Avustustoiminnan raportteja 15. Hanna Toiviainen. Potilasjärjestöt

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Avustustoiminnan raportteja 15. Hanna Toiviainen. Potilasjärjestöt"

Transkriptio

1 Avustustoiminnan raportteja 15 Hanna Toiviainen Potilasjärjestöt 2005

2 RAY:n avustustoiminnan raportteja 15 Toiviainen Hanna Potilasjärjestöt Helsinki 2005

3 Kansi: Tarja Brola Pekan Offset Oy Helsinki 2005 ISBN

4 3 SISÄLLYSLUETTELO YHTEENVETO 5 1 JOHDANTO Potilasjärjestöt kuluttajaliikkeenä Suomen tilanne Raportin tarkoitus 8 2 AINEISTOT JA MENETELMÄT Potilasjärjestöjen määrittely Sosiaali- ja terveysalan kattojärjestöt ja potilasjärjestöjen identifiointi Tiedot järjestöistä Potilasjärjestöjen www-sivut Raha-automaattiyhdistys (RAY) MTV3-uutistoimituksen kysely Tietojen priorisointi Analyysi 12 3 TULOKSET Potilasjärjestöjen identifiointi ja saatavilla oleva tieto Potilasjärjestöt valtakunnallisissa sosiaali- ja terveysalan kattojärjestöissä Potilasjärjestöjen perustaminen Potilasjärjestöjen koko Jäsenet Kohdesairaus Henkilökunta Organisaatiorakenne Hallinto ja päätöksenteko Potilasjärjestöjen toiminta ja yhteistyö Toiminta-alueet Yhteistyö kotimaassa ja ulkomailla Potilasjärjestöjen rahoitus Vuosibudjetti ja RAY-rahoitus Muu rahoitus Teollisuus 33 4 POHDINTAA JA VERTAILUA KANSAINVÄLISEEN TUTKIMUKSEEN Aineistot ja menetelmät: reliabiliteetti ja validiteetti Järjestöjen perustaminen Järjestöjen koko Toiminta Järjestöt yhteiskunnallisina vaikuttajina 40

5 4 4.6 Yhteistyö Järjestöjen kansainvälinen laajeneminen Rahoitus Järjestöt ja teollisuus Ketä järjestöt edustavat? Järjestelmän haastaminen - potilasjärjestöstä kuluttajaliikkeeksi? Lopuksi 49 LÄHDEVIITTEET 50 KIRJALLISUUS 54 LIITTEET 55

6 5 Yhteenveto Tarkoitus: Raportin tarkoituksena on kuvata yleisesti suomalaisia potilasjärjestöjä. Erityisiä osaalueita ovat: 1. järjestön määrittely ja identifiointi; 2. järjestöjen näkyminen valtakunnallisissa sosiaali- ja terveysalan kattojärjestöissä; 3. järjestöjen perustaminen; 4. koko, organisaatiorakenne, hallinto ja päätöksenteko; 5. toiminta ja verkostoituminen ja 6. perusrahoitus. Lisäksi raportti tarjoaa katsauksen potilasjärjestöjä koskevaan kirjallisuuteen. Tausta: Suomessa ei ole kaikkia potilasjärjestöjä kattavaa virallista rekisteriä, josta järjestöt olisi identifioitavissa, eikä potilasjärjestöjä ole käsitteellisesti määritelty. Aineistot ja menetelmät: Asiantuntijaryhmä määritteli potilasjärjestöt operationaalisesti tiettyjen kriteerien mukaan. Järjestölistan luomisessa käytettiin menetelmällisenä apuna valtakunnallisia sosiaali- ja terveysalan kattojärjestöjä (RAY, STKL, TEK, Potilasliitto, YTY/Sosternet). Järjestöjen identifioinnin jälkeen niitä koskevassa tiedonkeruussa käytettiin tietolähteinä: 1. järjestöjen wwwsivuja, 2. RAY:n tiedostoja ja keskusteluja henkilöstön kanssa ja 3. MTV3-uutistoimituksen kyselyä. Tietolähteistä saatiin tarkkoja lukuja ja kuvailevaa aineistoa. Analyysissa käytettiin SPSSohjelmaa, suoria jakaumia, ristiintaulukoita, Pearsonin X 2 -testiä ja logaritmista lineaarista regressiomallia. Tulokset: Kaikkiaan identifioitiin 130 nykyistä valtakunnallista potilasjärjestöä. Niistä 95% (n= 124) määritteli itsensä potilasjärjestöksi ja 87% (n= 113) oli www-sivut. Järjestöistä ei voi puhua yhtenäisenä kenttänä. Niitä luonnehtii muutos ajassa ja variaatio nykyhetkessä. Järjestöjä on perustettu 1800-luvun lopulta lähtien aluksi tasaisesti, lisääntyvässä määrin luvulta ja kiihtyvästi 1990-luvulta lähtien. Vanhimmasta nuorimpaan, järjestöt edustavat seuraavia potilaita/sairauksia: mielenterveys-, vammais-, kansansairaus-, sairaiden lasten vanhemmat/perheet ja geneettiset järjestöt luvulta lähtien on perustettu uusien (erityis)sairauksien järjestöjä ja vanhat sairaudet ovat erikoistuneet ja eriytyneet omiksi uusiksi järjestöiksi. Vanhimmasta nuorimpaan, järjestöjä on perustettu hyväntekeväisyyspohjalta, lääkärien ja potilaiden aloitteesta ja kahden edellisen yhteistyöllä toisen toimiessa aloitteentekijänä. Uusin ilmiö ovat teollisuuden yksin ja yhdessä lääkärien kanssa perustamat järjestöt. Joihinkin sairauksiin on olemassa useampia järjestöjä.

7 6 Henkilöjäsenmääriltään pienimmissä järjestöissä on muutamia kymmeniä, suurimmissa kymmeniä tuhansia jäseniä. Keskimäärin järjestöihin kuuluu muutamia tuhansia jäseniä. Mitä vanhempi järjestö on kyseessä, sitä enemmän sillä on jäseniä. Järjestöihin kuuluu potilaiden lisäksi vanhempia, omaisia, ammattilaisia ja erilaisia kollektiiveja kuten järjestöjä, yhteisöjä ja yrityksiä. Järjestöt arvioivat kohdesairautta sairastavien lukumäärän moninkertaiseksi järjestön jäsenmäärään nähden. Henkilöstön määrä, organisaatiorakenne ja hallinto ja päätöksenteko vaihtelevat. Monilla on päätöksentekoelimissään eri intressiryhmien ja rahoittajien edustajia (lääkärit, poliitikot, liike-elämä). Lisäksi konsultoidaan samoja ryhmiä. Suhtautuminen kansanedustajien edustukseen järjestöjen päätöksentekoelimissä vaihtelee. Lisäksi osa järjestöistä on perustanut tai pyrkii perustamaan eduskuntaan kansanedustajien muodostaman ryhmän tai verkoston ko. sairauden ympärille. Monien järjestöjen alkuvaiheeseen liittyy tietty toimintamalli. Perinteisten toiminta-alueiden, vertaistuen ja palvelutuotannon rinnalle ovat tulleet tiedon lisääminen/tiedottaminen ja edunvalvonta/painostustyö (esim. lääkekorvauskysymykset). Järjestöillä oli kotimaista ja eri laajuista kansainvälistä yhteistyötä sekä julkisen sektorin kanssa että keskenään. Muutamat harjoittavat myös kehitys- ja/tai lähialueyhteistyötä. Alle kolmannes kuuluu menetelmällisenä apuna käytettyihin eri kattojärjestöihin suoraan ja noin joka kymmenennellä on muita valtakunnallisia potilasjärjestöjä jäseninä. Potilasjärjestöjen budjettien suuruus, RAY-rahoituksen määrä ( ) ja RAY-rahoituksen osuus (%) potilasjärjestön kokonaisvuosibudjetista vaihtelevat. Noin puolet järjestöistä saa rahoitusta suoraan RAY:ltä. Järjestöillä on myös muita julkisia rahoittajia ja sen lisäksi muita rahoituslähteitä, omaisuutta ja teollisuusyhteistyötä. Järjestöjen jäsenet, toiminta, yhteistyö ja rahoitus vaihtelevat järjestön henkilöjäsenmäärän, iän ja kohdesairauden mukaan.

8 7 1 Johdanto Sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttäjät ja potilaat ovat jo kauan aikaa järjestäytyneet tukeakseen samassa tilanteessa olevia (vertaistuki) ja ajakseen asemaansa yleisesti. Tämänkaltaista toimintaa on järjestöillä, joilla on laajempi toimintakenttä yhteiskunnassa ja niistä käytetty terminologia on tuttua Suomessa ja kansainvälisesti. Käsitteenä potilasjärjestö on hyvin liukuva ja ymmärretään laajasti. Laajemmin puhutaan kolmannesta tai epävirallisesta sektorista (third sector, non-governmental sector), kansalaisyhteiskunnasta (civil society), vapaaehtoissektorista, -liikkeistä ja järjestöistä (voluntary sector/movements/ organisations/bodies) tai hyötyä tavoittelemattomista järjestöistä (non-profit organisations, health charities), kansanterveydenedistämisjärjestöistä (public health promotion organisations) ja ehkä kaikista yleisimmin sosiaali- ja terveysjärjestöistä (health and social welfare organisations). Silloin kun puhutaan suppeammin sairastamisesta, hoitamisesta ja terveyspalvelujen käyttämisestä käytetään rajatumpaa käsitteistöä potilasjärjestöt ja -yhdistykset 1. Valitut käsitteet ja terminologia kertovat järjestöjen toiminta-alueesta siitä näkökulmasta, johon kussakin yksittäisessä tilanteessa halutaan kiinnittää huomio. Euroopassa noin 10% sosiaali- ja terveysalan epävirallisista järjestöistä (non-governmental organisations, NGOs) määrittelee terveyden yhdeksi päätoiminta-alueistaan ja yli 20% ilmoittaa toimivansa aktiivisesti terveyskysymyksissä Potilasjärjestöt kuluttajaliikkeenä Kansainvälisessä kirjallisuudessa on äskettäin noussut esiin potilasjärjestöjen näkeminen kuluttajakontekstissa. Uusin ilmiö on käyttää health social movement -käsitettä, joka on kattavampi kuin potilasjärjestöt -käsite. Se sisältää ajatuksen uudesta sosiaalisesta liikkeestä (new social movement), johon liittyy kuluttajuus (health consumer movements/associations) ja aktiivinen asioiden ajaminen (patient and health activist movements, (patient) advocacy/interest/protest groups). 1 Niistä käytetään kansainvälisessä kirjallisuudessa sellaisia termejä kuin potilaiden vertais(tuki)ryhmät (patient support/mutual help groups), itsehoitoryhmät (self-help groups) ja potilas- tai käyttäjäryhmät (patient/user groups).

