Henkka Hyppönen - 1muutos ja palvelu kilpailuvaltteina JYRKI SUKULA. - potkua potilasruokailuun! Kanta-Hämeessä on hyvä synnyttää

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Henkka Hyppönen - 1muutos ja palvelu kilpailuvaltteina JYRKI SUKULA. - potkua potilasruokailuun! Kanta-Hämeessä on hyvä synnyttää"

Transkriptio

1 KantAviisiKesä 2015 KANTA-HÄMEEN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN TIEDOTUSLEHTI JYRKI SUKULA - potkua potilasruokailuun! Kanta-Hämeessä on hyvä synnyttää Henkka Hyppönen - 1muutos ja palvelu kilpailuvaltteina

2 w.kh isältö Til Lihasvoimaa, kultamitaleja ja akuuttia hoitoa 20 SMuuttaako hoitopaikan valinnanvapaus terveydenhuollon toimintaa? 4 Jyrki Sukula - potkua potilasruokailuun! 6 Ravintopalvelut ulkoistetaan syyskuussa 9 Viestintä on ratkaisu, ei ongelma 10 Henkka Hyppönen - muutos on rohkeutta muuttua 12 Sairaanhoitopiirin uusi johtajaylilääkäri Seppo Ranta 14 Ihmisen kokoisessa sairaalassa on hyvä synnyttää 16 Lahjapalvelu 19 etila 22 Talouden oikaisu oikeilla raiteilla 24 Osastofarmasia osastoilla 5A & 5B 26 Akuuttitoiminta potilaan ympärille rakentuva työryhmä 28 Nopeutetun hoidon -malli paksu- ja peräsuolikirurgiassa 30 KantAviisi on Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän tiedotuslehti. Päätoimittaja, Michael Rossing p Taitto: Michael Rossing. Paino: OffsetKolmio, Hämeenlinna. KantAviisi ilmestyy kaksi kertaa vuonna Nro 1 kesä/2015 Nro 2 talvi/2015. Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin internetsivut:

3 a shp. Kirjoitan KantAviisiin ensimmäistä pääkirjoitustani lehden uutena päätoimittajana. Yleensä pääkirjoitus kertoo lehden sisällöstä tai jostain muusta ajankohtaisesta asiasta, joka tavalla tai toisella liittyy julkaisun sisältöön. Tämä ei ole poikkeus. Pääkirjoitus Olemassaolo on mielestäni synonyymi muutokselle. Muutos on hyvä juttu. Keskussairaala on olemassa, sekin on hyvä juttu. Olemassaolo ei kuitenkaan muutoksen tavoin ole itsestäänselvyys. Ilman muutosta olemassaolo kuihtuu. Sama pätee keskussairaalamme toimintaan. Olemassaolomme edellytys on, että muutumme toimintaympäristön tarpeiden mukaan. Näin olemme aina toimineet -argumentti on muutoksen kannalta myrkkyä. Turvaudumme kaikki ajoittain tähän argumenttiin. Se on ihan luonnollista. Tuntuuhan tuttu ja turvallinen tutulta ja turvalliselta! Jutun juoni on kuitenkin se, että meidän on syytä tarkastella toimintaamme kriittisesti sinä hetkenä kun takerrumme kyseiseen argumenttiin. Tämä jatkuvaan kyseenalaistamiseen ja kehittämiseen tähtäävä viesti käy ilmi myös mm. Henkka Hyppösen ja Jyrki Sukulan haastatteluista. Tekeminen on suorittamista ja se pohjautuu usein rutiineihin. Rutiinit ovat puolestaan eräänlaisia prosesseja. Prosessit mielletään usein teoreettisiksi, eli jos a niin b ja jos b niin c jne. Kun puhutaan prosesseista ja organisaation toimintamuutoksista, on kuitenkin syytä kysyä onko kyse teknisistä prosesseista vai henkisistä toimintamalleista vai ehkä molemmista? Olen vakuuttunut, että kyseessä on yhdistelmä molemmista. Toimintakulttuurimuutos on sekä tekninen että mentaalinen muutos. Muutos edellyttää molempia. Teoreettiset prosessimuutokset eivät takaa meidän olemassaoloa. Meidän on myös uskallettava astua ulos omilta mukavuusalueiltamme ja muutettava ajattelutapojamme. Tässä muutosprosessissa on ainoastaan voittajia. Henkilökuntamme valtavalla tietotaidolla tämä ei tuottane ongelmia, kunhan hyväksymme sen, että jokainen päivä on uusi mahdollisuus tehdä asiat entistä paremmin. Ajatus muutoksesta saattaa ajoittain tuntua raskaalta, mutta kyse ei loppujen lopuksi käytännössä edes ole muutoksesta, vaan siitä kaikkein tärkeimmästä olemassaolostamme meidän tapauksessa potilaan mahdollisimman hyvästä palvelemisesta Kanta-Hämeessä. Potilaalla on oikeus valita hoitopaikkansa ja meillä on oikeus ja kunnia vaikuttaa potilaan tekemään valintaan. Paras tapa kunnioittaa tätä oikeutta on kohdata tulevat haasteet avoimin mielin. Kesäterveisin, Michael Rossing, päätoimittaja, kehittämis- ja viestintäpäällikkö 3

4 Muuttaako hoitopaikan valinnanvapaus terveyden Teksti: Jouko Isolauri, sairaanhoitopiirin johtaja Terveydenhuollon osuus väestötason terveydestä on vain noin 15 %. Paljon tärkeämpiä asioita kuin terveydenhuoltopalvelut väestötason terveydentuottajina ovat koulutus, elinympäristö, elämäntavat, genetiikka ja yhteiskunnan infrastruktuuri. Tästä huolimatta lähes 60 % kuntien varoista kuluu sosiaali- ja terveydenhuollon rahoittamiseen. Bruttokansantuoteosuudella mitattuna molemmat sektorit ovat Suomessa edullisia verrattuna muihin vastaaviin maihin. OECD-maiden joukossa olemme sekä sosiaalitoimen että terveyspalvelujen tuottajana hieman keskitasoa edullisempia. European Consumer Health instituutti arvioi hiljakkoin 38 lähinnä eurooppalaista terveydenhuoltojärjestelmää ja päätyi siihen, että Suomen järjestelmä on näistä neljänneksi paras. Se on ylivoimainen sen suhteen, mitä järjestelmään sijoitetulla rahalla saadaan aikaan. Moitteita tuli sen sijaan jäykästä toimintakulttuurista sekä potilaiden näkemyksen riittämättömästä huomioinnista. Odotusajatkin näyttävät nyt olevan kohtuulliset. Joitakin vuosia sitten voimaan tullut terveydenhuoltolaki laajensi hoitopaikan valinnanvapautta. Suomalainen voi nyt käytännössä melko vapaasti valita kunnallisen sairaalayksikön ja kunnallisen terveysasemankin välillä. Tosin jälkimmäisen niin, että joka kerralla ei voi hakeutua eri hoitopaikkaan, vaan hoitopaikan voi vaihtaa enintään kerran vuodessa. Perusajatus tässä lainsäädäntömuutoksessa on erinomainen. Sallimalla vapaamman hoitopaikan valinnanmahdollisuuden, voidaan terveydenhuollon yksiköt laittaa kilpailemaan keskenään. Näin ne tulevat parantaneiksi laatuaan, erityisesti hoitoonpääsyä ja potilaskohtelua. Sairaalan on erityisvastuualueen sisällä voinut valita jo useita vuosia ja nyttemmin koko Suomesta. Mitä sitten on tapahtunut? Melko vähän. Vaihtajien määrä ei ole noussut suureksi. Samanlainen kokemus on muista Pohjoismaista, joissa valinnanvapaus on tullut paljon meitä aikaisemmin. On kuitenkin oletettavaa, että vaihtajien määrä lisääntyy, kun tieto sairaaloiden hoitotuloksista ja hoitoonpääsystä paranee. Nyt nämä tiedot ovat potilaan näkökulmasta hyvinkin vajaita. Ne asiat, joiden perusteella valitaan, ovat Suomessa ja muualla toteutettavien tutkimusten perusteella omat tai tuttavien kokemukset hoidon laadusta, hoitoonpääsystä ja sitten toisena merkittävänä asiana etäisyys. Kanta-Hämeen keskussairaalan molemmat yksiköt sijaitsevat lähellä kaikkia. Sijainti mahdollisuus ja uhka Keskussairaalan Hämeenlinnan toimipisteestä on noin tunnin ajomatka noin 20 sairaalaan. Vastaavasti noin 20 sairaalasta on tunnin ajomatka tänne. Sairaanhoitopiiri yrittää profiloitua asiakaspalvelun osaajana. Tämä onkin tärkeää, kun ajatellaan, että haluamme edelleen hoitaa alueen oman väestön pääosin täällä ja haluamme toivottaa tervetulleeksi muidenkin alueiden potilaita. Aktiivisia mainoskampanjoita käydään erityisesti sydän- 4

