KALININGRADIN LÄÄNI vuoden 2006 ensimmäisellä puoliskolla Marraskuu 2006

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KALININGRADIN LÄÄNI vuoden 2006 ensimmäisellä puoliskolla Marraskuu 2006"

Transkriptio

1 KALININGRADIN LÄÄNI vuoden 2006 ensimmäisellä puoliskolla Marraskuu 2006 Talouden puolivuotiskatsaus Talouskehitys Kaliningradin läänin taloudellista kehitystä vuoden 2006 ensimmäisellä puoliskolla luonnehtivat vuonna 2005 kehittyneet ja sen jälkipuoliskolla ilmenneet trendit. Niihin kuuluvat investointiaktiivisuuden lasku, tehdasteollisuuden tuotannon lasku kokonaisuudessaan ja tuontituotteiden jalostamiseen keskittyneen tuotannon kasvun hidastuminen. Samanaikaisesti öljysektorille ja energian tuotantoon viime vuosina tehdyt laajat investoinnit varmistivat näiden sektoreiden nopean kasvun. Tätä taustaa vasten kotitalouksien reaalitulot kasvoivat 30 prosentilla, ja tämä edisti Kaliningradin kuluttajaboomin jatkumista: vähittäiskauppa, kuluttajapalvelut ja asuntorakentaminen kasvoivat erittäin nopeasti kasvuvauhti oli selvästi nopeampaa kuin koko Venäjällä ja Luoteis-Venäjän alueella. Tämä kertoo sen, että tuonnin jalostukseen keskittyneen kokoonpanoteollisuuden asema Kaliningradin taloudessa ei ole keskeinen: sektorin kokonaistuotanto on suuri, mutta kyseisen tuotannon arvonlisä on suhteellisen vähäinen. Federaation uusi laki Erityistalousvyöhykkeistä Kaliningradin alueella astui voimaan Kyseinen laki myöntää merkittävän voitto- ja omaisuusverohelpotuksen niille suursijoittajille, jotka investoivat vähintään 150 miljoonaa ruplaa (noin 5,6 miljoonaa dollaria) alueelle. Niille yrityksille, jotka olivat aktiivisia Kaliningradin alueella ennen kuin uusi laki tuli voimaan, tarjotaan kymmenen vuoden siirtymäaika, jolloin kyseiset yritykset voivat hyödyntää entisen erityistalousalueita koskevan lain mukaisia tullivapauksia. Tuonninjalostusteollisuudelle uusi laki aiheuttaa merkittäviä ongelmia pitkällä tähtäyksellä, siirtymäajan päätyttyä, koska niiden vanhan lain mukaisen tullivapauden peruuttamisesta johtuvat menetykset tulevat olemaan suuremmat kuin uuden lain mukaisten verohelpotusten tuomat hyödyt. Tästä huolimatta lyhyellä tähtäyksellä monet näistä yrityksistä suunnittelevat käyttävänsä sekä tullivapautta että uuden lain suomia verohelpotuksia 1. Se tulee vahvistamaan niiden markkinaasemia entisestään. Teollisuus: Kaliningradin suurvoimalan käynnistys vei teollisuuden ennätyksellisen kasvuun Alueen teollisuustuotanto kasvoi ennätyksellisellä 53,2 prosentilla vuoden 2006 ensimmäisellä puoliskolla. Korkeampi kasvuvauhti oli ainoastaan yhdellä Venäjän 1 Esimerkiksi, uudelleen perustettu yritys saattaa investoida kiinteään omaisuuteen ja sen jälkeen vuokrata edelleen tehtaansa ja koneensa toimivalle yritykselle, joka oli olemassa jo ennen uuden lain voimaantuloa lopputuotteen valmistamiseksi. Uusi yritys saa investointeihin liittyvät verohelpotukset ja toimiva yritys voi hyödyntää siirtymäajan ja vanhan lain suomasta nauttia tullivapaudesta. Kummallakin yrityksellä voi olla samat omistaja, koska erityistalousalueita koskeva laki ei aseta tässä suhteessa minkäänlaisia rajoituksia. alueella Venäjän itäisessä kulmassa sijaitsevassa Sahalinin läänissä (56,2). Nopean kasvun pääsyy oli Kaliningradin suurvoimalan ensimmäisen yksikön käynnistyminen lokakuun lopussa Se kasvatti sähkön tuotantoa vuoden 2006 kuuden ensimmäisen kuukauden aikana 7,6-kertaisesti (saavuttaen 1167 miljoonan kwh tason). Teollisuustuotanto Kaliningradin läänissä (vuosittainen -muutos ) /2006* Kokonaistuotanto 4,7 26,6 18,9 53,2 Kaivosteollisuus 1,6 9,2 46,8 28,0 Tehdasteollisuus 7,8 44,0 4,6-3,2 Hyödykkeet 6,1 1,6 1,3 580 *tässä ja tästä eteenpäin data ajalle 1-6/2006 viittaa muutoksiin verrattuna 1-6/2005 tasoon. Lähteet: Rosstat (2006), Kaliningradstat (2006) Myös öljyntuotanto kasvoi merkittävästi 29,6 prosentilla saavuttaen 708 tonnia vuoden 2006 ensimmäisellä puoliskolla. Kyseinen kasvu johtuu Kravtovskojen öljykentän jatkuvasta kehittymisestä. Tehdasteollisuuden sektori menestyi paljon huonommin tuotantomäärä laski 3,2 prosentilla ensimmäisen kerran vuoden 1998 jälkeen. Mielenkiintoista on, että tehdasteollisuus, kaivannaisteollisuus sekä energia- ja vesihuolto (teollisuustuotannon kolme pääalaa) vuorottelivat kasvun vetureina Kaliningradin teollisuudessa vuosina 2004, 2005 ja 2006 ja varmistivat näin Kaliningradin teollisuuden voimakkaan kasvun näiden kolmen vuoden aikana. Vuoden 2007 aikana suurvoimala CHPP-2:n käynnistyksen ja Kravtovskojen öljykentän alkuun panemisesta seurannut kertavaikutus tilastoissa on kuitenkin pitkälti hiipunut. Kun huomioidaan vielä tehdasteollisuuden tuotannon lasku ja investointien väheneminen, voidaan teollisuuskasvun odottaa hidastuvan ja jäävän todennäköisesti 10:n tuntumaan seuraavana parina vuonna. Tehdasteollisuuden tuotannon väheneminen johtui ennen kaikkea sektorin kahden merkittävän alan (elintarviketeollisuus sekä massa- ja paperiteollisuus) tuotannon laskusta. Elintarvikkeiden tuotanto laski 8,2 prosentilla. Verrattuna edellisen vuoden vastaavaan jaksoon elintarviketeollisuuden yritykset tuottivat vähemmän kala- ja lihatuotteita ja alkoholijuomia, jotka ovat alueen elintarviketeollisuuden perustuotteita. Lihanjalostus- ja juomateollisuuden sektoreilla tuotannon laskun pääsyynä olivat muutokset koko federaatiota koskevissa säännöksissä: rajoitukset lihan ja siipikarjan tullivapaassa tuonnissa Kaliningradin erityistalousalueelle ja viivytykset alkoholijuomien uusien valmisteveroleimojen julkaisussa. Massa- ja paperisektorin tuotanto laski 31,5 prosentilla verrattuna vuoden 2005 ensimmäiseen puoliskoon. Tuotannon supistuminen massa- ja paperiteollisuudessa jatkuu toista vuotta. Paperimassan maailmanmarkkinahintojen lasku, vanhentuneet tuotantovälineet, pitkä matka puuraakaaineen lähteille ja lukuisat ympäristöviranomaisten yritykset tuotannon lopettamiseksi näillä tehtailla 1 Marraskuu 2006