9 8 1.2 Suomen tilanne Karkeasti ottaen potilasjärjestöt ovat kansainvälisesti tarkasteltuna virallisen järjestelmän vastakohtia. Sosiaali- ja terveyspalvelut ylipäänsä ovat sen sijaan etenkin pohjoismaissa perinteisesti olleet myös osa valtiollista sosiaalipolitiikkaa. Suomessa valtiovalta on ollut mukana kansanterveystyössä 1800-luvun lopulta lähtien, jolloin vapaaehtoisjärjestöjen, paikallishallinnon (kunnallishallinto) ja valtion toiminnot risteytyivät 2,3. Järjestötoiminta ei ole ainoastaan ruohonjuuritason toimintaa, vaan osa systeemiä, jossa vapaaehtoistoiminta, ammatillinen toiminta ja valtio toimivat yhdessä rinnakkain. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen institutionaalinen toiminta ja rooli vertaistuen antajina ja palvelujen tuottajina on ollut hyvin näkyvää. Raha-automaattiyhdistys (RAY) on perinteisesti ollut sosiaali- ja terveysjärjestöjen merkittävin julkinen tukija ja siinä on alusta asti ollut mukana sekä valtiovalta että järjestöt. Suomessa on 5.2 miljoonaa asukasta. Sosiaali- ja terveysalan kansalaisjärjestöihin kuului luvun lopulla noin 1.5 miljoonaa jäsentä 4. Vaikka väestöstä karkeasti laskettuna lähes 30% kuuluu sosiaali- ja terveysalan kansalaisjärjestöihin 2, järjestöistä on tutkimuskirjallisuutta suhteellisen vähän. Kirjallisuus muodostuu pääasiassa historiikeista, juhlakirjoista ja opinnäytetöistä 4 ja keskittyy yksittäisten järjestöjen sisäisiin kysymyksiin tai toimintamuotoihin 5 tai laajemmin järjestöjen toimintoihin korostaen taloudellisia näkökulmia 6. Tilanne on ollut aiemmin samanlainen myös muualla; esimerkiksi Iso-Britanniassa tutkimus on keskittynyt tiettyjen sairauksien järjestöihin tai paikallistason toimintaan 7. Suomessa ei ole kaikkia potilasjärjestöjä kattavaa virallista rekisteriä, josta järjestöt olisi identifioitavissa, eikä potilasjärjestöjä ole käsitteellisesti määritelty. Erilaisilla yksittäisillä tahoilla on olemassa omia luokituksiaan, jotka perustuvat usein niiden omaan jäsenistöön. Havainnot ja huomiot viittaavat siihen, että potilasjärjestöjen lukumäärä on lisääntymässä samoin kuin terveyspolitiikkaan ja päättäjiin suunnattu vaikuttaminen ja edunvalvonta/painostustyö. 1.3 Raportin tarkoitus Raportin tarkoituksena on kuvata yleisesti suomalaisia potilasjärjestöjä. Erityisiä osa-alueita ovat: 1. järjestön määrittely ja identifiointi; 2. järjestöjen näkyminen valtakunnallisissa sosiaali- ja terveysalan kattojärjestöissä; 3. järjestöjen perustaminen; 4. koko, organisaatiorakenne, hallinto ja päätök- 2 Osa kuuluu useampaan järjestöön mikä suurentaa lukua.

10 9 senteko; 5. toiminta ja verkostoituminen ja 6. perusrahoitus. Lisäksi raportti tarjoaa katsauksen potilasjärjestöjä koskevaan kirjallisuuteen. 2 Aineistot ja menetelmät 2.1 Potilasjärjestöjen määrittely Yksittäisillä tahoilla on potilasjärjestöihin jollakin tapaa liittyviä tai niitä sivuavia luokituksia, joita on laadittu lähinnä ko. tahojen omien jäsenjärjestöjen pohjalta. Esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan valtakunnallisilla kattojärjestöillä on omia luokituksiaan. YTY:ssä (Sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöyhdistys) potilasjärjestöt ovat osa kansanterveysjärjestöjä. RAY:n luokittelu 3 sisältää sairaus- ja potilasjärjestöt, johon luokkaan esimerkiksi mielenterveys- ja vammaisjärjestöt eivät kuulu. Patentti- ja rekisterihallituksen ylläpitämän yhdistysrekisterin luokittelu perustuu maantieteelliseen alueellisuuteen, ei toimialoittaisiin tilastoihin. Asiantuntijaryhmä (Stakes) määritteli potilasjärjestöt operationaalisesti käyttämällä kolmea kriteeriä. Potilasjärjestö on järjestö: 1. joka on muodostunut tietyn sairauden, taudin tai vamman, tai sairaus-, tauti- tai vammaryhmän ympärille, ja ko. tila on virallisesti hyväksytty ja tunnustettu kansainvälisen ICD-10-tautiluokituksen mukaan; 2. jossa on jäseninä ainakin potilaita tai sairaiden lasten vanhempia tai perheitä, joko välillisesti paikallis-/alueellisten yhdistysten kautta tai suoraan keskusjärjestötasolla, riippumatta siitä onko jäsenyys varsinainen vai kannatusjäsenyys; 3. joka on valtakunnallinen (toimialue on koko Suomi). 2.2 Sosiaali- ja terveysalan kattojärjestöt ja potilasjärjestöjen identifiointi Suuri osa suomalaisista sosiaali- ja terveysalan järjestöistä on organisoitunut valtakunnallisten kattojärjestöjen alaisuuteen. Kyseisiä kattojärjestöjä käytettiin lähtökohtana ja menetelmällisenä apuna potilasjärjestölistan luomisessa. Kattojärjestöt eivät ole toisensa poissulkevia, kaikki potilasjärjestöt eivät kuulu niihin, osa potilasjärjestöistä kuuluu useampaan ko. kattojärjestöistä ja kattojärjestön tarkoitus voi olla eri kuin siihen kuuluvan potilasjärjestön. Lähtökohtana toimivat seuraavat kattojärjestöt perustamisvuoden mukaisessa järjestyksessä: 1. Raha-automaattiyhdistys (RAY), 2. Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto (STKL), 3. Terveyden edistämisen keskus (TEK), 4. Suomen Potilasliitto ja 5. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöyhdistys (YTY). 3 RAY:n luokittelu ei ole kannanotto vaan tekninen työnjakoon liittyvä asiakokonaisuus.

11 10 RAY perustettiin v keräämään rahapelitoiminnalla varoja suomalaisten sosiaali- ja terveysjärjestöjen toiminnan tukemiseen. RAY:stä tuli julkisoikeudellinen yhdistys vuonna RAY:n kahdeksasta alkuperäisestä perustajajäsenestä yksikään ei ollut ns. potilasjärjestö. Tällä hetkellä RAY:een kuuluu 98 sosiaali- ja terveysalan järjestöä. Päätösvaltaa RAY:ssä käyttävät yhdistyksen kokous ja hallitus. Hallituksen muodostavat seitsemän valtioneuvoston määräämää ja seitsemän yhdistyksen kokouksen valitsemaa edustajaa. RAY on yksi kolmesta rahapeliyhteisöstä, joilla on Suomessa yksinoikeus omalla rahapelitoiminnan alueellaan. Rahapelitoiminnan harjoittaminen yksinoikeudella perustuu arpajaislakiin (1047/2001). Lain mukaan rahapeliluvan antaa valtioneuvosto. Lupa voidaan antaa enintään viideksi vuodeksi. Avustushakemusten määrä ja haettavat rahamäärät samoin kuin avustuksia saaneiden tahojen määrä ja myönnetyt rahamäärät ovat nousseet vuosi vuodelta ja myös avustusten painopiste on muuttunut 8. RAY jakaa yleis- (A-), investointi- (B-) ja kokeilu 4 - ja kehittämisavustuksia (C-avustukset) oikeuskelpoisille yleishyödyllisille yhteisöille ja säätiöille, joiden tarkoituksena on edistää suomalaisten terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia 3. Ylintä toimintavaltaa käyttää kerran vuodessa kokoontuva yhdistyksen kokous. Yhdistyksen kokouksesta on säädetty valtioneuvoston asetuksessa raha-automaattiyhdistyksestä (1169/2001). Yhdistyksen jäseninä voivat olla keskeisessä asemassa olevat terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia edistävät yleishyödylliset oikeuskelpoiset yhteisöt ja säätiöt. Se on merkinnyt sitä että juuri perustettu järjestö ei ole heti voinut päästä jäseneksi 8. RAY:n jäsenyys ei ole rahoituksen saamisen edellytys eikä jäsenyys takaa rahoituksen saamista. Tutkimusajankohtana RAY:een kuului 98 valtakunnallisesti toimivaa jäsenjärjestöä, joukossa STKL ja YTY. STKL perustettiin v Se toimii jäsentensä yhteistyöelimenä ja tieto- ja intressiryhmäorganisaationa jolla on eurooppalaista ja maailmanlaajuista yhteistyötä. Tutkimusajankohtana STKL:oon kuului 104 valtakunnallista liittojäsentä ja 16 alueellista ja 4 ammatillista yhdistystä, ja tukijäseninä 134 kuntaa ja kaksi muuta yhteisöä. TEK perustettiin v Se on intressiryhmäorganisaatio jolla on maailmanlaajuista yhteistyötä. Tutkimusajankohtana TEK:een kuului 113 jäsenyhteisöä. Potilasliitto perustettiin v Se toimii jäsentensä yhteistyöelimenä ja tieto- ja intressiryhmäorganisaationa jolla on eurooppalaista ja maailmanlaajuista yhteistyötä. Potilasliitto on ollut Suomen Kuluttajaliiton jäsen vuodesta 1976 lähtien. Tutkimusajankohtana Potilasliittoon kuului n. 250 henkilöjäsentä ja 13 pääasiassa harvinaisten sairauksien ympärille muodostunutta valtakunnallista tai paikal- 4 Lakisääteisten palvelujen täydentäminen ja ns. kokeileva toiminta on perinteisesti kuulunut järjestöjen toimintaan (Kts. esim. Hellsten 1972).

