TASEKIRJA TILIKAUDELTA 2010

Transkriptio

1 TASEKIRJA TILIKAUDELTA 2010 Ilomantsin Osuuspankki Tasekirjan sisällysluettelo sivu 1-17 Toimintakertomus Osuuspankin tuloslaskelma ja tase Rahoituslaskelma Osuuspankin tuloslaskelman ja taseen liitteenä annettavat tiedot Osuuspankin tilinpäätöksen merkittävimmät laatimisperiaatteet Liitetiedot Luettelo kirjanpitokirjoista, tositteiden lajeista sekä selvitys niiden säilytystavoista 61 Hallituksen allekirjoitus 61 Hallintoneuvoston lausunto 61 Tilintarkastajien merkintä suoritetusta tilintarkastuksesta

2 1(17) 1 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS Ilomantsin Osuuspankin liikevoitto kasvoi hieman edellisestä vuodesta. Alhaisena pysynyt korkotaso supisti korkokatetta, mutta yhteenlasketut tuotot pysyivät edellisvuoden tasolla palkkiotuottojen ja oman pääoman ehtoisten sijoitusten tuottojen kasvun ansiosta. Arvonalentumiset saamisista ja järjestämättömät saamiset pienenivät edelliseen vuoteen verrattuna. Talletuskanta kasvoi maltillisesti ja erityisesti määräaikaisten talletusten suosio kasvoi. Luottokanta jatkoi hyvää kasvua ja vakavaraisuus säilyi vahvana. Avainlukuja Avainlukuja Muutos Liikevoitto, 1000 euroa ,4 Kulujen suhde tuottoihin, % 56,4 56 0,5 Oman pääoman tuotto (ROE), % 6,8 6,1 0,7 Vakavaraisuussuhde, % 29,0 25,6 3,4 Henkilöstö keskimäärin Jäsenet OP-Pohjola-ryhmä Ilomantsin Osuuspankki on jäsentensä omistama osuuskuntamuotoinen talletuspankki, joka harjoittaa toimialueellaan paikallista vähittäispankkitoimintaa. Osuuspankki kuuluu OP-Pohjola-ryhmään, joka on johtava suomalainen finanssiryhmä. Se koostuu itsenäisistä osuuspankeista ja niiden keskusyhteisöstä OP-Pohjola osk:sta (aikaisemmin OP-Keskus osk) tytäryhtiöineen. OP-Keskus osk:n toiminta uudelleenorganisoitiin siten, että OP-Pohjola-ryhmän ja sen jäsenpankkien keskitettyjen palveluiden kehittämisestä ja tuottamisesta vastaa keskusyhteisöstä erillinen, OP-Pohjola osk:n kokonaan omistama palveluyhtiö OP-Palvelut Oy. OP-Keskus osk:n nimi muutettiin OP-Pohjola osk:ksi. OP-Pohjola osk toimii koko OP-Pohjola-ryhmän strategisena omistusyhteisönä ja ryhmäohjauksesta ja valvonnasta vastaavana keskusyhteisönä. Osuuspankki on OP-Pohjola osk:n jäsenluottolaitos. OP-Pohjola osk ja sen jäsenluottolaitokset yhdessä niiden konsolidointiryhmiin kuuluvien yhteisöjen kanssa muodostavat osuuspankkien yhteenliittymän, josta säädetään laissa osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista ja laissa talletuspankkien yhteenliittymästä. Lakien mukaan keskusyhteisö ja sen jäsenluottolaitokset vastaavat toistensa veloista ja sitoumuksista ja niiden vakavaraisuutta, maksuvalmiutta ja asiakasriskejä valvotaan yhteenliittymän tasolla. OP-Pohjola-ryhmän vakuutusyhtiöt eivät kuulu yhteisvastuun piiriin. Toimintaympäristö Maailmantalous kasvoi vuonna 2010 rivakasti edellisen vuoden syvän taantuman jälkeen. Nousuun tosin ponnistettiin taantuman heikentämältä tasolta ja talouden kehitys vaihteli poikkeuksellisen paljon eri maiden välillä. Suomen talous elpyi selvästi vuonna Vuoden 2009 kansantuotteen romahduksen vaikutukset laajemmalti talouteen jäivät selvästi pelättyä pienemmiksi. Työttömyys alkoi laskea jo

3 2 2 vuoden 2010 alkupuolella. Konkurssien määrä laski selvästi lyhyen nousun jälkeen. Vuonna 2011 Suomen talous elpyy edelleen kohtalaisen hyvää vauhtia. Euribor-korot kääntyivät verkkaiseen nousuun 2010 aikana, kun rahoitusmarkkinoiden tilanne alkoi normalisoitua. Euribor-korkojen nousu jäänee vähäiseksi myös vuonna Matalat korot ja vankka kuluttajien luottamus tukivat asuntoluottojen kasvua. Kokonaisuutena pankkien luotto- ja talletuskannan kasvu piristyi hieman vuonna Osakemarkkinoiden kehitys jatkui verrattain vahvana. Suomeen rekisteröityjen rahastopääomien vahva kehitys jatkui ja pääomamarkkinoiden elpyminen tuki edellisvuoden tapaan vakuutussäästöjen kasvua. Ilomantsin Pampalon kultakaivos hanke eteni vuoden aikana ja alueelle rakennettiin rikastamo sekä toimisto- ja koulutustilat. Kaivosyhtiön Endominesin mukaan kaupallinen tuotanto aloitetaan vuoden 2011 alussa, jolloin kaivosyhtiön työllisyysvaikutus kokonaisuudessaan on noin työpaikkaa. Lisäksi alihankinta synnyttää merkittävän määrän uusi työpaikkoja Ilomantsiin. Kaivoshankkeen eteneminen on selkeästi vilkastanut Ilomantsin alueen elinkeinoelämää sekä lisännyt asuntojen kysyntää merkittävästi. Olennaiset tapahtumat tilikaudella Ilomantsin Osuuspankin 100-vuotisen toiminnan kunniaksi järjestettiin vuoden aikana useita tapahtumia. Pääjuhla aloitettiin juhlajumalanpalveluksella Ilomantsin Ev.lut kirkossa ja pääjuhlaa vietettiin Ilomantsin Liikuntahallilla. Juhlapuhujana toimi vuorineuvos pääjohtaja Reijo Karhinen. Ilomantsin Osuuspankin toiminnasta kertova historian kirja "Kyläkassoista Ilomantsin pankiksi" julkistettiin Ilomantsin Osuuspankin 100 prosenttisesti omistama Kiinteistö Oy Ruhkaranta purettiin ja sen vastuut yht ,44 muutettiin pääomalainaksi osakkeenomistajalle eli Ilomantsin Osuuspankille. Kiinteistö Oy Ruhkarannan Ilomantsin kunnan kanssa solmima vuokrasopimus Ruhkaranta RN:o 22:23 tilaan siirrettiin Ilomantsin Osuuspankille. Lokakuun 19. päivänä Ilomantsin Osuuspankin hallitus teki päätöksen Kivilahden konttorin sulauttamisesta pankin pääkonttoriin Tilikauden aikana osuuspankin asiakkaille on tarjottu mahdollisuutta OP- Private varallisuudenhoitopalveluihin. Palvelukokonaisuus räätälöidään asiakkaan tarpeiden mukaan joko sijoituskonsultointina tai täyden valtakirjan omaisuudenhoitopalveluna. Palvelukonsepti on toteutettu yhteistyössä Joensuun Seudun Osuuspankin kanssa. Olennaiset tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen Ilomantsin Osuuspankilla ei ole ollut olennaisia tapahtumia tilikauden päättymisen jälkeen.

