Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelman käsittelyyn siirretyt asiat

Transkriptio

1 Kaupunginhallitus Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelman käsittelyyn siirretyt asiat 250/ /2014 Kaupunginhallitus Valmistelu: Kehittämis- ja talousosasto / kehittämisjohtaja Allan Mikkola Avustusanomus / Meri-Lapin Rullalautailijat ry 290/ /2013, 367/ /2014 Valmistelu: Sivjoht. Martti Höynälänmaa Meri - Lapin Rullalautailijat ry on lähettänyt Kemin kaupunginhallitukselle seuraavan euron avustushakemuksen. "Tarvitsemme avustuksen skeittihallin vuokrakuluihin. Skeittihallitilan vuokraaminen maksaa 1400e kuussa, eli 16800e vuodessa. Sähkö ei kuulu vuokrasopimukseen. Sähkölaskuja on tullut noin 3 kuukauden välein, ja ne ovat olleet e suuruisia. Skeittihallia käytetään aikana, jolloin tilassa harjoitettavat lajit ovat sääolosuhteiden vuoksi ulkona mahdottomia." Kemin Seudun Osuuspankin kanssa on käyty neuvotteluja vuokran kohtuullistamisesta ja tilavuokra on vuodelle 2014 määritetty siten, että vuokra on 1000 /kk ja sisältää myös sähkön. Anomuksen mukaan hakijalla on ollut kuluja v yhteensä /vuosi. Kemin kaupungin liikunta- ja nuorisotoimi on avustanut 1000 /kk vuonna 2013, joten yhdistykselle on jäänyt katettavaa omin voimin Liikunta- ja nuorisotoimi voi avustaa yhdistystä v yhteensä kohdeja projektimäärärahoista ja kanslian kanssa on päädytty esittämään kaupunginhallitukselle, että se myöntäisi KH:n käyttöön varatulta tililtä. Tällä järjestelyllä yhdistyksen kulut tilojen osalta olisivat v ja kaupungin avustus yhtensä 6 000, joten yhdistyksen omin varoin katettava toiminta olisi v yhteensä Kaupunginhallitus on kokouksessaan päättänyt myöntää Meri - Lapin Rullalautailijat ry:lle :n avustuksen KH:n käyttöön varatuista määrärahoista. Vuoden 2015 mahdollinen avustus käsitellään tilaus- ja talousarviovalmistelun yhteydessä.

2 Asia ratkaistaan kulttuurilautakunnan käyttösuunnitelmasta päätettäessä tammikuussa Perussuomalaisten valtuustoryhmän aloite Sauvosaaren urheilukentän kunnostamiseksi 415/ /2013 Harri Tauriainen on esittänyt seuraavan aloitteen: Kemin Perussuomalaisten valtuustoryhmä esittää, että kaupunginhallitus ryhtyy selvittämään Sauvosaaren urheilukentän juoksuratojen kunnostamisen mahdollisuuksia sekä kustannuksia. Kenttärakenteen pinnoitteen ikääntymisen, rakenteellisten heikkouksien, routavaurioiden sekä käytön aiheuttaman kulumisen takia ei kentällä ole enää turvallista harrastaa juoksemista ja se on peruskorjauksen tarpeessa. Kentällä ei ole enää mahdollisuuksia järjestää SM-tason kilpailuja laatuluokitus luokassa putoamisen vuoksi. Peruskorjauksella tarkoitetaan tässä tapauksessa kentän juoksuratojen routavaurioiden korjaamista ja kumiasfalttipinnoitteen korjaamista ja uusimista. Alustavien selvitysten mukaan asian saattamiseksi kuntoon on kaksi eri vaihtoehtoa. Pinnoitteen uusiminen aiemman päällysteen päälle routakorjauksineen tai kumipäällysteen uusiminen kokonaisuudessaan. Merkittävältä urheilupinnoitevalmistajalta saadun asiantuntija-arvion mukaan routakorjaus maksaa noin 45 euroa/neliöltä sisältäen halkeamien työstämisen, asfaltin puhdistuksen, tartunta-aineen, uuden rungon valamisen sekä pintaan ruiskutettavan polyuretaanikerroksen. Samalta asiantuntijalta saadun tiedon mukaan kentän pesu, pintaruiskutus ja ratamerkinnät maksavat 10 euroa neliöltä. Halvin vaihtoehto on korjata kentän päällyste edellisen päällysteen päälle pintaruiskutusmenetelmällä, jolloin kustannukset olisivat noin euroa sisältäen seuraavat toimenpiteet: Urheilukentän painepesun, imuroinnin, primeroinnin, polyuretaanin ruiskutuksen sekä uudet ratamerkinnät voimassa olevien normien ja mitoitusten mukaisesti. Vastaavasti kokonaan uuden kumipäällysteen hinta on 30 euroa neliöltä, mikäli alusasfaltti on kunnossa. Kentän koon ollessa noin 6000 neliötä kustannukset nousevat euroon. Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt vastaavanlaisiin perusparannus-hankkeisiin rahoitusta. Ylitornion kunta sai keskusurheilukentän kunnostamiseen tukea vuonna Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan pyytää sivistyspalvelukeskuksen lausunnon. Sivistyspalvelukeskus / vs.nuoriso- ja liikuntajohtaja Eija Karismon

3 lausunto : Perussuomalaisten esittämä aloite Sauvosaaren urheilukentän peruskorjauksesta on hyvä ja tarpeellinen. Liikuntatoimiston mielestä peruskorjauksen aloitus ei ole ajankohtainen, koska Sauvosaaren urheilupuiston kehittäminen sisältyy Sariushankkeeseen. Kaupunginvaltuusto päätti , että asiaan palataan vuoden 2015 talousarviovalmistelun yhteydessä. Sauvosaaren urheilukentän peruskorjauksen suunnittelurahavaraus on taloussuunnitelmassa vuodelle Harri Tauriaisen esitys suunnittelurahavarauksen osoittamiseksi vuodelle 2016 raukesi kannattamattomana. Maankäyttö- ja mittaustoimen henkilöstön rekrytoinnit ja nimikemuutokset 225/ /2014 Valmistelu: kaupungingeodeetti Tapani Onkalo : Maankäyttö- ja mittaustoimen henkilöstöresurssien kehitys vuosina on viiden vuoden sykleissä ollut seuraava: vuosi vakinaisen henkilöstön määrä*) työllistämistuella palkatut* *) yhteensä henkilöitä/htv henk henk henk henk ,0 htv - 14, ,3 htv - 14,3 *) Vuodesta 2006 henkilöstön määrä on mitattu henkilötyövuosilla (htv). Työllistämistuella palkkaaminen loppui v **) Henkilöstön määrän vähentymisen puoleen 20 vuodessa on mahdollistanut viisi asiaa: 1) kartastojen muuttaminen digitaalisiksi tietokoneilla hallittaviksi tietokannoiksi(-4 htv) 2) satelliittien käyttöön perustuvien GPS- ja GNSS -mittauslaitteiden käyttöönotto (-4 htv) 3) metsien hoidon järjestäminen pääasiassa ostopalveluina (-4 htv) 4) valokopiolaitoksen lopettaminen tietotekniikan kehittymisen myötä (-1 htv) 5) toimistopalvelujen keskittäminen teknisen palvelukeskuksen hallinnolle (-1 htv).

