Avustustoiminnan raportteja 15. Hanna Toiviainen. Potilasjärjestöt
|
|
- Sinikka Katajakoski
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Avustustoiminnan raportteja 15 Hanna Toiviainen Potilasjärjestöt 2005
2 RAY:n avustustoiminnan raportteja 15 Toiviainen Hanna Potilasjärjestöt Helsinki 2005
3 Kansi: Tarja Brola Pekan Offset Oy Helsinki 2005 ISBN
4 3 SISÄLLYSLUETTELO YHTEENVETO 5 1 JOHDANTO Potilasjärjestöt kuluttajaliikkeenä Suomen tilanne Raportin tarkoitus 8 2 AINEISTOT JA MENETELMÄT Potilasjärjestöjen määrittely Sosiaali- ja terveysalan kattojärjestöt ja potilasjärjestöjen identifiointi Tiedot järjestöistä Potilasjärjestöjen www-sivut Raha-automaattiyhdistys (RAY) MTV3-uutistoimituksen kysely Tietojen priorisointi Analyysi 12 3 TULOKSET Potilasjärjestöjen identifiointi ja saatavilla oleva tieto Potilasjärjestöt valtakunnallisissa sosiaali- ja terveysalan kattojärjestöissä Potilasjärjestöjen perustaminen Potilasjärjestöjen koko Jäsenet Kohdesairaus Henkilökunta Organisaatiorakenne Hallinto ja päätöksenteko Potilasjärjestöjen toiminta ja yhteistyö Toiminta-alueet Yhteistyö kotimaassa ja ulkomailla Potilasjärjestöjen rahoitus Vuosibudjetti ja RAY-rahoitus Muu rahoitus Teollisuus 33 4 POHDINTAA JA VERTAILUA KANSAINVÄLISEEN TUTKIMUKSEEN Aineistot ja menetelmät: reliabiliteetti ja validiteetti Järjestöjen perustaminen Järjestöjen koko Toiminta Järjestöt yhteiskunnallisina vaikuttajina 40
5 4 4.6 Yhteistyö Järjestöjen kansainvälinen laajeneminen Rahoitus Järjestöt ja teollisuus Ketä järjestöt edustavat? Järjestelmän haastaminen - potilasjärjestöstä kuluttajaliikkeeksi? Lopuksi 49 LÄHDEVIITTEET 50 KIRJALLISUUS 54 LIITTEET 55
6 5 Yhteenveto Tarkoitus: Raportin tarkoituksena on kuvata yleisesti suomalaisia potilasjärjestöjä. Erityisiä osaalueita ovat: 1. järjestön määrittely ja identifiointi; 2. järjestöjen näkyminen valtakunnallisissa sosiaali- ja terveysalan kattojärjestöissä; 3. järjestöjen perustaminen; 4. koko, organisaatiorakenne, hallinto ja päätöksenteko; 5. toiminta ja verkostoituminen ja 6. perusrahoitus. Lisäksi raportti tarjoaa katsauksen potilasjärjestöjä koskevaan kirjallisuuteen. Tausta: Suomessa ei ole kaikkia potilasjärjestöjä kattavaa virallista rekisteriä, josta järjestöt olisi identifioitavissa, eikä potilasjärjestöjä ole käsitteellisesti määritelty. Aineistot ja menetelmät: Asiantuntijaryhmä määritteli potilasjärjestöt operationaalisesti tiettyjen kriteerien mukaan. Järjestölistan luomisessa käytettiin menetelmällisenä apuna valtakunnallisia sosiaali- ja terveysalan kattojärjestöjä (RAY, STKL, TEK, Potilasliitto, YTY/Sosternet). Järjestöjen identifioinnin jälkeen niitä koskevassa tiedonkeruussa käytettiin tietolähteinä: 1. järjestöjen wwwsivuja, 2. RAY:n tiedostoja ja keskusteluja henkilöstön kanssa ja 3. MTV3-uutistoimituksen kyselyä. Tietolähteistä saatiin tarkkoja lukuja ja kuvailevaa aineistoa. Analyysissa käytettiin SPSSohjelmaa, suoria jakaumia, ristiintaulukoita, Pearsonin X 2 -testiä ja logaritmista lineaarista regressiomallia. Tulokset: Kaikkiaan identifioitiin 130 nykyistä valtakunnallista potilasjärjestöä. Niistä 95% (n= 124) määritteli itsensä potilasjärjestöksi ja 87% (n= 113) oli www-sivut. Järjestöistä ei voi puhua yhtenäisenä kenttänä. Niitä luonnehtii muutos ajassa ja variaatio nykyhetkessä. Järjestöjä on perustettu 1800-luvun lopulta lähtien aluksi tasaisesti, lisääntyvässä määrin luvulta ja kiihtyvästi 1990-luvulta lähtien. Vanhimmasta nuorimpaan, järjestöt edustavat seuraavia potilaita/sairauksia: mielenterveys-, vammais-, kansansairaus-, sairaiden lasten vanhemmat/perheet ja geneettiset järjestöt luvulta lähtien on perustettu uusien (erityis)sairauksien järjestöjä ja vanhat sairaudet ovat erikoistuneet ja eriytyneet omiksi uusiksi järjestöiksi. Vanhimmasta nuorimpaan, järjestöjä on perustettu hyväntekeväisyyspohjalta, lääkärien ja potilaiden aloitteesta ja kahden edellisen yhteistyöllä toisen toimiessa aloitteentekijänä. Uusin ilmiö ovat teollisuuden yksin ja yhdessä lääkärien kanssa perustamat järjestöt. Joihinkin sairauksiin on olemassa useampia järjestöjä.
7 6 Henkilöjäsenmääriltään pienimmissä järjestöissä on muutamia kymmeniä, suurimmissa kymmeniä tuhansia jäseniä. Keskimäärin järjestöihin kuuluu muutamia tuhansia jäseniä. Mitä vanhempi järjestö on kyseessä, sitä enemmän sillä on jäseniä. Järjestöihin kuuluu potilaiden lisäksi vanhempia, omaisia, ammattilaisia ja erilaisia kollektiiveja kuten järjestöjä, yhteisöjä ja yrityksiä. Järjestöt arvioivat kohdesairautta sairastavien lukumäärän moninkertaiseksi järjestön jäsenmäärään nähden. Henkilöstön määrä, organisaatiorakenne ja hallinto ja päätöksenteko vaihtelevat. Monilla on päätöksentekoelimissään eri intressiryhmien ja rahoittajien edustajia (lääkärit, poliitikot, liike-elämä). Lisäksi konsultoidaan samoja ryhmiä. Suhtautuminen kansanedustajien edustukseen järjestöjen päätöksentekoelimissä vaihtelee. Lisäksi osa järjestöistä on perustanut tai pyrkii perustamaan eduskuntaan kansanedustajien muodostaman ryhmän tai verkoston ko. sairauden ympärille. Monien järjestöjen alkuvaiheeseen liittyy tietty toimintamalli. Perinteisten toiminta-alueiden, vertaistuen ja palvelutuotannon rinnalle ovat tulleet tiedon lisääminen/tiedottaminen ja edunvalvonta/painostustyö (esim. lääkekorvauskysymykset). Järjestöillä oli kotimaista ja eri laajuista kansainvälistä yhteistyötä sekä julkisen sektorin kanssa että keskenään. Muutamat harjoittavat myös kehitys- ja/tai lähialueyhteistyötä. Alle kolmannes kuuluu menetelmällisenä apuna käytettyihin eri kattojärjestöihin suoraan ja noin joka kymmenennellä on muita valtakunnallisia potilasjärjestöjä jäseninä. Potilasjärjestöjen budjettien suuruus, RAY-rahoituksen määrä ( ) ja RAY-rahoituksen osuus (%) potilasjärjestön kokonaisvuosibudjetista vaihtelevat. Noin puolet järjestöistä saa rahoitusta suoraan RAY:ltä. Järjestöillä on myös muita julkisia rahoittajia ja sen lisäksi muita rahoituslähteitä, omaisuutta ja teollisuusyhteistyötä. Järjestöjen jäsenet, toiminta, yhteistyö ja rahoitus vaihtelevat järjestön henkilöjäsenmäärän, iän ja kohdesairauden mukaan.
8 7 1 Johdanto Sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttäjät ja potilaat ovat jo kauan aikaa järjestäytyneet tukeakseen samassa tilanteessa olevia (vertaistuki) ja ajakseen asemaansa yleisesti. Tämänkaltaista toimintaa on järjestöillä, joilla on laajempi toimintakenttä yhteiskunnassa ja niistä käytetty terminologia on tuttua Suomessa ja kansainvälisesti. Käsitteenä potilasjärjestö on hyvin liukuva ja ymmärretään laajasti. Laajemmin puhutaan kolmannesta tai epävirallisesta sektorista (third sector, non-governmental sector), kansalaisyhteiskunnasta (civil society), vapaaehtoissektorista, -liikkeistä ja järjestöistä (voluntary sector/movements/ organisations/bodies) tai hyötyä tavoittelemattomista järjestöistä (non-profit organisations, health charities), kansanterveydenedistämisjärjestöistä (public health promotion organisations) ja ehkä kaikista yleisimmin sosiaali- ja terveysjärjestöistä (health and social welfare organisations). Silloin kun puhutaan suppeammin sairastamisesta, hoitamisesta ja terveyspalvelujen käyttämisestä käytetään rajatumpaa käsitteistöä potilasjärjestöt ja -yhdistykset 1. Valitut käsitteet ja terminologia kertovat järjestöjen toiminta-alueesta siitä näkökulmasta, johon kussakin yksittäisessä tilanteessa halutaan kiinnittää huomio. Euroopassa noin 10% sosiaali- ja terveysalan epävirallisista järjestöistä (non-governmental organisations, NGOs) määrittelee terveyden yhdeksi päätoiminta-alueistaan ja yli 20% ilmoittaa toimivansa aktiivisesti terveyskysymyksissä Potilasjärjestöt kuluttajaliikkeenä Kansainvälisessä kirjallisuudessa on äskettäin noussut esiin potilasjärjestöjen näkeminen kuluttajakontekstissa. Uusin ilmiö on käyttää health social movement -käsitettä, joka on kattavampi kuin potilasjärjestöt -käsite. Se sisältää ajatuksen uudesta sosiaalisesta liikkeestä (new social movement), johon liittyy kuluttajuus (health consumer movements/associations) ja aktiivinen asioiden ajaminen (patient and health activist movements, (patient) advocacy/interest/protest groups). 1 Niistä käytetään kansainvälisessä kirjallisuudessa sellaisia termejä kuin potilaiden vertais(tuki)ryhmät (patient support/mutual help groups), itsehoitoryhmät (self-help groups) ja potilas- tai käyttäjäryhmät (patient/user groups).