4 3 3 Osuuspankin tulos Liikevoittoon vaikuttaneiden päätuotto- ja kuluerien kehitys kolmelta viimeiseltä vuodelta ja vuoden 2010 muutos on kuvattu alla olevassa taulukossa. Tulosanalyysi Muutos, % euroa Tuotot Korkokate , Muut tuotot Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista ,3 301 Palkkiotuotot, netto ,1 274 Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot ,5-818 Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot ,2-2 Suojauslaskennan nettotulos Sijoituskiinteistöjen nettotuotot ,8 74 Liiketoiminnan muut tuotot ,6 109 Yhteensä ,5-61 Tuotot yhteensä , Kulut Henkilöstökulut ,2 617 Muut hallintokulut ,3 571 Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä ,4 121 Liiketoiminnan muut kulut ,9 284 Kulut yhteensä , Arvonalentumiset luotoista ja muista sitoumuksista ,3 1 Muiden rahoitusvarojen arvonalentumistappiot Liikevoitto (-tappio) ,4 343 Liikevoittoon vaikutti erityisesti korkokatteen supistuminen ja oman pääoman ehtoisten sijoitusten tuottojen kasvu. Tuottoja oman pääoman ehtoisista sijoituksista kasvattivat etenkin OP-Pohjolaryhmän yhteisöiltä saadut osingot ja osuuspääoman korot. Sijoituskiinteistöjen nettotuotot pienenivät pankin omistamassa asunto-osakkeessa tehdyn laajan remontin vuoksi. Lisäksi sijoituskiinteistöjen nettotuotot pienenivät, kun kolme liikehuoneistoa jäi tyhjilleen. Hallintokuluja kasvatti pankin 100-vuotis juhlatapahtumista johtuvat kustannukset sekä historian kirjan valmistuskustannukset. Palkkiot luotonannosta ja vakuutusten välityksestä kasvoivat kuluneena vuonna. Palkkiotuottoihin sisältyy vähennyksenä omistajajäsenille myönnetyt OP-bonukset, joiden määrä kasvoi edelleen. Joulukuusta 2010 lähtien OP-bonuksia alkoi kertyä asiakkaille myös vakuutuksista. Samalla OPbonusasiakkaan määritelmä muuttui. Jatkossa OP-bonusasiakkuudessa huomioidaan pankkiasioinnin lisäksi myös vakuutusasiointi. Ilomantsin Osuuspankin 100-vuotisen toiminnan kunniaksi pankin hallitus päätti maksaa kaikille uusille keskittäjäasiakkaille 100 euroa bonusta. Näitä bonuksia maksettiin yhteensä euroa.

5 4 4 Palkkiotuottoja kertyi seuraavasti: Palkkiotuotot Muutos, % 1000 euroa Talletuksista Luotonannosta ,2 Maksuliikkeestä ,6 Arvopapereiden välityksestä ja liikkeeseen laskusta ,2 Omaisuudenhoidosta ja lainopillisista tehtävistä Takauksista ,7 Vakuutusten välityksestä ,3 Muut ,2 Yhteensä ,9 OP-bonukset ,5 Palkkiotuotot yhteensä Palkkiokulut ,1 Palkkiotuotot, netto ,1 Luottojen nettomääräiset arvonalentumistappiot pienenivät edellisvuodesta. Luotoista ja takaussaamisista kirjattiin arvonalentumistappioita seuraavasti: Luottojen ja takaussaamisten arvonalentumistappiot 1000 euroa Muutos, % Arvonalentumisten bruttomäärä ,6 Vähennykset Arvonalentumisten nettomäärä ,3 Arvonalentumiset luotto- ja takauskannasta % 0 0,5-0,5 Tase ja taseen ulkopuoliset sitoumukset Keskeisiä tase- ja sitoumuseriä Keskeisimpien tase- ja sitoumuserien kehitys kolmelta vuodelta ja vuoden 2010 muutos on kuvattu alla olevassa taulukossa. Keskeisiä tase- ja sitoumuseriä 1000 euroa Muutos, % Tase , Luotot , Saamistodistukset , Osakkeet ja osuudet , Talletukset , Oma pääoma , Taseen ulkopuoliset sitoumukset , Luottokanta kasvoi voimakkaasti 17,8 prosenttia vuoden 2010 aikana. Talletuskanta kehittyi maltillisesti joten saamistodistuksista erääntyneet joukkovelkakirjalainat ja sijoitusvakuutuksesta tulleet varat käytettiin voimakkaaseen luottojen kysyntään.

6 5 5 Antolainauksen kehitys Uusia luottoja myönnettiin vuoden aikana tuhatta euroa eli tuhatta euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Asuntoluottojen osuus nostetuista luotoista on tuhatta euroa. Luottokanta yhteensä vuoden lopussa oli tuhatta euroa ( ). Kotitalouksien osuus luottokannasta on tuhatta euroa, yritysten osuus tuhatta euroa, julkisyhteisöjen tuhatta euroa ja muu rahoitus tuhatta euroa. Järjestämättömät ja nollakorkoiset saamiset tilikauden aikana kehittyivät seuraavasti: Järjestämättömät ja nollakorkoiset saamiset 1000 euroa Muutos, % Järjestämättömät saamiset ,9 Nollakorkoiset saamiset 1 0 Yhteensä ,1 Prosenttia luotto- ja takauskannasta 0,3 0,1 0,1 Kiinteistöomistukset Osuuspankin kiinteistöomistukset muodostuvat omassa käytössä olevista kiinteistöistä ja sijoituskiinteistöistä. Kiinteistöomistukset 1000 euroa Omassa käytössä olevat kiinteistöt Sitoutunut pääoma Prosenttia taseesta 1,95 2,2 Sijoituskiinteistöt Sitoutunut pääoma Prosenttia taseesta 1,28 1,4 Käypä arvo Nettotuotto, % 5,26 6,6 Kiinteistöihin sitoutunut pääoma yhteensä Prosenttia taseesta 3,23 3,6 Sitoutunut pääoma muodostuu kiinteistön kirjanpitoarvosta lisättynä osakehuoneistoon kohdistuvalla lainaosuudella. Omassa käytössä olevat kiinteistöt Omassa käytössä oleviksi kiinteistöiksi on luettu kiinteistöt, jotka ovat pankin omassa käytössä konttori-, varasto- tai muina sellaisina tiloina taikka henkilökunnan asumis-, virkistys- tai muussa sellaisessa käytössä, sekä kiinteistöyhteisöjen osakkeet, jotka oikeuttavat tällaisten tilojen hallintaan. Omassa käytössä oleviksi kiinteistöiksi on luettu myös sellaiset suorassa omistuksessa olevat kiinteistöt, joista osa on vuokrattu, mutta vuokrattujen tilojen osuutta ei voida myydä erikseen, ja oman käytön osuus tällaisissa tiloissa on ollut yli viisi prosenttia pinta-alasta. 1 Suluissa vertailuluku