4 Henkilöstön vähentyminen on tapahtunut luonnollisen poistuman ja irtisanoutumisten kautta luvulla henkilöstöä siirtyi oma-aloitteisesti myös ns. työttömyysputkeen. Väheneminen oli vuosina keskimäärin 1 htv/vuosi. Vuodesta 2008 lähtien henkilöstön määrä on vakiintunut tasolle 14,0-14,8 htv. Palveluiden tuottaminen nykyisessä laajuudessa ja nykyisen tasoisina ei mahdollista enää samanlaisia henkilöstövähennyksiä kuin mitä oli viime vuosisadan viimeisellä vuosikymmenellä ja 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä. Näköpiirissä ei ole myöskään sellaista teknistä kehitystä, mikä olennaisesti korvaisi ihmistyötä tulosalueen toimialalla. Vuoden 2015 aikana tulosalueelta eläköityvät seuraavat viranhaltijat: - kaupungingeodeetti (000499), 1/ kartastoteknikko (000761), 1/ maanmittausteknikko (000420), 7/2015. Kaupungingeodeetti toimii maankäyttö- ja mittaustoimen tulosaluepäällikkönä. Em. viranhaltijoilla on omat tehtäväalueensa, jotka on hoidettava myös tulevaisuudessa eikä niitä voida enää siirtää jäljelle jäävien henkilöiden harteille. Teknikkotason koulutus loppui Suomesta 1990-luvun alkupuolella ja teknikot häviävät työmarkkinoilta ammattinimikkeenä eläköitymisten myötä. Maanmittausalalla teknikkokoulutus korvaantui AMK-insinöörikoulutuksella. MML:n palveluksessa olevat insinöörit käyttävät virkanimikkeenä maanmittausinsinööri (AMK) -nimikettä. Koska kartastoteknikko- ja maanmittausteknikko -nimikkeet ovat koulutustason nousemisen myötä käyneet epäkelvoiksi, tulee niiden nimikkeet ajantasaistaa ja niiden loppuosa muuttaa insinööri-loppuiseksi. Kartastoteknikon virkanimikkeeksi soveltuu parhaiten paikkatietoinsinööri ja maanmittausteknikon (000420) nimikkeeksi tontti-insinööri, jotka kuvaavat sitä tehtäväkenttää jota virkoihin valittavat henkilöt käytännössä hoitavat. Virkanimikemuutokset edellyttävät kaupunginvaltuuston hyväksyntää. Lähtökohtana on se, että myös maanmittausteknikkokoulutuksen saaneet ovat kelpoisia virkoihin mikäli heillä on riittävä työkokemus virkaan kuuluvien tehtävien hoitamiseen. Kaupungingeodeetin koulutusvaatimuksena on TKK:ssa tai Aalto-yliopistossa suoritettu soveltuva diplomi-insinöörin tutkinto. Kaupungingeodeetin ja paikkatietoinsinöörin virat on tarkoitus laittaa haettavaksi elo-syyskuussa 2014 ja tontti-insinöörin marraskuussa samana vuonna. Tekninen lautakunta päätti kokouksessaan ) esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle että kartastoteknikon virkanimike muutetaan paikkatietoinsinööriksi ja maanmittausteknikon (000420) virkanimike tontti-insinööriksi 2) että virat julistetaan haettaviksi edellä esitetyssä aikataulussa. Ennen aukijulistamista asia saatetaan kuitenkin tilaajatiimin käsiteltäväksi rekrytointiluvan saamiseksi.

5 Kaupunginhallitus päätti Hyväksyä kartastoteknikon virkanimikkeen muutoksen paikkatietoinsinööriksi ja maanmittausteknikon virkanimikkeen tontti-insinööriksi. Virkojen täyttäminen arvioidaan ja päätetään erikseen loppuvuoden 2014 aikana v talousarviovalmistelun (htv-raami) edetessä. Vuoden 2015 aikana maankäyttö- ja mittaustoimesta eläköityy neljä henkilöä. Talousarvioesitykseen sisältyy yhden henkilön rekrytointi. Lautamiespäivät Rovaniemen hovioikeuspiirin alueella, Rovaniemellä / /2013 Suomen Maallikkotuomarit ry:n avustushakemus : Suomen Maallikkotuomarit ry:n jäsenet järjestävät perinteen mukaan joka vuosi kaikille lautamiehille tarkoitetut valtakunnalliset lautamiespäivät. Vuoden 2015 osalta järjestelyvuorossa on Rovaniemen HO-piirin alueella Lapin Käräjäoikeuden alueen lautamiehet Rovaniemeltä. Lautamiespäivät pidetään Hotelli Arinassa Rovaniemellä. Järjestelytoimikunnan puheenjohtajana on Herastuomari Kauko Vartiainen yhdessä Herastuomari Yrjö Niemen kanssa. Lautamiespäivien talous perustuu kuntien / kaupunkien toiminta-avustuksiin ja osallistujien maksamiin osallistumismaksuihin. Lautamiestoiminnan erikoisluonne edellyttää tiettyä varovaisuutta jääviyden vuoksi, erityisesti taloudellisissa asioissa. Käännymmekin luottamuksella puoleenne ja pyydämme, että Kemin kaupunginhallitus tukisi tapahtuman järjestelyä 500 :lla. Pyydämme ystävällisesti antamaan päätöksenne tiedoksemme mennessä. Asia ratkaistaan hallintopalvelujen käyttösuunnitelmasta päätettäessä tammikuussa Pohjois-Pohjanmaan Omatoimisen työllistymisen tuki PPOTTY ry / hakemus 328/ /2014 Pohjois-Pohjanmaan Omatoimisen työllistymisen tuki PPOTTY ry:n hakemus