9 8 1.2 Suomen tilanne Karkeasti ottaen potilasjärjestöt ovat kansainvälisesti tarkasteltuna virallisen järjestelmän vastakohtia. Sosiaali- ja terveyspalvelut ylipäänsä ovat sen sijaan etenkin pohjoismaissa perinteisesti olleet myös osa valtiollista sosiaalipolitiikkaa. Suomessa valtiovalta on ollut mukana kansanterveystyössä 1800-luvun lopulta lähtien, jolloin vapaaehtoisjärjestöjen, paikallishallinnon (kunnallishallinto) ja valtion toiminnot risteytyivät 2,3. Järjestötoiminta ei ole ainoastaan ruohonjuuritason toimintaa, vaan osa systeemiä, jossa vapaaehtoistoiminta, ammatillinen toiminta ja valtio toimivat yhdessä rinnakkain. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen institutionaalinen toiminta ja rooli vertaistuen antajina ja palvelujen tuottajina on ollut hyvin näkyvää. Raha-automaattiyhdistys (RAY) on perinteisesti ollut sosiaali- ja terveysjärjestöjen merkittävin julkinen tukija ja siinä on alusta asti ollut mukana sekä valtiovalta että järjestöt. Suomessa on 5.2 miljoonaa asukasta. Sosiaali- ja terveysalan kansalaisjärjestöihin kuului luvun lopulla noin 1.5 miljoonaa jäsentä 4. Vaikka väestöstä karkeasti laskettuna lähes 30% kuuluu sosiaali- ja terveysalan kansalaisjärjestöihin 2, järjestöistä on tutkimuskirjallisuutta suhteellisen vähän. Kirjallisuus muodostuu pääasiassa historiikeista, juhlakirjoista ja opinnäytetöistä 4 ja keskittyy yksittäisten järjestöjen sisäisiin kysymyksiin tai toimintamuotoihin 5 tai laajemmin järjestöjen toimintoihin korostaen taloudellisia näkökulmia 6. Tilanne on ollut aiemmin samanlainen myös muualla; esimerkiksi Iso-Britanniassa tutkimus on keskittynyt tiettyjen sairauksien järjestöihin tai paikallistason toimintaan 7. Suomessa ei ole kaikkia potilasjärjestöjä kattavaa virallista rekisteriä, josta järjestöt olisi identifioitavissa, eikä potilasjärjestöjä ole käsitteellisesti määritelty. Erilaisilla yksittäisillä tahoilla on olemassa omia luokituksiaan, jotka perustuvat usein niiden omaan jäsenistöön. Havainnot ja huomiot viittaavat siihen, että potilasjärjestöjen lukumäärä on lisääntymässä samoin kuin terveyspolitiikkaan ja päättäjiin suunnattu vaikuttaminen ja edunvalvonta/painostustyö. 1.3 Raportin tarkoitus Raportin tarkoituksena on kuvata yleisesti suomalaisia potilasjärjestöjä. Erityisiä osa-alueita ovat: 1. järjestön määrittely ja identifiointi; 2. järjestöjen näkyminen valtakunnallisissa sosiaali- ja terveysalan kattojärjestöissä; 3. järjestöjen perustaminen; 4. koko, organisaatiorakenne, hallinto ja päätök- 2 Osa kuuluu useampaan järjestöön mikä suurentaa lukua.
10 9 senteko; 5. toiminta ja verkostoituminen ja 6. perusrahoitus. Lisäksi raportti tarjoaa katsauksen potilasjärjestöjä koskevaan kirjallisuuteen. 2 Aineistot ja menetelmät 2.1 Potilasjärjestöjen määrittely Yksittäisillä tahoilla on potilasjärjestöihin jollakin tapaa liittyviä tai niitä sivuavia luokituksia, joita on laadittu lähinnä ko. tahojen omien jäsenjärjestöjen pohjalta. Esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan valtakunnallisilla kattojärjestöillä on omia luokituksiaan. YTY:ssä (Sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöyhdistys) potilasjärjestöt ovat osa kansanterveysjärjestöjä. RAY:n luokittelu 3 sisältää sairaus- ja potilasjärjestöt, johon luokkaan esimerkiksi mielenterveys- ja vammaisjärjestöt eivät kuulu. Patentti- ja rekisterihallituksen ylläpitämän yhdistysrekisterin luokittelu perustuu maantieteelliseen alueellisuuteen, ei toimialoittaisiin tilastoihin. Asiantuntijaryhmä (Stakes) määritteli potilasjärjestöt operationaalisesti käyttämällä kolmea kriteeriä. Potilasjärjestö on järjestö: 1. joka on muodostunut tietyn sairauden, taudin tai vamman, tai sairaus-, tauti- tai vammaryhmän ympärille, ja ko. tila on virallisesti hyväksytty ja tunnustettu kansainvälisen ICD-10-tautiluokituksen mukaan; 2. jossa on jäseninä ainakin potilaita tai sairaiden lasten vanhempia tai perheitä, joko välillisesti paikallis-/alueellisten yhdistysten kautta tai suoraan keskusjärjestötasolla, riippumatta siitä onko jäsenyys varsinainen vai kannatusjäsenyys; 3. joka on valtakunnallinen (toimialue on koko Suomi). 2.2 Sosiaali- ja terveysalan kattojärjestöt ja potilasjärjestöjen identifiointi Suuri osa suomalaisista sosiaali- ja terveysalan järjestöistä on organisoitunut valtakunnallisten kattojärjestöjen alaisuuteen. Kyseisiä kattojärjestöjä käytettiin lähtökohtana ja menetelmällisenä apuna potilasjärjestölistan luomisessa. Kattojärjestöt eivät ole toisensa poissulkevia, kaikki potilasjärjestöt eivät kuulu niihin, osa potilasjärjestöistä kuuluu useampaan ko. kattojärjestöistä ja kattojärjestön tarkoitus voi olla eri kuin siihen kuuluvan potilasjärjestön. Lähtökohtana toimivat seuraavat kattojärjestöt perustamisvuoden mukaisessa järjestyksessä: 1. Raha-automaattiyhdistys (RAY), 2. Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto (STKL), 3. Terveyden edistämisen keskus (TEK), 4. Suomen Potilasliitto ja 5. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöyhdistys (YTY). 3 RAY:n luokittelu ei ole kannanotto vaan tekninen työnjakoon liittyvä asiakokonaisuus.
11 10 RAY perustettiin v keräämään rahapelitoiminnalla varoja suomalaisten sosiaali- ja terveysjärjestöjen toiminnan tukemiseen. RAY:stä tuli julkisoikeudellinen yhdistys vuonna RAY:n kahdeksasta alkuperäisestä perustajajäsenestä yksikään ei ollut ns. potilasjärjestö. Tällä hetkellä RAY:een kuuluu 98 sosiaali- ja terveysalan järjestöä. Päätösvaltaa RAY:ssä käyttävät yhdistyksen kokous ja hallitus. Hallituksen muodostavat seitsemän valtioneuvoston määräämää ja seitsemän yhdistyksen kokouksen valitsemaa edustajaa. RAY on yksi kolmesta rahapeliyhteisöstä, joilla on Suomessa yksinoikeus omalla rahapelitoiminnan alueellaan. Rahapelitoiminnan harjoittaminen yksinoikeudella perustuu arpajaislakiin (1047/2001). Lain mukaan rahapeliluvan antaa valtioneuvosto. Lupa voidaan antaa enintään viideksi vuodeksi. Avustushakemusten määrä ja haettavat rahamäärät samoin kuin avustuksia saaneiden tahojen määrä ja myönnetyt rahamäärät ovat nousseet vuosi vuodelta ja myös avustusten painopiste on muuttunut 8. RAY jakaa yleis- (A-), investointi- (B-) ja kokeilu 4 - ja kehittämisavustuksia (C-avustukset) oikeuskelpoisille yleishyödyllisille yhteisöille ja säätiöille, joiden tarkoituksena on edistää suomalaisten terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia 3. Ylintä toimintavaltaa käyttää kerran vuodessa kokoontuva yhdistyksen kokous. Yhdistyksen kokouksesta on säädetty valtioneuvoston asetuksessa raha-automaattiyhdistyksestä (1169/2001). Yhdistyksen jäseninä voivat olla keskeisessä asemassa olevat terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia edistävät yleishyödylliset oikeuskelpoiset yhteisöt ja säätiöt. Se on merkinnyt sitä että juuri perustettu järjestö ei ole heti voinut päästä jäseneksi 8. RAY:n jäsenyys ei ole rahoituksen saamisen edellytys eikä jäsenyys takaa rahoituksen saamista. Tutkimusajankohtana RAY:een kuului 98 valtakunnallisesti toimivaa jäsenjärjestöä, joukossa STKL ja YTY. STKL perustettiin v Se toimii jäsentensä yhteistyöelimenä ja tieto- ja intressiryhmäorganisaationa jolla on eurooppalaista ja maailmanlaajuista yhteistyötä. Tutkimusajankohtana STKL:oon kuului 104 valtakunnallista liittojäsentä ja 16 alueellista ja 4 ammatillista yhdistystä, ja tukijäseninä 134 kuntaa ja kaksi muuta yhteisöä. TEK perustettiin v Se on intressiryhmäorganisaatio jolla on maailmanlaajuista yhteistyötä. Tutkimusajankohtana TEK:een kuului 113 jäsenyhteisöä. Potilasliitto perustettiin v Se toimii jäsentensä yhteistyöelimenä ja tieto- ja intressiryhmäorganisaationa jolla on eurooppalaista ja maailmanlaajuista yhteistyötä. Potilasliitto on ollut Suomen Kuluttajaliiton jäsen vuodesta 1976 lähtien. Tutkimusajankohtana Potilasliittoon kuului n. 250 henkilöjäsentä ja 13 pääasiassa harvinaisten sairauksien ympärille muodostunutta valtakunnallista tai paikal- 4 Lakisääteisten palvelujen täydentäminen ja ns. kokeileva toiminta on perinteisesti kuulunut järjestöjen toimintaan (Kts. esim. Hellsten 1972).