12 11 lisjärjestöä. YTY perustettiin v Se toimii jäsentensä yhteistyöelimenä ja intressiryhmäorganisaationa luvun lopulla jäsenjärjestöistä 51 määritteli päätoiminta-alueekseen terveyden ja sairauden ja 18 toimintarajoitteisuuden 5. Tutkimusajankohtana YTY:een kuului 121 valtakunnallista jäsenyhteisöä, joukossa STKL ja TEK. Kolmessa viimeksi mainitussa oli lähes samat järjestöt jäseninä (taulukko 1). Potilasjärjestöt ja niiden www-sivut identifioitiin seuraavalla tavalla: Ensimmäiseksi tutkittiin Potilasliiton, RAY:n, STKL:n, TEK:n ja Sosternetin 5 www-sivut, ko. järjestyksessä. Seuraavaksi tutkittiin kaikkien niiden järjestöjen sivut jotka löytyivät ko. kattojärjestöjen sivujen alta, ja niiden linkit uusiin järjestöihin. Kolmanneksi tutkittiin kaikkien niiden järjestöjen sivut jotka löytyivät edellisten järjestöjen sivujen alta, ja niiden linkit uusiin järjestöihin. Kussakin vaiheessa ei ollut kyse pelkästään jäsenjärjestöistä, vaan niiden ohella www-linkeistä ylipäätään. Lopuksi epäselvät tapaukset tarkistettiin www-haulla (www.google.com). 2.3 Tiedot järjestöistä Potilasjärjestöjen identifioinnin jälkeen niistä kerättiin tietoa kolmesta tietolähteestä: 1. potilasjärjestöjen www-sivut, 2. RAY:n tiedostot ja keskustelut henkilöstön kanssa ja 3. MTV3 - uutistoimituksen kysely. Määrällistä numeerista tietoa kerättiin tarkkojen lukujen muodossa tutkijan laatimaan tietokantaan (SPSS, Statistical Package for Social Scientists) systemaattisesti (tietolähteet 1-3). Laadullista kuvailevaa aineistoa kerättiin satunnaisesti ja se koostui www-sivuista ja keskusteluista (tietolähteet 1 ja 2) Potilasjärjestöjen www-sivut Potilasjärjestöjen www-sivut tutkittiin välisenä ajankohtana. Sivujen määrä ja laatu vaihtelivat suuresti. Kaikkiaan löydettiin 113 järjestön sivut Raha-automaattiyhdistys (RAY) RAY:n elektroniset tiedostot sisälsivät ne rekisteröidyt järjestöt, jotka olivat hakeneet RAY:ltä rahoitusta vuodelle Informaatio muodostui järjestöjen vuotta 2001 koskevista toimintakertomuksista/vuosiraporteista ja budjeteista, vuotta 2002 koskevista toimintasuunnitelmista ja talousarvioista, ja järjestöjen taustatiedoista. Tiedot saatiin EXCEL -taulukkona ja muokattiin ja siirrettiin 5 Internetissä RAY:n tuella toteutettu Sosiaali- ja terveysjärjestöjen tietopalvelu, jossa on jäseninä STKL, TEK ja YTY (Kts. taulukko 1).

13 12 SPSS- tietokantaan. Kaikkiaan 76 järjestöä täytti potilasjärjestön kriteerit. Lisäksi käytiin vapaamuotoisia keskusteluja RAY:n avustusosaston edustajien kanssa MTV3-uutistoimituksen kysely MTV3-uutistoimitus teki 85 potilasjärjestölle kyselyn lokakuussa Vastausprosentti oli 65% (n= 55). Kyselylomake oli yksisivuinen, strukturoitu, lähetettiin sähköpostitse ja vastausaikaa oli viikko. Kysely oli uutistoimituksen omaa tavanomaista selvitystoimintaa ja sen tarkoituksena oli tutkia potilasjärjestöjen yhteistyötä lääketeollisuuden kanssa. Tässä raportissa käytetään vain kyselyssä saatuja järjestöjen taustatietoja siltä osin kuin ne täydentävät järjestöjen www-sivujen ja RAY:n tietoja. Uutistoimitus oli kerännyt joitakin järjestöjen taustatietoja Internetistä juuri ennen kyselyn lähettämistä (niihin viitataan jäljempänä käyttämällä termiä mtv-tausta). Tutkija sai alkuperäisaineiston (kyselylomakkeet) käyttöönsä uutistoimituksen raportoitua asian ajankohtaisohjelmassa ja tiedot lisättiin em. tietokantaan. Kaikkiaan 54 kyselyyn vastannutta järjestöä täytti em. potilasjärjestön kriteerit. 2.4 Tietojen priorisointi Kaikissa tietolähteissä oli määrällisiä tietoja koskevia samoja ja eri tietoja. Vertailu tapahtui tallentamalla eri lähteistä saadut tiedot vierekkäisiin omiin muuttujiin, jotta rinnakkaisia tietoja pystyttiin vertaamaan toisiinsa mahdollisimman vaivattomasti. Tietojen yhdistäminen tapahtui luomalla uusi muuttuja, jossa oli yhdistettynä tieto eri lähteistä. Ensisijaisena tietolähteenä oli RAY ja toissijaisena www-sivut. Tulokset -osiossa on raportoitu yksityiskohtaisesti mitä tietolähdettä kulloinkin on käytetty. 2.5 Analyysi Raportin tiedot perustuvat niihin potilasjärjestöihin, jotka on perustettu ja identifioitu mennessä, jolloin www-sivujen aineistonkeruu päättyi (liite 1). Raportti ei sisällä tietoja niistä järjestöistä, jotka on perustettu tai identifioitu ko. ajankohdan jälkeen (liite 2). Mukana ei ole järjestöjä, jotka ovat lopettaneet toimintansa ajan myötä. Asiantuntijaryhmä (Stakes) luokitteli potilasjärjestöt seitsemään ryhmään sen perusteella millaisten potilaiden/sairauksien ympärille niiden toiminta on muodostunut. Luokittelu eteni niin, että tutkija teki luokitteluehdotuksen sijoittaen siihen järjestöt, luotettavuuden tarkistivat kolme lääkäritaustaista tutkijaa, ja yhteen sopimattomat järjestöt ja luokat muotoiltiin uudestaan. Osa järjestöistä olisi

14 13 voitu luokitella useampaan ryhmään. Kaikkiaan käytiin läpi viisi kierrosta ja lopulta järjestöt luokiteltiin siten, että kukin kuului vain yhteen ryhmään seuraavalla tavalla: Ensiksi valittiin kaikki sairaiden lasten ja heidän vanhempien/perheiden järjestöt (ryhmä 1). Seuraavaksi valittiin jäljellä olevista vammaisjärjestöt (ryhmä 2). Kolmanneksi valittiin jäljellä olevista pääasiassa geneettistä alkuperää olevien sairauksien järjestöt (ryhmä 3). Sitten valittiin jäljellä olevista neurologisten sairauksien järjestöt (ryhmä 4) ja mielenterveysjärjestöt (ryhmä 5). Seuraavaksi valittiin kansanterveydellisesti merkittävien sairausryhmien järjestöt (ryhmä 6). Loput järjestöt luokiteltiin ryhmään muut (ryhmä 7). Numeerisen tiedon tallentamisessa käytettiin SPSS -tallennuspohjaa, jossa kullekin tiedolle ja tietolähteelle laadittiin omat muuttujat. Analyysissa käytettiin SPSS -ohjelmaa ja suoria jakaumia. Ristiintaulukointia käytettiin, kun tieto oli käytettävissä yli 50% järjestöistä (Kts. Kuvio 1). Tilastollista merkitsevyyttä testattiin käyttämällä ohjelman tarjoamaa Pearsonin X 2 -testiä. Lisäksi käytettiin logaritmista lineaarista regressiomallia tarkasteltaessa muuttujien välisiä korrelaatioita. 3 Tulokset 3.1 Potilasjärjestöjen identifiointi ja saatavilla oleva tieto Kuvion 1 yläosa näyttää suuntaa antavasti millaisesta joukosta aloitettiin. Kuvio 1. Potilasjärjestöjen identifiointi ja saatavilla olevat tieto