6 Pohjois-Pohjanmaan Omatoimisen työllistymisen tuki PPOTTY ry on jättänyt ELY-keskukselle hakemuksen korkeakoulutettujen työllistymistä edistävää ESR-hanketta koskien. Kolmivuotiselle hankkeelle haettu kokonaisrahoitus on euroa. Hankkeen päätoimenpiteitä ovat työnhakukoulutukset sekä työllistymistä edistävät vertaistukiryhmät. Hanke on suunnattu koko Pohjois-Suomen alueella asuville työttömille insinööreille, diplomi-insinööreille, tradenomeille ja ekonomeille sekä myös kyseisiä tutkintoja suorittaville loppuvaiheen opiskelijoille. Uusi hanke on jatkoa vuosina toimineelle Uranoste-hankkeelle. Aiemmalla toimintakaudella hanke toimi vain Pohjois-Pohjanmaan alueella, mutta ESR:n sääntöjen muututtua voimme nyt hakea hanketta, joka toimii samanaikaisesti myös Lapin ja Kainuun maakunnissa. Kemin kaupungin kannalta työnimeltään Uranoste 2 hankkessa on kaksi toimintamallia, jotka ovat erityisen hyödyllisiä kaupungin alueella asuville korkeakoulutetuille työttömille. Tulevalla toimintakaudella Uranosteen koulutuksia videoidaan ns. webinaareiksi, joihin kohderyhmäläiset voivat osallistua mistä tahansa Pohjois-Suomen alueella vaivattomasti rekisteröitymällä joko omalta tietokoneelta tai esimerkiksi Lapin TE-toimiston Kemin toimipisteen tilassa. Etäyhteyden avulla koulutuksiin osallistuvat voivat myös toimia koulutuksissa intervaktiivisesti mm. webinaarien chat-toimintojen kautta. Vaikka koulutukset siis fyysisesti pidetään Oulussa, niihin osallistuminen tulee olemaan vaivatonta, hyödyllistä ja siten varmasti suosittua myös Kemissä. Hankkeen koulutuksia ovat pitämässä ajan asiantuntijat, mm. rekrytoinnin ammattilaiset. Toinen hankkeen toimintamalli kemiläisille on Uranostajat-vertaisryhmä, jossa osallistuvat aktivoivat ja preppaavat toisiaan tiivisti muutaman viikon ajan, parantaen näin omia ja muiden ryhmäläisten työllistymismahdollisuuksia. Ryhmät kokoontuvat Kemissä. Tästä toimintamallista on hyviä kokemuksia muualta Suomesta. Kolmen vuoden toiminta-aikana Kemissä on mahdollista koota useita ryhmiä. Kerrallaan ryhmiin kokoontuu noin kymmenen korkeakoulutettua työtöntä. Mikäli osallistujia riittää, ryhmiä on mahdollista perustaa myös taustojen mukaan, esimerkiksi oma ryhmä vastavalmistuneille ja oma ryhmä pidempään työttömänä olleille. Jota Uranostajat saadaan toimintaan myös Kemissä, hanke tekisi yhteistyötä paikallisen TE-toimiston lisäksi kaupungin elinkeinotoimen ja työllisyyspalveluiden kanssa. ESR-hankkeen rahoituksesta 20% tulee tulla muualta kuin päärahoittaja ELY-keskukselta. Omarahoitusosuutta haetaan niin Pohjois-Suomen kaupungeilta, alueen korkeakouluilta kuin hakijayhdistyksen taustalla vaikuttavilta ammattiliitoilta (Tekniikan akateemiset, Insinööriliitto, Suomen Ekonomiliitto, Tradenomiliitto), liitteenä olevan listan mukaan. Kuntarahoittajilta haetaan yhteensä 10 % osuutta, josta valtaosaa Oulun kaupungilta. Kemin kaupungilta haettava osuus on 0,5 %. Näin ollen Kemin kaupungilta haettava summa on euroa eli euroa vuosittain Hakemuksen liitteenä on yhteenveto Pohjois-Pohjanmaan

7 ELY-keskukselle toimitetusta ESR-hakemuksesta, suunnitelma omarahoitusosuuden kattamisesta, sekä kooste Uranosteen toimenpiteistä ja osallistujista edellisellä ESR-rahoituskaudella. Toivomme Kemin kaupungilta myönteistä suhtautumista hankkeeseemme. Pyydämme vastauksen tukipyyntöömme yhdistyksen puheenjohtaja Jukka Oravalle. Määräraha ei sisälly vuoden 2015 talousarvioesitykseen. Työmatkaturvallisuuden parantaminen 338/ /2014 Työsuojelutyöryhmä esittää kaupunginhallitukselle, että Kemin kaupunki rohkaisee henkilöstöään terveelliseen ja turvalliseen työmatkaliikuntaan osallistumalla seuraavien talviliikuntavälineiden hankintaan halukkaille kaupungin työntekijöille: -heijastinliivit, nastarenkaat ja kypärät pyöräilijöille - kenkien liukuesteet ja heijastimet kävelijöille. Näiden turvavälineiden tarve kartoitetaan työpaikoittain esimiesten toimesta, tarpeen mukaan tehdään hankinta yhteistyössä vakuutusyhtiön kanssa. Perusteena hankinnoille työsuojelutyöryhmä esittää työsuojelu- ja työhyvinvointinäkökohtien lisäksi kaupungin imagon rakentamisen. Työsuojelutyöryhmä esittää myös kaupungin toimesta tarkempaa valvontaa ja ohjeistusta teiden talvikunnossapidosta tasapuolisesti koko kaupungin tieverkostolla. Työsuojelutoimikunta päätti esittää kaupunginhallitukselle, että työnantaja hankkii kaikille halukkaille työntekijöille heijastinliivit sekä liukuesteet niitä tarvitseville. Lisäksi työsuojelutoimikunta päätti esittää, että työnantaja tukee työmatkapyöräilyä ja osallistuu polkupyörän nastarenkaiden hankintaan siten, että työntekijän omavastuuosuudeksi jää 50 prosenttia polkupyörän nastarenkaiden hankintahinnasta. Työsuojelutoimikunta otti kantaa myös siihen, että rakennusvalvonnan pitää tehostaa katujen, teiden ja kevyenliikenteen väylien sekä jalkakäytävien kunnossapidon valvontaa. Kaupunginhallitus : Valmistelu: työsuojelupäällikkö Aulikki Pääkkö ja :

