TASEKIRJA TILIKAUDELTA 2009

Transkriptio

1 TASEKIRJA TILIKAUDELTA 2009 ILOMANTSIN OSUUSPANKKI Tasekirjan sisällysluettelo sivu 1-17 Toimintakertomus Osuuspankin tuloslaskelma ja tase Rahoituslaskelma Osuuspankin tuloslaskelman ja taseen liitteenä annettavat tiedot Osuuspankin tilinpäätöksen merkittävimmät laatimisperiaatteet Liitetiedot Luettelo kirjanpitokirjoista, tositteiden lajeista sekä selvitys niiden säilytystavoista 60 Hallituksen allekirjoitus 60 Hallintoneuvoston lausunto 60 Tilintarkastajien merkintä suoritetusta tilintarkastuksesta

2 1 ILOMANTSIN OSUUSPANKKI HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS Avainlukuja Ilomantsin Osuuspankin toiminnan kehitys jatkui kohtuullisella tasolla markkinatilanteesta huolimatta. Pankin liikevoitto oli 1,26 miljoonaa euroa. Hyvään tulokseen vaikutti etenkin arvopaperikaupan nettotuotot, jotka kasvoivat sijoitusmarkkinoiden elpymisen ansioista sekä sijoituskiinteistöjen nettotuottojen kasvu. Korkokate kääntyi laskuun korkotason alenemisen myötä. Arvonalentumiset saamisista ja järjestämättömät saamiset jatkoivat odotetusti kasvua edelliseen vuoteen verrattuna, mutta niiden osuudet luotto- ja takauskannasta säilyivät kohtuullisella tasolla. Kulut kasvoivat maltillisesti. Talletuskannan kasvu hidastui hieman edellisestä vuodesta, kun alhaisen korkotason ja sijoitusmarkkinoiden elpymisen takia talletuksia siirrettiin muihin säästö- ja sijoituskohteisiin. Myös luottokannan kasvu hidastui. Vakavaraisuus säilyi hyvällä tasolla. Avainlukuja Muutos Liikevoitto, 1000 euroa ,4 Kulujen suhde tuottoihin, % 56 82,3-26,3 Oman pääoman tuotto (ROE), % 6,1 2 4 Vakavaraisuussuhde, % 25,6 27,6-2,0 Henkilöstö keskimäärin Jäsenet OP-Pohjola-ryhmä Ilomantsin Osuuspankki on jäsentensä omistama osuuskuntamuotoinen talletuspankki, joka harjoittaa toimialueellaan paikallista vähittäispankkitoimintaa. Ilomantsin Osuuspankki kuuluu OP-Pohjola-ryhmään, joka on johtava suomalainen finanssiryhmä. Se koostuu itsenäisistä osuuspankeista ja niiden keskusyhteisöstä OP-Keskus osk:sta (OPK) tytäryhtiöineen. OPK toimii koko OP-Pohjola-ryhmän kehittämis- ja palvelukeskuksena, strategisena omistusyhteisönä ja ryhmäohjauksesta ja valvonnasta vastaavana keskusyhteisönä. Ilomantsin Osuuspankki on OPK:n jäsenluottolaitos. OPK ja sen jäsenluottolaitokset yhdessä niiden konsolidointiryhmiin kuuluvien yhteisöjen kanssa muodostavat osuuspankkien yhteenliittymän, josta säädetään laissa osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista. Lain mukaan keskusyhteisö ja sen jäsenluottolaitokset vastaavat toistensa veloista ja sitoumuksista ja niiden vakavaraisuutta, maksuvalmiutta ja asiakasriskejä valvotaan yhteenliittymän tasolla. OP-Pohjola-ryhmän vakuutusyhtiöt eivät kuulu yhteisvastuun piiriin. Toimintaympäristö Toimintaympäristö Suomen talouden lasku taittui ja kasvun käynnistymisestä saatiin viitteitä loppuvuodesta. Talouden elpymiseen liittyy kuitenkin epävarmuutta, sillä julkiset tukitoimet vaikuttivat voimakkaasti maailmantalouden vakautumiseen alkuvuoden pudotuksen jälkeen. Kotitalouksien odotukset talouden kehityksestä vahvistuivat vuoden loppua kohti, mutta kasvava työttömyys lisää epävarmuutta.

3 2 Luottokannan kasvu hidastui alkuvuonna selvästi niin yritysten kuin kotitalouksien osalta. Asuntojen hintojen lasku pysähtyi keväällä ja hinnat kääntyivät nousuun. Kotitalouksien nostamat luottomäärät olivat kuitenkin hieman edellisvuotta pienemmät. Uusien luottojen keskimarginaalit kasvoivat verrattuna edellisvuoteen. Teollisuuden investointien ei odoteta lähtevän vielä kasvuun, mikä heijastuu luottojen kysyntään. Rahoitusmarkkinat elpyivät luottamuksen palautuessa markkinoille ja korkotaso painui poikkeuksellisen matalalle tasolle. Sijoitusrahastojen pääomat kasvoivat sekä nettomerkintöjen kasvun että rahastojen arvonnousun myötä. Osakemarkkinat nousivat voimakkaasti vuoden loppua kohti, mutta kurssit olivat kuitenkin vielä alemmalla tasolla kuin ennen laskusuhdannetta. Olennaiset tapahtumat tilikaudella Ilomantsin Osuuspankin osuuskunta vahvisti keväällä 2009 uudet säännöt. Merkittävin asia sääntömuutoksessa on se, että Ilomantsin Osuuspankin jäsenten päätösvaltaa sääntöjen vahvistamisesta alkaen käyttää jäsenten keskuudesta valittu edustajisto, joka näin ollen tuli osuuskuntakokouksen sijaan. Samassa yhteydessä hallintoneuvoston jäsenten lukumääräksi vahvistettiin 9 12 jäsentä. Lisäksi päätettin, että hallituksen muodostavat toimitusjohtaja toimiaikanaan sekä hallintoneuvoston valitsemat 3-5 muuta jäsentä, joiden tulee olla osuuspankin jäseniä. Ensimmäiset edustajiston vaalit pidettiin marraskuussa Edustajistoon valittiin vaaleilla 20 jäsenten edustajaa. Vuoden 2009 aikana pankin koulutus- ja virkistyskeskus Tsupukka valmistui pääasiassa omistajajäsenten, asiakkaiden ja yritysten vuokrakäyttöön. Syksyllä Ilomantsin Osuuspankki myi neljä vuokra käytössä ollutta osakehuoneistoa Helsingistä Viherniemenkadulta. OPK:n hallintoneuvosto vahvisti kesäkuussa OP-Pohjola-ryhmän kehittämisen pitkän aikavälin suuntaviivat määrittävän liiketoimintastrategian. Ryhmän perustehtävä, arvot, päämäärä ja asiakaslupaus säilyivät ennallaan. Pankki- ja vahinkovakuutusliiketoiminnan integraation syventäminen on strategian keskeisin liiketoiminnallinen kulmakivi ja kasvun lähde. Ilomantsin Osuuspankki vahvisti syyskuussa uuden liiketoimintastrategian, jossa keskeisimmiksi tavoitteiksi kirjattiin keskittäjäasiakkaiden määrän lisäämisen sekä varallisuudenhoidon asiantuntemuksen lisäämisen. Lisäksi pidämme kannattavuuden tasolla, joka mahdollistaa terveen kasvun sekä asiakaslupauksen lunastamisen ja ylläpitää riittävät pääomapuskurit. Tavoitteena on säilyttää riskinkantokyvyn vahva taso, taloudellisen pääoman tuotto vähintään 19 prosenttia. Lisäksi tulemme aktiivisesti seuraamaan pankin kulu- ja tuottorakenteen kehitystä. Olennaiset tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen Ilomantsin Osuuspankki viettää pankin perustamisen 100-vuotisjuhlaa ystävänpäivänä Historiankirja valmistuu 100-vuotisjuhlaan mennessä. Kirjan nimi on" Kyläkassoista Ilomantsin pankiksi". Kirjan kirjoittajat ovat TK-Eval Keimo Sillanpää ja Tommi Ålander.