7 6 6 Sijoituskiinteistöt Sijoituskiinteistöjä omistetaan vuokratuottojen ja omaisuuden arvonnousujen hankkimiseksi. Jos suorassa omistuksessa olevasta kiinteistöstä osa on vuokrattu ja oman käytön osuus on ollut vähäinen (alle viisi prosenttia), kiinteistö on luokiteltu sijoituskiinteistöksi. Sijoituskäytössä olevia liike-, toimisto- ja teollisuuskiinteistöjä arvostettaessa kiinteistökohtaisena vähimmäistuottovaatimuksena tasearvoa määritettäessä on käytetty 5,5 prosenttia. Muun sijoitustoiminnan kehitys Saamiset luottolaitoksilta, joista valtaosan muodostavat saamiset Pohjola Pankki Oyj:ltä olivat tuhatta euroa (4.333). Kotimaisten saamistodistusten arvo olivat vuoden 2010 lopussa oli tuhatta euroa, joka oli tuhatta euroa pienempi kuin edellisenä vuonna. Johdannaissopimusten määrä oli vuoden lopussa tuhatta euroa (9.523). Muiden aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden kuin kiinteistöjen ja kiinteistöosakkeiden kirjanpitoarvo 162 tuhatta euroa oli 11 tuhatta euroa pienempi kuin vuotta aikaisemmin. Velat yleisölle ja julkisyhteisöille Yleisön talletusten ja muiden velkojen kehitys on kuvattu alla olevassa taulukossa. Muut velat muodostuvat markkinarahaveloista ja valtion varoista välitetyistä lainoista. Velat yleisölle ja julkisyhteisöille 1000 euroa Talletukset Muutos, % Maksuliiketilit ,2 Säästämistilit ,4 Sijoittamistilit ,6 Valuuttatalletukset 7 6 5,7 Yhteensä ,1 Muut velat ,3 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille yhteensä ,9 Muun vieraan pääoman ja sitoumusten kehitys Muut vieraan pääoman erät muodostuvat lähinnä lyhytaikaisista maksujenvälityseristä sekä tuottojen ja kulujen jaksotuksiin liittyvistä tilinpäätösvaiheen siirtyvistä eristä. Oma pääoma ja varaukset Osuuspääoma kasvoi tuhanteen euroon (4.841). Omistajajäsenillä oli sijoituksia osuuspääomaan 337 tuhatta euroa ja lisäosuuspääomaan tuhatta euroa. Osuuspankki maksoi lisäosuuspääoman korkoja vuodelta 2009 yhteensä ,41 euroa. Koko oman pääoman määrä kasvoi 5,5 prosenttia tuhanteen euroon (15.753). Poistoeroa kasvatettiin 23 tuhatta euroa tekemällä suunnitelman mukaisia poistoja suuremmat elinkeinoverolain sallimat enimmäispoistot. Luottotappiovarausta kasvatettiin tuhatta euroa.

8 7 7 Omat varat ja vakavaraisuus Osuuspankin vakavaraisuus lasketaan nk. Basel II säännöstön mukaisesti. Luottoriskin pääomavaatimuksen laskentaan käytetään luottoriskin standardimenetelmää. Myös markkinariskien pääomavaatimus lasketaan standardimenetelmällä. Operatiivisten riskien pääomavaatimuksen laskennassa siirryttiin vuoden 2010 aikana perusmenetelmästä standardimenetelmän käyttöön. OP-Pohjola-ryhmä julkistaa ns. Pilari III:n mukaiset vakavaraisuustiedot tilinpäätöksessään. OP- Pohjola-ryhmän tilinpäätös on luettavissa verkkopalvelussa. Vakavaraisuussäännöstö on muuttumassa finanssikriisin seurauksena. Kansainvälisesti valvojien yhteistyönä ollaan muodostamassa nk. Basel III säännöksiä, joilla pyritään estämään finanssikriisien synty tulevaisuudessa. Suurimmat muutokset koskevat luottolaitosten omien varojen sisältöä, likviditeettivaatimuksia ja vähimmäisomavaraisuusastetta. Basel III säännöstön lopullinen sisältö, voimaantulo- ja siirtymäaikataulut ovat vielä avoimena. Osuuspankin omat varat ja vakavaraisuus ovat muuttuneet vuoden aikana seuraavasti: Omat varat euroa Ensisijaiset omat varat Osuus- ja lisäosuuspääoma Irtisanottu osuus- ja lisäosuuspääoma Pääomalainat 0 0 Muut ensisijaiset omat varat Aineettomat hyödykkeet 0 0 Muut vähennykset ensisijaisista omista varoista 0 0 Toissijaiset omat varat Käyvän arvon rahasto ja muut rahastot Muut toissijaiset omat varat 0 0 Muut vähennykset toissijaisista omista varoista 0 0 Omat varat yhteensä Omien varojen määrä oli tilikauden päättyessä tuhatta euroa ja taseen osoittama oma pääoma tuhatta euroa. Omien varojen ja taseen osoittaman oman pääoman erotus tuhatta euroa johtuu sellaisista omiin varoihin luettavista eristä, jotka eivät sisälly taseen omiin pääomiin sekä omista varoista vähennetyistä eristä. Merkittävimmät tällaiset erät ovat vapaaehtoiset varaukset ja poistoero laskennallisella verolla vähennettynä sekä suunniteltu voitonjako. Finanssivalvonnan antaman luottolaitostoiminnasta annetun lain 48 :n 8 momentin mukaisen poikkeusluvan perusteella osuuspankin sijoituksia Pohjola Capital Partners Oy:n (nyk. Vaaka Partners Oy:n) hallinnoimiin pääomarahastoihin on käsitelty vakavaraisuuslaskennassa elinkeinoyhteisöön tehdyn osakesijoituksen tavoin sen sijaan, että ne olisi vähennetty omista varoista.

9 8 8 Omien varojen vaatimus 1000 euroa Omien varojen vaatimus Luottoriski Valtio- ja keskuspankkivastuut 1 1 Luottolaitos- ja 0 3 sijoituspalveluyritysvastuut Yritysvastuut Vähittäisvastuu Oman pääoman ehtoiset sijoitukset Muut erät Luottoriski yhteensä Markkinariski Operatiivinen riski Yhteensä Vakavaraisuus euroa Omat varat yhteensä Ensisijaiset omat varat Omien varojen vaatimus Vakavaraisuussuhde, % 28,97 25,6 Vakavaraisuussuhde ensisijaisilla omilla varoilla, % 27,51 24,8 Osuuspankkien yhteenliittymän vakavaraisuus, % * 12,7 12,6 *syyskuussa 2010 Lakisääteinen alaraja vakavaraisuussuhteelle on 8 prosenttia. Ensisijaisilla omilla varoilla lasketun vakavaraisuussuhteen alaraja on 4 prosenttia. Tunnuslukujen laskentakaavat: Vakavaraisuussuhde, % Omat varat yhteensä x 8 % Omien varojen vähimmäisvaatimus yhteensä Vakavaraisuussuhde ensisijaisilla omilla varoilla, % Ensisijaiset omat varat yhteensä x 8 % Omien varojen vähimmäisvaatimus yhteensä Yhteisvastuu ja yhteisturva Osuuspankkien yhteenliittymän muodostavat yhteenliittymän keskusyhteisö OP-Pohjola osk, osuuspankkien keskusrahalaitoksena toimiva liikepankki Pohjola Pankki Oyj, keskusyhteisön muut jäsenluottolaitokset, keskusyhteisön ja jäsenluottolaitoksen konsolidointiryhmiin kuuluvat yhteisöt sekä sellaiset luottolaitokset, rahoituslaitokset ja palveluyritykset, joista edellä mainitut yhteisöt yksin tai yhdessä omistavat yli puolet. OP-Pohjola osk:n jäseniä olivat vuoden lopussa 213 osuuspankkia sekä Pohjola Pankki Oyj, Helsingin OP Pankki Oyj, OP-Asuntoluottopankki Oyj ja OP-Kotipankki Oyj. Lain mukaan osuuspankkien yhteenliittymää valvotaan konsolidoidusti, ja

