M19/2331/-89/,1,/10 ALAJARVI Jarmo Nikander Koskee :2313, 2224, 2242 ARK STORAPPALC GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Transkriptio

1 ARK STORAPPALC ~ 5757(c GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/2331/-89/,1,/10 ALAJARVI Jarmo Nikander Koskee :2313, 2224, 2242 GEOKEMIAN OSASTON HARVAPISTENÄYTTEENOTON KULTA-ANOMALIOIDEN MALMINETSINNÄLLISEN MERKITYKSEN AP.VIOINTIA ETELÄ-POHJANMAALLA

2 1 TUTKIMUSTEN TAUSTAA Geokemian osaston harvapistenäytteenoton tekniikasta ja anomaliamuodostuksesta on aluksi kerrottava muutamalla sanalla. Näytteiden edustaman perusyksikön, solun, pinta-ala on 2x2km. Tältä alueelta otetaan yhteensä 4 näytettä. Näytteet otetaan läheltä toisiaan, esimerkiksi tien varresta n. 20 m matkalta. Näytteistä 3 otetaan n. 2 m syvyydestä ja 1 mahdollisimman syvältä. Nämä näytteet yhdistetään jo kentällä yhdeksi näytteeksi. Kultaa lukuunottamatta muut alkuaineet analysoidaan tästä näytteestä. Kullan analysoimiseksi 4 näytteestä tehdään yksi näyte, joka edustaa siten 4x4 km aluetta. Normaalisti kartoissa esitetyt tulossymbolit esitetään em. tavalla. Tarvittaessa kulta-analyysitulokset voidaan purkaa neljään 2x2 km kokoiseen ruutuun. Liitteessä 1 on esitetty normaali Au-tulosten esitystapa tämän tutkimuksen alueelta. Liitteessä 2 on esitetty Au-analyysien purkutulokset anomaalisilla alueilla. Keväällä 1987 geokemian osastolta ilmoitettiin huomattavan korkeasta Au-anomaliasta karttalehdellä 2331, liitteet 1 ja 2. Näytteen purkuanalyysissä yksi osanäyte sisälsi 1434 ppb Au. Samasta jauheesta oli - tehty useita eri analyysejä ja kaikissa oli Au n ppb. Malmiosaston toimesta kohteesta otettiin yhteensä 28 näytettä eri pisteistä ja eri syvyyksiltä. Korkein Au-pitoisuus oli 4 ppb. Töistä on laadittu tutkimuskortti M19/2331/-87/3/10. Vanhojen tietojen ja yhden uuden kansannäytteen johdosta alueella tehtiin useassa kohteessa pienimuotoista Au-tutkimusta kesällä Töistä on laadittu tutkimuskortit M19/2331/-87/1/10, M19/2331/-87/2/10, M19/2331/-87/4/10. Loppukesästä 1987 tutkimusjohtaja Hyvärinen antoi malmiosaston Väli-Suomen yksikön tehtäväksi aloittaa malminetsintätyöt liitteessä 1 esitettyjen Au-anomalia-pallukoiden perusteella karttalehdillä 2224 Kuortane, 2313 Alajärvi, 2242 Soini ja 2331 Kyyjärvi. Erityisesti Soinin karttalehden laaja pallukka-alue vaati selvitystä. SUORITETUT TUTKIMUKSET Työ aloitettiin anomaalisten Au-pisteiden purkuanalyysillä, liite 2. Tuloksena oli koko joukko anomaalisia pisteitä. Tehtävän mukaisesti työt aloitettiin lehdeltä Tällä esiintyykin poikkeuksellisen korkeita Au-pitoisuuksia ympäristöönsä verrattuna. Toisaalta muiden alkuaineiden osalta alueella ei ole edes yksittäistä anomaliapistettä. Kullan suhteen anomaalisella alueella odottaisi olevan edes jonkinlaisia anomalioita jollakin alkuaineista As, Sb, Cu tai Co.