12 11 lisjärjestöä. YTY perustettiin v Se toimii jäsentensä yhteistyöelimenä ja intressiryhmäorganisaationa luvun lopulla jäsenjärjestöistä 51 määritteli päätoiminta-alueekseen terveyden ja sairauden ja 18 toimintarajoitteisuuden 5. Tutkimusajankohtana YTY:een kuului 121 valtakunnallista jäsenyhteisöä, joukossa STKL ja TEK. Kolmessa viimeksi mainitussa oli lähes samat järjestöt jäseninä (taulukko 1). Potilasjärjestöt ja niiden www-sivut identifioitiin seuraavalla tavalla: Ensimmäiseksi tutkittiin Potilasliiton, RAY:n, STKL:n, TEK:n ja Sosternetin 5 www-sivut, ko. järjestyksessä. Seuraavaksi tutkittiin kaikkien niiden järjestöjen sivut jotka löytyivät ko. kattojärjestöjen sivujen alta, ja niiden linkit uusiin järjestöihin. Kolmanneksi tutkittiin kaikkien niiden järjestöjen sivut jotka löytyivät edellisten järjestöjen sivujen alta, ja niiden linkit uusiin järjestöihin. Kussakin vaiheessa ei ollut kyse pelkästään jäsenjärjestöistä, vaan niiden ohella www-linkeistä ylipäätään. Lopuksi epäselvät tapaukset tarkistettiin www-haulla ( 2.3 Tiedot järjestöistä Potilasjärjestöjen identifioinnin jälkeen niistä kerättiin tietoa kolmesta tietolähteestä: 1. potilasjärjestöjen www-sivut, 2. RAY:n tiedostot ja keskustelut henkilöstön kanssa ja 3. MTV3 - uutistoimituksen kysely. Määrällistä numeerista tietoa kerättiin tarkkojen lukujen muodossa tutkijan laatimaan tietokantaan (SPSS, Statistical Package for Social Scientists) systemaattisesti (tietolähteet 1-3). Laadullista kuvailevaa aineistoa kerättiin satunnaisesti ja se koostui www-sivuista ja keskusteluista (tietolähteet 1 ja 2) Potilasjärjestöjen www-sivut Potilasjärjestöjen www-sivut tutkittiin välisenä ajankohtana. Sivujen määrä ja laatu vaihtelivat suuresti. Kaikkiaan löydettiin 113 järjestön sivut Raha-automaattiyhdistys (RAY) RAY:n elektroniset tiedostot sisälsivät ne rekisteröidyt järjestöt, jotka olivat hakeneet RAY:ltä rahoitusta vuodelle Informaatio muodostui järjestöjen vuotta 2001 koskevista toimintakertomuksista/vuosiraporteista ja budjeteista, vuotta 2002 koskevista toimintasuunnitelmista ja talousarvioista, ja järjestöjen taustatiedoista. Tiedot saatiin EXCEL -taulukkona ja muokattiin ja siirrettiin 5 Internetissä RAY:n tuella toteutettu Sosiaali- ja terveysjärjestöjen tietopalvelu, jossa on jäseninä STKL, TEK ja YTY (Kts. taulukko 1).
13 12 SPSS- tietokantaan. Kaikkiaan 76 järjestöä täytti potilasjärjestön kriteerit. Lisäksi käytiin vapaamuotoisia keskusteluja RAY:n avustusosaston edustajien kanssa MTV3-uutistoimituksen kysely MTV3-uutistoimitus teki 85 potilasjärjestölle kyselyn lokakuussa Vastausprosentti oli 65% (n= 55). Kyselylomake oli yksisivuinen, strukturoitu, lähetettiin sähköpostitse ja vastausaikaa oli viikko. Kysely oli uutistoimituksen omaa tavanomaista selvitystoimintaa ja sen tarkoituksena oli tutkia potilasjärjestöjen yhteistyötä lääketeollisuuden kanssa. Tässä raportissa käytetään vain kyselyssä saatuja järjestöjen taustatietoja siltä osin kuin ne täydentävät järjestöjen www-sivujen ja RAY:n tietoja. Uutistoimitus oli kerännyt joitakin järjestöjen taustatietoja Internetistä juuri ennen kyselyn lähettämistä (niihin viitataan jäljempänä käyttämällä termiä mtv-tausta). Tutkija sai alkuperäisaineiston (kyselylomakkeet) käyttöönsä uutistoimituksen raportoitua asian ajankohtaisohjelmassa ja tiedot lisättiin em. tietokantaan. Kaikkiaan 54 kyselyyn vastannutta järjestöä täytti em. potilasjärjestön kriteerit. 2.4 Tietojen priorisointi Kaikissa tietolähteissä oli määrällisiä tietoja koskevia samoja ja eri tietoja. Vertailu tapahtui tallentamalla eri lähteistä saadut tiedot vierekkäisiin omiin muuttujiin, jotta rinnakkaisia tietoja pystyttiin vertaamaan toisiinsa mahdollisimman vaivattomasti. Tietojen yhdistäminen tapahtui luomalla uusi muuttuja, jossa oli yhdistettynä tieto eri lähteistä. Ensisijaisena tietolähteenä oli RAY ja toissijaisena www-sivut. Tulokset -osiossa on raportoitu yksityiskohtaisesti mitä tietolähdettä kulloinkin on käytetty. 2.5 Analyysi Raportin tiedot perustuvat niihin potilasjärjestöihin, jotka on perustettu ja identifioitu mennessä, jolloin www-sivujen aineistonkeruu päättyi (liite 1). Raportti ei sisällä tietoja niistä järjestöistä, jotka on perustettu tai identifioitu ko. ajankohdan jälkeen (liite 2). Mukana ei ole järjestöjä, jotka ovat lopettaneet toimintansa ajan myötä. Asiantuntijaryhmä (Stakes) luokitteli potilasjärjestöt seitsemään ryhmään sen perusteella millaisten potilaiden/sairauksien ympärille niiden toiminta on muodostunut. Luokittelu eteni niin, että tutkija teki luokitteluehdotuksen sijoittaen siihen järjestöt, luotettavuuden tarkistivat kolme lääkäritaustaista tutkijaa, ja yhteen sopimattomat järjestöt ja luokat muotoiltiin uudestaan. Osa järjestöistä olisi
14 13 voitu luokitella useampaan ryhmään. Kaikkiaan käytiin läpi viisi kierrosta ja lopulta järjestöt luokiteltiin siten, että kukin kuului vain yhteen ryhmään seuraavalla tavalla: Ensiksi valittiin kaikki sairaiden lasten ja heidän vanhempien/perheiden järjestöt (ryhmä 1). Seuraavaksi valittiin jäljellä olevista vammaisjärjestöt (ryhmä 2). Kolmanneksi valittiin jäljellä olevista pääasiassa geneettistä alkuperää olevien sairauksien järjestöt (ryhmä 3). Sitten valittiin jäljellä olevista neurologisten sairauksien järjestöt (ryhmä 4) ja mielenterveysjärjestöt (ryhmä 5). Seuraavaksi valittiin kansanterveydellisesti merkittävien sairausryhmien järjestöt (ryhmä 6). Loput järjestöt luokiteltiin ryhmään muut (ryhmä 7). Numeerisen tiedon tallentamisessa käytettiin SPSS -tallennuspohjaa, jossa kullekin tiedolle ja tietolähteelle laadittiin omat muuttujat. Analyysissa käytettiin SPSS -ohjelmaa ja suoria jakaumia. Ristiintaulukointia käytettiin, kun tieto oli käytettävissä yli 50% järjestöistä (Kts. Kuvio 1). Tilastollista merkitsevyyttä testattiin käyttämällä ohjelman tarjoamaa Pearsonin X 2 -testiä. Lisäksi käytettiin logaritmista lineaarista regressiomallia tarkasteltaessa muuttujien välisiä korrelaatioita. 3 Tulokset 3.1 Potilasjärjestöjen identifiointi ja saatavilla oleva tieto Kuvion 1 yläosa näyttää suuntaa antavasti millaisesta joukosta aloitettiin. Kuvio 1. Potilasjärjestöjen identifiointi ja saatavilla olevat tieto
