes samalla tasolla kuin vuotta aiemmin (vuoden 2005 toisella neljänneksellä 0,315). Rahatulot ja palkat Rahatulot per henkilö, ruplaa/kk muutos reaalituloissa ,4 Nimellispalkka, ruplaa/kk muutos reaalipalkoissa Työmarkkinat Taloudellisesti aktiivisen väestön määräksi kesäkuun lopussa vuonna 2006 arvioitiin tai 54 koko väestöstä. Näistä oli työllistettynä ja tuhatta työnhakijaa. Työttömyysaste oli 5,9 ja pysyi viime vuoden tasolla. Kaliningradin työvoimaviranomaiset rekisteröivät ainoastaan 7900 henkilöä työttömiksi Tämä luku ei ole viime vuosina muuttunut merkittävästi, vaan se on vaihdellut Samaan aikaan Kaliningradin talous kärsii työvoimapulasta. Yksin työvoimaviranomaiset rekisteröivät vapaata työpaikkaa Kaliningradin yrityksissä ja organisaatioissa. Kasvua edelliseen vuoteen oli 40. Tämä osoittaa työttömyyden olevan luonteeltaan rakenteellista. Työttömyysaste (jakson lopussa) Rekisteröityjä työttömiä 8,6 (1000) 9,1 8,4 7,9 Rekisteröity työttömyysaste 1,7 1,8 1,6 1,5 Työttömyys ILO menetelmän mukaan, (1000) Työttömyysaste ILO:n 7,5 menetelmän mukaan 6,4 5,9 5,9 2 Työttömyyden rekisteröityminen mahdollistaa työttömyysturvan saamisen mutta se on pieni ja rekisteröityminen on hankalaa. 5 Marraskuu 2006

6 Mielipide Liiketoiminnan rahoitus: mistä varat tulevat? Mikä tahansa liiketoiminta vaatii alkupääomaa ja myös lisärahoitusta laajentuakseen. Mitkä ovat yritysten liiketoiminnan rahoituksen lähteet Kaliningradin läänissä? Vaikka kysymys on tärkeä, ei siihen ole helppo vastata täsmällisesti. Pääsyitä tähän ovat varjotalouden merkittävä osuus alueella, ei-läpinäkyvät rahoitustransaktiot ja näiden tuloksena riittämättömät käytettävissä olevat tilastotiedot. On ainoastaan kaksi liiketoiminnan rahoitustapaa: joko yritys käyttää omat sisäiset resurssinsa eli voiton tai se saa varoja ulkopuolisista lähteistä: pankkien kautta, lainoina, osakkeina, laitevuokrauksena jne. Tarkastellaan ensin sisäisiä rahoituslähteitä. Kaliningradin yritykset ovat olleet varsin kannattavia muutaman viime vuoden aikana; niiden keskimääräinen nettorahoitustulos (kokonaisvoitot miinus kokonaistappiot) suhteessa alueelliseen BKT:hen oli 12,3 vuosina Tästä huolimatta lähempi tarkastelu paljastaa, että 70 kaikista voitoista (pois lukien rahoitussektori), tehtiin öljysektorilla. Lisäksi, lähes kaikki tämän sektorin voitot ovat vain yhden yrityksen Lukoil Kaliningradmorneftin eli Lukoilin alueellisen yksikön aikaan saannosta. Toinen tärkeä indikaattori on tappiollisten yritysten runsas osuus alueella. Tämä osuus on laskenut vähitellen: 50 prosentista vuonna :iin vuonna 2005, mutta tänä vuonna se on jälleen ollut nousussa ja saavutti 40 vuoden puoliväliin mennessä. Kuten mainitsimme raportissamme toukokuussa 2005 tämä suuri osuus on harhaanjohtava. Monet yritykset koettavat minimoida raportoidun voiton ja/tai jättävät siitä merkittävän osan ulkomaille hyödyntäen vero-optimointi- ja veronkiertokeinoja. Esimerkiksi Kaliningradstat raportoi, että kaikki vähittäiskaupan voitot vuoden 2005 ensimmäisen kuuden kuukauden aikana olivat 129 miljoonaa ruplaa. Samaan aikaan johtava paikallinen elintarvikkeiden vähittäisliike Viktoria group paljastaa esitteessään voittojensa olevan 600 miljoonaa ruplaa ensimmäisen yhdeksän kuukauden aikana (Kaliningradin osuus Viktorian myynnistä oli 46). Tämä on vain yksi esimerkki tilastotietojen riittämättömyydestä tällä alueella. Voitot, tappiot ja nettorahoitustulos BKT:sta (ilman rahoitussektoria) Voitot Tappio Nettotulos * - tiedot vuodelle 2005 ovat arvioita, tekijän laskelmat 3 Yhdysvalloissa yritysten voittojen osuus BKT:sta viimeisen 30 vuoden aikana on ollut 7-8:n tuntumassa ja ylsi 10:iin ainoastaan vuonna Vaikka huomioisimme varjotalouden, niin ainoastaan hyvin voitolliset yritykset voivat kasvaa nopeasti ilman ulkoista rahoitusta. Mutta jopa näiden yritysten on etsittävä ulkopuolista rahoitusta suuria ja pitkän tähtäyksen investointiprojekteja varten. Melkein missä tahansa muualla maailmassa pankkiluotot ovat ulkopuolisen rahoituksen pääasiallinen lähde. Pankkien yrityksille myöntämien luottojen kasvu muutaman viime vuoden aikana on ollut