4 3 Ilomantsin Osuuspankin tulos Liikevoittoon vaikuttaneiden päätuotto- ja kuluerien kehitys kolmelta viimeiseltä vuodelta ja vuoden 2009 muutos on kuvattu alla olevassa taulukossa. Tulosanalyysi Muutos, % euroa Tuotot Korkokate , Muut tuotot Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista ,4 262 Palkkiotuotot, netto ,5 357 Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot ,7 114 Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot ,2 161 Suojauslaskennan nettotulos Sijoituskiinteistöjen nettotuotot ,7 97 Liiketoiminnan muut tuotot Yhteensä , Tuotot yhteensä , Kulut Henkilöstökulut ,2 532 Muut hallintokulut ,4 498 Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä ,7 139 Liiketoiminnan muut kulut ,2 323 Kulut yhteensä , Arvonalentumiset luotoista ja muista sitoumuksista ,7-8 Muiden rahoitusvarojen arvonalentumistappiot Liikevoitto (-tappio) , Liikevoiton kasvuun vaikutti erityisesti sijoitusmarkkinoiden elpyminen ja sitä kautta arvopaperikaupan nettotuottojen kasvu. Samoin pankin myydessä asunto-osakehuoneistoja sijoituskiinteistöjen nettotuotot kasvoivat huomattavasti. Lisäksi palkkiotuotot kasvoivat vakuutustoiminnasta saatujen tuottojen kasvun ansiosta. Matala korkotaso vaikutti korkokatteeseen, joka supistui yli 25 prosenttia. Lisäksi kirjattiin euron suuruinen arvonalennuskirjaus mahdollisia tulevia luottotappiota varten. Pankin omistamista Ilomantsissa sijaitsevista Asunto Oy Piirolanhovi osakkeista kirjattiin euron suuruinen arvonalennus samoin Rahatalo-nimisellä tilalla sijaitsevasta sijoitusomaisuudessa olevista kohteista kirjattiin euron suuruinen arvonalennus. Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista pienenivät osinkojen pienenemisen myötä. Hallintokulujen kasvuun vaikutti eniten ATK-kulujen kasvu sekä lainopillisten palveluiden osittainen ostaminen naapuripankilta. Palkkiot luotonannosta ja vakuutusten välityksestä kasvoivat kuluneena vuonna. Palkkiotuottoihin sisältyy vähennyksenä omistajajäsenille myönnetyt OP-bonukset, joiden määrä kasvoi edelleen. Muutoin palkkiotuottoja kertyi seuraavasti: Palkkiotuotot Muutos, % 1000 euroa Talletuksista ,7 Luotonannosta Maksuliikkeestä Arvopapereiden välityksestä ja liikkeeseen laskusta ,9 Omaisuudenhoidosta ja lainopillisista tehtävistä ,1 Takauksista 4 4-7,3 Vakuutusten välityksestä ,6 Muut ,9 Yhteensä ,1 OP-bonukset ,9 Palkkiotuotot yhteensä ,8 Palkkiokulut ,1 Palkkiotuotot, netto ,5

5 4 Luottojen nettomääräiset arvonalentumistappiot kasvoivat edellisvuodesta, mutta olivat edelleen kohtuullisella tasolla. Luotoista ja takaussaamisista kirjattiin arvonalentumistappioita seuraavasti: Luottojen ja takaussaamisten arvonalentumistappiot 1000 euroa Muutos, % Arvonalentumisten bruttomäärä Vähennykset Arvonalentumisten nettomäärä ,7 Arvonalentumiset luotto- ja takauskannasta % 0,5 0 0,5 Tase ja taseen ulkopuoliset sitoumukset Keskeisiä tase- ja sitoumuseriä Keskeisimpien tase- ja sitoumuserien kehitys kolmelta vuodelta ja vuoden 2009 muutos on kuvattu alla olevassa taulukossa. Keskeisiä tase- ja sitoumuseriä 1000 euroa Muutos, % Tase , Luotot , Saamistodistukset , Osakkeet ja osuudet , Talletukset , Oma pääoma , Taseen ulkopuoliset sitoumukset , Pankin talletus- ja luottokanta kehittyi taantumasta huolimatta myönteisesti. Taseen kasvuun vaikutti eniten pankin tekamä Op-keskus Osk:n lisäosuuspääoman merkintä yht teur sekä osakesalkun arvon myönteinen kehittyminen. Taseen ulkopuolisten sitoumusten kasvuun vaikuttaa myönnettyjen, mutta vielä nostamattomien luottojen määrä. Antolainauksen kehitys Uusia luottoja myönnettiin vuoden aikana tuhatta euroa eli tuhatta euroa vähemmän kuin edellisenä vuonna. Luottokanta yhteensä vuoden lopussa oli tuhatta euroa ( ). Luottokannan kasvoi myönteisesti ja asuntoluottojen kasvuvauhti hidastui viime vuodesta. Järjestämättömät ja nollakorkoiset saamiset tilikauden aikana kehittyivät seuraavasti: Järjestämättömät ja nollakorkoiset saamiset 1000 euroa Muutos, % Järjestämättömät saamiset ,8 Nollakorkoiset saamiset Yhteensä ,4 Prosenttia luotto- ja takauskannasta 0,1 0,3-0,2 1 Suluissa vertailuluku

6 5 Kiinteistöomistukset Osuuspankin kiinteistöomistukset muodostuvat omassa käytössä olevista kiinteistöistä ja sijoituskiinteistöistä. Kiinteistöomistukset 1000 euroa Omassa käytössä olevat kiinteistöt Sitoutunut pääoma Prosenttia taseesta 2,2 2,5 Sijoituskiinteistöt Sitoutunut pääoma Prosenttia taseesta 1,4 1,69 Käypä arvo Nettotuotto, % 6,62 6,28 Kiinteistöihin sitoutunut pääoma yhteensä Prosenttia taseesta 3,6 4,22 Sitoutunut pääoma muodostuu kiinteistön kirjanpitoarvosta lisättynä osakehuoneistoon kohdistuvalla lainaosuudella. Tilikauden aikana myytiin Helsingissä Viherniemenkadulta 4 kpl asunto-osakkeita kirjanpito arvoltaan 290 tuhatta euroa. Omassa käytössä olevat kiinteistöt Omassa käytössä oleviksi kiinteistöiksi on luettu kiinteistöt, jotka ovat pankin omassa käytössä konttori-, varasto- tai muina sellaisina tiloina taikka henkilökunnan asumis-, virkistys- tai muussa sellaisessa käytössä, sekä kiinteistöyhteisöjen osakkeet, jotka oikeuttavat tällaisten tilojen hallintaan. Omassa käytössä oleviksi kiinteistöiksi on luettu myös sellaiset suorassa omistuksessa olevat kiinteistöt, joista osa on vuokrattu, mutta vuokrattujen tilojen osuutta ei voida myydä erikseen, ja oman käytön osuus tällaisissa tiloissa on ollut yli viisi prosenttia pinta-alasta. Sijoituskiinteistöt Sijoituskiinteistöjä omistetaan vuokratuottojen ja omaisuuden arvonnousujen hankkimiseksi. Sijoituskiinteistöjen osalta vuokrausaste on vuoden vaihteessa 100 prosenttia vuokrattavista olevista tiloista. Koulutus- ja virkistyskeskus Tsupukka valmistui keväällä Verohallinnon päätöksen mukaisesti 85 prosenttia Tsupukan toiminnasta katsotaan olevan ulkopuolisen vuokrauskäytössä ja 15 % sen toiminnasta on pankin omassa käytössä. Muiden kuin koulutus-ja virkistyskeskus Tsupukan sijoituskäytössä olevia liike-, toimisto- ja teollisuuskiinteistöjä arvostettaessa kiinteistökohtaisena vähimmäistuottovaatimuksena tasearvoa määritettäessä on käytetty 5,5 prosenttia. Asuntojen arvostuksen perustana on ollut Tili-Talo/ Veli Hiltusen antama suullinen arvo huoneistojen arvosta sekä Joensuun Opkk:n arvio Rahatalo-nimisellä tilalla sijaisevasta kiinteistön käyvästä arvosta. Sijoituskiinteistöihin sisältyi tilikauden päättyessä arvonalennuksia euroa.