15 14 Haun tuloksena (luku 2.2.) paikannettiin 390 sosiaali- ja terveysalan järjestöä, joiden toiminta-alue oli erittäin laaja (kansanterveyden edistäminen, ehkäisevä työ, terveyskasvatus, raittius- ja päihdetyö, kuntoutus, tutkimus, vammaiset, ikääntyneet/vanhukset ja eläkeläiset, lastensuojelu ja nuorisotyö, asumispalvelut, kodinhoitopalvelut, vapaa-aika ja lomatoiminta, seksuaalinen tasa-arvo, kristilliset/uskonnolliset- ja ammattilaisten järjestöt). Jotkut olivat paikallisia järjestöjä tai säätiöitä. Ko. joukosta pudotettiin pois selvästi ainoastaan sosiaalisektorille suuntautuneet järjestöt, jolloin jäi jäljelle 283 terveysalan järjestöä, joihin lukeutuminen tapahtui asiantuntijaryhmässä sovittujen sääntöjen mukaan löyhästi. Tästä joukosta ryhmä määritteli 28 potilasjärjestöjen ns. rajatapauksiksi luokiteltavaa järjestöä, jotka pudotettiin pois lopullisesta aineistosta. Sellaisia olivat alkoholin ja huumeiden ongelmakäyttäjien (esim. Anonyymit Alkoholistit ja Anonyymit Huumeidenkäyttäjät), sotainvalidien, koululaisten ja opiskelijoiden, yksinomaan kuntoutus-, liikunta-, kulttuuri-, loma- ja liikkumispalveluihin keskittyvät järjestöt, yleisluonteiset vammaisjärjestöt (esim. Kynnys) ja sellaiset mielenterveysjärjestöt, jotka oli perustettu erityisen tapahtuman aiheuttaman mielenterveysongelman pohjalta (esim. Itsemurhan tehneiden läheiset). Terveysalan järjestöistä identifioitiin kaikkiaan 130 potilasjärjestöä (liite 1). Mukaan luettiin myös Suomen Potilasliitto, joka edustaa kaikkia potilaita yleisesti. Potilasjärjestön määritelmä toimi hyvin. Lähes kaikki (95%, n= 124) potilasjärjestöiksi määritellyistä 130 järjestöstä määrittelivät myös itse itsensä jollakin tapaa potilasjärjestöksi (potilaiden aseman/etujen ajaminen). Kuudesta järjestöstä, jotka eivät katsoneet olevansa potilasjärjestöjä, kolme oli sairaiden lasten ja heidän vanhempien/perheiden- ja kolme mielenterveysjärjestöä. Kuvion 1 alaosassa on esitetty saatavilla oleva numeerinen tieto 130 potilasjärjestöstä eri tietolähteiden yhdistämisen jälkeen. Tulokset -osion taulukot ja liite 3 osoittavat että uudemmista, vuodesta 1990 lähtien perustetuista järjestöistä oli saatavilla vähemmän tietoa kuin vanhemmista. 130 potilasjärjestöstä valtaosalla (87%, n= 113) oli www-sivut. 3.2 Potilasjärjestöt valtakunnallisissa sosiaali- ja terveysalan kattojärjestöissä Taulukossa 1 on esitetty potilasjärjestöjen kuuluminen valtakunnallisiin sosiaali- ja terveysalan kattojärjestöihin. Ne toimivat lähtökohtana potilasjärjestölistan luomisessa ja niiden sivuilta löytyi suoria ja epäsuoria linkkejä potilasjärjestöjen www-sivuille. Silti niihin kuului 130 potilasjärjestöstä
16 15 suoraan omana järjestönään aika harva, parhaimmillaankin alle kolmasosa. Pienempään Potilasliittoon kuului vähemmän kuin kymmenes potilasjärjestöistä. Erityisesti RAY:n jäseninä olevat potilasjärjestöt olivat jäseninä myös muissa suurimmissa kattojärjestöissä.
17 16 Taulukko 1. Potilasjärjestöt valtakunnallisissa sosiaali- ja terveysalan kattojärjestöissä, %. RAY STKL TEK Potilasliitto YTY Sosternet RAY (n= 27) STKL (n= 36) TEK (n= 31) Potilasliitto (n= 9) YTY (n= 38) Sosternet (n= 37) Yhteensä Tietolähde: www. 3.3 Potilasjärjestöjen perustaminen Kuviossa 2 on esitetty nykyisten potilasjärjestöjen perustaminen vanhimmasta uusimpiin. Vanhimmat järjestöt on perustettu lukujen vaihteessa. Tämän jälkeen nykyisin toiminnassa olevia järjestöjä ei perustettu yli kahteen vuosikymmeneen ( ) luvulla ryhdyttiin jälleen perustamaan järjestöjä ja luvuilla niitä perustettiin tasaisesti (5-7/vuosikymmen). Lukumäärän kasvu alkoi 1970-luvun alussa ja järjestöjä perustettiin parisenkymmentä kummankin seuraavan vuosikymmenen aikana luvulla luku lähes kaksinkertaistui. Tämän vuosituhannen alussa perustettiin vajaan kolmen vuoden aikana kymmenkunta uutta järjestöä. Lisäksi raporttia koskevan aineistonkeruun ajankohdan päättymisen jälkeen on perustettu kymmenkunta uutta järjestöä (syyskuu 2002-maaliskuu 2005, liite 2). Mikäli suunta jatkuu samanlaisena myös vuosituhannen ensimmäisen vuosikymmenen jälkipuolella, perustetaan vuosikymmenen aikana vähintään saman verran järjestöjä (nelisenkymmentä) kuin 1990-luvulla. Tällä hetkellä Suomessa on yhteensä yli 130 valtakunnallista potilasjärjestöä ja määrä lisääntyy.
18 17 Kuvio 2. Nykyisten potilasjärjestöjen perustaminen ,2,3) 1) Kumulatiivinen lukumäärä. 2) mennessä perustetut/identifioidut. 3) Yhteensä tieto 117 järjestön perustamisvuodesta, ei tietoa 13 järjestöstä. Tietolähde: www, RAY. Potilasjärjestö voi olla olemassa jo ennen virallistamistaan yhdistysrekisteriin. Järjestöistä 38 oli sama järjestön ilmoittama ja hallinnollinen (yhdistysrekisteriin rekisteröityminen) perustamisvuosi. Lähes kolmasosalla (n= 39) kyseiset vuodet erosivat toisistaan 6. Rekisteröitymisvuodesta ei ollut tietoa saatavilla 40 järjestöstä. Tietolähteiden vertailu ja www-sivuilla olevat satunnaiset lyhyet järjestöhistoriikit osoittivat, että 17 potilasjärjestöä on muuttanut nimeään. Muutoksia on tehty lähinnä 1970-luvulta lähtien ja viime vuosina ne ovat lisääntyneet. Yleinen linja näyttää olevan että sairaus- tai tautikeskeisestä, mahdollisesti kielteisiä mielikuvia herättävästä ja leimaavasta nimestä on vaihdettu neutraalimpaan ilmaisuun, jossa keskiössä on taudin ja sairastamisen sijaan positiivista latausta sisältävä terveys - tai ainakin poistettu viittaus edelliseen. Muutosten taustalla lienee järjestöjen roolin ja painopisteen muuttaminen "vammojen korjaamisesta" ennaltaehkäisevään työhön ja reviirin laajentamiseen. Järjestöjen haastatteluaineisto ja kirjallinen materiaali viittaavat siihen, että ainakin osa aiemmin itsensä potilasjärjestöksi katsovista järjestöistä ei enää halua tulla määritellyksi potilasjärjestönä vaan eri tavoin käyttäen terveyden määritelmää laajasti. Monet potilasjärjestöt kutsuvat itseään myös tai nimenomaan (kansan)terveyden edistämis-, liikunta- tai vammaisjärjestöksi. 6 Tähän lienee syynä RAY-rahoituksen hakemisen ajankohtaisuus, jolloin yhdistyksen on viimeistään pakko rekisteröityä, ja mahdollisesti myös järjestön nimenmuutos. Yhdistysrekisteriä koskeva laki Yhdistyslaki /1503* tuli voimaan Lailla kumottiin yhdistyksistä annettu laki siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen. Vanhimmat järjestöt on perustettu ennen varhaisinta lainsäädäntöä ja RAY:n perustamista.