10 9 9 keskusyhteisö ja sen jäsenluottolaitokset vastaavat viime kädessä toistensa veloista ja sitoumuksista. Keskusyhteisö on velvollinen antamaan jäsenluottolaitoksilleen ohjeita niiden sisäisestä valvonnasta sekä riskienhallinnasta, niiden toiminnasta maksuvalmiuden ja vakavaraisuuden turvaamiseksi sekä yhtenäisten tilinpäätösperiaatteiden noudattamisesta yhteenliittymän yhdistellyn tilinpäätöksen laatimisessa. Keskusyhteisö ja jäsenluottolaitokset ovat yhteisvastuussa niistä selvitystilassa tai konkurssissa olevan keskusyhteisön tai jäsenluottolaitoksen veloista, joita ei saada suoritetuksi sen varoista. Vastuu jakautuu keskusyhteisön ja jäsenluottolaitosten kesken viimeksi vahvistettujen taseiden loppusumman mukaisessa suhteessa. Jos jäsenluottolaitoksen omat varat vähenevät tappioiden vuoksi niin alhaisiksi, että yhteenliittymälaissa säädetyn selvitystilan edellytykset täyttyvät, keskusyhteisöllä on oikeus periä jäsenluottolaitoksiltaan keskusyhteisön säännöissä mainituin perustein ylimääräisiä maksuja tilikauden aikana enintään viisi tuhannesosaa jäsenluottolaitosten viimeksi vahvistettujen taseiden yhteenlasketusta loppusummasta käytettäväksi jäsenluottolaitoksen selvitystilan ehkäisemiseksi tarvittaviin tukitoimiin. Talletus- ja sijoitussuoja Luottolaitostoiminnasta annetun lain mukaan talletuspankin on kuuluttava talletussuojarahastoon. OP-Pohjola-ryhmään kuuluvia talletuspankkeja pidetään talletussuojan osalta yhtenä pankkina. Talletussuojarahastosta korvataan tallettajien saamiset OP-Pohjola-ryhmän talletuspankeilta enintään 100 tuhanteen euroon asti. OP-Pohjola-ryhmässä talletuspankkeja ovat osuuspankit, Pohjola Pankki Oyj, Helsingin OP Pankki Oyj ja OP-Kotipankki Oyj. OP-Pohjola-ryhmä on maksanut vuonna 2010 rahastolle kannatusmaksuja tuhatta euroa. Sijoittajien korvausrahasto maksaa korvauksia ei-ammattimaisille sijoittajille silloin, kun sijoituspalveluyritys tai luottolaitos ei pysty suorittamaan muun kuin tilapäisen maksukyvyttömyyden vuoksi suojan piirissä olevia sijoittajien selviä ja riidattomia saamisia sopimuksen mukaisesti. Korvauksen määrä on 90 prosenttia saamisen määrästä, enintään 20 tuhatta euroa. OP-Pohjola-ryhmään kuuluvia pankkeja pidetään korvaussuojan osalta yhtenä pankkina. Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut Tunnusluku Oman pääoman tuotto (ROE), % 6,8 6,1 2 Koko pääoman tuotto (ROA), % 1,3 1,2 0,4 Omavaraisuusaste, % 19,5 19,1 18,8 Kulujen suhde tuottoihin, % 56, ,3 Tunnuslukujen laskukaavat Oman pääoman tuotto (ROE), % Liikevoitto (-tappio) Tuloverot * x 100 Oma pääoma ja vähemmistön osuus + Tilinpäätössiirtojen kertymä laskennallisella verolla vähennettynä (vuoden alun ja lopun keskiarvo)

11 10 10 Koko pääoman tuotto (ROA), % Liikevoitto (-tappio) Tuloverot * x 100 Taseen loppusumma keskimäärin (vuoden alun ja lopun keskiarvo) Omavaraisuusaste, % Oma pääoma ja vähemmistön osuus + Tilinpäätössiirtojen kertymä laskennallisella verolla vähennettynä x 100 Taseen loppusumma Kulujen suhde tuottoihin, % Hallintokulut + Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä + Liiketoiminnan muut kulut x 100 Korkokate + Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista + Nettopalkkiotuotot + Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot + Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot + Suojauslaskennan nettotulos + Sijoituskiinteistöjen nettotuotot + Liiketoiminnan muut tuotot + Osuus osakkuusyritysten tuloksista (netto) * Tilinpäätössiirtoihin sisältyvä verovaikutus huomioitu Riskienhallinta Riskienhallinnan periaatteet ja organisointi sekä pankin riskiasema Riskienhallinta perustuu liiketoimintapäätöksiä tekevien henkilöiden ammattitaitoon ja varovaisuuteen sekä systemaattiseen riskien mittaamiseen, arviointiin ja rajoittamiseen. Riskienhallinnan tärkein tavoite on turvata pankin riskinkantokyky ja varmistaa, ettei toiminnassa oteta niin suurta riskiä, että se vaarantaisi pankin kannattavuuden, vakavaraisuuden tai toiminnan jatkuvuuden. Riskienhallinta on järjestetty OP-Pohjola osk:n jäsenpankeilleen antamien yleisten ohjeiden mukaisesti. OP-Pohjola osk:n johtokunta on asettanut osuuspankkien riskinkantokyvylle, kannattavuudelle ja eri riskilajeille valvontarajat, joita niiden ei tule toiminnassaan ylittää. Pankin hallintoneuvosto on vahvistanut vakavaraisuutta ja riskien hallintaa koskevat periaatteet. Pankin hallitus vastaa riskienhallinnan riittävyydestä ja on vahvistanut eri riskilajeja koskevat ohjeet sekä asettanut riskirajat riskinkantokyvylle ja keskeisimmille riskimittareille. Riskirajojen ajantasaisuus suhteessa pankin liiketoiminnan tilaan ja kehitykseen tarkistetaan vuosittain. Hallitus valvoo riskienhallintaa ja seuraa säännöllisesti pankin riskinkantokykyä ja riskitilannetta. Hallitus käsittelee pankin riskiaseman kokonaisuutena kaksi kertaa vuodessa. Osuuspankin johto vastaa riskienhallinnan toteutuksesta hallituksen vahvistamien ohjeiden mukaisesti sekä raportoi hallitukselle, hallintoneuvostolle ja OP-Pohjola osk:lle säännöllisesti pankin liiketoiminnasta, riskinkantokyvystä ja riskiasemasta. Pankin suhtautuminen riskinottoon on maltillinen. Riskinkantokyvyn riittävyyttä suhteessa pankin riskeihin arvioidaan riskimittareiden ja OP-Pohjola osk:n tuottaman, riskien pohjalta lasketun taloudelliseen pääomaan perustuvan, laskentamallin avulla. Pääomasuunnittelulla varmistetaan, että pankin riskit on kartoitettu kattavasti ja että pankilla on riittävä riskinkantokyky nykyisiin ja ennakoituihin riskeihin nähden. Lisäksi sen avulla varmistetaan, että pankin kasvu-, kannattavuusja riskinkantokyvyn tavoitteet ovat tarkoituksenmukaisia ja keskenään johdonmukaisesti asetettu. Pääomasuunnitelma sisältää mm. tavoitteet pääomatasolle sekä varautumissuunnitelman riskinkantokykyyn vaikuttavien odottamattomien tilanteiden varalle. Omien varojen riittävyys turvataan ensisijaisesti pitämällä pankin kannattavuus kohtuullisella tasolla. Pankin riskinkantokyky on riittävä ja riskiasema on vakaa.