15 14 Haun tuloksena (luku 2.2.) paikannettiin 390 sosiaali- ja terveysalan järjestöä, joiden toiminta-alue oli erittäin laaja (kansanterveyden edistäminen, ehkäisevä työ, terveyskasvatus, raittius- ja päihdetyö, kuntoutus, tutkimus, vammaiset, ikääntyneet/vanhukset ja eläkeläiset, lastensuojelu ja nuorisotyö, asumispalvelut, kodinhoitopalvelut, vapaa-aika ja lomatoiminta, seksuaalinen tasa-arvo, kristilliset/uskonnolliset- ja ammattilaisten järjestöt). Jotkut olivat paikallisia järjestöjä tai säätiöitä. Ko. joukosta pudotettiin pois selvästi ainoastaan sosiaalisektorille suuntautuneet järjestöt, jolloin jäi jäljelle 283 terveysalan järjestöä, joihin lukeutuminen tapahtui asiantuntijaryhmässä sovittujen sääntöjen mukaan löyhästi. Tästä joukosta ryhmä määritteli 28 potilasjärjestöjen ns. rajatapauksiksi luokiteltavaa järjestöä, jotka pudotettiin pois lopullisesta aineistosta. Sellaisia olivat alkoholin ja huumeiden ongelmakäyttäjien (esim. Anonyymit Alkoholistit ja Anonyymit Huumeidenkäyttäjät), sotainvalidien, koululaisten ja opiskelijoiden, yksinomaan kuntoutus-, liikunta-, kulttuuri-, loma- ja liikkumispalveluihin keskittyvät järjestöt, yleisluonteiset vammaisjärjestöt (esim. Kynnys) ja sellaiset mielenterveysjärjestöt, jotka oli perustettu erityisen tapahtuman aiheuttaman mielenterveysongelman pohjalta (esim. Itsemurhan tehneiden läheiset). Terveysalan järjestöistä identifioitiin kaikkiaan 130 potilasjärjestöä (liite 1). Mukaan luettiin myös Suomen Potilasliitto, joka edustaa kaikkia potilaita yleisesti. Potilasjärjestön määritelmä toimi hyvin. Lähes kaikki (95%, n= 124) potilasjärjestöiksi määritellyistä 130 järjestöstä määrittelivät myös itse itsensä jollakin tapaa potilasjärjestöksi (potilaiden aseman/etujen ajaminen). Kuudesta järjestöstä, jotka eivät katsoneet olevansa potilasjärjestöjä, kolme oli sairaiden lasten ja heidän vanhempien/perheiden- ja kolme mielenterveysjärjestöä. Kuvion 1 alaosassa on esitetty saatavilla oleva numeerinen tieto 130 potilasjärjestöstä eri tietolähteiden yhdistämisen jälkeen. Tulokset -osion taulukot ja liite 3 osoittavat että uudemmista, vuodesta 1990 lähtien perustetuista järjestöistä oli saatavilla vähemmän tietoa kuin vanhemmista. 130 potilasjärjestöstä valtaosalla (87%, n= 113) oli www-sivut. 3.2 Potilasjärjestöt valtakunnallisissa sosiaali- ja terveysalan kattojärjestöissä Taulukossa 1 on esitetty potilasjärjestöjen kuuluminen valtakunnallisiin sosiaali- ja terveysalan kattojärjestöihin. Ne toimivat lähtökohtana potilasjärjestölistan luomisessa ja niiden sivuilta löytyi suoria ja epäsuoria linkkejä potilasjärjestöjen www-sivuille. Silti niihin kuului 130 potilasjärjestöstä

16 15 suoraan omana järjestönään aika harva, parhaimmillaankin alle kolmasosa. Pienempään Potilasliittoon kuului vähemmän kuin kymmenes potilasjärjestöistä. Erityisesti RAY:n jäseninä olevat potilasjärjestöt olivat jäseninä myös muissa suurimmissa kattojärjestöissä.

17 16 Taulukko 1. Potilasjärjestöt valtakunnallisissa sosiaali- ja terveysalan kattojärjestöissä, %. RAY STKL TEK Potilasliitto YTY Sosternet RAY (n= 27) STKL (n= 36) TEK (n= 31) Potilasliitto (n= 9) YTY (n= 38) Sosternet (n= 37) Yhteensä Tietolähde: www. 3.3 Potilasjärjestöjen perustaminen Kuviossa 2 on esitetty nykyisten potilasjärjestöjen perustaminen vanhimmasta uusimpiin. Vanhimmat järjestöt on perustettu lukujen vaihteessa. Tämän jälkeen nykyisin toiminnassa olevia järjestöjä ei perustettu yli kahteen vuosikymmeneen ( ) luvulla ryhdyttiin jälleen perustamaan järjestöjä ja luvuilla niitä perustettiin tasaisesti (5-7/vuosikymmen). Lukumäärän kasvu alkoi 1970-luvun alussa ja järjestöjä perustettiin parisenkymmentä kummankin seuraavan vuosikymmenen aikana luvulla luku lähes kaksinkertaistui. Tämän vuosituhannen alussa perustettiin vajaan kolmen vuoden aikana kymmenkunta uutta järjestöä. Lisäksi raporttia koskevan aineistonkeruun ajankohdan päättymisen jälkeen on perustettu kymmenkunta uutta järjestöä (syyskuu 2002-maaliskuu 2005, liite 2). Mikäli suunta jatkuu samanlaisena myös vuosituhannen ensimmäisen vuosikymmenen jälkipuolella, perustetaan vuosikymmenen aikana vähintään saman verran järjestöjä (nelisenkymmentä) kuin 1990-luvulla. Tällä hetkellä Suomessa on yhteensä yli 130 valtakunnallista potilasjärjestöä ja määrä lisääntyy.

18 17 Kuvio 2. Nykyisten potilasjärjestöjen perustaminen ,2,3) 1) Kumulatiivinen lukumäärä. 2) mennessä perustetut/identifioidut. 3) Yhteensä tieto 117 järjestön perustamisvuodesta, ei tietoa 13 järjestöstä. Tietolähde: www, RAY. Potilasjärjestö voi olla olemassa jo ennen virallistamistaan yhdistysrekisteriin. Järjestöistä 38 oli sama järjestön ilmoittama ja hallinnollinen (yhdistysrekisteriin rekisteröityminen) perustamisvuosi. Lähes kolmasosalla (n= 39) kyseiset vuodet erosivat toisistaan 6. Rekisteröitymisvuodesta ei ollut tietoa saatavilla 40 järjestöstä. Tietolähteiden vertailu ja www-sivuilla olevat satunnaiset lyhyet järjestöhistoriikit osoittivat, että 17 potilasjärjestöä on muuttanut nimeään. Muutoksia on tehty lähinnä 1970-luvulta lähtien ja viime vuosina ne ovat lisääntyneet. Yleinen linja näyttää olevan että sairaus- tai tautikeskeisestä, mahdollisesti kielteisiä mielikuvia herättävästä ja leimaavasta nimestä on vaihdettu neutraalimpaan ilmaisuun, jossa keskiössä on taudin ja sairastamisen sijaan positiivista latausta sisältävä terveys - tai ainakin poistettu viittaus edelliseen. Muutosten taustalla lienee järjestöjen roolin ja painopisteen muuttaminen "vammojen korjaamisesta" ennaltaehkäisevään työhön ja reviirin laajentamiseen. Järjestöjen haastatteluaineisto ja kirjallinen materiaali viittaavat siihen, että ainakin osa aiemmin itsensä potilasjärjestöksi katsovista järjestöistä ei enää halua tulla määritellyksi potilasjärjestönä vaan eri tavoin käyttäen terveyden määritelmää laajasti. Monet potilasjärjestöt kutsuvat itseään myös tai nimenomaan (kansan)terveyden edistämis-, liikunta- tai vammaisjärjestöksi. 6 Tähän lienee syynä RAY-rahoituksen hakemisen ajankohtaisuus, jolloin yhdistyksen on viimeistään pakko rekisteröityä, ja mahdollisesti myös järjestön nimenmuutos. Yhdistysrekisteriä koskeva laki Yhdistyslaki /1503* tuli voimaan Lailla kumottiin yhdistyksistä annettu laki siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen. Vanhimmat järjestöt on perustettu ennen varhaisinta lainsäädäntöä ja RAY:n perustamista.

19 18 Potilasjärjestöjen perustamiseen on liittynyt kullekin aikakaudelle tyypillisiä ilmiöitä ja erilaisia sosiaali- ja terveyspoliittisia tehtäviä, ja on samassa linjassa muiden terveydenhuollon toimijoiden toimintaan. Taulukossa 2 on esitetty potilasjärjestöt niiden edustamien potilaiden/sairauden ja perustamisajankohdan mukaan. Suurimmat ryhmät muodostavat sairaiden lasten ja heidän vanhempien/perheiden järjestöt ja vammaisjärjestöt (molemmat erikseen 22% kaikista 130 järjestöstä). Seuraavana tulevat neurologisten sairauksien järjestöt (9%), mielenterveysjärjestöt (8%), merkittävien sairausryhmien järjestöt (6%) ja pääasiassa geneettistä alkuperää olevien sairauksien järjestöt (5%). Taulukko 2. Potilasjärjestöt potilaiden/sairauden ja perustamisajankohdan mukaan (n= 130). < Yht. 1) Lapset, vanhemmat/perheet Vammaisjärjestöt Geneettiset järjestöt Neurologiset järjestöt Mielenterveysjärjestöt Merkittävät sairausryhmät (kansanterveys) Muut Yhteensä ) Sisältää 13 järjestöä, joiden perustamisvuodesta ei ole tietoa saatavilla. Tietolähde: www, RAY. Suomen vanhin nykyinen potilasjärjestö on v perustettu Suomen Mielenterveysseura. Sen jälkeen perustettiin 1900-luvun ensimmäisen vuosikymmenen aikana ensimmäiset nykyiset sokeiden ja kuurojen järjestöt luvulla ja lisääntyvässä määrin 1940-luvulta lähtien sotien jälkeen ryhdyttiin perustamaan järjestöjä muille vammaisryhmille lukujen aikana perustettiin nykyiset järjestöt tuberkuloosi-, syöpä-, reuma-, diabetes-, polio-, sydäntauti-, allergia- ja epilepsiapotilaille, ko. järjestyksessä. Kansanterveydellisesti merkittävien sairausryhmien nykyiset järjestöt oli perustettu 1970-luvulle tultaessa. Tuolloin alkanut varsinainen buumi oli loogista. Kansalaisliikehdinnän myötä alkoivat potilaat itse toimia aktiivisesti. Vuonna 1963 perustettiin ensimmäinen nykyinen sairaiden lasten vanhempi-

