Sisällysluettelo. Ilmailualan Unioni IAU ry. Ilmailu- ja Rautatiekuljetusalan Työttömyyskassa

Transkriptio

1 2/

2 Ilmailualan Unioni IAU ry John Stenbergin ranta 6 PL HELSINKI Fax etunimi.sukunimi@iau.fi Internet: Puheenjohtaja Rainer Hakala Varapuheenjohtaja Tapani Kautto Liittosihteeri Alpo Pehkonen Toimitsija Arto Kujala Toimitsija Tuomo Oksanen Taloudenhoitaja Olli Kaivanto Toimistonhoitaja Sinikka Hakala Jäsenasiat Paula Seppälä Ilmailu- ja Rautatiekuljetusalan Työttömyyskassa John Stenbergin ranta 6 PL HELSINKI Fax etunimi.sukunimi@iau.fi Internet: Asiakasneuvonta Paula Seppälä Kassanjohtaja Janne Becker Sisällysluettelo 3 Pääkirjoitus 4 LSI täytti 30 vuotta 5 Mitä Raoul Wagnerille nyt kuuluu? 6 Palkkarakenneuudistus voimaan Palkkatunnus Finnairissa 8 Jaakon palkka 9 Henkilöarviot 10 Erotusarvon lukitseminen 11 Finnairin työt palkkaryhmittäin 12 Finnairin palkkataulukot 16 Lentoturvallisuus on yhteinen asia 20 Toinen näkökulma EU:n laajentumiseen 21 Otteita pääministerin puheesta Brüggessa 22 Finnairissa koulutetaan kehittämistyöryhmiä 23 Lomapaikkojen varaus Levikki Vuosikerta Julkaisija Ilmailualan Unioni IAU ry Päätoimittaja Tapani Kautto Puh Toimitussihteeri Pekka Kainulainen Puh Toimituskunta Juha Hyytiä Arto Kujala Erkki Luoto Tuomo Oksanen Alpo Pehkonen Kirjeenvaihtaja Henri Lehtinen Toimitus John Stenbergin ranta 6 PL HELSINKI Puh Fax etunimi.sukunimi@iau.fi Ilmestyminen Lehti ilmestyy v viisi kertaa. Seuraava lehti ilmestyy touko-kesäkuussa Aineisto Toimitus ei vastaa pyytämättä lähetetyistä aineistoista eikä palauta niitä. Taitto Arto Kujala Paino Sälekarin Kirjapaino Oy, Somero Kansi Verhoilija Seija Hirsimäki tekemässä MD-11-koneen ilmastointiputkiston eristystä. Kuva: Juha Hyytiä. 2

3 PÄÄKIRJOITUS Onko meillä malttia vaurastua? Vuonna 1994 oli edellisestä palkkausjärjestelmäuudistuksesta kulunut vasta vajaat kymmenen vuotta, kun hallitus päätti ryhtyä palkkausjärjestelmän uudistukseen. Näin siksi, että oli näkyvissä tarve muuttaa järjestelmää lentoliikennettä vuosituhannen vaihteessa odottavan vapaan kilpailun vuoksi. Muutoksen tavoitteeksi asetettiin, että sopimusalan palkkausperusteet määritetään lentoliikennealan keskeisten asioiden mukaisiksi. Näitä ovat: lentokonetyö, asiakaspalvelu ja aikataulusidonnaisuus. Samalla järjestelmällä arvioitaisiin liittomme sopimuksen kaikki tehtävät, olivatpa ne sitten teknisiä- tai palvelutehtäviä. Sopimus työnarviointijärjestelmän kehittämisestä tehtiin samana vuonna. Vuonna 1998 hallitus hyväksyi uuden työnarviointijärjestelmän ja tehtävien arviointi voitiin aloittaa. Tämä työ saatiin loppuun kuluvan vuoden alussa. Kesällä 2000 hallitus hyväksyi henkilöperusteisen palkanosan määrittelyjärjestelmän. Palkkarakenteen kokemusosa karttuu jatkossa lentoliikennealan kokemuksena. Tämän muutoksen ansiosta ei työntekijä siirtyessään toisen työnantajan palvelukseen menetä palveluslisäosuuttaan, vaan kokemusaika siirtyy hänen mukanaan toiseen alan yritykseen. Uudessa järjestelmässä entiset yli kymmenen vuoden kokemuslisät on siirretty osaksi ammattitaidosta ja monitaitoisuudesta maksettavaa osuutta, joka myös uuden työnantajan on huomioitava. Tavoitteena oli myös, että uudistus tulee tehdä kenenkään käytännön palkkaa alentamatta. Tämän varmistettiin kaikkien osalta, kun sovittiin erotusarvojen lukitsemisesta henkilöille, joilla niitä on Edellä kuvatun prosessin aikana koko Finnair Oy:tä koskeva sopimus lakkasi olemasta. Tilalle tuli alan yleissitova sopimus, joka sisältää pöytäkirjan Finnair Oyj:tä koskevista asioista. Puolustusministeriön alueella lentokonemekaanikon työn kohdalta saatiin alulle muutos, joka mahdollistaa työnluokituksen merkityksen myös silloin, kun sen perusteella pitää muodostaa uusia palkkaryhmiä. Lentokonemekaanikkojen palkkauksen korjaaminen ja virkasuhdeasian selvittäminen on sovittu tehtäväksi helmikuun 2003 loppuun mennessä. Eräänä vaikeutena asiassa on, että kuukausipalkkojen tuntuvaa korotusta, jota virkasuhteistaminen merkitsi, ei voi toteuttaa kesken voimassaolevaa sopimusta, vaan se on toteutettava uuden sopimuksen sopimistilanteessa, ilman seurantasidonnaisuutta muihin sopimuksiin. Pystymmekö uudistettujen palkkausjärjestelmien avulla vaurastumaan, on kiinni meistä itsestämme. Yhdeksi tärkeimmistä asioista nousee se, että pystymmekö jatkossa harjoittamaan sopimustoimintaamme kokonaisvaltaisesti, ilman itsekeskeistä ja pienryhmäkeskeistä toimintaa. Tulevaisuutta voidaan nyt rakentaa lentoliikenteen arvojen kautta. Sopimusalojemme tehtävien palkanmuodostuksen keskeisinä perusteina ovat nyt lentokonetyö, asiakaspalvelu ja aikataulusidonnaisuus, kuten niidenkin lentoliikennealalla työskentelevien henkilöstöryhmien, joiden palkkataso on oman sopimuksemme palkkatasoa huomattavasti korkeampi. Nyt on oikeutettua esittää kysymys Onko meillä malttia vaurastua? Rainer Hakala puheenjohtaja 3