19 18 Potilasjärjestöjen perustamiseen on liittynyt kullekin aikakaudelle tyypillisiä ilmiöitä ja erilaisia sosiaali- ja terveyspoliittisia tehtäviä, ja on samassa linjassa muiden terveydenhuollon toimijoiden toimintaan. Taulukossa 2 on esitetty potilasjärjestöt niiden edustamien potilaiden/sairauden ja perustamisajankohdan mukaan. Suurimmat ryhmät muodostavat sairaiden lasten ja heidän vanhempien/perheiden järjestöt ja vammaisjärjestöt (molemmat erikseen 22% kaikista 130 järjestöstä). Seuraavana tulevat neurologisten sairauksien järjestöt (9%), mielenterveysjärjestöt (8%), merkittävien sairausryhmien järjestöt (6%) ja pääasiassa geneettistä alkuperää olevien sairauksien järjestöt (5%). Taulukko 2. Potilasjärjestöt potilaiden/sairauden ja perustamisajankohdan mukaan (n= 130). < Yht. 1) Lapset, vanhemmat/perheet Vammaisjärjestöt Geneettiset järjestöt Neurologiset järjestöt Mielenterveysjärjestöt Merkittävät sairausryhmät (kansanterveys) Muut Yhteensä ) Sisältää 13 järjestöä, joiden perustamisvuodesta ei ole tietoa saatavilla. Tietolähde: www, RAY. Suomen vanhin nykyinen potilasjärjestö on v perustettu Suomen Mielenterveysseura. Sen jälkeen perustettiin 1900-luvun ensimmäisen vuosikymmenen aikana ensimmäiset nykyiset sokeiden ja kuurojen järjestöt luvulla ja lisääntyvässä määrin 1940-luvulta lähtien sotien jälkeen ryhdyttiin perustamaan järjestöjä muille vammaisryhmille lukujen aikana perustettiin nykyiset järjestöt tuberkuloosi-, syöpä-, reuma-, diabetes-, polio-, sydäntauti-, allergia- ja epilepsiapotilaille, ko. järjestyksessä. Kansanterveydellisesti merkittävien sairausryhmien nykyiset järjestöt oli perustettu 1970-luvulle tultaessa. Tuolloin alkanut varsinainen buumi oli loogista. Kansalaisliikehdinnän myötä alkoivat potilaat itse toimia aktiivisesti. Vuonna 1963 perustettiin ensimmäinen nykyinen sairaiden lasten vanhempi-
20 19 en/perheiden järjestö (Kuulovammaisten lasten vanhempien liitto). 7 Vanhemmuuteen kiinnitettiin huomio suurten ikäluokkien tullessa teini-ikään ja aikuistuessa. Yhteiskunnassa lisääntyneen individualismin myötä kiinnitettiin lisääntyvää huomiota ydinperheeseen luvulla perustettiin useita sairaiden lasten ja heidän vanhempien järjestöjä, vammaisjärjestöjä ja ensimmäiset geneettisten sairauksien järjestöt. Aikakaudelle oli tyypillistä lisääntyvä teknologia, esim. genetiikan tutkimuksen kehittyminen ja seulonnat, mikä mahdollisti uudenlaista diagnosointia (esim. erityisvammat). Sairaiden lasten ja heidän vanhempien/perheiden- sekä vammaisjärjestöjen perustaminen jatkui 1980-luvulla. Vuosikymmen toi mukanaan myös uusia ilmiöitä ja ongelmia. Esimerkiksi huumausaineiden väärinkäyttäjien, seksuaalivähemmistöjen, HIV- ja AIDS -potilaiden ja ihopotilaiden järjestöt perustettiin 1980-luvulla. Viimeisten vuoden aikana järjestöjä on perustettu yhä lisääntyvässä määrin lukujen vaihteessa Suomi kohtasi laman, palvelut heikentyivät ja valtionosuusjärjestelmä muuttui. Sairaiden lasten ja heidän vanhempien/perheiden- ja vammaisjärjestöt ovat edelleen lisääntyneet. Mielenterveys on nostettu agendalle ja järjestöjen määrä on kasvanut. Medikalisaatio, teknologioiden jatkuva kasvu ja lisääntyvä käyttöönotto, uudet diagnosointimenetelmät ja sairaudet ovat johtaneet myös potilasjärjestöjen yhä syvenevään erikoistumiseen ja eriytymiseen. Pääasiassa geneettistä alkuperää olevien sairauksien järjestöt ovat jatkaneet 1970-luvulta alkanutta tasaista kasvuaan. Vammaisuus on eriytynyt pienempiin erityistiloihin, esimerkiksi tiettyjen kromosomimutaatioiden ympärillä on omia järjestöjä. Syöpä- ja ihotautien alueilla on tapahtunut järjestöjen erikoistumista ja eriytymistä ja järjestöjen määrä on lisääntynyt. Uusia sairauksia, joiden ympärille on perustettu potilasjärjestöjä, ovat esim.: paniikkihäiriö, syömishäiriöt, uniongelmat, kipu, migreeni, osteoporoosi ja endometrioosi. Joidenkin sairauksien ympärille on perustettu useampia potilasjärjestöjä. Ensinnäkin ruotsinkielisille on olemassa omia järjestöjä. Toiseksi on sairauksia, joissa sairaille lapsille ja heidän vanhemmille/perheille on perustettu oma järjestö. Lisäksi joissakin muissa sairauksissa on perustettu useampia järjestöjä. Useampien saman sairauden ympärillä toimivien potilasjärjestöjen lisäksi on olemassa muita samalla alueella toimivia tahoja (luku 3.1.). 7 Ellei toisin mainita, vuosien välisestä ajanjaksosta käytetään jatkossa nimitystä "vanha aika" ja "vanhemmat järjestöt". Vanhan ja uuden ajan vaihteella viitataan lukujen vaihteeseen, murroskauteen järjestöjen lukumäärän kasvussa. Vuodesta 1990 lähtien perustetuista järjestöistä käytetään nimitystä "uusimmat järjestöt" ja "uusi aika".
Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016
Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016 Aivoliitto ry Allergia- ja astmaliitto ry Epilepsialiitto ry Hengitysliitto ry Lihastautiliitto ry Mielenterveyden keskusliitto ry Munuais- ja
LisätiedotHARVINAISEN SAIRAUDEN YHDISTYS MUKANA HARVINAISESSA KATTOJÄRJESTÖSSÄ. Katri Karlsson Suomen HAE-yhdistyksen puheenjohtaja
HARVINAISEN SAIRAUDEN YHDISTYS MUKANA HARVINAISESSA KATTOJÄRJESTÖSSÄ Katri Karlsson Suomen HAE-yhdistyksen puheenjohtaja SISÄLLYS - HAE eli hereditäärinen angioödeema - Mikä on Suomen HAE-yhdistys? - Miten
LisätiedotSuomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009
Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.
LisätiedotMiten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä
Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä Omaishoitajat ja läheiset liitto ry:n neuvottelupäivät Vantaa 29.8.2013 Janne Juvakka Janne Juvakka 1 SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry Valtakunnallinen sosiaali-
LisätiedotJärjestöjen rooli sote-uudistuksessa , Uudenmaan järjestöt ja sote-uudistus -seminaari Erityisasiantuntija Ulla Kiuru, SOSTE
Järjestöjen rooli sote-uudistuksessa 17.4.2018, Uudenmaan järjestöt ja sote-uudistus -seminaari Erityisasiantuntija Ulla Kiuru, SOSTE Esityksen rakenne Sote-järjestöjen toimintaympäristön muutos Järjestöjen
LisätiedotEsitys. Kanta-Hämeen Järjestöasiainneuvottelukunnaksi
Esitys Kanta-Hämeen Järjestöasiainneuvottelukunnaksi Esitys Kanta-Hämeen Järjestöasiain neuvottelukunnaksi Esitämme, että Kanta-Hämeeseen perustetaan osaksi maakunnan tulevia rakenteita Järjestöasiain
Lisätiedot1) toimii jäsenyhteisöjensä yhteenliittymänä ja tukee niiden toimintaa
SÄÄNNÖT 1 (5) 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Vanhustyön keskusliitto - Centralförbundet för de gamlas väl ry. Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Näissä säännöissä yhdistystä kutsutaan
LisätiedotJärjestöjen hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ja kuntayhteistyö. Aluepäällikkö Ritva Varamäki ESAVI
Järjestöjen hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ja kuntayhteistyö Aluepäällikkö Ritva Varamäki ESAVI 18.12.2014 SOSTE Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan kattojärjestö perustettu 2012, jolloin
LisätiedotThe Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring
The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring Perustettu 2005 Suomen Toimii yhdyselimenä omaishoidon alalla tai siihen läheisesti liittyvällä alueella Suomessa toimivien järjestöjen, säätiöiden
LisätiedotMe Itse ry - Meikäläisissä on voimaa!
Me Itse ry - Meikäläisissä on voimaa! Me Itse ry on kehitysvammaisten ihmisten oma kansalaisjärjestö. Rahoittajamme on STEA = Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus Me Itse ry on valtakunnallinen
LisätiedotJärjestöbarometri 2013
Järjestöbarometri 2013 Järjestöbarometri Julkaistu vuosittain vuodesta 2006, Järjestöbarometri 2013 järjestyksessään kahdeksas Barometri kertoo vuosittain ajankohtaiset tiedot sosiaalija terveysjärjestöjen
LisätiedotOpas harvinaistoiminnasta
Opas harvinaistoiminnasta Hengitysliiton tarkoituksena on edistää hengitysterveyttä ja hengityssairaan hyvää elämää. 2 Harvinaiset Hengitysliiton harvinaistoiminta Hengitysliiton harvinaistoiminta edistää
LisätiedotPÄIJÄT-HÄMEEN NEUROYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT 1(4)
1. Yhdistyksen nimi, kotipaikka, kieli, toiminta-alue ja keskusjärjestö Yhdistyksen nimi on Päijät-Hämeen neuroyhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Lahden kaupunki ja pöytäkirja- ja rekisteröintikielenä
LisätiedotNeuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY
Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY Järjestötalo-hanke 1999-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry *
LisätiedotKokemuskoulutusverkoston kumppanuussopimus ja toimintaperiaatteet
Kokemuskoulutusverkoston kumppanuussopimus ja toimintaperiaatteet Kokemuskouluttajina toimivat tehtävään peruskoulutuksen saaneet eri sairaus- ja vammaisryhmiä edustavat henkilöt ja heidän läheisensä.
LisätiedotAnne Taulu toiminnanjohtaja, FT, TtM. Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija, ft (AMK), liikunnanohjaaja.
Anne Taulu toiminnanjohtaja, FT, TtM Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija, ft (AMK), liikunnanohjaaja Mikko Vähäniitty Tasavallan presidentti Sauli Niinistö toimii SoveLi 20 vuotta - Liiku
LisätiedotJärjestöneuvottelukuntien hyviä käytäntöjä muualta Suomesta Kansalaisjärjestöilta Ylivieskassa
Järjestöneuvottelukuntien hyviä käytäntöjä muualta Suomesta Kansalaisjärjestöilta Ylivieskassa 2.10.2013 Marjo Riitta Tervonen, Pohjois-Suomen erityisasiantuntija SOSTE Suomen sosiaali ja terveys Perustettu
LisätiedotKeski-Uudenmaan Yhdistysverkosto ry
Keski-Uudenmaan Yhdistysverkosto ry Tuusulan järjestöfoorumi 16.02.2011 Hanna Falck & Mika Väisänen Taustaa Perustettu 23.04.2007 Järvenpäässä Kolme järjestöä perustamassa Kotipaikka Järvenpää ja toimialue
LisätiedotLiitteenä SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n lausunto yllä mainitusta asiasta.