5 huollon toimintaa? hoidon ja tekonivelkirurgian alalla. Ne ovat aiheuttaneet jonkin verran potilassiirtymää. Osa sairaanhoitopiireistä taas ilmoittaa, että ne eivät aktiivisesti houkuttele muiden alueiden potilaita ollenkaan, koska käytettävissä olevat resurssit ovat täydessä käytössä. Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirillä on mahdollisuus hoitaa nykyistä enemmän synnytyksiä ja päiväkirurgiaa. Muilta osin sama koskee meitäkin. Vapaita resursseja muiden alueiden potilaiden hoitamiseen ei juurikaan ole. Valinnanvapauden laajentaminen oli Suomessa välttämätöntä. On oletettavaa, että se tuo mukanaan pääasiassa hyvää. Laatu paranee. Kiinnitetään huomiota hoitoonpääsyyn ja asiakaspalveluun. Haittavaikutuksiakin voi olla. Jos mainoskampanjat johtavat siihen, että keksitään terveystarpeita ja ikään kuin siirrytään mukavuushoitojen puolelle, mennään alueelle, jonka rahoittamiseen suomalaisella yhteiskunnalla ei tällä hetkellä ole mahdollisuuksia. Sosiaali- ja terveyspalvelut pitäisi päinvastoin tuottaa nykyistä edullisemmin. Lähtökohdan tulee olla se, että vain vaikuttavaa hoitoa tarjotaan. Vaikuttavuudella tarkoitan tässä yhteydessä tieteellisesti osoitettua vaikuttavuutta. Valinnanvapaus koskee Suomessa tällä hetkellä ainoastaan julkista sektoria. Yksityinen sektori ei ole tässä toistaiseksi mukana. Eräissä muissa maissa on. Pitäisikö siis sallia täysin vapaa hoitopaikan valinta yksityissektoria myöten? Samat hyvät ja huonot puolet kuin julkisen sektorinkin valinnanvapaudessa pätevät myös tähän. Riskinä on tietysti se, että jos indikaatiot löystyvät ja hoidon vaikuttavuusvaateesta tingitään, kustannukset muodostuvat kestämättömiksi. Laadun suhteen on syytä lähteä siitä, että laatu on vähintään samaa tasoa kuin julkisella sektorilla ja potilaspalvelu ehkä parempaakin. Sellainen yksikkö, joka ei pysty kehittämään toimintaansa ja pitämään hoitoonpääsyä hyvänä, ei tule pärjäämään kilpailussa. Mitä sille sitten tapahtuu? Suljetaanko se? Vähennetäänkö sen resursseja? Mahdollisesti kaikkia näitä. 5

6 Ruoka on paras reseptivapaa itsehoitolääke. 6 Jyrki Sukula

7 Jyrki Sukula potkua potilasruokailuun! Haastattelu: Michael Rossing & Saana Kilpiäinen Kuvat: Michael Rossing Kokki ja vuoden terveysvaikuttaja Jyrki Sukula on tullut tunnetuksi useista ruoka-aiheisista televisio formaateista. Sukula oli toukokuussa puhumassa keskussairaalan Asiakaspalvelu ja aistinvarainen laatu kohdallaan laatua potilasruokailuun koulutustilaisuudessa. Sukulan mukaan ruoka on kokonaisvaltainen kokemus, joka käsittää tuoksun, visuaalisuuden, rakenteen ja maun. Nämä seikat on myös huomioitava kun ravintopalveluita lähdetään kehittämään asiakaslähtöisesti. Sukula kehottaa lähtemään liikkeelle henkilökunnan motivoinnista ja innostamisesta. Lähdetään liikkeelle siitä, että jokaisella pitää olla halu ja intohimo oppia ja tehdä työtä. Oppimista ei voi ulkoistaa, vaan jokaisen on huolehdittava itse omasta oppimisestaan. Ei voida laskea vastuuta pelkästään organisaation harteille. Työn pitää olla kiinnostavaa ja itselle merkityksellistä, niin että siinä haluaa kehittyä, sanoo Sukula. Motivaatiota voidaan tukea esimerkiksi päivittäisellä palautteella, jotta työ tuntuu merkitykselliseltä. Tärkeässä asemassa on johtaminen, johtamisen malli sekä tavoitteiden esille asettaminen. Myös kommunikointi ja palautteen antaminen ovat elintärkeitä. Jokapäiväinen palaute on tärkeää, jotta tiedetään onko onnistuttu. Miten toimintaa voidaan parantaa, jos ei tiedetä, että on epäonnistuttu? Avainasemassa on kommunikointi oikeaan aikaan, Sukula kertoo. Sukula vertaa sairaalan ruokapalveluita ravintolatyöskentelyyn ja toteaa työn olevan hyvin samanlaista. Ruoanlaitto on ehdottomasti taiteenlaji. Siinä vaaditaan poikkeuksellista ammattitaitoa. Sairaalan ruokapalvelussa työskentelyn ja ravintolatyöskentelyn välillä on paljon yhtäläisyyksiä. Toki erojakin löytyy, mutta työ ei ole yhtään sen vähäpätöisempää. Kanta-Hämeen keskussairaalan ravintopalvelujen puitteet ovat Sukulan mielestä esimerkilliset. Täällä keittiössä on aivan mainiot resurssit. Seuraava askel parannukseen voisi olla esimerkiksi laittaa toinen porras eli raaka-aineiden toimittajat koville. Ei enää hyväksytä mitä tahansa, vaan vaaditaan parempaa. Toimittajien kanssa voidaan löytää se kultainen keskitie, jossa laatu ja kustannukset kohtaavat, sanoo Sukula. 7

8 Ruoassa olisi hyvä olla 60 % totuttua ruokaa ja 40 % jotain uutta kun lähdetään tietoisesti muuttamaan makumaailmaa, sanoo Sukula. Kuvassa Jyrki Sukula ja Kanta- Hämeen sairaanhoitopiirin ravitsemispäällikkö Tuula Vihersaari. Ruoka on kokonaisvaltainen kokemus Jokaisella ihmisellä on erilainen makuhistoria. Makuhistorialla tarkoitetaan sitä, mitä ruokia olemme tottuneet syömään ja millaisiin makuihin olemme tottuneet. Lähtökohtaisesti kannattaa aina miettiä, kuka ruokaa syö ja millainen on heidän makuhistoriansa. Hyvä esimerkki on tomaatti. Suomessa tomaatti yleensä syödään vähän raakana, punaisena ja hieman kirpeänä, ei niin kuin tomaatti kuuluisi syödä eli kypsänä, pehmeänä ja täyteläisenä. Tomaatti siis syödään tomaatin näköisenä, ei tomaatin makuisena ja syy siihen on makutottumus. Makutottumukset pitäisi ottaa huomioon jo suunnitteluvaiheessa, sanoo Sukula. Kokemukseen vaikuttaa myös moni muu asia, esimerkiksi miten ruoka tarjoillaan. Pahin vaihtoehto on se, että et tiedä mitä sinulle tarjoillaan. Ruokaa tarjoillessa pitäisi aina kertoa, mitä tarjoillaan. Myös palvelu ja myyntitapa vaikuttavat siihen, miten ruoka saadaan tuntumaan paremmalta. Ensin keittiömestari myy tuotteen jakelijalle eli esimerkiksi hoitajalle, jakelija taas myy tuotteen potilaalle ja näin saadaan aikaan hyvä jatkumo. Jakelun yhteydessä siis myydään mielikuvaa ruoasta, kuvailemalla ja selittämällä, jolloin sama ruoka voi yhtäkkiä muuttua houkuttelevammaksi. Sillä on myös merkitystä miten ruoka tarjoillaan, esimerkiksi onko lautasella porkkanaraaste vai yrttimarinoidut porkkanat. Paras mittari on kysyä itseltä, maksaisitko itse tästä ruoasta, Sukula sanoo. Sesongit ja aistimukset ohjaavat ruokapalveluiden toimintaa. Ruokapalveluiden pitäisi ottaa sesongit huomioon jo ruokalistaa suunnitellessa. Mitkä ruoat maistuvat kesällä ja mitkä talvella. Ajatellaan esimerkiksi Paellaa; suoraan pannulta syötynä, Espanjan auringon alla ja kyytipoikana täyteläinen viini. Sitten verrataan sama ruoka ja viini, sähköhellalla tehtynä Suomessa, keskellä talvea. Maku on taatusti erilainen, koska vuoden ajat ohjaavat aistimuksia, sanoo Sukula. Sukulan mukaan, ratkaisu uuden kehittämiseen lähtee ihmisistä ja kehittymisen sekä oppimisen halusta. Henkilökuntaa täytyisi innostaa ja kannustaa kokeilemaan uusia asioita. Kokeilu on viisautta vaikka välillä epäonnistuisikin, mutta parhaassa tapauksessa se johtaa onnistumisen kierteeseen. Onnistuminen taas lisää innostusta ja ihmiset kokevat tekevänsä merkityksellistä työtä. Ratkaisu lähtee ihmisistä, halusta oppia ja rohkeudesta ottaa esimerkkejä muualta, Sukula sanoo. Jokapäiväinen palaute on jotta tiedetään onko onn Miten toimintaa voidaan p jos ei tiedetä, että on epäon - Jyrki Sukula 8

9 tärkeää, istuttu. arantaa, nistuttu? Sairaanhoitopiirin ravintopalveluiden tuottaminen ulkoistetaan syyskuussa Teksti: Tuula Vihersaari, ravitsemispäällikkö & Seppo Karhu, talousjohtaja Sairaanhoitopiirin valtuusto edellytti aikanaan tuottavuusohjelman ja strategian käsittelyjen yhteydessä selvitettäväksi yhteistyömahdollisuuksia huollon ja hallinnon tukipalveluissa. Ruokapalveluissa on päädytty malliin, jossa sairaanhoitopiirin ruokapalvelut yhdistetään Hämeenlinnan kaupungin tukipalveluyhtiö Tekme Oy:n ruokapalveluihin Sairaanhoitopiirin valtuusto hyväksyi järjestelyn kesäkuun 2015 kokouksessaan. Sairaanhoitopiirin ruokahuolto siirtyy Tekme Oy:lle. Hämeenlinnan yksikön kahviotoiminta jää kuitenkin sairaanhoitopiirin hoidettavaksi. Sairaanhoitopiirin ruokapalveluhenkilöstö siirtyy Tekmen palvelukseen. Ravitsemispäällikkö jää sairaanhoitopiirin palvelukseen tilaajan rooliin vastaamaan ravintohuollon toimivuudesta, seuraa palvelujen tuottamista sekä laadun ja sopimuksen toteutumista. Sairaanhoitopiiri menee Tekme Oy:n osakkaaksi samassa yhteydessä kuin muutos toteutetaan. Tekme Oy ostaa sairaanhoitopiiriltä keittiön irtaimiston ja toimii sairaalan tiloissa vuokralaisena. Sairaanhoitopiiri ostaa ravintopalvelut Tekmeltä. Järjestelystä kertyy sairaanhoitopiirille euron vuosittaiset säästöt. Keskussairaalassa Hämeenlinnassa valmistetaan jatkossa sairaanhoitopiirin lisäksi Hämeenlinnan kaupungin ylläpitämien kokopäivähoitolaitosten ateriat, joten tuotantomäärät Hämeenlinnassa kasvavat yli kaksinkertaisiksi. Riihimäen yksikössä valmistetaan sairaalan lisäksi myös Riihimäen terveyskeskuksen ateriat. Palvelusopimuksessa edellytetään, että sairaanhoitopiirin potilas- ja henkilöstöaterioiden monipuolisuus ja laatu eivät saa heikentyä. Toiminnan ja laadun varmistamiseksi on oleellista, että asiakaspalautejärjestelmä on toimiva. Laadunseurantaohjeistus päivitetään muutoksen yhteydessä. Jatkossa yksiköiden ruokapalvelukustannukset ovat ulkoisia kuluja. Henkilökunnan ruokailu tapahtuu jatkossakin kulunvalvontatunnistimilla ja ateriamaksut peritään suoraan palkasta. Opiskelijoiden ja tilapäisen henkilökunnan osalta ruokalippuja myydään edelleen kahvioista. 9