2 ympäristöstandardien rikkomusten takia ei ennakoi hyvää tulevaisuutta tälle teollisuuden alalle alueella. Tehdasteollisuuden aloista nopeimmin kasvoi tekstiili- ja vaatetusteollisuus 64,2. Kasvun kimmokkeena oli paljolti huopien ja mattojen tuotannon merkittävä kasvu. Tuotannon kokonaisvolyymi tehdasteollisuudessa vuoden 2006 ensimmäisellä puolikkaalla oli 31,8 miljardia ruplaa, mukaan lukien sähkö-, elektroniset, ja optiset laitteet 11,5 miljardia ruplaa; elintarvikkeet 9,4 miljardia ruplaa; tekstiili- ja vaatetusteollisuus 3,3 miljardia ruplaa; sellu ja paperi 1,5 miljardia ruplaa sekä ajoneuvot 1,4 miljardia ruplaa. Tehdasteollisuuden tuotannon vuosimuutos (1-6/2006 vs. 1-6/2005, -muutos) Tekstiilit ja vaatetus Tupakka 42,1 64,2 ehdot niille rakentajille, jotka halusivat houkutella rahoitusta mahdollisilta ostajilta. Tämä aiheutti uusien asuntorakennusurakoiden laskun, mutta jo käynnissä olevat, ennen lain voimaan astumista aloitetut rakennusurakat saivat aikaan uusien asuntojen tuotannon kasvun. Muu rakennustoiminta väheni myös, ja syynä tähän lienee todennäköisesti keskushallinnon investointien lasku Kaliningradin 750-vuotisjuhlallisuuksien jälkeen. On myös mahdollista, että eräät muutokset ja/tai poistot tilastollisissa menetelmissä kasvattivat rakennustoiminnan laskun suuruutta. Vähittäiskauppa: kuluttajabuumi jatkuu Vähittäiskauppa kasvoi 21 prosentilla vuoden 2006 ensimmäisellä puoliskolla verrattuna edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon. Kasvu oli huomattavasti nopeampaa kuin Venäjällä keskimäärin (11) ja nopein Luoteis-Venäjän alueista. Puunjalostus Ajoneuvot ja kuljetusvälineet Alkoholijuomat Liha- ja lihatuotteet Kalatuotteet 8,1-5, ,0 Vähittäiskauppa Vähittäiskauppa mrd. RUR 23,1 28,8 36,9 20,8 -muutos pysyvissä hinnoissa Kaliningradin lääni 7,7 15,1 15,2 21,0 Venäjä 8,8 12,5 12,0 11,3 Lähteet: Kaliningradstat (2006), Rosstat (2006) Massa ja paperi -30 Huonekalut ,8-40, Rakentaminen: ristiriitaisia indikaattoreita Rakennussektorin tilastolliset indikaattorit vuoden 2006 ensimmäisen kuuden kuukauden aikana olivat erittäin ristiriitaisia. Toisaalta 259 rakennusta kokonaispintaalaltaan 256 tuhatta neliömetriä valmistui, mikä tarkoitti 8,1 prosentin kasvua verrattuna vastaavaan jaksoon vuonna Toisin kuin edellisenä vuonna kasvu johtui kokonaan asuntorakentamisen jyrkästä kasvusta: 191,5 tuhatta neliömetriä asuinpinta-alaa valmistui (245 rakennusta), kasvun ollessa 30,5 prosenttia. Kaliningradin alueesta tulikin Luoteis-Venäjän alueiden kiistämätön johtaja tarkasteltaessa tuotettua asuinpinta-alaa henkilöä kohti ja toiseksi laajin Pietarin jälkeen absoluuttisesti. Asuntorakentaminen Asuntorakentaminen, ,5 tuhatta m 2 vuotuinen muutos, 17,3 5,5 8,6 30,5 Toisaalta rakennusurakkasopimusten määrä vuoden 2006 ensimmäisellä puoliskolla laski 40,8 prosentilla ja oli 5503 miljoonaa ruplaa. Samalla jaksolla kyseinen indikaattori koko Venäjällä kohosi 8 prosentilla ja Luoteis-Venäjän alueella 27 prosentilla. Lasku voi johtua useista syistä. Federaation uusi asuntorakentamisen rahoittamista koskeva laki ( 214- ), joka astui voimaan keväällä 2006, asetti tiukemmat Kotitalouksien tulojen nopea kasvu oli kuluttajabuumin tärkein syy. Kasvun takana on myös muita täydentäviä syitä. Ensinnäkin, alueelliset viranomaiset pistivät vähittäiskaupat ahtaalle erilaisten veronkiertomuotojen käytöstä. Tämä on todennäköisesti heijastunut rekisteröidyn vähittäiskaupan kasvuun. Toiseksi, vähittäiskauppojen välinen kilpailu on kasvanut etenkin suurten moskovalaisten vähittäiskauppaketjujen Sedmoi Kontinentin ja Eldoradoin tultua alueellisille markkinoille. Kaliningradin vähittäiskaupat jatkoivat alueellista laajentumistaan vuoden 2006 ensimmäisellä puoliskolla. Kaliningradin toiseksi suurin vähittäiskauppayritys Vester avasi hypermarketit Belgorodissa ja Jaroslavlissa. Viktoria jatkoi kasvuaan Moskovassa ja Pietarissa. Samaan aikaan moskovalaiset vähittäiskaupat Kaliningradissa olivat vielä kaukana aikaisemmin julkistamistaan suurista markkinaosuustavoitteista alueen vähittäiskaupassa (35-45). Kiinteät investoinnit laskussa ensimmäistä kertaa kahdeksaan vuoteen Sijoitukset kiinteään pääomaan Kaliningradissa laskivat 16,7 prosentilla vuoden 2006 ensimmäisellä puoliskolla verrattuna vastaavaan jaksoon vuonna Samanaikaisesti Luoteis-Venäjän kaikki muut alueet (paitsi Karjala) osoittivat voimakasta investointitoiminnan kasvua. Lisäksi kyseessä on ensimmäinen kiinteiden investointien lasku alueella vuodesta Investoinnit kiinteään pääomaan Yhteensä, milj. RUR Vuosittainen reaalimuutos Kaliningradin läänissä 68,8 14,9 5,6-16,7 Venäjällä 12,5 10,9 10,7 10,8 Lähde: Rosstat (2006) 2 Marraskuu 2006

3 Kiinteiden investointien vuosittainen -muutos (2006 = 1-6/2006 vs. 1-6/2005) Kiinteiden investointien rahoituslähteiden rakenne Julkiset varat 19, * Ulkonen rahoitus (lainat, arvopap.) 25,2 Yritysten pääoma 55,6 Lähde: Rosstat (2006) Laskeva trendi sijoitustoiminnassa ilmeni jo vuoden 2005 toisella puoliskolla, kun taas vuoden 2005 ensimmäisellä puoliskolla investoinnit kiinteään omaisuuteen kasvoivat 23 prosentilla. Koko vuonna kasvu oli vain 5,6 ja yksityiset sijoitukset laskivat 3 prosentilla. Tämä trendi jatkui vuoden 2006 ensimmäisen kuuden kuukauden aikana. Julkiset investoinnit kasvoivat 15 prosentilla. Vaikka federaation investoinnit laskivat absoluuttisesti hieman Kaliningradin 750-juhlallisuuksien jälkeen, niiden osuus investointirahoituksen lähteistä kasvoi 12,7 prosentista 14,5 prosenttiin, mikä oli Luoteis-Venäjän alueiden korkein luku. Keskushallinnon rahoittamien investointien lasku kompensoitui aluehallinnon investointien kasvulla. Tästä johtuen yksityisten investointien jyrkkä laskua voidaan pitää vieläkin merkittävämpänä. Suurvoimala CHHP-2 ensimmäisen yksikön valmistuminen, johon RAO UES Russia investoi 5,6 miljardia ruplaa vuonna 2005 (28 kaikista kiinteistä yksityisistä investoinneista alueella ko. vuonna) oli eräs syy tähän laskuun. Muita syitä olivat kuvernöörin vaihtuminen G. Boosista tuli Kaliningradin uusi kuvernööri syksyllä 2005 ja uuden erityistalousaluelain soveltaminen Kaliningradissa. Monet yritykset näkivät parhaaksi hyllyttää investointinsa siihen saakka kunnes pelisäännöt ja bisnesympäristö alueella selkiytyvät. Tästä huolimatta paikallisviranomaisten optimististen lausuntojen mukaan Kaliningrad on nyt investointiboomin kynnyksellä. Uuden erityistalousaluelainsäädännön ensisijainen tavoite on investointien edistäminen alueella suomalla merkittäviä verohelpotuksia suursijoittajille verohelpotuksia hakeneet yritykset rekisteröivät viranomaisten kanssa 19 investointiprojektia arvoltaan yhteensä 10,6 miljardia ruplaa. Kyseiset projektit kattavat laajasti eri talouden sektoreita: alkaen kaupungin puiston uudistamisesta aina televisioiden ja muiden kulutustavaroiden tuotantoon. Investointirahoituksen lähteissä oli myös muutoksia. Yritysten sisäisten varojen osuus kasvoi 37 prosentista vuoden 2005 ensimmäisellä puoliskolla 56 prosenttiin vuoden 2006 ensimmäisellä puoliskolla. Vastaavasti ulkopuolinen rahoitus laski 48,8 prosentista 25,2 prosenttiin. Pääsijoittajat kiinteään omaisuuteen vuoden 2006 ensimmäisen kuuden kuukauden aikana olivat kuljetus ja televiestintä (26,7 kaikista kiinteistä investoinneista pois lukien pienyritykkset), kaivannaisteollisuus (25), tehdasteollisuus (21,3). Tehdasteollisuudessa ainoastaan elintarviketeollisuuden yritykset investoivat aktiivistesti niiden osus tehdasteollisuuden investoinneista oli 88. Suuret kuljetussektorin investoinnit liittyivät alueen sataman infrastruktuurin kehittämiseen, erityisesti Baltijsk - Ust Luga linjan meriterminaalin rakentamiseen Baltijskissa. Ulkomaiset investoinnit Ulkomaiset investoinnit virta Kaliningradin lääniin kasvoi lähes 60 prosentilla saavuttaen 29,3 milj. dollaria vuoden 2006 ensimmäisellä puoliskolla. Tämä kasvu rekisteröitiin kuitenkin vuoden 2005 ensimmäisen puoliskon heikkoa tulosta vasten. Tästä huolimatta ulkomaisten suorien investointien (FDI) vahva kasvu (1,9-kertainen) on ilmeinen. Kaliningradin lääniin suuntautuvien investointien osuus Venäjälle suuntautuvista vuoden 2006 ensimmäisen kuuden kuukauden aikana oli ainoastaan 0,24, mikä on huomattavasti pienempi suhteutettuna alueen väestömäärään (0,66) tai bruttokansantuotteeseen (0,45). Tuovatko uuden erityistalousaluelain veroedut suuria ulkomaisia sijoittajia alueelle? Monet tunnetut ulkomaiset yritykset ovat osoittaneet kiinnostusta Kaliningradin erityistalousalueeseen. Aasialaisten yritysten ja etenkin kodinkoneiden ja kulutuselektroniikan valmistajien kiinnostus on erityisen ilmeistä. Mutta ennen kuin nämä yritykset ovat vakuuttuneita erityistalousaluetta koskevan lainsäädännön vakaudesta ja sen toimeenpanon selkeydestä, ovat niiden tekemät merkittävät investoinnit epätodennäköisiä. Alueen maantieteellinen olemus (Venäjän eksklaavi) on myös suuri haitta monille investoijille. Tämä kävi ilmeiseksi, kun kesällä 2006 Liettua vihjasi, että se voisi rajoittaa ankarasti Kaliningradin ja manner-venäjän välisiä rautatieyhteyksiä sen jälkeen, kun Venäjä lopetti öljytoimitukset liettualaiselle Mazeikiu Nafta jalostamolle. Vaikka Liettua ei itse asiassa mitenkään rajoittanut rautatiekuljetuksia, tämä tilanne osoitti Kaliningradin haavoittuvuuden. 3 Marraskuu 2006