3 2 Käytettävissä olevien geologisten tietojen ja paikalla tehdyn revidoinnin perusteella alueen kallioperä koostuu erilaisista granitoideista. Poikkeuksena on vain lehti , jossa on happamia-emäksisiä vulkaniitteja. Paikoin on happamassa vulkaniitissa heikkoa magneetti-ja arseenikiisupirotetta. Aikaisempien tutkimusten mukaan niissä ei ole malmimielessä merkittävästi kultaa. Niiden Au-pitoisuus on muutamia kymmeniä ppb. Geokemian harvapistenäytteenotossa tällä alueella ei ole mitään anomaalista! Työnjohtaja P. Toivanen ja kenttätutkimusapulainen T. Stranius tekivät lokakuun lopulla 1987 paljastuma-ja lohkarehavainnointia viikon ajan karttalehdillä Lehden 03 magneetti-ja arseenikiisupitoisessa hapan vulkaniittipaljastumanäytteessä TOS-87-7, anal.n :o , oli 20 ppb Au. Tutkimuksissa ei havaittu mitään kultaan viittaavaa. Työnjohtaja V. Kellokangas ja T. Stranius tekivät lokakuussa 1987 viikon ajan paljastuma-ja lohkarehavainnointia karttalehdillä , eli Soinin lehden itäosassa. Alueen paljastumat ja lohkareet ovat erilaisia granitoideja. Mitään kultaan viittaavaa ei havaittu. Tiedostoissa ei ole myöskään aikaisempia Au-viitteitä. V. Kellokangas, T. Stranius ja P. Toivanen tekivät lokakuussa 1987 paljastuma-ja lohkarehavainnointia viikon ajan myös Alajärven karttalehden alueella. Täällä keskityttiin suurimpien Au-pallukoiden alueille lehdille ja 05. Maasto-olosuhteet ovat sellaiset, että paljastumakartoituksella ja lohkare-etsinnällä ei pitkälle päästä. Alueen paljastumat ja lohkareet ovat kiillegneissiä. Kolme rikki-ja magneettikiisupitoista lohkaretta analysoitiin, TOS , anal.n :o Niissä oli Au ppb, jota voidaan pitää anomaalisena. Mitään muuta kultaan viittaavaa ei havaittu. Tiedostoissa ei. ole myöskään aikaisempia Au-viitteitä. Kyyjärven karttalehden, 2331, työt on kerrottu tutkimusten taustaa-kappaleessa. Huomion arvoista on, että lehdellä 02 on useita Au-pitoisia lohkareita, mutta ei Au-anomalioita. Samoin lehden 03 pohjois-osassa on Au-pitoisia paljastumia, mutta ei Au-anomalioita. Lehden korkeimmasta Au-anomaliasta n. 1.5 km luoteeseen tunnetaan Au-pitoinen paljastuma, joka saattaa selittää Au-anomalian, vaikka sitä ei saatukaan lisänäytteenotossa toistumaan. Kuortaneen karttalehdellä havainnointia tehtiin vain lehdellä 12. Mitään merkittävää ei havaittu. Myöskään tiedostoissa ei ole Au-viitteitä.

4 3 YHTEENVETO Suoritetuissa alustavissa maastotöissä ei havaittu mitään kultaan viittaavaa geokemian osaston harvapistenäytteenotossa esiin tulleilla anomalia-alueilla. Syystalvella 1987 Outokumpu Oy :n malminetsinnän kanssa käydyissä keskusteluissa kävi ilmi, että OKME oli kesinä 1986 ja -87 tehnyt melko perusteellista lohkare-etsintää ja kultaviitteiden etsintää juuri samoilla alueilla kuin GTK. OKME :n tutkimuksissa ei ollut myöskään tullut esiin mitään kultaan viittaavaa. Geokemian osaston näytteenotossa saadut kulta-anomaliat jäivät siten edelleen selitystä vaille. Suorittamillamme tutkimuksilla ei toisaalta ollut suuriakaan mahdollisuuksia selvittää anomalioiden aiheuttajia. Tällainen harvapistenäytteenoton anomalioiden laaja-alainen selvittäminen ei myöskään kuulu kohteelliseen malminetsintään. Harvapistenäytteenoton tulosten sopivuus minkään metallin osalta suoraan malminetsinnän lähtökohdaksi on kyseenalaista, koska näytteenottoon, näytteeseen ja analytiikkaan liittyy liian paljon epävarmuustekijöitä ja sekundäärisiä vaikuttajia. Mittavan ja kalliin harvapistenäytteenoton tulosten saamiseksi malminetsintää palvelevaan muotoon ja käyttöön, laadittiin liitteenä 3 oleva muistio. Tämä johti liitteenä 4 olevan muistion syntyyn. Tämän muistion seurauksena muodostettiin työryhmä, joka tuotti liitteenä 5 olevan muistion. Yhteenvetona voidaan todeta, että suoritetuissa tutkimuksissa ja selvityksissä ei havaittu mitään malmiin viittaavaa ja tutkimukset lopetettiin.,.jarmo Nikander

