Kokemuksia pohjavesiyhteistarkkailuista Länsi- Uudenmaan alueella

Transkriptio

1 Kokemuksia pohjavesiyhteistarkkailuista Länsi- Uudenmaan alueella Heini Loikkanen LUVY:ssa käynnissä olevia pohjavesien yhteistarkkailuja Lohjan pohjavesien yhteistarkkailu Kiikalan Saarenkylän pohjavesien yhteistarkkailu Hangon Orioninkadun pohjavesien yhteistarkkailu Kehittämishanke: Raaseporin pohjavesien yhteistarkkailu (käynnistysvaiheessa) 1

2 Lohjan pohjavesien yhteistarkkailu Lohjan pohjavesien yhteistarkkailu Tarkkailua tehdään Lohjanharjun I luokan pohjavesialueella (A ja B). Mukana Lohjan vesilaitos, Lohjan ympäristöyksikkö, 12 toimijaa / lupavelvollista; laaja yhteistarkkailu. Toimijoilla omat tarkkailuvelvoitteet ja niiden mukaiset tarkkailut. Yhteinen tarkkailusuunnitelma on laadittu (Paavo Ristola Oy 2004) mutta kaikki toimijat eivät lähteneet mukaan. Käynnistyi vuonna Osalla toimijoista on muutamia yhteisiä havaintoputkia ja analyysejä. Näytteenottokierrosten yhdistämisellä on pyritty kustannustehokkuuteen. Yhteinen vuosiraportti (julkinen), väliraportointi toimijakohtaisesti näytteenottokertojen jälkeen, raporttien hyväksyntäkäytäntö. Yhteinen kokous kerran vuodessa keväällä. Vesilaitos ja ympäristöyksikkö aktiivisessa roolissa. 2

3 Lohjan pohjavesien yhteistarkkailu Tarkkailusta on irrottautuminen Yksittäisiä toimijoita irrottautunut tarkkailusta joko omasta toiveesta tai toiminnan loppumisen myötä. Pohjavesien yhteistarkkailu Lohjalla perustuu vapaaehtoisuuteen, sitä ei ole ympäristöluvissa erikseen määrätty. Näin ollen irrottautuminen onnistuu ilmoittamalla asiasta esim. yhteistarkkailuryhmän kokouksessa. Toimijoiden palaute: Erityisesti viranomaiset ovat kokeneet yhteisen raportin ja kokoukset hyödyllisiksi. Eräs toiminnanharjoittaja koki vuosiraportoinnin liian raskaaksi omiin tarpeisiinsa nähden; kaikki eivät laajaa raporttia halua. Toiminnanharjoittajilta saatu vain vähän palautetta mutta toisaalta irrottautumisia vain yksittäisiä. Hanko Hangossa on ollut tavoitteena käynnistää yhteistarkkailu eri toimijoiden sekä vesilaitoksen kesken. Runsaasti riskitoimintoja, myös PIMA-kohteita; PIMA-kohteet rajattiin yhteistarkkailun ulkopuolelle. Toiminnot Orioninkadun teollisuusaluetta lukuun ottamatta hajallaan eri puolilla ja usealla eri pohjavesialueella (Hanko, Isolähde ja Sandö-Grönvik). Vesilaitoksella kattavaa omaa ennakoivaa pohjavesiseurantaa, kokoukset kerran vuodessa. On keskusteltu myös pelkästä yhteisraportoinnista Ei ole saatu käynnistettyä laajaa yhteistarkkailua. Yhteistarkkailu kuitenkin käynnissä Orioninkadun teollisuustoimijoiden keskuudessa. Vesilaitoksella tarkoitus suorittaa muutamia pieniä paikallisia yhteistarkkailuja muutamien vedenottamoiden läheisyydessä. 3

4 Hangon Orioninkadun yhteistarkkailu Hangon Orioninkadun yhteistarkkailu Yhteistarkkailun osapuolet: Genencor International Oy (DuPont Industrial Biosciences); entsyymitehdas Hangon Puhdistamo Oy; jätevedenpuhdistamo Fermion Oy; lääkeainetehdas Adven Oy; lämpövoimalaitos. Hangon kaupunki on ilmaissut kiinnostuksensa liittää Orioninkadun kunnostetun lietekaatopaikan tarkkailu osaksi yhteistarkkailua. Yhteistoiminta käynnistyi vuonna 2014 yhteisellä vuosiraportoinnilla. Varsinainen yhteistarkkailu käynnistyi 2015 alusta. Tarkkailuvelvoitteet vaihtelevat Tarkkailua suoritetaan jokaisen toimijan omien velvoitteiden ja tarkkailuohjelmien mukaisesti Ympäristölupapäätökset AVI:ssa tarkistettavana Hangon Puhdistamon uudessa luvassa kehotus yhteistarkkailun järjestämisestä Yhteinen tarkkailusuunnitelma laaditaan, kun kaikki luvat tulevat lainvoimaisiksi. 4