8 Työnantajan kuuluu hankkia liukuesteet ja heijastinliivit, mikäli ne on tarkoitettu työturvallisuusvälineeksi ja ko. työtehtävä edellyttää niiden käyttöä. Aloitteessa viitataan liukuesteiden ja heijastinliivien käyttöön työmatkoilla, ei työtehtäviä hoidettaessa. Heijastinliivien hinta on noin 7-10 e/kpl ja liukuesteiden e/pari. Myös vakuutusyhtiön osallistumisesta heijastinliivien hankintaan on neuvoteltu. Vastauksessa kuitenkin pahoiteltiin, ettei vakuutusyhtiöllä ole budjetoituna varoja, joista pystyttäisiin tämän tyyppisiä hankkeita rahoittamaan, vaikka asia onkin erittäin kannatettava ja varmasti lisää liikkumisturvallisuutta. Kaupunginhallitus päätti, että vaikka aloitteessa esitetyt ajatukset ovat kannatettavia Kemin kaupunki ei nykyisessä haasteellisessa taloustilanteessa hanki liukuesteitä, polkupyörän nastarenkaita eikä heijastinliivejä työmatkakäyttöön työntekijöilleen. Työsuojelutyöryhmä oikeutetaan kuitenkin jatkoselvittämään esim www-kyselyn avulla kuinka suuri määrällinen tarve eri turvavälineiden hankinnalle on. Kaupunginhallitus päätti palauttaa asian uudelleenvalmisteluun jatkoselvitystä varten. Asiaan palataan talousarviokäsittelyn 2015 yhteydessä. Kaupunginhallitus : Valmistelu: Työsuojeluvaltuutetut Eeva Syynimaa-Kallankari ja Tuomo Karplund. Kaupunginhallituksen päätöksestä palautettiin työsuojelutoimikunnan nimissä tehty aloite uudelleenvalmisteltavaksi. Työsuojeluvaltuutetut velvoitettiin selvittämään turvallisen työmatkaliikkumisen välineiden tarve sekä kustannusvaikutukset. Työsuojeluvaltuutetut selvittivät eri välineiden tarpeen Kemin kaupungin työpaikoille suunnatulla kyselyllä lokakuussa 2014, sekä selvittivät kyseisten välineiden hinnat paikallisilta tukku/vähittäiskaupan liikkeiltä. Tarve ja hinnat ovat seuraavat pyöräilykypärä 144 kpl a ,00 nastarenkaat 134 kpl a ,00 turvaliivit 256 kpl a 6, ,00 liukuesteet 296 kpl a ,00 Yhteensä ,00 Kustannukset on laskettu turvaliivien sekä liukuesteiden osalta yläkanttiin ilman laajempaa kilpailutusta. Pyöräilykypärien sekä nastarenkaiden kohdalla ei ole otettu huomioon aloitteen mukaista työntekijälle koituvaa 50% omavastuuosuutta. Täten kaupungille koituvat välineiden hankinnan kustannukset tulevat olemaan noin

9 Suurin osa työ- tai työmatkatapaturmista sattuu lokakuu-huhtikuu -välisenä aikana, suurimpina syinä liukkaus ja pimeys. Vuonna 2013 näiden liukastumisten, kompastumisten tai kaatumisten aiheuttamat kokonaiskustannukset olivat Kemissä Työmatkatapaturmien korvaussummat olivat Kemissä kahtena viime vuonna seuraavat: vuonna 2012: ,00 ja vuonna 2013: ,00 Aloitteessa kartoitettujen välineiden käyttöikä on 5-10 vuotta, joten vuosittaiset kustannukset suhteutettuna tapaturmakustannuksiin ovat vähäiset. Tämä huomioiden on kaupungin panostus työmatkaliikunnan edistämiseen sekä turvallisuuteen mielestämme kireän talouden tilanteessakin perusteltua. Kun vielä todetaan, että kaupunginhallituksen velvoituksen mukainen turvavälinekartoitus on monelle työntekijälle antanut kuvan, että välineet saadaan, emme halua olla tuottamassa pettymystä tässä kustannuksiltaan vähäisessä, mutta imagon ja työhyvinvoinnin kannalta merkittävässä hankkeessa. Työsuojelu esittää kaupungin osallistumista 50 %:lla ko. välineiden hankintaan. Kaupunginhallitus päätti palata asiaan v talousarviovalmistelun yhteydessä kaupunginhallituksen kokouksessa. Määräraha ei sisälly vuoden 2015 talousarvioesitykseen. ( euroa lisättiin talousarvioesitykseen, 349) Sotiemme veteraanien avustajatoiminta 355/ /2014 Tornion Sairaskotisäätiön hakemus : Sotainvalidien Veljesliiton Avustajatoiminta on merkittävä kotona selviytymisen tuki monille sotainvalideille ja muille sotiemme veteraaneille. Lapin aluehanke on osa valtakunnallista avustajatoimintahanketta. Hanke on työllisyyspoliittinen ja ELY-keskuksen tukema, vuosille Tornion Sairaskotisäätiö on laajentanut avustajatoimintaa koko Lappiin. vuoden 2011 alusta alkaen. Avustajatoiminta tukee sotainvalidien ja muiden sotiemme veteraanien sekä heidän puolisoidensa ja leskiensä kotona asumista tarjoamalla apua mm. kodinhoitoon, asiointiin ja ulkoiluun. Avustajatoiminta ei korvaa kunnallista

10 kotipalvelua eikä kilpaile yrityssektorin kanssa, vaan täydentää olemassa olevia palveluja. Avustajatoiminta on veteraanijärjestöjen omaan jäsenistöön kohdistuvaa huoltotyötä. Tornion Sairaskotisäätiö Länsi-Lapin alueella ja Sotainvalidien Veljesliiton Kemijärven osasto ry Itä-Lapissa ovat järjestäneet avustajatoimintaa vuodesta 2006 alkaen. Lapin aluehanke on työllistänyt 43 pitkään työttömänä ollutta tai vajaatyökykyistä työnhakijaa vuonna Hankkeen tavoitteena on avustajan avoimille työmarkkinoille siirtyminen, ja näin avustajalle tarjotaan mahdollisuus kouluttautua työsuhteen aikana. Vuonna 2014 apua on saanut jo n. 680 asiakastaloutta. Avustajatoiminnassa työskentelevät palkkatukeen oikeutetut työnhakijat. Hankkeen tarkoituksena on lisätä avustajiksi palkattujen työnhakijoiden työmarkkinavalmiuksia yhteistyössä TE-toimistojen, työvoiman palvelukeskusten ja ammatillista aikuiskoulutusta järjestävien oppilaitosten kanssa. Avustajatoiminnan vaikuttavuutta työllistämisen näkökulmasta kuvaa se, että kolmen kuukauden jälkiseurannan mukaan 35% kouluttautui työsuhteen aikana ja 45% työllistyi tai siirtyi opiskelemaan työsuhteen jälkeen. Nuorten yhteiskuntatakuu on tarkoitus toteuttaa niin, että jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Vuonna 2012 arvioitiin, että Suomessa on noin vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa olevaa vuotiasta nuorta. Lapin aluehankkeessa nuorten työllistämiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Hankkeessa pyritään lisäämään myös nuorten mahdollisuuksia harjoitteluun ja työhön palkkatuella kokeneemman avustajan työparina. Näin halutaan ottaa osaa nuorten yhteiskuntatakuun toteutumiseen. Kuntatuki avustajatoiminnalle on työllistämisen tukemista, sillä hankkeessa työllistetään palkkatukeen oikeutettuja, ohjausta ja tukea tarvitsevia välityömarkkina-asiakkaita, joiden työllistyminen on pitkittynyt tai vaikeutunut, ja jotka ovat vaarassa syrjäytyä työmarkkinoilta. Sotainvalidien Veljesliitto käyttää omia varojaan vuosittain yli 1 milj. euroa aluehankkeiden tukemiseen. Veljesliiton taloudellinen tuki Lapin aluehankkeelle vuonna 2013 on noin Avustajatoiminta tarvitsee myös kunnan tukea toiminnan järjestämiseksi. Esim. puolella lähihoitajan palkkakuluilla kunta saa välillisesti viiden avustajan työpanoksen vanhustyöhön. Esitämme, että Kemin kaupunki muuttaa aiemmin Avustajatoiminnalle myöntämänsä kuntalisän kuntatueksi. Kuntalisämäärärahojen mahdollinen loppuminen kesken avustajan palkkatukityösuhteen voi vaarantaa Avustajatoiminnan palvelujen katkeamattomuuden Kemissä. Avustajatoiminta-hanke anoo Kemin kaupungilta kuntatukea 350,00 /työntekijä/kuukausi sotiemme veteraanien avustajiksi palkattavien

