Kunnanhallitus

Transkriptio

1 Kunnanhallitus Hollolan kunnan, Hämeenkosken kunnan, Iitin kunnan, Kärkölän kunnan, Lahden kaupungin ja Nastolan kunnan välillä toimitettava erityinen kuntajakoselvitys 124/07.070/2013 Kunnanhallitus 145 Iitin, Kärkölän ja Nastolan kunnat sekä Lahden kaupunki tekivät kesä kuus sa 2013 val tio va rain mi nis te riöl le esityksen kuntarakennelain (1698/2009) 4 luvun mu kai sen erityisen kuntajakoselvityksen käynnis tä mi ses tä Iitin, Kärkölän, Lah den ja Nastolan välillä sekä selvittäjän mää rää mi ses tä kyseistä teh tä vää suorittamaan. Valtiovarainministeriö pyy si esityksen tehneiden kun tien ohella myös Hollolan kunnan lau sun toa osallistumisesta eri tyi seen kuntajakoselvitykseen. Lisäksi val tio va rain mi nis te riö varasi Asik kalan, Hämeenkosken ja Padasjoen kunnille se kä Orimattilan kau pungil le mahdollisuuden lausua, haluavatko ne täyt tää kuntarakennelain mu kai sen selvitysvelvollisuutensa osal lis tu mal la esitettyyn erityiseen kun ta ja ko sel vi tyk seen. Valtiovarainministeriö on antanut päätöksen erityisen kun ta ja ko sel vi tyk sen toimittamisesta Hollolan kunnan, Hämeenkosken kun nan, Iitin kunnan, Kärkölän kunnan, Lahden kaupungin ja Nastolan kun nan välillä. Samalla ministeriö asetti Seppo Huldénin kun ta ja ko sel vit tä jäk si. Selvitysaika on Päätöstä on täy den net ty päätöksellä, jossa toiseksi kuntajakoselvittäjäksi asetettiin Rolf Paqvalin. Toisen kuntajakoselvittäjän tehtävänä on kun ta ja ko sel vit tä jän yleisen tehtävän lisäksi arvioida erityisesti kuntajaon muut ta mi sen edellytyksiä Kärkölän kunnan osalta sekä nykyisten kuntajohtajien ase maa uudessa kunnassa. Saamiensa määräysten mukaisesti kuntajakoselvittäjät ovat tehneet kun ta ra ken ne lain 16 :n mukaisen erityisen selvityksen kuntajaon muut ta mi ses ta Lahden seudulla kuuden kunnan alueella. Kun ta ja kosel vi tys sisältää kuntajakoselvittäjien ehdotuksen, yh dis ty mis so pimuk sen sekä selvitysosan. Kuntajakoselvittäjien ehdotus ja yh dis tymis so pi mus ovat esityslistan liitteenä (liite nro 2/ ). Kuntajakoselvittäjien apuna kuntarakennelain 17 :n 2 momentin edel lyt tä mäl lä tavalla ovat toimineet kuntien asettamat työryhmät. Kun nan hal li tus ten asettama johtoryhmä, jonka jäseninä ovat toimineet kun nan val tuus to jen ja -hallitusten ensimmäiset puheenjohtajat, on toiminut sel vi tyk sen poliittisia linjauksia valmistelevana työryhmänä. Kun nan hal li tuk set ovat erikseen asettaneet neljä luottamushenkilöistä koostuvaa työ ryh mää, jotka

2 ovat valmistelleet kuntarakennelain 8 :n tarkoittaman yh dis ty mis sopi muk sen edellyttämiä asioita, lisäksi erillinen hen ki lös tö työ ryh mä on toiminut kuntien yhteisenä yhteistoimintaelimenä. Tehtyjen selvitysten perusteella kuuden kunnan yhteinen so peut tamis tar ve seuraavien kolmen vuoden aikana on yhteensä 99 M. Nastolan kun nan sopeuttamistarve tästä on 6,9 M. Hallituksen raken ne po liit ti sen ohjelman mukaan kuntien tehtäviä ja velvoitteita vähennetään si ten, että kuntien toimintamenot vähenevät 1 Mrd vuoteen 2018 men nes sä. Näistä osa voidaan toteuttaa säädösmuutoksin ja loppuosa jää oleel li ses ti riippumaan kunnallisten toimijoiden toimenpiteistä. Kun val mis te lu valtionhallinnossa