12 11 11 Luottoriskit Markkinariskit Luottoriskillä tarkoitetaan sitä, että asiakas ei mahdollisesti täytä luottosuhteesta syntyviä velvoitteitaan eikä asetettu vakuus ole riittävä kattamaan pankin saamista. Luottoriskien hallinnan tarkoituksena on vähentää luottotappioiden todennäköisyyttä jo ennen luottopäätöstä sekä toisaalta rajoittaa ja estää jo tehtyihin luottopäätöksiin liittyvien riskien toteutuminen. Luottoriskiä hallitaan asiakasvalinnalla ja vakuuksin. Pankkiliiketoiminnassa luotonanto tapahtuu ensisijaisesti asiakkaan riittävän ja todennetun velanhoitokyvyn perusteella. Luottopäätökset perustuvat vahvistettuihin päätöksenteko-ohjeisiin, asiakkaan luottokelpoisuusluokkaan, maksukykyyn ja vakuuksiin, joiden tulee yleensä olla turvaavat. Seurannassa kiinnitetään huomiota myös luotonannon toimialakohtaisiin keskittymiin. Vakuudeton luotonanto on mahdollista vain poikkeustapauksissa riskienhallintaa koskevien ohjeiden määrittelemällä tavalla. Pankin luottokanta on pääsääntöisesti vakuutettu Osuuspankkien Keskinäisessä Vakuutusyhtiössä (OVY). OVYn vakuutuskäsittely myös tukee pankin laadukasta luottoprosessia analysoimalla asiakkaan velanhoitokyvyn riittävyyden ja vakuuksien turvaavuuden tietyn vastuumäärän ylittävistä asiakaskokonaisuuksista. Pankin luottoasiakkaat ovat pääasiallisesti yksityishenkilöitä. Pankilla ei ole asiakaskokonaisuuksia, joiden asiakasriski (asiakasvastuut vähennyserät huomioiden) ylittäisi luottolaitoslain asettaman 25 prosentin rajan pankin omista varoista. Viiden suurimman asiakaskokonaisuuden asiakasriskien (asiakasvastuut vähennyserät huomioiden) yhteismäärä oli 49,47 prosenttia pankin omista varoista. Sellaisten asiakaskokonaisuuksien, joiden asiakasriskien yhteismäärä pankissa ylitti 10 prosenttia pankin omista varoista, oli yhteensä 35,59 prosenttia pankin omista varoista. Vuonna 2010 luotto- ja takaustappioiden nettomäärä oli 0,03 prosenttia luotto- ja takauskannasta. Pankin säännöllisesti tekemän tulevien luottotappioriskien kartoituksen perusteella suurimpien asiakkaiden taholta ei ole odotettavissa olennaisia tappioita. Pankin järjestämättömät ja nollakorkoiset saamiset olivat 0,23 prosenttia luotto- ja takauskannasta. Markkinariskeihin sisällytetään likviditeetti- (rahoitus-), korko-, valuuttakurssi-, osake- ja kiinteistöriskit. Markkinariskien hallinnan tavoitteena on tunnistaa, mitata, rajoittaa, seurata ja valvoa pankin markkinariskejä siten, että pankin kannattavuus tai vakavaraisuus ei vaarannu. Markkinariskien hallinta on osa pankin sisäistä valvontaa ja liiketoiminnan johtamista sekä vakavaraisuuden hallintaprosessia. Markkinariskien hallinnasta pankki on vahvistanut erillisen toimintaohjeen. Rahoitusriskillä tarkoitetaan pankin kykyä selviytyä maksuvelvoitteista. Rahoitusriski koostuu rakenteellisesta rahoitusriskistä ja maksuvalmiusriskistä. Rakenteellista rahoitusriskiä seurataan luotonannon ja sen rahoituksen maturiteettirakenteen erolla. Maksuvalmiusriskiä seurataan pankin tulo- ja menokassavirtojen erona ja maksuvalmius hoidetaan Pohjola Pankin shekkitilin kautta. Rakenteellista rahoitusriskiä hallitaan OP-Pohjola-ryhmän likviditeetin hallintastrategian ja OP- Pohjola osk:n hallintoneuvoston hyväksymistä ryhmätason riskirajoista johdettujen osuuspankkien valvontarajojen avulla. Pankin rahoitusvarojen ja -velkojen jakauma on kuvattu liitetiedoissa. Korkoriskillä tarkoitetaan korkojen muutosten aiheuttamaa epävarmuutta pankin tulokselle ja kannattavuudelle. Korkoriski aiheutuu sijoituksen ja hankinnan toisistaan poikkeavista korkosidonnaisuuksista tai korontarkistusajankohdista. Korkoriski näkyy toteutuessaan taseen nykyarvon muutoksena ja korkotuloksen muutoksena. Pankin korkoriskiä hallitaan ensisijaisesti otto- ja antolainauksen tuotevalikoimalla ja -ehdoilla. Toissijaisesti pankki voi suojata taseensa korkoriskiä korkojohdannaisilla OP-Pohjola-ryhmässä käytössä olevien suojauksen toimintamallien mukaisesti. Johdannaissuojaus voidaan toteuttaa joko nimettyihin sopimuksiin kohdistettuna tai ns. taloudellisena suojauksena. Taloudellisen suojauksen avulla suojataan tiettyä riskipositiota tai kassavirtaa tulevaisuuden arvonmuutoksia vastaan sovellettavan riskienhallintastrategian mukaisesti.

13 12 12 Operatiiviset riskit Strategiset riskit Pankkiliiketoiminnassa valuuttakurssiriskillä tarkoitetaan valuuttakurssimuutosten pankille aiheuttamaa tulosriskiä tai markkina-arvon muutosriskiä. Avoin valuuttapositio syntyy, kun samassa valuutassa olevien saamisten ja velkojen määrät poikkeavat toisistaan. OP-Pohjolaryhmässä valuuttakurssiriski keskitetään Pohjola Pankkiin, ja yksittäisen osuuspankin valuuttapositio rajoittuu käytännössä matkavaluuttakassaan. Osakeriskillä tarkoitetaan julkisesti noteerattavien osakkeiden ja muiden vastaavien instrumenttien markkinakurssimuutosten aiheuttamaa tulosriskiä ja markkina-arvojen muutosriskiä. Pankin sijoitustoiminnan kulmakivet ovat vähäriskisyys, turvaavuus ja likviditeetti. Sijoitustoiminta ei ole pankin ydinliiketoimintaa. Kiinteistöriskillä tarkoitetaan osuuspankin ja sen konserniyhtiöiden omistuksessa oleviin kiinteistöihin tai kiinteistöyhteisöjen osakkeisiin ja osuuksiin kohdistuvaa arvonalenemis-, tuotto- ja vahingoittumisriskiä. Pankin kiinteistöt on vakuutettu käyvästä arvostaan. Pankin hallitus käsittelee pankin kiinteistöomistukset ja niihin liittyvät riskit sekä investointi-, korjaus- ja muut toimenpiteet säännöllisesti. Seurannassa kiinnitetään huomiota muun muassa kiinteistöihin sitoutuneen pääoman määrään suhteessa pankin taseeseen ja sijoituskiinteistöjen sitoutuneelle pääomalle saatavaan nettotuottoon sekä käypiin arvoihin. Ilomantsin Osuuspankki harjoittaa vähäistä kiinteistöliiketoimintaa, jonka tarkoituksena on pankin ja vähittäistoiminnan tukeminen. Kiinteistöomistukset muodostuvat pääasiallisesti omassa käytössä olevista toimitilakiinteistöistä, vuokrattavista liike- ja asuinhuoneistoista sekä pankin ja asiakkaiden käyttöön tarkoitetusta virkistys-ja koulutuskeskus Tsupukasta. Vuoden 2010 lopussa kiinteistösijoituksiin sitoutuneen pääoman määrä oli 3,23 prosenttia taseen loppusummasta. Vuokrattavissa olevista tiloista oli 95 prosenttia vuokrattuna. Sijoituskiinteistöihin sitoutuneen pääoman tuotto oli 5,26 prosenttia eli hieman edellisvuotista heikompi. Operatiivisella riskillä tarkoitetaan riskiä siitä, että puutteellisesti toimivista sisäisistä prosesseista, henkilöistä ja järjestelmistä tai ulkoisista tapahtumista aiheutuu tappiota. Operatiivisten riskien hallinnan tavoitteena on tunnistaa ja arvioida mahdollisia ja toteutuneita operatiivisia riskejä sekä kehittää riskejä ennaltaehkäiseviä toimintatapoja ja yrityskulttuuria. Operatiiviset riskit arvioidaan säännöllisesti ja riskitilanne raportoidaan hallitukselle kokonaisuutena kaksi kertaa vuodessa. Vuonna 2010 operatiivisista riskeistä pankille aiheutuneet tappiot olivat vähäisiä. Strategisella riskillä tarkoitetaan väärin valitun liiketoimintastrategian johdosta syntyviä menetyksiä. Strategista riskiä vähennetään jatkuvalla suunnittelulla, joka perustuu analyyseihin ja ennusteisiin asiakkaiden tulevista tarpeista, eri toimialojen ja markkina-alueiden kehityksestä sekä kilpailutilanteesta. Palveluverkko Vuoden lopussa pankilla oli pääkonttorin lisäksi sivukonttori Kivilahdessa. Kivilahden konttori on peruspalvelukonttori, joka on ollut avoinna kahtena päivänä viikossa. Pääkonttorissa Ilomantsissa on maksuautomaatti, rahan nostoon tarkoitettu Otto. -käteisautomaatti sekä Internet-asiakaspääte. Sähköiset pankkipalvelut muodostavat merkittävän osan osuuspankin palvelutarjonnasta. Vuoden 2010 lopussa 92,7 prosenttia asiakkaiden peruspalvelutapahtumista tehtiin sähköisinä itsepalveluina. Verkkopalvelusopimusten määrä kasvoi vuoden aikana 11 prosenttia. Verkkopalveluasiakkaiden tiliotteista 75 prosenttia on sähköisiä verkkotiliotteita.

