Kaupunginhallitus Konserni- ja suunnittelujaosto Koulutuslautakunta Kaupunginhallitus

Transkriptio

1 Kaupunginhallitus Konserni- ja suunnittelujaosto Koulutuslautakunta Kaupunginhallitus Tilatyöryhmän raportointi / koulu- ja päiväkotiverkkoselvitys 479/ /2016, 88/ /2016 Kaupunginhallitus Valmistelu: Kansliajohtaja Jukka Vilen Kemin kaupunginhallitus päätti perustaa tilatyöryhmän käsittelemään koulu- ja päiväkotikiinteistöjä sekä niihin liittyviä korjaus- ja investointitarpeita. Tilatyöryhmän tehtäväksi annettiin selvittää Kemin kaupungin koulu- ja päiväkotiverkkoratkaisua toukokuun 2017 loppuun mennessä. Tilatyöryhmässa tulee kaupunginhallituksen ohjeistuksen mukaan olla sekä viranhaltijoita että luottamushenkilöitä. Konserni- ja suunnittelujaoston toimenkuvaan kuuluu luontevasti myös tilojen käyttöön liittyvät asiat. Jaoston lisäksi työryhmässä on hyvä olla sekä tilaajatiimin jäseniä että tilahallinnon edustajia. Tilatyöryhmä voi kuulla työryhmän ulkopuolisia asiantuntijoita käyttää työssään kaupungin ulkopuolisia asiantuntijoita. Kaupunginvaltuusto linjasi talousarviokokouksessaan, että tilatyöryhmän toimeksiantoon sisällytetään myös kaupungin koko kiinteistökannan kehittämistoimenpiteet. Ehdotus KJ Nissinen: Kaupunginjohtajan muutettu päätösehdotus: Kaupunginhallitus päättää nimetä tilatyöryhmään konserni- ja suunnittelujaoston jäsenet, koulutuslautakunnan puheenjohtajan sekä perussuomalaisten ja vihreiden valtuustoryhmän edustajan. Lisäksi työryhmään jäseniksi nimetään Pertti Henttinen,Matti Päkkilä ja Matti Muranen. Viranhaltijoista työryhmään nimetään kaupunginjohtaja, koulutoimenjohtaja, kehittämisjohtaja sekä kaupunginarkkitehti. Työryhmän kokoonkutsujana/puheenjohtajana toimii konserni- ja suunnittelujaoston puheenjohtaja. Tilatyöryhmä kutsuu kuultavaksi tarvittaessa asiantuntijoita. Tilatyöryhmän toimeksiantona on ensimmäisessä vaiheessa valmistella perusteltu näkemys valtuustolle koulu- ja päiväkotiverkon rakenteesta ja tulevista investoinneista huhtikuun 2017 loppuun mennessä. Toisessa vaiheessa tilatyöryhmä arvioi koko kaupungin kiinteistökannan kehittämistoimenpiteitä.