on kesken, voidaan karkeasti arvioida, että sel vi tys kun tien osalta tehtävien vähentäminen tarkoittanee noin 28 M, Nas to lan kunnan osuus tästä on arviolta 2,7 M. Nastolan kunnan sääs tö po ten ti aa lik si on arvioitu noin 5 M, joka tosin edellyttää mer kit tä viä leikkauspäätöksiä ja henkilökunnan määrän vähentämistä eri keinoin. Nykyisillä veroprosenteilla ja menokehityksellä kaikki selvityskunnat ajau tu vat kriisikunnaksi viimeistään vuonna Talous- ja henkilöstötyöryhmän raportissa arvioidaan, että yh dis tynees sä kunnassa saadaan kustannussäästöjä jo vuodesta 2017 alkaen ai na kin ICT-kus tan nuk sis sa, itsenäisyyden kustannuksissa sekä li sä sääs tö jä toi min to jen päällekkäisyyksiä ja johtotasoja poistamalla. Li säk si hen ki lös töä voidaan vähentää eläköitymisen myötä. Kunta saa ker ta luon tei sia tuloja, joita ovat yhdistymisavustus 8 M sekä yh dis ty mi sen vuok si tarpeettomaksi tulevan omaisuuden myyntitulot. Lisäksi ar vioi daan, että uudessa kunnassa säästytään sellaisilta in ves toin neil ta, jot ka jouduttaisiin toteuttamaan kuntien pysyessä itsenäisinä. Hait ta na ovat yhdistymiskustannukset uuden kunnan ensimmäisinä vuo si na. Suuri osa kuntien yhdistymisestä saatavista hyödyistä realisoituu aikaa myö den. Oleellisimpia kunnan talouteen vaikuttavia tekijöitä ovat kun nan tulokehitys, joka riippuu kunnan kilpailukyvystä, elinvoimasta ja työl li syy den kehityksestä sekä kunnan menokehitys, joka riippuu kun nan järjestämien palvelujen tehokkuuden eli tuottavuuden ja vai kut ta vuu den kehityksestä. Arvion mukaan uudella kunnalla on erillisiä kuntia pa rem pi mahdollisuus käyttää hyväkseen aikanaan käynnistyvä ta lou del li nen kasvu sekä lisätä verotuloja ja vähentää työttömyydestä ai heu tu via menoja. Koko maakunnan elinvoiman kannalta on myös tärkeää, et tä väestönmäärän vuosittainen kasvu saadaan nousemaan ainakin yh teen prosenttiin, jolloin ikärakenne säilyy tasapainoisena. Kuntien välisten palvelujen tuottamisesta aiheutuneiden

3 kustannusten ver tai lu osoittaa, että uuden kunnan tulee valita yhdistyvistä kunnista par haat palvelu-, hallinto- ja johtamismenettelyt, jolloin sillä on mah dol li suus päästä merkittäviin kustannussäästöihin. Valtionosuuden muu tok sen suhteen liitos on neutraali. Arviot on tehty tilanteessa, jossa ei ole tietoa sote-ratkaisun ta lou delli sis ta vaikutuksista. Selvittäjien arvio esitettyjen laskelmien perusteella on, että kuntien tu li si yhdistyä jo pelkästään talouslukujen perusteella. Yhdistymissopimus on sitova valtuustojen tekemistä yhdis ty mis pää tök sis tä alkaen, mikäli kaikki kunnat tekevät myönteisen pää tök sen. Uusi Lahti aloittaa toimintansa ja yhdistymissopimus on voi mas sa vuoden 2019 loppuun asti. Kuntarakennelain 29 :n mu kai nen henkilöstön irtisanomissuoja kestää viisi vuotta alkaen Kuntien yhdistymisen tarkoituksena on vahvistaa alueen elin voi maisuut ta ja kilpailukykyä. Tavoitteena on kehittää alueesta asu mis olosuh teil taan ja pal ve luil taan houkutteleva kunta, jonka asukasluku kääntyy kas vuun. Kas vun myötä alueen asema ja kyky ajaa alueen etuja suo ma lai ses sa yh teis kun nas sa paranee. Tulevaisuustyöryhmässä linjatulla ta val la ny kyi siä keskustaajamia ja maaseutualueita