TOIMINTASUUNNITELMA 2007

Transkriptio

1 TOIMINTASUUNNITELMA 2007 Toimintavuonna 2007 Suomen Kiinteistöliiton perustamisesta tulee kuluneeksi 100 vuotta. Merkkivuottaan liitto juhlii monin tavoin pidettävien juhlatapahtumien yhteydessä julkistetaan liiton 100 -vuotishistoria. Juhlavuotta hyödynnetään aktiivisesti liiton toiminnan markkinoinnissa ja tuetaan samalla jäsenyhteisöjen jäsenhankintaa liittoyhteisön jäsenpohjan vahvistamiseksi ja edustavuuden lisäämiseksi. Tässä Kiinteistöliiton toimintasuunnitelmassa konkretisoidaan strategian toteuttamistavoitteet juhlavuodelle. Vuoden 2007 aikana päivitetään Kiinteistöliiton strategia 2010 vastaamaan toimintaympäristössä tapahtuneita muutoksia. Johdanto Suomen kansantalouden kasvuvauhti vahvistuu vähitellen vuonna Talouden kasvun vauhdittuminen lisää inflaatiopaineita, joita Euroopan keskuspankki pyrkii hillitsemään ohjauskoron vähittäisellä korottamisella. Hyvä talouskehitys ylläpitää asunto- ja toimitilakysyntää. Samanaikaisesti maan sisäiset kiinteistö- ja asuntomarkkinat jatkaa eriytymistään, minkä johdosta hitaan talous- ja väestökehityksen alueilla on lisääntyviä ongelmia tyhjenevien kiinteistöjen Työttömyys pysyttelee kuitenkin edelleen suhteellisen korkeana ja työvoiman poistuma on suurempi kuin työelämään tulevien joukko. Kiinteistö- ja rakennusalan tuottavuuskehitys on ollut heikkoa viimeisen kymmenen vuoden aikana. Näiden alojen tuottavuuskehityksen parantaminen on kiinteistön omistajien kannalta tärkeää lähitulevaisuudessa, kun korjausrakentaminen lisääntyy. Osaavan ja ammattitaitoisen kiinteistöalan henkilöstön saanti tulee olemaan suuri haaste, kun monista kiinteistöalan ammattiryhmistä poistuu runsaasti osaavaa työvoimaa eläkkeelle. Isännöitsijäin ikärakenne johtaa suuremman joukon eläkkeelle kuin nuorista ikäluokista saadaan uusia koulutettuja alalle. Työvoiman kysyntää kasvattaa myös korjausrakentamisen kasvun jatkuminen. Korjausrakentamisen luonnollinen 4-5 prosentin lisäys vuodessa johtuu runsaasta uudistuotannosta ja 1970-luvuilla. Korjausrakentamisen kysyntää kasvattaa lisäksi varsin suuri korjausvelka, mitä on kertynyt niin paljon, että se vastaa usean vuoden uustuotannon arvoa. Korjausrakentamisen kapeikoksi muodostuu pula osaavista työntekijöistä. Kiinteistö- ja rakennusalan työvoiman tarjontaa pyritään turvaamaan hallitulla maahanmuutolla lähinnä uusista EU-maista. Kiinteistöliiton tavoitteena on saada kirjatuksi maaliskuun 2007 eduskuntavaalien jälkeen muodostettavan hallituksen hallitusohjelmaan jäsentensä kannalta tärkeitä tavoitteita. Liitto pyrkii vaikuttamaan määrätietoisesto poliittiseen päätöksentekoon ja ministeriöihin tärkeinä pitämiensä ohjelmakohtien toteuttamiseksi alkavalla vaalikaudella. Edunvalvonnassa liiton tavoitteena on edelleen pyrkimys säilyttää kiinteistöjen verotus kohtuullisella tasolla. Kuntarakenteen uudistaminen ja kuntien keskittyminen peruspalvelutuotantoon merkinnee uusien tilaaja-tuottajamallien kehittämistä kuntien kiinteistö- ja tilahallinnassa. Tämä syventää kuntien ja yksityisen kiinteistösektorin yhteistoimintaa ja yksityisten palveluiden hyödyntämistä kunnissa.