2 Uudelle valtuustokaudelle tilatyöryhmä on nimettävä tarvittaessa uudelleen, sillä kaupunginhallitus voi nimetä työryhmiä vain oman toimikautensa pituiseksi ajaksi. Päätös KH : Kaupunginhallitus piti neuvottelutauon klo 16:10-16:30 Kaupunginhallitus hyväksyi päätösehdotuksen. Konserni- ja suunnittelujaosto Ehdotus KJ Nissinen: Valmistelu: KJ Tero Nissinen Tilatyöryhmä on valmistellut esitystään alkuvuodesta seitsemässä kokouksessa sekä tutustunut mm. Karihaaran koulun ja Lapin Amkin (ns. Tipulan kiinteistö) tiloihin osana verkkovalmisteluaan. Tilaityöryhmä ei löytänyt valmistelussa yhtä yksimielistä ehdotusta vaan päätyi esittämään kahta vaihtoehtoa päätöksentekijöille valittavaksi tai edelleen jalostettavaksi. Keskeisiä haasteellisia kysymyksiä valmistelussa ovat olleet Karihaaran tulevaisuus (e-9 lk yhtenäiskouluna vai e-6 lk), Takajärven alueen lasten koulutilanne, Päivähoidon tiloihin vaikuttava palveluseteliasia sekä Lapin amkin ns. Tipulan kiinteistön hankinta osaksi kaupungin kouluverkkoa. Tilatyöryhmän viimeistelemätön raportti tulee kokoukseen liitteeksi ja se toimitetaan jäsenille maanantain aikana. Konserni- ja suunnittelujaosto merkitsee tilatyöryhmän raportin ehdotuksineen tiedoksi ja saattaa sen viimeistelyn jälkeen kuntalaiskuulemiseen 1-2 viikoksi sekä poliittisten ryhmien evästyskeskusteluun. Koulutuslautakunta käsittelee raporttia ja ehdotuksia kokouksessaan toukokuun puolivälissä, kaupunginhallitus 22.5 ja valtuusto Päätös Konserni- ja suunnittelujaosto : Konserni- ja suunnittelujaosto hyväksyi päätösehdotuksen. Koulutuslautakunta Valmistelu: ktj Anu-Liisa Kosonen, p , Kaisa Rauvala, p Kaupunginhallituksen perustama tilatyöryhmä on kokoontunut kevään aikana 7 ker taa; raporttia on lisäksi esitelty valtuustoryhmien edustajille

3 Työryhmän työskentelyssä on rakentunut kolme vaihtoehtoa: Vaihtoehto 1 kaupungissa kolme yhtenäiskoulua (Hepola, Karihaara, Syväkangas), Ka rihaa ran A rakennus peruskorjataan ja B rakennus korvataan uudella ra kennuk sel la Takajärvelle rakennetaan tilaelementti pienten oppilaiden kouluksi, jossa esiope tus ja 1-2 luokat Koivuharjun yksikkö lakkaa Karihaaran koulun peruskorjauksen valmistuttua, op pi laat siirtyvät Karihaaraan Peurasaaren, Ruutin ja Kaivolinnan päiväkodit peruskorjataan Vaihtoehto 2 kaupungissa kaksi yhtenäiskoulua, joista toinen sijoittuu am mat ti kor kea koulul ta vapautuviin tiloihin (entinen tyttölyseo) ja toinen Syväkankaalle, Karihaaran A -rakennus peruskorjataan alakoulun (e-5) tarpeisiin, Koivuharjun yksikkö lakkaa Karihaaran koulun peruskorjauksen valmistuttua, op pi laat siirtyvät Karihaaraan Takajärvelle ei rakenneta tiloja Kaivolinnan päiväkoti peruskorjataan Ruutin ja Peurasaaren päiväkotien tilalle palvelusetelitoiminta Vaihtoehto 3 kaupungissa kolme yhtenäiskoulua (Hepola, Karihaara ja Syväkangas); Hepo la oppilasmäärän laskiessa muuttuu alakouluksi Koivuharjun yksikkö lakkaa Karihaaran koulun peruskorjauksen valmistuttua, op pi laat siirtyvät Karihaaraan Takajärvelle hankitaan tilaelementti pienten oppilaiden kouluksi, jossa esiope tus ja 1-2 lk Kaivolinnan päiväkoti peruskorjataan palveluseteli varhaiskasvatuksen käyttöön Karihaaran koulun tontille tai Ruutin päiväkodin tontille yksi 4-6 ryhmäi nen päiväkoti Peurasaaren päiväkodin tontille yksi 4-6 ryhmäinen päiväkoti Amk:n tila hankitaan/vuokrataan väistötilaksi Tilaraportti on kuntalaisten kommentoitavana otakantaa.fi -palvelussa saak ka; klo mennessä kyselyyn oli vastannut 336 henkilöä, joista 1. vaihtoehtoa kannattaa 213 henkilöä, 2. vaihtoehtoa 23 henkilöä, 3. vaih toeh toa 55 henkilöä ja 49 on esittänyt omia ratkaisumalleja. Kooste kyselystä toi mite taan lautakunnan jäsenille kokouksessa (oheismateriaali).