16.5.2017 PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Viite: Lausuntopyyntö 3.4.2017 Dnro 9972/2017 Asia: Pirkanmaan alueellinen kulttuurihyvinvointisuunnitelma SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry on valtakunnallisten
LisätiedotKokemustoimintaverkosto 2016 Lauri Honkala, suunnittelija, Kokemustoimintaverkosto Kokemustoimintaverkostossa mukana 36 valtakunnallista sosiaali- ja terveysalan järjestöä 17 alueellista ohjausryhmää eri
LisätiedotSyöpäjärjestöt kuntoutumisen tukena
Syöpäjärjestöt kuntoutumisen tukena Ylilääkäri, LT, dosentti Suomen Syöpäyhdistys ry SYÖPÄJÄRJESTÖT Syöpäjärjestöillä tarkoitetaan Suomen Syöpäyhdistyksen ja Syöpäsäätiön muodostamaa kokonaisuutta. Suomen
LisätiedotPäihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelma Diakonia-ammattikorkeakoulu
Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelma 2015-2019 Diakonia-ammattikorkeakoulu 4.4.2017 Jurvansuu 2017 1 Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaprofiilit osahanke (2015-2017) Tutkija Sari
Lisätiedottoiminnaksi, Ilkka Vuori, LKT, professori (emeritus), KTO:n koordinaattori
KTO puiteohjelmasta toiminnaksi, 2008-2015 Ilkka Vuori, LKT, professori (emeritus), KTO:n koordinaattori TULE-parlamentti parlamentti, Helsinki 4.12.2008 2008 Mieleen palauttamiseksi Tarve: tule-ongelmien
LisätiedotYhdistystoiminnan rahoitus. Järjestötoiminnan perusteet - koulutus 25.11.2015 Liisanpuiston auditorio, Pori
Yhdistystoiminnan rahoitus Järjestötoiminnan perusteet - koulutus 25.11.2015 Liisanpuiston auditorio, Pori Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry - toimii koko maassa ja koko väestön parissa terveiden elämäntapojen
Lisätiedot18.4. Tampere, 19.4. Kuopio, 24.4. Helsinki ja 26.4. Ylikiiminki
18.4. Tampere, 19.4. Kuopio, 24.4. Helsinki ja 26.4. Ylikiiminki Liiton ja yhdistyksien sääntöjen tarkastelua / Aluetyö AlueAvaimet: 18.4. Tampere, 19.4. Kuopio, 24.4. Helsinki ja 26.4. Ylikiiminki Liiton
LisätiedotSÄÄNTÖMUUTOSEHDOTUS 2016 TIMO LAITINEN (PÄIVITETTY (U. Suomen Golfliitto, Radiokatu 20, Helsinki, sivu 1
SÄÄNTÖMUUTOSEHDOTUS 2016 TIMO LAITINEN (PÄIVITETTY 25.1.16 (U sivu 1 4. JÄSENET Tässä kohdassa tehdään uusi jäsenyyskriteeristö. Seurajäsen vastaa varsinaisia golfseuroja. Yhteisöjäsenyys mahdollistaa
LisätiedotJärjestöt Etelä-Savo yhdessä uutta Tukea järjestöjen muutostyölle liittyy Suomi 100 ja Järjestö 2.0 ohjelmiin
Järjestöt Etelä-Savo yhdessä uutta Tukea järjestöjen muutostyölle liittyy Suomi 100 ja Järjestö 2.0 ohjelmiin Hankepäällikkö Anita Hahl-Weckström 16.11.2017 Järjestöjen muutostyölle tukea Järjestöt Etelä-Savo
LisätiedotJärjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä
Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti
LisätiedotEdustajiston koulutus 14.1.2014. Johanna Pietiläinen, Hallintopäällikkö
Edustajiston koulutus 14.1.2014 Johanna Pietiläinen, Hallintopäällikkö 46 Ylioppilaskunta Yliopiston opiskelijoiden keskuudessa on ylioppilaskunta, jolla on itsehallinto. Ylioppilaskunnan tarkoituksena
LisätiedotMIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10
MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 AVUSTUSOSASTO RAY 25.10.2016 2 LAKISÄÄTEINEN TEHTÄVÄ Laki raha-automaattiavustuksista 21. Rahaautomaattiyhdistyksen on sopivalla tavalla seurattava myönnettyjen
LisätiedotJÄRJESTÖILLE OVIA SOTEEN
JÄRJESTÖILLE OVIA SOTEEN 2017-2020 Hyvinkää 17.5.2016 @yverkosto @AliciaPerho #yhdistysverkosto KESKI-UUDENMAAN YHDISTYSVERKOSTO RY Sosiaali- ja terveysalan yhdistysten yhteistyöelin Edistää järjestöjen
LisätiedotETELÄ-SAVON JÄRJESTÖKYSELYN 2018 KESKEISIMPIÄ TULOKSIA
ETELÄ-SAVON JÄRJESTÖKYSELYN 2018 KESKEISIMPIÄ TULOKSIA Etelä-Savon yhdistykset tukevat asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä monipuolisesti Järjestöt Etelä-Savo -hankkeen järjestökyselyssä kohderyhmänä
LisätiedotJärjestöt hyvinvointia luomassa
Järjestöt hyvinvointia luomassa Suomen sote-järjestöt lukuina IHMISET 1 300 000 jäsentä 500 000 vapaaehtoista 260 000 vertaistukijaa 50 000 ammattilaista 4 800 työllistettyä YHDISTYKSET 10 000 yhdistystä
LisätiedotRAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet
RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet Museoista hyvinvointia ja terveyttä -ajankohtaisseminaari 28.3.2011 Sari Miettunen, tiimivastaava, RAY Lainsäädäntö Avustusten myöntämisestä on säädetty
LisätiedotEsitys. Kanta-Hämeen Järjestöasiainneuvottelukunnaksi
Esitys Kanta-Hämeen Järjestöasiainneuvottelukunnaksi Saatuja kommentteja, 21 kpl Ehdotuksia Liikuntaseurat huomioitava erikseen, merkittävä jäsen- ja toimintamäärä Ehkäisevän päihdetyön edustus voisi tulla
LisätiedotMukavaa tavata! ja vielä näin runsain määrin J. Harvinaisinfo 28.1.2014 Oulu
Mukavaa tavata! ja vielä näin runsain määrin J Harvinaisinfo 28.1.2014 Oulu Kansallinen ohjelma harvinaisten sairauksien kansallinen ohjelma v. 2013 loppuun mennessä sosiaali- ja terveysministeriön työryhmä
LisätiedotVAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA!
VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA! ANNE ILVONEN INNOVOINTIPÄÄLLIKKÖ OK-OPINTOKESKUS 24.3.2012 1 Vaikuttaminen Vaikuttaminen on henkilökohtaisen tai yhteisön vallan käyttöä niin, että saamme edistettyä meille
LisätiedotJÄRJESTÖTIEDON LÄHTEITÄ -
JÄRJESTÖTIEDON LÄHTEITÄ - Järjestöbarometri ja sen keskeiset tilasto- ja rekisteriaineistot Kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämispäivät Mikkeli 14.-15.2.2013 Juha Peltosalmi Esityksen sisältö Järjestöbarometri
LisätiedotPohjoisen yhteisöjen tuki - Majakka ry. Säännöt
Pohjoisen yhteisöjen tuki - Majakka ry Säännöt 12.1.2012 1Pohjoisen yhteisöjen tuki Majakka ry:n säännöt SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Pohjoisen yhteisöjen tuki Majakka ry
LisätiedotLiikkuen kohti terveyttä ja hyvinvointia Soveltavan liikunnan kehittämissuositukset vuosille
Liikkuen kohti terveyttä ja hyvinvointia Soveltavan liikunnan kehittämissuositukset vuosille 2016-2021 Tommi Yläkangas, Toiminnanjohtaja, Soveltava Liikunta SoveLi ry Esityksen rakenne 1. Soveltava Liikunta
LisätiedotToteutuuko tasa-arvo terveydenhuollossa?
Toteutuuko tasa-arvo terveydenhuollossa? Avoin keskustelutilaisuus Pikkuparlamentin kansaliasinfo 21.10.2015 Sari Tervonen POTKA-verkoston pj, Epilepsialiiton toiminnanjohtaja Järjestäjät: Lääkärin sosiaalinen
LisätiedotKeski-Suomen. Toimintasuunnitelma 2015
Keski-Suomen ry Toimintasuunnitelma 2015 Missio edistää naisyrittäjyyttä sekä parantaa naisyrittäjien kannattavan toiminnan yleisiä edellytyksiä omalla toiminta-alueellaan, edistää yrittäjyyttä, tervettä
LisätiedotLapin ihmisen asialla TIETOA VAIKUTTAMISTA YHTEISTYÖTÄ
Lapin ihmisen asialla TIETOA VAIKUTTAMISTA YHTEISTYÖTÄ Lapin sosiaali- ja terveysturvayhdistys ry TIETOA Vahvistamme lappilaisten järjestöjen yhteiskunnallista asemaa ja toimintaedellytyksiä kokoamalla,
LisätiedotMiksi se ei toimi mitä esteitä vapaaehtoistyölle on asetettu?