11 välityömarkkina-asiakkaiden henkilöstömenoihin. Tuella katetaan lakisääteisiä menoja, joita palkkatuki ei kata esim. lomaraha, matkakulut, työterveyshuollon kulut ja kokouskulut. Kemissä työskentelee samanaikaisesti 3 avustajaa/vuosi aikana ja palvelujen piirissä on noin 90 veteraanitaloutta. Kemiläinen työllistämismalli-hanke, lausunto : Vastaus Tornion Sairaskotisäätiön kuntatukihakemukseen Kemin kaupunki pitää tärkeänä järjestöjen työllistämistoimintaa ja on muuttanut järjestöille suunnatun kuntalisän Kemi-lisäksi vuoden 2014 alusta alkaen. Kemi-lisä laajennettiin järjestöjen osalta koskemaan yli 500 päivää työttömyysetuutta saaneiden lisäksi myös nuoria ja osatyökykyisiä. Kemin kaupungin myöntämällä, harkinnanvaraisella Kemi-lisällä tuetaan pitkään työttömänä olleiden työnhakijoiden pitkäjänteistä työllistymisprosessia kohti avoimia työmarkkinoita. Kemi-lisän laajennus mahdollistaa kaikkien alle 30-vuotiaiden työllistymisen tukemisen ennen työttömyyden pitkittymistä ja lisää näin myös nuorisotakuun vaikuttavuutta. Kemi-lisään oikeuttavana järjestötyönantajana pidetään rekisteröityä yleishyödyllistä järjestöä, yhdistystä tai säätiötä, jolla on toimintaa Kemin kaupungin alueella. Kemi-lisää myönnetään järjestötyönantajalle 200 /kk, kun TE-toimisto myöntää korotettua palkkatukea ja 500 /kk, kun TE-toimisto myöntää perustukea kriteerit täyttävän työnhakijan työllistämiseen. Kemi-lisällä tuetaan järjestötyöllistämistä ja sitä voidaan myöntää myös Tornion Sairaskotisäätiölle, kun se palkkaa Kemi-lisään oikeuttavan kemiläisen työnhakijan. Kemi-lisä on sidottu TE-toimiston myöntämään palkkatukeen ja on tällä hetkellä keskimäärin saman suuruinen kuin Tornion Sairaskotisäätiön esittämä kuntatuki. Kemi-lisää voidaan myöntää Tornion Sairaskotisäätiölle kemiläisen työnhakijan palkkaamiseen jos työnhakija on oikeutettu Kemi-lisään. Lisä on samansuuruinen kuin Tornion Sairaskotisäätiön esittämä kuntatuki. Keskustan valtuustoryhmän jatkoaloite Vähä-Ruonaojan ympäristön ja kulkureitin kunnostamisesta virkistys- ja ulkoilukäyttöön 240/ /2013 Keskustan valtuustoryhmä esitti seuraavan jatko-aloitteen: Keskustan valtuustoryhmän jatkoaloite Vähä-Ruonaojan ympäristön ja kulkureitin kunnostamisesta virkistys- ja ulkoilukäyttöön

12 Keskustan valtuustoryhmä esittää jatkoaloitteena kulkureitin rakentamisen Kittiläjärven tieltä Takajärventielle n.2 km, joka on Kemin yleiskaavassa varauksella ulkoilureitti. Tämän jatkoksi myös yhteys kaupungin kuntoreitille Takajärven vedenpumppaamon kautta n. 0,5 km. Samalla rakentaa kulkuyhteydet Siikakankaan Kontiokadulle ja Metsäkummuntielle sekä Takajärvellä Näretielle. Kemin kaupungin tulisi tehdä aloitteen johdosta valmistelu seuraavaan investointisuunnitelmaan. Kaupunginhallitus päätti pyytää asiasta sivistyspalvelukeskuksen /liikuntatoimen lausunnon. Kaupunginhallitus : Valmistelu: Liikuntatoimiston lausunto: Liikuntapalvelut on teettänyt kaupungin yhdyskuntatekniikalla suunnitelman ja kustannusarvion esitettyyn aloitteeseen. Hankkeen hinnaksi on laskettu euroa, jonka summan liikuntapalvelut esittää seuraavaan investointiohjelmaan vuodelle Kaupunginhallitus päätti merkitä liikuntapalvelujen lausunnon tiedokseen ja antaa sen valtuustolle tiedoksi vastauksena keskustan valtuustoryhmän jatkoaloitteeseen. Asiaan palataan vuoden 2015 talousarviovalmistelun yhteydessä. Kaupunginvaltuusto merkitsi liikuntapalvelujen lausunnon tiedokseen vastauksena keskustan valtuustoryhmän jatkoaloitteeseen. Kaupunginhallitus Valtuuston päätös saatetaan teknisen palvelukeskuksen sekä liikuntapalvelujen tietoon. Määräraha sisältyy vuoden 2015 investointiesitykseen. Perussuomalaisten valtuustoryhmän aloite matonpesulaiturista 377/ /2014 Harri Tauriainen on esittänyt perussuomalaisten valtuustoryhmän puolesta seuraavan aloitteen: Hepolahti- Rytikarin alueelle hankitaan oma matonpesulaituri jossa