10 Viest on ratkaisu, Viestintä on keskeinen osa organisaatioiden toimintaa. Hyvin toimiva viestintä parantaa työyhteisön toimintamahdollisuuksia, kirkastaa ja tukee organisaation mainetta, tuo uusia asiakkaita ja estää mahdollisia väärinkäsityksiä ja virheitä. Viestinnällä on luonnollisesti myös keskeinen rooli potilasturvallisuuden kehittämistyössä. Elisa Juholin, Helsingin yliopiston viestinnän dosentti, oli toukokuussa luennoimassa yhteisöviestinnästä Työyhteisö potilasturvallisuuden kehittäjänä -koulutuksessa. Juholin on tällä hetkellä mukana hankkeessa, jossa kehitetään vastaavanlaisen organisaation viestintää. Viestintä on hänen mukaansa merkittävä osa työkulttuuria ja kun tapoja muutetaan, niin kulttuurikin muuttuu. Ihmiset eivät yleensä koe viestintää osana työtään. Työkulttuuriin vaikuttaa se, miten ihmiset ottavat vastuuta viestinnästä. Vastuu on jokaisella, sillä ratkaisevaa on informaatio ja sen puitteissa toimiminen. Yksikössä voi olla selvä ongelma, jonka tekijät tiedostavat, mutta esimies ei. Viestintään kuuluu ongelmakohtien esille tuominen, eikä ääneen sanomista pitäisi pelätä, Juholin kertoo. Viestinnän ongelmista puhutaan usein informaatiokatkoksina. Se, mistä informaatiokatkos syntyi ja miten se tulevaisuudessa estetään, jää usein ratkaisua vaille. Sisäisestä viestinnästä johtuvia ongelmia selitetään usein informaatiokatkoksilla. Tapahtui virhe, koska kukaan ei informoinut asioista. Tämähän on vasta alkua. Virheen jälkeen pitäisi selvittää, mistä informaatiokatkos johtui ja miten se korjataan. Usein tyydytään selitykseen ja asia jää siihen, Juholin sanoo. Juholinin vinkki esimiehille ongelmatilanteessa on, että asiaa lähdetään purkamaan ei-syyllistävällä asenteella. Henkilöiden syyllistämisen sijaan pitäisi keskittyä siihen, missä vika on. Otetaan lähtökohdaksi se, miten tähän on ajauduttu ja missä kohtaa tiedonvaihdannassa on aukko. Miksi tietoa ei ole tai miksi tiedonvaihdanta ei ole onnistunut. Keiden henkilöiden välillä virhe on tapahtunut ja miten tämä tehtäisiin paremmin. Henkilöillä ei viitata tiettyihin ihmisiin vaan ammattiryhmiin, esimerkiksi tiedonvaihdantaan sairaanhoitajan ja lääkärin välillä. Yksiköissä kannattaa koota laajempi kokonaisuus yksikön viestinnän ydinprosesseista, eli kaikkein tärkeimmät prosessit, jotka kuvattaisiin konkreettisesti; kuka tarvitsee mitäkin tietoa ja mistä tieto saadaan. Sairaalamaailmassa hierarkia on merkittävä este ja usein pohditaankin, kenellä on oikeus puhua. Tiedonvaihdanta nähdään myös vallan työkaluna, Juholin muistuttaa. Usein ylemmillä tahoilla on niin sanotusti vahvin ääni, eivätkä muut uskalla tuoda asioita esille. Helposti ajatellaan, että koulutus tuo vallan. Monissa organisaatioissa ylemmät tahot kokevat tiedonvaihdannan uhkana ja siksi tieto pidetään mieluummin itsellä. Tällä tavoin puolustetaan omaa asemaa organisaatiossa. 10 Vastuu on jokaisella, sillä ratkaisevaa on informa

11 intä ei ongelma Palautekulttuuri Viestintä ymmärretään usein väärin. Se ei ole pelkkää tiedottamista esimerkiksi lehdissä ja organisaation Intranetissä, viestintää tapahtuu myös työyhteisössä. Viestintää tapahtuu työkavereiden kesken yksikössä, se tapahtuu työntekijöiltä esimiehille ja esimiehiltä työntekijöille. Ilman viestintää ei ole työyhteisöä, ei voida tehdä töitä tai ainakaan kovin hyvin. Tiedonvaihdanta funktiona on aliarvostettu, Juholin kertoo. Palaute on yksi keskeisimpiä asioita työyhteisöviestinnässä. Juholin muistuttaa, että palautekulttuuri on osa kaikkea tekemistä. Työyhteisössä pitäisi keskustella ja avata sitä, kenen kuuluu antaa palautetta. Kaikilla on oikeus saada ja antaa palautetta. Ongelma on yleensä se, ettei palautetta tohdita antaa, vaan annetaan asioiden mieluummin olla. Palaute ei tarkoita pelkästään ihmisten välistä palautetta. Palautetta annetaan myös toimintatavoista, prosesseista ja ohjesäännöistä; mitä tarvitaan, ovatko tiedot ajan tasalla, toimivatko asiat ja miten ne saadaan toimimaan? Palautekoonnin ideana on saada yleiskuva siitä, miten tiedonvaihdanta toimii. Yksilö näkee itsensä silloin tietyn roolin kautta. Kaiken keskiössä on aina potilas ja siitä se sitten lähtee, toteaa Juholin. Haastattelu: Michael Rossing & Saana Kilpiäinen Kuva: Saana Kilpiäinen 11 atio ja sen puitteissa toimiminen. - Elisa Juholin

12 Muutos on rohkeu Haastattelu: Michael Rossing & Saana Kilpiäinen Kuvat: Saana Kilpiäinen Henkka Hyppösen hyvät ja huonot uutiset julkiselle terveydenhuollolle; muutos on mahdollinen, mutta muutos ei tapahdu itsestään. 12

13 tta muuttua Mediakasvo Henkka Hyppönen on yrittäjä, tietokirjailija ja luova johtaja. Hyppönen kävi kevään aikana kolmeen eri otteeseen Hämeenlinnassa kouluttamassa keskussairaalan henkilökuntaa asiakaspalvelun saloihin. Koulutus liittyi keskussairaalan Potilas ensin -ajatteluun ja siihen, miten asiakaspalvelu voi toimia myös terveydenhuollossa merkittävänä kilpailuetuna. Tässä vaiheessa on varmaan jo kaikille selvää, että myös julkisen terveydenhuollon on tehtävä sopeutustoimia pärjätäkseen ja pystyäkseen jatkossakin tarjoamaan korkeatasoisia palveluja asiakkailleen. Yhtälö ei ole mitenkään mahdoton. Hyppönen näkee sairaalamaailmassa monia mahdollisuuksia, mutta myös paljon kompastuskiviä. Vanhojen tapojen muuttaminen on yleensä haasteellista ja vaatii pitkää pinnaa. Hyvänä uutisena Hyppönen toteaa, että kompastuskivistä huolimatta muutos on täysin mahdollinen. Muutokseen saadaan lisävoimaa alan ulkopuolelta, uusilla ajatuksilla ja uusilla ihmisillä. Syvään iskostuneet tavat ja tottumukset ovat keskeisiä muutoksen esteitä. Ne alkavat vähitellen ohjata myös ajattelua. Vähitellen niistä tulee totuuksia, joita kukaan ei enää viitsi tai uskalla kyseenalaistaa. Siksi isompi, vähänkin tuntuvampi muutos edellyttää usein sitä, että pääsy vanhoihin tapoihin ja tottumuksiin estetään. Eikä se tunnu aina hyvältä, mutta jos muutos on hyvin ajateltu, ja se perustuu oikeisiin arvioihin, se todistaa itsensä. Aivan kuten tupakoitsija ei välttämättä nauti lopettamisen jälkeisistä viikoista, mutta huomaa vähitellen voivansa paremmin. Hyppönen korostaa, että uuden toiminnan suunnittelu ja uusien toimintamallien toimeenpano edellyttää rohkeutta katsoa asioita ihan uudella tavalla. Meidän on uskallettava aloittaa melkein ihan alusta. Yksi tapa katsoa muutosta on aloittaa tyhjältä pöydältä ja rakentaa prosessit ja mallit ilman vanhoja rasitteita. Esimerkiksi ajattelemalla asiaa lopputuloksesta käsin. Mitä ja miten asiat pitäisi tehdä, jotta päästään haluttuun lopputulokseen. Tai vaikka niin, että miten sama asia tehtäisiin jonkun toisen toimialan logiikkaa noudattaen. Olen vahvasti sitä mieltä, että yhteisön kehittyminen edellyttää uudenlaisia ihmisiä ja uudenlaisia ajattelutapoja. Yleensä alaa mullistavat tekijät tulevat alan ulkopuolelta, mutta jonkun täytyy ottaa ne sisäpuolella vastaan. Siksi uusia ihmisiä ei pidä lannistaa, eikä uudenlaisia ajattelutapoja murskata lähtökohtaisesti. Tärkeintä on kuitenkin se, että keskiössä pitäisi aina olla potilas. Kyse on Hyppösen mukaan lähtökohtaisesti mentaalista muutoksesta, jonka muutosagentteina kuitenkin toimivat myös fyysiset tekijät. Esimerkiksi toimitilat tai vaikka rakennus itsessään vaikuttaa toimintaan. Koska sairaalat on usein rakennettu samalla tavalla, niin ne toimivat myös samalla tavalla. Jos sairaala rakennetaan eri tavalla, niin se myös toimii eri tavalla. Tämä koskee sekä ajattelutapaa että fyysisiä tiloja ja potilaan polkua. Omasairaala on tästä erinomainen esimerkki. Fokus kokemuksessa ja läpinäkyvyydessä Muutosta kaivataan, mutta mistä sitä lähdetään hakemaan? Muutos ja kannustimet muutokseen löytyvät mm. läpinäkyvyydestä ja omien toimintatapojen kriittisestä tarkastelusta. Olen nähnyt sen monta kertaa, että kun yritys tai yhteisö nostaa asiakaskokemuksen toiminnan keskiöön, monimutkaiset prosessit suoristuvat, tyhmyys karisee ja älykkäät ihmiset vapautuvat tekemään työtään korkeammalla tasolla. Tämä edellyttää tietenkin suurta läpinäkyvyyttä ja turhien sääntöjen ja rajoitusten poistamista. Kun ihmisille annetaan vapaammat kädet ja heihin luotetaan, asiat paranevat. Terveydenhuollon prosessien uudistaminen on välttämätöntä. Mutta mistä tunnistamme arjen askareiden keskellä, että suuntamme on se oikea? Keskussairaalan lanseeraamassa Potilas ensin -ajattelun keskipisteessä on potilas, laadukas hoito ja ennen kaikkea potilaan kokema palvelukokemus. Palvelukokemus on Hyppösen mukaan luotettava mittari. Asiakkaiden odotukset ovat karanneet käsistä, mutta silti jotkut onnistuvat yllättämään asiakkaan positiivisesti esimerkiksi nopealla palvelulla, kuuntelemalla ja ymmärtämällä oikeassa kohdassa ja tekemällä jotain muutakin kuin absoluuttisen minimin. Tämän pitäisi olla kaikkien asiakastyössä olevien tai sitä suunnittelevien tavoite. Yleensä alaa mullistavat tekijät tulevat alan ulkopuolelta, mutta jonkun täytyy ottaa ne sisäpuolella vastaan. Henkka Hyppönen 13