5 LIITTYY Tutkimuskortit M19/2331/-87/l/10 M19/2331/-87/2/10 M19/2331/-87/3/10 M19/3331/-87/4/10

6 LIITE e e e. e osa.. e e e 224,. e e S S L saa GEOKEMIAN OSASTO Harvapisteyhdistelmä Au PPB 1 p / 16km 2

7 , GEOKEMIAN OSASTO Harvapistekartoitus Etelä - Pohjanmaa Au - tulosten purku, pit. PPB

8 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto Malmi osasto Geokemian osaston johtaja Malmiosaston johtaja TOIMENPIDE-EHDOTUS HARVAPISTEGEOKEMIASSA ESIINTYVIEN ANOMALIOIDEN SELVIT- TÄMISEKSI Tutkimuspyynnön tausta Geokemian osaston harvapistemoreeninäytteenotossa (1 p/16 km 2, 1 p/4 km 2 ) on tullut esille merkittävä Au-anomalia karttalehdillä 2242 Soini, 2313 Alajärvi ja 2331 Kyyjärvi, liitteet 1 ja 2. Käytettävissä olevat tiedot karttalehdittäin 2242 Soini - 1 : geologinen kartta - ei matalalentogeofysikkaa - lehden NW-reunassa Au-As-pitoinen paljastumahavainto - lehden E-osasta ei ole malmiviitteitä 2313 Alajärvi - 1 : geologinen kartta - matalalentogeofysiikka - ei Au-As-malmiviitteitä 2331 Kyyjärvi - 1 : geologinen kartta - W-osasto lehteä kivilajitäpläkartta 1 : lehden W-reunasta on matalalentogeofysiikka - useita Au-As-pitoisia paljastuma- ja lohkarehavaintoja lehden W-osasta

9 Esitys nro 1 Karttalehtien 2242 ja 2313 Au-anomaliat esiintyvät niin laajalla alueella, ettei niiden ottaminen kohteelli see n malminetsintään ole realistista ilman lisäselvityksiä. Jo korkeimpien kultapitoisuuksien selvittäminen vaatisi moreeninäytteenoton yli 300 km 2 alueelta. Harvahkollakin pistetiheydellä, 16 p/km 2, kertyisi yli 4800 pistettä. Toisaalta yksittäisiä Au-anomalioitakaan ei sovi unohtaa. Karttalehden 2331 NW-osassa tunnetaan useita Aumalmiviitteitä niin lohkareissa kuin paljastumissa. Moreenigeokemiassa alueelle sijoittuu vain yksi, tosin korkea anomaliapiste. Esitämme, että geokemian osasto tulisi suorittamaan edellä esitettyyn perustuen tarkempaa näytteenottoa (16 p/km 2 ) myöhemmin täsmennettävillä alueilla. Malmiosasto suorittaa korkeimilla anomalia-alueilla alustavaa 1ohkare-etsintää ja paljastumahavainnointia. Karttalehdelle 2242 (Soini) on esitetty matalalentoa v :lle Edelleen esitämme, että maaperäosasto (H. Hirvas~ selvittäsi alueen kvartäärigeologiaa ja moreenistratigrafiaa. Esitys. nro 2 Tehtäväkuvansa mukaisesti GTK :n toiminnan keskeisin painoalue jatkossakin tulee olemaan malminetsintä. Päävastuun tästä kantavat malmiosasto sekä geofysiikan- ja geokemian osastot. Nykyinen tietomäärä geofysiikan ja geokemian osalta lisääntyy huimaa tahtia. Etenkin geokemiallisen harvapistekartoituksen antama eri metallien viiteaineisto on valtaisa. Resurssit jatkotutkimuksia ajatellen ovat kuitenkin rajalliset. Esitämme, että malmi- ja geokemian osastojen välille luotaisiin selkeät "pelisäännöt" potentiaalisimpien kohdealueiden valitsemiseksi ja tutkimiseksi sekä näin olemassaolevien resurssien tehokkaaksi hyödyntämiseksi.

