VOLOGDAN ALUE. Syyskuu Talouskatsaus. Talouden kehitys. Tehdasteollisuuden vuosittaiset muutokset sektoreittain (%)
|
|
- Sinikka Hiltunen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 VOLOGDAN ALUE Syyskuu 2008 Talouskatsaus Talouden kehitys Alueellinen bruttokansantuote Uuden vuosituhannen alusta lähtien Vologdan alueellinen bruttokansantuote on lukuun ottamatta vuotta 2004 kehittynyt hieman hitaammin kuin koko Venäjän vastaava. Vuonna 2006 alueellinen bruttokansantuote oli 207,9 miljardia ruplaa, joka merkitsi 4,8 % kasvua edellisvuodesta. Vologdan bruttokansantuote henkeä kohden on pysytellyt 2000-luvun Luoteis-Venäjän ja koko Venäjän keskimääräisen yläpuolella. Vuonna 2005 bruttokansantuote henkeä kohden oli 157,1 tuhatta ruplaa (vrt. koko Venäjä 125,8 tuhatta ruplaa). Vuonna ,4 % bruttokansantuotteesta muodostui teollisuustuotannosta kuljetuksen ja viestinnän osuuden ollessa 11,7 % ja rakentamisen 10,3 %. Vologdan läänin alueellinen bruttokansantuote Alueellinen BKT, mrd. ruplaa Vuotuinen kasvu (%) ,3 112,1 164,0 194,9 207,9 2,5 4,6 9,6 4,5 4,8 Venäjän BKT:n 4,7 7,3 7,2 6,4 6,7 vuotuinen kasvu (%) Lähde: Regiony Rossii (2007), Rosstat (2007) Teollisuus Vuonna 2007 Vologdan alueen teollisuustuotanto kasvoi kaiken kaikkiaan 3,0 % edellisvuoden vastaavasta tuotannosta ja saavutti näin ollen 319,2 miljardia ruplaa. Kolmen pääryhmän osalta tuotanto kasvoi eniten energiaja vesihuollossa (4,2 % edellisvuoteen nähden). Myös tehdasteollisuus kasvoi edellisvuodesta (2,9 %), kun taas kaivosteollisuuden tuotos väheni (95,3 % edellisvuoteen nähden). Teollisuustuoteanto noudattelee edelleen hyvin pitkälle erikoistunutta rakennetta. Vuonna 2007 läänissä tuotettiin 17 % koko Venäjän valssatun metallin tuotannosta, 16 % teräksestä, 10 % mineraalilianotteista, 23 % kuulalaakereista, 8 % vanerista ja 5,5 % pellavakankaista. Teollisuustuotanto, vuotuinen muutos (%) Kokonaistuotanto 6,5 6,5 7,1 3,0 Kaivosteollisuus 43,3-9,3-6,3-4,7 Tehdasteollisuus 6,3 6,8 7,4 2,9 Energia- ja vesihuolto 1,6 2,7 3,4 4,2 Lähteet: Regiony Rossii (2007), Rosstat (2008), Vologdan lääninhallinto (2008) Tehdasteollisuuden sektoreittain tarkasteltuna suurinta kasvua kirjattiin epämetallisten mineraalituotteiden valmistuksessa (12,3 %). Myös ryhmässä sellu, paperi ja painaminen kasvu oli melko vilkasta (12,1 %). Kasvun taustalla on etenkin sahatun puutavaran tuotoksen kasvu (10,3 %). Myös vanerin tuotanto kasvoi hieman (3,6 %). Sen sijaan ryhmässä tekstiilit ja vaatetus tuotos laski vuodesta 2006 jopa 39,4 prosenttia. Elintarvikkeiden osalta hienoista laskua kirjattiin lihatuotteiden valmistuksessa (-0,3 %), kun taas maitotuotteiden tuotos kasvoi 2,4 %. Rautametallien, valuraudan ja teräksen tuotokset vaihtelivat reilun neljän ja hieman alle seitsemän prosentin tasoilla. Koko Venäjään ja Luoteis-Venäjän muihin alueisiin verrattuna Vologdan alueen teollisuustuotanto asukasta kohden oli kaikkein suurin (6,2 tuhatta euroa henkeä kohden), kun se oli Luoteis-Venäjällä keskimäärin 3,6 tuhatta euroa henkeä kohden. Tehdasteollisuuden vuosittaiset muutokset sektoreittain (%) 2007 Tehdasteollisuus 2,9 mukaan lukien Elintarvikkeet, sis. virvoitusjuomat ja tupakka 2,7 Tekstiilit ja vaatetus -39,4 Puunjalostus ja puutuotteet 2,6 Sellu, paperi ja painaminen 12,1 Metallurgia ja raudanvalmistus 4,2 Kemianteollisuus 0,1 Konetekniikka 3,4 Ei-metallisten mineraalihyödykkeiden valmistus 12,3 Lähde: Vologdan lääninhallinto (2008) Alueen teollisuustuotannon (mukaan lukien sähkö- ja vesihuolto) rakennetta hallitsee edelleen metallurgia (60,5 % osuus kokonaistuotannosta). Seuraavilla sijoilla ovat kemianteollisuus (9,4 %) ja edellä mainittu sähkö- ja vesihuolto (9,3 %). Teollisuustuotannon rakenne (%) vuonna ,5% 5,6% 9,3% 5,5% 3,2% 3,1% 9,4% 3,4% Muut Sähkö- ja vesihuolto Elintarvikkeet Koneet ja laitteet Rautatavara Puu ja puutuotteet Kemianteollisuus Metallurgia Lähteet: Regiony Rossii (2007), Rosstat (2008), Vologdan lääninhallinto (2008) Rakentaminen Vuonna 2007 Vologdan alueen asuinrakentaminen kasvoi nopeasti. Uusia asuintaloja nousi pinta-alaltaan kaikkiaan neliömetriä, joka merkitsee 44,1 % kasvua edellisvuoteen nähden. Alueen viimeaikaisiin infrastruktuuriprojekteihin lukeutuvat muun muassa uuden kansainvälisen lentokentän rakentaminen, Vologda-Tšerepovets-välisen sekä North European kaasuputken Vologdan välisen 1