4 Työryhmä ei löytänyt yksimielisyyttä valittavasta vaihtoehdosta. Pääosa työs kente lyyn osallistuneista katsoo kuitenkin, että seuraavat periaatteet tulee huo mioida: yhtenäiskoulujen säilyttäminen (ei erillisiä yläkouluja) ja nivelvaiheen siirto 5/6 luokkien välistä 6/7 luokkien väliin (erilliset alakoulut 1-6 luokkien kouluja). Ti laisuu des sa todettiin, että ratkaisuvaihtoehtoja on mahdollisuuksien mukaan vielä etsittävä lisää. Sivistyspalvelukeskus on valmistellut pohjamateriaalia (aikaisemmat selvitykset) hyö dyn täen asiaa edelleen ja toteaa näkemyksenään, että ratkaisu päiväkoti- ja kou lu ver kos ta tulisi tehdä huomioiden seuraavat periaatteet: - varhaiskasvatuksen yksiköt pedagogisesta, toiminnallisesta ja taloudellisesta nä kö kul mas ta vähintään 4 ryhmän yksiköitä (72 paikkaisia) - ennakoidaan mahdollinen 3-5 -vuotiaiden maksuton varhaiskasvatus. edellyt tää joustavaa ryhmien muodostamista - terveet tilat: ei resurssoida peruskorjauksiin, joiden lopputuloksesta ei voi olla var muut ta (Peurasaari, Kaivolinna, Ruutti) - vuoropäivähoidon tarpeiden huomioiminen; ympärivuorokautinen päivähoito - tilat/oppimisympäristöt vastaamaan uuden varhaiskasvatuslain ja var hais kasva tus suun ni tel man (normeja) vaatimuksia - palvelusetelin käyttöönotto: valinnanvapauden toteutuminen, uusien tilojen saa mi nen ilman rakennuksiin sidottavaa pääomaa/lainakannan nousua - vuokratiloista asteittain luopuminen - toiminnallisesti ja taloudellisesti tarkoituksenmukaiset kouluyksiköt; esi merkik si alakoulun kaksisarjaisuus mahdollistaa tuntiresurssin tehokkaamman hyö dyn tä mi sen, helpottaa hallinnointia - esiopetusryhmät sijoitetaan koulujen tiloihin, varhaiskasvatuksen alaisia - erilliset alakouluyksiköt vuosiluokkien e-6 kouluja - ehjät koulupolut, koulunvaihto vain siirryttäessä erillisiltä alakouluilta 6. lk:lta yh te näis kou lun 7. lk:lle - kahden yhtenäiskoulun malli - päiväkodit ja koulut mahdollisuuksien mukaan samaan rakennukseen, samoil le tai lähekkäisille tonteille - tilojen monikäyttöisyys ja muunneltavuus - yhteiset tukipalvelut (kuljetukset, ateriapalvelut, kiinteistönhoito, puh taa na pito, ict, oppilashuolto, kouluterveydenhuolto/neuvolatoiminta jne) - mahdollisuus käyttää lähialueen ulkoliikuntatiloja - tilojen yhteiskäyttö/tilat käytössä aamusta iltaan vuoden ympäri - kaupunkikuvan monipuolisuus - liikenneturvallisuus huomioon infran suunnittelussa (pyörätiet, valo-ohjatut ris teyk set jne) - suunnitelma tehdään huomioiden pitkän ajan ennusteet väestömäärän ke hityk ses sä; tilojen käyttöaika-arvio n vuotta - ratkaisut tulee ajoittaa siten, että mahdolliset väistöt kyetään toteuttamaan jous ta vas ti ja asianmukaisiin tiloihin - väistöt tiloihin, joissa ei väistöjen takia tarvitse tehdä mittavia investointeja