13 pesutoimintaa voi harrastaa. Kaupungin osassa on asukkaita joille oma pesulaituri olisi hieno käden ojennus kaupungilta. Esitämme että vuoden 2015 talousarvioon varataan määrärahat matonpesulaiturin hankkimista varten. Kaupunginhallitus päätti lähettää aloitteen teknisen palvelukeskuksen valmisteltavaksi. Asiaan palataan v talousarvion valmistelun yhteydessä. Tekninen palvelukeskus / Mika Grönvall: Kemissä on yksi keskitetty matonpesupaikka, joka sijaitsee Mansikkanokankadun varrella. Tätä matonpesupaikkaa on parannettu mm. lisäämällä varustetasoa. Nykyiselle matonpesupaikalle on hyvät kulkuyhteydet kaupungin jokaiselta asuntoalueelta. Jos Hepolan alueelle rakennettaisiin uusi matonpesupaikka, niin paras sijainti olisi Paavonkarin venesataman yhteydessä. Matonpesupaikan järjestelmät tulee liittää viemäriin ja vesijohtoon. Uuden matonpesupaikan rakentamisen kustannusarvio on (alv 0%). Tekninen palvelukeskus katsoo, että uuden matonpesupaikan rakentaminen tässä taloudellisessa tilanteessa ei ole mahdollista. Matonpesupaikasta tehdään suunnitelma ja investointitarve harkitaan myöhemmin. Määräraha ei sisälly vuoden 2015 talousarvioesitykseen. Kirjastoautopalvelun korvaava toimintamalli kaupungin hoitolaitosten, päiväkotien ja koulujen osalta 418/ /2014 Kulttuurilautakunta Valmistelu: kirjastotoimenjohtaja Heikkinen Taustaa selvitykselle: Kemissä on ollut kirjastoautopalvelua yli 40 vuoden ajan. Nykyinen kirjastoauto on otettu käyttöön vuonna 1987 ja sillä on ajettu n km. Kirjastoautoa ajettiin aiemmin kahdessa vuorossa, jolloin sen palveli laajasti koko kaupungin asukkaita sekä useita laitoksia, kouluja ja päiväkoteja. Kirjastoauton siirryttyä yhteen vuoroon asiakkaat ovat olleet pääasiassa koulujen, päiväkotien ja kahden viikon välein palveltavien pysäkkien asiakkaita. Kemi oli Opetusministeriön kirjastoautoavustusjonossa vielä vuonna 2008, jolloin suunniteltiin, että Kemi investoisi uuteen kirjastoautoon vuonna Tällöin

14 Opetusministeriö olisi maksanut osan hankintakuluista. Kemi jäi pois avustusjonosta jouduttuaan kriisikunnaksi ja vuoden 2009 investointiohjelmassa valtuusto ei enää esittänyt kirjastoautoa hankittavaksi. Kemin päiväkodeissa on yhteensä 35 ryhmää, joissa on n. 550 lasta. Lisäksi perhepäivähoidossa on yhteensä n. 60 lasta. Peruskouluissa on yhteensä 98 luokkaa, joilla oppilaita on Yhteensä erilaisia ryhmiä tai luokkia on 133 kpl ja lapsia ja nuoria päiväkodeissa ja kouluissa noin Kirjastoautossa ilmeni vuoden 2014 elokuussa suuren korjauksen vaativia vikoja vaihdelaatikossa ja vetopyörästössä. Näiden korjauskustannuksiksi on varaosien saatavuudesta riippuen arvioitu euroa. Kirjaston talousarviossa ei ole näin suurta summaa varattuna korjauskuluihin. Kirjastoauto on toistaiseksi poissa liikenteestä kirjastotoimenjohtajan päätöksellä. Vuoden 2014 talousarviokäsittelyssä kirjastolta tilattiin kirjastoautopalvelua vuodeksi 2014 ja samalla kirjaston tulee valmistella korvaava toimintamalli kaupungin hoitolaitosten, päiväkotien ja koulujen osalta syyskuun 2014 loppuun mennessä. Kirjastoauton nykyiset kustannukset koostuvat henkilöstökuluista, vakuutusmaksuista, tilavuokrista, siivouskuluista, korjauskuluista sekä polttoainekuluista. Kirjastoauto on käyttänyt jo vuosia yhteistä aineistoa pääkirjaston kanssa. Yhteensä vuodelle 2014 kuluja oli budjetoitu ilman henkilöstö- vuokra- ja siivouskuluja euroa. Kirjastoautossa oli vuonna 2013 lainaajia n. 830, joista n. 100 käytti kouluja ja päiväkoteja varten tehtyjä yhteisökortteja. Näillä yhteisökorteilla opettaja tai päiväkoti lainasi kerralla isomman määrän kirjoja koko luokan tai päiväkodin tarpeisiin. Lasten ja nuorten aineiston lainoja oli n kpl ja aikuisten lainoja hieman yli kpl. Pääosin kirjastoautoa käyttivät lapset ja nuoret sekä koulut ja päiväkodit. Kirjastoautossa lapset ja nuoret ovat vuosikymmenien kuluessa saaneet kosketuksen ja kokemuksen oikeasta kirjastonkäytöstä. Kirjastoautotoiminnan väistämättä loppuessa lähivuosina jää kirjastonkäytön opiskelu- ja kokemus vanhempien ja koulujen aktiivisuuden varaan. Vanhenevan väestön osalta kirjastoauto on tarjonnut lähelle asuinpaikkaa tulevan kaupungin palvelun. Kirjastonkäyttö on osaltaan lisännyt ikäihmisten viihtymistä ja asumista kotona pidempään. Kaikki eivät pysty käyttämään julkista liikennettä tai heidän asiointiliikenteen käyttönsä on vähäistä. Tällaisten vanhusten osalta kirjastonkäyttö voi jäädä kokonaan pois. Kirjastoautopalveluyhteistyötä selvitettiin Keminmaan kunnan kanssa pari vuotta sitten. Tällöin todettiin, että koska kirjastoilla ei ole yhteistä kirjastojärjestelmää ja tietokantaa, on palvelun järjestäminen tässä vaiheessa lähes mahdotonta. Lisäksi Keminmaan kunnankirjaston kokoelmat eivät riitä Kemin asiakkaiden