2 osuuden rakentaminen. Myös kansainväliset investoijat sijoittavat aktiivisesti alueen infrastruktuuriprojekteihin. Asuinrakentaminen Asuinrakentaminen, tuhatta neliömetriä Vuotuinen kasvu (%) 18,6-2,3 12,3 44,1 Vähittäiskauppa Tammikuussa vuonna 2007 Vologdan läänissä toimi 8,6 tuhatta vähittäiskaupanalan ja yli 1300 julkisen ravitsemusalan yritystä, joista 57 % sijaitsee Vologdan ja Tšerepovetsin kaupungeissa. Tukkukaupan alalla toimii noin 400 yritystä. Kaupan ja palveluiden ala on tällä hetkellä yksi nopeinten kehittyvistä aloista alueella. Vuonna 2007 vähittäiskaupan vaihto kasvoi edellisvuodesta 17,2 % ja oli kaiken kaikkiaan 56,7 miljardia ruplaa. Myös erilaisten yhdistettyjen viihde- ja kauppakeskusten kasvu jatkoi suosiotaan. Vähittäiskauppa Vähittäiskauppa, mrd. ruplaa 31,5 35,4 44,9 56,7 Vuotuinen muutos (%) kiintein hinnoin: Vologdan lääni 5,5 3,7 17,7 17,2 Venäjä 13,3 12,8 13,9 15,2 Lähteet: Rosstat (2008), Vologdan lääninhallinto (2008), Kuljetukset Vologdastatin tilastojen mukaan, jotka valitettavasti ulottuvat kuljetusten osalta ainoastaan vuoteen 2006, rautatiekuljetukset muodostavat Vologdan suurimman kuljetusmuodon. Vuonna 2006 ne olivat kaikkiaan 101,2 miljoonaa tonnia, maantiekuljetusten ollessa 53,9 ja vesikuljetusten 4,4 milj. tonnia. Ilmakuljetusten osuus oli ainoastaan 96 tonnia. Kuljetukset Rautatiekuljetukset (milj. t.) 89 92,3 95,9 101,2 Maantiekuljetukset (milj. t.) 58,8 57,3 53,2 53,9 Vesikuljetukset (milj. t) 4,8 5,7 5,5 4,4 Ilmakuljetukset (t.) Lähteet: Vologdastat(2007) Tieverkon osuus matkustajakuljetuksista on 97 % kokonaismatkustajaliikenteestä. Rautatiet ovat puolestaan suunnattu pääasiassa rahtiliikenteeseen. Vuonna 2007 läänin matkustajaliikenne oli 95,2 miljoonaa henkeä. Investoinnit Vuonna 2007 Vologdan läänin investoinnit kiinteään pääomaan olivat 74706,8 miljoonaa ruplaa. Reaalisesti mitattuna investoinnit kääntyivät hienoiseen laskuun (-2,1 % verrattuna vuoteen 2006). Vuonna 2006 Vologdassa toteutetut väkilukuun suhteutetut investoinnit kiinteään pääomaan olivat koko maan alueellisessa vertailussa sijalla 12. Tämä on erittäin hyvä saavutus ottaen huomioon, että esimerkiksi nopeasti kasvava Pietari oli samassa vertailussa sijalla 16. Alueen riittämätöntä energiakapasiteettia on jouduttu paikoitellen täydentämään naapurialueiden voimavaroilla. Suurin osa alueen energiankulutuksesta keskittyy Vologdan ja Tšerepovetsin kaupunkeihin, joissa sijaitsee suuri osa alueen teräs- ja kemikaalituotannosta. Kaupunkien energiatarpeeseen vastaavat parhaillaan kolme keskeistä voimalaitosta: Tšerepovetskaja TPP, sekä Tšerepovetskayan ja Vologodskajan lisävoimalat (500 kv). Seuraavien vuosien aikana Vologdan läänissä on tarkoitus toteuttaa useita energian saatavuuteen liittyviä projekteja. Näiden joukossa on muun muassa Severstalin terästehtaan kapasiteetin laajentaminen, Šeksnan erityistalousalueen perustaminen, OAO Ammofosin lannoitetuotannon uudistaminen sekä korkean arvonlisän puunjalostusyksikön kehittäminen. Myös alueellinen pilottiprojekti, joka toimii asuntojen saatavuuteen tähtäävän kansallisen tavoiteohjelman alla, tulee vaatiman toteutuakseen merkittävää kapasiteetin kasvattamista. Näiden lisäksi alueella on tarvetta uudelle ja laajemmalle sähköverkolle nopeaan teolliseen ja sosiaalisen kehitykseen vastaamiseksi. Investoinnit kiinteään pääomaan Kokonaismäärä mrd. 43,1 60,6 66,1 74,7 ruplaa Vuosittainen reaalimuutos (%): Vologdan lääni 110,0 31,5 0,5-2,1 Venäjä 13,7 10,9 16,7 21,1 Suomalainen UPM ja Sveza-konserni aloittavat sellu- ja puutehdastehdashankkeen suunnittelun Šeksnan kuntaan. Myönteinen päätös hankkeesta merkitsisi yli miljardin euron investointia laitoksiin. Päätös hankkeen toteuttamisesta ei riipu ainoastaan hankkeen osapuolista, vaan myös Venäjän valtiosta sekä alueellisista viranomaisista sekä julkisista palveluntarjoajista. Kiinteiden investointien rahoituslähteiden rakenne Muu ulkoinen rahoitus 59,4 % Budjettirahoitus 5,3 % Lähde: Rosstat (2008) Yritysten pääoma 35,3 % Rahoituslähteiden osalta kiinteiden investointien rakenne on pysynyt kutakuinkin muuttumattomana edellisvuodesta. Vuonna 2007 yritysten oma pääoma kattoi 35,3 % koko investointirahoituksesta budjettirahoituksen osuuden ollessa 5,3 %. Suurin osa, melkein 60 %, rahoituksesta tuli kuitenkin ulkopuolisilta tahoilta. Ulkomaiset investoinnit Vuonna 2007 Vologdan läänin virranneet ulkomaiset investoinnit olivat tuhatta dollaria, joka merkitsi nimellisesti 9,2 % kasvua edellisvuodesta. Suorat investoinnit kasvoivat voimakkaimmin, 66,6 % 2
3 edellisvuoteen nähden, kun taas portfolioinvestointien määrä väheni 20 milj. dollarilla pudoten 2,5 miljoonaan dollariin. Muiden investointien määrä (119,6 milj. dollaria) pysyi kutakuinkin edellisvuoden tasolla. Ulkomaiset investoinnit, miljoonaa dollaria Ulkomaiset kokonaisinvestoinnit 1108,3 431,0 161,5 177,8 mukaan lukien Suorat investoinnit 0,1 14,6 18,6 55,8 Portfolioinvestoinnit 1,8 11,0 22,4 2,5 Muut investoinnit kauppaluotot ja -lainat 1105,6 405,4 120,5 119,6 Maantieteellisesti tarkasteltuna suurimpia alueelle investoivia maita olivat Iso-Britannia, Ranska, Suomi, Saksa ja Kypros. Myös kansainväliset organisaatiot investoivat alueelle vilkkaasti. Maailmanpankkiin kuuluva IBRD (International Bank for Reconstuction and Development) on myöntänyt kahden miljoonan dollarin lainan Vologdan