7 6 Muun sijoitustoiminnan kehitys Saamiset luottolaitoksilta, joista valtaosan muodostavat saamiset Pohjola Pankki Oyj:ltä olivat tuhatta euroa (6.555). Osakkeiden ja osuuksien määrää kasvattivat etenkin sijoitukset OP-keskus Osk:n lisäpääoman merkintä sekä sijoitusrahastojen ja osakkeiden arvon myönteinen kehittyminen. Muiden aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden kuin kiinteistöjen ja kiinteistöosakkeiden kirjanpitoarvo 173 tuhatta euroa oli 80 tuhatta euroa suurempi kuin vuotta aikaisemmin. Pääosa lisäyksestä johtui Koulutus-ja virkistyskeskus Tsupukalle hankituista kalusteista ja koneista. Velat yleisölle ja julkisyhteisöille Yleisön talletusten ja muiden velkojen kehitys on kuvattu alla olevassa taulukossa. Muut velat muodostuvat markkinarahaveloista ja valtion varoista välitetyistä lainoista. Velat yleisölle ja julkisyhteisöille 1000 euroa Talletukset Muutos, % Maksuliiketilit ,8 Säästämistilit ,3 Sijoittamistilit Valuuttatalletukset ,2 Yhteensä ,4 Muut velat ,6 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille yhteensä ,2 Muun vieraan pääoman ja sitoumusten kehitys Muut vieraan pääoman erät muodostuvat lähinnä lyhytaikaisista maksujenvälityseristä sekä tuottojen ja kulujen jaksotuksiin liittyvistä tilinpäätösvaiheen siirtyvistä eristä. Oma pääoma ja varaukset Osuuspääoman määrä oli vuoden lopussa tuhatta euroa. Osuuspääoma muodostuu omistajajäsenten sijoituksista osuuspääomaan 331 tuhatta euroa ja lisäosuuspääomaan tuhatta euroa. Osuuspankki maksoi lisäosuuspääoman korkoa vuodelta ,25 prosenttia eli yhteensä ,62 euroa. Koko oman pääoman määrä kasvoi 1,08 prosenttia tuhanteen euroon (14.604). Poistoeroa kasvatettiin 95 tuhatta euroa tekemällä suunnitelman mukaisia poistoja suuremmat elinkeinoverolain sallimat enimmäispoistot. Luottotappiovarausta kasvatettiin 11,7 tuhatta euroa. Omat varat ja vakavaraisuus Vakavaraisuuslaskennassa on siirrytty vuoden 2008 alusta lähtien Basel II:n mukaiseen vakavaraisuuslaskentaan. Ensivaiheessa luottoriskin pääomavaade lasketaan nk. standardimenetelmällä. Myös markkinariskien osalta jatketaan standardimenetelmän käyttöä.

8 7 Operatiivisten riskien pääomavaatimus lasketaan perusmenetelmällä. Tavoitteena on siirtyä luottoriskien sisäisten luottoluokitusten menetelmän ja operatiivisten riskien standardimenetelmän käyttöön vuoden 2010 aikaina. OP-Pohjola-ryhmä julkistaa ns. Pilari III:n mukaiset vakavaraisuustiedot vuoden 2009 tilinpäätöksessään. OP-Pohjola-ryhmän tilinpäätös on luettavissa verkkopalvelussa. Osuuspankin omat varat ja vakavaraisuus laskettuna Basel II:n mukaan ovat muuttuneet vuoden aikana seuraavasti: Omat varat euroa Ensisijaiset omat varat Osuus- ja lisäosuuspääoma Irtisanottu osuus- ja lisäosuuspääoma Pääomalainat 0 0 Muut ensisijaiset omat varat Aineettomat hyödykkeet 0 0 Muut vähennykset ensisijaisista omista varoista 0 0 Toissijaiset omat varat Käyvän arvon rahasto ja muut rahastot 0 3 Muut toissijaiset omat varat 0 0 Muut vähennykset toissijaisista omista varoista 0 0 Omat varat yhteensä Omien varojen määrä oli tilikauden päättyessä tuhatta euroa ja taseen osoittama oma pääoma tuhatta euroa. Omien varojen ja taseen osoittaman oman pääoman erotus 801 tuhatta euroa johtuu sellaisista omiin varoihin luettavista eristä, jotka eivät sisälly taseen omiin pääomiin sekä omista varoista vähennetyistä eristä. Merkittävimmät tällaiset erät ovat vapaaehtoiset varaukset ja poistoero laskennallisella verolla vähennettynä sekä suunniteltu voitonjako. Rahoitustarkastuksen (nyk. Finanssivalvonta) , ja antamien luottolaitostoiminnasta annetun lain 48 :n 8 momentin mukaisen poikkeuslupien perusteella osuuspankin sijoituksia Pohjola Capital Partners Oy:n hallinnoimiin pääomarahastoihin on käsitelty vakavaraisuuslaskennassa elinkeinoyhteisöön tehdyn osakesijoituksen tavoin sen sijaan että niitä olisi vähennetty omista varoista. Omien varojen vaatimus 1000 euroa Omien varojen vaade Luottoriski Valtio- ja keskuspankkivastuut 1 2 Luottolaitos- ja 3 3 sijoituspalveluyritysvastuut Yritysvastuut Vähittäisvastuu Oman pääoman ehtoiset sijoitukset Muut erät Luottoriski yhteensä Markkinariski Operatiivinen riski Yhteensä