4 Ulkomaiset investoinnit, milj. USD Ulkom. kokonaisinvestoinnit 56,2 61,9 75,3 29,3 Sisältäen: Suorat investoinnit 14,0 22,4 18,8 15,4 Portfolioinvestoinnit 0 4,9 1,3 1,2 Muut investoinnit kauppa luotot ja lainat. 42,3 34,6 55,2 12,6 Ulkomaisten investointien kokonaiskertymä kesäkuun 2006 loppuun mennessä oli 193,7 miljoonaa dollaria, sisältäen suorat ulkomaiset investoinnit 118,3 miljoonaa dollaria. Hintojen nousuvauhti hidastui Kesäkuun 2006 loppuun mennessä kuluttajahintaindeksi nousi 4,5 prosentilla yli joulukuun 2005 tason. Elintarvikkeiden hinnat nousivat 8 prosentilla, non-food - tuotteiden hinnat 1,2 prosentilla ja kuluttajapalvelujen hinnat 3,2 prosentilla. Kuluttajahintainflaatio vuoden 2006 kuuden ensimmäisen kuukauden aikana oli merkittävästi alhaisempi kuin vastaavalla jaksolla vuonna 2005, sillä inflaatiovauhti hidastui lähes puoleen. Aiempina vuosina hintojen kasvun pääsyinä olivat kuluttajapalvelujen hintojen, etenkin asuin- ja kunnallispalveluiden hintojen nousu. Nämä eivät kuitenkaan perinteiseen tapaan nousseet voimakkaasti vuoden alussa Kaliningradissa. Vuoden 2006 ensimmäisellä puoliskolla kyseisten palveluiden hinnat nousivat vain 4,5 prosentilla. Niiden hinnat nousivat kuitenkin elokuussa 2006 normaalin tammikuun sijaan. Näin ollen, vuotuinen inflaatio tullee olemaan korkeampi, kuin mitä voisi odottaa vuoden ensimmäistä puoliskoa koskevan tiedon perusteella. Tuottajahintojen hienoinen lasku liittyy todennäköisesti ruplan kurssin nimelliseen vahvistumiseen vuoden ensimmäisellä puoliskolla, mikä johti ruplamääräisten tuontihintojen laskuun. Koska tuontiteollisuuden valmistajien tuotteiden hinnat noudattelevat tiiviisti tuontihintoja, niiden lasku veti myös tuottajahintainflaation laskuun. Hintojen muutokset Kaliningradin läänissä, 2002 Kuluttajahinnat 9,8 17,5 11,7 11,1 4,5 Kuluttajahinnat Venäjällä 15,1 12,0 11,7 10,9 6,2 Tuottajahinnat 23,8 7,7 8,8 11,2-0,01 kasvuvauhdin hidastumisena. Tuonti Kaliningradiin kasvoi 17,8 prosentilla, kun taas tuonti Venäjälle 26,5 prosentilla. Aiemmin tuonnin kasvu oli merkittävästi suurempi Kaliningradissa. On syytä huomioida, että makrotaloudelliset trendit, myös nopea ruplan reaalinen (ja nimellisen) vahvistuminen sekä kotitalouksien tulojen kasvu, paransivat tuontituotteiden kilpailukykyä Venäjän markkinoilla ja edistivät niiden tuontia. Kaliningradin tuotteiden vienti Venäjälle kasvoi vain 13,8 prosentilla (dollareissa). Kun huomioidaan ruplan nimellisarvon vahvistuminen sekä ruplainflaatio, tämä tarkoittaa, että reaalisesti Kaliningradin vienti Venäjän muille alueille ei muuttunut merkittävästi verrattuna vuoden 2005 ensimmäiseen puoliskoon. Luoteisen tullipiirin tiedot osoittavat jopa 7 prosentin laskua painon mukaan. Kaliningradin tavaravirrat, milj. USD 1H2005 1H2006 Tavaravienti Kaliningradin yritysten tavaravienti Tavaratuonti Kauppavaihto Kaliningradin tuotteiden "'vient" manner-venäjälle Lähteet: Kaliningradstat (2005), Northwest Customs Service (2006) Useiden öljyterminaalien valmistuttua alueelle Kaliningradista tuli muualta Venäjältä peräisin olevan öljyn ja öljytuotteiden vientikeskittymä. Näin myös suurista venäläisistä öljy-yhtiöistä Lukoilista ja TNK-BPsta on tullut alueen suurimmat viejät. Öljy ja öljytuotteet hallitsevat vientiä niiden osuus on 71. Koneiden ja laitteiden vienti ponnahti 6,2 kertaiseksi vuoden 2006 ensimmäisellä puoliskolla. Tullin tietojen mukaan tämä johtui siitä, että maltalainen yritys osti Kaliningradista kuusi laivaa. Koneiden ja laitteiden tuonnin osuus oli noin 67 Kaliningradin koko tuonnista. Niitä käytetään lähinnä jatkojalostukseen ja kokoonpanoon Kaliningradin tuotantolaitoksissa. Alueen suurimmat tuojat olivat Avtotor (autojen valmistus), Telebalt, Radioimport-R, Baltmix (kaikki valmistavat televisioita ja kulutuselektroniikkaa). Kaliningradin manner-venäjälle suuntautuvaa vientiä hallitsivat kulutustavarat ja elintarvikkeet. Kaliningradin Venäjän viennin rakenne (1H2006) Muut tuotteet 30 TV ja videolaitteet 28 Ulkomaankauppa: heijastelee teollisuuden kehitystä Ulkomaankaupan tulokset vuoden 2006 kuutena ensimmäisenä kuukautena heijastelivat laajasti Kaliningradin teollisuuden kehitystä. Ensinnäkin, öljyn tuotannon kasvu kasvatti myös öljyn vientiä. Tämä taas yhdessä öljyn hinnan nousun kanssa kasvatti öljyn vientituloja 94 prosentilla (Kaliningradin yritysten vientiä). Toiseksi, tehdasteollisuuden tuotannon lasku ja tuonninjalostusteollisuuden hidastunut kasvu heijastuivat Kaliningradin tuonnin ja manner-venäjälle viennin Huonekalut 4 sähkövaraajat 4 Kalatuotteet 7 Lihatuotteet 8 Lähde: Northwest Customs Service (2006) Autot 19 4 Marraskuu 2006