kaupungin vesi- ja viemärijärjestelmän uudistamiseksi. Alue on saanut varoja vedenpuhdistukseen Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankilta (EBRD). Lääninhallitus on myös käynyt neuvotteluja pankin kanssa liittyen Šeksnan teollisuuspuistoon, joka on alueella ainoa teknologiseen kehitykseen suunnattu erityisalue. Lisäksi Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki on ollut mukana galvanoitujen levyjen valmistamiseen suunnitellussa yritysprojektissa sekä puuteollisuuden projekteissa, josta esimerkkinä voi mainita koivusahan perustaminen, joka on toteutettu yhteistyössä suomalaisen Koskitukki Oy:n kanssa. Vologdan eteläosassa sijaitseva Šeksnan alue on investoijien suosiossa etenkin sen logistisesti hyvän sijaintinsa vuoksi. Kunnasta on hyvät yhteydet Moskovaan ja Pietariin, jonka lisäksi se sijaitsee vilkkaan pohjoisen rautatiereitin varrella. Tämän lisäksi alueen poikki kulkee sekä Vologda Novaja Ladoga -päätie että Baltian vesitie, jossa purjehduskauden aikana liikennöi useita tuhansia laivoja. Ulkomaankauppa Vuonna 2007 Vologdan alueen ulkomaankauppa oli 3 590,1 miljoonaa dollaria. Kauppa oli ylijäämäistä viennin ollessa miljoonaa dollaria ja tuonnin ainoastaan 458 miljoonaa dollaria. Alueen ulkomaankauppa on ollut vahvasti vientivetoista koko 2000-luvun. Vologdan alueen vienti oli suuruudeltaan noin yhden prosentin Venäjän kokonaisviennistä. Vienti kasvoi edellisvuoteen verrattuna 21,3 % ja tuonti 30,6 %. Vuoden 2007 aikana alueen vientituloista 97,8 % muodostui rautametalli-, öljy-, kemianteollisuuden-, koneenrakennuksen, puu- ja puutuotteiden myynneistä. Vuonna 2007 vientituotteiden rakenne muuttui alueen vähentäessä rauta- ja ei-rautametallien vientiä verrattuna edellisvuoteen (64 % kokonaisviennistä vuonna 2007 verrattuna 67,5 % vuonna 2006). Samaan aikaan kemikaalien viennit kasvoivat (23,9 % kokonaisviennistä vuonna 2007 verrattuna 19,8 % vuoteen 2006). Alue vie rautametalleja 76 maahan. Suurimmat erät kuljetettiin Turkkiin, Ukrainaan, Puolaan, Viroon, Saksaan ja Iraniin. Mineraalilannoitteita vietiin 26 maahan; pääosin Brasiliaan, Argentiinaan ja Pakistaniin (66 % kaikista mineraalilannoitteiden vienneistä). Puuta ja puutuotteita toimitettiin 55 eri maahan. Aktiivisimpia ostajia olivat Suomi, Saksa, Viro ja Ruotsi, joiden ostot olivat kaikkiaan 53 % kaikista puutavaratoimituksista. Alueen suurimpia vientiyrityksiä ovat muun muassa OOO Severstal (teräs- ja kaivosteollisuus), OAO Ammophos (mineraaliset fosforilannoitteet), ja ZAO Severstal-Metiz (teräs ja kaapeli). Vologdan tavaravirrat, miljoonaa dollaria 2000 Tavaravienti Tavaratuonti , Kauppavaihto Lähde: Regiony Rossii (2007), Vologdan lääninhallinto (2008) Vologdan alueen tuontia hallitsivat jalostus- ja metallituotteet, kemikaalit, elintarvikkeet ja koneenrakennuslaitteet. Jalostus- ja koneenrakennustuotteita tuotiin 42 eri maasta, joista suurimpia olivat Saksa, Italia ja Ukraina. Vuonna 2007 tuotiin muun muassa seostamatonta terästä ja seosterästä, sinkkiä ja sinkkituotteita, kerametalllia ja muita rautametallituotteita. Suurimpia metallituotteiden tuojamaita olivat Kiina ja Norja. Yrityksien osalta OOO Severstal hallitsi myös tuntipuolella. Pienyrityssektori Lokakuussa 2007 Vologdan alueella toimi arviolta pienyritystä, jotka työllistivät noin henkeä. Rekisteröityjen yksityisyrittäjien lukumäärä oli kaikkiaan yrittäjää. Pienyritysten toimialoittainen jakautuminen Vologdan alueella on yhtäläinen Venäjällä yleisesti vallitsevaan. Noin 37 % yrityksistä toimii kaupan alalla, 15 % rakennusalalla ja 13 % valmistussektorilla. Kaiken kaikkiaan pienyritykset työllistävät yli 156 tuhatta henkeä, joka vastaa 26 % alueen työssäkäyvästä väestöstä. Pienyrityssektorin alueella toteuttamat investoinnit ovat muuttuneen vuosi vuodelta taloudellisesti yhä merkittävämmiksi. Viimeisen viiden vuoden aikana pienyrityssektorin kohdentamat investoinnit kiinteään pääomaan ovat kasvaneet 28 %. Alue on koko Venäjän valtakunnallisten toimien myötä pyrkinyt panostamaan viime vuosina erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten tukemiseen. Vuonna 2007 Vologdan aluebudjetista 24,7 miljoonaa ruplaa ohjattiin alueellisiin pienen ja keskisuuren yritystoiminnan tukitoimiin. Aluehallinto tukee myös yrityshautomoiden toimintaa, joka on yleistynyt alueella viime aikoina voimakkaasti. Lokakuussa 2007 Vologdan lääninhallinto esitteli projektinsa Suotuisan yritysympäristön luominen pääpiirteet. Projekti on suunnattu yrittäjyyden ja sitä suosivan infrastruktuurin edistämiseen sekä innovaatioiden kehittämiseen. Projektin odotettaan täyttävän seuraavat tavoitteet vuonna 2008: Lisätä pienissä ja keskisuurissa yrityksissä työskentelevien työntekijöiden määrää 8 % (kasvattaa työpaikkojen määrää 1500 vuosittain); Kasvattaa Pk-yrityksiin suuntautuvia kiinteitä investointeja 10 %; Kasvattaa Pk-yritysten liikevaihtoa 30 %; Laajentaa palvelusektoria; Laajentaa verotuloja budjetin kaikilla tasoilla. 3