4 Kenttäpostia LSI täytti 30 vuotta Turun, Porin ja Maarianhaminen finnairilaiset kokoontuivat Lounais-Suomen Ilmailualanyhdistyksen kevätkokoukseen Tällöin LSI:n perustamisesta oli kulunut 30 vuotta. Tilaisuudessa oli mukana perustajajäsenistä Jarmo Nukarinen, joka oli allekirjoittajana yhdistyksen perustamisasiakirjassa yhdessä Hemmo E. Hännisen ja sittemmin edesmenneen Reino Nummelinin kanssa. Ensimmäisen hallituksen muista jäsenistä oli mukana Maire Peltonen. Paikalle oli tullut tavallista runsaammin vieraita, mm. IAU:n varapuheenjohtaja Tapani Kautto, liittosihteeri Alpo Pehkonen ja Finnairin pääluottamusmies Tommi Toivola. Kunniaa ja lomaviikonloppuja Vieraiden mukanaan tuomat liiton hopeiset ansiomerkit luovutettiin entiselle puheenjohtajalle Väinö Haaparannalle sekä muuten aktiiveille Tomi Autiolle ja Henri Rantalalle. Ammattiosasto sai juhlan kunniaksi liiton viirin ja arjen harmauden torjuntaan käyttöönsä kolme viikonloppua Meri-Tenholassa. LSI on erilainen KUVA: ALPO PEHKONEN Vasemmalta nykyinen pj. Tero Nurminen, aikaisempi pj. Antero Lintula, perustajajäsen Jarmo Nukarinen, kuormausvirkailija Martti Sillanpää (eläkkeellä) ja entinen pj. Väinö Haaparanta. LSI on alueellinen yhdistys, joka on koonnut yhteen jäseniä Turusta, Porista ja Maarianhaminasta, maa- ja matkustajapalvelupuolelta. Yhdistyksessä on mukana päälliköitäkin ja tämän lisäksi siinä oli asentajiakin tekniikan puolelta, kun allekirjoittanut oli liikennevirkailijana Turun lentoasemalla. Alueellisuus oli puolestaan laajentumassa, koska yhdistyksellä oli jäseniä jo Helsingissäkin, kuten puheenjohtaja Tero Nurminen alkusanoissaan mainitsi. - Perustajajäsen Hemmokin toimi Turun vuosiensa jälkeen (Klaus Järvelän edeltäjänä) IAU:n puheenjohtajana pääkaupungissa. Huoli tulevaisuudesta Nykyinen levittäytyminen oli seurausta siitä, kun Porin liikenteessä tapahtuneitten muutoksien jälkeen oli järjestetty työpaikkoja muualta. Lentoliikenteen piirissä tapahtunut kilpailun vapautuminen oli vaikuttanut Turunkin liikenteeseen niin, että täällä oli jouduttu keskustelemaan työsuhteiden jatkumisesta. Asioita oli pyritty ratkaisemaan kuormauksen osalta paikallisin sopimuksin. Kokouksessa käytettiin useita puheenvuoroja tulevaisuudesta, koska erilaiset yhtiömuutokset olivat tätä päivää. Tämä aiheuttaa epävarmuutta: ei ole helppoa tavailla uutta työnantajanimeä tilinauhassa, jos lähtökohtana oli ollut koko työelämän kestäväksi arvioitu suhde valtionyhtiöön. Palkkoihin näiden muutoksien ei pitänyt vaikuttaa, vaikka alalle tulisi kokonaan uusia yrittäjiä, koska liitto on sopinut yleissitovan työehtosopimuksen, joka koskee kaikkia sopimusalan työnantajia. IAU:n ammattiyhdistykset olivat saamassa yhä enemmän merkitystä edunvalvonnassa ja LSI:n kattavuus puolestaan oli omiaan edesauttamaan sitä, riippumatta siitä, mihin yritysmuotoon kehitys olisi viemässä. Historian siipien havinaa Juhlakokouksessa oli nähtävillä LSI:n perustamisvaiheitten aikaista materiaalia, josta käy ilmi, että huolia oli ollut ennenkin. Esillä oli mm. lehtileikkeitä, joissa IAU:n entinen puheenjohtaja Raimo Nurmi kommentoi pääjohtaja Gunnar Korhosen kirjoittamaa osastopäälliköille tarkoitettua paimenkirjettä, jossa oli mietitty, miten Finnair selviytyy lamasta: kustannuksia oli säästettävä, eikä ainakaan vielä ollut tarvetta suunnitella henkilökunnan vähentämistä. Tähän Nurmi: Tekstin voi ymmärtää vihjailevana hiostuskehotuksena. Emme hyväksy tällaista tapaa tiedottaa. (Toisaalta oli niin, että tämä yhtiötä paljonkin kehittänyt pääjohtaja intoutui kirjoittamaan huonoista ajoista useinkin juuri ennen tes-neuvotteluja ) Sitten oli tämä lentoemän- tä, joka oli noutanut Siff-Colaa Turun Matkaravinnosta ja huomannut hämmästyksekseen, että virkailijoilla oli jopa aikaa pelata shakkia, minkä johdosta koneet ehkä aina myöhästyivät. Hän kirjoitti raporttiinsa vielä, ettei turkulaisiin tehonnut kaunis sana eikä hyvästä yhteistyöstä ollut toivoa. Raporttiin oli vastattu, ettei pelailuun ollut aikaa minimihenkilökunnalla eikä varsinkaan liikenteen aikana, ja raportoijan tyylikin kyseenalaistettiin. (Tämä vastaus puolestaan kuvaa hyvin sitä, että paikallinen johto seisoi väkensä takana. Tästä oli paljonkin kokemuksia - ei kuitenkaan siksi, että porukka olisi antanut aihetta tavallista enempiin moitteisiin.) Moni entisistä työtovereista oli jo itse historiaa, osa kokonaan tai osa-aikaisesti eläkkeellä. Paikalle saapuneitten kanssa nautittiin juhlavasta tarjoilusta ja muisteltiin menneitä, uusia juttujakin kuultiin, kun eläkeläinen Matti Aaltonen oli jälleen vauhdissa. Musiikista vastasivat Vilperin perikunnassakin ollut MOKO ja ERKKA, menipä mikrofonin taakse osa kokouksen osanottajistakin ennen kuin aikanaan poistuimme Turun yöhön. Tuomo Oksanen 4

5 Mitä Raoul Wagnerille nyt kuuluu? SAS:n työsuhdeasioihin haetaan nykyään yhä useammin ratkaisuja työntekijäpuolen kannalta ja yhtiön Suomen pääluottamusmiehellä riittää työkenttää. Pääluottamusmies Raoul Wagnerista piti alkuun tulla luokanopettaja, kuten kerroimme numerossamme 3/99. Matkailualalla paljastui niin paljon epäkohtia, että niille täytyi kerta kaikkiaan tehdä jotakin ja se vei muutenkin mukanaan niin, että muut suunnitelmat jäivät. Edunvalvonnan merkitys oli korostunut Sun Ways-yhtiön palveluksessa, kun Suomesta ei oikein löytynyt järjestöä, joka olisi voinut edustaa Ruotsista käsin operoivan, sittemmin konkurssiin menneen yhtiön henkilökuntaa. Luottamusmies, supervisor ja perheenisä Raoul pääsi vuokratyöfirman työsuhteen jälkeen vakinaiseksi SAS:n työntekijäksi. Uusi tulopalvelun työntekijä, joka ei kuulu maan hiljaisiin, alkoi käytännössä perehtyä uuden työnantajansa työoloihin. Ne saivat hänet ottamaan kantaa ja tämän huomasivat työtoveritkin ja puhuivat hänet yli ottamaan vastaan SAS:ssä tarjoutuvan luottamusmiestehtävän vuonna Raoul, 34 vuotta, perheellinen Saksan kansalainen (isän puolelta), on koordinaattori (Supervisor, Passenger Service), asemapaikkana Helsingin lentoasema ja koti Vantaalla. Hän on mukana SAS:n emergency-organisaatiossa, eli Raoul auttaa tarvittaessa kriisitilanteissa ja tämän lisäksi hän on myös ryhmässä, jota käytetään, jos muualla Suomessa tarvitaan apua. Leipäyöstä saa edelleen puolet vapautusta luottamusmiestehtäviin, mutta paljon näitä töitä jää myös kotiin, koska työpaikalla ei toistaiseksi ole tarkoitukseen sopivia tiloja tai välineitä. Kotona voi harrastaa ruoanlaittoa ja nyt siellä on lisäksi puolivuotias Ida-tyttö, jonka kanssa aikaa saisi olla enemmänkin käytettävissä, kun vanha ulkoiluharrastus, kävelykin samalla elpyy. Hiljalleen heräävä sopimisajattelu Työelämän sääntöjen noudattaminen ei ollut itsestään selvää SAS:ssa. Aluksi oli suo, kuokka ja Raoul, kuten hänestä tuntui vuonna Ammattiyhdistystoiminnastakaan ei ollut alkuun soveliasta puhua ääneen. Jäseniäkin oli vain kourallinen, Raoul kertoo. Vaikka työnantajapuoli oli keväällä 1999 liittynyt työnantajaliittoon, niin tässäkään tapauksessa pelkkä jäsenyys ei ollut automaatti ja yhtiössä ilmeni yllättäen pyrkimyksiä nipistää saavutetuista eduista. Tietoa siitä, mitä saa tehdä ja mitä ei, ei tuntunut juurikaan olevan. Ylitöistä kieltäytymistäkin pidettiin rangaistavana ja vallalla oli jonkinlainen torpparimentaliteetti. Raoul tutustuikin itse työoikeuteen, avoimen yliopiston kurssilla (jonka muuten maksoi työnantaja). Kun TES:siä jatkossa luettiin omintakeisesti ( kuin piru raamattua ) niin tiedon avulla oli aikaisempaa helpompaa arvioida ja panna alulle edunvalvontajuttuja, joista osa on vieläkin kesken. Kuvaavaa on, että esim. TES:n lauantaikorvauksien saaminen ei ollut läpihuutojuttu työpaikalla vaan sitäkin piti erikseen vaatia. Ilmailualan Unionin ja KUVA: TUOMO OKSANEN Pääluottamusmies Raoul Wagnerin kädessä DC-10. SAS:n työsuhdeasioissa ei kylläkään ole ylletty täyteen kymppiin... SAS:n välillä sovitun luottamusmies- ja työsuojelusopimuksenkaan aikaansaaminen ei ollut itsestään selvää. Asiat oli totuttu hoitamaan pienessä piirissä, kun käytettävissä oli rahaa, jolla saatettiin järjestää erilaisia bonuksia ja muita kertakorvauksia tilanteen mukaan. Kun usein oli vielä niin, että kokenut työntekijä ostettiin SAS:lle muualta aikaisempaa palkkaansa paremmin ehdoin, niin periaatteessa kaikki oli kunnossa. Tämä kaikki ei kuitenkaan taannut sitä, että olennaiset asiat olisivat tulleet hoidetuksi työehtosopimuksen tarkoittamalla tavalla ja kun väki lisääntyi, niin vanha systeemi ei enää riittänyt. TES-asiat oli otettava varteen ja tässä mielessä neuvoteltiin myös luottamusmiehenkin toiminnan tueksi tarkoitettu sopimus. Yhteistyötä, onko sitä? Raoulin mielestä yhteistyötä yhtiössä saisi todellakin olla enemmän. Tällä hetkellä ei ole niinkään itsestään selvää, että on hienoa olla SAS:llä töissä. Tässä tapauksessa muutokset, joita yleensä arastellaan uuden pelossa, olisivat todella tervetulleita. Työnantajakin saisi olla aloitteellinen ja jo kaupallisestikin ajatellen kilpailusta voidaan selvitä ehjin nahoin vain, kun puhallettaisiin yhteen hiileen. Vain tähän perustuu kaikki onnistuminen. Ruotsissa ja Tanskassa asiat ovat kohdallaan SAS:llä ja on merkkejä siitä, että yhtiössä Suomessakin aletaan vähitellen ymmärtää paikallisen yhteistyön merkitys. Tuomo Oksanen 5