9 8 Vakavaraisuus euroa Omat varat yhteensä Ensisijaiset omat varat Omien varojen vaatimus Vakavaraisuussuhde, % 25,6 27,6 Vakavaraisuussuhde ensisijaisilla omilla varoilla, % 24,8 27,6 Osuuspankkien yhteenliittymän vakavaraisuus, % * 12,3 12,6 *syyskuussa 2009 Tunnuslukujen laskentakaavat: Vakavaraisuussuhde, % Omat varat yhteensä x 8 % Omien varojen vähimmäisvaatimus yhteensä Vakavaraisuussuhde ensisijaisilla omilla varoilla, % Ensisijaiset omat varat yhteensä x 8 % Omien varojen vähimmäisvaatimus yhteensä Yhteisvastuu ja yhteisturva Osuuspankkien yhteenliittymän muodostavat yhteenliittymän keskusyhteisö OPK, osuuspankkien keskusrahalaitoksena toimiva liikepankki Pohjola Pankki Oyj, keskusyhteisön muut jäsenluottolaitokset, keskusyhteisön ja jäsenluottolaitoksen konsolidointiryhmiin kuuluvat yhteisöt sekä sellaiset luottolaitokset, rahoituslaitokset ja palveluyritykset, joista edellä mainitut yhteisöt yksin tai yhdessä omistavat yli puolet. OPK:n jäseniä olivat vuoden lopussa 220 osuuspankkia sekä Pohjola Pankki Oyj, Helsingin OP Pankki Oyj, OP-Asuntoluottopankki Oyj ja OP-Kotipankki Oyj. Lain mukaan osuuspankkien yhteenliittymää valvotaan konsolidoidusti, ja keskusyhteisö ja sen jäsenluottolaitokset vastaavat viime kädessä toistensa veloista ja sitoumuksista. Keskusyhteisö on velvollinen antamaan jäsenluottolaitoksilleen ohjeita niiden sisäisestä valvonnasta sekä riskienhallinnasta, niiden toiminnasta maksuvalmiuden ja vakavaraisuuden turvaamiseksi sekä yhtenäisten tilinpäätösperiaatteiden noudattamisesta yhteenliittymän yhdistellyn tilinpäätöksen laatimisessa. Keskusyhteisö ja jäsenluottolaitokset ovat yhteisvastuussa niistä selvitystilassa tai konkurssissa olevan keskusyhteisön tai jäsenluottolaitoksen veloista, joita ei saada suoritetuksi sen varoista. Vastuu jakautuu keskusyhteisön ja jäsenluottolaitosten kesken viimeksi vahvistettujen taseiden loppusumman mukaisessa suhteessa. Jos jäsenluottolaitoksen omat varat vähenevät tappioiden vuoksi niin alhaisiksi, että osuuspankkilaissa säädetyn selvitystilan edellytykset täyttyvät, keskusyhteisöllä on oikeus periä jäsenluottolaitoksiltaan keskusyhteisön säännöissä mainituin perustein ylimääräisiä maksuja tilikauden aikana enintään viisi tuhannesosaa jäsenluottolaitosten viimeksi vahvistettujen taseiden yhteenlasketusta loppusummasta käytettäväksi jäsenluottolaitoksen selvitystilan ehkäisemiseksi tarvittaviin tukitoimiin.

10 9 Talletus- ja sijoitussuoja Luottolaitostoiminnasta annetun lain mukaan talletuspankin on kuuluttava talletussuojarahastoon. OP-Pohjola-ryhmään kuuluvia talletuspankkeja pidetään talletussuojan osalta yhtenä pankkina. Talletussuojarahastosta korvataan tallettajien saamiset OP-Pohjola-ryhmän talletuspankeilta enintään euroon asti. OP-Pohjola-ryhmässä talletuspankkeja ovat osuuspankit, Pohjola Pankki Oyj, Helsingin OP Pankki Oyj ja OP-Kotipankki Oyj. OP-Pohjola-ryhmä on maksanut vuonna 2009 rahastolle kannatusmaksuja tuhatta euroa. Sijoittajien korvausrahasto maksaa korvauksia ei-ammattimaisille sijoittajille silloin, kun sijoituspalveluyritys tai luottolaitos ei pysty suorittamaan muun kuin tilapäisen maksukyvyttömyyden vuoksi suojan piirissä olevia sijoittajien selviä ja riidattomia saamisia sopimuksen mukaisesti. Korvauksen määrä on 90 prosenttia saamisen määrästä, enintään euroa. OP-Pohjola-ryhmään kuuluvia pankkeja pidetään korvaussuojan osalta yhtenä pankkina. Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut Tunnusluku Oman pääoman tuotto (ROE), % 6,1 2,0 7 Koko pääoman tuotto (ROA), % 1,2 0,4 1,5 Omavaraisuusaste, % 19,1 18,8 21,1 Kulujen suhde tuottoihin, % 56,0 82,3 50,5 Tunnuslukujen laskukaavat Oman pääoman tuotto (ROE), % Liikevoitto (-tappio) Tuloverot * x 100 Oma pääoma ja vähemmistön osuus + Tilinpäätössiirtojen kertymä laskennallisella verolla vähennettynä (vuoden alun ja lopun keskiarvo) Koko pääoman tuotto (ROA), % Liikevoitto (-tappio) Tuloverot * x 100 Taseen loppusumma keskimäärin (vuoden alun ja lopun keskiarvo) Omavaraisuusaste, % Oma pääoma ja vähemmistön osuus + Tilinpäätössiirtojen kertymä laskennallisella verolla vähennettynä x 100 Taseen loppusumma Kulujen suhde tuottoihin, % Hallintokulut + Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä + Liiketoiminnan muut kulut x 100 Korkokate + Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista + Nettopalkkiotuotot + Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot + Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot + Suojauslaskennan nettotulos + Sijoituskiinteistöjen nettotuotot + Liiketoiminnan muut tuotot + Osuus osakkuusyritysten tuloksista (netto) * Tilinpäätössiirtoihin sisältyvä verovaikutus huomioitu

11 10 Riskienhallinta Riskienhallinnan periaatteet ja organisointi Riskienhallinta perustuu liiketoimintapäätöksiä tekevien henkilöiden ammattitaitoon ja varovaisuuteen sekä systemaattiseen riskien mittaamiseen, arviointiin ja rajoittamiseen. Riskienhallinnan tärkein tavoite on turvata pankin riskinkantokyky ja varmistaa, ettei toiminnassa oteta niin suurta riskiä, että se vaarantaisi pankin kannattavuuden, vakavaraisuuden tai toiminnan jatkuvuuden. Riskienhallinta on järjestetty OP-Keskus osk:n (OPK) jäsenpankeilleen antamien yleisten ohjeiden mukaisesti. OPK:n johtokunta on asettanut osuuspankkien riskinkantokyvylle, kannattavuudelle ja eri riskilajeille valvontarajat, joita niiden ei tule toiminnassaan ylittää. Mikäli valvontaraja rikkoutuu, pankki tekee toimintasuunnitelman, josta ilmenee miten ja millä aikajänteellä pankin tilanne tulee palautumaan asetetun valvontarajan puitteisiin. Pankissa ei ole ylittyneitä valvontarajoja. Luottoriskit Ilomantsin Osuuspankin hallintoneuvosto on vahvistanut vakavaraisuuden ja riskien hallintaa koskevat periaatteet. Pankin hallitus vastaa riskienhallinnan riittävyydestä ja on vahvistanut eri riskilajeja koskevat ohjeet sekä asettanut riskirajat riskinkantokyvylle ja keskeisimmille riskimittareille. Riskirajojen ajantasaisuus suhteessa pankin liiketoiminnan tilaan ja kehitykseen tarkistetaan vuosittain. Hallitus valvoo riskienhallintaa ja seuraa säännöllisesti pankin riskinkantokykyä ja riskitilannetta. Hallitus käsittelee pankin riskitilanteen kokonaisuutena kaksi kertaa vuodessa. Ilomantsin Osuuspankin johto vastaa riskienhallinnan toteutuksesta hallituksen vahvistamien ohjeiden mukaisesti sekä raportoi hallitukselle, hallintoneuvostolle ja OPK:lle säännöllisesti pankin liiketoiminnasta, riskinkantokyvystä ja riskitilanteesta. Ilomantsin Osuuspankin suhtautuminen riskinottoon on maltillinen. OP-Pohjola-ryhmässä mitattavissa olevat riskit rajoitetaan riski- ja valvontajärjestelmällä, joka ohjaa toimintaa osuuspankeissa. Riskinkantokyvyn riittävyyttä suhteessa pankin riskeihin arvioidaan riskimittareiden ja OPK:n tuottaman riskien pohjalta lasketun taloudelliseen pääomaan perustuvan laskentamallin avulla. Omien varojen riittävyys turvataan ensisijaisesti pitämällä pankin kannattavuus kohtuullisella tasolla. Ilomantsin Osuuspankin riskinkantokyky suhteessa riskitilanteeseen on riittävä. Luottoriskillä tarkoitetaan sitä, että asiakas ei mahdollisesti täytä luottosuhteesta syntyviä velvoitteitaan eikä asetettu vakuus ole riittävä kattamaan pankin saamista. Luottoriskien hallinnan tarkoituksena on vähentää luottotappioiden todennäköisyyttä jo ennen luottopäätöstä sekä toisaalta rajoittaa ja estää jo tehtyihin luottopäätöksiin liittyvien riskien toteutuminen. Luottoriskiä hallitaan luottoprosessin yhteydessä asiakasvalinnalla ja vakuuksin sekä jatkuvana toimintana seurannan, arvioinnin ja korjaavien toimenpiteiden kautta. Pankkiliiketoiminnassa luotonanto tapahtuu ensisijaisesti asiakkaan riittävän ja todennetun velanhoitokyvyn perusteella. Luottopäätökset perustuvat vahvistettuihin päätöksenteko-ohjeisiin, asiakkaan luottokelpoisuusluokkaan, maksukykyyn ja vakuuksiin, joiden tulee yleensä olla turvaavat. Seurannassa kiinnitetään huomiota myös luotonannon toimialakohtaisiin keskittymiin. Vakuudeton luotonanto on mahdollista vain poikkeustapauksissa riskienhallintaa koskevien ohjeiden määrittelemällä tavalla. Osuuspankkien Keskinäinen Vakuutusyhtiö (OVY) analysoi asiakkaan velanhoitokyvyn riittävyyden ja vakuuksien turvaavuuden tietyn vastuumäärän ylittävistä asiakaskokonaisuuksista. OVY saa vakuutuskäsittelyn avulla yksityiskohtaista tietoa vähittäispankkitoiminnan suurimpien asiakaskokonaisuuksien riskeistä. Vakuutuskäsittely tukee laadukasta luottoprosessia ja OVYn vakuutuspäätökset ohjaavat pankkikohtaista luottoriskinottoa. Pankin luottoasiakkaat ovat pääasiallisesti yksityishenkilöitä. Pankilla ei ole asiakaskokonaisuuksia, joiden asiakasriskien (asiakasvastuut vähennyserät huomioiden)