kehitetään ta sa puo li ses ti. Ny kyi sis tä kunnista muodostettavat vahvat osakeskukset ovat yhdessä ver kos to, jolla turvataan julkisten ja yksityisten palvelujen saa vu tet ta vuus alueen eri osissa. Alue selviää nykyistä paremmin te hos ta mis haas teis ta, kun se voi ottaa koko alueella käyttöön kuntien te hok kaim mat ja vaikuttavimmat palvelujen järjestämis- ja tuottamistavat. Uuden Lahden strategisena päätavoitteena on saada aikaan kasvun kier re, jossa nykyistä tehokkaammalla elinkeinopolitiikalla ja edun valvon nal la saadaan aikaan nykyistä suurempi työpaikkojen määrän kas vu. Päätavoitteen toteuttamisessa uuden Lahden kahdeksan stra te gis ta perustavoitetta ovat: 1. Työpaikkojen määrän lisääminen avoimella sektorilla, 2. Asukasluvun kasvattaminen 1 %:lla vuodessa, 3. Kunnan talouden saaminen kestävälle pohjalle, 4. Yhdyskuntarakenteen sosiaalisesti, taloudellisesti ja ympäristöllisesti kes tä vä kehittäminen, 5. Palvelujen tehokkuuden ja vaikuttavuuden kehittäminen, 6. Asukkaiden osallistumisen ja vaikuttamisen lisääminen, 7. Kunnan kehittäminen nuorten kaupungiksi ja 8. Kunnan neuvotteluaseman valtakunnallinen vahvistaminen. Uuden Lahden strategian ensimmäiset linjaukset tehdään yh dis ty-

4 mis so pi muk ses sa ja niitä täsmennetään yhdistymishallituksen toimesta. Yh dis ty mis hal li tus käynnistää välittömästi uuden kunnan strategian laa din nan. Strategia hyväksytään ja muutetaan konkreettiseksi to teut ta mis oh jel mak si uuden valtuuston toimesta loppuvuodesta Yhdistymishallitus huolehtii avoimesta ja aktiivisesta viestinnästä, joka an taa tulevan uuden kunnan asukkaille ajantasaista tietoa päätök sen teos ta, toiminnasta ja palveluista. Onnistunut työyhteisöviestintä si tout taa työntekijät uuden kunnan strategiaan ja uusiin toimintatapoihin. Kuntarakennelain 2 :ssä todetaan, että kuntajaon kehittämisen tavoit tee na on elinvoimainen, alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toi mi va kuntarakenne, joka vahvistaa kunnan asukkaiden itsehallinnon edel ly tyk siä. Tavoitteena on myös, että kunta muodostuu työs sä käyn ti alu ees ta tai muusta toiminnallisesta kokonaisuudesta, jolla on ta lou del li set ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata kunnan asuk kai den palveluiden järjestämisestä ja rahoituksesta sekä riit täväs tä omasta palvelutuotannosta. Kuntarakennelain 4 :ssä säädetään kuntajaon muuttamisen edel lytyk sis tä. Sen mukaan kuntajakoa voidaan muuttaa, jos muutos edistää 2 :ssä tarkoitettuja kuntajaon kehittämisen tavoitteita sekä parantaa: 1. kunnan toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä vastata palveluiden jär jes tä mi ses tä ja tuottamisesta tai muuten edistää kunnan toi min ta ky kyä; 2. alueen asukkaiden palveluja tai elinolosuhteita; 3. alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia, tai 4. alueen yhdyskuntarakenteen toimivuutta. Kuntajaon muuttamisen edellytysten osalta kuntajakoselvittäjät totea vat omassa ehdotuksessaan, että yhdistymissopimuksen mukaisesti toi mien kaikki neljä yhdistymisen edellytystä täyttyvät. Yhdistymissopimuksen mukaan uuden kunnan perustaminen to teute taan siten, että kaikki kuusi kuntaa lakkaavat ja ne yhdis te tään perustamalla uusi kunta, joka aloittaa toimintansa Yhdistymishallitus vastaa kuntarakennelain 10 :n mukaisesti yh disty mis so pi muk sen toimeenpanosta ja huolehtii uuden kunnan toiminnan ja hallinnon järjestämisen valmistelusta. Yhdistymishallituksen toiminta käyn nis tyy välittömästi, kun kuntien valtuustot ovat tehneet yh dis ty mis pää tök sen sä ja valinneet yh dis tymis hal li tuk seen omien kuntiensa jä se net ja varajäsenet. Yh dis ty mis-