6 Palkkarakenneuudistus voimaan IAU:n työehtosopimuksen palkkausjärjestelmä on uudistettu kaikilta osiltaan. Uutta työn vaativuuden arviointijärjestelmää on rakennettu jo useiden vuosien ajan. Sen valmistumisen tieltä on jouduttu raivaamaan lukuisia esteitä, ja monia vaikeuksia on voitettu kovalla työllä. Uudistettu järjestelmä toteuttaa kaikki sille asetetut odotukset ja vaatimukset. Tämän työn on tehnyt Finnairin henkilökunnan keskuudesta valittu työryhmä, jonka jäseninä ovat työn valmistumisvaiheessa olleet: Osmo Mantila, Olli Karhuviita, Markku Lindholm, Kalevi Siren, Risto Laitinen, Nilgun Josipov, Pasi Virkkala, Cay Wikberg ja Jouko Kettunen. Sihteereinä ovat ryhmää suuremmoisesti avustaneet Raija Kostiainen ja Piritta Hynninen. Arviointijärjestelmän perusteella työt asetetaan vaativuusjärjestykseen. Jotta tämä olisi mahdollista, ovat liitot sopineet palkkarakennetyöryhmän esityksen perusteella arviointijärjestelmän eri vaativuustekijöiden painoarvoista. Järjestys syntyy siis ns. painotettujen pisteiden perusteella. Palkkarakennetyöryhmässä ovat toimineet: Juhani Nieminen, Peter Forsström, Seppo Havia, David Lindström, Seppo Kettunen, Tapani Kautto, Juha Kinnunen ja Arto Kujala Heko Työn vaativuuden arviointijärjestelmän muuttumisen vuoksi, oli tarpeen uudistaa jo muutenkin ikääntynyt ja huonosti toimiva henkilökohtaisen palkanosan määrittelyjärjestelmä. Uudessa henkilökohtaisessa osuudessa on suurempi paino henkilön ammattitaidolla ja monitaitoisuudella. Vastaavasti työsuhteen pituus ei enää ole niin määräävä kuin ennen. Tästäkin järjestelmäs- Uuden palkkausjärjestelmän rakennetta ja siirtymävaiheen ratkaisuja selostetaan seuraavilla sivuilla lähinnä siltä kantilta, miten ne vaikuttavat Finnairin sopimusalueella. tä liitot ovat sopineet palkkarakennetyöryhmän esityksen perusteella. Vaikutukset Kuten kaikissa uudistuksissa, niin tässäkin tapahtuu muutoksia. Osalle muutokset ovat palkan kannalta merkityksettömiä ja osalle merkittäviä. Uudistuksessa onnistuttiin lunastamaan myös se vaade, että kenenkään palkka ei laske uudistuksen vuoksi - ei nyt, eikä tulevaisuudessa. Uuden järjestelmän rakennetta ja siirtymävaiheen ratkaisuja selostetaan seuraavilla sivuilla lähinnä siltä kantilta, miten ne vaikuttavat Finnairin sopimusalueella. Periaatteet ovat samat koko sopimuksen soveltamisalueella, mutta markka ja prosenttimäärät poikkeavat tässä esitetyistä. Toistaiseksi ei voida julkaista kuin nämä Finnairia koskevat tiedot, koska muista ei tätä kirjoitettaessa ole vielä sovittu. Arto Kujala KUVA: JUHA HYYTIÄ Palkkarakennetyöryhmän jäseniä, vasemmalta: David Lindströn (SAS/AirBotnia), Juhani Nieminen (Finnair) ja IAU:sta Tapani Kautto, Juha Kinnunen sekä Arto Kujala. 6

7 Palkkatunnus Finnairissa Tilinauhassa on palkkatunnus, joka kertoo mihin palkka perustuu. Tämä esimerkkitunnus on seuraavassa jutussa esiintyvän Jaakon palkkatunnus seitsemän vuoden kohdalla. Tunnuksesta voi lukea kaikki palkkaan vaikuttavat tekijät, joiden eri vaihtoehdot on oheisissa taulukoissa. Huomaa, että prosentit lasketaan aina taulukkopalkasta. Ensimmä inen me rkki kertoo palkkaryhmän. Toinen merkki kertoo amhan ja motan yhteisen tunnuksen. 5XD3 Kolmas merkki kertoo typatunnuksen. Laskenta esimerkki: Palkkaryhmä mk Amha/Mota X 18% 1503 mk Typa D 7% 585 mk Koli 3 12% 1002 mk Yhteensä mk Neljäs merkki kertoo kolitunnuksen. Taulukkopalkat Mota B 0 % C 3 % D 6 % E 9 % Amha B 3 % C 6 % D 9 % E 12 % Typa A 0 % B 2 % C 4 % D 7 % E 10 % Amha B C D E Mota B B 0 % C 3 % E 6 % J 9 % N 12 % C D 3 % F 6 % K 9 % P 12 % T 15 % D H 6 % L 9 % R 12 % U 15 % W 18 % E M 9 % S 12 % V 15 % X 18 % Z 21 % Tässä taulukossa yhdistetään erilliset amha ja mota niin, että niille saadaan yksikirjaiminen tunnus ja yksi määräytymisprosentti. Tämä määritetään laskemalla yhteen molempien prosentit. Lopputulos esitetään selkeämmin viereisessä taulukossa. Terminologiaa ja lyhenteitä: Taulukkopalkka (tapa) määräytyy työn vaativuden arvioinnin mukaan ja on kaikille ko. tehtävässä sama. Amha, eli ammatinhallinta, on niitä omaan ammattiin liittyviä tietoja ja taitoja, joita ei huomioida taulukkopalkassa Mota, eli monitaitoisuus/ erityisosaaminen, on oman ammatin ulkopuolista, tai sellaista osaamista joka ylittää tehtävän perusvaatimuksena olevan osaamisen, ja joka mahdollistaa perusvaatimusta paremman työskentelyn. Typa, eli henkilön työskentelytapa. Tässä avioidaan työn laatua, joutuisuutta, omaaloitteisuutta, täsmällisyyttä, sekä huolellisuutta ja turvallisuutta. Koli, eli kokemuslisä, määritetään jokaiselle erikseen. Sen määrä riippuu henkilön työkokemuksesta ammatissa, lähiammatissa tai alalla. Koli 0 alle 4 v. 0 % v. 4 % v. 8 % 3 yli 10 v. 12 % Amha/Mota B 0 % C 3 % D 3 % E 6 % F 6 % H 6 % J 9 % K 9 % L 9 % M 9 % N 12 % P 12 % R 12 % S 12 % T 15 % U 15 % V 15 % W 18 % X 18 % Z 21 % 7