15 tarpeisiin. Keminmaa olisi silloisen arvion mukaan joutunut hankkimaan aineistoa yli sadalla tuhannella eurolla. Asiaa voidaan arvioida uudelleen, jos kirjastoille hankitaan yhteinen kirjastojärjestelmä tai kuntien kirjastolaitokset tai kunnat yhdistetään. Toimenpideohjelma Kirjasto on toimittanut jo pitkään valmiiksi valikoituja, opettajien tai päiväkotien pyytämiä kirjalaatikoita kouluille ja päiväkoteihin. Laatikoiden avulla on voitu lainata kerralla esim. kokonaiselle koululuokalle sen tarvitsema aineisto. Nykyisin kirjalaatikot on toimitettu osittain kouluille kirjastoautolla tai opettajat ja päiväkotien henkilökunta on hakenut laatikot suoraan kirjastosta. Tämä on ollut toimiva systeemi ja edullinen, koska laatikoita on toimitettu tarpeen mukaan eikä sitä varten ole tarvinnut laatia erillistä kuljetussuunnitelmaa. Kirjasto on myös varautunut jatkossa kirjalaatikoiden laajamittaiseen toimittamiseen kouluille ja päiväkodeille vuoroviikoin kerran kuukaudessa koulujen lukukausien ajan sekä päiväkodeille vielä tarvittaessa kesäkuun alussa ja elokuun lopussa. Ajokertoja tulisi n. 4-5 kertaa kuukaudessa reilun yhdeksän kuukauden ajan. Keskusvarasto käy kaikilla kouluilla ja useimmilla päiväkodeilla kerran viikossa. Neuvotteluissa on sovittu alustavasti, että keskusvaraston henkilökunta voisi toimittaa kirjastolta laatikot kohteisiin ja palautukset takaisin kirjastolle. Keskusvaraston hinta työlle on 40 euroa/h. Kolmas vaihtoehto kirjatoimituksille on konekeskukselta vuokrattu pakettiauto, jolla kirjaston henkilökunta toimittaisi kirjapaketit kohteisiin ja takaisin. Pakettiauton hinta olisi 34 euroa/pv. Kahdessa viimeisessä vaihtoehdossa olisi päätettävä maksavatko koulut ja päiväkodit kuljetuspalvelun, maksaako sen kirjasto vai jaetaanko kulut tasan kirjaston ja asiakkaiden kesken. Kouluilla ja päiväkodeissa tarvitaan vastuuhenkilöt, jotka huolehtivat kirjalaatikoiden vastaanotosta ja niiden palautuksesta, jos erillinen kuljetussysteemi otetaan käyttöön. Kirjastolla on nykyisin laatikoita kirjankuljetusta varten, mutta toiminnan laajetessa laatikoita tulisi hankkia lisää. Laatikoiden tulee olla kulutusta kestäviä ja aineiston suojaavia. Alustavan selvittelyn mukaan yhden kestävän laatikon hinta on n euroa/kpl. Laatikkotarve voi olla laatikkoa. Yhteensä laatikoiden hankintahinta olisi euroa. Kun kirjat ovat lainassa kouluilla ja päiväkodeilla tulee kirjastossa myös varautua suurempiin nidemääriin samoista teoksista. Kirjastoautossa kirjat vaihtoivat lainaajaa koulujen ja päiväkotien pysäkeillä päivittäin. Kirjapakettien sisältö ei vaihdu yhtä joustavasti.

16 Kirjalaatikoiden pakkaaminen ja purkaminen aiheuttaa lisätyötä kirjastossa, joten henkilökunnan riittävyydestä on huolehdittava mm. siirtämällä kirjastoautonhoitaja pääkirjastoon kirjastovirkailijaksi. Lisäksi laatikot tarvitsevat tilaa, joten kirjastoauton nykyinen varasto ja toimistotila jäisivät kirjaston käyttöön. Kirjastoauton talli voisi toimia kulttuurikeskuksen varastona, jossa säilytettäisiin mm. harvemmin tarvittavia seinäkkeitä, orkesterikorokkeita, tuoleja ja pöytiä. Nykyisin näitä säilytetään mm. kulttuurikeskuksen aulassa. Kirjastonkäytön- ja tiedonhallinnan opetus on jatkossa hoidettava pääkirjastossa ja pääkirjastosta käsin toimivan henkilökunnan avulla. Koulujen ja päiväkotien olisi jatkossa päästävä vierailemaan säännöllisesti kirjastossa. Kirjaston tarkoituksena on myös jatkossa käynnistää säännöllinen yhteistyö koulujen ja päiväkotien kanssa, jos kirjasto voi rekrytoida talousarviossa esittämänsä kirjastonhoitajan vuonna Ilman lisärekrytointia tähän palveluun ei ole resursseja. Kirjastoauto ei ole toimittanut laitoksiin enää siirtokokoelmia. Laitoksiin voidaan toimittaa hyväkuntoista, kirjastokäytöstä poistettua materiaalia, jos laitokset sellaista haluavat ottaa vastaan. Kaupunginvaltuusto ei edellyttänyt että toimenpidesuunnitelmassa esitettäisiin tavallisten kirjastoauton asiakkaiden palvelujen korvaavia palveluja. Kirjastossa on kuitenkin mietitty erilaisten hakeutuvien kirjastopalvelujen järjestämistä tulevaisuudessa. Tällaisia palveluja olisivat mm. kotikirjastopalvelu, jossa kirjaston henkilökunta toimittaisi kotona asuville liikuntakyvyttömille asiakkaille kirjoja kotiin. Lisäksi on suunniteltu ns. kirjastokassi-palvelua, jossa esim. sukulainen, ystävä tai kulttuurikummi voisi toimittaa kirjastosta valmiiksi varatut lainat asiakkaille kotiin. Kulttuurilautakunta on päättänyt esittää kirjaston laatiman toimenpideohjelman kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle kirjastoauton korvaavista palveluista kaupungin laitoksille, päiväkodeille ja kouluille. Jos valtuusto päätyy erillisen kuljetussysteemin järjestämiseen, on kuljetuskustannuksille osoitettava varat talousarviossa. Konekeskuksen työnä kuljetuspalvelun hinta on n euroa/v. Vuokra-auton kustannukset olisivat n euroa/v. Laatikoita on hankittava joka tapauksessa lisää edellä esitetty määrä. Lautakunta esitti myös, että Kemi-talon yksiköt selvittävät varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen mahdollisuutta yhdistää Kemi-talon vierailuja (mm. kirjasto, taidemuseo, teatteri) esim. uimahalli käynteihin. Kaupunginhallitus päätti merkitä kulttuurilautakunnan ehdotuksen kirjastoautopalvelun korvaavasta toimintamallista tiedokseen. Asiaan palataan vuoden 2015 talousarviovalmistelun yhteydessä.