5 - tutkimustiedon hyödyntäminen: tietoa löytyy useimpien keskustelua he rät tävien asioiden osalta sekä puolesta että vastaan; esimerkiksi ala/yläkoulu vs. yh te näis kou lu, ryhmäkoon vaikutus oppimistuloksiin tai oppilaiden so si aa liseen kehitykseen, lapsien ja aikuisten suhdeluku varhaiskasvatuksessa, koulun koko, hallinnon järjestäminen jne Perusopetuksen oppilasmääräennuste on laskeva ja esimerkiksi vuosien syntyneiden ja vuoden 2017 ennuste syntyneistä viittaavat ikäluokkien kook si jatkossa n. 180 oppilasta. Tämä tarkoittaa sitä, että aloittavia ope tus ryhmiä on jatkossa 9, mikäli oppilasryhmien keskikoko on 20 ja 8, mikäli op pi las ryhmien keskikoko on 22,5. Jos oppilasryhmän keskikoko olisi 20, sama ryhmä voisi teo rias sa jatkaa yhtenäisenä koko koulupolun eli 1-9 luokat. Alakoulujen muodostaminen e-6 -kouluiksi voitaisiin 9 ryhmälle toteuttaa esi merkik si seuraavasti: Hepolan koulu 1 -sarjainen alakoulu, 1 esiopetusryhmä Karihaaran koulu 2 -sarjainen alakoulu, 4 esiopetusryhmää Kivikon koulu 2 -sarjainen alakoulu, 4 esiopetusryhmää Sauvosaaren koulu 2 -sarjainen alakoulu, 3 esiopetusryhmää Syväkankaan koulu 2 -sarjainen alakoulu, 3 esiopetusryhmää Toteutus edellyttää oppilaiden ohjausta pohjoisella ja keskialueella (Ka ri haara/koi vu har ju, Sauvosaari ja Syväkangas/Takajärvi), lisätiloja Kivikolla ja Sy väkan kaal la sekä tilojen uudelleenjärjestelyjä Sauvosaaressa. Takajärvelle ei omaa erillistä yksikköä, tarvittava lisätila rakennettaisiin Sy vä kankaan koulun yhteyteen (mahdollisesti tilaelementtiratkaisu). Takajärven - Sy väkan kaan alueen oppilaat pääosin Syväkankaalle, tarvittaessa ohjausta Kivikolle ja/tai Sauvosaareen. Koulumatkat jalankulkukelpoista tietä pitkin eivät muo dostui si kohtuuttoman pitkiksi, esimerkkejä: - Syväkankaan koulu - Takajärven koulu: 1,5 km - Syväkankaan koulu - Metsäkummuntie: 2 km - Syväkankaan koulu - Mäkiruonankatu: 1,4-1,8 km - Syväkankaan koulu - Ansakatu: 1,7 km - Syväkankaan koulu - Mirjamintie: 850 m - Syväkankaan koulu - Isoahonkatu: 1,7 km - Syväkankaan koulu - Larintie: 750 m - Syväkankaan koulu - Mesitie: 2 km Käytännössä Takajärven ja Syväkankaan koulujen oppilaita ohjattiin ristiin jo ennen Takajärven siirtymistä väistöön. Ehjät koulupolut rakennetaan siten, että pääosa lapsista jatkaa esi ope tus ryh mästä saman koulukiinteistön 1. luokalle ja sieltä edelleen tulevan yh te näis kou lun 7. luokalle.