Miksi se ei toimi mitä esteitä vapaaehtoistyölle on asetettu? Marjo Riitta Tervonen, erityisasiantuntija, SOSTE Anne Mustakangas-Mäkelä, Hyvinvointi- ja yhteisötyön johtaja, Vuolle Setlementti Sosiaali-
LisätiedotSIL2020 Strategia. Avainhenkilöpäivät Eila Pohjola
SIL2020 Strategia Avainhenkilöpäivät 26.10.2014 Eila Pohjola Keskustelun tavoite Käydä avointa keskustelua liiton toiminnasta, sen kehittämisestä sekä lajitoimikuntien toiveista liittyen SIL 2020 strategiaan
LisätiedotPorin akateemisen nörttikulttuurin arvostusseuran säännöt
Porin akateemisen nörttikulttuurin arvostusseuran säännöt Hyväksytty yhdistyksen kevätkokouksessa 29.3.2014. 1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Porin akateeminen nörttikulttuurin arvostusseura ja
LisätiedotKeski-Suomen. Toimintasuunnitelma 2014
Keski-Suomen ry Toimintasuunnitelma 2014 Missio edistää naisyrittäjyyttä sekä parantaa naisyrittäjien kannattavan toiminnan yleisiä edellytyksiä omalla toiminta-alueellaan, edistää yrittäjyyttä, tervettä
LisätiedotEmma & Elias -avustusohjelma. Järjestöjen lasten suojelun maajoukkue
Emma & Elias -avustusohjelma Järjestöjen lasten suojelun maajoukkue Yksi ohjelma, monta tarkoitusta Järjestöjen tekemään hyvää työtä esiin Ray:n aseman tukeminen Tulosten ja vaikutusten vahvistaminen Lapsen
LisätiedotRAY:N TYÖJÄRJESTYS 1
RAY:N TYÖJÄRJESTYS 1 RAY:N TYÖJÄRJESTYS SISÄLLYSLUETTELO SIVU 1 RAY:N TOIMINTA JA SEN PERUSTA 4 1.1 RAY:n asema 4 1.2 RAY:n tehtävä 5 1.3 RAY:n päämäärät 5 1.4 RAY:n ydintoiminnat 5 1.4.1 Rahapelitoiminta
LisätiedotHarvinaissairauksien kansallisen ohjelman päivitys
Harvinaissairauksien kansallisen ohjelman päivitys 2018-2021 Järjestöjen yhteistyötä harvinaisten sairaus- ja vammaryhmien hyväksi Taustaa päivitykselle Ensimmäisen ohjelman kausi 2014 2017 Toimintaympäristössä
Lisätiedot1 YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA, KIELI JA TOIMINTA-ALUE
OULUN SEUDUN MS-YHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT (Rek.nro 159.657) Uudistettu 19.03.2009 1 YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA, KIELI JA TOIMINTA-ALUE Yhdistyksen nimi on Oulun Seudun MS-yhdistys ry. Yhdistyksen kielinä
LisätiedotSote-uudistus järjestöjen näkökulmasta. Marjo Riitta Tervonen, SOSTE
Sote-uudistus järjestöjen näkökulmasta Marjo Riitta Tervonen, SOSTE SOSTE on Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan toimija ja hyvinvoinnin edistäjä Yhdistää liki 200 sosiaali- ja terveysjärjestöä Yhteistyöjäseninä
LisätiedotJärjestöbarometri 2012. Mediainfo 28.11.2012
Järjestöbarometri 2012 Mediainfo 28.11.2012 Esityksen sisältö Toimintaympäristön muutospaineet Yhdistystoiminta ei korvaudu muulla osallistumisella Työttömien yhdistysten toimintaedellytykset ovat romahtaneet
LisätiedotRAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä
RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä osastopäällikkö Mika Pyykkö Lihastautien kehittyvä tutkimus ja hoito -konferenssi 16. 17.11.2011 Tampere Mika Pyykkö, 17.11.2011 1 Mika Pyykkö, 17.11.2011
LisätiedotYHTEENVETO KYSELYISTÄ JÄRJESTÖJEN TYÖNTEKIJÖILLE VAPAAEHTOISISTA SEKÄ VERTAISISTA JA KOKEMUSASIANTUNTIJOISTA
YHTEENVETO KYSELYISTÄ JÄRJESTÖJEN TYÖNTEKIJÖILLE VAPAAEHTOISISTA SEKÄ VERTAISISTA JA KOKEMUSASIANTUNTIJOISTA Jouni Puumalainen 28.2.2017 1. Johdanto Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelma
LisätiedotEsitys. Kanta-Hämeen Järjestöasiainneuvottelukunnaksi
Esitys Kanta-Hämeen Järjestöasiainneuvottelukunnaksi Esitys Kanta-Hämeen Järjestöasianneuvottelukunnaksi Keväällä 2018 tehdään esitys Kanta-Hämeen järjestöyhteistyön rakenteeksi Huhtikuussa kootaan pohjaesitykseen
Lisätiedot4 Yhdistyksen jäsenen on suoritettava vuosittain yhdistyksen syyskokouksen määräämä jäsenmaksu.
Ehdotus sääntömuutoksiksi Suomen Internet-yhdistyksen kevätkokoukselle 2006. Alla on ehdotus uusiksi säännöiksi, jotka toimitetaan yhdistysrekisteriin hyväksyttäviksi, mikäli yhdistyksen kevätkokous päättää
LisätiedotKokemustoiminta alueellisella ja valtakunnallisella tasolla
Kokemustoiminta alueellisella ja valtakunnallisella tasolla Kati Multanen, Kokemustoimintaverkoston ohjausryhmän varapuheenjohtaja (Järjestösuunnittelija, Suomen Diabetesliitto ry) Kokemustoimintaverkostossa
LisätiedotKuntien ja järjestöjen yhteistyö ja kansalaisten osallisuus
Kuntien ja järjestöjen yhteistyö ja kansalaisten osallisuus Terveempi Itä-Suomi (TERVIS)-hankkeen aloitusseminaari 17.5.2013 osallisuushanke Salli Esityksen sisältö Sosiaali- ja terveysalan järjestöt Järjestöbarometrin
LisätiedotTOIMINTASUUNNITELMA 2016
Maakunnallinen kyläyhdistys TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Lappilaiset Kylät ry toimii Lapin kylien kattojärjestönä. Yhdistys toimii kylien asukkaiden, kylätoimikuntien, kylä- ja asukasyhdistysten sekä Lapin
LisätiedotOivaltava päivät. 3.6.2015 Hotelli Arthur, Helsinki. Avustus/Anne Kukkonen, 2.6.2015 1
Oivaltava päivät 3.6.2015 Hotelli Arthur, Helsinki Avustus/Anne Kukkonen, 2.6.2015 1 Esityksen sisältö Avustukset vuodelle 2015 Omaishoidon avustaminen Tavoitealueet ja teemarahoitus Yksinäisyys- teema
LisätiedotKirkon akateemiset Kyrkans akademiker AKI r.y:n säännöt
Kirkon akateemiset Kyrkans akademiker Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on Kirkon akateemiset Kyrkans akademiker AKI r.y. ja siitä käytetään näissä säännöissä nimitystä AKI. AKIn kotipaikka on Helsingin
LisätiedotJärjestöt ja Satasote
Järjestöt ja Satasote Milja Karjalainen Satakunnan yhteisökeskus Mitä järjestötoiminta on? Kolmas sektori erotuksena julkiseen, yritystoimintaan ja perheisiin Järjestö, yhdistys, liitto, ry, vapaaehtoistyö?
Lisätiedotminäkin voin osallistua ja edustaa! Kehitysvammaisten Tukiliiton uudistus Esittely - lyhyt versio
minäkin voin osallistua ja edustaa! Kehitysvammaisten Tukiliiton uudistus Esittely - lyhyt versio Hyvä liittokokousedustaja ja hyvät jäsenyhdistykset, Haluamme, että järjestötoiminta on hauskaa. Haluamme
LisätiedotTerveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008
Terveysalan hallinto ja päätöksenteko Riitta Räsänen syksy 2008 Kurssin tavoitteet ja suoritus suomalaisen sosiaali- ja terveysalan lainsäädäntö ja järjestelmät toimintaympäristö kehittämisen haasteet
LisätiedotSÄÄNNÖT. Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry. Nimi ja kotipaikka
SÄÄNNÖT Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry ja sitä kutsutaan näissä säännöissä yhdistykseksi.
LisätiedotKeKo-kehittämisen koordinaatiohanke Elinvoimaa järjestöille yhdessä vaikuttaen Syyskuu 2017 Mari Toivonen Hankepäällikkö
KeKo-kehittämisen koordinaatiohanke Elinvoimaa järjestöille yhdessä vaikuttaen 2017-2019 Syyskuu 2017 Mari Toivonen Hankepäällikkö Miksi? 2 Toimintaympäristön muutokset -> mm. maakuntauudistus, työvoimapalveluiden
Lisätiedot- tuoda esille vanhempien kannanottoja koulua ja kasvatusta koskevissa kysymyksissä
Oulun Rajakylän koulun vanhempainyhdistys 1 Yhdistyksen nimi on OULUN RAJAKYLÄN KOULUN VANHEMPAINYHDISTYS ry ja se toimii Rajakylän koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on Oulu. 2 Yhdistyksen tarkoituksena
LisätiedotMediakasvatusseuran strategia
Mediakasvatusseuran strategia 2016-2020 Tausta Mediakasvatusseura ry, Sällskapet för Mediefostran rf, on vuonna 2005 perustettu valtakunnallinen, kaksikielinen mediakasvatuksen asiantuntijajärjestö. Seura
LisätiedotKari Vuorinen Ajankohtaista ehkäisevästä päihdetyöstä: Uusi EHYT-järjestö
Kari Vuorinen Ajankohtaista ehkäisevästä päihdetyöstä: Uusi EHYT-järjestö Ehkäisevän päihdetyön järjestöjen yhdistymishanke Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry PTS Göteborg 3.9.2011 tekee terveyttä edistävää ehkäisevää
LisätiedotYksi elämä -terveystalkoot
Yksi elämä -terveystalkoot Yksi elämä 2012 2017 Yksi elämä -terveystalkoiden tavoitteena on terveempi Suomi! Vuonna 2012 Aivoliitto, Diabetesliitto ja Sydänliitto käynnistivät yhteiset terveystalkoot,
LisätiedotLiitto voi hankkia ja omistaa kiinteää omaisuutta sekä vastaanottaa lahjoituksia ja testamentteja.