12 11 yhteismäärä ylittäisi luottolaitoslain asettaman 25 prosentin rajan pankin omista varoista. Viiden suurimman asiakaskokonaisuuden asiakasriskien (asiakasvastuut vähennyserät huomioiden) yhteismäärä oli 37 prosenttia pankin omista varoista. Sellaisten asiakaskokonaisuuksien, joiden asiakasriskien yhteismäärä pankissa ylitti 10 prosenttia pankin omista varoista, oli yhteensä 26 prosenttia pankin omista varoista. Pankin säännöllisesti tekemän tulevien luottotappioriskien kartoituksen perusteella suurimpien asiakkaiden taholta ei ole odotettavissa olennaisia tappioita. Vuonna 2009 Ilomantsin Osuuspankille ei muodostunut luotto- ja takaustappioita. Luottokanta on pääsääntöisesti vakuutettu Osuuspankkien Keskinäisessä Vakuutusyhtiössä. Markkinariskit Markkinariskeihin sisällytetään likviditeetti-, korko-, valuuttakurssi-, osake- ja kiinteistöriskit. Markkinariskien hallinnan keskeisenä tehtävänä on tunnistaa ja arvioida liiketoimintaan sisältyvät markkinariskit, rajoittaa ne hyväksyttävälle tasolle sekä raportoida niistä säännöllisesti ja tehokkaasti. Likviditeettiriski koostuu rakenteellisesta rahoitusriskistä ja maksuvalmiusriskistä. Rakenteellisella rahoitusriskillä tarkoitetaan pitkän aikavälin luotonantoon liittyvää epävarmuutta, joka johtuu rahoituksen rakenteesta aiheutuvasta jälleenrahoitusriskistä. Maksuvalmiusriski on riski siitä, että pankki ei suoriudu odotetuista ja odottamattomista, olemassa olevista ja tulevista kassavirroista eikä vakuustarpeista ilman vaikutusta päivittäiseen toimintaan tai pankin taloudelliseen tilaan. Likviditeettiriskiä hallitaan maksuvalmiusstrategian ja OPK:n hallintoneuvoston ryhmätason riskirajoista johdettujen osuuspankkien valvontarajojen avulla. Korkoriskillä tarkoitetaan korkojen muutosten aiheuttamaa epävarmuutta pankin tulokselle ja kannattavuudelle. Pankkiliiketoiminnan korkoriskiä hallitaan ensisijaisesti otto- ja antolainauksen tuotevalikoimalla ja -ehdoilla. Pankki voi suojata taseensa korkoriskiä toissijaisesti korkojohdannaisilla. Suojaus voidaan toteuttaa joko nimettyihin sopimuksiin kohdistettuna tai ns. taloudellisena suojauksena. Taloudellisen suojauksen avulla suojataan tiettyä tase-erää, positiota tai kassavirtaa tulevaisuuden arvonmuutoksia vastaan sovellettavan riskienhallintastrategian mukaisesti. Taloudellista suojaamista pankki voi harjoittaa vain suojatessaan korkokatettaan koron laskulta OPK:n hyväksymän toimintamallin mukaisesti. Pankkiliiketoiminnassa valuuttakurssiriskillä tarkoitetaan valuuttakurssimuutosten pankille aiheuttamaa tulosriskiä tai markkina-arvon muutosriskiä. Avoin valuuttapositio syntyy, kun samassa valuutassa olevien saamisten ja velkojen määrät poikkeavat toisistaan. OP-Pohjolaryhmän jäsenpankeissa valuuttakurssiriski on keskitetty Pohjola Pankkiin, ja yksittäisen osuuspankin valuuttapositio rajoittuu käytännössä matkavaluuttakassaan. Osakeriskillä tarkoitetaan julkisesti noteerattavien osakkeiden ja muiden vastaavien instrumenttien markkinakurssimuutosten aiheuttamaa tulosriskiä ja markkina-arvojen muutosriskiä. Kiinteistöriskillä tarkoitetaan osuuspankin ja sen konserniyhtiöiden omistuksessa oleviin kiinteistöihin tai kiinteistöyhteisöjen osakkeisiin ja osuuksiin kohdistuvaa arvonalenemis-, tuotto- ja vahingoittumisriskiä. Pankin kiinteistöt on vakuutettu käyvästä arvostaan. Pankin hallitus käsittelee pankin kiinteistöomistukset ja niihin liittyvät riskit sekä investointi-, korjaus- ja muut toimenpiteet säännöllisesti. Seurannassa kiinnitetään huomiota muun muassa kiinteistöihin sitoutuneen pääoman määrään suhteessa pankin taseeseen ja sijoituskiinteistöjen sitoutuneelle pääomalle saatavaan nettotuottoon sekä käypiin arvoihin. Ilomantsin Osuuspankki harjoittaa vähäistä kiinteistöliiketoimintaa, jonka tarkoituksena on pankin ja vähittäispankkitoiminnan tukeminen.kiinteistöomistukset muodostuvat pääasiallisesti omassa käytössä olevista toimitilakiinteistöistä. Vuoden 2009 lopussa kiinteistöihin sitoutuneen pääoman määrä oli 3,6 prosenttia taseen loppusummasta. Vuokrattavissa olevista tiloista oli 100 prosenttia vuokrattuna. Sijoituskiinteistöihin sitoutuneen pääoman tuotto oli 6,6 prosenttia eli hieman edellisvuotista korkeampi.