4 Hinnat Vuonna 2007 kuluttajahinnat nousivat Vologdan alueella 12,7 %, joka on melkein yhden prosenttiyksikön korkeampi vauhti kuin Venäjällä keskimäärin. Kuten muillakin Luoteis-Venäjän alueilla suurimmat nousut kirjattiin elintarvikkeissa (kasvua 17,7 %). Myös maksettujen palveluiden hinnat nousivat melko voimakkaasti edellisvuodesta (16,0 %). Tuottajahintojen osalta nousut olivat pienempiä (6,8 % edellisvuoteen verrattuna). Hintojen muutokset Vologdan läänissä, % 2003 Kuluttajahinnat 13,1 11,8 11,3 9,2 12,7 Kuluttajahinnat Venäjällä 12,0 11,7 10,9 9,0 11,9 Tuottajahinnat 22,4 39,9 0,7 13,0 6,8, Vologdastat (2008) Julkinen sektori ja sosiaalinen kehitys Alueellinen budjetti Aluebudjetti osoitti vuonna 2007 alijäämää tuhatta ruplaa. Tulot olivat alun perin budjetoituja suuremmat; miljoonaa ruplaa. Kaiken kaikkiaan 84,4 % tulosta oli peräisin eri verotuloista ja 11,1 % oli peräisin ylemmän tason tulonsiirroista. Budjettimenot olivat miljoonaa ruplaa. Menojen osalta noin 14 % suuntautui talouteen, hieman alle 9,7 % sosiaalimenoihin, 11,6 % terveydenhuoltoon, 6,7 % koulutukseen ja 5,9 % turvallisuusmenoihin. Alueellinen budjetti, miljoonaa ruplaa 2003 Tulot Menot Ylijäämä/vaje (-) Elintaso Vuonna 2007 Vologdan läänin keskimääräinen nimellispalkka kuukaudessa oli ,7 ruplaa ja kasvoi näin ollen edellisvuodesta 21,2 %. Muutos reaalipalkoissa oli sen sijaan ainoastaan 6,8 %. Rahatulot ja palkat Rahatulot per henkilö, * ruplaa/kk %-muutos reaalituloissa 6,2 6,5 22,6 6,8 Nimellispalkka, ruplaa/kk 6943,7 8887, , ,7, *tammikuu 2008 Kirjatut rahatulot henkeä kohden olivat vuoden 2008 alussa ruplaa kuukaudessa. Vuonna 2006 kaikkien Venäjän alueiden vertailussa Vologdan kuukausittaiset rahatulot henkeä kohden olivat sijalla 33. Yleisesti Luoteis-Venäjän sijoitus oli 4, johon osittain vaikuttaa esimerkiksi federaatiopiirissä sijaitsevan Nenetsian autonomisen piirikunnan toinen sija koko maan vertailussa. Työmarkkinat Rekisteröity työttömyysaste on pysytellyt Vologdan läänissä hieman kahden prosentin molemmilla puolilla koko 2000-luvun. ILO:n metodologian mukaan työttömyysaste on ollut noin kuusi prosenttia. Vuonna 2007 rekisteröity työttömyysaste oli 1,7 %, joka vastasi työttömäksi kirjautunutta läänin asukasta. Työttömyysaste (jakson lopussa) Rekisteröityjä työttömiä (1000) 10,3 12,9 10,3 10,3 Rekisteröity työttömyysaste, % 1,9 2,3 1,8 1,7 Työttömyysaste ILO:n menetelmän mukaan, % 6,4 5,9 5,9 n/a, Vologdastat (2008) Demografinen kehitys Vologdan alueen, kuten muunkin Venäjän demografinen kehitys on ollut viimevuosina laskeva. Vaikka luonnollinen kato onkin laskenut parin vuoden aikana melkein puoleen aiemmasta, ylitti alueella vuonna 2007 kuolleiden määrä syntyneiden määrän 5 437:llä. Vologdan lääniä koettelee erityisen korkea syöpäkuolleisuus. Syöpään kuolleiden määrä on keskimäärin 5-10 % korkeampi Venäjän vastaavaan verrattuna, kun taas Euroopan maiden keskiarvoon verrattuna syöpäkuolleisuus alueella ylittää jopa 15 %. Arvioiden mukaan viime vuonna läänissä diagnosoitiin noin 20 tuhatta syöpäpotilasta, joista 3,5 tuhatta menehtyi sairauteen kyseisen ajanjakson aikana. Rekisteröityjen syöpäpotilaiden lukumäärä kasvaa 1-1,5 tuhannella vuosittain. Rekisteröityjen tilastojen ulkopuolelle jää kuitenkin lukematon määrä sairastuneita ihmisiä, jotka eivät hakeudu hoitoon ajoissa. Syöpäkasvainten yleisyyden uskotaan liittyvän alueella vallitseviin ympäristöongelmiin, jotka ovat seurausta metallurgian, kemian, sellun, paperin ja muiden ekologisesti vaarallisissa tehtaissa tuotettujen tuotteiden valmistuksesta. Myös sosiaalisten ongelmien, työttömyyden ja talousvaikeuksien aiheuttavan stressin nähdään vaikuttavan epäsuorasti syöpätapausten ilmenemiseen. Vologdan läänin demografinen kehitys (henkeä) Syntyneet Kuolleet Luonnollinen tappio Alueelle/-lta muutto Lähde: Vologdan lääninhallinto Vologdan terveydenhuollon edistämiseksi aluehallinto on ottanut käyttöön elinsairauksien vähentämiseen suunnatun ohjelman. Puiteohjelman myötä on tarkoitus rakentaa uusi elinsairauksiin keskittyvä klinikka Vologdaan ja radiologinen keskus Tšerepovetsiin. Politiikasta Vologdan pormestari Aleksei Jakuni ev ilmoitti eroavansa Vologdan kaupunginhallituksesta 26. kesäkuuta. Eron viralliseksi syyksi ilmoitettiin Jakuni evin terveydentila ja pormestari olikin jäänyt toukokuun puolessa välissä lomalle hoitamaan terveyttään. Jakuni evilla on kuitenkin takanaan rikossyytteitä, joiden epäillään mahdollisesti 4
5 vaikuttaneen eroon. Syytteet ovat koskeneet vallan väärinkäyttöä ja lahjusten ottoa. Lisäksi Jakuni ev on myöntänyt väärin perustein kaupungin asuntoja. 5
Yleiskatsaus Venäjän talouteen, investointeihin ja rakennustoimintaan. Rakennus-, LVI- ja energiatehokkuusalan Venäjä- Suomi-seminaari, Tahko 9.6.