5 Kaliningradin pääkauppakumppani oli EU. Sen osuus oli 86 viennistä ja 59 tuonnista. Kaupan kokonaisvaihto EU:n kanssa oli 2,4 miljardia dollaria vuoden 2006 ensimmäisellä puoliskolla. Saksa, Puola ja Liettua olivat EU:n jäsenmaista Kaliningradin suurimmat kauppakumppanit. Julkinen sektori ja sosiaalinen kehitys Alueellinen budjetti Alueellisen konsolidoidun budjetin kokonaistulo jaksolla tammi-kesäkuu 2006 oli 8694 miljoonaa ruplaa nimelliskasvun ollessa 24,4 verrattuna vastaavaan jaksoon edellisvuonna. Budjetin vero- ja muut kuin verotulot (lukuun ottamatta tulonsiirtoja) kasvoivat erityisen nopeasti 38 prosentilla. Alueen kuvernöörin G. Boosin mielestä aluehallinnon ponnistelut palkkojen virallisen maksun lisäämiseksi toivat miljardi ruplaa lisää alueelliseen budjettiin. Kaliningradin konsolidoidun budjetin menot samaan aikaan olivat 7588 miljoonaa ruplaa. Menot kasvoivat hitaammin kuin tulot menot kasvoivat nimellisesti vain 15 prosentilla, mikä oli vain hieman inflaatiovauhdin yläpuolella. Koulutus (28,8 kokonaismenoista), asuin- ja kunnallispalvelut (17,4) ja julkinen terveydenhuolto (10,4) olivat budjetin pääasialliset menoerät. Investointikulut kasvoivat merkittävästi 1131 miljoonaan ruplaan ollen 14,9 kokonaismenoista. Budjettimenot vuoden 2006 kuutena ensimmäisenä kuukautena olivat silti vain 72,9 alkuperäisestä budjetista, ja tämä tuotti reilun, suuruudeltaan yli 1,1 m miljardin ruplan, ylijäämän Yhdistetty alueellinen budjetti, milj. ruplaa Tulot Menot Ylijäämä, vaje (-) Elintaso Kotitalouksien tulojen kasvuvauhti vuoden 2006 ensimmäisellä puoliskolla Kaliningradissa oli paljon suurempi kuin Venäjällä keskimäärin ja Luoteis-Venäjän alueista suurin. Kotitalouksien reaalitulot kasvoivat 30,4 prosentilla tammi-kesäkuusssa 2006 ja olivat 7510 ruplaa henkilöä kohti kuukaudessa. Palkat nousivat hitaammin kuin kotitalouksien muut tulot. Tämä seikka on yllättävä, kun huomioidaan aluehallinnon ponnistelut epävirallisesti maksettujen palkkojen vähentämiseksi. Keskimääräinen kuukausipalkka oli vuoden 2006 ensimmäisellä puoliskolla 8262 ruplaa (299 dollaria), ja se ylitti vuoden 2005 vastaavan jakson nimellisesti 26 prosentilla ja reaalisesti (inflaatiokorjauksen jälkeen) 16 prosentilla. Keskimääräinen kuukausipalkka :a Venäjän keskitasosta (1-6/2006) Lähde: Rosstat (2006) Tuloeroja mittaava indikaattori (Gini-kerroin) vuoden 2006 toisella neljänneksellä oli 0,314 ja pysyi lähes samalla tasolla kuin vuotta aiemmin (vuoden 2005 toisella neljänneksellä 0,315). Rahatulot ja palkat Rahatulot per henkilö, ruplaa/kk muutos reaalituloissa ,4 Nimellispalkka, ruplaa/kk muutos reaalipalkoissa Työmarkkinat Taloudellisesti aktiivisen väestön määräksi kesäkuun lopussa vuonna 2006 arvioitiin tai 54 koko väestöstä. Näistä oli työllistettynä ja tuhatta työnhakijaa. Työttömyysaste oli 5,9 ja pysyi viime vuoden tasolla. Kaliningradin työvoimaviranomaiset rekisteröivät ainoastaan 7900 henkilöä työttömiksi Tämä luku ei ole viime vuosina muuttunut merkittävästi, vaan se on vaihdellut Samaan aikaan Kaliningradin talous kärsii työvoimapulasta. Yksin työvoimaviranomaiset rekisteröivät vapaata työpaikkaa Kaliningradin yrityksissä ja organisaatioissa. Kasvua edelliseen vuoteen oli 40. Tämä osoittaa työttömyyden olevan luonteeltaan rakenteellista. Työttömyysaste (jakson lopussa) Rekisteröityjä työttömiä 8,6 (1000) 9,1 8,4 7,9 Rekisteröity työttömyysaste 1,7 1,8 1,6 1,5 Työttömyys ILO menetelmän mukaan, (1000) Työttömyysaste ILO:n 7,5 menetelmän mukaan 6,4 5,9 5,9 2 Työttömyyden rekisteröityminen mahdollistaa työttömyysturvan saamisen mutta se on pieni ja rekisteröityminen on hankalaa. 5 Marraskuu 2006

6 Mielipide Liiketoiminnan rahoitus: mistä varat tulevat? Mikä tahansa liiketoiminta vaatii alkupääomaa ja myös lisärahoitusta laajentuakseen. Mitkä ovat yritysten liiketoiminnan rahoituksen lähteet Kaliningradin läänissä? Vaikka kysymys on tärkeä, ei siihen ole helppo vastata täsmällisesti. Pääsyitä tähän ovat varjotalouden merkittävä osuus alueella, ei-läpinäkyvät rahoitustransaktiot ja näiden tuloksena riittämättömät käytettävissä olevat tilastotiedot. On ainoastaan kaksi liiketoiminnan rahoitustapaa: joko yritys käyttää omat sisäiset resurssinsa eli voiton tai se saa varoja ulkopuolisista lähteistä: pankkien kautta, lainoina, osakkeina, laitevuokrauksena jne. Tarkastellaan ensin sisäisiä rahoituslähteitä. Kaliningradin yritykset ovat olleet varsin kannattavia muutaman viime vuoden aikana; niiden keskimääräinen nettorahoitustulos (kokonaisvoitot miinus kokonaistappiot) suhteessa alueelliseen BKT:hen oli 12,3 vuosina Tästä huolimatta lähempi tarkastelu paljastaa, että 70 kaikista voitoista (pois lukien rahoitussektori), tehtiin öljysektorilla. Lisäksi, lähes kaikki tämän sektorin voitot ovat vain yhden yrityksen Lukoil Kaliningradmorneftin eli Lukoilin alueellisen yksikön aikaan saannosta. Toinen tärkeä indikaattori on tappiollisten yritysten runsas osuus alueella. Tämä osuus on laskenut vähitellen: 50 prosentista vuonna :iin vuonna 2005, mutta tänä vuonna se on jälleen ollut nousussa ja saavutti 40 vuoden puoliväliin mennessä. Kuten mainitsimme raportissamme toukokuussa 2005 tämä suuri osuus on harhaanjohtava. Monet yritykset koettavat minimoida raportoidun voiton ja/tai jättävät siitä merkittävän osan ulkomaille hyödyntäen vero-optimointi- ja veronkiertokeinoja. Esimerkiksi Kaliningradstat raportoi, että kaikki vähittäiskaupan voitot vuoden 2005 ensimmäisen kuuden kuukauden aikana olivat 129 miljoonaa ruplaa. Samaan aikaan johtava paikallinen elintarvikkeiden vähittäisliike Viktoria group paljastaa esitteessään voittojensa olevan 600 miljoonaa ruplaa ensimmäisen yhdeksän kuukauden aikana (Kaliningradin osuus Viktorian myynnistä oli 46). Tämä on vain yksi esimerkki tilastotietojen riittämättömyydestä tällä alueella. Voitot, tappiot ja nettorahoitustulos BKT:sta (ilman rahoitussektoria) Voitot Tappio Nettotulos * - tiedot vuodelle 2005 ovat arvioita, tekijän laskelmat 3 Yhdysvalloissa yritysten voittojen osuus BKT:sta viimeisen 30 vuoden aikana on ollut 7-8:n tuntumassa ja ylsi 10:iin ainoastaan vuonna Vaikka huomioisimme varjotalouden, niin ainoastaan hyvin voitolliset yritykset voivat kasvaa nopeasti ilman ulkoista rahoitusta. Mutta jopa näiden yritysten on etsittävä ulkopuolista rahoitusta suuria ja pitkän tähtäyksen investointiprojekteja varten. Melkein missä tahansa muualla maailmassa pankkiluotot ovat ulkopuolisen rahoituksen pääasiallinen lähde. Pankkien yrityksille myöntämien luottojen kasvu muutaman viime vuoden aikana on ollut vaikuttavaa. Yrityslainojen määrän vuosittain kasvuvauhti on ollut viimeisen neljän vuoden aikana keskimäärin 67. Kaliningradin yritysten osuus koko Venäjän yritysten lainakannasta kasvoi 0,29 prosentista (tilanne ) 0,62 prosenttiin (tilanne ). Yrityslainojen osuus BKT:sta kasvoi vuoden 2001 yhdeksästä prosentista noin 28 prosenttiin vuonna 2005 Kaliningradissa. Näin ollen, pankkiluotoista on tulossa yhä merkittävämpi liiketoiminnan rahoituslähde. Tästä huolimatta pankkiluotot ovat suhteellisesti vielä kaukana Keski- ja Itä-Euroopan maiden tasosta, joten kasvupotentiaalia on vielä huomattavasti. Yritysten lainakanta Kaliningradin läänissä, milj. ruplaa Jan-02 Jan-03 Jan-04 Jan-05 Jan-06 Jan-07 Ruplalainat Valuuttalainat Yhteensä Lähde: Central Bank of Russia (2006) vähittäis- ja tukkukauppa oli suurin lainanottaja 27,6 kaikista yrityslainoista, tehdasteollisuus oli toisena 25,7 prosentilla. Energia- ja vesihuollon osuus lainoista oli 17,2 prosenttia. Myös leasing-rahoitus kasvaa alueella nopeasti. Leasingyritykset näkyvät etenkin rakennuskone- trukki-, ja lentokonemarkkinoilla. Rahoituksen houkutteleminen pääomamarkkinoilta laskemalla liikkeelle arvopapereilta on joko saavuttamaton tai epäkiinnostava mahdollisuus useimmille Kaliningradin yrityksille. Tähän on useita syitä. Ensiksi, useimmat riippumattomat yritykset Kaliningradissa ovat liian pieniä houkuttelemaan sijoituksia pääomamarkkinoilta ja venäläiset suuryritykset ostavat monet lupaavat ja ripeästi kasvavat yritykset ennen kuin ne ehtivät pääomamarkkinoille. Toiseksi, arvopapereiden liikkeelle lasku vaatii yritystä julkaisemaan paljon tietoa itse yrityksestä ja sen omistajista. Monet yritykset Kaliningradissa eivät ole valmiita tähän. Lopuksi, myös kokeneiden asiantuntijoiden puute estää pääomamarkkinoiden käytön rahoituslähteenä. Toistaiseksi vain vähittäiskauppaketju Viktoria on tehnyt 1,5 miljardin ruplan arvoisen joukkovelkakirja-annin (vuoden 2005 lopussa). Pienten yritysten rahoituksessa on erityispiirteitä, jotka erottavat sen suurten ja keskisuurten yritysten rahoituksesta. Pienyritysten omistajat luottavat paljon vähemmän muodollisiin rahoituskanaviin ja sitäkin enemmän omiin säästöihinsä, kertyneisiin voittovaroihin, 6 Marraskuu 2006