8 Jaakon palkkakehitys Jaakon palkan kehittymista seurattiin viime syyskuun lehdessä. Sama juttu julkaistaan nyt uudelleen, Finnairia koskevan sopimuksen oikeilla markka- ja prosenttimäärillä. Jaakko tulee Fiannairille matkustajaselvitysvirkailijaksi oltuaan sitä ennen kaksi vuotta satamassa laivayhtiön lähtöselvityksessä ja kaksi vuotta muissa asiakaspalvelutehtävissä. Alkupalkkaa määritettäessä Jaakolle luetaan hyväksi hänen aikaisempi kokemuksensa lähtöselvitystyössä. Koska kyseessä on kokemus oleellisilta osiltaan vastaavasta ammatista johon hän tuli lentoyhtiöön, huomioidaan se täysimääräisenä. Lisäksi hän saa puolitettuna hyödykseen kokemuksensa muissa asiakaspalvelutehtävissä, koska kyseessä on kokemus lähiammatissa. Jaakko saa siis hyödykseen yhteensä kolme vuotta aikaisemmista työkokemuksistaan. Jaakon tehtävä on palkkaryhmässä viisi, jonka peruspalkka on mk/kk, joka siis on hänen alkupalkkansa. Neljä kuukautta Kun Jaakko on ollut työssä neljä kuukautta, arvioidaan hänen työskentelytapansa (typa). Jaakko on tutustunut alan palkkausjärjestelmään ja tietää, että hänellä itsellään on merkittävä rooli omassa palkkakehityksessään. Hän on jo itse arvioinut oman suoriutumisensa ja rehellisen itsetutkiskelun lopputuloksena päätynyt seuraavaan tulokseen: Työn laatu: yleisiä vaatimuksia korkeammalle. Joutuisuus: yleisiä vaatimuksia vastaavasti. Oma-aloitteisuus: yleisiä vaatimuksia vastaavasti. Täsmällisyys: yleisiä vaatimuksia vastaavasti. Huolellisuus/Turvallisuus: yleisiä vaatimuksia vastaavasti. Hän siis omasta mielestään suoriutuu varsin tyydyttävästi työstään. Esimiehensä kanssa käydyssä kehityskeskustelussa päädytään samanlaiseen arvioon. Tekijät painottuvat siis luokkaan B (Työntekijä selviytyy tehtävistään yleisiä vaatimuksia vastaavasti), joten Jaakko saa kahden prosentin palkan korotuksen. Kuukausipalkka mk. Yksi vuosi Jaakko on kehittynyt työssään. Oman typa-arviointinsa pohjalta hän on käynyt kehityskeskustelun esimiehensä kanssa. Yhdessä on päädytty tulokseen, jossa kolme tekijää on C-luokassa ja kaksi B-luokassa. Tässä tehtävässä työn laatu on erityisen tärkeää, joten lopputuloksena on C-luokka, eli neljän prosentin typa. Kun entinen oli kaksi prosenttia, on korotus siten kaksi prosenttia. Esimiehen kanssa ollaan yhtä mieltä siitä, että nyt on hyvä aika arvioida ensi kertaa Jaakon ammatinhallinta (amha). Yhtä mieltä ollaan myös siitä, että Jaakon ammatinahallinta vastaa yleisiä vaatimuksia. Tämä vie hänet B-luokkaan, josta saa kolmen prosentin korotuksen. Tämä arviointi on aina tehtävä viimeistään kahden vuoden palvelun jälkeen, mutta Jaakon korkean ammattitaidon vuoksi se tehtiin aikaisemmin. Koska Jaakolla oli huomioitu kolme vuotta vanhaa kokemusta, hän saa ensimmäisen kokemuslisäkorotuksensa (koli) jo yhden vuoden palvelun jälkeen. Jollei hänellä tätä kokemusta olisi ollut, olisi hän saanut sen vasta neljän palvelusvuoden täytyttyä. Tämä korotus on neljä prosenttia taulukkopalkasta laskettuna. Kuukausipalkka mk. Kaksi vuotta Typa-arviointi osoittaa kehittymistä, mutta painopiste on edelleen C-luokassa, joten se ei tuo korotusta. Monitaitoisuus ja erikoisosaaminen mota: Jaakon entinen kokemus kantaa hedelmää. Hän on osoittautunut erittäin hyväksi ongelmien ratkaisijaksi Jaakon palkkakehitys Hän onnistuu aina hoitamaan vaikeat tilanteet niin, että asiakkaalle jää hyvä mieli. Tällaista taitoa ei kaikilla ole, joten hänen esimiehensä huomioi sen hänelle C-luokan erityisosaamisena, josta Jaakko saa kolmen prosentin korotuksen. Kuukausipalkka mk. Kolme vuotta Typa-arviointi osoittaa edelleen kehittymistä, mutta painopiste on edelleen C-luokassa, joten se ei tuo korotusta. Jaakko on kurssittanut itseään ja käy tekemässä sijai- Alkup alkka 4 kk 1 v 2 v 3 v 4 v 7 v Koli Amha Mota/Erit.os Typa Taulukkopalkka Jaakon palkan kehittyminen tolpin kuvattuna. Taulukossa eri palkkatekijöiden markkamäärät. 8

9 suuksia muissa virkalijatehtävissä. Tämän ansiosta, huomioiden myös hänen erityinen ongelmien ratkaisutaitonsa, hänen monitaitoisuus/erityisosaamisensa arvioidaan D- luokkaan, joka on kuusi prosenttia taulukkopalkasta. Nousua tässä kohdassa tulee siis kolme prosenttia. Ammatinhallinnassaan hän on myös kehittynyt C-luokkaan ja saa siitä yhteensä kuusi prosenttia. Korotus siis kolme prosenttia, koska aikaisempi oli kolme prosenttia. Kuukausipalkka mk. Neljä vuotta Typa-arviointi osoittaa jälleen nousua. Tehtäväkohtaisesti painotettu keskiarvo on luokassa D, joka tarkoittaa yhteensä seitsemää prosenttia. Nousua tulee siis kolme prosenttia. Koska Jaakolla oli ollut aikaisempaa kokemusta kolme vuotta, hän saa tässä kohdassa neljän prosentin seitsemänvuotiskorotuksen. Kokemuslisää on siis nyt yhteensä kahdeksan prosenttia. Kuukausipalkka mk. Seitsemän vuotta Työskentelytavan osalta Jaakko on vakiinnuttanut tilanteensa D-luokkaan. Mota on Jaakon ylpeydenaihe. Hän hallitsee jo RC:n ja wbm-virkailijan tehtävät. Lisäksi hän toimii koulutustehtävissä, tekee vuorolistoja ja käy tarvittaessa komennuksilla niin kotimaan kuin ulkomaankin asemilla. Tämän vuoksi hänet on arvioitu täs- sä kohdassa korkeimpaan mahdolliseen luokkaan, E- luokkaan, joka tarkoittaa yhdeksän prosentin lisää. Ammatinhallinnassa Jaakko on kehittynyt D-luokkaan joka merkitsee yhteensä yhdeksää prosenttia. Jaakko saa seitsemän vuoden palveluksen jälkeen neljän prosentin kymmenvuotiskorotuksen, joka onkin viimeinen ikälisä. Kuukausipalkka mk. Lopputulos Ammatillisen pätevyytensä ja aikaisemman kokemuksensa ansiosta Jaakko on saavuttanut hyvät ansiot jo seitsemän vuoden jälkeen. Tähän tasoon pääseminen vanhalla järjestelmällä olisi vienyt vuosia kauemmin. Tässä jutussa ei ole huomioitu muita korotuksia, jotka luonnollisesti myös vaikuttavat palkkakehitykseen. Arto Kujala Henkilöarviot Uuden henkilöarvioinnin uskotaan olevan entistä oikeudenmukaisempi. Yksi tärkeä tähän vaikuttava seikka on kutakin tehtävää koskevat ns. pelisäännöt. Pelisäännöillä määritetään millaisella osaamisella tai taidolla sijoitutaan ylempiin ryhmiin. Pelisäännöt sovitaan työpaikoilla tehtäväkohtaisesti, ja niitä sovelletaan kaikkiin samalla tavalla. Kun harkinnanvara arvioinnissa pienenee, lisääntynee yhteisymmärrys ja arvioinnin lopputuloksen hyväksyttävyys. Työskentelytavan osalta esimiehille jää harkinnanvaraa kuten ennenkin. Arvioinnille on kuitenkin luotu selkeät periaatteet, joiden mukaan toimimalla voidaan aikaansaada tyydyttävä lopputulos. Oikeudenmukaisuus Uusi järjestelmä - niinkuin vanhakin, on itseasiassa esimiehiä varten tehty työkalu. Tämän avulla esimiehet voivat määritellä alaisilleen mahdollisimman oikeudenmukaisen palkan. Esimiehen tehtäviin ja moraaliin kuuluu työntekijöiden oikeudenmukainen ja tasapuolinen kohtelu. Jos hän ei tähän pysty, niin on asiallista kyseenalaistaa hänen ammattitaitonsa. Järjestelmää luotaessa on uskottu, ettei osaamattomia henkilöitä ole nimitetty esimiehiksi, vaan että heillä on tahto ja taito toimia oikein. Tärkeänä osana järjestelmää on kehityskeskustelu, jossa työntekijä ja esimies yhdessä keskustellen hakevat arvointiin yhteisen hyväksynnän. Tämä lienee esimistyön tärkeimpiä ja haastavimpia vaiheita, jossa jyvät erottuvat akanoista. Erimielisyydet Kehityskeskustelusta tehdään pöytäkirja, jonka molemmat keskustelijat allekirjoittavat. Jos keskustelu ei tuota haluttua tulosta, eli yh- teisymmärrystä ei synny, on edessä vaikea paikka. Työntekijä kirjaa olevansa erimieltä lopputuloksesta! Tämä saattaa tuntua pikkuasialta esimiehen mielestä jos hän ei ole tehtäviensä tasalla. Hyvän esimiehen kuitenkin voi tunnistaa siitä, että hän etsii aktiivisesti ratkaisua erimielisyyteen. Jos tällainen erimielisyys aina vain jatkuu, on seurauksena ilman muuta tunne epäoikeudenmukaisuudesta, joka ei voi olla näkymättä jokapäiväisessä työssä. Se vaikeuttaa esimiehelle itselleenkin asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Tällaisessa tilanteessa on niin yhtiön kuin työntekijänkin etujen mukaista, että asiaan puututaan. Työntekijä voi pyytää apua luottamusmieheltä, joka voi tutkia miten esimies on selvinnyt muiden alaistensa arvioinneista. Jos sama tyytymättömyys on hyvinkin laajaa, herää vakava kysymys esimiehen arviointikyvyistä ja suhteesta alaisiinsa. Jos erimielisyys koskee jatkuvasti joitakin työntekijöitä, lienee syytä tarkastella vakavasti esimiehen kykyä työntekijöiden tasapuoliseen kohteluun. Seuraukset Järjestelmän mukaan esimiehellä on oikeus ja velvollisuus tehdä arviointi ja käydä kehityskeskustelut. Edunvalvojien, työntekijöiden itsensä etunenässä, sekä yrityksen itsensä oikeus ja velvollisuus on edellyttää, että arvioinnit tehdään oikein. Jos näin ei tapahdu, on yrityksen huolehdittava siitä, että se antaa tarvittaessa koulutusta tai kurinpalautusta, ja jollei sekään auta, niin etsittävä näille arvioitsijoille osaamistaan vastaavaa työtä. Arto Kujala 9