1 SÄÄNNÖT 11.8.2010 NAISTEN VALMIUSLIITTO RY Nimi 1 Yhdistyksen nimi on Naisten Valmiusliitto ry, Kvinnornas Beredskapsförbund rf, josta jäljempänä käytetään nimitystä liitto. Sen kotipaikka on Helsingin
LisätiedotK-S sote- ja maakuntauudistuksen valmisteluun osallistuvat järjestötoimijat Erityisasiantuntija Jaana Joutsiluoma
K-S sote- ja maakuntauudistuksen valmisteluun osallistuvat järjestötoimijat 3.4.2017 Erityisasiantuntija Jaana Joutsiluoma Sote-järjestöt ovat jykevä laiva IHMISET 1 300 000 jäsentä 500 000 vapaaehtoista
Lisätiedot1. Yhdistyksen nimi on Tampereen seudun Omaishoitajat ry ja kotipaikka Tampere. Yhdistyksen toiminta-alueena on koko Pirkanmaa.
1(3) YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi on Tampereen seudun Omaishoitajat ry ja kotipaikka Tampere. Yhdistyksen toiminta-alueena on koko Pirkanmaa. 2. Yhdistyksen tarkoituksen on toimia omaishoitajien
Lisätiedotyhdistysten yhteenliittymät täyttävät myös tämän lomakkeen
HAKULOMAKE 1 (9) YHDISTYSTEN JA USKONNOLLISTEN YHDYSKUNTIEN 1 HAKULOMAKE ETNISTEN SUHTEIDEN NEUVOTTELUKUNTAAN (ETNO) Täytettävät lomakkeet Lomake 1 (sivut 3-7) Lomake 2 (sivu 8) kaikki hakijat täyttävät
LisätiedotHallituksen esitys sääntömuutoksista. Pj. Markku Niskala 26.11.2011
Hallituksen esitys sääntömuutoksista Pj. Markku Niskala Muutosten tausta ja perustelut TAUSTA Evaluaatio 2005:n suositukset Yhdistyslain muutokset v. 2010 Kepan toiminta-ajatus- ja strategiaprosessi v.
LisätiedotTOIVALAN URHEILIJAT RY 1
TOIVALAN URHEILIJAT RY 1 I NIMI, KOTIPAIKKA JA TARKOITUS 1 Yhdistyksen nimi on Toivalan Urheilijat ry. Yhdistyksen kotipaikka on Siilinjärven kunta. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on edistää liikuntakasvatusta
LisätiedotKolmas sektori ja julkiset palvelut
Kolmas sektori ja julkiset palvelut Kohtaamispaikkapäivät Porvoo 9.5.2019 Ritva Varamäki, erityisasiantuntija ritva.varamaki@soste.fi Twitter: @varamaki Suomen sote-järjestöt lukuina IHMISET 1 300 000
LisätiedotKohtaamispaikkapäivät. Paikallisen järjestötoiminnan mahdollisuus ITUSPY asiakaslähtöinen mielenterveystyön kehittäjä
Kohtaamispaikkapäivät 9.5.2019 Paikallisen järjestötoiminnan mahdollisuus ITUSPY asiakaslähtöinen mielenterveystyön kehittäjä Paikallinen järjestötoimija Yhdistyspohjainen toimija Voittoa tavoittelematon,
LisätiedotTerveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa
Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Vaikuttajatutkimuksen tulokset LUOTTAMUKSELLINEN Lehdistötilaisuus Lasipalatsi 12.6.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti terveyspolitiikan vaikuttajien
LisätiedotEnsitiedon antaminen IRLANTILAINEN SUOSITUS. ja sen suomennos. Miina Weckroth Jaatinen, vammaisperheiden monitoimikeskus ry 12.2.
Ensitiedon antaminen IRLANTILAINEN SUOSITUS ja sen suomennos Miina Weckroth Jaatinen, vammaisperheiden monitoimikeskus ry 12.2.2015 ALKU IRLANTILAISELLE SUOSITUKSELLE Vanhempien järjestöille* antaman
LisätiedotArkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen
Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa toiminta Kuntaliiton strategiassa Arkeen Voimaa -toiminta toteuttaa Kuntaliiton strategiatavoitetta
LisätiedotMaailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015
Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus
LisätiedotTOIMINTASUUNNITELMA 2015
Maakunnallinen kyläyhdistys TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Lappilaiset Kylät ry toimii Lapin kylien kattojärjestönä. Yhdistys toimii kylien asukkaiden, kylätoimikuntien, kylä- ja asukasyhdistysten sekä Lapin
LisätiedotVapaaehtois- ja järjestötoiminnan kehittäminen ja tuki
Vapaaehtois- ja järjestötoiminnan kehittäminen ja tuki Aluefoorumi Tornio 3.10.2015 EHYT ry:n strategiasta 2014-2020 Yhdistämme vapaaehtoistoiminnan voiman ja asiantuntijoidemme osaamisen Vapaaehtoistoiminta
LisätiedotEMPON OMAKOTIYHDISTYS RY
1 EMPON OMAKOTIYHDISTYS RY Hyväksytty yhdistyksen syyskokouksessa 25.11.2004 ja kevätkokouksessa 10.2.2005. Merkitty Patentti- ja rekisterihallituksen yhdistysrekisteriin 5.5.2006. 1 Nimi, kotipaikka ja
Lisätiedot8.1.2013 RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2012
RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2012 Tämä on raportti Suomen Parkinson-liiton Liikunnan vapaaehtoistoimijoiden (yhdistysten liikuntavastaavat/kerhon liikuttajat) arvio liikuntatoiminnasta
LisätiedotJärjestöjen ja kuntien yhteistyö rahoittajan näkökulmasta
Yhdessä enemmän käytäntöjä ja kokemuksia kumppanuuden rakentamisesta kuntien ja järjestöjen välillä Varsinais-Suomen lastensuojelujärjestöt Järjestöjen ja kuntien yhteistyö rahoittajan näkökulmasta Elina
LisätiedotJärjestökumppanuus ja RAY:n rahoitus Kaste-ohjelmaa tukemassa
Järjestökumppanuus ja RAY:n rahoitus Kaste-ohjelmaa tukemassa Lasten, nuorten ja perheiden palveluja uudistetaan Työseminaari Mikkeli, MAMK-kampus 20.3.2013 Avustusosasto, Anne-Mari Tuominiemi, 20.3.2013
LisätiedotKumajan kysely Uudenmaan alueen sosiaali- ja terveysjärjestöille 2019
Kumajan kysely Uudenmaan alueen sosiaali- ja terveysjärjestöille 2019 Kumaja-kumppanuusverkoston tehtävänä on kehittää Uudenmaan järjestöjen keskinäistä yhteistyötä ja lisätä järjestöjen mahdollisuuksia
LisätiedotOmaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n strategia ja pitkän tähtäimen suunnitelma 2011-2015 (PTS päivitetty 4.6.2013)
:n strategia ja pitkän tähtäimen suunnitelma 2011-2015 (PTS päivitetty 4.6.2013) Sisällysluettelo Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry 2 Strategiatyö Omaishoitajat ja Läheiset liitossa Toiminta-ajatus Toimintaa
LisätiedotSosiaali- ja terveysjärjestöjen hyvinvointia ja terveyttä edistävä toiminta Varsinais-Suomessa
Sosiaali- ja terveysjärjestöjen hyvinvointia ja terveyttä edistävä toiminta Varsinais-Suomessa JärjestöSotehanke 113, Varsinais-Suomi Minna Rosendahl, aluejohtaja Järjestö 2.0 Järjestöt mukana muutoksessa
LisätiedotOpetusministeriö asettaa tarvittaessa työryhmän ohjelman valmistelua ja seurantaa varten.
Annettu Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 2006 Valtioneuvoston asetus nuorisotyöstä ja -politiikasta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty opetusministeriön esittelystä, säädetään 27 päivänä
LisätiedotYhdistyksen varsinaisia jäseniä ovat potilas- ja omaisjäsenet. Lisäksi yhdistyksellä voi olla kannattajajäseniä.
Etelä-Karjalan neuroyhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi, kotipaikka, kieli ja toiminta-alue Yhdistyksen nimi on Etelä-Karjalan neuroyhdistys. Sen kotipaikka on Lappeenranta. Pöytäkirja- ja rekisteröimiskielenä
LisätiedotLounais-Suomen syömishäiriöperheet ry. Takana 20 vuotta toimintaa
+ Lounais-Suomen syömishäiriöperheet ry Takana 20 vuotta toimintaa + Miten kaikki alkoi? 1993 Syömishäiriöisten lasten vanhempien tukiyhdistys perustettiin Turussa 31.3.1993. Valtakunnallinen yhdistys,
LisätiedotSyöpäjärjestöt. Sakari Karjalainen Pääsihteeri, dos., LT. New Cancer Treatments 19.3.2015 ChemBio 2015
Syöpäjärjestöt Sakari Karjalainen Pääsihteeri, dos., LT New Cancer Treatments 19.3.2015 ChemBio 2015 Syöpäjärjestöt = Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö Syöpäjärjestöillä tarkoitetaan Suomen Syöpäyhdistyksen
LisätiedotKansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9.
Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9.2014 Maailmalle olet vain joku, mutta jollekin voit olla koko maailma.
LisätiedotStrategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere
Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten
LisätiedotKolmas sektori hyvinvointiyhteiskunnassa. Sakari Möttönen kehitysjohtaja, dosentti
Kolmas sektori hyvinvointiyhteiskunnassa Sakari Möttönen kehitysjohtaja, dosentti Julkisen ja kolmannen sektorin kehitysvaiheet Hyvinvointivaltion rakentamisen aikaan korostettiin julkisen sektorin vastuuta
LisätiedotKUOPION STEINERPEDAGOGIIKAN KANNATUSYHDISTYS RY
KUOPION STEINERPEDAGOGIIKAN KANNATUSYHDISTYS RY SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Kuopion steinerpedagogiikan kannatusyhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Kuopion kaupunki.
Lisätiedot