7 lainoihin perheeltä, ystäviltä ja kumppaneilta. VCIOMin (Yleisen mielipiteen tutkimuskeskus) Oporalle (pienyritysten etuja ajava kansalaisjärjestö) tekemän tutkimuksen mukaan vuonna 2005 päärahoituslähde liiketoimintaa aloitettaessa olivat yrittäjän omat säästöt, ja toimintaa laajennettaessa yrityksen voitot 4. Tulos ei yllätä. Yllättävää on puolestaan se, että pankkiluottoja käytti vain 15,8 yrittäjistä (keskimääräinen luku Venäjällä). Mitkä ovat liiketoimintanne rahoituksen lähteet tällä hetkellä?, Vastaukset Venäjän Federaatio Luoteis- Venäjä Omat säästöt 29,7 26,8 Voittovarat 61,3 67,7 Pankkiluotot 15,8 19,5 Lainat ystäviltä ja perheeltä 13,2 11,9 Avustukset ja lainat viranomaisilta 1,5 0,2 Uuden kumppanin pääoma 3,2 0,9 Lainat ja avustukset muilta tahoilta 3,5 4,9 (Sarakkeiden kokonaissumma on yli 100 koska vastaajat saivat valita useita vaihtoehtoja) Yrittäjät ja pankit syyttävät toisiaan tästä tilanteesta. Pankkiirit puhuvat pienyritysten heikosta läpinäkyvyydestä, pienyritysten lainojen heikoista vakuuksista ja kannattavuudesta (verrattuna suuryritysten lainoihin). Liikemiehet puolestaan valittavat lainoihin liittyvästä hankalasta paperisodasta ja korkeista koroista. Jotkut heistä käyttävät jopa kuluttajalainoja liiketoimiensa rahoittamiseen. Makrotalouden tasaantuminen ja kiristyvä kilpailu lainanantajien kesken tulee väistämättä kasvattamaan lainojen ja leasingin merkitystä pienyritysten rahoittamisessa ja näin vähentämään epävirallisten rahoituskanavien merkitystä. Kuluttajalainojen menestys Venäjällä osoittaa, kuinka nämä tekijät ja nykyaikainen riskienhallintateknologia on taannut lainamarkkinoiden nopean kasvun. 4 Koko raportti Conditions and Factors Affecting the Development of Small Entrepreneurship in the Regions of the Russian Federation (venäjäksi ja englanniksi) tutkimustulokset sisältäen on luettavissa osoitteessa: 7 Marraskuu 2006

Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät

Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät Pekka Sutela 04.04. 2008 www.bof.fi/bofit SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Venäjä Maailman noin 10. suurin talous; suurempi kuin Korea, Intia

Lisätiedot

Yleiskatsaus Venäjän talouteen, investointeihin ja rakennustoimintaan. Rakennus-, LVI- ja energiatehokkuusalan Venäjä- Suomi-seminaari, Tahko 9.6.

Yleiskatsaus Venäjän talouteen, investointeihin ja rakennustoimintaan. Rakennus-, LVI- ja energiatehokkuusalan Venäjä- Suomi-seminaari, Tahko 9.6. Yleiskatsaus Venäjän talouteen, investointeihin ja rakennustoimintaan Rakennus-, LVI- ja energiatehokkuusalan Venäjä- Suomi-seminaari, Tahko 9.6.2011 Maija Sirkjärvi Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT)

Lisätiedot

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa 28.2.214 VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 213 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 213 Tullin ulkomaankauppatilaston mukaan kaksi prosenttia

Lisätiedot

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen?

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Donetsk Luhansk Donetskin ja Luhanskin alueella asuu 6,5 milj. ihmistä eli 15% Ukrainan väkiluvusta. Krimin niemimaalla, ml. Sevastopol, asuu lähes 2,5

Lisätiedot

Venäjän taloustilanne ja suhteet Suomen kanssa

Venäjän taloustilanne ja suhteet Suomen kanssa Venäjän taloustilanne ja suhteet Suomen kanssa Maija Sirkjärvi Siirtymätalouksien tutkimuslaitos BOFIT 16.9.2010 1 Venäjän talous supistui vuonna 2009 voimakkaasti, mutta nousu on jo alkanut 50 40 30 20

Lisätiedot

Venäjän kaupan barometri Kevät 2013. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän kaupan barometri Kevät 2013. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupan barometri Kevät 0 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Suomen ja Venäjän välinen kauppa 0 8 6 0 mrd. Lähteet: Suomen tulli Tilastokeskus 00 00 00 006 00 008 00 00 0 0 Tavaravienti

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

Otteita Viron taloudesta

Otteita Viron taloudesta Otteita Viron taloudesta Jaanus Varu Suurlähetystöneuvos HELSINKI 08.05.2015 Viron talouden kehitys Viron talous nyt ja lähivuosina Viron talouden kehitys (1) Ostovoimalla tasoitettu BKT per capita vuonna

Lisätiedot

Kuinka huono Suomen kilpailukyky oikein on? - kommentti Pekka Sauramolle. Simo Pinomaa 18.5.2015

Kuinka huono Suomen kilpailukyky oikein on? - kommentti Pekka Sauramolle. Simo Pinomaa 18.5.2015 Kuinka huono Suomen kilpailukyky oikein on? - kommentti Pekka Sauramolle Simo Pinomaa 18.5.2015 Aiheita Mikä on lähtöpiste? Muutos vai taso? Reaaliset vai nimelliset yksikkötyökustannukset? Miten Suomen

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Toukokuu 2013. 28.5.2013, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Toukokuu 2013. 28.5.2013, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Toukokuu 2013 28.5.2013, Lasse Krogell Yritysrakenne 2011 TOL 18 Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen Liikevaihto Henkilöstö Yrityksiä Henkilöstö 1.000

Lisätiedot

Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste. Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009

Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste. Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Suuri mahdollisuus Sijainti Täydentävä tuotantorakenne Naapurin tuntemus Rakennemuutostarve

Lisätiedot

Otteita Viron taloudesta

Otteita Viron taloudesta Otteita Viron taloudesta Jaanus Varu Suurlähetystöneuvos 05.03.2015 Viron talouden kehitys Viron talous nyt ja lähivuosina Sähköiset palvelut Virossa Viron talouden kehitys (1) BKT per capita vuonna 2012

Lisätiedot

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan näkymät 2012 2013 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan myynti 2011 Liikevaihto yht. 127 mrd. euroa (pl. alv) 13% 13% 29 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa

Lisätiedot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1 Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet

Lisätiedot

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupan barometri Kevät 2015 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupassa ollaan kasvuhakuisia Tämän kevään Barometrissä esitimme kolme ylimääräistä kysymystä, joista yksi

Lisätiedot

Suomen kaupan barometri Kevät 2011. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Suomen kaupan barometri Kevät 2011. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Suomen kaupan barometri Kevät 11 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: 1 1 8 mrd. Suomen ja Venäjän välinen kauppa 9, 6,7,815,16 3 5 6 7 8 9 1 Lähteet: Suomen tulli Tilastokeskus Tavaroita

Lisätiedot

Alueiden taustatiedot Suomen lähialueiden taloudellista ja sosiodemografista vertailutietoa

Alueiden taustatiedot Suomen lähialueiden taloudellista ja sosiodemografista vertailutietoa Alueiden taustatiedot Suomen lähialueiden taloudellista ja sosiodemografista vertailutietoa Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy :: GSM +358 45 137 599 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO Alueiden

Lisätiedot

Kuvio 1. Suomen rahalaitoksista nostetut kotitalouksien uudet asuntolainat ja uusien nostojen keskikorko

Kuvio 1. Suomen rahalaitoksista nostetut kotitalouksien uudet asuntolainat ja uusien nostojen keskikorko Kuvio. Suomen rahalaitoksista nostetut kotitalouksien uudet asuntolainat ja uusien nostojen keskikorko asuntolainat, m keskikorko, %,,,,,, Lähde: Suomen Pankki Kuvio. Suomen rahalaitoksista nostetut kotitalouksien

Lisätiedot

Suomen elintarviketoimiala 2014

Suomen elintarviketoimiala 2014 Suomen elintarviketoimiala 2014 Strateginen toimialakatsaus Sisällysluettelo Sisällysluettelo Sisällysluettelo 3 Tiivistelmä 8 1 Suomen talous ja elintarviketoimiala 10 1.1 Kansantalouden kehitys 10 1.2

Lisätiedot

Mihin menet Venäjä? Iikka Korhonen Suomen Pankki Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT) 11.12.2012 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND

Mihin menet Venäjä? Iikka Korhonen Suomen Pankki Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT) 11.12.2012 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND Mihin menet Venäjä? Iikka Korhonen Suomen Pankki Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT) 11.12.2012 Esityksen rakenne 1. Venäjän talouden kansallisia erikoispiirteitä 2. Tämän hetken talouskehitys 3.

Lisätiedot

Suomi - saari Euroopan sisämeren rannalla

Suomi - saari Euroopan sisämeren rannalla Suomi - saari Euroopan sisämeren rannalla Tekniikan päivät 16.1.2008 klo 9 Dipoli, Espoo professori Ulla Tapaninen Turun yliopisto / Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus Merikotka tutkimuskeskus

Lisätiedot

Vitamiinien tarpeessa. Pasi Sorjonen 6. helmikuuta 2015

Vitamiinien tarpeessa. Pasi Sorjonen 6. helmikuuta 2015 Vitamiinien tarpeessa Pasi Sorjonen 6. helmikuuta 2015 MAAILMANTALOUS PARANTAA MENOAAN Maailmantalous toipuu vanhojen teollisuusmaiden johdolla Kasvun moottoreita ovat mm. Yhdysvallat ja Iso-Britannia

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015. 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015. 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1 VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2011-2015 7 Mrd. e 6 5 4 3 2 1 0-1 -2 2011 2012 2013 2014 2015 Vienti Tuonti Kauppatase 31.8.2015

Lisätiedot

Elintarvikkeiden valmistajahintojen ja kuluttajahintojen sekä yleisten kuluttajahintojen kehitys 1995 2008

Elintarvikkeiden valmistajahintojen ja kuluttajahintojen sekä yleisten kuluttajahintojen kehitys 1995 2008 Elintarvikkeiden valmistajahintojen ja kuluttajahintojen sekä yleisten kuluttajahintojen kehitys 1995 2008 Suhdeluku 130 125 120 115 110 105 100 Yleiset kuluttajahinnat Elintarvikkeiden kuluttajahinnat

Lisätiedot

- tietoja ja tietolähteitä. Maria Autio ja Irene Skog Tilastot ja indeksit energialiiketoiminnan apuna 9.5.2006

- tietoja ja tietolähteitä. Maria Autio ja Irene Skog Tilastot ja indeksit energialiiketoiminnan apuna 9.5.2006 Näköaloja Venäjälle; - tietoja ja tietolähteitä Maria Autio ja Irene Skog Tilastot ja indeksit energialiiketoiminnan apuna 9.5.2006 IBS News Maria Autio 9.5.2006 9.5.2006 2 IBS News!International Business

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla

Lisätiedot

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Talous tutuksi - Tampere Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Maailmantalouden kehitys 2 Bruttokansantuotteen kasvussa suuria eroja maailmalla Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 125

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009 OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009 TAMMI-MAALISKUU 2009 Toimitusjohtaja Mika Ihamuotila: Vuoden ensimmäinen neljännes oli erittäin haasteellinen vaikean markkinatilanteen vuoksi. Liikevaihto laski ja tulos heikkeni

Lisätiedot

Ruokamenot kuluttajan arjessa

Ruokamenot kuluttajan arjessa Ruokamenot kuluttajan arjessa Tieteiden yö Rahamuseossa 13.1.2011 Jarkko Kivistö Ekonomisti Ruokamenot kuluttajan arjessa Ruokamenot Kuinka suuren osan tuloistaan kuluttajat käyttävät elintarvikkeisiin?

Lisätiedot

Euroopan talouden elvytyssuunnitelman ensimmäinen soveltamisvuosi alueilla ja kunnissa Online-kyselyn paperiversio http://www.cor.europa.

Euroopan talouden elvytyssuunnitelman ensimmäinen soveltamisvuosi alueilla ja kunnissa Online-kyselyn paperiversio http://www.cor.europa. Lausuntotyön osasto Yksikkö 3 Verkostot & toissijaisuusperiaate EUROOPAN UNIONI Alueiden komitea Euroopan talouden elvytyssuunnitelman ensimmäinen soveltamisvuosi alueilla ja kunnissa Kysely Viimeinen

Lisätiedot

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia 2.3.216 VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot VIENNIN VOLYYMI LASKI,7 PROSENTTIA VUONNA 21 Vientihinnat nousivat,7 prosenttia Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 21 neljä prosenttia Tullin ulkomaankauppatilaston

Lisätiedot

Venäjän talouden näkymät

Venäjän talouden näkymät Venäjän talouden näkymät Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta Journalistiseminaari Helsinki 9.1.1 Vesa Korhonen Siirtymätalouksien tutkimuslaitos BOFIT 1 1 Talous 1 16... Talouteen kasautunut rasitteita.

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-25 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 EU-25 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 21.9.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 % 100 Viennin jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuosina 2005 2014 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2005 2006 2007

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain. Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser

Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain. Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser Foreign trade of goods by enterprise size 2015 Huhti-kesäkuu April-juni

Lisätiedot

KALININGRADIN LÄÄNI vuonna 2003 Toukokuu 2004 Talouden puolivuotiskatsaus

KALININGRADIN LÄÄNI vuonna 2003 Toukokuu 2004 Talouden puolivuotiskatsaus KALININGRADIN LÄÄNI vuonna 23 Toukokuu 24 Talouden puolivuotiskatsaus Talouskehitys Vuoden 23 tilastot talouden kehityksestä antavat Kaliningradin tilanteesta ristiriitaisen kuvan. Yhtäältä teollisuustuotanto,

Lisätiedot

Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.2011 Marja Haverinen

Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.2011 Marja Haverinen Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.211 Marja Haverinen Käsitteistä Arvonlisäys (brutto) tarkoittaa tuotantoon osallistuvan yksikön synnyttämää arvoa. Se lasketaan markkinatuotannossa

Lisätiedot

8.9.2010. Postiosoite: 00022 TILASTOKESKUS puhelin: (09) 17 341 telefax: (09) 1734 3429

8.9.2010. Postiosoite: 00022 TILASTOKESKUS puhelin: (09) 17 341 telefax: (09) 1734 3429 8.9.200 Postiosoite: 00022 TILASTOKESKUS puhelin: (09) 7 34 telefax: (09) 734 3429 Tiedustelut: Pasi Koikkalainen, +358 9 734 3332, e-mail: kansantalous.suhdanteet@tilastokeskus.fi Samu Hakala, +358 9

Lisätiedot

Aasian taloudet nouseeko uusi aamu idästä?