2 Edunvalvonta ja lainsäädäntö Kiinteistöliitto pyrkii yhdessä muiden kiinteistöalan järjestöjen kanssa vaikuttamaan verotusjärjestelmien toimivuuteen ja ennakoitavuuteen. Kiinteistöjen verotuksen ja kiinteistöihin kohdistuvien muiden maksujen kehitystä ja lainsäädännön toimivuutta seurataan valtakunnallisella sekä paikallisella tasolla ja niiden kehitykseen vaikutetaan. Paikallinen edunvalvonta pidetään tehokkaana koordinoimalla sekä tuottamalla tausta-aineistoa vaikuttamisen painopistealueisiin. Kiinteistöverotuksen ja kiinteistöihin kohdistuvien kunnallisten maksujen korotuspaineet jatkuvat, kun verotusta muilta osin pyritään alentamaan. Liitto yhdessä jäsentensä kanssa pyrkii estämään kiinteistöverojen noston valtakunnallisilla ja paikallisilla vaikuttamiskampanjoilla ja edunvalvonnalla sekä tuottamalla tietoa kiinteistöveron vaikutuksista asumiseen ja tuotantokustannuksiin. Kiinteistöliitto seuraa vuokra-asuntoja koskevan lainsäädännön kehittymistä ja jatkaa sellaisten pelisääntöjen luomista, joilla turvataan myös vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen säilyminen markkinoilla. Samalla pyritään vaikuttamaan kiinteistöalan uusien sijoitusinstrumenttien kehittämiseen ja niiden toimivuuden seuraamiseen. Liitto seuraa myös tuettuun asuntorakentamiseen liittyvän sääntelyn ja järjestelmien kehittymistä. Liitto pyrkii vaikuttamaan valtion tukeman asuntorakentamisen tuki- ja muihin ehtoihin siten, että yleishyödyllisten yhteisöjen kiinnostus asuntojen tuotantoon ja omistamiseen säilyy. Liitto vaikuttaa aktiivisesti maankäyttö- ja rakennuslainsäädännön kehittämiseen siten, että kaavoitusprosessin nopea ja tehokas toiminta varmistetaan tonttitarjonnan turvaamiseksi. Myös liittyvien maankäyttösopimuksien hyödyntämistä pyritään edistämään. Kiinteistöliitto osallistuu yhdessä toimialajärjestöjen kanssa hankintamenettelyjen kehittämiseen ottaen huomioon julkisia hankintoja koskeva lainsäädännönmuutos ja sen vaikutus kiinteistöalalle. Kiinteistöliitto vaikuttaa yhdessä kiinteistö- ja rakennusalan järjestöjen kanssa siihen, että kiinteistö- ja rakennusalalla varmistetaan terve kilpailuympäristö, jossa ei esiinny harmaita markkinoita. Liiton edunvalvonnasta vastaa johtoryhmä toimitusjohtajan ohjauksessa. Edunvalvontaa koordinoidaan ja toteutetaan yhdessä toimialajärjestöjen Viestintä- ja suhdetoiminta Kiinteistöliiton viestintä perustuu viestintästrategiaan. Viestinnällä vahvistetaan mielikuvaa liitosta arvostettuna ja vahvana asiantuntijana. Liitto vaikuttaa aktiivisesti päättäjien käsityksiin ja kannanottoihin sekä yleiseen mielipiteeseen osallistumalla näkyvästi yhteiskunnalliseen keskusteluun. Viestinnässä huomioidaan jäsenkunnan kaksikielisyys. muun muassa tuottamalla ruotsinkielisiä aineistoja. Kiinteistöliitto tehostaa viestintäyhteistyötä toimialajärjestöjen kanssa tavoitteena viestien läpimenon varmistaminen. Vuonna 2007 painopiste viestinnässä on vahvan uutistiedottamisen jatkaminen. Sähköisten verkkohankkeiden kehittämistä jatketaan ja lisätään viestinnän visuaalisuutta. Toimittajille työstetään omaa kiinteistöalan uutispakettia. Tärkeä väline liiton ja sen jäsenten tiedotustoiminnassa on Suomen Kiinteistölehti. Kiinteistölehti on kanava kiinteistöalan kannanottojen esittämiselle ja julkiselle keskustelulle. Lehteä markkinoidaan entistä selkeämmin myös muulle medialle. Sisäistä viestintää ohjaa nopeus ja avoimuus. Viikkotiedotteen toteutustapaa tehostetaan ja rakennetta kehitetään ottaen huomioon eri jäsensegmenttien tietotarpeet. Taloyhtio.net -portaalin kehitystyötä jatketaan yhteistyössä