20 19 en/perheiden järjestö (Kuulovammaisten lasten vanhempien liitto). 7 Vanhemmuuteen kiinnitettiin huomio suurten ikäluokkien tullessa teini-ikään ja aikuistuessa. Yhteiskunnassa lisääntyneen individualismin myötä kiinnitettiin lisääntyvää huomiota ydinperheeseen luvulla perustettiin useita sairaiden lasten ja heidän vanhempien järjestöjä, vammaisjärjestöjä ja ensimmäiset geneettisten sairauksien järjestöt. Aikakaudelle oli tyypillistä lisääntyvä teknologia, esim. genetiikan tutkimuksen kehittyminen ja seulonnat, mikä mahdollisti uudenlaista diagnosointia (esim. erityisvammat). Sairaiden lasten ja heidän vanhempien/perheiden- sekä vammaisjärjestöjen perustaminen jatkui 1980-luvulla. Vuosikymmen toi mukanaan myös uusia ilmiöitä ja ongelmia. Esimerkiksi huumausaineiden väärinkäyttäjien, seksuaalivähemmistöjen, HIV- ja AIDS -potilaiden ja ihopotilaiden järjestöt perustettiin 1980-luvulla. Viimeisten vuoden aikana järjestöjä on perustettu yhä lisääntyvässä määrin lukujen vaihteessa Suomi kohtasi laman, palvelut heikentyivät ja valtionosuusjärjestelmä muuttui. Sairaiden lasten ja heidän vanhempien/perheiden- ja vammaisjärjestöt ovat edelleen lisääntyneet. Mielenterveys on nostettu agendalle ja järjestöjen määrä on kasvanut. Medikalisaatio, teknologioiden jatkuva kasvu ja lisääntyvä käyttöönotto, uudet diagnosointimenetelmät ja sairaudet ovat johtaneet myös potilasjärjestöjen yhä syvenevään erikoistumiseen ja eriytymiseen. Pääasiassa geneettistä alkuperää olevien sairauksien järjestöt ovat jatkaneet 1970-luvulta alkanutta tasaista kasvuaan. Vammaisuus on eriytynyt pienempiin erityistiloihin, esimerkiksi tiettyjen kromosomimutaatioiden ympärillä on omia järjestöjä. Syöpä- ja ihotautien alueilla on tapahtunut järjestöjen erikoistumista ja eriytymistä ja järjestöjen määrä on lisääntynyt. Uusia sairauksia, joiden ympärille on perustettu potilasjärjestöjä, ovat esim.: paniikkihäiriö, syömishäiriöt, uniongelmat, kipu, migreeni, osteoporoosi ja endometrioosi. Joidenkin sairauksien ympärille on perustettu useampia potilasjärjestöjä. Ensinnäkin ruotsinkielisille on olemassa omia järjestöjä. Toiseksi on sairauksia, joissa sairaille lapsille ja heidän vanhemmille/perheille on perustettu oma järjestö. Lisäksi joissakin muissa sairauksissa on perustettu useampia järjestöjä. Useampien saman sairauden ympärillä toimivien potilasjärjestöjen lisäksi on olemassa muita samalla alueella toimivia tahoja (luku 3.1.). 7 Ellei toisin mainita, vuosien välisestä ajanjaksosta käytetään jatkossa nimitystä "vanha aika" ja "vanhemmat järjestöt". Vanhan ja uuden ajan vaihteella viitataan lukujen vaihteeseen, murroskauteen järjestöjen lukumäärän kasvussa. Vuodesta 1990 lähtien perustetuista järjestöistä käytetään nimitystä "uusimmat järjestöt" ja "uusi aika".

Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016

Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016 Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016 Aivoliitto ry Allergia- ja astmaliitto ry Epilepsialiitto ry Hengitysliitto ry Lihastautiliitto ry Mielenterveyden keskusliitto ry Munuais- ja

Lisätiedot

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY

Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY Järjestötalo-hanke 1999-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry *

Lisätiedot

The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring

The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring Perustettu 2005 Suomen Toimii yhdyselimenä omaishoidon alalla tai siihen läheisesti liittyvällä alueella Suomessa toimivien järjestöjen, säätiöiden

Lisätiedot

SÄÄNTÖMUUTOSEHDOTUS 2016 TIMO LAITINEN (PÄIVITETTY (U. Suomen Golfliitto, Radiokatu 20, Helsinki, sivu 1

SÄÄNTÖMUUTOSEHDOTUS 2016 TIMO LAITINEN (PÄIVITETTY (U. Suomen Golfliitto, Radiokatu 20, Helsinki,  sivu 1 SÄÄNTÖMUUTOSEHDOTUS 2016 TIMO LAITINEN (PÄIVITETTY 25.1.16 (U sivu 1 4. JÄSENET Tässä kohdassa tehdään uusi jäsenyyskriteeristö. Seurajäsen vastaa varsinaisia golfseuroja. Yhteisöjäsenyys mahdollistaa

Lisätiedot

Kokemustoimintaverkosto 2016 Lauri Honkala, suunnittelija, Kokemustoimintaverkosto Kokemustoimintaverkostossa mukana 36 valtakunnallista sosiaali- ja terveysalan järjestöä 17 alueellista ohjausryhmää eri

Lisätiedot

VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA!

VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA! VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA! ANNE ILVONEN INNOVOINTIPÄÄLLIKKÖ OK-OPINTOKESKUS 24.3.2012 1 Vaikuttaminen Vaikuttaminen on henkilökohtaisen tai yhteisön vallan käyttöä niin, että saamme edistettyä meille

Lisätiedot

Porin akateemisen nörttikulttuurin arvostusseuran säännöt

Porin akateemisen nörttikulttuurin arvostusseuran säännöt Porin akateemisen nörttikulttuurin arvostusseuran säännöt Hyväksytty yhdistyksen kevätkokouksessa 29.3.2014. 1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Porin akateeminen nörttikulttuurin arvostusseura ja

Lisätiedot

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 AVUSTUSOSASTO RAY 25.10.2016 2 LAKISÄÄTEINEN TEHTÄVÄ Laki raha-automaattiavustuksista 21. Rahaautomaattiyhdistyksen on sopivalla tavalla seurattava myönnettyjen

Lisätiedot

JÄRJESTÖTIEDON LÄHTEITÄ -

JÄRJESTÖTIEDON LÄHTEITÄ - JÄRJESTÖTIEDON LÄHTEITÄ - Järjestöbarometri ja sen keskeiset tilasto- ja rekisteriaineistot Kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämispäivät Mikkeli 14.-15.2.2013 Juha Peltosalmi Esityksen sisältö Järjestöbarometri

Lisätiedot

SIL2020 Strategia. Avainhenkilöpäivät Eila Pohjola

SIL2020 Strategia. Avainhenkilöpäivät Eila Pohjola SIL2020 Strategia Avainhenkilöpäivät 26.10.2014 Eila Pohjola Keskustelun tavoite Käydä avointa keskustelua liiton toiminnasta, sen kehittämisestä sekä lajitoimikuntien toiveista liittyen SIL 2020 strategiaan

Lisätiedot

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008 Terveysalan hallinto ja päätöksenteko Riitta Räsänen syksy 2008 Kurssin tavoitteet ja suoritus suomalaisen sosiaali- ja terveysalan lainsäädäntö ja järjestelmät toimintaympäristö kehittämisen haasteet

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Vaikuttajatutkimuksen tulokset LUOTTAMUKSELLINEN Lehdistötilaisuus Lasipalatsi 12.6.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti terveyspolitiikan vaikuttajien

Lisätiedot

Sote-uudistus järjestöjen näkökulmasta. Marjo Riitta Tervonen, SOSTE

Sote-uudistus järjestöjen näkökulmasta. Marjo Riitta Tervonen, SOSTE Sote-uudistus järjestöjen näkökulmasta Marjo Riitta Tervonen, SOSTE SOSTE on Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan toimija ja hyvinvoinnin edistäjä Yhdistää liki 200 sosiaali- ja terveysjärjestöä Yhteistyöjäseninä

Lisätiedot

Opetusministeriö asettaa tarvittaessa työryhmän ohjelman valmistelua ja seurantaa varten.

Opetusministeriö asettaa tarvittaessa työryhmän ohjelman valmistelua ja seurantaa varten. Annettu Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 2006 Valtioneuvoston asetus nuorisotyöstä ja -politiikasta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty opetusministeriön esittelystä, säädetään 27 päivänä

Lisätiedot

Kokemustoiminta alueellisella ja valtakunnallisella tasolla

Kokemustoiminta alueellisella ja valtakunnallisella tasolla Kokemustoiminta alueellisella ja valtakunnallisella tasolla Kati Multanen, Kokemustoimintaverkoston ohjausryhmän varapuheenjohtaja (Järjestösuunnittelija, Suomen Diabetesliitto ry) Kokemustoimintaverkostossa

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

TUUSULAN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Yhdistyksen vuosiavustushakemus 2017 ja avustussääntö. Sosiaali- ja terveysalan järjestöt ja yhdistykset

TUUSULAN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Yhdistyksen vuosiavustushakemus 2017 ja avustussääntö. Sosiaali- ja terveysalan järjestöt ja yhdistykset TUUSULAN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Yhdistyksen vuosiavustushakemus 2017 ja avustussääntö Sosiaali- ja terveysalan järjestöt ja yhdistykset Tuusulan sosiaali- ja terveyslautakunta PL 60 04301 Tuusula

Lisätiedot

4 Yhdistyksen jäsenen on suoritettava vuosittain yhdistyksen syyskokouksen määräämä jäsenmaksu.

4 Yhdistyksen jäsenen on suoritettava vuosittain yhdistyksen syyskokouksen määräämä jäsenmaksu. Ehdotus sääntömuutoksiksi Suomen Internet-yhdistyksen kevätkokoukselle 2006. Alla on ehdotus uusiksi säännöiksi, jotka toimitetaan yhdistysrekisteriin hyväksyttäviksi, mikäli yhdistyksen kevätkokous päättää

Lisätiedot

Yhdistyksen tarkoituksena on puoluepoliittisesti sitoutumattomana

Yhdistyksen tarkoituksena on puoluepoliittisesti sitoutumattomana Omakotiyhdistyksen säännöt Nimi, kotipaikka ja kieli 1 Yhdistyksen nimi on Saarenkylän Omakotiyhdistys ry. Sen kotipaikka on Rovaniemi ja toimialue on Saarenkylä. Näissä säännöissä käytetään nimitystä