13 12 Operatiiviset riskit Operatiivisella riskillä tarkoitetaan riskiä siitä, että puutteellisesti toimivista sisäisistä prosesseista, henkilöistä ja järjestelmistä tai ulkoisista tapahtumista aiheutuu tappiota. Operatiivisten riskien hallinnan tavoitteena on tunnistaa ja arvioida mahdollisia ja toteutuneita operatiivisia riskejä sekä kehittää riskejä ennaltaehkäiseviä toimintatapoja ja yrityskulttuuria. Operatiiviset riskit arvioidaan säännöllisesti ja riskitilanne raportoidaan hallitukselle kokonaisuutena kaksi kertaa vuodessa. Vuonna 2009 operatiivisista riskeistä pankille aiheutuneet tappiot olivat vähäisiä. Strategiset riskit Strategisella riskillä tarkoitetaan väärin valitun liiketoimintastrategian johdosta syntyviä menetyksiä. Strategista riskiä vähennetään jatkuvalla suunnittelulla, joka perustuu analyyseihin ja ennusteisiin asiakkaiden tulevista tarpeista, eri toimialojen ja markkina-alueiden kehityksestä sekä kilpailutilanteesta. Palveluverkko Vuoden lopussa pankilla oli pääkonttorin lisäksi yksi sivukonttori Kivilahdessa. Kivilahden konttori on peruspalvelukonttori, joka on avoinna kahtena päivänä viikossa. Pääkonttorissa Ilomantsissa on maksuautomaatti, rahan nostoon tarkoitettu Otto. -käteisautomaatti sekä Internet-asiakaspääte. Sähköisten pankkipalveluiden käyttö kasvoi edelleen vuoden 2009 aikana. Vuoden lopussa jo yli 91,7 prosenttia asiakkaiden peruspalvelutapahtumista tehtiin sähköisinä itsepalveluina. Internetpalveluiden käyttö lisääntyi nopeimmin. Verkkopalvelusopimusten määrä kasvoi vuoden aikana 7 prosenttia. Jäsenistö Uusi jäseniä liittyi pankkiin vuoden aikana 115 henkilöä. Nettomääräisesti lisäys 37 jäsentä ja jäsenmäärä oli vuoden lopussa Jäsenmäärän lisäys johtui toteutetusta ja edelleen jatkuvasta aktiivisesta jäsenhankinnasta. Henkilöstön palkitsemisjärjestelmät Osuuspankki kuuluu OP-Pohjola-ryhmän yhteiseen OP-Henkilöstörahastoon. Henkilöstörahasto on työntekijöiden pitkän tähtäimen palkitsemismuoto. Pankki maksaa henkilöstörahastolle voittopalkkioita ennalta sovittujen periaatteiden mukaan. Rahaston jäsen voi nostaa rahastoosuuksia rahaston säännöissä mainituin perustein. Osuuspankissa on käytössä johdon palkitsemisjärjestelmä, jonka perusteella järjestelyyn kuuluvat työntekijät saavat osittain Pohjola Pankki Oyj:n osakkeina ja osittain rahana selvitettävän palkkion. Palkkion suuruus määräytyy asetettujen tavoitteiden perusteella ja se suoritetaan ansainta- ja sitouttamisjakson kuluttua.

14 13 Henkilöstö Pankin palveluksessa oli vuoden lopussa 14 henkilöä, eli yksi henkilö vähemmän kuin edellisen vuoden lopulla. Eronen Pirjo Hämäläinen Marko Härkönen Maija Ikonen Kerttu Jaakonaho Aira Kainulainen Tanja Kallinen Hilkka Karhapää Riitta Kuivalainen Heli Parikka Henri Rouhiainen Armi Räty Saara Tahvanainen Raija Vainikainen Helvi asiakasneuvoja asiakasneuvoja sijoitusneuvoja rahoitusneuvoja asiakasneuvoja asiakasneuvoja sijoitusneuvoja rahoitusneuvoja rahoitusneuvoja myyntipäällikkö asiakasneuvoja asiakasneuvoja toimitusjohtaja asiakasneuvoja Ilomantsin Osuuspankin hallinnointijärjestelmä Osuuskunnan kokous Ilomantsin Osuuspankin omistajajäsenet käyttävät osuuskuntalain mukaista päätösvaltaansa osuuskunnan kokouksessa. Vuosittain ennen toukokuun loppua pidettävän varsinaisen osuuskunnan kokouksen käsiteltäväksi kuuluvat muun muassa seuraavat asiat: osuuspankin tuloslaskelman ja taseen vahvistaminen vastuuvapauden myöntäminen hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle, ylijäämän käytöstä päättäminen, hallintoneuvoston jäsenten lukumäärästä, valinnasta ja palkkioista päättäminen tilintarkastajien valinnasta ja palkkioista päättäminen. Lisäksi osuuskunnan kokous päättää tarvittaessa osuuspankin sääntöjen muutoksista. Varsinaisen osuuskunnan kokouksen lisäksi voidaan pitää asioiden niin vaatiessa ylimääräisiä kokouksia. Osuuskunnan kokouksen koollekutsumisesta päättää pankin hallitus. Jokaisella jäsenellä on osuuskunnan kokouksessa yksi ääni. Osuuskunnan kokous pidettiin Kokoukseen osallistui 32 osuuspankin jäsentä. Hallintoneuvosto Ilomantsin Osuuspankilla on hallintoneuvosto, jonka tehtävänä on valvoa hallituksen ja toimitusjohtajan hoitamaa pankin hallintoa. Hallintoneuvosto valitsee hallituksen jäsenet ja toimitusjohtajan ja toimitusjohtajan sijaisen. Lisäksi se vahvistaa osuuspankin ohjesäännön ja pankin riskienhallintaa koskevat periaatteet. Hallintoneuvosto antaa varsinaiselle edustajiston kokoukselle lausunnon edellisen vuoden tilinpäätöksestä. Se voi myös antaa hallitukselle ohjeita asioissa, jotka ovat laajakantoisia tai periaatteellisesti tärkeitä.

15 14 Hallintoneuvostoon kuuluu pankin uusien sääntöjen mukaan vähintään 9 ja enintään 12 jäsentä. Jäsenmäärän vahvistaa edustajisto ja se on tällä hetkellä 12 jäsentä. Jäsenet valitaan osuuspankin jäsenistä ja heidän tulee edustaa monipuolisesti jäsenkuntaa. Kunkin jäsenen toimikausi kestää kolme vuotta. Vuosittain jäsenistä on erovuorossa kolmannes. Hallintoneuvoston jäsenen eroamisikä on 65 vuotta, kuitenkin siten että tämän iän täyttänyt henkilö saa toimia tehtävässään seuraavan valintakokouksen päättymiseen saakka. Hallintoneuvosto kokoontui vuonna 2009 yhteensä 3 kertaa. Hallintoneuvoston tarkastusvaliokunta Hallintoneuvostoa avustaa sen valvontatehtävässä hallintoneuvoston keskuudestaan valitsema 3 - jäseninen tarkastusvaliokunta. Tarkastusvaliokunnan on kiinnitettävä huomiota erityisesti siihen, että osuuspankkia ja sen konsernia johdetaan ammattitaitoisesti terveitä ja varovaisia liikeperiaatteita noudattaen lain, sääntöjen, viranomaismääräysten ja annettujen ohjeiden sekä hallintoneuvoston vahvistamien vakavaraisuuden hallinnan periaatteiden mukaisesti. Tarkastusvaliokunnalle on toimitettava viranomaisten, keskusyhteisön ja tilintarkastajan laatimat pankkia koskevat tarkastuskertomukset. Tarkastusvaliokunnan on esitettävä havaintonsa tarkastuskertomuksista ja muusta pankin hallinnosta ainakin kerran vuodessa hallintoneuvostolle. Hallinnon jäsenten nimityksiä valmisteleva toimikunta Ilomantsin Osuuspankilla on hallinnon jäsenten nimityksiä valmisteleva toimikunta, johon kuuluu 8 jäsentä. Toimikunnan tarkoituksena on avustaa osuuspankin eri toimielimiä henkilövalintojen tekemisessä ja varmistaa valintaprosessin tehokas valmistelu. Toimikunta tekee edustajistolle sekä hallintoneuvostolle esitykset niiden päätösvaltaan kuuluvista asioista. Valmisteleva toimikunta voi myös tehdä esitykset muista kokouksissa esille tulevista asioista, joita hallintoneuvosto tai hallitus on esittänyt sen valmisteltaviksi. Lisäksi toimikunta valmistelee esitykset eri hallintoelinten jäsenten vuosi-, kuukausi- ja kokouspalkkioista sekä kulukorvausten perusteista. Hallitus Hallitus johtaa osuuspankin toimintaa. Pankin sääntöjen mukaan hallituksen on edistettävä osuuspankin etua huolellisesti ja hoidettava sen asioita lakien ja pankin sääntöjen sekä hallintoneuvoston vahvistaman ohjesäännön mukaan. Hallituksella on yleinen toimivalta päättää kaikista pankin hallintoon ja muihin asioihin liittyvistä kysymyksistä, jotka lain tai sääntöjen mukaan eivät kuulu edustajistolle, hallintoneuvostolle tai toimitusjohtajalle. Hallitus vastaa pankin strategisesta johtamisesta sekä ohjaa ja valvoo pankin toimivaa johtoa. Hallituksen lakimääräisenä tehtävänä on huolehtia siitä, että osuuspankin kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty. Ilomantsin Osuuspankin sääntöjen mukaan hallituksen muodostavat toimitusjohtaja toimiaikanaan sekä hallintoneuvoston valitsemat 3-5 muuta jäsentä, joiden tulee olla osuuspankin jäseniä. Hallituksen jäsenmäärä on tällä hetkellä 5 jäsentä + toimitusjohtaja. Hallituksen jäsenen toimikausi on yksi vuosi. Hallituksen jäsenen yläikäraja on 65 vuotta, kuitenkin siten, että tämän iän täyttänyt jäsen saa toimia tehtävässään uuden jäsenen valinnasta päättävän hallintoneuvoston kokouksen loppuun. Vuosittain ensimmäisessä jäsentensä valintaa seuraavassa kokouksessaan hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Hallituksen puheenjohtajaksi tai varapuheenjohtajaksi ei saa valita osuuspankin toimitusjohtajaa tai toimihenkilöä.