10 Erotusarvon lukitseminen Nyt tehdyn sopimuksen mukaan muutoksen yhteydessä mahdollisesti muodostuva erotusarvo lukitaan henkilön palkkaan. Tulevat korotukset eivät siis syö erotusarvoa pois kuten ilman tätä sopimusta olisi käynyt, vaan se jää olemaan niin pitkäksi aikaa, kun henkilö on ko. tehtävässä. Lukitseminen ei kuitenkaan koske aivan pieniä, sadan markan luokkaa olevia erotusarvoja. Täsmällinen raja selviää, kun analysoidaan muutoksen lopputulosta. Korotukset Jokaisen 1.3. olevaan henkilökohtaiseen palkkaan lasketaan ensin 200 markan yleiskorotus. Tämä lisäksi tulee tietyissä ryhmissä oleville henkilökohtaiset korotukset, jotka myös lisätään henkilökohtaiseen palkkaan. Nämä korotukset on esitetty seuraavassa: Palkkaryhmissä 3-4, jos amha/mota-tunnus on T-Z lisäkorotus 300 mk/kk, (henkilöitä noin 50). Palkkaryhmissä 5-8, jos amha/mota-tunnus on T-Z lisäkorotus 400 mk/kk, (henkilöitä noin 100). Kaikissa palkkaryhmissä, jos amha/mota-tunnus N-S lisäkorotus 200 mk /kk, (henkilöitä noin 200). Näistä ryhmistä on löytynyt erityisen paljon henkilöitä, jotka eivät ilman tällaista korjausta saisi nyt korotuksia. Lisäksi on sovittu, että erityisissä tapauksissa voidaan palkkoja tarkistella vielä henkilötasolla. Säilyminen Erotusarvon lukitseminen Esim: Vanha106U, uusi 6UC4 Erotusarvo Henkilökoht.(T-Z) 400 Yleiskorotus Kor Koli Amha Mota/Erit.os Typa Taulukkopalkka Tulevat korotukset eivät siis vaikuta erotusarvon määrään, vaan se lisätään palkkaan aina saman suuruisena tulevien palkankorotuksen lisäksi. Esimerkkikaaviossa näkyy alkuperäinen tilanne ( ). Sen vieressä on vanha palkka edellämainittujen korotusten jälkeen (Kor.1.3.). Edellisen kanssa saman suuruisena näkyy kohdassa esimerkkihenkilön uuden järjestelmän mukainen palkka, johon lukitaan 426 mk:n erotusarvo, joka säilyy tulevissakin korotuksissa. Tämä näkyy esimerkkikaavion kolmessa viimeisessä tolpassa, joissa taulukkopalkkoja on esimerkinomaisesti korotettu 200 mk/kk. Arto Kujala Vertailutilanne kaaviossa Vanha tunnus 106U Mk Tp Heko U/ K/P-lisä 6/21% Erotusarvo 350 Yhteensä Uusi tunnus 6UC4 MK Taulukkop Typa D/7% 620 Mota/Eritos D/6% 531 Amha D/9% 797 Koli 3/12% Erotusarvo 426 Yhteensä Tp-korotukset esimerkissä mk mk mk 10

11 Finnairin työt palkkaryhmittäin aakkostettuna ( ) Pr N:o Työn nimike/alue Kp Lentokonemekaanikko/7-HALLI Lentokonemekaanikko/LEK Lentokonemekaanikko/PROP Päällikkövirkailija Ulkoasemamekaanikko/OULU Avioniikka-asentaja/6-H Avioniikka-asentaja/7-halli Hitsaaja Laiteasentaja/HYDR Lekoasentaja/7-halli Lentokoneasentaja/LEK Lentokone-elektroniikka-as./PROP Lentokonelevyseppä/6-H Lentokonelevyseppäas./PROP Mekaanikko/TMP Moottoriasentaja Rahdinvalvoja Ramp-valvoja Elektroniikka-asentaja/avioniikk Elektroniikka-asentaja/sähköl Komposiittiasentaja Koneistaja Kuormausesimies/Oulu Laskutelineasentaja Lentokonelaiteasentaja Lentokonelevyseppä/PROP Liikennevirkailija/Kuopio Liikennevirkailija/OULU Liikennevirkailija/OULU LVI-asentaja Lähtöporttivirkailija Maakalustoasentaja/RASKAS Maakalustoasentaja/hinatt Maalari Mittalaitemekaanikko Mittariasentaja/PUHTI Mittariasentaja/SÄHKÖME Rahdinetsintävirkailija Rahtiesimies Rahtivirkailija/Oulu 74F Rakennusmies/Kiint.os Ramp-esimies Simuhuoltomekaanikko Simuhydraulimekaanikko Sähköasentaja/AVION.KORJ Sähköasentaja/SÄHKÖLAITOS Tulopalveluvirkailija Työstökonemekaanikko/KOK Vastaavavirkailija/TKU Asematasonvalvoja Aulaesimies Dieettikeittäjä Gateway-virkailila Järjestelymies/RAHTI Kokki/CATERING Kylmäkkö 4610 Pr N:o Työn nimike/alue Kp Laitosmies/CATERING Lentokoneasentaja/Matk.huol Lentokoneverhoilija Materiaaliteknologiantyöntekijä Matkatavaraliikenteenvalvoja Matkustajaselvitysvirkailija Pintakäsittelijä Rahtikirjuri Rahtivirkailija/asiakaspalvelu Rahtivirkailija/backoffice Ramp-huoltomies Ramp-järjestelymies Ramp-vesihuoltomies Aulakuormaaja Autonkuljettaja/huolinta Catering-varastomies/JAKELU Erikoiskuormaaja Huolintatyöntekijä Huoltovälineasentaja Keittiöapulainen/KYLMÄKEIT Kosmetiikkamyyjä Kuljettajakuormaaja Kuormaaja/OULU Maakalustoasentaja/konttik Matkustajapalveluvirkailija Rahtimies Ramp-ajoneuvonkuljettaja Ramp-mies Ruokalanhoitaja Taxfree-myyjä Työvälineasentaja Varastomies/TAX-FREE Varastotyöntekijä/7-halli Catering-kuormaaja Catering-varastomies/LENTOK Erikoisajoneuvonkuljettaja Kalustonkäsittelijä Keittiöapulainen/LÄMMINKEIT Lähettäjä Maakalustopuhdistaja Maakuljetusvalvoja Osastokirjuri/Laitek Osastokirjuri/LEKO Pakkaaja/LEK Pakkaaja/tarjotinpakkaamo Pakkaamojärjestelijä Varasto-/kuljetustyöntekijä Varastonhoitaja/MAKE Varastotyöntekijä/PROP Varastotyöntekijä/RAAKA-AIN Autonkuljettaja Käsikirjanhoitaja Pakkaaja/INFLIGIIT Rahtiautonkuljettaja/RAHTI Yhtiöpostinhoitaja

12 Palkkataulukot, Finnair Seuraavilla sivuilla on taulukot, josta voit tarkastaa palkkasi. Taulukot kokemusvuosiryhmälle 0, jota sovelletaan alle neljä vuotta kokemusta omaaville. Amha/Mota B Amha/Mota C, D Amha/Mota B 0 % Koli alle 4 v. 0 % Amha/Mota C 3 % Koli alle 4 v. 0 % Amha/Mota E, F, H Amha/Mota J, K, L, M Amha/Mota E 6 % Koli alle 4 v. 0 % Amha/Mota J 9 % Koli alle 4 v. 0 % Amha/Mota N, P, R, S Amha/Mota T, U, V Amha/Mota N 12 % Koli alle 4 v. 0 % Amha/Mota T 15 % Koli alle 4 v. 0 % Amha/Mota W, X Amha/Mota Z Amha/Mota W 18 % Koli alle 4 v. 0 % Amha/Mota Z 21 % Koli alle 4 v. 0 %

13 Palkkataulukot, Finnair Taulukot kokemusvuosiryhmälle 1, jota sovelletaan yli neljä, mutta alle seitsemän vuotta kokemusta omaaville. Amha/Mota B Amha/Mota C, D Amha/Mota B 0 % Koli 4-7 v. 4 % Amha/Mota C 3 % Koli 4-7 v. 4 % Amha/Mota E, F, H Amha/Mota J, K, L, M Amha/Mota E 6 % Koli 4-7 v. 4 % Amha/Mota J 9 % Koli 4-7 v. 4 % Amha/Mota N, P, R, S Amha/Mota T, U, V Amha/Mota N 12 % Koli 4-7 v. 4 % Amha/Mota T 15 % Koli 4-7 v. 4 % Amha/Mota W, X Amha/Mota Z Amha/Mota W 18 % Koli 4-7 v. 4 % Amha/Mota Z 21 % Koli 4-7 v. 4 %