Aasian taloudet nouseeko uusi aamu idästä? Aasian taloudet nouseeko uusi aamu idästä? Seija Parviainen Suomen Pankki Vaasa 17.9.29 Miksi Aasialla on väliä Suomen taloudelle? Asian kehittyvät taloudet pitäneet maailmantalouden pyörät pyörimässä

Lisätiedot

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA PALJON RINNAKKAISIA JUONIA Talousennustaminen (suhdanne / toimialat) Mitä oikeastaan ennustetaan? Miten ennusteen tekeminen etenee? Miten toimialaennustaminen kytkeytyy suhdanne-ennusteisiin? Seuranta

Lisätiedot

Metalliteollisuuden yritykset Suomessa

Metalliteollisuuden yritykset Suomessa Metalliteollisuuden yritykset Suomessa HTSY Verohallinto 18.12.2012 Verohallinto 2 (6) METALLITEOLLISUUDEN YRITYKSET SUOMESSA Kirjoitus perustuu Harmaan talouden selvitysyksikön ilmiöselvitykseen Metalliteollisuuden

Lisätiedot

Viron talousnäkymat. Märten Ross Eesti Pank 11. maaliskuu 2009

Viron talousnäkymat. Märten Ross Eesti Pank 11. maaliskuu 2009 Viron talousnäkymat Märten Ross Eesti Pank 11. maaliskuu 2009 Haavoittuvuudet: enimmäkseen täysmyytti tai sitten historiaa Kuinka haavoittuva on Viron talous? Olettehan kuulleet vielä viime aikoinakin

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2015. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 4.8.2015

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2015. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 4.8.2015 Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2015 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 4.8.2015 Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat johdon

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 3/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015. 13.5.2015, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015. 13.5.2015, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015 13.5.2015, Lasse Krogell Yritysrakenne 2007-2013 TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Joulukuu 2013. 20.12.2013, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Joulukuu 2013. 20.12.2013, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Joulukuu 2013 20.12.2013, Lasse Krogell Alan Yritysrakenne TOL 18 Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen Tilastokeskus julkaisi marraskuun lopulla tiedot

Lisätiedot

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014 PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous syksy 2014 Maatalous Maailman viljantuotanto Syksyllä korjataan jälleen ennätyssuuri sato Määrää nostaa hyvä sato kaikkialla Varastot kasvavat hieman Hintojen lasku

Lisätiedot

Kaupan näkymät 2014 2015. Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät 2014 2015. Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2014 2015 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Teollisuustuotanto väheni marraskuussa 15,2 prosenttia vuoden takaisesta

Teollisuustuotanto väheni marraskuussa 15,2 prosenttia vuoden takaisesta Tilastokeskus - Teollisuustuotanto väheni marraskuussa 15,2 prosenttia vuoden takais... http://www.stat.fi/til/ttvi/2009/11/ttvi_2009_11_2010-01-08_tie_001.html?tulosta Page 1 of 3 Teollisuustuotanto väheni

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2015

Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2015 Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2015 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 29.4.2015 Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat

Lisätiedot

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Johtava ekonomisti Penna Urrila KYSYMYS: Odotan talousvuodesta 2014 vuoteen 2013 verrattuna: A) Parempaa B) Yhtä hyvää C) Huonompaa 160

Lisätiedot

Maapallon kehitystrendejä (1972=100)

Maapallon kehitystrendejä (1972=100) Maapallon kehitystrendejä (1972=1) Reaalinen BKT Materiaalien kulutus Väestön määrä Hiilidioksidipäästöt Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä

Lisätiedot

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat J uhana B rotherus Ekonomis ti 26.11.2014 Talouskasvu jäänyt odotuksista 2 USA kohti kestävää kasvua Yritykset optimistisia Kuluttajat luottavaisia 3 Laskeva öljyn hinta

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 80 % Suomi 75 70 65 60 EU-15 Suomi (kansallinen) 55 50 80 82 84 86 88 90 92 94 96 98 00 02 9.9.2002/SAK /TL Lähde: European Commission;

Lisätiedot

(1) Katetuottolaskelma

(1) Katetuottolaskelma (1) Katetuottolaskelma Katetuottolaskelmalla tarkastellaan yrityksen kannattavuutta myyntituotto - muuttuvat kustannukset (mukut) = katetuotto katetuotto - kiinteät kustannukset (kikut) = tulos (voitto

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 214 27.2.215 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-214 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Ulkomaankaupan kuljetukset 2014

Ulkomaankaupan kuljetukset 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2014 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (milj. tonnia; osuus%) Maantiekuljetukset; 3,5; 8 % Muut kuljetukset; 0,3; 1 % Rautatiekuljetukset;

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015. Julkinen

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015. Julkinen Erkki Liikanen Suomen Pankki Euro & talous 4/2015 Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015 1 EKP:n neuvosto seuraa taloustilannetta ja on valmis toimimaan 2 Inflaatio hintavakaustavoitetta hitaampaa

Lisätiedot

Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö. Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen

Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö. Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen Itämeriyhteistyö elinkeinoelämän agendalla Itämeriyhteistyö

Lisätiedot

Suorat sijoitukset Suomeen ja ulkomaille viime vuosina

Suorat sijoitukset Suomeen ja ulkomaille viime vuosina Suorat sijoitukset Suomeen ja ulkomaille viime vuosina 17.4.2013 Topias Leino Suomen Pankki Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Maksutasetoimisto Esityksen sisältö Mitä tarkoitetaan suorilla ulkomaisilla

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, kevät 2016

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, kevät 2016 Taloudellinen katsaus Tiivistelmä, kevät 2016 Sisällysluettelo Lukijalle......................................... 3 Tiivistelmä........................................ 4 Kotimaa.........................................

Lisätiedot

Venäjän-kaupan Barometri Kevät Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän-kaupan Barometri Kevät Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän-kaupan Barometri Kevät 009 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Suomen ja Venäjän välinen kauppa 0 8 mrd 0 000 00 00 00 00 005 00 007 008 009 (0-0) Vienti Venäjälle Tuonti Venäjältä

Lisätiedot

Ahlstrom Oyj Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2008

Ahlstrom Oyj Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2008 Ahlstrom Oyj Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 28 25.4.28 Toimitusjohtaja Risto Anttonen Tammi-maaliskuu 28 lyhyesti Toimintaympäristö pysyi haastavana Liikevaihto kasvoi viime aikojen kasvuinvestointien

Lisätiedot

Pankkijärjestelmä tukee suuryrityksiä

Pankkijärjestelmä tukee suuryrityksiä Zuzana Fungáčová & Laura Solanko Suomen Pankki Pankkijärjestelmä tukee suuryrityksiä BOFIT Venäjä-tietoisku 5.6.215 5.6.215 Julkinen 1 Investointien rahoitus vaikeuksissa Ulkomainen rahoitus (lainat ja

Lisätiedot

Itään suuntautuva maantietransito tammi-maaliskuussa 2008

Itään suuntautuva maantietransito tammi-maaliskuussa 2008 Kauppa 2008 Handel Trade Itään suuntautuva maantietransito tammi-maaliskuussa 2008 Maantietransito; vienti itään v. 2008 (I-III) toimialoittain (1000 tonnia) Erittelemätön; 160; 19 Muut; 204; 24 Elintarvikkeet;

Lisätiedot

Kevät 2009. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Kevät 2009. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän-kaupan Barometri Kevät 009 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Suomen ja Venäjän välinen kauppa 0 8 mrd 6 0 000 00 00 003 00 005 006 007 008 009 (0-0) Vienti Venäjälle Tuonti

Lisätiedot

Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle. EK:n työmarkkinasektori

Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle. EK:n työmarkkinasektori Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle EK:n työmarkkinasektori Talouskriisi koettelee ahtausalaa Viennin ja tuonnin putoamisen vuoksi myös ahtausala on kärsinyt heikosta taloustilanteesta

Lisätiedot

Investointitiedustelu

Investointitiedustelu Investointitiedustelu Kesäkuu 2015 Investointitiedustelu Kesäkuu 2015 Sisältö Johdanto... 3 Tiivistelmä... 3 Tiedustelumenetelmä, esitettävät kysymykset ja kattavuus... 3 Teollisuuden ja energia-alan

Lisätiedot

Vakuutusyhtiöiden sijoitustoiminta 2008

Vakuutusyhtiöiden sijoitustoiminta 2008 FK Finanssialan Keskusliitto FC Finansbranschens Centralförbund Sisällys sijoitustoimintaympäristö... 3 sijoitukset 31.12.2008 (käyvin arvoin)... 4 uudet sijoitukset 2008... 6 Sijoitustoiminnan tuottojen

Lisätiedot

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Viljamarkkinanäkymät Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Vehnän tuotanto Markkinoiden epävarmuus väheni tuotannon kasvun seurauksena Vientimarkkinoiden tarjonta kasvaa Tuotannon kasvu Mustanmeren alueella,

Lisätiedot

Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä

Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä 11.12.2012 Jouni Vihmo TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Matkailu ja Ravintolapalvelut MaRa ry Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja Ravintolapalvelut

Lisätiedot

TALOUSENNUSTE 13.10.1999

TALOUSENNUSTE 13.10.1999 TALOUSENNUSTE 13.10.1999 Lisätietoja: Ennustepäällikkö Eero Lehto puh. (09) 2535 7350 e-mail: Eero.Lehto@labour.fi Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville 1½