6 Yhtenäiskoulujen yläkoululuokat toimisivat tulevaisuudessa Karihaarassa (4 -sarjai nen) ja Syväkankaalla (5 -sarjainen); Hepolan yläkoulu jatkaisi siihen saakka kun nes oppilasmäärä yläkouluissa putoaa muutaman vuoden nousun jälkeen takai sin 9 opetusryhmän tasoon, vaihtoehtoisesti Hepolan yläkoulun luokat si joi tettai siin lukiolle. Teoriassa puhdas yhtenäiskoulumalli voitaisiin toteuttaa en nus tetuil la oppilasmäärillä (syntyvyys n 180/lasta/vuosi) siten, että kaupungissa olisi kol me kolmesarjaista yhtenäiskoulua, esimerkiksi Karihaara, Syväkangas ja keskus ta/ny kyi set amk:n tilat. Sauvosaaren koulun 2 -sarjaisuus edellyttäisi, että osa nykyisestä toiminnasta (esi mer kik si erityisluokat) siirtyisi toisiin kouluihin (tilatarve olemassa tai edel lyttää lisätilaa vastaanottavassa koulussa) tai Sauvosaaren koulu sijoittuisi esi merkik si ammattikorkean nykyisiin tiloihin. Koivuharjun yksikkö poistuisi koulukäytöstä Karihaaran koulun peruskorjauksen val mis tut tua. Karihaaran koulun peruskorjaus ajoitettaisiin vuosille , väistö suo ri tettai siin amk:n tiloihin. Alakoulujen tilajärjestelyt (Kivikko, Sauvosaari, Sy vä kan gas) toteutettaisiin lukuvuoden alkuun mennessä. Ammattikorkeakoululta vapautuvat tilat soveltuvat Karihaaran koulun väis tö ti loiksi, muita yhtenäisiä väistötiloja ei tällä hetkellä ole tiedossa. Tilojen osalta on kes kus tel tu sekä vuokraus- että ostomahdollisuudesta. Varhaiskasvatuksessa entisellä toimintamallilla ja tiloilla jatkavat Kivikon, Sau vosaa ren ja Takajärven päiväkodit; Hepolan päiväkodille rakennetaan tilat Hepolan kou lul le kesällä Ruutin päiväkodin peruskorjauksen riskinä on se, ettei alapohjaa saada py symään riittävän kuivana, tiloissa myös sisäilma-, rakenne- ja kosteusongelmia. Tilat voidaan korvata joko ao. tontille toteutettavalla palvelusetelipäiväkodilla tai uudet tilat voidaan rakentaa Karihaaran koulun yhteyteen joko omina tai pal ve lu sete li mal lil la. Tiloihin voisi sijoittua kaikki pohjoisen alueen päiväkodit (Marttala, Koivu har jun Toivola ja Ruutti). Kaivolinnan päiväkodin peruskorjaus muodostaa samoin riskin onnistumisen osal ta - alapohjan kostuminen haasteena. Tilat ovat alunperin asuntokäyttöön raken ne tut, kolmessa kerroksessa ja tiloissa on kosteusvaurioita ja si sä il ma on gelmia, myös piha-alue on pieni. Yksi vaihtoehto olisi sijoittaa Kaivolinnan ja Möl lärin ran nan toiminta Sauvosaaren päiväkodin yhteyteen, tällöin koulu siirtyisi pois kiinteistöstä. Peurasaaren päiväkodin peruskorjaus ei kuntotutkimuksen perusteella vaikuta tar koi tuk sen mu kai sel ta, tiloissa mittavia sisäilma- ja kosteusongelmia. Tontti sovel tuu hyvin päiväkotikäyttöön ja se voidaan tarjota palvelusetelituottajalle tai sil le voidaan kaupungin toimesta rakentaa uusi päiväkoti. Jos rakennettava päi vä ko ti olisi minimissään 4 -ryhmäinen, siihen sijoittuisi Peurasaaren ja Möy lyn leh don