14 Lähikuvassa sairaanhoitopiirin uusi johtajaylilääkäri Seppo Ranta Haastattelu: Michael Rossing Kuvat: Michael Rossing Kanta-Hämeen keskussairaalan johtajaylilääkäri Markku Järvisen siirryttyä hyvin ansaitulle eläkkeelle, Järvisen saappaisiin astui uusi johtajaylilääkäri Seppo Ranta. Kirjavan ja ansiokkaan uransa aikana Ranta on haalinut matkaansa kokemusta ja erilaisia näkökulmia, jotka eivät varmasti valu hukkaan uudessa asemassa. Valokuvauksen, gastronomian, historian ja mökkeilyn parissa rentoutuvan Rannan matka alkoi alun perin Riihimäeltä. Olen syntynyt ja käynyt kouluni Riihimäellä, jonka jälkeen opiskelin lääkäriksi Helsingissä. Olen erikoistunut anestesiologiaan ja tehohoitoon muun muassa Riihimäen silloisessa aluesairaalassa, Päijät-Hämeen keskussairaalassa Lahdessa ja HYKSn eri klinikoissa. Erikoistumisen jälkeen työskentelin Meilahden sairaalan anestesiayksikössä ja myöhemmin Lastenklinikan sydänanestesiatiimissä ja viimeisenä kliinisenä tehtävänäni Lastenklinikan teho-osaston osastonylilääkärin tehtävissä. Tämän jälkeen olen toiminut kehittäjäkonsulttina valtion kehittämisorganisaatiossa HAUS Kehittämiskeskuksessa, ylilääkärinä ja kehittämispäällikkönä Valviran edeltäjässä Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksessa ja viimeisimmäksi asiakassuhteista vastaavana johtajana terveydenhuollon tietojärjestelmäyritys Datawell Oy:ssä. Olen näiden päätoimien lisäksi työskennellyt sivutoimisesti muun muassa Instrumentarium Oyj:n ja GE Healthcaren lääketieteellisenä asiantuntijana, kertoo Ranta. Johtajaylilääkäri johtaa sairaalan lääketieteellistä sektoria. Johtaminen on Rannan mukaan moniulotteinen laji, joka vaatii keskittymistä. Johtaminen on kuuntelemista, ymmärtämistä, sparrausta, päätöksentekoa, opettamista, tavoitteiden asettamista ja seuraamista. Johtaminen on monipuolinen laji, jossa aika ei käy pitkäksi, Ranta sanoo. Uusi johtajaylilääkäri näkee Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirissä niin vahvuuksia kuin heikkouksia. Vahvuutena on hyvä ja keskeinen sijainti kasvavalla alueella. Meillä on työstään ja sairaalasta innostunut ja ylpeä henkilöstö, joka on kehittänyt useitakin erittäin korkealuokkaisesti toimivia hoitoprosesseja. Heikkoutena on vuosien varrella muodostunut heikko taloudellinen tilanne sekä jossain määrin jäykkä ja hitaasti muuttuva kulttuuri ja organisaatiorakenne, joka tosin on samantyyppinen monissa muissakin sairaaloissa. Joka tapauksessa tarvitsemme muutosta ja kaikkien ammattiryhmien tiimimäistä yhteistyötä, sanoo Ranta. Yhteistyötä ja ammattikuntarajoista luopumista Haasteisiin vastataan kehittämällä toimintaa. Kehittämisen painopisteitä on monia, muun muassa yhteistyö perusterveydenhuollon kanssa ja entistä asiakaslähtöisemmät hoitoketjut. Toimintaprosessejamme on syytä kehittää potilaita entistä paremmin palveleviksi. Tämä tarkoittaa käytännössä nopeampaa hoitoon pääsyä ja prosessien Tarvitsemme muutosta ja kaikkien am tiimimäistä yhteistyötä. Seppo Ranta 14

15 selkeyttämistä esimerkiksi siten, että kaikki tarpeelliset ajat tutkimuksiin, vastaanotoille ja hoitoihin annetaan mahdollisuuksien mukaan kerralla. Samalla myös työnjakoa ja yhteistyötä perusterveydenhuollon kanssa on kehitettävä saumattomammaksi. Sähköiset palvelutkin olisi tuotava lähemmäksi kansalaisten nykyisin odottamaa tasoa. Terveydenhuollon johtamiseen liittyvä kehittäminen ja kehittämisen menetelmät ovat olleet pinnalla jo tovin. Ranta kertookin uudesta muotiilmiöstä, Lean-mallista. Tässä asiassa ehkä tarkoitus pyhittää keinot. Tällä hetkellä Suomessa ja maailmallakin on voimakas lean-johtamisen buumi terveydenhuollossa. Lean-filosofiassa ja metodeissa on paljon erittäin hyvin terveydenhuoltoon sopivaa, keskeisimpänä ehkä nostaisin siitä kaksi asiaa: jatkuvan parantamisen mallin, sen että aina voidaan parantaa ja toisena työnantajan pitkäjänteisen sitoutumisen ja uskon henkilöstöönsä. Tuloksellinen ja hyvin johdettu yhteistyö edellyttää, että hoitaja ja lääkäri löytävät uudentyyppisen yhteistyömallin. Tiimimäistä yhteistyötä olisi kehitettävä, tiukat ammattikuntarajat eivät taida olla enää tätä päivää. Oleellista on osaaminen ja sujuvat työprosessit, Ranta kertoo. Ranta kertoo myös lyhyen ja pitkän aikavälin tulevaisuudennäkymistä sairaanhoitopiirissä. Keskeisiä toimintojamme on välttämätöntä sujuvoittaa, jotta pystymme kilpailemaan vapaalla hoitopaikan valinnalla liikkuvista potilaista ja siten ylläpitämään aktiivisen ja kehittyvän päivystävän sairaalan Hämeenlinnassa. Uskon, että tähän voidaan päästä, mutta se vaatii kaikilta tarttumista toimeen toimintatapojen muuttamiseksi silloin, kun ne eivät toimi parhaalla tavalla ja toisaalta itse kultakin valmiutta muuttaa omia toimintatapoja. Pidemmällä aikavälillä uskon, että Kanta-Hämeessä on yhteen organisaation integroitunut sote -palveluiden tuottajaorganisaatio. Siinä rakentamisessa riittää työtä useaksi vuodeksi, mutta parhaimmillaan se palkitsee alueemme asukkaita selkeämmällä ja tehokkaammalla palvelujärjestelmällä. Seppo Ranta aloitti Kanta-Hämeen keskussairaalassa mattiryhmien, johtajaylilääkäri 15

16 Ihmisen kokois synn Teksti: Saana Kilpiäinen Valokuvat: Saana Kilpiäinen Synnytykset ovat sairaalalle elintärkeitä. Potilaiden vapaan liikkuvuuden myötä myös synnytysosastot ovat alkaneet haalia itselleen asiakkaita omien sairaanhoitopiiriensä ulkopuolelta. Kilpailun kovetessa olenkin sairaalan työntekijänä luonnollisesti kiinnostunut myös asiakkaan näkökulmasta ja siitä, mikä erottaa meidät muista. Miksi meille kannattaa tulla? Vastausta kysymykseen lähdin selvittämään Lapsimessuille 2015 Helsingin Messukeskukseen, jossa Kanta-Hämeen synnytysosasto oli näkyvästi edustettuna. Saavuin huhtikuisena aamuna Pasilan rautatieasemalle keskelle värikästä lapsiperhevilinää. Olin siis matkalla Lapsimessuille. Seikkailuni lastenvaunuviidakossa päätyi kojulle, jossa tapasin Hämeenlinnan keskussairaalan synnytysosaston osastonhoitaja Tuija Jokelan, joka oli saapunut paikal- Synnytysyksikkömme on uniikki isompiin laitoksiin verrattuna. Tuija Jokela, osastonhoitaja 16