14 Palkkataulukot, Finnair Taulukot kokemusvuosiryhmälle 2 jota sovelletaan yli seitsemän, mutta alle kymmenen vuotta kokemusta omaaville. Amha/Mota B Amha/Mota C, D Amha/Mota B 0 % Koli 7-10 v. 8 % Amha/Mota C 3 % Koli 7-10 v. 8 % Amha/Mota E, F, H Amha/Mota J, K, L, M Amha/Mota E 6 % Koli 7-10 v. 8 % Amha/Mota J 9 % Koli 7-10 v. 8 % Amha/Mota N, P, R, S Amha/Mota T, U, V Amha/Mota N 12 % Koli 7-10 v. 8 % Amha/Mota T 15 % Koli 7-10 v. 8 % Amha/Mota W, X Amha/Mota Z Amha/Mota W 18 % Koli 7-10 v. 8 % Amha/Mota Z 21 % Koli 7-10 v. 8 %

15 Palkkataulukot, Finnair Taulukot kokemusvuosiryhmälle 3, jota sovelletaan yli kymmenen vuotta kokemusta omaaville. Amha/Mota B Amha/Mota C, D Amha/Mota B 0 % Koli yli 10 v. 12 % Amha/Mota C 3 % Koli yli 10 v. 12 % Amha/Mota E, F, H Amha/Mota J, K, L, M Amha/Mota E 6 % Koli yli 10 v. 12 % Amha/Mota J 9 % Koli yli 10 v. 12 % Amha/Mota N, P, R, S Amha/Mota T, U, V Amha/Mota N 12 % Koli yli 10 v. 12 % Amha/Mota T 15 % Koli yli 10 v. 12 % Amha/Mota W, X Amha/Mota Z Amha/Mota W 18 % Koli yli 10 v. 12 % Amha/Mota Z 21 % Koli yli 10 v. 12 %

16 Lentoturvallisuus on yhteinen asia Mikään ilmailualan ammatti- tai intressiryhmä ei voi olla kokonaan erossa lentoturvallisuudesta, sanoo IAU:n puheenjohtaja Rainer Hakala. Ilmailualan Unioni järjesti lentoturvallisuusseminaarin Kuljetusliittojen tiloissa. Paikalle oli kutsuttu edustava joukko niin työntekijöiden kuin työnantajapuolenkin edustajia. Myös viranomaistaho oli edustettuna. Ilmailualan Unioni järjesti viime syksynä mielenilmaisun, joka pysäytti liikenteen yhden iltapäivän ajaksi. Tarkoituksena oli ilmaista huolemme Finnairin henkilöstöpolitiikasta, koska joillakin toiminta-alueilla henkilöstömäärät olivat niin vähäiset, että työntekijät kokivat kiireen ja työpaineen heikentävän huomattavasti mahdollisuuksia tehdä töitä lentoturvallisuusvaatimuksien mukaisesti. Liiton edustajisto päätti syyskokouksessa, että on järjestettävä seminaari, jossa lentoturvallisuusasioita pohdittaisiin laajemminkin. Maaliskuun 22. päivänä Kuljetusliittojen kokoustiloihin saapui ammattiosastojen, liiton hallituksen, lentoyhtiöiden, työnantajaliiton, viranomaisten ja kuljetusliittojen edustajia, yhteensä noin 60 henkilöä. Seminaari alkoi asiantuntija-alustuksilla ja jatkui yleisellä paneelikeskustelulla. Seuraavassa lyhennelmät alustuksista. Alustukset Ilmailualan Unionin puheenjohtaja Rainer Hakala avasi seminaarin todeten, että lentoturvallisuus on yhteinen asiamme. - Mikään ilmailualan ammatti- tai intressiryhmä ei voi olla kokonaan erossa lentoturvallisuudesta. Lentoturvallisuuden voidaankin katsoa olevan moniosainen turvaverkko tai -ketju, jonka tulee pitää. Hän kertasi seminaarin pitämiseen johtaneet syyt ja toivotti seminaari osallistujat tervetulleeksi. Hän totesi toimitsija Tuomo Oksasen toimivan seminaarin puheenjohtajana. Lentokonemekaanikko ja Ilmailualan Unionin edustajiston puheenjohtaja Risto Rautiainen oli huolestunut mm. siitä, että kilpailun lisääntyessä kustannuksia karsitaan myös koneeseen kohdistuvasta huoltotyöstä. - Päivän trendi on siirtää mekaanikko päivittäisestä liikenteestä askeleen verran taakse. Varmasti tälle löytyy hyvät perusteet, mutta huonoja esimerkkejä löytyy maailmalta paljon: esim. Yhdysvallat, jossa kaupallisuus ja kilpailu ovat määräävässä asemassa. Vaikka Riston mielestä vapaat markkinat ja vapaa kilpailu olivat sinänsä hyvä asia, niin viranomaisilla oli oltava kunnon keinot puuttua epäterveeseen toimintaan. - Myöhästymisraportin kirjoittaminen on tehtävä, jota kukaan ei haluaisi tehdä. Tällaisen selvityksen tekemistä suorastaan karsastetaan. Se vaatii liikaa henkisiä ponnisteluja, eikä kukaan halua ottaa myöhästymisestä vastuuta. Alustajan mielestä tilanne oli sairas. Tällaisten raporttien tekemisen piti olla aivan normaali toimenpide. Samoin piti Lentokoneen aikataulusta myöhästymisen todellisiin syihin ei juuri paneuduta, sanoo IAU:n edustajiston puheenjohtaja Risto Rautiainen. olla oikeus ottaa myöhästymisen syyt niskoilleen, jos niitä oli. - Meillä on sellainen kulttuuri myöhästymisten suhteen, että jos kerran vielä tämän teet niin saat etsiä töitä portin ulkopuolelta. Sen sijaan lentokoneen aikataulusta myöhästymisen todellisiin syihin ei juuri paneuduta. 16

17 Lentoturvallisuusseminaarin alustajia kysymyksiin vastaamassa. Vasemmalta: Tuomo Oksanen, Rainer Hakala, Peter Forrström, Kim Salonen, Keijo Suila, Erkki Ahtee, Yrjö Mäkelä ja Risto Rautiainen. Nakertaako kustannustehokkuus lentoturvallisuutta, kysyi ramp-valvoja Matti Jylhä. Ramp-valvoja Matti Jylhä kysyi, nakertaako kustannustehokkuus lentoturvallisuutta. Hän toi esille kiireen aiheuttaman paineen ja sen tuoman mahdollisuuden virheisiin, eli ripeän suorittamisen ja hosumisen välinen raja on häilyvä. Käytännön ongelmana on mm. kuormaustoiminnan työpaineen sekä ammattitaidon aliarvioimisen. On tunnettava kuormausohjeet, esim. sairaaloihin toimitettava radioaktiivinen aine ja veri eivät saa olla lähekkäin kuormattuna. Laatukäsite pitää ehdottomasti sisällään turvallisuuden, kertoi Finnairin pääjohtaja Keijo Suila. Finnairin pääjohtaja Keijo Suila totesi, että menestyäkseen vapaan kilpailun ympäristössä on oltava sekä laadukas lentoyhtiö, että laadukas yritys. Talous ja laatu ovat kestävän kehityksen kulmakiviä. Laatukäsite pitää ehdottomasti sisällään turvallisuuden. Yhtiön rakenneuudistus pyrkii saamaan aikaan selkeät vastuut, valtuudet ja mittarit. Tämän seurauksena vastuut kirkastuvat ja komentotiet lyhenevät, millä on suora vaikutus lentoturvallisuuteen. Turvallisuus on asiakkaan, työntekijän ja yhtiön yhteinen etu, totesi Erkki Ahtee. Lentotoimintaryhmän Lentoturvallisuus osaston osastonjohtaja Erkki Ahteen mielestä lentoturvallisuus on asiakkaan, työntekijän ja yhtiön yhteinen etu. Henkilökunnan on oltava vastuuntuntoista, motivoitunutta, hyvin koulutettua ja itseensä luottavaa, joka tekee työnsä loppuun saakka eikä ajattele, että joku toinen korjaa kesken jätetyn työn. - Täytyy olla avoin ja rehellinen raportointikulttuuri. Sen täytyy kohdistua oikeisiin asioihin ja turvallisuuden puutteisiin. Työntekijällä on oikeus pidättäytyä vakava varaa omalle tai muiden työntekijöiden terveydelle aiheuttavasta työstä, sanoi Palvelualan Toimialaliiton toimitusjohtaja Peter Forsström. Palvelualan Toimialaliiton toimitusjohtaja Peter Forsström käsitteli alustuksessaan työnantajan direktio-oikeutta lentoturvallisuusnäkökulmasta. Työnantajalla on työnjohto-oikeus, jolla voidaan määrätä miten, missä ja milloin jokin työ tulee suorittaa. Työn johtamisen täytyy kuitenkin tapahtua lain ja hyvän tavan mukaan. Työnantaja vastaa tekemänsä päätöksen oikeelli- 17