5 hal li tus vastaa uuden kunnan toiminnan val mis te lus ta kunnes uuden kun nan kunnanhallitus on valittu. Ny kyis ten kuntien valtuustot ja hallitukset kes kit ty vät vuosina omien kuntiensa toiminnan hoitamiseen ja noudattavat yh dis ty mis so pi mus ta. Kuntarakennelain 31 :n mukaan kuntien yhdistymistä kos ke van val tio neu vos ton päätöksen tekemisen jälkeen yhdistyvän kunnan vi ran omai nen ei saa päättää asioista, joilla olisi merkittäviä uutta kun taa sitovia vai kutuk sia ja joista päättäminen olisi yhdistymissopimuksen tar koi tuk sen vastaista. Uuden Lahden yhdyskuntarakenne suunnitellaan ja toteutetaan siten, et tä kaikkien yhdistyvien kuntien elinvoima säilyy osana uutta kuntaa. Kun nas sa on yksi pääkeskus, vahvistuvia kaupunkimaisia osa kes kuk sia, vahvistuvia osakeskuksia sekä maaseutualueet taajamineen. Ny kyi sen Nastolan kuntakeskus on vahvistuva kaupunkimainen osa kes kus kattavine yksityisine ja julkisine palveluineen. Maaseutualueen taa ja miin järjestetään tarvittavia lähipalveluja ja elinvoimaa kehitetään nii den lähtökohdista. Uuden kunnan rakennusjärjestyksellä huolehditaan sii tä, että rakentaminen myös kaavoitettujen alueiden ulkopuolella on mah dol lis ta. Ensimmäisen täyden valtuustokauden ajan kunnanvaltuuston koko on 75 valtuutettua. Tämän jälkeen siirrytään tuolloin voimassa olevan kun ta lain edellyttämään valtuuston vähimmäiskokoon. Valtuustoryhmien pu heen joh ta jis ta muodostetaan poliittista päätöksentekoa koordinoiva toi mi elin. Ensimmäisessä kaupunginhallituksessa on 15 jäsentä ja hen ki lö koh tai set varajäsenet. Puheenjohtaja on kokopäivätoiminen luot ta mus hen ki lö ja varapuheenjohtajat puolipäivätoimisia. Osa kau pun gin hal li tuk sen työstä organisoidaan kahteen jaostoon, jotka ovat elin voi ma- ja työllisyysjaosto sekä konserni- ja tilajaosto. Uuteen kuntaan perustetaan sivistyslautakunta, tekninen- ja ym päris tö lau ta kun ta, rakennus- ja ympäristölupalautakunta, kussakin 11 jäsentä ja henkilökohtaiset varajäsenet. Lisäksi perustetaan tarvittavat la ki sää tei set lautakunnat. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita varten val tuus to valitsee poliittisen koordinaatioryhmän sekä tarvittaessa asian tun ti ja joh to kun tia kunnan tuottamia palveluita varten. Koor di naa tio ryh mään valitaan 11 jäsentä ja hen ki lö koh tai set varajäsenet. Uuteen kuntaa perustetaan nykyisten Hollolan, Hämeenkosken, Iitin, Kär kö län ja Nastolan kuntien alueelle aluejohtokunnat. Alue joh to kunnas sa on yhdeksän jäsentä ja henkilökohtaiset varajäsenet. Vähintään vii den jäsenen ja viiden varajäsenen on valintahetkellä asuttava alu eel la. Valinnan suorittaa kaupunginvaltuusto. Aluejohtokunta antaa lausuntonsa eri hallintokuntien tekemistä,