17 essa sairaalassa on hyvä yttää le yhdessä kätilö Riina Marttilan kanssa. He olivatkin ainoat julkisen sairaalan edustajat, jotka esittelivät synnytystoimintaansa tämän vuoden messuilla. Tuija Jokela kertoi innoissaan synnytysosaston toiminnasta. Synnytysyksikkömme on uniikki isompiin laitoksiin verrattuna. Kuulumme yhteen niistä Suomen sairaaloista, jossa kaikki synnyttävät otetaan vastaan eikä ketään käännytetä ovella pois. Synnytyksiä meillä on keskimäärin 130 kuukaudessa ja viime vuoden aikana synnytyksiä oli reilut Pienen kokomme ansiosta meillä pystytään keskittymään enemmän synnyttäjiin, heidän tarpeisiinsa ja tukemiseensa. Meillä järjestetään edelleenkin tutustumiskäyntejä synnyttäjille, kun muualla vastaavaa toimintaa on joko vähennetty tai kokonaan lopetettu. Noin vuosi sitten siirryimme sähköiseen synnytyskertomukseen, joka toimii sairaalassa. Lähitulevaisuudessa myös neuvolat ovat tulossa mukaan sähköiseen järjestelmään, jolloin 17

18 Kanta-Hämeen keskussairaalan synnytys ja naistentautien tulosyksikössä toimiva osastonhoitaja Tuija Jokela Lapsimessuilla Kätilöt Riina Marttila ja Elina Hilvola palvelevat raut molemmissa pisteissä pystytään tarkastelemaan kokonaisuudessaan raskauden- ja synnytyksen aikaisia tietoja reaaliajassa. Sairaalan ja neuvoloiden välistä yhteistyötä ollaan tulevaisuudessa syventämässä myös kummikätilötoiminnan kautta. Kummikätilö vierailee neuvoloissa säännöllisesti ja päivittää synnytykseen liittyvää osaamista ajan tasalle, esimerkiksi synnytyksen aikaisesta kivunlievityksestä, kertoo Jokela. Synnytykset ovat kääntyneet valtakunnallisesti laskuun, mutta Hämeenlinnassa on onnistuttu pysymään samoissa lukemissa, sillä markkinoinnin ja hyvän palvelun myötä yhä useampi ulkokuntalainen suuntaa Hämeenlinnaan synnyttämään. Viime vuoden aikana ulkokuntalaisten synnyttäjien määrä kaksinkertaistui edelliseen vuoteen verrattuna. Eikä tämä ole ihme, sillä Hämeenlinnan synnytysyksikkö on hyvin valveutunut. Osaava sekä asiakasystävällinen henkilökunta ottaa huomioon perheiden yksilölliset tarpeet raskauden, synnytyksen ja lapsivuoteen aikana. Meillä on päivystävä sairaala, mikä tarkoittaa sitä, että kaikkien erikoisalojen lääkäreitä on paikalla jatkuvasti. Talossamme päivystää aina synnytys-, anestesia- sekä lastenlääkäri ja lisäksi meiltä löytyy vastasyntyneiden teho- ja tarkkailuosasto, mitä kaikissa sairaaloissa ei ole. Koska hätä ei lue lakia, avun on hyvä olla lähellä. Lääketieteellinen osaamisemme on yhtä vahvaa kuin isommissakin sairaaloissa, Jokela kertoo. Hämeenlinnan synnytysosaston kivunlievitysmetodit ovat herättäneet laajalti kiinnostusta ympäri Suomen. Meidän synnytyssalin kätilöt voivat antaa pudendus -puudutteen, kun useimmissa paikoissa paikalle tarvitaan lääkäri. Meillä jopa 80 % synnyttäjistä saa tämän puudutteen. Koulutuksia muiden sairaaloiden kätilöille on järjestetty ja niitä suunnitellaan jatkossa lisää, Jokela sanoo. Synnytys- ja naistentautienvuodeosastolla paikkoja on tällä hetkellä 29, joista 24 on synnytysvuodeosaston vuodepaikkoja. Jokainen huone on mahdollista muuttaa perhehuoneeksi ja sellainen pyritään aina järjestämään mahdollisuuksien mukaan. 18

19 Lahjapalvelu pari klikkausta ja tervehdyksesi on perillä Miltä tuntuisi saada yllätyslahjaksi kukkakimppu? Entäpä saada lahjaksi vastasyntyneelle suloinen myssy? Olisiko mukavaa lähettää ystävälle suklaata, kun et itse pääse häntä tervehtimään? Joskus tulee eteen tilanteita, jolloin välimatkat tai muut syyt estävät sen, ettei ystävää tai sukulaista pääse tapaamaan osastolle. Joskus potilas on sijoitettuna sellaiselle osastolle, että vieraileminen ei yksinkertaisesti ole mahdollista. Lahjapalvelu mahdollistaa terveisten lähettämisen, missä ikinä oletkin. aisella ammattitaidolla keskussairaalan synnyttäjiä. Aidosti välittävä ja perhekeskeinen Hämeenlinnan keskussairaalan synnytysyksikkö käsittää äitiyspoliklinikan, synnytyssalit sekä synnytysvuodeosaston, jonka välittömässä läheisyydessä sijaitsee vastasyntyneiden teho- ja tarkkailuosasto. Hämeenlinnan keskussairaalan synnytysyksikön toimintaan raskauden hoidon ja synnytyksien lisäksi kuuluu suurena osana myös synnytyksen jälkeinen tukeminen. Meillä on perhekeskeinen synnytysosasto, jossa henkilökunta paneutuu asiakaslähtöisesti perheisiin. Jokainen perhe saa tukea ja ohjausta hoitohenkilökunnalta sairaalassaoloajan sekä tarvittaessa myös sen jälkeen. Lisäksi meillä jokaisen perheen kohdalla kotiutus tapahtuu myös perheen ehdoilla, sitten lähdetään kun ollaan siihen valmiita. Muissa sairaaloissa kotiutus tehdään mahdollisimman nopeasti, joskus jopa seuraavana päivänä. Lyhyt sairaalassaoloaika on haaste, esimerkiksi onnistuneelle imetykselle. Synnytyksen jälkeisinä päivinä henkilökunta opastaa uudessa elämäntilanteessa olevia perheitä. Tietoa ja ohjeita on paljon tarjolla uusille vauvaperheille. Jokainen vauva on yksilö ja siksi ohjausta annetaan myös yksilölliseen tutustumiseen ja tarkkailuun aina vaipan vaihdosta, kylvetykseen ja pukeutumiseen asti, kertoo Jokela. 19 Kanta-Hämeen keskussairaalan Hämeenlinnan yksikkö lanseerasi palvelun, mitä muissa keskussairaaloissa ei ole tarjolla. Keskussairaalassa on nyt lahjapalvelu, jonka tarkoituksena on palvella sekä potilaita että heidän läheisiään. Lahjapalvelun avulla voit lähettää terveiset potilaalle tai vastasyntyneelle, jos et itse pääse paikalle. Tilauksen tekemiseen tarvitaan vain muutama minuutti aikaa ja verkkopankkitunnukset. Tuotevalikoimaan kuuluvat kukkakimppu, suklaa ja vastasyntyneen myssy. Lahjapalvelun tuotevalikoimaa laajennetaan, mikäli palvelun käyttötaso on tarpeeksi korkea. Potilas ensin -ajattelun myötä lanseerattu palvelu on hinnoittelultaan maltillinen ja sen pääasiallinen tehtävä on palvella sairaalan asiakkaita voittoa tavoittelematta. Lahjakaupan löydät keskussairaalan etusivulta osoitteesta Klikkaamalla Lahjapalvelua, pääset sivulle jossa tuotteet on esitelty. Valitsemalla tuotteen, siirtyy tuote ostoskoriin. Voit joko jatkaa ostoksia tai siirtyä maksamaan. Tilausta tehdessä kysytään ostajan tiedot, potilaan nimi ja samalla voi kirjoittaa tervehdystekstin, joka toimitetaan lahjan mukana potilaalle. Tilauksia toimitetaan maanantaista sunnuntaihin aina päiväaikaan. Toimituksesta vastaa keskussairaalan neuvonnan henkilökunta. Keskussairaala ei vastaa virheellisistä tilauksista. Toimitusehdot ovat luettavissa lahjapalvelun sivuilla.

20 Lihasvoimaa, kultamita Hämeenlinnan keskussairaalan ensiavun, eli päivystysklinikan toiminta siirtyi uusittuihin tiloihin vuonna Päivystysklinikka on auki vuorokauden ympäri. Riihimäen erikoissairaanhoidon päivystyksen siirryttyä kokonaan Hämeenlinnaan vuonna 2013, aloitti Riihimäellä terveyskeskuspäivystys, joka palvelee klo Useimmat hoitajat Hämeenlinnassa tekevät kolmivuorotyötä, kuten huippu-urheilijat Satu Lehtonen ja Sanna Apuli. Molemmat ovat kultamitalisteja omissa lajeissaan, Lehtonen nyrkkeilyssä ja Apuli voimanostossa. Päivystysklinikka koostuu kolmesta eri osas-tosta, jotka ovat perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito ja tarkkailuosasto. Päivystyksen henkilökunta liikkuu näiden osastojen välillä yli rajojen. Työskentelen ensiavussa lähihoitajana. Hoidan potilaita kokonaisvaltaisesti ensiavussa ja tarkkailuosastolla sekä toimin myös triagehoitajana, eli vastaanottavana hoitajana. Lisäksi osaan kipsata, kertoo Lehtonen. Ensiavussa työskentely on monipuolista ja vaihtelevaa ensiavun toiminnan luonteen vuoksi. Myös päivittäiset työskentelypisteemme vaihtelevat, lisää Apuli. Hämeenlinnan yksikön päivystyksessä käy keskimäärin potilasta vuorokaudessa ja sinä aikana henkilökuntaa on paikalla reilut 40. Päivystyksessä korostetaan yksilöllistä ja asiakaslähtöistä hoitotyötä. Tavoitteena on, että henkilökunnan vahva osaaminen takaa potilaiden hyvän ja eettisten periaatteiden mukaisen hoidon. Aikataulu punainen lanka työn ja harrastuksen välillä Päivystysklinikalla työ on monipuolista ja tilanteet vaihtelevat nopeasti. Koska päivystysklinikkatyö koostuu pääosin vuorotyöstä, se luonnollisesti aiheuttaa haasteita harrastustoiminnalle. Onneksi työnantaja on joustava ja kannustava. Kolmivuorotyö vaikuttaa harrastamiseen. Työnantajan puolesta olen saanut hyvin järjestettyä kisareissuja ja mahdollisia yhteistreenejä. Yleensä treeniohjelmani suunnitellaan käsi kädessä työvuorolistan kanssa, kertoo Apuli. Haasteista huolimatta työ ja harrastukset luovat hyvää vastapainoa toisilleen. Työvuorot vaikuttavat palautumiseen välillä riittämättömän unen saannin vuoksi, muuten työni on hyvää vastapainoa urheilulle ja on mukava tavata ihmisiä sekä saada välillä ajatukset täysin jatkuu sivulla 22. Nimi: Sanna Apuli Koulutus: Sairaanhoitaja AMK Asuinpaikka: Hämeenlinna Laji: Voimanosto, sarja 47kg ja 52kg Seura: Pyhäjoen Pauhu Saavutukset: 61 Suomen ennätystä voimanostossa ja penkkipunnerruksessa Voimanoston SM-kultaa (v.2012, 2013, 2015 avoin) Voimanoston SM-hopeaa (v.2004, 2005, 2006, 2007, 2008, 2009, 2010, 2014 avoin) Voimanoston SM-kultaa (v.2001, 2002, 2003 juniori) Voimanoston EM-hopeaa (v.2012 avoin) Haastattelu & Teksti: Saana Kilpiäinen & Michael Rossing Kuvat: Michael Rossing 20

Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014

Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014 Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014 MOSAIC-ohjausryhmä, 15.1.2015 Janne Laine, Johanna Leväsluoto, Jouko Heikkilä, Joona Tuovinen ja kumpp. Teknologian tutkimuskeskus

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

Lapset puheeksi Oulussa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä

Lapset puheeksi Oulussa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Lapset puheeksi Oulussa 6.5.2014 Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Hyvinvointikuntayhtymän strategia Toimintaympäristössä, olosuhteissa ja tarpeissa tapahtuvat muutokset

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut

KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut Miksi sairaalan pitää uudistua? toimintaympäristö muuttuu nopeasti väestö ikääntyy

Lisätiedot

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 449/00.04.01/2012 150 Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Tiivistelmä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6.

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6. Sosiaali- ja terveysministeriö Lääkintöneuvos Timo Keistinen Hallintoneuvos Anne Koskela Viitteet: Asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä (annettu 23.9.2014)

Lisätiedot

Kiireettömään hoitoon pääsy

Kiireettömään hoitoon pääsy Kiireettömään hoitoon pääsy Hoidon tarve on arvioitava samoin perustein koko maassa Potilaan hoidon tarve pitää arvioida ja hoito toteuttaa terveydenhuollon eri toimipisteissä yhtenäisin lääketieteellisin

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Anna-Mari Aalto ja Laura Hietapakka Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen seminaari 15.3.2016

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

4 ensimmäistä sähköpostiasi

4 ensimmäistä sähköpostiasi 4 ensimmäistä sähköpostiasi 1 Ohjeet Nyt rakennetaan neljä viestiä, jotka voit lähettää sähköpostilistallesi. Jos et vielä osaa rakentaa sähköpostilistaa, lue tämä kirjoitus: http://www.valmentaja-akatemia.fi/sahkopostilista/

Lisätiedot

Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja. Vuokko Pihlainen Kliinisen hoitotyön asiantuntija

Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja. Vuokko Pihlainen Kliinisen hoitotyön asiantuntija Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja Kliinisen hoitotyön asiantuntija 28.102016 Esityksen sisältönä Potilasohjauksen näkökulmia Kehittämistyön lähtökohtia Potilasohjauksen nykykäytäntöjä ja menetelmiä

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

Sairaanhoitopiirien yhteistyö

Sairaanhoitopiirien yhteistyö Sairaanhoitopiirien yhteistyö Lapin sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Keskustan Lapin ja Peräpohjolan piirit Lapin Akatemian sote-koulutus Rovaniemi 22.1.2017 1 2 4 Sairaanhoitopiirin tehtävä ja tarkoitus

Lisätiedot

Viestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin

Viestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin Viestintä strategian mahdollistajana Elisa Juholin 1.9.2016 Karu totuus Jopa yhdeksän kymmenestä strategian toimeenpanosta epäonnistuu Jopa yhdeksän ihmistä kymmenestä ei pysty konkreettisesti sanomaan,

Lisätiedot

Miten terveydenhuollon kehittamishankkeita koordinoidaan? Sairaanhoitopiirin johtaja Pentti Itkonen, Pohjois-Karjalan shp

Miten terveydenhuollon kehittamishankkeita koordinoidaan? Sairaanhoitopiirin johtaja Pentti Itkonen, Pohjois-Karjalan shp SUOMEN KUNTAUITTO Sosiaali- ja terveysyksikkö TERVEYDENHUOLLON 27. ATK-PAIVAT 4. - 5.6.2001 Miten terveydenhuollon kehittamishankkeita koordinoidaan? Sairaanhoitopiirin johtaja Pentti Itkonen, Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Akuuttilääketiede erikoisalana. Johanna Tuukkanen, anest.el vt. ylilääkäri, KSKS päivystysalue

Akuuttilääketiede erikoisalana. Johanna Tuukkanen, anest.el vt. ylilääkäri, KSKS päivystysalue Akuuttilääketiede erikoisalana Johanna Tuukkanen, anest.el vt. ylilääkäri, KSKS päivystysalue Miksi uusi erikoisala? Maailma ja lääketiede sen mukana on muuttunut Muutos on tarpeen Päivystyspalvelut eivät

Lisätiedot

TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv )

TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv ) Karl-Magnus Spiik Ky Tiimityöskentely / sivu 1 TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv ) Asiakas: Ryhmä: Uusi päiväkoti Koko henkilöstö Tämän kolmiosaisen valmennuksen päätavoitteena on tiimityöskentelyn kehittäminen.

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016 2018 sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.2015 Strategia Strategia (kreik. στρατός sotaväki ) tarkoittaa

Lisätiedot

Hoitotyön huippujohtaminen - mitä se on ja miten se mahdollistetaan? Pirjo Haukkapää-Haara, johtava konsultti Satu Pulkkinen, erityisasiantuntija

Hoitotyön huippujohtaminen - mitä se on ja miten se mahdollistetaan? Pirjo Haukkapää-Haara, johtava konsultti Satu Pulkkinen, erityisasiantuntija Hoitotyön huippujohtaminen - mitä se on ja miten se mahdollistetaan? Pirjo Haukkapää-Haara, johtava konsultti Satu Pulkkinen, erityisasiantuntija 14.9.2016 Page 1 Miksi ollaan asian äärellä? Sote-uudistuksen

Lisätiedot

Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet

Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet Anne Kanerva Kliinisen hoitotyön asiantuntija, TtM Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, psykiatrian toimialue Asiakaslähtöisyys Asiakas ainoa

Lisätiedot

PÄÄTÖS OMAAN ALOITTEESEEN ERIKOISSAIRAANHOIDON VALINNANVAPAUDESTA

PÄÄTÖS OMAAN ALOITTEESEEN ERIKOISSAIRAANHOIDON VALINNANVAPAUDESTA 30.12.2015 Dnro 4160/2/14 Ratkaisija: Oikeusasiamies Petri Jääskeläinen Esittelijä: Esittelijäneuvos Kaija Tanttinen-Laakkonen PÄÄTÖS OMAAN ALOITTEESEEN ERIKOISSAIRAANHOIDON VALINNANVAPAUDESTA 1 KANTELU

Lisätiedot

Ohjausryhmän six-pack

Ohjausryhmän six-pack Ohjausryhmän six-pack Ohjausryhmän rooli ja vastuu projektien seurannassa? Mitä ohjausryhmän tulisi tehdä ja mitä sen ei tulisi tehdä? Ohjausryhmän merkitys projektin onnistumiseen? Projektipäivät 2016

Lisätiedot

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio.

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. SYNNYTYSKESKUSTELU Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. Synnytyskeskustelu käydään lapsivuodeosastoilla ennen perheen kotiutumista ja tähän hetkeen on

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen (Tays/ERVA) hoitotieteellinen tutkimus- ja kehittämisohjelma

Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen (Tays/ERVA) hoitotieteellinen tutkimus- ja kehittämisohjelma 2016 2020 Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen (Tays/ERVA) hoitotieteellinen tutkimus- ja kehittämisohjelma Tutkimus- ja kehittämisohjelman pohjana toimivat Etelä-Pohjanmaan n Kanta-Hämeen

Lisätiedot

HUS TOB 2015 KUNTAYHTYMÄ

HUS TOB 2015 KUNTAYHTYMÄ HUS TOB 2015 KUNTAYHTYMÄ Löydätte yksikkönne tulokset kalvosarjan alussa ja tämän jälkeen vertailut. Erot voidaan vastauksien määrien (N) mukaan tulkita seuraavasti: N > 10 000 ero suurempi kuin 0,15 on

Lisätiedot

Kaaos vai käytettävyys

Kaaos vai käytettävyys Kaaos vai käytettävyys Arto Virtanen SLL e-health valiokunta Tk-lääkäri Nurmijärven tk Stakes 6.11.2008 Oma kokemus Vuosittain vuodesta 1985 alkaen 3500 normaalin työajan käyntiä Näistä neuvolakäyntejä

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden kehittäminen terveyskeskuksessa

Potilasturvallisuuden kehittäminen terveyskeskuksessa Potilasturvallisuuden kehittäminen terveyskeskuksessa Jane Marttila Vt. Ylilääkäri, perusterveydenhuolto Tartuntataudeista vastaava lääkäri, Turun SoTe 19.4.2012 1 Suomalainen STM potilasturvallisuusstrategia

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: Erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä (kuntayhtymä) TULOS-/VASTUUYKSIKKÖ: koko kuntayhtymä VASTUUHENKILÖ: toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti.