18 Saminaarin yleisöä. Etualalla vasemmalta: Tom Nyberg, Pertti Mäntynen, Risto Pyötsiä ja Ari Miettinen. suudesta ja kantaa mahdolliset seuraamukset virheellisestä ratkaisusta. Työntekijällä on oikeus pidättäytyä vakava varaa omalle tai muiden työntekijöiden terveydelle aiheuttavasta työstä. Samoin työsuojeluvaltuutetulla on oikeus keskeyttää työ, josta aiheutuu välitöntä ja vakavaa vaaraa työntekijöiden hengelle tai terveydelle. Viranomaistoiminnan tiukkuus on tarkoituksenmukaista, ei kenenkään kiusaamista varten, sano1 Yrjö Mäkelä. Liikenne- ja viestintäministeriön neuvotteleva virkamies Yrjö Mäkelä selvitti aluksi ministeriön organisaatiota painottaen, että lentoturvallisuuden valvonta ja liiketoiminta ja omistaja-asiat on organisoitu eri toimintayksiköihin. Viranomaistoiminnan tiukkuus on tarkoituksenmukaista, ei kenenkään kiusaamista varten, vaan yksi tapa pitää lentoturvallisuus niin korkealla kuin mahdollista. Lentoturvallisuuden merkeissä oli taipumusta perustella moniakin asioita, se on kuitenkin sana, jonka käyttöä oli aina tarkasti harkittava. Ilmailuviranomaisilla on laajat oikeudet kansallisesti, mutta kansainväliset valtuudet ovat ongelmallisempia sanoi ylijohtaja Kim Salonen. Ilmailulaitoksen Lentoturvallisuushallinnon ylijohtaja Kim Salonen totesi lentoturvallisuushallinnon toimivallan olevan kansallisella tasolla hyvin laajan, mutta kansainväliset valtuudet ovat ongelmallisemmat. Valmisteilla olevan EU:n yhteisen viranomaisen, EASA:n, tarkoitus on siirtää lentoturvallisuuspuolen kokonaistoimivalta yhteisölle. Kaikkinainen norminanto olisi virastolla, mutta lupien antaminen säilyisi edelleen kansallisella viranomaisella. Keskustelu Päivän lopuksi järjestettyyn paneelikeskusteluun osallistuivat kaikki alustajat. Seminaariväki otti esille monia alustuksissa esille nousseita kysymyksiä. Tankkausvalvonta Keskustelussa nousi esille ensimmäisenä lentokoneiden tankkaus ja tankkausvalvonta. Asiaan puuttui AKT:n toimitsija Mikko Valli epäillen, onko turvallisuusmielessä järkevää siirtää tankkausvalvonta teknisen koulutuksen saaneilta asentajilta ja mekaanikoilta tankkausauton kuljettajille. Koulutuksen riittävyys epäilytti häntä, samoin vaikutukset turvallisuuteen. Erkki Ahtee vastasi, että siirto on tarkoitus tehdä ja Finnair kouluttaa tankkausautonkuljettajat. Yhtiö katsoo, että nyt järjestettävä koulutus on riittävä ja kuljettajilta on myös tullut myönteistä palautetta. On harhakäsitys, ettei tankkausta tarkasta kukaan. Lentäjä näkee mittareista polttoainemäärät ja koneen lähtöä valvova henkilö tarkastaa, onko luukut suljettu. Lentokonemekaanikko Kari Soinola otti keskustelussa esille tankkausvalvonnan, aliurakoinnin ja resurssipulan. Hän kertoi, että uuteen tankkauskäytäntöön siirtyminen ei ole tapahtunut kivuitta. Hänelle oli sattunut tapaus, jossa konetta oli tankattu matkustajien ollessa poistumassa koneesta. Kun hän ja lentäjä olivat kiinnittäneet asiaan huomiota ja kysyneet asiasta tankkausta valvovalta kuljettajalta, oli tämä todennut, ettei hänellä ole aikaa valvoa joka konetta, kun on viiden koneen tankkaukset lähes päällekkäin! Aliurakointi, ulkoistaminen Ilmailutekniikan Ammatti- 18

19 yhdistyksen puheenjohtaja Juha Grundström toi myös esille huolensa aliurakoinnin lisääntymisestä ilmailualalla ja sen vaikutuksen lentoturvallisuuteen. Töiden pilkkominen pienempiin osiin eri yrityksille saattaa tuoda ongelmia. Rainer Hakala kertoi, että hänen tietoonsa on tullut, että jopa koululaisia käytetään apuna kuormattaessa koneita kotimaan asemilla. Hän ihmetteli tätä toimintaa, kun juuri olimme kuulleet, miten tarkkaan koneet on kuormattava ohjeiden mukaan. Myös nykyistä vähemmän koulutetun väen käyttö koneiden käännytyksissä mietitytti seminaariväkeä. Luottamusmies ja liikennevirkailija Jyväskylästä, Jorma Tuhkala toi esille, että aliurakoitsijat eivät kykene maksamaan kunnolla palkkoja, kun alihankintasopimukset on tehty niin halvalla. Missä on työnantajan moraali, kun se tekee tällaisia sopimuksissa alihankkijan kanssa. Vastauksena kysymyksiin Erkki Ahtee kertoi, että hän joutuu jatkuvasti selvittämään aliurakoitsijoiden toiminnan laatua. Aliurakoitsijoiden väkeä tutkitaan tarkkaan. Ongelmana on alihankkijoilla henkilökunnan suuri vaihtuvuus. Tämän asian eteen tehdään paljon työtä. Ongelmia aliurakoitsijoiden kanssa on ollut lähinnä ulkomailla. Lentotoimintaryhmän johtaja Hannes Bjurström totesi, että aliurakoitsijoiden toiminnasta on vastuussa pääurakoitsija eli tässä tapauksessa lentoyhtiö. Kyllä laatu- ja hintasuhteen pitää olla kunnossa. Ulkomailla oli juuri jouduttu irtisanomaan alihankintasopimuksia, kun ne eivät täyttäneet kriteereitä. Peter Forsström totesi, että aliurakoitsijoiden on noudatettava yleissitovan TES:n palkkoja ja määräyksiä. Työsuojelutarkastaja ja ammattiliitto valvoo, että näin tapahtuu. Kiire Myös kiireeseen ja resurssipulaan työpaikalla puututtiin alustuksissa ja keskustelussa. Resurssipula on aito ongelma työpaikoilla, totesi mm. Kari Soinola. Ylityömäärät kasvavat liian suuriksi, eikä väki jaksa. Tulee myös huomioida, että henkilökuntaa ei saada lisää nopeasti, sillä sen koulutus kestää kauan. - Eikö tieto kulje, kun tieto väkipulasta ei saavuta päättäjiä? kysyi Siviililentoliikenteen työntekijöiden puheenjohtaja Kari Winter. Keijo Suila totesi yleisluonteisesti, että työn määrä ja resurssien mitoitus ja kohtaaminen olivat osa isoista haasteista. Yhtiön rakennemuutos tähtää siihen, että näitä päätöksiä ja ohjausta tehtäisiin mahdollisimman lähellä, siellä missä se on konkreettista. Keijo Suila on toiveikas, että päätöksenteon tuominen lähemmäksi toimintaa auttaa. Muuten ei ratkaisua näihin asioihin löydy. Vastuu ohjeista ja toiminnasta Ramp-valvoja Maria Leppäniemi kysyi sattuneesta tapauksesta, jossa lentokoneen moottori imaisi sisäänsä tikkaat. Tapaturmasta aiheutui vaaratilanne henkilökunnalle ja lentokoneen korjaamisesta puolestaan suuret kustannukset. Lentoaseman antaman ohjeen mukaan teknisen, kuormaus- ja virkailijahenkilökunnan tulee varmistaa koneen rullauksen esteettömyys matkustajaputken luona. Käytännössä tämä on usein lähes mahdoton tehtävä. Kuka vastaa sattuneesta ja ohjeista? Kim Salonen totesi, että hän ei osaa asiaan antaa suoraa vastausta. Tapaus on johtanut onnettomuustutkimuskeskuksen tutkintaan ja on syytä odottaa, mitä tutkintalautakunta saa aikaiseksi ja mitä parannusesityksiä sieltä on tulossa. Miten yksimielisyys muuttuu käytännön toimiksi IAU:n hallituksen jäsen, ramp-valvoja Nilgun Josipov toi esille sen, että tässä seminaarissa kaikki olivat varsin yksimielisiä näistä turvallisuuteen liittyvistä perusasioista. Alustuspuheenvuoroissa on perätty edellytyksiä voida toimia oikealla, turvallisella Ramp-valvoja Maria Leppäniemi kysyi sattuneesta tapauksesta, jossa lentokoneen moottori imaisi sisäänsä tikkaat. Marian vieressä Ann-Mari Särömaa ja Jorma Tuhkala. tavalla työpaikalla kiireen keskellä. Miten tämä yksimielisyys saadaan muuttumaan käytännön toimiksi työpaikoilla? Hannes Bjurström vastasi, että kyllä linjaorganisaatio vastaa näistä asioista ja laadusta vastaa jokainen. Ei jätetä käsistä keskeneräisiä töitä. Kyllä sellainen esimies tulee ottaa puhutteluun, joka ei anna työntekijän tehdä työtänsä kunnolla. Finnairin organisaatiotakin joudutaan vielä muuttamaan, sillä JAR:n mukaan operaattori vastaa toiminnasta. Maapalvelussa asia on saatu kuntoon, mutta tekniikassa joudutaan vielä asiaa katsomaan vastuun suhteen. Keijo Suila totesi loppupuheenvuorossaan, että monia asioita nousi esille ja niitä tulee viedä eteenpäin eri tahojen toimesta. Keskustelussa käsiteltiin lisäksi mm. vanhempien työntekijöiden kokemuksen välittymistä nuorille työntekijöille, lentohäiriköintiä, huumetestejä ja työtilojen suunnittelua. Loppupuheenvuoroissa kiiteltiin seminaarin antia ja painotettiin sen tärkeyttä. Tekstit: Alpo Pehkonen ja Pekka Kainulainen Kuvat: Juha Hyytiä Lentohäiriköinti Lentohäiriköintiin puututtiin seminaarissa monessa puheenvuorossa. Useassa puheenvuorossa kysyttiin, tulisiko rikoslakiin tai ilmailulakiin saada määräyksiä, jotta häiriköintiin voitaisiin puuttua nykyistä paremmin? Erkki Ahtee totesi, että häiriköinnin määrä ei ole kovasti nousut, mutta sen laatu on muuttunut ongelmallisemmaksi. Piittaamattomuutta hän piti yleisempänä syynä häiriköintiin, ja kaipasi viranomaisten ja lentoyhtiöiden yhteistyön lisäämistä, jotta ongelmalle voitaisiin tehdä jotain esimerkiksi tiedotuksen tai muun avulla. Yrjö Mäkelän mielestä perustyökalut ongelmaan puuttumiseen ovat jo lainsäädännössä olemassa. Kyse on hänen mielestä myös siitä, osataanko lainsäädännön antamia keinoja käyttää oikeusjärjestelmässä. Hannes Bjurström kaipasi säädöksiin muutosta sen suhteen, että myös lentoyhtiö voisi olla asianomistaja häiriköintitapauksissa. Nyt asianomistajana on monesti lentoemäntä, jonka tarvitsee itse käynnistää oikeusprosessi. IAU:n ammattiosastoihin kuuluvista työntekijöistä mm. porttivirkailijat, ramp-valvojat ja lentävät mekaanikot osallistuvat työssään lentohäiriköinnin torjuntaan. 19