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN SÄÄTIÖN SÄÄNNÖT

LASTEN JA NUORTEN SÄÄTIÖN SÄÄNNÖT SÄÄNNÖT 2 LASTEN JA NUORTEN SÄÄTIÖN SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Säätiön nimi on Lasten ja nuorten säätiö Barn och ungdomsstiftelsen. Säätiön kotipaikkakunta on Helsinki. 2 Tarkoitus Lasten ja nuorten

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n strategia ja pitkän tähtäimen suunnitelma 2011-2015 (PTS päivitetty 4.6.2013)

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n strategia ja pitkän tähtäimen suunnitelma 2011-2015 (PTS päivitetty 4.6.2013) :n strategia ja pitkän tähtäimen suunnitelma 2011-2015 (PTS päivitetty 4.6.2013) Sisällysluettelo Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry 2 Strategiatyö Omaishoitajat ja Läheiset liitossa Toiminta-ajatus Toimintaa

Lisätiedot

Keliakialiiton strategia

Keliakialiiton strategia Keliakialiiton strategia 2016 2020 Keliakialiitto ry Kuvat ja taitto: Sonja Tuomi Painopaikka: Waasa Graphics Oy, 2015 Keliakialiiton strategia 2016 2020 Visio 2020... 4 Toiminta-ajatus... 6 Toimintaympäristön

Lisätiedot

Lapin sote johdon seminaari

Lapin sote johdon seminaari Lapin sote johdon seminaari 25.11.2016 Veli-Matti Ahtiainen Järjestökoordinaattori Punainen Risti Lapin piiri Muutos on aina myös mahdollisuus. Niin myös järjestöille. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Sosiaalialan Työnantajat 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Aino Närkki 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä. Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen

Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä. Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen Tietoja TST ry:stä: Yhdistyksen nimi on Turun Seudun TST ry. Kotipaikka on Turku sekä toiminta-alueena

Lisätiedot

Ihmisoikeusvaltuuskunnan työjärjestys

Ihmisoikeusvaltuuskunnan työjärjestys Ihmisoikeusvaltuuskunnan työjärjestys Hyväksytty 9.3.2015 Ihmisoikeuskeskuksen valtuuskunta toimii perus- ja ihmisoikeusalan toimijoiden kansallisena yhteistyöelimenä, käsittelee laajakantoisia ja periaatteellisesti

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS SÖDRA FINLANDS CANCERFÖRENING R.Y. Säännöt

ETELÄ-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS SÖDRA FINLANDS CANCERFÖRENING R.Y. Säännöt ETELÄ-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS SÖDRA FINLANDS CANCERFÖRENING R.Y. Säännöt YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT Nimi Kotipaikka Etelä-Suomen Syöpäyhdistys Södra Finlands Cancerförening r.y. Helsinki Osoite Liisankatu 21 B

Lisätiedot

Erityisasiantuntija Reima Palonen Palveluvalikoimaneuvoston potilaspäivä

Erityisasiantuntija Reima Palonen Palveluvalikoimaneuvoston potilaspäivä Erityisasiantuntija Reima Palonen Palveluvalikoimaneuvoston potilaspäivä 17.9.2015 Potilasdirektiivi taustalla Vakuutusjäsenvaltion asiana on määrittää, millaisesta terveydenhuollosta vakuutettu on oikeutettu

Lisätiedot

SOMAKISS ry:n säännöt

SOMAKISS ry:n säännöt SOMAKISS ry:n säännöt 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on SOMAKISS ry ja kotipaikka, Helsinki 2 Tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistyksen tarkoituksena on edistää somali- ja abessinialaiskissojen kasvatusta,

Lisätiedot

VANHUSTYÖN KESKUSLIITTO - CENTRALFÖRBUNDET FÖR DE GAMLAS VÄL RY

VANHUSTYÖN KESKUSLIITTO - CENTRALFÖRBUNDET FÖR DE GAMLAS VÄL RY SÄÄNNÖT 1 (5) VANHUSTYÖN KESKUSLIITTO - CENTRALFÖRBUNDET FÖR DE GAMLAS VÄL RY 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Vanhustyön keskusliitto - Centralförbundet för de gamlas väl ry. Yhdistyksen kotipaikka

Lisätiedot

Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta

Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta Mikä on ETNO? Etnisten suhteiden neuvottelukunta (ETNO) on valtioneuvoston asettama,

Lisätiedot

AISAPARI RY:N SÄÄNNÖT hyväksytty

AISAPARI RY:N SÄÄNNÖT hyväksytty AISAPARI RY:N SÄÄNNÖT hyväksytty 23.10.2013 1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on AISAPARI ry. Yhdistyksen kotipaikka on Kauhava ja sen toimialueen muodostavat seuraavat kunnat: Alajärvi, Evijärvi,

Lisätiedot

Yhdistyksen varsinaisia jäseniä ovat potilas- ja omaisjäsenet. Lisäksi yhdistyksellä voi olla kannattajajäseniä.

Yhdistyksen varsinaisia jäseniä ovat potilas- ja omaisjäsenet. Lisäksi yhdistyksellä voi olla kannattajajäseniä. Etelä-Karjalan neuroyhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi, kotipaikka, kieli ja toiminta-alue Yhdistyksen nimi on Etelä-Karjalan neuroyhdistys. Sen kotipaikka on Lappeenranta. Pöytäkirja- ja rekisteröimiskielenä

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö r.y., Västra Nylands vatten och miljö r.f. ja sen kotipaikka on Lohja.

Yhdistyksen nimi on Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö r.y., Västra Nylands vatten och miljö r.f. ja sen kotipaikka on Lohja. SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö r.y., Västra Nylands vatten och miljö r.f. ja sen kotipaikka on Lohja. 2 Toiminta-alue Yhdistyksen pääasiallinen toiminta-alue

Lisätiedot

Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä

Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä N:o 497/2003 Annettu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2003 Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Yleiset säännökset 1 Lain tarkoitus ja soveltamisala Lain

Lisätiedot

Kristillinen Eläkeliitto ry

Kristillinen Eläkeliitto ry Kristillinen Eläkeliitto ry Piirin mallisäännöt Mallisäännöt Hyväksytty PRH 1 Sisällys I PERUSSÄÄNNÖKSET... 2 Nimi, kotipaikka... 2 Tarkoitus... 2 Toiminta... 2 II JÄSENYYS... 3 Jäsenet... 3 Jäsenen velvollisuudet...

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Petri Lempinen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot

Suomen yleislääketieteen yhdistys ry Säännöt

Suomen yleislääketieteen yhdistys ry Säännöt Suomen yleislääketieteen yhdistys ry Säännöt Suomen yleislääketieteen yhdistyksen julkaisuja n:o 9 Tampere 1997 Suomen yleislääketieteen yhdistys ry Säännöt Hyväksytty vuosikokouksessa 15.3.1991 Oikeusministeriön

Lisätiedot

Kartoitus sijaisisien asemasta. Hakala, Joonas Murtonen, Veikka

Kartoitus sijaisisien asemasta. Hakala, Joonas Murtonen, Veikka Kartoitus sijaisisien asemasta Hakala, Joonas Murtonen, Veikka Tutkimuksen taustaa Idea sijaisisiä koskevasta opinnäytetyöstä syntyi PePPihankkeen toimesta, kyseltyämme sähköpostitse opinnäytetyön aihetta

Lisätiedot

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaprofiilit - ehkäisevä ja korjaava työ

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaprofiilit - ehkäisevä ja korjaava työ Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaprofiilit - ehkäisevä ja korjaava työ Kyselytutkimuksen tuloksia EPT-verkoston teemakokous 16.11.2016 Tutkija Sari Jurvansuu, EHYT ry Jurvansuu 2016 1 Jurvansuu

Lisätiedot

Järjestöt palveluiden tuottajina - sanoista tekoihin. Tulevaisuusseminaari, Päivi Kiiskinen SOSTE

Järjestöt palveluiden tuottajina - sanoista tekoihin. Tulevaisuusseminaari, Päivi Kiiskinen SOSTE Järjestöt palveluiden tuottajina - sanoista tekoihin Tulevaisuusseminaari, Päivi Kiiskinen SOSTE 11.11.2013 SOSTE on Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan toimija ja hyvinvoinnin edistäjä Yhdistää yli

Lisätiedot

HE 136/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki

HE 136/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki HE 136/2010 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtionavusta Urho Kekkosen kuntoinstituuttisäätiölle ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki valtionavusta Urho

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Vantaa, 23.1.2016 ESITYS RESERVILÄISLIITON SÄÄNTÖJEN MUUTOKSESTA NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE 1 Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Lisätiedot

Lahela-Seuran säännöt

Lahela-Seuran säännöt Lahela-Seuran säännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Lahela-Seura ry ja sen kotipaikka on Tuusula 2. Tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistys on puoluepoliittisesti sitoutumaton. Yhdistyksen

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Haarlan koulun vanhempainyhdistys. Yhdistys toimii Haarlan koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on Turku.

Yhdistyksen nimi on Haarlan koulun vanhempainyhdistys. Yhdistys toimii Haarlan koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on Turku. 1 Yhdistyksen nimi on Haarlan koulun vanhempainyhdistys. Yhdistys toimii Haarlan koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on Turku. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on -edistää oppilaiden vanhempien ja koulun välistä

Lisätiedot

TE4 Terveystiedon abikurssi. Terveydenhuolto ja Suomi

TE4 Terveystiedon abikurssi. Terveydenhuolto ja Suomi TE4 Terveystiedon abikurssi Terveydenhuolto ja Suomi TERVEYSPALVELUJÄRJESTELMÄN RAKENNE SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Kansanterveyslaki SAIRAANHOITOPIIRIT KUNNALLISET TERVEYS- PALVELUT YLIOPISTOLLISET

Lisätiedot

PALKON SIDOSRYHMÄTAPAAMINEN Sari Koskinen ja Reima Palonen

PALKON SIDOSRYHMÄTAPAAMINEN Sari Koskinen ja Reima Palonen PALKON SIDOSRYHMÄTAPAAMINEN 29.9.2016 Sari Koskinen ja Reima Palonen 12.10.2016 1 Eri näkökulmia Sidosryhmistä Esityksen sisältö Deliberatiivisesta demokratiasta PALKOn prosessista otakantaa.fi -palvelu

Lisätiedot

OTSIKKO Tilaisuuden pitäjä. CP-liitto Anne Ilvonen suunnittelija OK-opintokeskus. Opintotoiminnan Keskusliitto.