10 Harvapistekartoituksen (1 p/16 km2, 1 p/4 km 2 ) pohjalta malmiosaston ja sen alueellisten tutkimusryhmien tulisi yhdessä paikallisen geokemistin ja geofyysikon kanssa arvioida todettujen "anomaliaprovinssien merkittävyys malmiviitteiden, kallioperätietojen ja geofysiikan valossa. Tämän jälkeen malmi- ja geokemian osastojen vastuuhenkilöiden tulisi kokoontua päättämään koko valtakunnan osalta mitkä ovat ne suurimman odotusarvon omaavat metallit ja anomalia-alueet, jotka tulisi ja voitaisiin ottaa geokemian osaston tarkemman tutkimuksen (16 p/km2 ) kohteiksi seuraavana vuonna. Malmiosaston työt konkreettisesti alkaisivat vasta tässä vaiheessa mikäli anomalioista kehittyisi tutkimusaihe. Yhteistyötä tulisi osastojen välillä edelleen jatkaa ja pohtia esille tulleita detail scale tutkimustarpeita ja niiden toteuttamista. Malmi- ja geokemian osastojen välille tulisi näin rakentua kiinteä vuorovaikutus, pelisäännöt, joiden mukaisesti osastojen toimintasuunnitelmat niveltyisivät toisiinsa. Geokemiallisen kartoituksen käyttöarvo on pitkälti sen oikeassa synkronoimisessa varsinaiseen käytännön malminetsintään nähden. Malminetsintäoperaatioita ei ole järkevää heitellä jonkin atlasanomalian innoittamana. Tuloksiin tulee pyrkiä yhteistyössä, hallitusti edeten. Suunnittelun, päätöksenteon ja toteutuksen eri vaiheissa on kuitenkin aina oltava realisti. Lupaavia kohteita on vähän, mielenkiintoisia riittää loputtomiin, niistä on osattava luopua ajoissa. Kuopiossa Elias Ekdahl Jarmo Nikander ~Malmitutk.ryhmän päällikkö Geologi

11 Liite 1. Karttalehtien 2224, 2242, 2312 ja 2331 Au-anomaliat (1p/16 km 2 ) Päällä yksinkertaistettu geol. kartta. 2. Em. anomalioiden purkutulokset Tiedoksi : L. Hyvärinen K. Puustinen R. Salminen 0. Auranen P. Oivanen M. Äyräs M. Honkamo A. Lonka

12 . " Ir MEN mmom M - ENE REWO-imma M Emmmm - mmumommommumm U MENEREMISM ommmanow MERESEEME ESSERESS ONE.. t.. X.. ^ ^ ~ c. w 1, ~ ~ ~. nr'. ~. ^ ENE MEENE Plo PIN.. ~ mom NOON I m..,...,,., ~~.~ Au lp/ 16 km 2

13 2313 '-3 31 't g 8 b j Z3 l. yg' 8 &o_.~'_ 0 a!g 4~33 31 ~ 3d5y ~1a~ 5 1-1~ , I : t g. 3 a 3 = I J Z3 Z. ZL 2.i_ ' i t.3 1 `L 1 1. ~s_ 4 a 30. A5 g a -a- ' s 3 a I 3 f1 (d 1} 1 a a-. a I å8 5 ~ i. 3, 60, L-~,.1 ~. C 1L 1 d a.1,4 v ; i411 - g'3 3 4 l i :d_~ } 5 t91a a k 1 u a ti 8 3 ~5 aa a t 1c 1a~ a t.a (4~, C.a - _ (> -6«3 1 c~ a t 33 1 a t 9 1 a y ; 1 15 I b 13 d 1 3 Q, a 1 d -- 1'.9 ; a S a 1 a 0Lj , 1 1. I I G NT Lt ~t. 1 i i