Yleiskatsaus Venäjän talouteen, investointeihin ja rakennustoimintaan Rakennus-, LVI- ja energiatehokkuusalan Venäjä- Suomi-seminaari, Tahko 9.6.2011 Maija Sirkjärvi Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT)
LisätiedotUusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista
Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli
LisätiedotVIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa
28.2.214 VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 213 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 213 Tullin ulkomaankauppatilaston mukaan kaksi prosenttia
LisätiedotMiten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen?
Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Donetsk Luhansk Donetskin ja Luhanskin alueella asuu 6,5 milj. ihmistä eli 15% Ukrainan väkiluvusta. Krimin niemimaalla, ml. Sevastopol, asuu lähes 2,5
LisätiedotVIENNIN VOLYYMI KASVOI 9,4 PROSENTTIA VUONNA 2017 Vientihinnat nousivat yli viisi prosenttia
Tulli tiedottaa Tullen informerar Customs Information 27.4.218 VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot VIENNIN VOLYYMI KASVOI 9,4 PROSENTTIA VUONNA 217 Vientihinnat nousivat yli viisi prosenttia Suomen
LisätiedotUlkomaankaupan kuljetukset 2014
Kauppa 2015 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2014 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (milj. tonnia; osuus%) Maantiekuljetukset; 3,5; 8 % Muut kuljetukset; 0,3; 1 % Rautatiekuljetukset;
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2012-2016(1-9) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2013 2014 2015 2016 Kauppatase Vienti Tuonti 30.11.2016 2 SUOMEN JA SUOMEN
LisätiedotVenäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste. Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009
Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Suuri mahdollisuus Sijainti Täydentävä tuotantorakenne Naapurin tuntemus Rakennemuutostarve
LisätiedotVIENNIN VOLYYMI LASKI VUONNA 2016 NELJÄ PROSENTTIA Vientihinnat nousivat aavistuksen
Tulli tiedottaa Tullen informerar Customs Information 2.3.217 VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot VIENNIN VOLYYMI LASKI VUONNA 216 NELJÄ PROSENTTIA Vientihinnat nousivat aavistuksen Suomen tavaraviennin
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2017 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2013-2017(1-3) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2013 2014 2015 2016 2017 Kauppatase Vienti Tuonti 31.5.2017 2 SUOMEN JA
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2017 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2013-2017(1-6) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2013 2014 2015 2016 2017 Kauppatase Vienti Tuonti 31.8.2017 2 SUOMEN JA
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2017 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2013-2017(1-9) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2013 2014 2015 2016 2017 Kauppatase Vienti Tuonti 30.11.2017 2 SUOMEN
LisätiedotUlkomaankaupan kuljetukset 2012
Kauppa 2013 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2012 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (miljoonaa tonnia) Maantiekuljetukset; 3,7; 9 % Muut kuljetukset; 0,3; 1 % Rautatiekuljetukset;
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2018 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2014-2018(1-7) Mrd. 6 5 4 3 2 1 0-1 2014 2015 2016 2017 2018 Kauppatase Vienti Tuonti 28.9.2018 1 SUOMEN JA
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2018 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2014-2018(1-5) Mrd. 6 5 4 3 2 1 0-1 2014 2015 2016 2017 2018 Kauppatase Vienti Tuonti 31.7.2018 1 SUOMEN JA
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2018 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2014-2018(1-1) Mrd. 6 5 4 3 2 1 0-1 2014 2015 2016 2017 2018 Kauppatase Vienti Tuonti 29.3.2018 1 SUOMEN JA
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2018 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2014-2018(1-3) Mrd. 6 5 4 3 2 1 0-1 2014 2015 2016 2017 2018 Kauppatase Vienti Tuonti 31.5.2018 1 SUOMEN JA
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2018 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2014-2018(1-2) Mrd. 6 5 4 3 2 1 0-1 2014 2015 2016 2017 2018 Kauppatase Vienti Tuonti 30.4.2018 1 SUOMEN JA
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2018 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2014-2018(1-10) Mrd. 6 5 4 3 2 1 0-1 2014 2015 2016 2017 2018 Kauppatase Vienti Tuonti 31.12.2018 1/23 SUOMEN
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2019 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2015-2019(1-2) Mrd. 7 6 5 4 3 2 1 0-1 2015 2016 2017 2018 2019 Kauppatase Vienti Tuonti 30.4.2019 1/23 SUOMEN
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2019 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2015-2019(1-3) Mrd. 7 6 5 4 3 2 1 0-1 2015 2016 2017 2018 2019 Kauppatase Vienti Tuonti 31.5.2019 1/23 SUOMEN
LisätiedotMetsäteollisuuden ulkomaankauppa, lokakuu 2014
Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 1/2015 TILASTO: Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, lokakuu 2014 15.1.2015 Aarre Peltola TILASTO Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, lokakuu 2014 15.1.2015 Aarre Peltola
LisätiedotTeknologiateollisuuden talousnäkymät
Teknologiateollisuuden talousnäkymät 30.3.2017 Pääekonomisti Jukka Palokangas 31.3.2017 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuus Suomen suurin elinkeino 51 % Suomen koko viennistä. Alan yritykset investoivat
LisätiedotVenäjän taloustilanne ja suhteet Suomen kanssa
Venäjän taloustilanne ja suhteet Suomen kanssa Maija Sirkjärvi Siirtymätalouksien tutkimuslaitos BOFIT 16.9.2010 1 Venäjän talous supistui vuonna 2009 voimakkaasti, mutta nousu on jo alkanut 50 40 30 20