16 15 Hallitus on päätösvaltainen, kun paikalla on puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja saapuvilla on enemmän kuin puolet sen jäsenistä. Kertomusvuonna hallituksen kokouksia oli 19. Toimitusjohtaja Pankin toimitusjohtajan on edistettävä osuuspankin etua huolellisesti ja hoidettava pankin päivittäistä hallintoa lakien ja hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Toimiin, jotka pankin toiminnan laajuus ja laatu huomioon ottaen ovat epätavallisia tai laajakantoisia, toimitusjohtaja saa ryhtyä vain, jos hallitus on hänet siihen valtuuttanut tai hallituksen päätöstä ei voida odottaa aiheuttamatta pankin toiminnalle olennaista haittaa. Toimitusjohtajan lakimääräisenä tehtävänä on huolehtia, että pankin kirjanpito on lain mukainen ja että pankin varainhoito on järjestetty luotettavalla tavalla. Hallinnointielinten jäsenet Edustajisto Osuuspankin edustajisto valittiin vuonna 2009 järjestetyillä vaaleilla äänestysprosentin ollessa 45,12%. Edustajiston jäsenten toimikausi päättyy vuonna 2013 järjestettävään uuden edustajiston valintaan. Edustajiston jäsenet Ehrukainen Hannu terveydenhoitaja Marjovaara Haaranen Arto maanviljelijä Sonkaja Härkönen Tapio maanviljelijä Tyrjänsaari Jeskanen Veli yrittäjä Ilomantsi Lampropoulos Ioannis kirkkoherra Ilomantsi Lyhykäinen Heikki yrittäjä Ilomantsi Mertanen Petri rajavartija Ilomantsi Pesonen Tanja nuoriso-ohjaaja Ilomantsi Pitkänen Päivi opettaja Ilomantsi Puhakka Olli tullitarkastaja/eläkeläinen Sonkaja Puhakka Ulla-Maija emäntä Tokrajärvi Purmonen Minna yrittäjä Lehtovaara Puruskainen Kauko yrittäjä Hattu Rimpiläinen Juha yrittäjä Ilomantsi Rimpiläinen Pauli eläkeläinen Ilomantsi Rämänen Pirjo vs. liikuntatoimenjohtaja Joensuu Surakka Jouko hirsityöntekijä Ilomantsi Tahvanainen Olli maanviljelijä Huhus Tiittanen Hannu sähköasentaja Ilomantsi Turunen Kari Voitto laitosmies Ilomantsi

17 16 Hallintoneuvosto suluissa toimikauden alkamisvuosi ja erovuoroisuusvuosi Puheenjohtaja Antti Immonen opettaja Ilomantsi ( ) Varapuheenjohtaja Eini Ikonen* liikunnanohjaaja Ilomantsi ( ) Muut jäsenet Hyttinen Sirpa 4 H-toiminnanjohtaja Ilomantsi ( ) Ikonen Kyösti maanviljelijä Tyrjänsaari ( ) Karhapää Jarmo yrittäjä Ilomantsi ( ) Karhapää Sirpa yrittäjä Ilomantsi ( ) Mustonen Martti maanviljelijä Haukivaara ( ) Piippo Eila maanviljelijä Huhus ( ) Potkonen Kai* valmistuspäällikkö Ilomantsi ( ) Purmonen Petri yrittäjä Joensuu ( ) Sorola Tarja työfysioterapeutti Ilomantsi ( ) Turunen Harri yrittäjä Ilomantsi ( ) *Hallintoneuvoston tarkastusvaliokunnan jäsen Hallitus nimi, syntymävuosi, ammatti, kotipaikka, hallituksen jäsenyyden alkamisvuosi Puheenjohtaja Maksimainen Raimo 1944 urakoitsija Ilomantsi 1983 puh.joht saakka Maksimainen Teuvo 1948 maanviljelijä/yrittäjä Hattu 1993 puh. joht lähtien Varapuheenjohtaja Hassinen Esa 1959 yrittäjä Ilomantsi 2002 Muut jäsenet Jeskanen Pertti 1960 metsätalousinsinööri Ilomantsi 2002 Korhonen Pekka 1957 mittamies Ilomantsi 1995 Laatikainen Pirjo 1957 yrittäjä Lehtovaara 1995 Toimitusjohtaja Tahvanainen Raija, merkonomi, ikä 53 vuotta, tullut pankin palvelukseen v ja toimitusjohtajaksi v

18 17 Johtoryhmän kokoonpano Tahvanainen Raija, merkonomi, ikä 53 vuotta, tullut pankin palvelukseen v ja toimitusjohtajaksi v Parikka Henri, ktm, ikä 28 vuotta, tullut pankin palvelukseen myyntipäälliköksi 02/2009 Tilintarkastajat Osuuskunnan kokouksen valitsemana vuoden 2009 tilintarkastajana on toiminut Deloitte & Touche Oy, vastaavana tarkastajanaan, KHT-tilintarkastaja Juho Himanen. Muu tarkastustoiminta OP-Keskus osk:n Jäsenpankkien sisäisen tarkastuksen tarkastajat Seppo Pietiläinen ja Kyösti Myller suorittivat osuuspankin tarkastuksen Ilomantsin Osuuspankin sisäisenä tarkastajana on toiminut jäsenpankkien sisäinen tarkastaja Anne Alho sekä toimitusjohtaja Raija Tahvanainen ja myyntipäällikkö Henri Parikka. Tulevaisuuden näkymät Finanssitoimialan toimintaympäristön kehitykseen liittyy merkittäviä epävarmuustekijöitä, vaikka monet heikot signaalit ennakoivat talouskehityksen vakaantuvan. Suomen talouden voimakkaimman supistumisen vaihe on ohitettu, mutta hitaana jatkuva kasvu, poikkeuksellisen matala korkotaso sekä kasvavat luottotappiot heikentävät toimialan tulosnäkymiä. Tavoitteena on edelleen strategian mukaisesti kasvaa markkinoita nopeammin toiminnan jatkuvuus ja kannattavuus turvaten. Hallituksen ehdotus ylijäämän käyttämisestä Ilomantsin Osuuspankin jakokelpoinen ylijäämä oli ,33 euroa, josta tilikauden ylijäämä oli ,14 euroa. Tilikauden ylijäämä ehdotetaan käytettäväksi siten, että lisäosuusmaksulle maksetaan korkoa 3,25 prosenttia eli yhteensä ,41 euroa. Loppu tilikauden ylijäämästä eli ,73 euroa jätetään edellisten tilikausien voittovarojen tilille.