14 OGIAN TUTKIMUSKESKUS TYÖRYHMÄN MUISTIO Liite L okemian osasto :almiosasto (3) GEOKEMIALLISTEN ANOMALIOIDEN SEURANNAN JA MALMINETSINNÄN KOHDEVALINNAN TOIMINTAPERIAATTEET GEOKEMIAN OSASTON JA MALMIOSASTON VÄLISESSÄ YHTEISTYÖSSÄ TYÖRYHMÄN TEHTÄVÄ Malmiosaston osastonjohtaja J. Talvitie ja geokemian osaston vt. osastonjohtaja H. Tanskanen asettivat neuvottelumuistiollaan työryhmän, jonka tehtävänä on selvittää geokemian anomalioiden seurannan (follow-up) ja malminetsinnän kohdevalinnan toimintaperiaatteet osastojen välisessä yhteistyössä. Työryhmän rungoksi määrättiin K. Puustinen malmiosasosastolta ja T. Koljonen geokemian osastolta. Työryhmän asettamisessa todettiin myös, että työryhmä voi täydentää itseään, sekä että erityisen tärkeänä pidetään täydennystä geofysiikan osastolta. GEOKEMIALLISTEN ANOMALIOIDEN SEURANTA Geokemiallisessa kartoituksessaan ja kohdetutkimuksissaan geokemian osasto sekä kohdetutkimuksissaan malmiosasto tuottavat runsaasti aineistoa, joka tulostetaan esim. listoina, karttoina ja raportteina. Tätä materiaalia kutsutaan seuraavassa geokemialliseksi aineistoksi. Tehtäväkuvansa mukaisesti malminetsintä on GTK :n keskeisenä alueena. Tämän vuoksi on pidetty erittäin tärkeänä geokemiallisen aineiston sisältämien malmiviitteiden tiedoittamista malmiosaston eri tutkimusryhmille. Eräissä tapauksissa geokemian osasto ei ole ollut tietoinen malmiosaston geokemiallisista tutkimuksista. Työryhmä ehdottaa : Toimenpide-esitys 1 Geokemian oasasto ja malmiosasto muodostavat kiinteän yhteistyön neuvottelut, joissa valtakunnallisesti koordiinoidaan aihepiiriin liittyvät asiat. Neuvotteluissa ehdotetaan olevan läsnä molempien osastojen osastonjohtajat ja tutkimuksista vastaavien toimintayksiköiden päälliköt. Kokousten koollekutsujana toimisi malmiosaston johtaja. Neuvotteluita ehdotetaan pidettävän vähintään kolme kertaa vuodessa (esim. marraskuussa, helmikuussa ja toukokuussa). Kokousten pohjalta laaditaan neuvottelumuistio. Toimenpide-esitys 2 Geokemian osaston ja malmiosaston tutkimusryhmiin Etelä-, Väli- ja Pohjois-Suomeen muodostetaan kiinteät yhteistyön neuvottelut, joissa aluetoimistoittain käsitellään aihepiiriin liittyvät asiat. Neuvotteluissa ehdotetaan olevan läsnä molempien osastojen tutkimusryhmien päälliköt sekä