LisätiedotUlkomaankaupan kuljetukset 2011
Kauppa 2012 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2011 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (miljoonaa tonnia) Maantiekuljetukset; 3,7; 8,2 % Muut kuljetukset; 0,2; 0,6 % Rautatiekuljetukset;
LisätiedotInvestointitiedustelu
Investointitiedustelu Kesäkuu 218 Kiinteät investoinnit kääntyvät laskuun - taso säilyy hyvänä Investointi- aste noin 12 % Teollisuuden tutkimus- ja kehitystoiminnan odotetaan säilyvän viime vuoden tasolla
LisätiedotUlkomaankaupan kuljetukset vuonna 2010
Kauppa 2011 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset vuonna 2010 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (miljoonaa tonnia) Maantiekuljetukset; 3,4; 8 % Rautatiekuljetukset; 1,2; 3 % Muut kuljetukset;
LisätiedotUlkomaankaupan kuljetukset 2017
Kauppa 2018 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2017 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (milj. tonnia; osuus %) Maantiekuljetukset; 3,0; 6,7 % Rautatiekuljetukset; 0,4; 0,8 % Muut kuljetukset;
LisätiedotElintarviketeollisuuden talouskatsaus. Syyskuu 2019
Elintarviketeollisuuden talouskatsaus Syyskuu 2019 Suhdannetilanne normaali, varovaisin odotuksin syksyyn Alkuvuosi 2019 oli elintarviketeollisuudelle suotuisa ja suhdanteet etenivät myönteisesti. Odotukset
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015. 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1 VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2011-2015 7 Mrd. e 6 5 4 3 2 1 0-1 -2 2011 2012 2013 2014 2015 Vienti Tuonti Kauppatase 31.8.2015
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 216 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE 199-216 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 Kauppatase Tuonti Vienti 7.2.217
LisätiedotVenäjän kaupan barometri Kevät 2013. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:
Venäjän kaupan barometri Kevät 0 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Suomen ja Venäjän välinen kauppa 0 8 6 0 mrd. Lähteet: Suomen tulli Tilastokeskus 00 00 00 006 00 008 00 00 0 0 Tavaravienti
LisätiedotKaupan näkymät Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät
Kaupan näkymät 11-12 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan työlliset 1 298 henkilöä 14 % Autokauppa Tukkukauppa ja agentuuritoiminta 55 % 31 % Vähittäiskauppa Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimus.
LisätiedotMetalliteollisuuden yritykset Suomessa
Metalliteollisuuden yritykset Suomessa HTSY Verohallinto 18.12.2012 Verohallinto 2 (6) METALLITEOLLISUUDEN YRITYKSET SUOMESSA Kirjoitus perustuu Harmaan talouden selvitysyksikön ilmiöselvitykseen Metalliteollisuuden
LisätiedotUlkomaankaupan kuljetukset 2018
Kauppa 2019 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2018 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (milj. tonnia; osuus %) Maantiekuljetukset; 3,3; 6,7 % Rautatiekuljetukset; 0,3; 0,7 % Muut kuljetukset;
LisätiedotInvestointitiedustelu
Investointitiedustelu Tammikuu 2019 Teollisuuden investoinnit kääntyvät lievään nousuun Investointi- aste noin 11 % Teollisuuden kiinteiden investointien arvon odotetaan kasvavan tänä vuonna 3,9 miljardiin
LisätiedotTavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014
Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 % 100 Viennin jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuosina 2005 2014 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2005 2006 2007
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 8.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti
LisätiedotAluetilinpito
Aluetilinpito 2000-2016 - työlliset - bruttokansantuote - arvonlisäys, brutto perushintaan - kiinteän pääoman bruttomuodostus (investoinnit) - tuotos perushintaan - kotitalouksien käytettävissä oleva tulo
LisätiedotKevään 2017 tiedustelussa kysyttiin yritysten toteutuneita
EK:n Investointitiedustelun mukaan tehdasteollisuuden kotimaisten arvo oli viime vuonna reilut 3,8 miljardia euroa eli noin 6 prosenttia enemmän kuin vuonna 2015. Kuluvana vuonna investointien kasvu kiihtyisi
LisätiedotVenäjä nousee vai nouseeko katsaus Venäjän talousnäkymiin ja matkailuun
Venäjä nousee vai nouseeko katsaus Venäjän talousnäkymiin ja matkailuun Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy % 2 VENÄJÄN OSUUS SUOMEN ULKOMAANKAUPASTA 30,0 25,0 20,0 Tuonti v. 2016: 6,1 Mrd 15,0 11,2%
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 216 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE 199-216 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 Kauppatase Tuonti Vienti 28.2.217
LisätiedotPohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Tammikuu 2013
Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Tammikuu 2013 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan
LisätiedotTalous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki
Talous tutuksi - Tampere Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Maailmantalouden kehitys 2 Bruttokansantuotteen kasvussa suuria eroja maailmalla Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 125
LisätiedotAlueiden taustatiedot Suomen lähialueiden taloudellista ja sosiodemografista vertailutietoa
Alueiden taustatiedot Suomen lähialueiden taloudellista ja sosiodemografista vertailutietoa Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy :: GSM +358 45 137 599 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO Alueiden
LisätiedotTALOUSENNUSTE
TALOUSENNUSTE 2019 2020 10.4.2019 Ennustepäällikkö Muut ennusteryhmän jäsenet Ilkka Kiema Hannu Karhunen Sakari Lähdemäki Terhi Maczulskij Aila Mustonen Elina Pylkkänen Heikki Taimio ENNUSTEEN KESKEISIÄ
LisätiedotSuhdanteet vaihtelevat - miten pärjäävät pienet yritykset?