19 (1) 18 ILOMANTSIN OSUUSPANKKI Osuuspankin tuloslaskelma Korkotuotot , ,75 Korkokulut , ,32 K o r k o k a t e , ,43 Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista , ,46 Muista yrityksistä , ,46 Palkkiotuotot , ,06 Palkkiokulut , ,60 Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot , ,62 Arvopaperikaupan nettotuotot , ,69 Valuuttatoiminnan nettotuotot 660, ,93 Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot -323, ,53 Suojauslaskennan nettotulos 0,00 0,00 Sijoituskiinteistöjen nettotuotot , ,27 Liiketoiminnan muut tuotot , ,45 Hallintokulut , ,13 Henkilöstökulut , ,73 Palkat ja palkkiot , ,65 Henkilösivukulut , ,08 Eläkekulut , ,64 Muut henkilösivukulut , ,44 Muut hallintokulut , ,40 Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä , ,35 Liiketoiminnan muut kulut , ,16 Arvonalentumistappiot luotoista ja muista sitoumuksista ,52 663,26 L i i k e v o i t t o (- t a p p i o) , ,02 Tilinpäätössiirrot ,88 0,00 Tuloverot , ,08 Tilikauden verot , ,29 Aikaisempien tilikausien verot 384, ,50 Laskennallinen vero , ,71 Varsinaisen toiminnan voitto (tappio) verojen jälkeen , ,94 T i l i k a u d e n v o i t t o ( t a p p i o ) , ,94

20 ILOMANTSIN OSUUSPANKKI (1) 19 OSUUSPANKIN TASE VASTAAVAA Käteiset varat , ,57 Saamiset luottolaitoksilta , ,04 Vaadittaessa maksettavat , ,04 Muut , ,00 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä , ,87 Muut , ,87 Saamistodistukset , ,64 Muilta , ,64 Osakkeet ja osuudet , ,59 Osakkeet ja osuudet omistusyhteysyrityksissä 6 899, ,72 Johdannaissopimukset 9 523, ,74 Aineelliset hyödykkeet , ,85 Sijoituskiinteistöt ja sijoituskiinteistöosakkeet ja -osuudet , ,23 Muut kiinteistöt ja kiinteistöyhteisöjen osakkeet ja osuudet , ,60 Muut aineelliset hyödykkeet , ,02 Muut varat , ,89 Siirtosaamiset ja maksetut ennakot , ,87 Laskennalliset verosaamiset 0, ,10 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,88 VASTATTAVAA VIERAS PÄÄOMA Velat luottolaitoksille , ,44 Luottolaitoksille , ,44 Vaadittaessa maksettavat , ,44 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille , ,61 Talletukset , ,79 Vaadittaessa maksettavat , ,20 Muut , ,59 Muut velat , ,82 Vaadittaessa maksettavat 19,25 19,25 Muut , ,57 Johdannaissopimukset ja muut kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät velat 806, ,58 Muut velat , ,30 Muut velat , ,30 Pakolliset varaukset , ,00 Siirtovelat ja saadut ennakot , ,03 Laskennalliset verovelat ,93 0,00 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ , ,96 TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ , ,48 Poistoero ,00 0,00 Vapaaehtoiset varaukset , ,48 OMA PÄÄOMA Osuuspääoma , ,00 Muut sidotut rahastot , ,63 Vararahasto , ,03 Käyvän arvon rahasto , ,60 Vapaat rahastot , ,90 Muut rahastot , ,90 Edellisten tilikausien voitto (tappio) , ,97 Tilikauden voitto (tappio) , ,94 OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ , ,44 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,88 TASEEN ULKOPUOLISET SITOUMUKSET Asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset , ,68 Takaukset ja pantit , ,68 Asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset , ,90 Muut , ,90 TASEEN ULKOPUOLISET SITOUMUKSET YHTEENSÄ , ,58

21 ILOMANTSIN OSUUSPANKKI R A H O I T U S L A S K E L M A LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA RahaKauden voitto , ,94 RahaKauden voittoon tehdyt oikaisut , ,81 RahaLIIKETOIMINNAN VAROJEN LISÄYS (-) TAI VÄHENNYS (+) , ,92 RahaKeskuspankkirahoitukseen oikeuttavat saamistodistukset ,71 RahaSaamiset luottolaitoksilta , ,00 RahaSaamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä , ,93 RahaLeasingkohteet RahaSaamistodistukset , ,21 RahaOsakkeet ja osuudet , ,50 RahaJohdannaissopimukset , ,55 RahaSijoituskiinteistöt , ,51 RahaMuut varat , ,35 RahaLIIKETOIMINNAN VELKOJEN LISÄYS (+) TAI VÄHENNYS (-) , ,93 RahaVelat luottolaitoksille ja keskuspankeille -3,32 RahaVelat yleisölle ja julkisyhteisöille , ,68 RahaJohdannnaissopimukset ja muut kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät velat , ,84 RahaMuut velat , ,73 RahaMaksetut tuloverot , ,28 RahaSaadut osingot , ,46 RahaA. LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA YHTEENSÄ , ,76 INVESTOINTIEN RAHAVIRTA RahaEräpäivään asti pidettävien rahavarojen lisäykset RahaEräpäivään asti pidettävien rahavarojen vähennykset , ,00 RahaTytär- ja osakkuusyritysten hankinnat RahaTytär- ja osakkuusyritysten myynnit RahaInvestoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin , ,23 RahaAineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutukset 3 110,00 RahaB. INVESTOINTIEN RAHAVIRTA YHTEENSÄ , ,77 RAHOITUKSEN RAHAVIRRAT RahaYleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat, lisäykset RahaYleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat, vähennykset RahaVelat, joilla on huonompi etuoikeus, lisäykset RahaVelat, joilla on huonompi etuoikeus, vähennykset RahaOsuus- ja osakepääoma, lisäykset , ,00 RahaOsuus- ja osakepääoma, vähennykset , ,00 RahaMaksetut osingot ja osuuspääoman korot , ,69 RahaMaksetut bonukset omistajajäsenille ,00-149,00 RahaC. RAHOITUKSEN RAHAVIRTA YHTEENSÄ , ,69 RahaD. VALUUTTAKURSSIEN MUUTOSTEN VAIKUTUS RAHAVAROIHIN 0,01-0,01 RahaRAHAVAROJEN NETTOMUUTOS (A+B+C+D) , ,83 RahaRAHAVARAT TILIKAUDEN ALUSSA , ,78 RahaRAHAVARAT TILIKAUDEN LOPUSSA , ,61 RahaRAHAVAROJEN MUUTOS , ,83 RahaSaadut korot , ,84 RahaMaksetut korot , ,83 Kauden voittoon tehdyt oikaisut Erät joihin ei liity maksutapahtumaa RahaKaupankäynnin käyvän arvon muutos , ,36