14 13 13 Jäsenistö Uusia jäseniä liittyi pankkiin vuoden aikana 145 henkilöä. Nettomääräisesti lisäys 59 jäsentä ja jäsenmäärä vuoden lopussa Jäsenmäärän lisäys johtui toteutetusta ja edelleen jatkuvasta aktiivisesta jäsenhankinnasta. Henkilöstön palkitsemisjärjestelmät Osuuspankki kuuluu OP-Pohjola-ryhmän yhteiseen OP-Henkilöstörahastoon. Henkilöstörahasto on työntekijöiden pitkän tähtäimen palkitsemismuoto. Pankki maksaa henkilöstörahastolle voittopalkkioita ennalta sovittujen periaatteiden mukaan. Rahaston jäsen voi nostaa rahastoosuuksia rahaston säännöissä mainituin perustein. Osuuspankissa on käytössä johdon palkitsemisjärjestelmä, jonka perusteella järjestelyyn kuuluvat työntekijät saavat osittain Pohjola Pankki Oyj:n osakkeina ja osittain rahana selvitettävän palkkion. Palkkion suuruus määräytyy asetettujen tavoitteiden perusteella ja se suoritetaan ansainta- ja sitouttamisjakson kuluttua. Henkilöstö Pankin palveluksessa oli vuoden lopussa 15 henkilöä. Eronen Pirjo asiakasneuvoja Hämäläinen Marko asiakasneuvoja Härkönen Maija sijoitusneuvoja Ikonen Kerttu rahoitusneuvoja Jaakonaho Aira asiakasneuvoja ( eläkkeelle ) Kainulainen Tanja asiakasneuvoja Kallinen Hilkka sijoitusneuvoja Karhapää Riitta rahoitusneuvoja Kuivalainen Heli rahoitusneuvoja Rouhiainen Armi asiakasneuvoja ( vuorotteluvapaalla alkaen) Räty Saara asiakasneuvoja (äitiyslomalla ja vanhempain lomalla koko vuoden) Räty Sanna-Mari asiakasneuvoja ( vuorotteluvapaan tuuraaja ) Tahvanainen Raija toimitusjohtaja Turunen Antti rahoituspäällikkö Vainikainen Helvi asiakasneuvoja Osuuspankin hallinnointijärjestelmä Edustajisto Ilomantsin Osuuspankin omistajajäsenten päätösvaltaa käyttää jäsenten keskuudesta valittu edustajisto, johon kuuluu vähintään 15 ja enintään 25 edustajaa sen mukaan kuin hallintoneuvosto päättää. Nykyisen edustajiston jäsenmäärä on 20. Edustajat valitaan osuuspankin vaalijärjestyksessä määrätyllä tavalla suhteellista vaalitapaa noudattaen jäsenalueittain joka neljäs vuosi toukokuun loppuun mennessä suoritettavalla äänestyksellä. Vaalikelpoinen edustajistoon on henkilö, joka on hyväksytty jäseneksi ennen vaalivuoden tammikuun 1. päivää ja joka vaalin alka-

15 14 14 Hallintoneuvosto essa on täysivaltainen ja joka ei ole osuuspankin palveluksessa eikä hallintoneuvoston tai hallituksen jäsen. Vuosittain ennen toukokuun loppua pidettävä varsinainen edustajiston kokous käsittelee muun muassa seuraavat asiat: osuuspankin tuloslaskelman ja taseen vahvistaminen vastuuvapauden myöntäminen hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle, ylijäämän käytöstä päättäminen, hallintoneuvoston jäsenten lukumäärästä, valinnasta ja palkkioista päättäminen tilintarkastajien valinnasta ja palkkioista päättäminen. Lisäksi edustajiston kokous päättää tarvittaessa kaikista osuuspankin sääntöjen muutoksista. Varsinaisen edustajiston kokouksen lisäksi voidaan pitää asioiden niin vaatiessa ylimääräisiä kokouksia. Edustajiston kokouksen koollekutsumisesta päättää pankin hallitus. Jokaisella jäsenellä on edustajiston vaalissa yksi ääni ja jokaisella edustajiston jäsenellä on edustajiston kokouksessa yksi ääni. Osuuspankilla on hallintoneuvosto, jonka tehtävänä on valvoa hallituksen ja toimitusjohtajan hoitamaa pankin hallintoa. Hallintoneuvosto valitsee hallituksen jäsenet ja toimitusjohtajan ja toimitusjohtajan sijaisen. Lisäksi se vahvistaa osuuspankin ohjesäännön ja pankin riskienhallintaa koskevat periaatteet. Hallintoneuvosto antaa varsinaiselle edustajiston kokoukselle lausunnon edellisen vuoden tilinpäätöksestä. Se voi myös antaa hallitukselle ohjeita asioissa, jotka ovat laajakantoisia tai periaatteellisesti tärkeitä. Hallintoneuvostoon kuuluu pankin sääntöjen mukaan vähintään 9 ja enintään 12 jäsentä. Jäsenmäärän vahvistaa edustajisto ja se on tällä hetkellä 12. Jäsenet valitaan osuuspankin jäsenistä ja heidän tulee edustaa monipuolisesti jäsenkuntaa. Kunkin jäsenen toimikausi kestää kolme vuotta. Vuosittain jäsenistä on erovuorossa kolmannes. Hallintoneuvoston jäsenen eroamisikä on 65 vuotta, kuitenkin siten että tämän iän täyttänyt henkilö saa toimia tehtävässään seuraavan valintakokouksen päättymiseen saakka. Hallintoneuvosto kokoontui vuonna 2010 yhteensä 2 kertaa. Hallintoneuvoston tarkastusvaliokunta Hallintoneuvostoa avustaa sen valvontatehtävässä hallintoneuvoston keskuudestaan valitsema 3 -jäseninen tarkastusvaliokunta. Tarkastusvaliokunnan on kiinnitettävä huomiota erityisesti siihen, että osuuspankkia ja sen konsernia johdetaan ammattitaitoisesti terveitä ja varovaisia liikeperiaatteita noudattaen lain, sääntöjen, viranomaismääräysten ja annettujen ohjeiden sekä hallintoneuvoston vahvistamien vakavaraisuuden hallinnan periaatteiden mukaisesti. Tarkastusvaliokunnalle on toimitettava viranomaisten, keskusyhteisön ja tilintarkastajan laatimat pankkia koskevat tarkastuskertomukset. Tarkastusvaliokunnan on esitettävä havaintonsa tarkastuskertomuksista ja muusta pankin hallinnosta ainakin kerran vuodessa hallintoneuvostolle. Hallinnon jäsenten nimityksiä valmisteleva toimikunta Osuuspankilla on hallinnon jäsenten nimityksiä valmisteleva toimikunta, johon kuuluu 8 jäsentä. Toimikunnan tarkoituksena on avustaa osuuspankin eri toimielimiä henkilövalintojen tekemisessä ja varmistaa valintaprosessin tehokas valmistelu. Toimikunta tekee edustajistolle sekä hallintoneuvostolle esitykset niiden päätösvaltaan kuuluvista asioista. Valmisteleva toimikunta voi myös tehdä esitykset muista kokouksissa esille tulevista asioista, joita hallintoneuvosto tai hallitus on esittänyt sen valmisteltaviksi. Lisäksi toimikunta valmistelee esitykset eri hallintoelinten jäsenten vuosi-, kuukausi- ja kokouspalkkioista sekä kulukorvausten perusteista.