Lisätiedot

PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa

PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa Järjestämissuunnitelma PPSHP - mistä nyt sovittava? Päivi Hirsso 190402012 Perusterveydenhuollon vahvistaminen perusterveydenhuollon yksiköiden perustehtävänä Terveydenhuoltolain

Lisätiedot

terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Jukka Mattila, Timo Keistinen, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM

terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Jukka Mattila, Timo Keistinen, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki 19.9.20139 Jukka Mattila, Timo Keistinen, Anne Nordblad, Riitta-Maija Jouttimäki, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM Terveydenhuoltolain

Lisätiedot

Tahdomme parantaa. Uudistuva KYS KAARISAIRAALA

Tahdomme parantaa. Uudistuva KYS KAARISAIRAALA Tahdomme parantaa Uudistuva KYS KAARISAIRAALA Tahdomme PARANTAA Sairaalan rooli on muuttumassa. Siellä vietetty aika on entistä lyhyempi ja kohdistuu tarkoin harkittuihin hoitoihin. Kaikki perustuu yhteistyöhön.

Lisätiedot

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset Moniammatillinen verkosto vuosina 2012-2016: tavoitteet, menetelmät ja tulokset Antti Mäntylä, apteekkari, FaT 26.1.2017 Keskustelutilaisuus: Moniammatillinen yhteistyö tulevissa sote-rakenteissa Helsinki

Lisätiedot

VALINNANVAPAUS. sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi?

VALINNANVAPAUS. sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi? VALINNANVAPAUS sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi? 1 VALINNANVAPAUS enemmän terveyttä samalla rahalla Sote-uudistuksen tavoitteena on kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja, parantaa

Lisätiedot

Kuntaneuvottelut, Palaute

Kuntaneuvottelut, Palaute Kuntaneuvottelut, Palaute 1. Oletko? VSSHP:n viranhaltija 0 1 2 3 Kuntien edustaja Muu, 2. Kutsu 0 1 2 3 3. Kokoustilat, Haartmanin, Learning cafe-tilat 0 1 2 3. Aikataulussa pysyminen 0 1 2 3 . Ajan riittävyys

Lisätiedot

Ajankohtaista Lahden kaupungista

Ajankohtaista Lahden kaupungista Ajankohtaista Lahden kaupungista Vanhusneuvostojen seminaari 23.5.2016 Mikko Komulainen Taustaa Hyvinvointikuntayhtymän tarkoituksena on koota maakunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen yhdeksi

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET

Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET Kuntalaisaloite asumispalveluiden järjestämiseksi tamperelaisille kehitysvammaisille - Tarja Viitapohja ym. (Dno TRE: 4108/05.01.05/2016)

Lisätiedot

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA 28 Töissä Ollaan kuin kotona Sairaanhoitaja Anja Halonen irrottautui hallinnollisista töistä ja perusti kotiinsa ikäihmisten perhehoitopaikan. Vain yksi asia on kaduttanut: ettei aloittanut aikaisemmin.

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

TYÖHAASTATTELU- OPAS

TYÖHAASTATTELU- OPAS TYÖHAASTATTELU- OPAS Työhaastattelu Työhaastattelu on työnhakijan ja rekrytoivan tahon vuorovaikutteinen kohtaaminen. Haastattelussa käydään yleensä läpi sekä työnhakijan persoonaan että ammattitaitoon

Lisätiedot

Väestön mielipiteet hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta

Väestön mielipiteet hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta Väestön mielipiteet hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta Kyselyn toteutus Lääkäriliitto selvitti marraskuussa 2014 kansalaisten käsityksiä hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta. Tutkimuksen

Lisätiedot

- Hallintojohtaja Seppo Tuomola

- Hallintojohtaja Seppo Tuomola SUOMEN KUNTALIITTO Sairaalapalvelut Terveydenhuollon ATK-päivät 26. - 27.5.1997 Lahti, Kauppahotelli Grand - Hallintojohtaja Seppo Tuomola Helsingin kaupungin terveysvirasto Saumattomat hoitoketjut Terveydenhuollon

Lisätiedot

Marko Vatanen

Marko Vatanen Marko Vatanen 22.11.2011 Potilasturvallisuus Terveydenhuollon ammattihenkilöiden, toimintayksiköiden ja organisaatioiden periaatteet ja toimintakäytännöt, joilla varmistetaan potilaiden terveyden- ja sairaanhoidon

Lisätiedot

Sosiaali ja terveydenhuollon uudet yhteen sovitetut järjestämismallit seminaari

Sosiaali ja terveydenhuollon uudet yhteen sovitetut järjestämismallit seminaari Sosiaali ja terveydenhuollon uudet yhteen sovitetut järjestämismallit seminaari 22.10.2007 Kokemuksia Kainuun maakuntamallista Maakuntavaltuutettu Anne Huotari, Kainuun maakunta kuntayhtymä Kokemuksia

Lisätiedot

Uusi näkökulma suunnitteluun hyödyntäen alueellista sote-tietoa

Uusi näkökulma suunnitteluun hyödyntäen alueellista sote-tietoa Uusi näkökulma suunnitteluun hyödyntäen alueellista sote-tietoa DRG-päivät 3.-4.12.2015, Lahti Sisältö PHSOTEY:n tuottamat palvelut Nykyinen suunnitteluprosessi Alueellisen suunnittelun seuraava askel

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Työnjako ja. sosiaali- ja. tehtävän siirrot. terveydenhuollossa

Työnjako ja. sosiaali- ja. tehtävän siirrot. terveydenhuollossa Työnjako ja tehtävän siirrot sosiaali- ja terveydenhuollossa Yksityissektorilla työskentelevien bioanalyytikkojen ja laboratoriohoitajien koulutuspäivät 15.-16.4.2016, Tampere Mervi Flinkman, sh, TtT Työvoimapoliittinen

Lisätiedot

VAIKUTTAVAA HOITOA POTILAAN PARHAAKSI

VAIKUTTAVAA HOITOA POTILAAN PARHAAKSI VAIKUTTAVAA HOITOA POTILAAN PARHAAKSI P Ä Ä M Ä Ä R Ä T Potilaslähtöinen ja oikea-aikainen hoito Tiivistyvä kumppanuus perusterveydenhuollon kanssa Korkeatasoinen tutkimus ja opetus Vaikuttava ja kilpailukykyinen

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Kurssitusten tarve kipuaa

Kurssitusten tarve kipuaa Kurssitusten tarve kipuaa 9.11.2000 08:02 Muinoin tietotekniikkakurssilla opeteltiin ohjelmat läpikotaisin. Nyt niistä opetellaan vain työssä tarvittavat toiminnot. Niissäkin on työntekijälle tekemistä,

Lisätiedot

URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI

URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI Kuntastrategia 2022 URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI Vetovoima Lähipalvelut Elinvoimaisuus Asukaslähtöisyys YRITYSTOIMINTA Edistämme kasvua ja yhteistyötä PALVELUT Varmistamme lähipalvelut kuntalaisille TALOUS

Lisätiedot

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus)

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) 1 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos THM, esh Marja Renholm Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) LEKTIO 6.11.2015

Lisätiedot

TERKKARIN KUMPPANI UUDET PALVELUT APTEEKIN TERVEYSPISTE

TERKKARIN KUMPPANI UUDET PALVELUT APTEEKIN TERVEYSPISTE TERKKARIN KUMPPANI TEKSTI JAANA AHLBLAD KUVAT MAURI RATILAINEN Apteekin Terveyspiste ei uhkaa yksityisiä lääkäripalveluita, sanoo apulaisylilääkäri Kirsi Valtonen Vantaalta. Hän pitää Terveyspistettä yhtenä

Lisätiedot

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle Mitä soteuudistus tarkoittaa minulle Sosiaali ja terveyspalvelut vuonna 2019 hallituksen esitysluonnoksen mukaisesti 11/2016 1 18.11.2016 Tämä on soteuudistus Soteuudistuksessa koko julkinen sosiaali ja

Lisätiedot

Sepelvaltimotautipotilaan ohjaus oikea-aikaisesti pilotin esittely

Sepelvaltimotautipotilaan ohjaus oikea-aikaisesti pilotin esittely Sepelvaltimotautipotilaan ohjaus oikea-aikaisesti pilotin esittely Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 20.5.2016 Kehittäjäsairaanhoitaja Johanna Pekkilä, JYTE avosairaanhoito Alkutilanne Sepelvaltimotautia

Lisätiedot

KOLIN ARVOISESTI. Nyt ja tulevaisuudessa

KOLIN ARVOISESTI. Nyt ja tulevaisuudessa KOLIN ARVOISESTI Nyt ja tulevaisuudessa Kolin arvo-ohjeet 2014 1 HUOLEHDI PARHAASTA LAADUSTA Asetamme riman entistäkin korkeammalle! YRITTÄJÄ Ota omat arvosi näkyväksi osaksi toimintaasi. Kerro ne nettisivuillasi

Lisätiedot

KOKEMUKSIA VALINNANVAPAUDESTA RUOTSISSA

KOKEMUKSIA VALINNANVAPAUDESTA RUOTSISSA KOKEMUKSIA VALINNANVAPAUDESTA RUOTSISSA 30.1.2015 Anne Eriksson sosiaalineuvos Tukholman suurlähetystö Vammaispalvelujen valtakunnalliset neuvottelupäivät 29.-30.1.2015 Taustatietoa Ruotsista - asukkaita

Lisätiedot

Omalla äidinkielellä tapahtuva hoito auttaa potilasta osallistumaan hoitoonsa

Omalla äidinkielellä tapahtuva hoito auttaa potilasta osallistumaan hoitoonsa Kieliohjelma Omalla äidinkielellä tapahtuva hoito auttaa potilasta osallistumaan hoitoonsa Kieliohjelman työryhmä Vaasan keskussairaala, Vaasa 6.6.2011. Vähemmistökielinen lautakunta, päivitetty 10.2.2014.