15 2 (3) tarvittavat asiantuntijat. Neuvotteluita ehdotetaan pidettävän riitävän usein, mutta vähintään neljä kertaa vuodessa (esim._marråskuussa, helmikuussa ja toukokuussa). Säännöllisten kokousten koollekutsujana toimisi malmiosaston tutkimusryhmän päällikkö. Kokouksia on koollekutsijasta riippumatta pidettävä aina tarvittaessa. Kokousten pohjalta laaditaan neuvottelumuistio. Toimenpide-esitys 3 Atlas- ja harvapistekartoituksen pohjalta saadun geokemiallisen aineiston luokittelu, tarkentaminen ja tulkinta aloitetaan välittömästi ensivaiheessa valtakunnallisesti geokemian osaston toimesta, sekä tämän jälkeen yksityiskohtaisesti molempien osastojen tutkimusryhmissä. Toimenpide-esitys 4 Kohteellisen geokemiallisen tutkimuksen osalta ehdotetaan toimenpide-esitys 2 :ssa mainittujen kiinteiden neuvotteluiden yhteydessä sovittavan yksityiskohtaisesti toimenpiteistä ja tehtävien jaosta. Toimenpide-esitys 5 Geokemian osasto toimittaa välittömästi alussa mainittua geokemiallista aineistoa tiedoksi malmiosastolle tai muuten pitää sen tietoisena mahdollisia toimenpiteitä varten. Keskeneräinen aineisto varustetaan laatimispäivämäärällä ja merkinnällä keskeneräisyydestä. Vastaavalla tavalla ehdotetaan malmiosaston geokemiallisen aineiston tiedoittamisesta geokemian osastolle. MALMINETSINNÄN GEOKEMIALLINEN KOHDEVALINTA Tekemättä tarkkaa selvitystä, on oletettavissa, että geokemian osaston ja malmiosaston tutkimusryhmissä on kohteiden valinnassa ja tehdyissä tutkimuksissa ollut päällekkäisyyttä ja vääriä valintoja. Toimintojen yhtenäistämiseksi työryhmä ehdottaa : Toimenpide-esitys 6 Toimenpide-esitysten 1 ja 2 kiinteät neuvottelut muodostavat rungon molempien osasastojen yhteistyölle ja kohdevalinnoille. Tämän vuoksi ehdotetaan nevotteluissa sovittavan yksityiskohtaisesti toimenpiteistä. GEOFYSIKAALISTEN ANOMALIOIDEN SEURANTA Työryhmän mielestä geofysikaalisen aineiston, etenkin matalalentokarttojen sisältämä tieto on erittäin tärkeää malminetsinnälle. Kuitenkaan tässä yhteydessä työryhmä eif ole käsitellyt tätä aihepiiriä yksityiskohtaisesti, mutta ehdottaa : Toimenpide-esitys 7 Geofysikaalisten anomalioiden seurantaa varten luodaan

16 3 (3) vastaavanlainen menettelytapa kuin on esitetty geokemiallisten-anomalioiden osalta, ja että tätä koskevat neuvottelut aloitettaisiin erikseen. MUUT EHDOTUKSET Koska yksittäiset molempien osastojen tutkijat saattavat joutua tilanteeseen, jossa on arvioitava tutkimustulosten julkisuutta, työryhmä ehdottaa : Toimenpide-esitys 8 Kaikissa yhteyksissä korostetaan GTK :n työjärjestyksen 27 pykälän määräystä kaivoslain vaatimista toimenpiteistä Valtion edun turvaamisessa, sekä 28 pykälän määräystä keskeneräisten eli vielä ei-julkisten tietojen antamisesta ulkopuolisille ilman asianomaista lupaa, ja ehdottaa näiden kohtien tinkimätöntä noudattamista. r Tapio Koljonen Valtiongeokemisti Kauko Puustinen Valtiongeologi JAKELU : Geokemian osasto/r. Salminen H. Tanskanen T. Koljonen Malmiosasto/ J. Talvitie K. Puustinen