16 15 15 Hallitus Hallitus johtaa osuuspankin toimintaa. Pankin sääntöjen mukaan hallituksen on edistettävä osuuspankin etua huolellisesti ja hoidettava sen asioita lakien ja pankin sääntöjen sekä hallintoneuvoston vahvistaman ohjesäännön mukaan. Hallituksella on yleinen toimivalta päättää kaikista pankin hallintoon ja muihin asioihin liittyvistä kysymyksistä, jotka lain tai sääntöjen mukaan eivät kuulu edustajistolle, hallintoneuvostolle tai toimitusjohtajalle. Hallitus vastaa pankin strategisesta johtamisesta sekä ohjaa ja valvoo pankin toimivaa johtoa. Hallituksen lakimääräisenä tehtävänä on huolehtia siitä, että osuuspankin kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty. Osuuspankin sääntöjen mukaan hallituksen muodostavat toimitusjohtaja toimiaikanaan sekä hallintoneuvoston valitsemat 3 5 muuta jäsentä, joiden tulee olla osuuspankin jäseniä. Hallituksen jäsenmäärä on tällä hetkellä 5. Hallituksen jäsenen toimikausi on yksi vuosi. Hallituksen jäsenen yläikäraja on 65 vuotta, kuitenkin siten, että tämän iän täyttänyt jäsen saa toimia tehtävässään uuden jäsenen valinnasta päättävän hallintoneuvoston kokouksen loppuun. Vuosittain ensimmäisessä jäsentensä valintaa seuraavassa kokouksessaan hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Hallituksen puheenjohtajaksi tai varapuheenjohtajaksi ei saa valita osuuspankin toimitusjohtajaa tai toimihenkilöä. Hallitus on päätösvaltainen, kun paikalla on puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja saapuvilla on enemmän kuin puolet sen jäsenistä. Kertomusvuonna hallituksen kokouksia oli 13. Toimitusjohtaja Pankin toimitusjohtajan on edistettävä osuuspankin etua huolellisesti ja hoidettava pankin päivittäistä hallintoa lakien ja hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Toimiin, jotka pankin toiminnan laajuus ja laatu huomioon ottaen ovat epätavallisia tai laajakantoisia, toimitusjohtaja saa ryhtyä vain, jos hallitus on hänet siihen valtuuttanut tai hallituksen päätöstä ei voida odottaa aiheuttamatta pankin toiminnalle olennaista haittaa. Toimitusjohtajan lakimääräisenä tehtävänä on huolehtia, että pankin kirjanpito on lain mukainen ja että pankin varainhoito on järjestetty luotettavalla tavalla. Hallinnointielinten jäsenet Edustajisto Osuuspankin edustajisto valittiin vuonna 2009 järjestetyillä vaaleilla äänestysprosentin ollessa 45,12%. Edustajiston jäsenten toimikausi päättyy vuonna 2013 järjestettävään uuden edustajiston valintaan. Edustajiston jäsenet Ehrukainen Hannu terveydenhoitaja Marjovaara Haaranen Arto maanviljelijä Sonkaja Härkönen Tapio maanviljelijä Tyrjänsaari Jeskanen Veli yrittäjä Ilomantsi Lampropoulos Ioannis kirkkoherra Ilomantsi Lyhykäinen Heikki yrittäjä Ilomantsi Mertanen Petri rajavartija Ilomantsi Pesonen Tanja nuoriso-ohjaaja Ilomantsi Pitkänen Päivi opettaja Ilomantsi Puhakka Olli tullitarkastaja/eläkeläinen Sonkaja Puhakka Ulla-Maija emäntä Tokrajärvi Purmonen Minna yrittäjä Lehtovaara Puruskainen Kauko yrittäjä Hattu Rimpiläinen Juha yrittäjä Ilomantsi Rimpiläinen Pauli eläkeläinen Ilomantsi Rämänen Pirjo vs. liikuntatoimenjohtaja Joensuu Surakka Jouko hirsityöntekijä Ilomantsi Tahvanainen Olli maanviljelijä Huhus Tiittanen Hannu sähköasentaja Ilomantsi Turunen Kari Voitto laitosmies Ilomantsi

17 16 16 Hallintoneuvosto suluissa toimikauden alkamisvuosi ja erovuoroisuusvuosi Puheenjohtaja Antti Immonen opettaja Ilomantsi ( ) Varapuheenjohtaja Eini Ikonen* liikunnanohjaaja Ilomantsi ( ) Muut jäsenet Hyttinen Sirpa 4 H-toiminnanjohtaja Ilomantsi ( ) Ikonen Kyösti* maanviljelijä Tyrjänsaari ( ) Karhapää Jarmo yrittäjä Ilomantsi ( ) Karhapää Sirpa yrittäjä Ilomantsi ( ) Mustonen Martti maanviljelijä Haukivaara ( ) Piippo Eila maanviljelijä Huhus ( ) Potkonen Kai* valmistuspäällikkö Ilomantsi ( ) Purmonen Petri yrittäjä Joensuu ( ) Sorola Tarja työfysioterapeutti Ilomantsi ( ) Turunen Harri yrittäjä Ilomantsi ( ) *Hallintoneuvoston tarkastusvaliokunnan jäsen Hallitus Puheenjohtaja Maksimainen Teuvo 1948 maanviljelijä/yrittäjä Hattu 1993 Varapuheenjohtaja saakka Hassinen Esa 1959 yrittäjä Ilomantsi 2002 Varapuheenjohtaja alkaen Laatikainen Pirjo 1957 yrittäjä Lehtovaara 1995 Muut jäsenet Jeskanen Pertti 1960 metsätalousinsinööri Ilomantsi saakka Immonen Antti 1968 opettaja Ilomantsi alkaen Korhonen Pekka 1957 mittamies Ilomantsi 1995 Toimitusjohtaja Tahvanainen Raija, merkonomi, ikä 54 vuotta, tullut pankin palvelukseen v ja toimitusjohtajaksi v Johtoryhmän kokoonpano Tahvanainen Raija, merkonomi, ikä 53 vuotta, tullut pankin palvelukseen v ja toimitusjohtajaksi v Turunen Antti, metsänhoitaja, ikä 35 vuotta, tullut pankin palvelukseen rahoituspäälliköksi 05/2010

18 17 17 Tilintarkastajat Edustajiston kokouksen valitsemana vuoden 2010 tilintarkastajana on toiminut Deloitte & Touche Oy, vastaavana tarkastajanaan, KHT-tilintarkastaja Juho Himanen. Muu tarkastustoiminta OP-Pohjola osk:n OP-Tarkastuksen tarkastajat Seppo Pietiläinen ja Jarmo Wacklin suorittivat osuuspankin tarkastuksen Osuuspankin sisäisenä tarkastajana on toiminut tarkastaja Anne Alho sekä toimitusjohtaja Raija Tahvanainen ja rahoituspäällikkö Antti Turunen. Tulevaisuuden näkymät Suomen talous on kasvanut selvästi vuonna 2010 ja näkymät pysyvät verraten suotuisina myös jatkossa. Sen sijaan kansainvälinen talouskasvu on ollut alueellisesti epätasaista ja Euroalueen talouden elpymiseen liittyy epävarmuustekijöitä. Euroopan keskuspankin odotetaan pitävän ohjauskorkonsa nykytasolla ainakin vuoden 2011 loppupuolelle asti. OP-Pohjola-ryhmän tavoitteena on kasvaa markkinoita nopeammin toiminnan jatkuvuus ja kannattavuus turvaten. Hallituksen ehdotus ylijäämän käyttämisestä Ilomantsin Osuuspankin jakokelpoinen ylijäämä oli ,13 euroa, josta tilikauden ylijäämä oli ,19 euroa. Tilikauden ylijäämä ehdotetaan käytettäväksi siten, että lisäosuusmaksulle maksetaan korkoa 3,25 prosenttia eli yhteensä ,69 euroa. Loppu tilikauden ylijäämästä eli ,50 euroa jätetään edellisten tilikausien voittovarojen tilille.