6 aluetta kos ke vis ta merkittävistä suunnitelmista sekä talousarviosta ja -suun ni tel mas ta ja seuraa niiden toteutumista. Aluejohtokunta toimii tiiviissä yh teis työs sä alueella toimivien yhteisöjen kanssa alueen identiteetin, pal ve lui den ja elinvoimaisuuden kehittämiseksi. Aluejohtokunta päättää mää rä ra ho jen sa puitteissa tuista ja avustuksista toimialueensa asuk kai den järjestö-, vapaa-aika-, kulttuuri-, liikunta-, kylä- ja muuhun har ras te toi min taan sekä erilaisille tapahtumille. Aluejohtokunta seuraa ja ar vioi kunnan palveluiden laatutason ja asukastyytyväisyyden to teu tu mis ta alueellaan, lisäksi aluejohtokunta järjestää ja mahdollistaa pai kal li sia ta pah tu mia, kansalaisten kuulemistilaisuuksia ja foorumeita toi mi alu eel laan. Aluejohtokunnan käytettävissä oleva määräraha päätetään vuo sit tain kaupunginvaltuuston talousarviokäsittelyn yhteydessä. Yhdistymissopimuksen mukaan uuden kunnan tulee laajentaa ennak ko luu lot to mas ti kuntalaisten osal lis tu mis mah dol li suuk sia. Uuteen kun taan laaditaan erillinen osallisuus- ja vai kut ta mis oh jel ma, jonka pe rus ta na ovat nykyisten kuntien parhaat käy tän nöt ja toimintatavat. Osal lis tu mi nen ja vaikuttaminen järjestetään niin, että kuntalaisten mah dol li suus osallistua ja vaikuttaa toteutuu se kä tiiviisti asutuissa osa kes kuk sis sa että maaseutualueella. Yhdistyvien kuntien henkilöstöhallinnossa siirrytään heti valtuustojen yh dis ty mis pää tös ten jälkeen yhteisiin toimintaperiaatteisiin. Yhdistyvät kun nat eivät perusta taikka täytä toistaiseksi voimassa olevia virkoja ei vät kä palkkaa uusia työntekijöitä uusiin, toistaiseksi voimassa oleviin työ suh tei siin ilman yhdistymishallituksen lupaa. Henkilöstö palkataan ja si jai set määrätään ensisijaisesti yhdistyvien kuntien henkilöstöstä. Palk kaus jär jes tel miin luodaan yhteiset toimintamallit. Uuden Lahden paleluiden periaatteeksi kirjataan hyvien ja toimivien käy tän tö jen säilyttäminen sekä palvelujen tarjoaminen siellä, missä niil le on riittävästi kysyntää, kuntalaisten yhdenvertaisuus huomioiden. Ta voit tee na on, että uuden kunnan asukkaiden hyvinvointi ja elämisen laa tu sekä palveluiden vaikuttavuus ja kustannukset ovat op ti maa li ses sa suhteessa keskenään. Uuden kunnan taloutta hoidetaan siten, että elinvoima kasvaa, työl lisyys paranee ja talouden kasvulle luodaan edellytykset. Palveluverkko op ti moi daan tasapainoista taloutta tukevalla tavalla. Yhdistyvät kunnat sitoutuvat hoitamaan talouttaan vuosina ta lous- ja henkilöstötyöryhmän loppuraportissa edellytetyllä ja joh to ryh män linjaamalla tavalla. Hyväksyessään yhdistymissopimuksen kunkin kun nan kunnanvaltuusto samalla sitoutuu siihen, että kunnassa to teu te taan vuosina sellaiset palveluiden ja talouden so peu tus toi met, joiden tuloksena

7 toimintamenot vuonna 2016 ovat sovitulla ta sol la, Nastolassa tämä tarkoittaa, että toimintamenot ovat 5,0 M pie nem mät kuin vuonna Lisäksi kuntien veroprosentin on oltava riit tä vä, jotta vuoden 2016 tilinpäätöksessä kertynyt ylijäämä on kor kein taan 25 % pienempi kuin vuoden 2013 tilinpäätöksessä. Kuntajakoselvittäjien päivätty ehdotus Lahden kaupungin se kä Hollolan, Hämeenkosken, Iitin, Kärkölän ja Nastolan kuntien yh dis tä mi sek si on ollut nähtävillä 30 päivän ajan kuulutuksen