Suhdanteet vaihtelevat - miten pärjäävät pienet yritykset? Tilastotiedon hyödyntäminen -seminaari Vaasassa 25.03.2010 Tilastopäällikkö Bruttokansantuote, neljännesvuosittain Viitevuoden 2000 hintoihin
LisätiedotKääntyykö Venäjä itään?
Heli Simola Suomen Pankki Kääntyykö Venäjä itään? BOFIT Venäjä-tietoisku 5.6.2015 5.6.2015 1 Venäjän ulkomaankaupan kehitystavoitteita Viennin monipuolistaminen Muun kuin energian osuus viennissä 30 %
LisätiedotKeski-Suomen metsäbiotalous
Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi
LisätiedotTyöllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)
Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15
LisätiedotKaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät
Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 214 27.2.215 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-214 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 Kauppatase Tuonti
LisätiedotUlkomaankauppa yritysten kokoluokittain vuonna 2002/1-9 ja 2003/1-9
Ulkomaankauppa 2004:M04 Utrikeshandel Foreign Trade Ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain vuonna 2002/1-9 ja 2003/1-9 Kuvio 1. Viennin ja tuonnin arvon muutos yritysten kokoluokittain 2003/2002 1-9,
LisätiedotTavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2016
Kauppa 2016 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2016 50 Suurimpien yritysten osuus kokonaisviennistä ja -tuonnista vuosina 2006 2016 40 30 20 10 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011
LisätiedotInvestointitiedustelu
Investointitiedustelu Kesäkuu 219 Teollisuuden investoinnit vilkastumassa Investointiaste noin 11 % Teollisuuden kiinteiden investointien odotetaan kasvavan viime vuoteen verrattuna Tutkimus- ja kehitysmenojen
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 218 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE 199-218 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 17 18 Kauppatase Tuonti Vienti
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 218 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE 199-218 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 17 18 Kauppatase Tuonti Vienti
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 217 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE 199-217 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 17 Kauppatase Tuonti Vienti
LisätiedotTavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2017
Kauppa 218 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 217 5 % Suurimpien yritysten osuus kokonaisviennistä ja -tuonnista vuosina 26 217 4 3 2 1 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216
LisätiedotTavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain. Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser
Kauppa 218 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser International trade in goods by enterprise size 218 Huhti-kesäkuu April-juni
LisätiedotUlkomaankaupan kuljetukset 2015
Kauppa 2016 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2015 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (milj. tonnia; osuus %) Maantiekuljetukset; 2,9; 6,8 % Rautatiekuljetukset; 0,5; 1,2 % Muut kuljetukset;
LisätiedotUlkomaankaupan kuljetukset 2000
SVT Ulkomaankauppa 2001:M08 Utrikeshandel Foreign Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2000 TUONTI Rautatiekulj. (11,7 milj. t) 20,4 % Muut kulj. (3,3 milj. t) 5,7 % Maantiekulj. (3,7 milj. t) 6,4 % Laivakulj.
LisätiedotOleg ostaa, jos Matti osaa myydä
Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä Venäjän BKT kasvoi enää 1.4% (1-6/2013) Vuonna 2007 kasvu oli 8.5% Kari Liuh to Kari Liuhto Venäjän kaupan professori Turun kauppakorkeakoulu Turun kauppakorkeakoulun alumnitapaaminen
LisätiedotAhtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle. EK:n työmarkkinasektori
Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle EK:n työmarkkinasektori Talouskriisi koettelee ahtausalaa Viennin ja tuonnin putoamisen vuoksi myös ahtausala on kärsinyt heikosta taloustilanteesta
LisätiedotMaapallon kehitystrendejä (1972=100)
Maapallon kehitystrendejä (1972=1) Reaalinen BKT Materiaalien kulutus Väestön määrä Hiilidioksidipäästöt Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä
LisätiedotTavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2015
Kauppa 2016 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2015 % Kuvio 1. Suurimpien yritysten osuus kokonaisviennistä ja -tuonnista vuosina 2005 2015 40 30 20 10 0 2005 2006 2007 2008
LisätiedotKymenlaakso ennusteet
Kymenlaakso 2010-2040 ennusteet ValokuvaT Mika Rokka 30.1.2018 päivitetty Kymenlaakson väkilukuennuste 2014-2040 2 Lähde: Tilastokeskus Väestön ikäjakauma Kymenlaaksossa (suunnite, Iitti mukana) 3 Väestön
LisätiedotTeollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215
LisätiedotKuinka huono Suomen kilpailukyky oikein on? - kommentti Pekka Sauramolle. Simo Pinomaa 18.5.2015
Kuinka huono Suomen kilpailukyky oikein on? - kommentti Pekka Sauramolle Simo Pinomaa 18.5.2015 Aiheita Mikä on lähtöpiste? Muutos vai taso? Reaaliset vai nimelliset yksikkötyökustannukset? Miten Suomen
LisätiedotTavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2018
Kauppa 219 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 218 1 9 8 7 4 3 2 1 Kuvio 1. Ulkomaankaupan jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuosina 26-218 26 27 28 29 21 211 212
Lisätiedot24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia
2.3.216 VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot VIENNIN VOLYYMI LASKI,7 PROSENTTIA VUONNA 21 Vientihinnat nousivat,7 prosenttia Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 21 neljä prosenttia Tullin ulkomaankauppatilaston
LisätiedotTeknologiateollisuuden tilanne ja näkymät
Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät Jukka Palokangas, pääekonomisti Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa 2,1=1 27 26 25 24 23 22 21 2 19 18 17 16 15 14 13 12 11 1 9 8 7 Muutos: 1-7,28/1-7,27,%
LisätiedotTALOUSENNUSTE
TALOUSENNUSTE 2017 2018 4.4.2017 Ennustepäällikkö Muut ennusteryhmän jäsenet Ilkka Kiema Seija Ilmakunnas Sakari Lähdemäki Terhi Maczulskij Aila Mustonen Riikka Savolainen Heikki Taimio VALUUTTAKURSSIT
LisätiedotPohjois-Savon metsäbiotalous