19 ILOMANTSIN OSUUSPANKKI 18 Osuuspankin tuloslaskelma Korkotuotot , ,90 Korkokulut , ,78 K o r k o k a t e , ,12 Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista , ,07 Muista yrityksistä , ,07 Palkkiotuotot , ,69 Palkkiokulut , ,44 Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot , ,18 Arvopaperikaupan nettotuotot , ,00 Valuuttatoiminnan nettotuotot 2 033,12 660,18 Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot ,34-323,11 Suojauslaskennan nettotulos 0,00 0,00 Sijoituskiinteistöjen nettotuotot 9 189, ,17 Liiketoiminnan muut tuotot , ,43 Hallintokulut , ,32 Henkilöstökulut , ,58 Palkat ja palkkiot , ,76 Henkilösivukulut , ,82 Eläkekulut , ,62 Muut henkilösivukulut 5 215, ,20 Muut hallintokulut , ,74 Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä , ,38 Liiketoiminnan muut kulut , ,76 Arvonalentumistappiot luotoista ja muista sitoumuksista , ,52 L i i k e v o i t t o (- t a p p i o) , ,13 Tilinpäätössiirrot , ,88 Tuloverot , ,11 Tilikauden verot , ,77 Aikaisempien tilikausien verot 539,89 384,38 Laskennallinen vero , ,96 Varsinaisen toiminnan voitto (tappio) verojen jälkeen , ,14 T i l i k a u d e n v o i t t o ( t a p p i o ) , ,14

20 ILOMANTSIN OSUUSPANKKI 19 OSUUSPANKIN TASE VASTAAVAA Käteiset varat , ,97 Saamiset luottolaitoksilta , ,27 Vaadittaessa maksettavat , ,27 Muut , ,00 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä , ,28 Muut , ,28 Saamistodistukset , ,66 Muilta , ,66 Osakkeet ja osuudet , ,37 Osakkeet ja osuudet omistusyhteysyrityksissä 6 899, ,72 Johdannaissopimukset 4 592, ,02 Aineelliset hyödykkeet , ,39 Sijoituskiinteistöt ja sijoituskiinteistöosakkeet ja -osuudet , ,60 Muut kiinteistöt ja kiinteistöyhteisöjen osakkeet ja osuudet , ,77 Muut aineelliset hyödykkeet , ,02 Muut varat , ,23 Siirtosaamiset ja maksetut ennakot , ,12 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,03 VASTATTAVAA VIERAS PÄÄOMA Velat luottolaitoksille 500, ,44 Luottolaitoksille 500, ,44 Vaadittaessa maksettavat 500, ,44 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille , ,02 Talletukset , ,54 Vaadittaessa maksettavat , ,16 Muut , ,38 Muut velat , ,48 Vaadittaessa maksettavat 19,25 19,25 Muut , ,23 Johdannaissopimukset ja muut kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät velat 2 159,33 806,81 Muut velat , ,84 Muut velat , ,84 Pakolliset varaukset , ,00 Siirtovelat ja saadut ennakot , ,62 Laskennalliset verovelat , ,93 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ , ,66 TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ , ,36 Poistoero , ,00 Vapaaehtoiset varaukset , ,36 OMA PÄÄOMA Osuuspääoma , ,00 Muut sidotut rahastot , ,68 Vararahasto , ,03 Käyvän arvon rahasto , ,65 Vapaat rahastot , ,90 Muut rahastot , ,90 Edellisten tilikausien voitto (tappio) , ,29 Tilikauden voitto (tappio) , ,14 OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ , ,01 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,03 TASEEN ULKOPUOLISET SITOUMUKSET Asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset , ,11 Takaukset ja pantit , ,11 Asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset , ,69 Muut , ,69 TASEEN ULKOPUOLISET SITOUMUKSET YHTEENSÄ , ,80

21 ILOMANTSIN OSUUSPANKKI 20 R A H O I T U S L A S K E L M A LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA RahaKauden voitto , ,14 RahaKauden voittoon tehdyt oikaisut , ,85 RahaLIIKETOIMINNAN VAROJEN LISÄYS (-) TAI VÄHENNYS (+) , ,49 RahaKeskuspankkirahoitukseen oikeuttavat saamistodistukset RahaSaamiset luottolaitoksilta , ,00 RahaSaamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä , ,59 RahaLeasingkohteet RahaSaamistodistukset , ,30 RahaOsakkeet ja osuudet , ,21 RahaJohdannaissopimukset ,46 RahaSijoituskiinteistöt , ,58 RahaMuut varat , ,57 RahaLIIKETOIMINNAN VELKOJEN LISÄYS (+) TAI VÄHENNYS (-) , ,29 RahaVelat luottolaitoksille ja keskuspankeille ,44 RahaVelat yleisölle ja julkisyhteisöille , ,83 RahaJohdannnaissopimukset ja muut kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät velat ,75 RahaMuut velat , ,79 RahaMaksetut tuloverot , ,31 RahaSaadut osingot , ,07 RahaA. LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA YHTEENSÄ , ,21 INVESTOINTIEN RAHAVIRTA RahaEräpäivään asti pidettävien rahavarojen lisäykset RahaEräpäivään asti pidettävien rahavarojen vähennykset ,00 RahaTytär- ja osakkuusyritysten hankinnat RahaTytär- ja osakkuusyritysten myynnit RahaInvestoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin , ,55 RahaAineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutukset ,02 RahaB. INVESTOINTIEN RAHAVIRTA YHTEENSÄ , ,45 RAHOITUKSEN RAHAVIRRAT RahaYleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat, lisäykset RahaYleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat, vähennykset RahaVelat, joilla on huonompi etuoikeus, lisäykset RahaVelat, joilla on huonompi etuoikeus, vähennykset RahaOsuus- ja osakepääoma, lisäykset , ,00 RahaOsuus- ja osakepääoma, vähennykset , ,00 RahaMaksetut osingot ja osuuspääoman korot , ,62 RahaMaksetut bonukset omistajajäsenille , ,00 RahaC. RAHOITUKSEN RAHAVIRTA YHTEENSÄ , ,62 RahaD. VALUUTTAKURSSIEN MUUTOSTEN VAIKUTUS RAHAVAROIHIN 0,02 0,01 RahaRAHAVAROJEN NETTOMUUTOS (A+B+C+D) , ,37 RahaRAHAVARAT TILIKAUDEN ALUSSA , ,61 RahaRAHAVARAT TILIKAUDEN LOPUSSA , ,24 RahaRAHAVAROJEN MUUTOS , ,37 RahaSaadut korot , ,50 RahaMaksetut korot , ,84 Kauden voittoon tehdyt oikaisut