vaikuttavaa. Yrityslainojen määrän vuosittain kasvuvauhti on ollut viimeisen neljän vuoden aikana keskimäärin 67. Kaliningradin yritysten osuus koko Venäjän yritysten lainakannasta kasvoi 0,29 prosentista (tilanne ) 0,62 prosenttiin (tilanne ). Yrityslainojen osuus BKT:sta kasvoi vuoden 2001 yhdeksästä prosentista noin 28 prosenttiin vuonna 2005 Kaliningradissa. Näin ollen, pankkiluotoista on tulossa yhä merkittävämpi liiketoiminnan rahoituslähde. Tästä huolimatta pankkiluotot ovat suhteellisesti vielä kaukana Keski- ja Itä-Euroopan maiden tasosta, joten kasvupotentiaalia on vielä huomattavasti. Yritysten lainakanta Kaliningradin läänissä, milj. ruplaa Jan-02 Jan-03 Jan-04 Jan-05 Jan-06 Jan-07 Ruplalainat Valuuttalainat Yhteensä Lähde: Central Bank of Russia (2006) vähittäis- ja tukkukauppa oli suurin lainanottaja 27,6 kaikista yrityslainoista, tehdasteollisuus oli toisena 25,7 prosentilla. Energia- ja vesihuollon osuus lainoista oli 17,2 prosenttia. Myös leasing-rahoitus kasvaa alueella nopeasti. Leasingyritykset näkyvät etenkin rakennuskone- trukki-, ja lentokonemarkkinoilla. Rahoituksen houkutteleminen pääomamarkkinoilta laskemalla liikkeelle arvopapereilta on joko saavuttamaton tai epäkiinnostava mahdollisuus useimmille Kaliningradin yrityksille. Tähän on useita syitä. Ensiksi, useimmat riippumattomat yritykset Kaliningradissa ovat liian pieniä houkuttelemaan sijoituksia pääomamarkkinoilta ja venäläiset suuryritykset ostavat monet lupaavat ja ripeästi kasvavat yritykset ennen kuin ne ehtivät pääomamarkkinoille. Toiseksi, arvopapereiden liikkeelle lasku vaatii yritystä julkaisemaan paljon tietoa itse yrityksestä ja sen omistajista. Monet yritykset Kaliningradissa eivät ole valmiita tähän. Lopuksi, myös kokeneiden asiantuntijoiden puute estää pääomamarkkinoiden käytön rahoituslähteenä. Toistaiseksi vain vähittäiskauppaketju Viktoria on tehnyt 1,5 miljardin ruplan arvoisen joukkovelkakirja-annin (vuoden 2005 lopussa). Pienten yritysten rahoituksessa on erityispiirteitä, jotka erottavat sen suurten ja keskisuurten yritysten rahoituksesta. Pienyritysten omistajat luottavat paljon vähemmän muodollisiin rahoituskanaviin ja sitäkin enemmän omiin säästöihinsä, kertyneisiin voittovaroihin, 6 Marraskuu 2006

7 lainoihin perheeltä, ystäviltä ja kumppaneilta. VCIOMin (Yleisen mielipiteen tutkimuskeskus) Oporalle (pienyritysten etuja ajava kansalaisjärjestö) tekemän tutkimuksen mukaan vuonna 2005 päärahoituslähde liiketoimintaa aloitettaessa olivat yrittäjän omat säästöt, ja toimintaa laajennettaessa yrityksen voitot 4. Tulos ei yllätä. Yllättävää on puolestaan se, että pankkiluottoja käytti vain 15,8 yrittäjistä (keskimääräinen luku Venäjällä). Mitkä ovat liiketoimintanne rahoituksen lähteet tällä hetkellä?, Vastaukset Venäjän Federaatio Luoteis- Venäjä Omat säästöt 29,7 26,8 Voittovarat 61,3 67,7 Pankkiluotot 15,8 19,5 Lainat ystäviltä ja perheeltä 13,2 11,9 Avustukset ja lainat viranomaisilta 1,5 0,2 Uuden kumppanin pääoma 3,2 0,9 Lainat ja avustukset muilta tahoilta 3,5 4,9 (Sarakkeiden kokonaissumma on yli 100 koska vastaajat saivat valita useita vaihtoehtoja) Yrittäjät ja pankit syyttävät toisiaan tästä tilanteesta. Pankkiirit puhuvat pienyritysten heikosta läpinäkyvyydestä, pienyritysten lainojen heikoista vakuuksista ja kannattavuudesta (verrattuna suuryritysten lainoihin). Liikemiehet puolestaan valittavat lainoihin liittyvästä hankalasta paperisodasta ja korkeista koroista. Jotkut heistä käyttävät jopa kuluttajalainoja liiketoimiensa rahoittamiseen. Makrotalouden tasaantuminen ja kiristyvä kilpailu lainanantajien kesken tulee väistämättä kasvattamaan lainojen ja leasingin merkitystä pienyritysten rahoittamisessa ja näin vähentämään epävirallisten rahoituskanavien merkitystä. Kuluttajalainojen menestys Venäjällä osoittaa, kuinka nämä tekijät ja nykyaikainen riskienhallintateknologia on taannut lainamarkkinoiden nopean kasvun. 4 Koko raportti Conditions and Factors Affecting the Development of Small Entrepreneurship in the Regions of the Russian Federation (venäjäksi ja englanniksi) tutkimustulokset sisältäen on luettavissa osoitteessa: 7 Marraskuu 2006