3 muiden perustaja- sekä kumppanuustahojen Viestintästrategian tavoitteiden toteutumista seurataan päättäjien ja toimittajien keskuudessa. Liitto seuraa aktiivisesti tiedottamisen ja viestinnän onnistumista käyttämällä ulkopuolista mediaseurantaa. Yhteistyötä eduskuntaryhmien ja muiden poliittisten päättäjien kanssa jatketaan. Vuoden 2007 eduskuntavaalien jälkeen nimetään uudet ns. yhdyskansanedustajat ja luodaan heidän kanssa toimivat yhteydenpitotavat. Lisäksi tavataan liiton kannalta merkityksellisimpiä ministereitä ja kansanedustajia sekä heidän avustajiaan tuoden esille kiinteistöalan asioita. Viestintä- ja suhdetoiminnasta vastaa tiedotuspäällikkö. Kansainvälinen toiminta Kiinteistöliitto on Euroopan Kiinteistöfederaation (EPF) perustajajäsen. Liitolla on perinteisesti yhteistyötä myös pohjoismaisten veljesjärjestöjen Pohjoismaiset kiinteistöjärjestöt tekevät EPF:ssä tiivistä yhteistyötä vaikutettaessa EU:n lainsäädäntöön. EPF:n vaikutusvallan varmistamiseksi EU:ssa tuetaan järjestön jäsenpohjan laajentamista mahdollisimman kattavasti sekä vanhoihin että uusiin EU- maihin. Euroopan kiinteistöfederaatiossa seurataan kansallisia ratkaisuja energiatehokkuusdirektiiviä sovellettaessa. EPF osallistuu myös uuden energiapalveludirektiivin valmisteluun, jonka soveltamisessa liitolla on Suomessa merkittävä asiantuntijarooli. Erityisen tärkeää energiaasioissa on yhteistyö Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n EPF toimii myös kansainvälisen kiinteistörahastosijoittamisen edistämiseksi. Kiinteistöliitto toimii Suomen koordinaattorina kansainvälistä asuntosuunnittelua ja rakentamista edistävässä Europahouse -yhteistyössä. Yhteistyö tarjoaa kansainvälisen areenan tiedonvaihdolle ja uusien ratkaisumallien etsimiselle. Liiton kansainvälisestä vaikuttamisesta vastaa liiton toimitusjohtaja. Tutkimus- ja kehitystoiminta Tutkimus- ja kehitystoiminnassa on painopiste edelleen Hyvä asuminen kehitysohjelmassa, jonka valmistelu jatkuu koko vuoden Laaja-alaisella ohjelmalla pyritään toteuttamaan kiinteistö- ja rakennusalan Visio 2010:n asumisen osavision tavoitteita niin, että asuntomarkkinat toimivat asukkaiden ehdoilla. Asumista käsitellään monipuolisesti asuntosuunnittelusta korjaus-, ylläpito- ja asumispalveluihin. Tarkasteluun otetaan mukaan myös kaavoituskysymykset, asuntopoliittiset ohjauskeinot ja asuntorakentamisen rahoitus. Ohjelman tutkimustoiminta ulottuu perustutkimuksesta teknologian kehittämiseen. Ohjelmassa luodaan lisäksi vahva vuorovaikutus kansainvälisten toimijoiden ja verkostojen kuten Europahouse-ryhmän Ympäristöasiat ovat edelleen tärkeä tutkimus- ja kehittämisalue. Liitto edistää energian järkevää käyttöä osallistumalla energiatehokkuus- ja energiapalveludirektiivin edellyttämien toimien käyttöönottoon. Liitto on mm. mukana vuonna 2005 käynnistyneessä EU:n energiatodistusten käyttöönotto- eli STABLE-hankkeessa järjestäen mm. kampanjoita kiinteistöyhdistysten Liitto edistää myös rakennus- ja kiinteistöalan ekotehokkuus- ja elinkaarimittariston (REM) ja PromisE-luokituksen käyttöönottoa. Toimintavuonna päättyy vuodenvaihteessa 2005/2006 käynnistynyt suomalais-virolainen kiinteistöalan kehitys- ja koulutushanke SVING, jossa liitto vastaa mm. asuntoyhteisöjen päätöksentekoon liittyvien muutosesitysten laadinnasta, kiinteistösanaston täydentämisestä ja rakennusperinnön vaalimista edistävistä toimenpidesuosituksista.