jul kaise mis päi väs tä alkaen. Huomautukset ehdotuksesta tuli toimittaa Nas to lan kunnanhallitukselle mennessä. Huomautuksia jätettiin 5 kap pa let ta. Huomautukset sekä vastineet huomautuksiin ovat esi tys lis tan liitteenä (liite nro 3/ ). Kuntajakoselvityksen valmistelumateriaali on ollut nähtävillä koko sel vi tyk sen ajan kuntajakoselvityksen kotisivuilla. Selvityksen aikana on jär jes tet ty jokaisessa selvitykseen osallistuneessa kunnassa kaksi kun ta lais ten kuulemistilaisuutta. Nastolan tilaisuudet järjestettiin ja Nastolan kunnan valtuustolle järjestettiin valtuustoseminaari, jos sa kuntajakoselvittäjät esittelivät ehdotuksensa. Valtuutetut ana ly soi vat yhdistymisen aiheuttamia mahdollisuuksia ja uhkia sekä kunnan et tä alueen näkökulmasta. Yhteenveto on toimitettu kokousedustajille. Nastolan kunnanjohtaja on ilmoittanut jäävänsä eläkkeelle ennen yhdis ty mi sen tapahtumista, joten hänen asemastaan ei tarvitse erikseen so pia/hä nel le ei yhdistymissopimuksessa määrätä uutta tehtävää. Kunnanjohtaja Näkemyksiä kuntajakoselvityksestä: Hallinnon periaatteet - Yhdistymissopimuksen mukaan uuteen Lahteen luodaan uusi johta mis jär jes tel mä. Uusi hallinto ei perustu minkään kunnan nykyiseen mal liin. Hallinnossa hyödynnetään nykyisten kuntien parhaita käy täntö jä. Yhdistymissopimuksen mukaisen uuden johtamistoiminnan toteut ta mi nen edellyttää mahdollisimman vähäportaista organisaatiota ja or ga ni saa tion nopeata reagointikykyä muutoksiin. Luottamushenkilöiden roolin lisääminen johtamisessa koko- ja puo lipäi vä toi mi sil la luottamustehtävillä selkeyttää asioiden valmistelua ja vah vis taa päätöksentekokykyä. Lähidemokratia - Suurempi kuntakoko voi johtaa kansalaisten etääntymiseen kun-

8 nal lis hal lin nos ta. Tämän vuoksi on hyvä, että uuteen Lahteen pe ruste taan ai em pien kuntien alueille lähidemokratiahallinto. Aluejohtokunnille on eh do tet tu olennaisia tehtäviä alueen asukkaiden ja heitä edustavien yh tei sö jen kanssa tehtävästä yhteistyöstä. Todellinen toiminta, sen laa juus ja vaikuttavuus riippuvat kuitenkin johtokuntaan valittavien hen ki löi den kiinnostuksesta alueen asioihin ja valmistelijaviranhaltijan ak tii vi suudes ta sekä myönnettävistä toimintamäärärahoista. Palveluiden periaatteet - Nastolan alueen palvelutarjonnan lähtökohtana on kaupunkimaisen osa kes kuk sen mukaiset kunnalliset palvelut. Palvelutarjonta uudessa Lah des sa Nastolan alueella vastaa jokseenkin Nastolan nykyistä kun nal lis ten palvelujen tarjontaa. Palvelujen käyttöä voidaan uudessa Lah des sa tarjota myös huomioiden kuntalaisten työssäkäyntimatkat ja luon nol li set asiointisuunnat. Palvelujen järjestämisen hyvien käy tän tö jen levittäminen koko uuden Lahden alueelle. Mahdollisuus taata asukkail le tasapuolisesti hyvät palvelut. Palvelujen toteuttamista Nastolan alu eel la 8-10 prosenttia nykyistä alemmilla kustannuksilla voidaan pitää hyvin tavoitteellisena. Nastolalla on kuntajakoselvityksen mukaan pie nin kustannustaso palvelujen järjestämisessä asukasta kohden kun ta ja ko sel vi tys kun tien kesken. Nastolan kunta on päättänyt varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja pe rus ope tuk sen palveluverkon kehittämisestä. Palveluverkon ke hittä