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen

Lisätiedot

Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle. Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry

Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle. Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry Taustaa Päihdepalvelujen laatusuositukset 2002 Laatutyön toteuttaminen koulutus Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

TUPAKAKKARIIPPUVUUDEN HOITO

TUPAKAKKARIIPPUVUUDEN HOITO TUPAKAKKARIIPPUVUUDEN HOITO Päivi Grönroos tupakastavieroitushoitaja Tyks, keuhkopoliklinikka 21.4.2016 paivi.gronroos@tyks.fi Kommentaattorina Lisa Salonen terveydenedistämisen yhdyshenkilö Turun hyvinvointitoimiala

Lisätiedot

Työn mielekkyyden tutkimus Haastattelujen analyysi Lapin sairaanhoitopiiri

Työn mielekkyyden tutkimus Haastattelujen analyysi Lapin sairaanhoitopiiri Inhimillisesti Tehokas Sairaala -hanke 2009-2011 Työn mielekkyyden tutkimus Haastattelujen analyysi Lapin sairaanhoitopiiri Valtuustoseminaari 14.6.2011 Heidi Lehtopuu, tutkija, KTM, HTM Marika Pitkänen,

Lisätiedot

*** TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 0, ,92 70 PERUSTERVEYDENHUOLTO

*** TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 0, ,92 70 PERUSTERVEYDENHUOLTO Itä-Savon shp/11.11.2016 Talousarvio Vuoden alusta Toteutuma-arvio YLI / ALI muutettu 2016 tammi-syyskuu syyskuun mukaan 2016 60 ERIKOISSAIRAANHOITO Talousarvion ylityksessä/alituksessa huomioidaan vain

Lisätiedot

Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla

Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla Pori 14.4.2015 Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä www.ras.fi

Lisätiedot

HOITOTYÖTÄ POTILAAN PARHAAKSI

HOITOTYÖTÄ POTILAAN PARHAAKSI HOITOTYÖTÄ POTILAAN PARHAAKSI HUS:n hoitotyön ammatillinen toimintamalli noudattaa magneettisairaalaviitekehystä. 58 mm HUS:n hoitotyön ammatillinen toimintamalli on ensimmäinen kokonaisvaltainen kuvaus

Lisätiedot

Hoitotyön tuottavuus ja vaikuttavuus 2013 ja 2014

Hoitotyön tuottavuus ja vaikuttavuus 2013 ja 2014 Hoitotyön tuottavuus ja vaikuttavuus 2013 ja 2014 hallintoylihoitaja Merja Miettinen KUJOn seminaari 13-14.2.2014 Hallituksen seminaari 27.-28.2.2014 2013 Tuottavuusohjelma jatkuu 2014-2016 Vähennetään

Lisätiedot

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen Aloitusseminaari 10.5.2011 Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön Kaarina Salonen Periaatteet toimintasuunnitelma ja perustehtävä ovat kaikilla lähtökohtana jokin sellainen asia, joka tulisi kehittää toiminnassa

Lisätiedot

Ohje työpaikkaohjaajalle

Ohje työpaikkaohjaajalle Ohje työpaikkaohjaajalle oppisopimusopiskelijan ammattitaidon arvioinnista Vain oppilaista voi tulla mestareita. (intialainen sananlasku) AJATUKSIA OPPISOPIMUSOPISKELIJAN AMMATTITAIDON KEHITTYMISEN ARVIOINNISTA

Lisätiedot

Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014

Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014 Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014 2 / 9 Green ICT pilotin raportti SISÄLLYSLUETTELO 1. Tiivistelmä koekäytöstä... 3 2. Toteutus... 4 2.1.Tavoite... 4 2.2.Mobiilisovellus... 4 2.3.Käyttöönotto...

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

NextMakers-kasvuyritysbarometri. Julkaistu Microsoft Fluxissa

NextMakers-kasvuyritysbarometri. Julkaistu Microsoft Fluxissa NextMakers-kasvuyritysbarometri Julkaistu 9.2.2017 Microsoft Fluxissa NextMakers-kasvuyritysbarometri 1/2017 NextMakers-barometri käsittelee kasvuyrityksille kiinnostavia, ajankohtaisia aiheita. Ensimmäisen

Lisätiedot

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Kipuprojektin satoa Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Osaraportti: nykytilan kuvaus ja toimijoiden haastattelut

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin kasvun ja oppimisen toimintaperiaatteet ja kehittämisen tavoitteet vuosille

Jyväskylän kaupungin kasvun ja oppimisen toimintaperiaatteet ja kehittämisen tavoitteet vuosille Jyväskylän kaupungin kasvun ja oppimisen toimintaperiaatteet ja kehittämisen tavoitteet vuosille 2016-2020 Minusta ja meistä tulee jotain. KuntaKesu on kehittämisprosessi, joka on ohjaava johtamisen työkalu

Lisätiedot

Lean Leadership -valmennusohjelma

Lean Leadership -valmennusohjelma Lean Leadership -valmennusohjelma Näkökulmia johtajuuteen Tule kehittämään ja kehittymään! Valmennuksen tavoitteet Arjen kehittäminen: yksinkertaisilla kehitystoimenpiteillä merkittäviä parannuksia Henkilöstö

Lisätiedot

THASO12 - Ravitsemus Janne Rautiainen TH11K. Hoitotyön koulutusohjelma

THASO12 - Ravitsemus Janne Rautiainen TH11K. Hoitotyön koulutusohjelma THASO12 - Ravitsemus 25.10.2011 Janne Rautiainen TH11K Hoitotyön koulutusohjelma THASO12 - Ravitsemus 2 / 7 5.9.2012 Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Ensimmäinen ohjauskerta... 4 2.1 Ravintoanamneesi... 4 2.2

Lisätiedot

Kuntaneuvottelu

Kuntaneuvottelu Loimaan alueen kunnat Loimaa, Oripää, Lieto, Koski Tl, Marttila, Tarvasjoki, Pöytyä, Aura, Punkalaidun kunnanjohtajat, sosiaali- ja terveysjohtajat, johtavat lääkärit sairaanhoitopiirin johto tulos- ja

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Onnistumisia & epäonnistumisia Kokeilukulttuurin koetinkiviä Kehitysjohtaja Liisa Björklund

Onnistumisia & epäonnistumisia Kokeilukulttuurin koetinkiviä Kehitysjohtaja Liisa Björklund Onnistumisia & epäonnistumisia Kokeilukulttuurin koetinkiviä 16.6.2016 Kehitysjohtaja Liisa Björklund Banksy Kuinka otamme hyvät käytännö t pysyvään käyttöön ja tavoitamme erityisesti haavoittuvat väestöryhmä

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUIDEN YHTEENSOVITTAMINEN MUUTTUVASSA MAAILMASSA IX Terveydenhuollon laatupäivä 17.4.2012, Helsinki

TERVEYSPALVELUIDEN YHTEENSOVITTAMINEN MUUTTUVASSA MAAILMASSA IX Terveydenhuollon laatupäivä 17.4.2012, Helsinki POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI TERVEYSPALVELUIDEN YHTEENSOVITTAMINEN MUUTTUVASSA MAAILMASSA IX Terveydenhuollon laatupäivä 17.4.2012, Helsinki Aino-Liisa Oukka Dos., johtajaylilääkäri Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Opiskelijan motivaation rakentuminen ja ylläpitäminen virtuaaliympäristössä

Opiskelijan motivaation rakentuminen ja ylläpitäminen virtuaaliympäristössä Opiskelijan motivaation rakentuminen ja ylläpitäminen virtuaaliympäristössä Esimerkkinä Palvelujen markkinointi kurssin verkkototeutus Virpi Näsänen 16.11.2016 Lähtökohtatilanne Sovimme Aalto-yliopiston

Lisätiedot

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta, projektitutkija 2.11.2016 OPS2016 Muovaa käsitystä oppimisesta Oppimisen ilo Oppijan aktiivinen rooli, ongelmanratkaisutaidot Monipuoliset oppimisympäristöt

Lisätiedot

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta. Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta. Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta Harjoitteen tavoitteet ja hyödyt Harjoitteen tavoitteena on varmistaa, että

Lisätiedot

Perusturvakuntayhtymä Akseli. Vuodeosastotoiminnan keskittäminen yhteen toimipisteeseen, Yh

Perusturvakuntayhtymä Akseli.  Vuodeosastotoiminnan keskittäminen yhteen toimipisteeseen, Yh www.soteakseli.fi Vuodeosastotoiminnan keskittäminen yhteen toimipisteeseen, Yh 26.8.2015 118 Vuodeosastojen hoitopäivät TP-11 TP-12 TP-13 TP-14 TA-15 Maskun vuodeosasto Hoitopäivä 9322 8704 8439 6332

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Timo Valli: Terveyspalvelun toimialan tietohallinnon kehittäminen Selviytymistä vai suorituskykyä seminaari Sivu 1

Timo Valli: Terveyspalvelun toimialan tietohallinnon kehittäminen Selviytymistä vai suorituskykyä seminaari Sivu 1 Timo Valli on tällä hetkellä valtiovarainministeriön ICT-johtaja. Hän on aiemmin ollut 12 vuotta Pirkanmaan sairaanhoitopiirin tietohallintojohtajana ja sitä ennen vakuutusyhtiöiden tietohallintojohtajana.

Lisätiedot

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia 1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia Ihmisarvon kunnioittaminen ja siihen liittyen yhdenvertaisuus, syrjimättömyys ja yksityisyyden

Lisätiedot

RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 1.1.-28.2.2011

RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 1.1.-28.2.2011 1 RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 1.1.-28.2.2011 Peruspalvelukuntayhtymä Kallio / Pirttirannan päiväkoti Peruspalvelukuntayhtymä Kallio / Peltopuiston päiväkoti Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä Oulaisten

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOVIRASTON. Strateg a

MAAHANMUUTTOVIRASTON. Strateg a MAAHANMUUTTOVIRASTON Strateg a 2013 2017 VISIO 2017 Maahanmuutosta kansalaisuuteen johtava asiantuntija, yhteistyökumppani ja palveluosaaja. Maahanmuuttovirasto on johtava toimija oleskeluluvan käsittelystä

Lisätiedot

Kansalais- ja vapaaehtoistyö

Kansalais- ja vapaaehtoistyö Kansalais- ja vapaaehtoistyö Yhdistysverkosto ry 2016 Juha Saurama 2015 Kansalais- ja vapaaehtoistoiminta Ihmiset eivät enää osallistu entisessä määrin perinteiseen kansalaisja vapaaehtoistoimintaan Ihmiset

Lisätiedot

Päivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto

Päivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto Päivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto Sosiaali- ja terveysjohtajien neuvottelupäivät Kuntatalo Toinen linja 14 Helsinki 14.2.2017 Lääkintöneuvos Timo Keistinen 14.2.2017 1 Kansanterveystyö

Lisätiedot