4 Vuoden 2007 alussa valmistuu laajan yhteistyöhankkeen tuloksena taloyhtiön teknistaloudellista kuntoa kuvaava elinkaaritodistus, jonka käyttöönotto edellyttää mittavaa tiedottamista ja kouluttamista. Koulutuksen suunnitteluun ja toteutukseen liitto pyrkii mahdollisuuksiensa mukaan vaikuttamaan. Tutkimus- ja kehitystoiminnasta vastaa tutkimusjohtaja. Jäsenpalvelu Liiton palvelutoiminnan kehitystyötä jatketaan. Jäsenpalvelujen kehittämisessä otetaan huomioon jäsenten tarpeet ja jokaiselle jäsensegmentille kohdennetut palvelukokonaisuudet päivitetään eri jäsenryhmien kanssa sovittavilla tavoilla. Palvelutoimintaa kehitetään yhteistyössä jäsenjärjestöjen kesken. Liiton jäsenneuvonta on tärkeä palvelutoiminto. Neuvontaa annetaan edelleen juridisista sekä vero- ja kirjanpitoasioista. Teknisen neuvonnan saatavuutta pyritään parantamaan. Neuvontapalvelua kehitetään ja parannetaan mm. kouluttamalla neuvonnassa työskenteleviä sekä seuraamalla uusien palvelumuotojen toimivuutta ja hakemalla kokonaan uusia palvelumuotoja. Liitto tuottaa kiinteistöyhdistyksille niiden tarvitsemat tärkeimmät neuvonta- ja tiedotuspalvelut. Tavanomainen jäsenneuvonta hoidetaan yhdistyksistä käsin. Kirjalliset juridiset lausunnot keskitetään liittoon. Liiton asiantuntijat kouluttavat jäsenistöä ja tiedottavat ajankohtaisista aiheista jäsenjärjestöjen tilaisuuksissa. Neuvonta- ja tiedotuspalvelujen tueksi ja täydennykseksi jatketaan erilaisia jäsenryhmiä palvelevien Internet-sivujen kehittämistä. Kukin toimialajärjestö tuottaa omille jäsenilleen tarkoitetut sivut. Lisäksi kiinteistöyhdistysten yhteisten jäsensivujen kehittämistä jatketaan. Järjestöyhteistyöstä vastaa liiton päälakimies koskien jäsenpalvelujen tuottamista ja yhteistoiminnan kehittämistä. Järjestötoiminta Järjestötoimintaa kehitetään jäsenkiinteistöjen ja eri jäsenryhmien näkökulmasta asiakaskeskeisesti toimien. Kiinteistöliiton ja jäsenjärjestöjen toimintoja ja keskinäistä organisoitumista tarkastellaan lopullisen jäsenmaksun maksajan silmin kokonaisjäsenyyden näkökulmasta. Liittoyhteisön keskinäistä yhteistyötä syvennetään ja yhteenkuuluvuutta vahvistetaan. Järjestön eri osilla ja osakkuusyhtiöillä on samoja asiakaskohderyhmiä, joiden osalta kartoitetaan yhteisten ja koordinoitujen markkinointitoimien mahdollisuudet. Järjestöjaosto toimii yhteistoiminnan kehittämistä valmistelevana toimielimenä. Kiinteistöliiton aluetoimintaa kehitetään tukemalla jäsenpalvelujen tuottamisen keskittämistä usean yhdistyksen toiminta-alueen kattaviin palvelukeskuksiin. Palvelualueen kiinteistöyhdistykset jatkavat toimintaansa itsenäisinä yhdistyksinä elleivät ne itse halua uudistaa yhdistysrakenteitaan. Palvelukeskusten luominen turvaa paikallisen toiminnan kehittymisen. Samalla parannetaan palvelujen laatua ja saatavuutta jäsenten hyödyksi. Liitto edistää jäsenjärjestöjen yhteistyön tiivistämistä ja tukee muutosprosessia käytettävissä olevin keinoin. Perinteisen jäsenpalvelun lisäksi selvitetään alueellisten palvelukeskusten mahdollisuudet tarjota korjausrakentamiseen, rakennuttamiseen ja teknisiin kysymyksiin liittyvää neuvontaa. Myös toimialajärjestöjen tarvitsemien alueellisten palveluiden tuottamista edistetään. Liitto järjestää ja koordinoi jäsenjärjestöjen henkilökunnan koulutusta ja osaamisen kehittämistä. Yhteisten toiminnanjohtajien koulutus- ja neuvottelupäivien lisäksi järjestetään erillisiä sisäisiä neuvonpitoja eri tyyppisten jäsenjärjestöjen vastuutoimijoille sekä alueittaisia toimi- ja luottamushenkilötapaamisia. Neuvottelupäivät syksyn alussa kokoavat yhteen liittoyhteisön

5 toimi- ja luottamushenkilöt tarkoituksena tiivistää yhteistyötä koko liittoyhteisössä. Jäsenhankintaprojektin avulla koordinoidaan toimenpiteitä ja seurataan jäsenhankinnan kehittymistä. Jäsenjärjestöt tekevät omalla toiminta-alueellaan jatkuvaa jäsenhankintatyötä liiton tukemana. Jäsenhankintaa tehostetaan levittämällä onnistuneita toimintamalleja ja ideoita toisten yhdistysten käytettäväksi ja sovellettavaksi. Samalla jatketaan jäsenhankintaa tukevien työkalujen kehittämistä ja jo kehitettyjen välineiden, mm. Taloyhtio.netportaalin hyödyntämistä tehostetaan. Jäsenhankinnan onnistumista seurataan jäsenjärjestöittäin ja tarvittaessa ryhdytään yhteisin toimenpitein vauhdittamaan jäsenhankintaa. Liiton ja sen jäsenjärjestöjen sääntöjen uudistamis- ja yhdenmukaistamistarve selvitetään ja mahdollisesti tarvittavat sääntömuutokset valmistellaan päätettäväksi vuonna Järjestötoiminnasta vastaa järjestöpäällikkö.