mi seen liittyviin investointeihin on varauduttu osittain vuosien ta lous ar vios sa ja taloussuunnitelmassa. Merkittävä osa pal ve lu verk ko suun ni tel man mukaisista investointikustannuksista ylittää ta lous ar vios sa ja taloussuunnitelmassa tehdyt määrärahavaraukset. Vuosille 2016 ja 2017 ajoittuvat palveluverkkoinvestoinnit edellyttävät yh dis ty mis hal li tuk sen hyväksyntää. Taloudenhoito ennen yhdistymistä - Sitoumusta, jonka mukaan Nastolan kunta suorittaa sellaiset sopeut ta mis toi met, joiden tuloksena toimintamenot ovat vuonna ,0 M pie nem mät kuin vuonna 2013, on erittäin vaikea toteuttaa. Vuoden 2015 talousarviokehys on toimintakatteen (toimintamenot vä hen net ty nä toimintatuloilla) osalta 0,7 M pienempi kuin vuoden 2013 ti lin pää tök sen mukainen toimintakate. Sitoumuksen täyttäminen edellyttää vuo den 2015 talousarvion laadintaa valtuuston hyväksymää ke hys tä olennaisesti pienemmillä toimintamäärärahoilla. Kunnassa käy tiin yt- neuvottelut keväällä 2014, minkä jälkeen päädyttiin hen ki lös tö me no jen alentamiseen 1 M :lla vuoden 2015 loppuun mennessä luon nol lis ta poistumaa hyödyntäen ja määräaikaisia työsuhteita vä hen tä mäl lä. Mikäli toimintamenojen 5 M :n vähennys toteutetaan edel lyt tää se aiemmin

9 päätettyjen henkilöstömenovähennysten lisäksi hen ki lö työ vuoden kustannusten leikkausta. Määrään vaikuttaa se kuin ka paljon menoja voidaan vähentää sosiaali- ja terveydenhuollossa. Em. henkilöstömenojen vähennykset edellyttävät henkilöstön ir ti sa no mistoi mia. Näin suuret henkilöstön vähentämiset johtavat myös siihen, ett ei kunta pysty täyttämään sille säädettyjä palveluvelvoitteita. Realis ti nen toimintakatteen alentamismahdollisuus ilman irtisanomistoimia vuo des ta 2013 vuoteen 2016 on 2-3 M eli noin puolet si tou mus ta voit tees ta, mikä edellyttää myös sosiaali- ja terveystoimeen menojen leik kauk sia. Toteuttaessaan varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja perusopetuksen pal ve lu ver kon kehittämistä koskevia investointeja Nastolan kunta vel kaan tuu rajua vauhtia. Yhdistymishallituksella on mahdollisuus puuttua kun nan velkamäärän kehitykseen ja tämän perusteella kunnan in ves toin ti oh jel maan. Taloudenhoidon periaatteet uudessa Lahdessa - Uudessa Lahdessa on tavoitteena vahvistaa vuoden 2017 tu lo vero pro sen tik si 20,25. Tavoite on hyvin haasteellinen huomioiden kuntien ny kyi set taloustilanteet, mahdollisuudet toimintamenojen merkittäviin alen ta mi siin, tulorahoituksen riittämättömyys investointien ra hoi tuk ses sa ja talouden yleiset kehitysnäkymät. Perusteita ehdotetulle kuntajakomuutokselle: - Kuntajakoselvityksessä mukana olevien kuuden kunnan muo dosta ma alue muodostaa riittävän laajan kokonaisuuden alueen elinvoiman ja edunvalvonnan lisäämiseen. Vielä parempi vaihtoehto olisi, että yh dis ty mi ses sä olisivat mukana kaikki Lahden lähiseudun kunnat. - Uuden kunnan myötä on mahdollisuus poistaa päällekkäistä hallintoa ja näin hallinnosta syntyvää menosäästöä voidaan käyttää vält tä mät tö mien palvelujen rahoittamiseen. - Nykyisten kuntien raja-alueiden palvelut voidaan järjestää tar koituk sen mu kai sem min, mikä voi vähentää myös uusinvestointien tarvetta. - Kuntien välinen kilpailu asukkaista