5 Hangon Orioninkadun yhteistarkkailu Yhteiset näytteenottokerrat; ajankohdat ja taajuudet vaihtelevat toimijakohtaisesti (1-4 kertaa vuodessa). Ei yhteisiä säännöllisiä kokouksia, kutsutaan kokoon tarvittaessa. Toimijoiden kesken koettiin tärkeäksi saada yhteistarkkailu käyntiin. Raaseporin pohjavesien yhteistarkkailu - Tavoitteena käynnistää pohjavesien yhteistarkkailu Raaseporin Björknäsin ja Ekerön I luokan pohjavesialueilla pohjavesien yhteistarkkailun kehittämishankkeessa. - Laaja alue, kaksi toiminnassa olevaa tärkeää vedenottamoa. - Yhteistarkkailun käynnistäminen tavoitteena vuoden 2017 alusta. - Mukana neuvotteluissa: - Raaseporin Vesi: vedenottoa (Björknäs ja Ekerö) - Raaseporin kaupungin tekninen keskus: maa-ainesten ottoa (Ekerö) - Tammisaaren Energia: lämpövoimalaitos (Björknäs) - Tammet Oy: metallituotetehdas (Björknäs) - Rasmin Oy: betonituotetehdas, maa-ainesten ottoa (Ekerö) - Oy Gebbelby Malm Ab: maa-ainesten ottoa (Ekerö) - BW Trucks Oy: maa-ainesten ottoa (Ekerö) (liittyy mahd. myöhemmin) - Rudus Oy: maa-ainesten ottoa (Ekerö) (jättäytyy pois) - Raaseporin kaupungin ympäristötoimi (ei tarkkailukohteita) - Lisäksi ELY:n liikennepuolen tarkkailudataa hyödynnetään yhteistarkkailussa (erillinen seuranta). 5

6 Raasepori - Vuosi 2015 taustatyötä: - Alustavat keskustelut kiinnostuksesta liittyä yhteistarkkailuun - Havaintoputkien kartoitus, kuntotestaukset - Yhden uuden havaintoputken asennus (GTK). - Vuosi 2016: - Yhteinen tarkkailuohjelma on laadittu viimeistely loppuvuoden aikana - Havaintoputkien vaaitukset - Yhtenäinen pinnanmittauskierros (ELY) pohjavedenpintojen visualisointi (GTK) - Näytteenotto ja analyysit uudesta putkesta - Neuvottelut toimijoiden ja viranomaisten kanssa - Näytteenotto- ja pinnanmittauskierrosten yhteensovittaminen - Analyysivalikoiman yhtenäistäminen (tietyt perusparametrit) - Kustannusjako, yhteistarkkailuryhmän vastuutaho, kokouksista sopiminen, yhteistarkkailusta irtaantuminen jne. - Yhteistarkkailun käynnistäminen vaatii paljon työtä; hankkeen myötä on ollut mahdollista tehdä sitä. 6

7 Raasepori Toimijoilta saatua palautetta ja kommentteja Positiivinen imago; korostunut useiden toimijoiden kanssa käydyissä keskusteluissa. Halutaan tulokset ensin itselle, siltä varalta jos tuloksissa on jotain epäselvää mahdollisuus korjaaviin toimenpiteisiin ennen kuin tieto leviää. Tarkkailusta irrottautuminen täytyy tehdä helpoksi (esim. toiminnan loppuessa). Isoilla toimijoilla omat toimivat tarkkailunsa kynnys niiden purkamiseen korkea; periaatteessa yhteistarkkailuidea on kannatettava. Kustannukset ratkaisevassa roolissa; odotetaan kustannustehokkuutta. Vesilaitokselle tärkeä. Koetaan tärkeäksi myös toiminnanharjoittajien keskuudessa. Vesilaitoksen rooli ja aktiivisuus ratkaiseva. Näillä näkymin Raaseporin yhteistarkkailu käynnistyy 2017 alussa. Todettuja yhteistarkkailun hyötyjä - Samanaikainen näytteenotto ja pinnanmittaukset - Tulosten vertailtavuus hyvä - Yhtenäiset näytteenotto- ja mittauskäytännöt; tulosten vertailtavuus hyvä - Näytteenottokertojen yhdistämisestä kustannustehokkuutta. - Analyysit - Yhteiset analyysit: kustannukset pienenevät - Yhtenäiset laboratoriot ja analyysimenetelmät: tulosten tarkkuus ja taso sama. - Väliraportit / tulosten toimitus - Tärkeää, että toimijat saavat tulokset ennen kuin ne menevät muille toimijoille ja viranomaisille tiedoksi; korjaavat toimenpiteet, uusintanäytteenotot. - Pienille toimijoille tämä voi tuoda lisäkustannuksia - Tulosten tulkinta jo väliraportointivaiheessa (ei pelkkiä analyysituloksia). 7

8 Todettuja yhteistarkkailun hyötyjä - Yhteinen vuosiraportti - Kokonaiskuva yhteistarkkailualueen pohjaveden tilasta (laatu ja määrä) - Toimijakohtaiset osiot - Erityisen tärkeä vesilaitokselle ja viranomaisille - Myös muut toimijat saavat laajemman kuvan pohjaveden tilasta - Pienille toimijoille voi koitua lisäkustannuksia erillistarkkailuun verrattuna. - Yhteiset kokoukset - Kaikilla toimijoilla mahdollisuus osallistua - Viranomaisten tavoittaminen, muiden toiminnanharjoittajien / toimijoiden tapaaminen. Kiitos! 8