n metsäbiotalous ssa metsäbiotaloudella on merkittävä aluetaloudellinen rooli Metsäbiotalous muodostaa 40 % maakunnan biotalouden tuotoksesta. Biotaloudessa tärkein sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden
LisätiedotVenäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät
Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät Pekka Sutela 04.04. 2008 www.bof.fi/bofit SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Venäjä Maailman noin 10. suurin talous; suurempi kuin Korea, Intia
LisätiedotToimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011
Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan aineistoon. Toimialarakenne
LisätiedotKurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila
Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Johtava ekonomisti Penna Urrila KYSYMYS: Odotan talousvuodesta 2014 vuoteen 2013 verrattuna: A) Parempaa B) Yhtä hyvää C) Huonompaa 160
LisätiedotGraafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Syyskuu , Lasse Krogell
Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Syyskuu 2013 13.9.2013, Lasse Krogell Yritysrakenne 2011 TOL 18 Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen Liikevaihto Henkilöstö Yrityksiä Henkilöstö 1.000 /
LisätiedotSuomen talouden tila ja lähitulevaisuus
Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla
LisätiedotMETSÄTILASTOTIEDOTE. Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, syyskuu Metsäteollisuuden vienti vilkastui jälleen syyskuussa
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, syyskuu 2014 50/2014 4.12.2014 Annu Kaila Metsäteollisuuden vienti vilkastui jälleen syyskuussa
LisätiedotTOIMIALAKATSAUS 2010
TOIMIALAKATSAUS 2010 Toimialakatsaus Tämä talouskatsaus tarkastelee tilannetta Pohjanmaan kauppakamarin alueella. Alue on sama kuin Pojanmaan TEkeskuksen alue ja käsittää Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan
LisätiedotEtelä-Pohjanmaan metsäbiotalous
Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous Etelä- Pohjanmaan metsäbiotalouden perusta puutuotteissa Metsäbiotalouden suurin toimiala on puutuoteteollisuus. Se työllistää lähes 60 prosenttia maakunnan metsäbiotalouden
LisätiedotTyöllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)
Työllisyysaste 198-25 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 EU-25 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 21.9.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työllisyysaste EU-maissa 23
LisätiedotTeollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2016
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 9/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215
LisätiedotKaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät
Kaupan näkymät 2012 2013 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan myynti 2011 Liikevaihto yht. 127 mrd. euroa (pl. alv) 13% 13% 29 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa
LisätiedotTalouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 2017
Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 217 Bkt:n kehitys 217 / 216, % Pohjois-Amerikka: +2,2 % USA +2,2 % Kanada +2, % Etelä- ja Väli-Amerikka: +2,1 % Brasilia +1,2 % Meksiko +2,2 % Argentiina
LisätiedotGraafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Toukokuu 2013. 28.5.2013, Lasse Krogell
Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Toukokuu 2013 28.5.2013, Lasse Krogell Yritysrakenne 2011 TOL 18 Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen Liikevaihto Henkilöstö Yrityksiä Henkilöstö 1.000
LisätiedotKymenlaakso ennusteet päivitetty
Kymenlaakso 2010-2040 ennusteet 12.04.2016 päivitetty Kymenlaakson väkilukuennuste 2014-2040 2 Lähde: Tilastokeskus Kymenlaakson väestöennuste 2014-2040 3 Lähde: Tilastokeskus Kymenlaakson ikärakenne-ennuste
LisätiedotMaailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)
Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut
LisätiedotMissä mennään? - Suhdanteet koko maassa ja maakunnissa. Yritystieto-seminaari Tilastopäällikkö Reetta Moilanen
Missä mennään? - Suhdanteet koko maassa ja maakunnissa Yritystieto-seminaari 18.02.2010 Tilastopäällikkö Bruttokansantuote, neljännesvuosittain Viitevuoden 2000 hintoihin 46000 44000 42000 40000 38000
LisätiedotTalouden näkymät
Juha Kilponen Suomen Pankki Talouden näkymät 2015-2017 Euro & talous Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla euroalueen heikoimpien joukkoon Suomen
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 29.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti
LisätiedotMetallien jalostuksen rakennekatsaus I/2011
Metallien jalostuksen rakennekatsaus I/211 Tiedote 16.7.211 Julkaisuvapaa heti METALLIEN JALOSTUKSEN RAKENNERAPORTTI: METALLIEN JALOSTUKSEN INVESTOINNIT KAS- VUSSA Metallien jalostuksen osuus Suomen koko
LisätiedotTeollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2015
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214
LisätiedotPk-yritykset Suomessa. Petteri Rautaporras 9.3.2015
Pk-yritykset Suomessa Petteri Rautaporras 9.3.2015 Pk-yritys Tilastokeskuksen tilinpäätöstilastoissa EU:n komission suositus (6.5.2003) pienten ja keskisuurten (PK) yritysten määritelmästä (2003/361/EY,
LisätiedotTeollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214
LisätiedotKansantalouden tilinpito
Kansantalouden tilinpito Konsultit 2HPO 1 Bruttokansantuotteen kehitys 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 1926 = 100 0 Lähde: Tilastokeskus. 2 Maailmantalouden kasvun jakautuminen Lähde: OECD. 3
LisätiedotMihin menet Venäjä? Iikka Korhonen Suomen Pankki Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT) 11.12.2012 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND
Mihin menet Venäjä? Iikka Korhonen Suomen Pankki Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT) 11.12.2012 Esityksen rakenne 1. Venäjän talouden kansallisia erikoispiirteitä 2. Tämän hetken talouskehitys 3.
LisätiedotPohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013
Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan
LisätiedotTeollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2017
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/217 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216
Lisätiedot