17 Kulttuurilautakunta päättää asiasta hyväksyessään kirjaston käyttösuunnitelman tammikuussa Kemin Seudun 4H-yhdistyksen palkkausavustusanomus 395/ /2014 Kemin Seudun 4H-yhdistyksen anomus : Kemin Seudun 4H-yhdistys ry on Keminmaan ja Kemin kaupungin alueella toimiva nuorisojärjestön paikallisyhdistys. Valtion budjetista Maa- ja metsätalousministeriön kautta tuleva valtionapu on kohdennettu 4H-toiminnanjohtajan palkkauskuluihin ja kattaa niistä n. 45%. Vastineeksi valtionavulle edellytetään vähintään yhtä suurta kuntarahoitusta sekä omatoimisen varainhankinnan onnistumista siinä määrin, että toiminnanjohtaja pystytään pitämään ympärivuotisesti. Kemin Seudun 4H-yhdistyksen kerho-, kurssi ja hanketoiminnassa on viikoittain mukana lasta ja nuorta Kemin kaupungin ja Keminmaan kunnan alueella. Yhdistyksellä on kerhotoimintaa viikoittain Kemin kouluilla. Viime vuonna kerho käyntejä oli yli 2500, joista yli 1500 Kemin puolella. Yhdistys työllistää vuosittain nuorta viherpalveluun, kodin- ja lemmikkieläinten hoitotehtäviin sekä luonnontuotteiden keruuseen. Kasvavana työpalvelumuotona on senioripalvelu, joka työllistää nuoria ympärivuotisesti. Kesällä työllistettävistä nuorista oli yli puolet kemiläisiä. Nuorten työpalveluna tuotetaan kotipalvelulle mm vanhusten talon kauppa-apu Laurilassa. Nuorten lisäksi yhdistys työllistää mahdollisuuksien mukaan pitkäaikaistyöttömiä erilaisiin järjestötehtäviin. Esitämme, että Kemin kaupunki varaisi 2015 tulo- ja menoarvioon toiminnanjohtajan palkkausavustukseen, jotta työllistäminen olisi mahdollista ja yhdistyksen ainoan vakituisen työntekijän palkkausrahoitus olisi varmistettuna. Määräraha ei sisälly vuoden 2015 talousarvioesitykseen. Avustusanomus Laivakankaan raviradan peruskorjausta varten otetun lainan lyhennyksiin ja hoitokuluihin 399/ /2014 Länsipohjan Hevosurheilukeskus Oy:n kirje : Laivakankaalla sijaitsee Länsipohjan Hevosurheilukeskus Oy:n omistama v valmistunut katsomorakennus ja ravirata. Yhtiö on merkitty kaupparekisteriin

18 Kemin kaupunki ja Tornion kaupunki ovat yhtiön aloittaessa toimintansa omistaneet kumpikin 800 osaketta, Keminmaan kunta 300 osaketta ja Tervolan kunta 60 osaketta. Simon kunta on tullut yhtiön osakkaaksi v osakkeella, joka määrä kunnalla on edelleen. Hinta osakkeelta on ollut 8,40 euroa (50 mk) Tällä hetkellä yhtiön suurin omistaja on Tornion kaupunki, joka omistaa osakkeesta osaketta eli 90,54%. Muina kuntina ovat mukana Kemin kaupunki 2000 osaketta, Keminmaan kunta 1900 osaketta, Simon ja Tervolan kunta molemmat 580 osaketta Länsipohjan Hevosurheilukeskus Oy anoo kunnilta avustusta vuodelle 2015 yhteensä euroa peruskorjausta varten otetun lainan lyhennyksiin, katsomorakennuksen katon uusimiseen ja normaaleihin hoitokuluihin siten, että Tornion kaupunki osallistuisi toimenpiteisiin eurolla, Kemi eurolla, Keminmaa eurolla, Simo eurolla ja Tervola eurolla, yhteensä euroa. Pyydämme ilmoittamaan päätöksestä mennessä. Asia ratkaistaan kaupunginhallituksen käyttösuunnitelmasta päätettäessä tammikuussa Harri Tauriaisen esitys euron avustusanomuksen hyväksymisestä raukesi kannattamattomana. Lisämääräraha-anomus/Karihaaran koulun luokkatila 382/ /2014 Koulutuslautakunta Valmistelu: ktj Anu-Liisa Kosonen : Karihaaran koulu on vuosiluokkien 1-5 osalta suunniteltu yksisarjaiseksi. Lukuvuoden koulutyötä suunniteltaessa koulutuslautakunta sijoitti koululle kaksi 1. lk:n opetusryhmää. Tila toiselle 1. luokalle ratkaistiin tuolloin siten, että yksi viidesluokka jäi Koivuharjulle (vuosiluokkien 1-4 koulu) ja Koivuharjulle sijoitettu esiopetus siirrettiin päiväkotien tiloihin. Lukuvuoden osalta Karihaaraan päätettiin viime lukuvuoden tapaan sijoittaa kaksi 1. lk opetusryhmää. Ryhmä sijoitettiin erityisopetukselle varattuun luokkatilaan, mistä johtuen ko. ryhmä jäi ilman omaa opetustilaa.

19 Ehdotus KJ Nissinen: Koko kaupungin ja erityisesti pohjoisen alueen koulutulokkaiden määrä on viime ja tänä lukuvuonna ollut keskimääräistä suurempi. Viime lukuvuonna koulutulokkaita oli 234, joista pohjoisella alueella 103 ja tänä lukuvuonna vastaavat luvut ovat 258 ja 113. Koulutulokkaiden määrä on vaihdellut aikaisemmin välillä ja näyttää siltä, että jatkossa taso palaa n. 200 oppilaaseen. Vaihtoehtona tarkasteltiin yhden opetusryhmän sijoittamista tilapäisesti esimerkiksi Sauvosaaren tai lukion tiloihin; kuljetuskustannus saadun arvion mukaan kuljetuskerroista riippuen n /v. Jotta pienryhmän opetus Karihaarassa voidaan toteuttaa tarkoituksenmukaisissa tiloissa, tulee tiloissa tehdä jonkin verran muutostöitä. Kustannusarvio muutostöistä on Koulutuslautakunta päätti esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen -valtuustolle :n lisämäärärahan myöntämistä vuoden 2014 investointiosaan Karihaaran koulun erityisopetustilan muutostöihin. Kaupunginhallitus : Valmistelu: Kansliajohtaja Jukka Vilen Tilapalvelu Tp Markku Kotiranta: Tilapalvelu on huolehtinut Karihaaran koululle suunnitellun opetustilan edellyttämien muutostöiden suunnittelusta ja kustannusarvion valmistelusta. Rakennustöiden kustannusarvio on (ALV 0%). Rahoituksen puuttuessa rakennustöitä eikä niihin kuuluvia hankintoja ole voitu aloittaa. Hankintoihin liittyvien oikaisuvaatimusaikojen noudattamisen ja työn keston vuoksi rakennustöitä ei enää voida saada valmiiksi tämän vuoden aikana. Rakennustöiden kannalta sopiva töiden aloitusajankohta voi olla tammikuu 2015 ja määräraha näin kokonaisuudessaan vuoden 2015 talousarviossa. Kaupunginhallitus päätti merkitä asian tiedoksi. Asiaan palataan v talousarviovalmistelun yhteydessä. Määräraha ei sisälly vuoden 2015 talousarvioesitykseen. Kaupunginhallitus päättää merkitä oheiset talousarviokäsittelyyn liittyvät asiat ja ehdotukset tiedoksi. Koulujen tila- ja ryhmäratkaisuihin tulee palata vielä laajemmin ja tarkemmin

20 alkuvuodesta 2015, jolloin on mahdollista vielä tarkastella uudelleen myös Karihaaran koulun opetustila-asiaa ja sen rahoittamista (kustannusarvio euroa). Päätös KH : Kaupunginhallitus hyväksyi päätösehdotuksen.