7 lapset. Oheismateriaalina Kemin kaupungin koulu- ja päiväkotiverkkotilat -tar ve sel vi tysluon nos /oma työryhmä ja Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen pal ve lu verk ko sel vi tys /FCG Konsultointi Oy:n edelliseen pohjautuva asia kir ja. Liitteenä kaupunginhallituksen nimeämän tilatyöryhmän raportti. Ehdotus KTJ Kosonen: Koulu- ja päiväkotiverkko vuoteen 2025 mennessä: - Karihaaran koulu e-9 - Syväkankaan koulu e-9 - Kivikon koulut e-6 - Sauvosaaren koulu e-6 - Hepolan koulu e-6 - Ruutin päiväkoti (uusi) - Kaivolinnan päiväkoti - Peurasaaren päiväkoti (uusi) - Takajärven päiväkoti - Hepolan päiväkoti - Koivuharju-Toivolan päiväkoti - Kivikon päiväkoti Lakkaavat yksiköt: - Koivuharjun koulu, kun Karihaaran koulun peruskorjaus valmistuu - Takajärven koulu, tila rakennetaan Syväkankaan koulun yhteyteen - Hepolan koulun 7-9 lk opetus siirtyy lukiolle - Sauvosaaren erityisluokat siirtyvät Hepolaan - Möylynlehdon päiväkoti lakkaa, yhdistetään Peurasaareen - Marttalan päiväkoti lakkaa, yhdistetään Ruutin päiväkotiin - Möllärinrannan päiväkoti lakkaa, yhdistetään Ruutin päiväkotiin - Möllärinrannan ja Sauvosaaren päiväkodit lakkautetaan, yhdistetään Kaivolinnaan Väistötilat: - AMK:n tilat 8/2019 alkaen (vuokra/osto) Tarkempi ajoitus ja kustannusarvio tälle vaihtoehdolle laaditaan erikseen. Päätös KOLTK : Jäsen Mervi Tuohimaa poistui kokouksesta tämän pykälän käsittelyn aikana klo

8 Lautakunta päätti yksimielisesti esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle seuraavaa: Koulut: - Karihaahan koulu e-9 - Syväkankaan koulu e-9 - Kivikon koulu e-6 - Sauvosaaren koulu e-6 - Hepolan koulu e-9, muuttuu e-6 kun Karihaara valmistuu - Takajärven koulu e-2, sijaintia ja paikkaa ei päätetä vielä Päiväkodit: - Möylynlehdon päiväkoti jää - Sauvosaaren päiväkoti jää - Kivikon päiväkoti jää - Hepolan päiväkoti jää - Koivuharju-Toivolan päiväkoti jää - Takajärven päiväkoti jää - Ruutin päiväkoti lakkautetaan, tilalle uusi - Marttalan päiväkoti lakkautetaan ja yhdistetään Ruutin päiväkotiin - Peurasaaren päiväkoti lakkautetaan - Kaivolinnan päiväkoti lakkautetaan - Möllärinrannan päiväkoti lakkautetaan - uusi päiväkoti (8 ryhmää/180 paikkaa) lakkautettujen päiväkotien (Peurasaari, Kaivolinna, Möllärinranta) tilalle Uusien päiväkotitilojen toteuttamistapaa ei linjattu. Kaupunginhallitus Valmistelu: Kj Tero Nissinen Koulu- ja päiväkotiverkkolinjauksesta järjestetään valtuuston iltakoulu ma Koululautakunnan ehdotus jättää etenkin päiväkoti-investointien osalta kustannukset auki. Keskeinen kysymys on myös lopullinen suhtautuminen mm. palvelusetelimalliin, joka on ollut vastatuulessa. Todellisen haasteen koulu- ja päiväkotiverkon investoinneille kaupungin suuren korjausvelan lisäksi asettaa kaupungin lainakanta, joka oli tilinpäätöksessä 2016 runsas 88 miljoonaa euroa. Mikäli koulu- ja päiväkoti-investoinnit toteutettaisiin nyt esillä olevilla tavoilla, nousee kaupungin lainakanta selvästi yli 100 miljoonaan euroon vuoteen 2022 mennessä. Korkotason väistämättömästi noustessa kaupungin käyttötalouteen tulee seiniin sitoutuvien investointien pääomakulujen johdosta helposti toista miljoonaa euroa vuosittaista lisäkulua, joka vastaa esim. noin henkilötyövuotta. Lisäksi vuokramallilla toteutettavista kohteista tulisi käyttötalouteen satojen tuhansien vuosittainen kulurasite. Nämä näkökohdat yhdistettynä laskevaan oppilasmäärän trendiin ei ole kovin kestävä ratkaisu