ja työpaikoista poistuu ja voidaan pa rem min keskittyä koko alueen kilpailukyvyn parantamiseen. Esi mer kik si uuden tilaa vaativan elinkeinotoiminnan sijoittuminen alueelle mah dol lis ta ilman keskinäistä kilpailua. - Yhdyskuntarakennetta voidaan kehittää ja rakentaa ko ko nais valtai sem min. Nastolan etuna yhdyskuntarakenteen kehittämisessä on rau ta tie ja sen varressa olevat kolme henkilöliikennepaikkaa sekä Uu den ky län ratapiha-alue. Ehdotus: (kunnanjohtaja) Kunnanhallitus esittää, että valtuusto 1. toteaa, että kuntajakoselvityksen nähtävillä olon aikana on jätetty

10 vii si huomautusta. Kunnanhallitus esittää lausuntonaan muistutuksista pöy tä kir jan liitteen (liite nro 4/ ) mukaisesti. 2. katsoo, että kuntajakoselvittäjien ehdotus kuuden selvityksessä mu ka na olevan kunnan yhdistymisestä uudeksi Lahdeksi alkaen tar joaa ko. alueelle nykyistä paremmat mahdollisuudet pitkäjänteiseen ke hit tä mi seen ja alueen kasvun ja asukkaiden hyvinvoinnin tur vaa mi seen. 3. hyväksyy kuntajakoselvittäjien päivätyn ehdotuksen, jonka mu kaan kuntajakoa muutetaan siten, että Hollolan kunta, Hämeen kos ken kunta, Iitin kunta, Kärkölän kunta, Lahden kaupunki ja Nastolan kun ta lakkaavat ja ne yhdistetään uudeksi kun nak si, joka ottaa nimekseen Lahti ja kuntamuodokseen kaupungin. 4. hyväksyy kuntajakoselvittäjien laatiman päivätyn yh dis tymis so pi muk sen. 5. merkitsee kuntajakoselvityksen valmisteluaineiston tiedoksi. Päätös: Käydyn keskustelun aikana Harri Niemi esitti kunnanjohtajan esi tykses tä poiketen, että kunnanhallitus esittää, että valtuusto 1. toteaa, että kuntajakoselvityksen nähtävillä olon aikana on jätetty vii si huomautusta. 2. katsoo, että kuntajakoselvittäjien ehdotus kuuden selvityksessä mu ka na olevan kunnan yhdistymisestä uudeksi Lahdeksi alkaen ei tarjoa ko. alueelle nykyistä parempia mahdollisuuksia pitkä jän tei seen kehittämiseen ja alueen kasvun ja asukkaiden hyvinvoinnin tur vaa mi seen 3. hylkää kuntajakoselvittäjien päivätyn ehdotuksen, jonka mu kaan kuntajakoa muutetaan siten, että Hollolan kunta, Hä meenkos ken kunta, Iitin kunta, Kärkölän kunta, Lahden kaupunki ja Nastolan kun ta lakkaavat ja ne yhdistetään uudeksi kun nak si, joka ottaa nimekseen Lahti ja kuntamuodokseen kaupungin. 4. hylkää kuntajakoselvittäjien laatiman päivätyn yh dis tymis so pi muk sen 5. merkitsee kuntajakoselvityksen valmisteluaineiston tiedoksi. Jorma Koskelainen kannatti Harri Niemen tekemää esitystä. Puheenjohtaja esitti äänestyksen toimitettavaksi ni men huu to ää nestyk se nä ja äänestysjärjestykseksi seuraavaa: ne jotka kannattavat kun nan joh ta jan ehdotuksen hyväksymistä äänestävät "jaa" ja ne, jotka kan nat ta vat hallituksenjäsen Harri Niemen esitystä äänestävät "ei". Esi tys hyväksyttiin. Kunnanhallitus piti neuvottelutauon klo 20:09-20:11. Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä "jaa" äänestivät Hassinen, Kai tai nen, Laakso, Rahkonen, Reinikka, Savurinne ja Siltanen, "ei" ää nes ti vät Karjalainen, Koskelainen, Koskelo ja Niemi.

11 Puheenjohtaja to te si hallituksen päättäneen äänestyksen jälkeen hyväksyä päätökseksi kun nan joh ta jan tekemän ehdotuksen. Kunnanjohtaja poistui kokouksesta esteellisenä kun käsiteltiin kunnanjohtajan asemaa.