Lisätiedot

Oriola KD Venäjän kasvaville lääkkeiden vähittäis ja tukkukauppamarkkinoille. Eero Hautaniemi, toimitusjohtaja 17.3.2008

Oriola KD Venäjän kasvaville lääkkeiden vähittäis ja tukkukauppamarkkinoille. Eero Hautaniemi, toimitusjohtaja 17.3.2008 Oriola KD Venäjän kasvaville lääkkeiden vähittäis ja tukkukauppamarkkinoille Eero Hautaniemi, toimitusjohtaja 17.3.2008 Merkittävä strateginen hanke Oriola KD:lle Oriola KD Oyj on allekirjoittanut sopimuksen,

Lisätiedot

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100)

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100) Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä EU-15 Uudet EU-maat 195 196 197 198 199 2 21 22 23 24 25 Eräiden maiden ympäristön kestävyysindeksi

Lisätiedot

Venäjän talouskehitys avaa mahdollisuuksia logistiikkayrityksille

Venäjän talouskehitys avaa mahdollisuuksia logistiikkayrityksille Venäjän talouskehitys avaa mahdollisuuksia logistiikkayrityksille Pekka Sutela 24.5.2010 Venäjä ja kriisi Venäjän BKT laski 2009 saman verran kuin Suomen, vajaat kuusi prosenttia, mutta maa putosi korkeammasta

Lisätiedot

Tietosivu 2 MISTÄ RAHA ON PERÄISIN?

Tietosivu 2 MISTÄ RAHA ON PERÄISIN? Tietosivu 2 MISTÄ RAHA ON PERÄISIN? Euroopan investointiohjelma on toimenpidepaketti, jonka avulla reaalitalouden julkisia ja yksityisiä investointeja lisätään vähintään 315 miljardilla eurolla seuraavien

Lisätiedot

Kansantalouden tilinpito

Kansantalouden tilinpito Kansantalouden tilinpito Konsultit 2HPO 1 Bruttokansantuotteen kehitys 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 1926 = 100 0 Lähde: Tilastokeskus. 2 Maailmantalouden kasvun jakautuminen Lähde: OECD. 3

Lisätiedot

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista 3 2012 Edessä hitaan kasvun vuosia Vuonna 2011 Suomen kokonaistuotanto elpyi edelleen taantumasta ja bruttokansantuote kasvoi 2,9 %. Suomen Pankki ennustaa kasvun hidastuvan 1,5 prosenttiin vuonna 2012,

Lisätiedot

Saksan ulkomaankaupan perusta edelleen Euroopassa

Saksan ulkomaankaupan perusta edelleen Euroopassa BoF Online 2008 No. 1 Saksan ulkomaankaupan perusta edelleen Euroopassa Heidi Schauman Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen

Lisätiedot

Osavuosikatsaus II/05

Osavuosikatsaus II/05 Osavuosikatsaus II/05 26.7.2005 Juha Rantanen, toimitusjohtaja www.outokumpu.com Toinen neljännes lyhyesti Hyvä tulos vaikeassa markkinatilanteessa. Toimitusmäärät laskivat, mutta tuotevalikoima ja myynnin

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2014. 4.12.2014, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2014. 4.12.2014, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2014 4.12.2014, Lasse Krogell Yritysrakenne TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Vuosi Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

Kansantalouden kuvioharjoitus

Kansantalouden kuvioharjoitus Kansantalouden kuvioharjoitus Huom: Tämän sarjan tehtävät liittyvät sovellustiivistelmässä annettuihin kansantalouden kuvioharjoituksiin. 1. Kuvioon nro 1 on piirretty BKT:n määrän muutoksia neljännesvuosittain

Lisätiedot

RUOAN HINTA JA INFLAATIO. Ilkka Lehtinen 4.12.2008

RUOAN HINTA JA INFLAATIO. Ilkka Lehtinen 4.12.2008 RUOAN HINTA JA INFLAATIO Kehittämispäällikkö Ilkka Lehtinen 4.12.2008 ESITYKSEN SISÄLTÖ! HINTOJEN KEHITYS PÄÄRYHMITTÄIN! INFLAATION SYYT PÄÄRYHMITTÄIN! RUAN PAINO KULUTTAJAHINTA- INDEKSISSÄ 1914-2005!

Lisätiedot

Pelastaako Luoteis-Venäjän ja Pietarin talouskasvu Itä-Suomen? Pekka Sutela www.bof.fi/bofit 4.9.2008 Venäjä / Neuvostoliitto Suomen kauppakumppanina 100 80 60 Osuus, % Vienti Venäjälle / NL:on Tuonti

Lisätiedot

Kutsuuko Itä?: Liikemahdollisuudet Venäjällä

Kutsuuko Itä?: Liikemahdollisuudet Venäjällä Kutsuuko Itä?: Liikemahdollisuudet Venäjällä 1) Venäjä yhä tärkeä Suomen taloudelle 2) Sanktiot eivät ole pääsyy Venäjän-vientimme laskuun 3) Venäjä suuri mahdollisuus, muttei lähitulevaisuudessa 4) Venäjän

Lisätiedot

Makrotalouden ja toimialojen kehitysnäkymät - lyhyt katsaus

Makrotalouden ja toimialojen kehitysnäkymät - lyhyt katsaus Makrotalouden ja toimialojen kehitysnäkymät - lyhyt katsaus Markku Kotilainen, ETLA ETLA 21.11. ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS Suomen talous kasvuun viennin kasvun myötä Viennin kasvua rajoittaa hidas

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015 Suomen Pankki Talouden näkymistä Budjettiriihi 1 Kansainvälisen talouden ja rahoitusmarkkinoiden kehityksestä 2 Kiinan pörssiromahdus heilutellut maailman pörssejä 2.4 2.2 2.0 1.8 1.6 1.4 1.2 1.0 0.8 MSCI

Lisätiedot

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki Venäjän kehitys Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki 7.4.2016 Pekka Sutela 1 Talous: Ennustajat ovat yksimielisiä lähivuosista Kansantulon supistuminen jatkuu vielä tänä vuonna Supistuminen vähäisempää

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lahti 11.5.2011 11.5.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain. Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser

Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain. Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser Kauppa 2 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser Foreign trade of goods by enterprise size 2 Heinä-syyskuu Juli-september

Lisätiedot

Itään suuntautuva maantietransito vuonna 2010

Itään suuntautuva maantietransito vuonna 2010 Kauppa 2011 Handel Trade Itään suuntautuva maantietransito vuonna 2010 Kuvio 1. Maantietransito; vienti itään tavararyhmittäin vuonna 2010 (1000 tonnia) Tekstiilit, vaatteet ja jalkineet; 155; 8 % Autot;

Lisätiedot

Suomen kilpailukyky Venäjän transitokuljetuksissa. Pentti Ruutikainen 29.11.2007

Suomen kilpailukyky Venäjän transitokuljetuksissa. Pentti Ruutikainen 29.11.2007 Suomen kilpailukyky Venäjän transitokuljetuksissa Pentti Ruutikainen 29.11.2007 040107 0 Raportit 1. Suomen ja Venäjän välinen kuljetuslogistiikka Yrityshaastattelut - Suomen reitin ja vaihtoehtoisten

Lisätiedot

Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta

Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta Erkki Liikanen Suomen Pankki Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta Kesäkuu 2015 Eduskunnan talousvaliokunta 30.6.2015 Julkinen 1 Sisällys Keveä rahapolitiikka tukee euroalueen talousnäkymiä EU:n tuomioistuimen

Lisätiedot

Taneli Dobrowolski 3.9.2015 TALOUSTAANTUMA. Tilastojen valossa

Taneli Dobrowolski 3.9.2015 TALOUSTAANTUMA. Tilastojen valossa Taneli Dobrowolski 3.9.2015 TALOUSTAANTUMA Tilastojen valossa Rupla liukastelee öljyssä 130 Raakaöljyn keskihinta (Brent, USD) 90 Ruplan keskikurssi (RUB/EUR) 120 1 0 90 80 70 60 80 70 60 50 72,8 50 40

Lisätiedot

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat J uhana B rotherus Ekonomis ti 7.11.2014 Talouskasvu jäänyt odotetusta 2 USA kohti kestävää kasvua Yritykset optimistisia Kuluttajat luottavaisia 3 Kiristystoimet helpottavat

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Susanna Määttä susanna.maatta@helsinki.fi Kainuun Maaseutu- ja Elintarvikepäivä 28.11.2014 9.10.2013 1 Valtakunnallisen lähiruokaselvityksen tuloksia 03.12.2014

Lisätiedot

Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan

Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan Muuttuva Venäjä -metsäseminaari Joensuu 7.5.21 Jari Viitanen Metla Sisällys Raakapuun vienti Venäjältä 1992 28 Venäläisen raakapuun viennin globaali jakautuminen

Lisätiedot