OTSIKKO Tilaisuuden pitäjä. CP-liitto Anne Ilvonen suunnittelija OK-opintokeskus. Opintotoiminnan Keskusliitto. OTSIKKO Tilaisuuden pitäjä CP-liitto 29.3.2008 Anne Ilvonen suunnittelija OK-opintokeskus Vaikuttaminen Vaikuttaminen on henkilökohtaisen tai yhteisön vallan käyttöä niin, että saamme edistettyä meille

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kiihtelysvaaran koulun Vanhempainyhdistys ry. ja se toimii Kiihtelysvaaran_ koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on

Yhdistyksen nimi on Kiihtelysvaaran koulun Vanhempainyhdistys ry. ja se toimii Kiihtelysvaaran_ koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on KIIHTELYSVAARAN KOULUN VANHEMPAINYHDISTYKSEN säännöt (hyväksytty 10.1.2006) 1 Yhdistyksen nimi on Kiihtelysvaaran koulun Vanhempainyhdistys ry ja se toimii Kiihtelysvaaran_ koulun yhteydessä ja sen kotipaikka

Lisätiedot

LÄÄKÄRIPALVELUYRITYKSET RY:N SÄÄNNÖT

LÄÄKÄRIPALVELUYRITYKSET RY:N SÄÄNNÖT LÄÄKÄRIPALVELUYRITYKSET RY:N SÄÄNNÖT NIMI JA KOTIPAIKKA 1 Yhdistyksen nimi on Lääkäripalveluyritykset ry, Läkarföretagen rf. Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki. YHDISTYKSEN TARKOITUS JA TOIMINTAMUODOT

Lisätiedot

2016 TOIMINTASUUNNITELMA

2016 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TOIMINTASUUNNITELMA 1 1. Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuki ry:n toiminnan tarkoitus ja visio vuodelle 2016 Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuki ry, ESTERY, on

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

Mitä pohtii potilas ja hänen läheisensä?

Mitä pohtii potilas ja hänen läheisensä? Bioetiikkaseminaari: Tietojen ja näytteiden luovuttaminen lääketieteelliseen tutkimuskäyttöön: Hyvää tekemässä vai peräti velvollisuus? Mitä pohtii potilas ja hänen läheisensä? Turun yliopisto 11.11.2016

Lisätiedot

UUDENMAAN MUNUAIS-JA MAKSAYHDISTYS UUMU RY NJUR- OCH LEVERFÖRENINGEN I NYLAND RF

UUDENMAAN MUNUAIS-JA MAKSAYHDISTYS UUMU RY NJUR- OCH LEVERFÖRENINGEN I NYLAND RF 1 UUDENMAAN MUNUAIS-JA MAKSAYHDISTYS UUMU RY NJUR- OCH LEVERFÖRENINGEN I NYLAND RF TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2017 TOIMINTAVUODEN YLEISNÄKYMÄT JA -TAVOITTEET Uudenmaan munuais- ja maksayhdistys UUMU

Lisätiedot

Lyömätön Linja Espoossa ry:n säännöt 1 (5)

Lyömätön Linja Espoossa ry:n säännöt 1 (5) Lyömätön Linja Espoossa ry:n säännöt 1 (5) 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Lyömätön Linja Espoossa ry ja sen kotipaikka on Espoo. 2 Yhdistyksen tarkoitus ja toiminnan laatu Tarkoitus:

Lisätiedot

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA Niina Pajari 17.11.16 Kuusankoski RAY, VEIKKAUS JA FINTOTO YHDISTYVÄT UUDEKSI RAHAPELIYHTIÖKSI -> UUSI RAHAPELIYHTIÖ VEIKKAUS VASTAA VAIN RAHAPELITOIMINNASTA, EIKÄ KÄSITTELE AVUSTUKSIA

Lisätiedot

SUOMEN LAMMASYHDISTYKSEN SÄÄNNÖT

SUOMEN LAMMASYHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1 (4) SUOMEN LAMMASYHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Suomen Lammasyhdistys r.y., ruotsiksi Finlands Fårförening r.f. ja kotipaikka Helsingin kaupunki. 2 Yhdistyksen tarkoitus on edistää maamme

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan

Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan Hankekuvaus Hanke Turvallisuus kotona vuorokauden ympäri alkoi elokuussa 2010. Kaksivuotinen hanke on Kristiinankaupungin oma ja sen osarahoittajana toimii Pohjanmaan liitto. Hankkeen pääasiallisena kohderyhmänä

Lisätiedot

Näin luet toimintasuunnitelmaa

Näin luet toimintasuunnitelmaa Näin luet toimintasuunnitelmaa HELVARYn toimintasuunnitelman tavoitteet on merkitty tähän esitykseen tummennetulla ja merkattu nuolella. Toimenpiteitä kuvataan tavoitteiden yhteydessä. Tässä esityksessä

Lisätiedot

Vihreät De Gröna. Puoluekokousedustuksen uudistus. Esittely

Vihreät De Gröna. Puoluekokousedustuksen uudistus. Esittely Vihreät De Gröna Puoluekokousedustuksen uudistus Esittely Taustaksi: Vihreä organisaatio nyt Puolue muodostuu jäsenistä... Paikallisyhdistysten henkilöjäsenet Valtakunnallisten yhdistysten suorat henkilöjäsenet

Lisätiedot

TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA?

TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA? TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA? Palveluvalikoimaneuvoston näkökulma Reima Palonen 10.9.2015 Esityksen sisältö Mikä on terveydenhuollon palveluvalikoima? Mikä on terveydenhuollon

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Määrätietoisesti kehittäen, aktiivisesti ja yhdessä

Määrätietoisesti kehittäen, aktiivisesti ja yhdessä Määrätietoisesti kehittäen, aktiivisesti ja yhdessä 18.9.2014 Kuntoutuksen toimialayhdistys Mika Pekkonen Hallituksen puheenjohtaja 1 Kuntoutuksen toimialayhdistys o Perustettu maaliskuussa 2011 o o o

Lisätiedot

SUOMEN DIABETESLIITTO RY DIABETESYHDISTYKSEN MALLISÄÄNNÖT. Käsitelty Suomen Diabetesliiton liittohallituksessa

SUOMEN DIABETESLIITTO RY DIABETESYHDISTYKSEN MALLISÄÄNNÖT. Käsitelty Suomen Diabetesliiton liittohallituksessa SUOMEN DIABETESLIITTO RY DIABETESYHDISTYKSEN MALLISÄÄNNÖT Käsitelty Suomen Diabetesliiton liittohallituksessa 12.6.2012 Patentti- ja Rekisterihallituksen ennakkotarkastuspäätös 14.01.2013 SUOMEN DIABETESLIITTO

Lisätiedot

Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi

Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi AVI verkostopäivä 17.11.2015 Helsinki Anita Pohjanvuori Asiantuntija, Muistiliiton muistiohjelmatoiminta v v Muistisairaiden ihmisten ja

Lisätiedot

PIIKKIÖN YHTENÄISKOULUN VANHEMPAINYHDISTYKSEN SÄÄNNÖT

PIIKKIÖN YHTENÄISKOULUN VANHEMPAINYHDISTYKSEN SÄÄNNÖT PIIKKIÖN YHTENÄISKOULUN VANHEMPAINYHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 27.9.2011 1 Yhdistyksen nimi on Yy-Kaa-Koo ry (Yhteinen Kasvatus Koulussa), ja se toimii Piikkiön yhtenäiskoulun yhteydessä ja sen kotipaikka on Kaarinan

Lisätiedot

Naisjärjestöjen Keskusliitto - Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry. S ä ä n n ö t

Naisjärjestöjen Keskusliitto - Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry. S ä ä n n ö t Naisjärjestöjen Keskusliitto - Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry S ä ä n n ö t Merkitty yhdistysrekisteriin 9.12.2005 Nimi Yhdistyksen nimi on Naisjärjestöjen Keskusliitto - Kvinnoorganisationernas

Lisätiedot

Yhdistyksen säännöt. 1 Nimi, kotipaikka ja toimialue Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton Hämeen yhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Hämeen kunta.

Yhdistyksen säännöt. 1 Nimi, kotipaikka ja toimialue Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton Hämeen yhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Hämeen kunta. ELÄKELIITON HÄMEEN YHDISTYS ry Yhdistyksen säännöt 1 Nimi, kotipaikka ja toimialue Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton Hämeen yhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Hämeen kunta. 2 Tarkoitus Yhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

SÄÄNNÖT. Yhdistyksen nimi on Ikaalisten Nuoriso-orkesterin tuki ry. Sen kotipaikka on Ikaalinen ja toimialue on Ikaalinen.