9 taloudellisessa mielessä. Taloustilanteen heikkeneminen yli-investoinneista johtuen voi aiheuttaa jatkossa suuriakin säästötarpeita itse toiminnasta ja siihen liittyvistä määrärahoista, joka ei ole lasten etu. Tämän johdosta rohkeampia ja kustannustehokkaampia ratkaisuja olisi syytä etsiä ja löytää. Kaupunginvaltuuston iltakoulu aiheesta järjestetään 22.5., jonka pohjalta tullee asian jatkovalmisteluun vielä evästystä. Ehdotus KJ Nissinen: Päätös KH : Kaupunginhallitus päättää esittää valtuustolle, että koulu- ja päiväkotiverkon jatkovalmistelua työstetään tilatyöryhmän kustannustehokkaimman vaihtoehdon 2 sekä koululautakunnan päivähoitoajattelun (ei peruskorjata huonoja kiinteistöjä) pohjalta (palvelusetelimallin ratkaisu valtuustossa 29.5 voi muuttaa tilannetta) eli: - Karihaaran koulu remontoidaan vain e-6 luokille (B osaa ei uusita), yläkoululaiset siirtyvät keskustaan, - Ammattikorkeakoulun tyttölyseon rakennus ostetaan Lapin ammattikorkeakoululta vuonna 2019 ensin Karihaaran remontin väistötiloiksi ja myöhemmin ylä- ja/tai yhtenäiskouluksi (Hepola ei sen jälkeen enään yläkouluna, jolloin jää kaksi yläkoulua), - Takajärvelle ei tule e-2 koulurakennusta, tai jos toteutetaan niin se sijoitetaan Syväkankaan koulun yhteyteen - Koivuharjun koulu lakkaa Karihaaran remontin valmistuttua - Kaivolinnan, Peurasaaren ja Ruutin päiväkoteja ei enää peruskorjata vaan ne korvataan uusilla palveluseteli ja 8-ryhmäisellä päiväkotiratkaisulla (esim. Kemin Teollisuuskylä Oy:n rakennuttamana 20v vuokrausmallilla) - Uusien päiväkotien sijoituspaikat arvioidaan vielä tarkemmin jatkotyössä v aikana. Sivistystoimenjohtaja Anu-Liisa Kosonen ja varhaiskasvatusjohtaja Kaisa Rauvala esittelivät asiaa. Harri Tauriainen saapui pykälän käsittelyn aikana klo 13:10. Kaupunginhallitus piti neuvottelutauon klo 15:15-16:05 Jouko Pasoja esitti Teija Jestilän kannattamana, että Karihaaran koulun remontti suunnitellaan vaihtoehdon e-9 pohjalta. Pasojan/Jestilän esitystä kannattivat Kourula, Juntunen, Hyötylä, Ikäläinen, Mikkanen, Määttä, Kumpulainen ja Tauriainen. Marki Leskio kannatti kaupunginjohtajan esitystä.

10 Pasojan/Jestilan esitys tuli päätökseksi äänin Jouko Pasoja esitti Teija Jestilän kannattmana, että Lapin AMK:n terveydenalan yksikön rakennus vuokrataan väistötiloiksi. Pasojan/Jestilän esitystä kannattivat Kourula, Juntunen, Hyötylä, Ikäläinen, Mikkanen, Määttä ja Kumpulainen. Leskio kannatti kaupunginjohtajan esitystä. Harri Tauriainen pidättäytyi. Pasojan/Jestilän esitys tuli päätökseksi äänin 9-1 yhden pidättäytyessä. Jouko Pasoja esitti Teija Jestilän kannattamana, että palveluseteliä ei nyt oteta käyttöön. Pasojan/Jestilän esitystä kannattivat Hyötylä, Ikäläinen, Jestilä, Pasoja, Mikkanen, Määttä ja Kumpulainen. Kaupunginjohtajan esitystä kannattivat Leskio, Juntunen ja Kourula. Tauriainen pidättäytyi. Pasojan/Jestilän esitys tuli päätökseksi äänin 7-3 yhden pidättäytyessä. Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen Kemin Teollisuuskylän toimimisesta uuden päiväkodin/kotien rakennuttajana yksimielisesti. Jouko Pasoja esitti Teija Jestilän kannattamana, että Takajärven koulun rakentamisesta tehdään lisäselvityksiä yksikön sijaintiin liittyen syyskuun 2017 loppuun mennessä. Kaupunginhallitus hyväksyi esityksen yksimielisesti. Muilta osin kaupunginhallitus hyväksyi kaupunginjohtajan ehdotuksen. Kaupunginjohtaja jätti asiaan eriävän mielipiteen perusteena kaupungin taloudellisen kantokyvyn ylittävä esitys. Marko Leskio yhtyi kaupunginjohtajan eriävään mileipiteeseen. Jouko Juntunen ja Tuire Kourula jättivät asiaan eriävän mielipiteen palvelusetelipäätöksen osalta.