17 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geofysiikan osasto Geokemian osasto Malmiosasto Espoo MUISTIO LIITE 5 GEOKEMIAN JA GEOFYSIIKAN ANOMALIOIDEN TULKINTARYHMÄN JÄRJESTÄYTYMINEN 1. Tausta Tutkimusjohtaja L. Hyvärinen ja osastonjohtajat L. Eskola (geofysiikan osasto), R. Salminen (geokemian osasto) ja J. Talvitie (malmiosasto) asettivat geokemian ja geofysiikan anomalioiden valtakunnallisen tulkintaryhmän, johon kuuluvat valtiongeokemisti T. Koljonen, geofyysikot T. Jokinen ja T. Ruotoistenmäki sekä kokoonkutsujana erikoistutkija M. Tontti. Ryhmän asettamisen taustana on T. Koljosen ja K. Puustisen muistio "Geokemiallisten anomalioiden seurannan ja malminetsinnän kohdevalinnan toimintaperiaatteet geokemian osaston ja malmiosaston välisessä yhteistyössä ". 2. Työryhmän tehtävä Työryhmä on kokoontunut 5.5., ja tarkentamaan toimenkuvaansa. Työ voidaan jakaa kahteen linjaan : a. Järjestetään uusien geokemiallisten, geofysikaalisten (lähinnä matalalento) ja malmiennustekarttojen mahdollisimman nopea toimitus malminetsintäyksikön käyttöön. f b. Suoritetaan valtakunnallista e.m. karttojen yhteistulkintaa tarkoituksena valita malminetsinnällisesti mielenkiintoisimmat suuralueet. 3. Toimenpiteet Ensimmäisen toimintalinjan järjestäminen on kiireellisempi tehtävä. Tätä tarkoitusta varten olisi nimettävä geokemian ja geofysiikan osastoilla yhdyshenkilöt, jotka välittömästi uusien karttojen valmistuttua tiedottavat niistä suoraan malminetsintäyksikön nimeämille ko. yksikön vastaaville yhdyshenkilöille. Kun uusia karttoja ilmestyy, olisi myös heti selvitettävä, onko alueelta jo olemassa geokemiallista/geofysikaalista(matalalento)karttaa. Näin voitaisiin suorittaa heti alustava yhteistulkinta geokemistin, geofyysikon ja malmigeologin yhteistyönä. Malminetsintäyksikössä pidetään erittäin tärkeänä, että uusien karttojen nopea käyttöönsaanti varmistetaan. Toinen toimintamuoto on pitkäjänteisempi tehtävä. Työ on valtakunnallista, mutta työmenetelmien testaamiseksi voitaisiin valita suppea koealue. Sopiva olisi esim. Pyhäsalmen-Pielaveden alue ympäristöineen. Ensiksikin alue kuuluu osana Mittnorden-projektiin ja sieltä on olemassa paljon tietoja : esimerkiksi geokemia ja matalalentogeofysiikka. Lisäksi MM-projektin aineisto on käytettävissä. Käyttökelpoista jatkohyödyntämisaineistoa on siis kattavasti. Testialueen käsittely aloitettaisiin olemassaolevan datan keruulla ja käytettävissä olevien resurssien selvittämisellä. Tulokset voisivat vaikuttaa kesän 1989 malminetsintäalueiden suunnitteluun.

18 Koska tulkintaryhmän tarkoitus on malminetsinnän tehostaminen, on, ryhmän toimittava kiinteässä yhteydessä malminetsinnän johtoryhmään ja aluetoimistojen malminetsintäyksiköihin. Aluevalintoja tehtäessä olisi hyvä, jos neuvotteluihin osallistuisivat osastojen tutkimusryhmien päälliköt sekä tarvittavat asiantuntijat. Mitkään aluevalinnat eivät olisi sitovia, vaan suositusluonteisia. Jotta asiaan saataisiin laajempaa näkemystä ehdotamme, että järjestetään uusimpien (esim. vuoden 1988 aikana ilmestyneiden ) geokemiallisten, geofysikaalisten ja malmiennustekarttojen esittelytilaisuus. Ensimmäinen esittely voisi olla esimerkiksi ennen joulua. Karttojen tuottajat esittelisivät karttojaan ja tarkoituksenmukaisiksi katsotuista jatkotoimenpiteistä voitaisiin sen jälkeen sopia. Tilaisuudessa olisivat läsnä tämän muistion jakeluun merkityt, ao. geokemiallisten, geofysikaalisten ja malmiennustekarttojen esittelijät sekä asianomaiset malminetsintägeologit. Mikko Tontti Kokoonkutsuja JAKELU : Auranen, Ekdahl, Eskola, Hyvärinen, Jokinen, Koljonen, Lanne, Multala, Nikkarinen, Oivanen, Puustinen, Ruotoistenmäki, Salminen, Talvitie, Tervo, Tontti, Turunen, Vironmäki, Äyräs