SÄÄNNÖT. Yhdistyksen nimi on Ikaalisten Nuoriso-orkesterin tuki ry. Sen kotipaikka on Ikaalinen ja toimialue on Ikaalinen. IKAALISTEN NUORISO-ORKESTERIN TUKI RY SÄÄNNÖT Yleistä 1 YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMIALUE Yhdistyksen nimi on Ikaalisten Nuoriso-orkesterin tuki ry. Sen kotipaikka on Ikaalinen ja toimialue on

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Sivu 1/5 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Yleistä MLL Meilahden yhdistys ry () on keskoslasten ja heidän vanhempiensa ja muiden läheistensä sekä keskosten kanssa työskentelevien oma yhdistys. Yhdistyksen tavoitteena

Lisätiedot

Avustustoiminta RAY:N AVUSTUSLAJIKOHTAISET PERIAATTEET JA AVUSTUSKRITEERIT

Avustustoiminta RAY:N AVUSTUSLAJIKOHTAISET PERIAATTEET JA AVUSTUSKRITEERIT Avustustoiminta RAY:N AVUSTUSLAJIKOHTAISET PERIAATTEET JA AVUSTUSKRITEERIT SISÄLLYSLUETTELO Yleiset edellytykset avustuksen myöntämiselle... 3 Yleisavustus (Ay)... 3 Kohdennettu toiminta-avustus (Ak)...

Lisätiedot

Naisjärjestöjen Keskusliitto - Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry

Naisjärjestöjen Keskusliitto - Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry Hallituksen esitys kevätkokoukselle 14.4.2016 Naisjärjestöjen Keskusliitto - Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry Säännöt 1 Nimi Yhdistyksen nimi on Naisjärjestöjen Keskusliitto Kvinnoorganisationernas

Lisätiedot

Täsmennykset Kepan uusiin sääntöihin. Kepan syyskokous

Täsmennykset Kepan uusiin sääntöihin. Kepan syyskokous Täsmennykset Kepan uusiin sääntöihin Kepan syyskokous 23.11.2012 Täsmennykset ja/tai muutokset 4 Yhdistyksen toiminnan tukeminen ja taloudellinen toiminta 8 Jäsenmaksu 16 Yhdistyksen kokouksen koollekutsuminen

Lisätiedot

JÄRJESTÖPÄIVÄT LIIKUNTAA EDISTÄVIEN JÄRJESTÖJEN AVUSTAMINEN

JÄRJESTÖPÄIVÄT LIIKUNTAA EDISTÄVIEN JÄRJESTÖJEN AVUSTAMINEN JÄRJESTÖPÄIVÄT LIIKUNTAA EDISTÄVIEN JÄRJESTÖJEN AVUSTAMINEN Valtionavustukseen oikeutetut uudet liikuntaa edistävät järjestöt. Liikuntalain 10 :ssä säädetään, että liikuntaa edistävän järjestön valtionavustuksen

Lisätiedot

Biopankkilain valmistelun lyhyt historia

Biopankkilain valmistelun lyhyt historia Biopankkilain valmistelun lyhyt historia Puheenjohtaja Kimmo Pitkänen Biotekniikan neuvottelukunta Tutkijoiden ja kansanedustajien seura - TUTKAS Biotekniikan neuvottelukunta BIOPANKKIEN MERKITYS KANSALAISILLE

Lisätiedot

SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT

SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Sotaveteraaniliitto ry, ruotsiksi Finlands Krigsveteranförbund rf. Näissä säännöissä

Lisätiedot

Katsaus esityksiin puolueen sääntömuutoksista. Puoluekokoukselle

Katsaus esityksiin puolueen sääntömuutoksista. Puoluekokoukselle Katsaus esityksiin puolueen sääntömuutoksista Puoluekokoukselle 22.-23.5.2010 Esitykset 1) Puoluekokousedustuksen uudistus (esittely erikseen) 2) Puoluekokouksen ja valtuuskunnan työnjaon tarkistaminen

Lisätiedot

Oman toiminnan esittely Eläkeliiton Joutsan yhdistys ry. Kumppanuuspöytä Maija Salonen

Oman toiminnan esittely Eläkeliiton Joutsan yhdistys ry. Kumppanuuspöytä Maija Salonen Oman toiminnan esittely Eläkeliiton Joutsan yhdistys ry Kumppanuuspöytä 08.11.2016 Maija Salonen Eläkeliitto numeroina Kattojärjestö Eläkeliitto - jäsenmäärä 130000 jäsentä - 20 piiriä - 403 paikallisyhdistystä

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %

Lisätiedot

JÄRJESTÖT, PERHEET JA VAPAAEHTOISTOIMINTA

JÄRJESTÖT, PERHEET JA VAPAAEHTOISTOIMINTA JÄRJESTÖT, PERHEET JA VAPAAEHTOISTOIMINTA Emma & Elias -avustusohjelman tutkimuksen taustoittava väliraportti Petri Paju Tutkija, Lastensuojelun Keskusliitto Emma & Elias -ohjelma 2016 1 / 28 Emma & Elias

Lisätiedot

Kauppakamari voi lisäksi hoitaa muita sille määrättyjä julkisia tehtäviä.

Kauppakamari voi lisäksi hoitaa muita sille määrättyjä julkisia tehtäviä. 1 POHJOIS-KARJALAN KAUPPAKAMARIN SÄÄNNÖT 1 Kauppakamarin nimi ja kotipaikka Pohjois-Karjalan kauppakamari toimii kauppakamarilaissa tarkoitettuna kauppakamarina Keskuskauppakamarin sille määräämällä toiminta-alueella

Lisätiedot

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara?

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara? Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara? Järjestötyöpaja I, 18.8.2015 Jouni Puumalainen ja Päivi Rissanen, MTKL Puumalainen, Rissanen 2015 1 Osatutkimuksen tavoitteet

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Yhdistys osallistuu terveydenhoitajaliiton toimintaan: edustajisto-, hallitus- ja toimikuntaedustusten kautta.

Yhdistys osallistuu terveydenhoitajaliiton toimintaan: edustajisto-, hallitus- ja toimikuntaedustusten kautta. Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 1. YLEISTÄ Kymen terveydenhoitajayhdistys ry on perustettu 29.11.1945 Kotkassa nimellä Suomen terveydenhoitajayhdistys ry:n Kymen osasto. Alkanut vuosi on yhdistyksen

Lisätiedot

1. Yhdistyksen nimi on Suomen Motoristit ry. Toimialueena on Suomi ja kotipaikkana Forssan kaupunki.

1. Yhdistyksen nimi on Suomen Motoristit ry. Toimialueena on Suomi ja kotipaikkana Forssan kaupunki. Suomen Motoristit ry Kuusimäenkatu 21 33560 TAMPERE 1 (6) YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT Nimi: Suomen Motoristit ry Kotipaikka: Forssa Osoite: Kuusimäenkatu 21 33560 Tampere Rekisterinumero: 151.543 Merkitty rekisteriin:

Lisätiedot

yrittäjän työterveyshuolto

yrittäjän työterveyshuolto yrittäjän työterveyshuolto Tiivistelmä 1 Yrittäjän oma hyvinvointi on tärkeää niin yrittäjän itsensä kuin koko liiketoiminnan kannalta. Hyvinvoinnin yksi osatekijä on toimiva työterveyshuolto. Työterveyshuollolla

Lisätiedot

TYÖPAIKKATOIMINNAN ABC

TYÖPAIKKATOIMINNAN ABC NORDEA UNIONI SUOMI RY TYÖPAIKKATOIMINNAN ABC Työpaikkaosastoille Järjestötoimikunta 2012 R A T A M E S T A R I N K A T U 12A 8.K R S, 00520 H E L S I N K I TYÖPAIKKATOIMINNAN TOIMINTAMALLI 1. TOIMIALUE

Lisätiedot

Ajankohtaista RAY:n avustustoiminnassa

Ajankohtaista RAY:n avustustoiminnassa Ajankohtaista RAY:n avustustoiminnassa Omaistoiminnan neuvottelukuntien kehittämispäivät Vantaa, 30.10.2014 Sini Toikka 24.10.2014 1 MEIDÄN KAIKKIEN RAY Avustustoiminnan linjaukset vuosille 2016-2019 2

Lisätiedot

TIILÄÄN SEUDUN KYLÄYHDISTYS ry SÄÄNNÖT

TIILÄÄN SEUDUN KYLÄYHDISTYS ry SÄÄNNÖT TIILÄÄN SEUDUN KYLÄYHDISTYS ry SÄÄNNÖT Sisällysluettelo 1 YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA...3 2 YHDISTYKSEN TARKOITUS...3 3 TOIMINNAN LAATU...3 4 JÄSENYYTTÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET...4 5 YHDISTYKSESTÄ EROAMINEN

Lisätiedot

Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu

Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu Alueellinen terveysliikuntasuunnitelma Suunnitelma tehtiin yhdessä: Sairaanhoitopiiri - Normiohjaus - Osaaminen UKK-Instituutti - Informaatio-ohjaus

Lisätiedot

KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013

KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013 JOHTOSÄÄNTÖ sivu 1(6) KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013 I JOHTOSÄÄNNÖN SOVELTAMISALA 1 Johtosäännössä määrätään siitä luottamusjohdon toiminnasta, joka ei sisälly sääntöihin,

Lisätiedot

Vankien Omaiset VAO ry:n säännöt

Vankien Omaiset VAO ry:n säännöt Vankien Omaiset VAO ry:n säännöt 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Vankien Omaiset VAO ry. Yhdistyksen kotipaikka on Alajärvi. 2 TARKOITUS JA TOIMINTA Yhdistyksen tarkoituksena on edistää vankien

Lisätiedot

SUOMEN KATALYYSISEURA FINSKA KATALYSSÄLLSKAPET - FINNISH CATALYSIS SOCIETY

SUOMEN KATALYYSISEURA FINSKA KATALYSSÄLLSKAPET - FINNISH CATALYSIS SOCIETY SUOMEN KATALYYSISEURA FINSKA KATALYSSÄLLSKAPET - FINNISH CATALYSIS SOCIETY Säännöt 14.4.2016 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen katalyysiseura, ruotsiksi Finska katalyssällskapet

Lisätiedot

VUOSIIN HYVÄÄ ELÄMÄÄ

VUOSIIN HYVÄÄ ELÄMÄÄ VUOSIIN HYVÄÄ ELÄMÄÄ Oulussa käynnistyneen Pisara-hankekokonaisuuden tarkoituksena on parantaa pitkäaikaissairauksien hoitoa ja seurantaa sekä tarjota kuntalaisille mahdollisuus saada vertaistukea muilta

Lisätiedot