20 Toinen näkökulma EU:n laajentumiseen Meilläkin on omaksuttu käsitys, jonka mukaan laajentumisen yhteydessä tulee käyttää siirtymäaikoja, että kaikki menisi ilman suurempaa hämminkiä. Ehdokasmaat ovat hiukan toista mieltä. Ohessa kommentteja ja havaintoja ETUCO:n, eli eurooppalaisten keskusjärjestöjen kattojärjestön ay-akatemian järjestämästä vapaata liikkuvuutta koskeneesta seminaarista, joka oli syksyllä 2000, Gdanskissa, Puolassa. Seminaarin aiheen käsittely oli sidoksissa lähinnä EU:n laajentumiseen. Seminaarissa oli runsaasti asiantuntijoiden alustuksia. Kysymys on suuresta prosessista, globalisaatiosta, ja siinä työntekijöiden liikkuvuus Euroopassa on vain yksi pieni elementti. Hakuprosessista Koskaan aikaisemmin ei kymmenen maata ole ollut hakemassa jäsenyyttä samaan aikaan. EU:n laajentumiselle tarvitaan kansallinen ja ammattiyhdistysliikkeen tuki niin jäsen- kuin hakijamaissakin. Laajentumisen puolustamiseen tarvitaan argumentteja ja tosiasioita. Hakijamaiden ay-liikkeiden edustajat kuten hakijamaatkin ovat selvästi tyytymättömiä asioiden etenemisvauhtiin. He vetoavat niihin lupauksiin, joita Kohl ja kumppanit antoivat jäsenyyden toteutumisesta vuosituhannen vaihtuessa. Nyt tilannetta tulkitaan niin, että EU viivyttää ratkaisua keksimällä uusia ja uusia vaatimuksia hakijamaille. Nykyinen tilanne lisää vain nationalististen ääriliikkeiden kannatusta hakijamaiden keskuudessa. Jos ääriliikkeiden kannatus nousee edelleen, voi olla että maat eivät edes halua EU:n jäsenyyttä. Nationalististen voimien nousulla voisi olla huono vaikutus Euroopan turvallisuuteen. Hakijamaiden edustajat korostivat, että jos sallitaan vain pääoman ja tavaroiden vapaa liikkuvuus, mutta ei työvoiman, niin kyseessä on silloin kolonialistinen asenne: jos vain pääoma ja tavarat saavat mennä vapaasti hakijamaihin ja hyödyntää edullista työvoimaa, niin tällä tavalla tuetaan vain maiden pitämistä taloudellisesti eriarvoisina. Siirtolaisuutta pohdittaessa voidaan käyttää Pull - push (veto/imu -työntö) teoriaa. Tällöin mietitään sitä, kumpi on ratkaisevampi. Todennäköistä on, että täytyy esiintyä molempia samaan aikaan. (Vertaa suomalaisten muutto Ruotsiin luvun alussa.) Ketkä muuttavat Suurin osa siitä työvoimasta, joka siirtyy nykyisistä hakijamaista jäsenmaihin, on kausityöntekijöitä. Korkeasti koulutetut ihmiset työskentelevät vähäistä osaamista vaativissa työtehtävissä esim. maatalouden piirissä. Nämä henkilöt tekevät myös töitä, joita jäsenmaan kansalaiset eivät suostu tekemään. Puolasta lähtee vuosittain noin nuorta työntekijää kausityöhön Saksaan. On mahdollista, että köyhemmän jäsenmaan kansalaisille ei välttämättä makseta samaa palkkaa kuin maan omille työntekijöille. Esim. Saksassa työskentelevä puolalainen rakennusliike, joka käyttää puolalaista työvoimaa, voi maksaa työntekijöille pientä palkkaa. Tämä on mahdollista, koska asiaa ei pystytä nykyisillä resursseilla valvomaan. Hakijamaissa on myös paljon ihmisiä, jotka eivät ole hakijamaiden kansalaisia. Huomattava osa heistä työskentelee tällä hetkellä pimeästi hakijamaissa. Siirtolaisuutta koskien puhutaan networking teoriasta, jonka mukaan siirtolaiseksi lähtee ensin yksi henkilö ja suku seuraa myöhemmin. Vähemmän koulutetun väestön liikkuvuuden lisäksi kysymys on aivovuodosta, josta hakijamaat ovat luonnollisesti huolissaan. EU:n kansalaisista alle 2% prosenttia työskentelee toisissa EU-maissa. EU-maan edut EU:n laajentuminen vaikuttanee tarpeeseen koordinoida tai harmonisoida sosiaaliturvaa. Erityisesti kysymys on eläketurvasta. Termi sosiaalinen dumppaus (social dumping) on epäselvä. ETUC (keskusjärjestöjen eurooppalainen kattojärjestö) ei sitä ole määritellyt. ETUC:n kanta on myös auki koskien työvoiman vapaata liikkuvuutta EU:n laajentumisen yhteydessä. Itävaltalaiset olivat erityisen huolissaan ns. pendelöinnistä. Työntekijät asuvat omassa maassaan, mutta käyvät työssä toisessa maassa ja ovat täten ao. maan sosiaaliturvan piirissä. Itävalta on neljän hakijamaan ympäröimä ja pelkää oman maansa tilannetta siinä vaiheessa, kun hakijoista tulee jäseniä. Itävallan ay-liike edellyttää siirtymäaikoja työvoiman vapaan liikkuvuuden lisäksi myös palveluille. He asettivat kysymyksen siten, että onko parempi, että työvoiman liikkuvuudelle asetetaan siirtymäajat ja hakijat otetaan heti jäseniksi, vai neuvotellaanko jäsenyydestä niin pitkään, että asiat hakijamaissa ovat kunnossa. Puola Puolassa maataloudessa työskentelee 38 % väestöstä. Puolan väestö on noin 43 miljoonaa. Varsovassa tulotaso on kolme kertaa korkeampi kuin maan köyhimmillä alueilla. Maan työttömyysaste laski vuonna 1998 jo 9,5 %:iin mutta on noussut vuonna %:iin (2,5 miljoonaa). Puolassa on virallisesti ulkomaalaista työntekijää, suurin osa heistä johtoja erityisosaamista vaativissa tehtävissä. Harmaan työvoiman määrä on Suurin osa tulee entisen Neuvostoliiton alueelta. Seuraavaksi suurin ryhmä on vietnamilaiset. Saksa ja Vietnam ovat sopineet entisessä DDR:ssä olleiden vietnamilaisten palauttamisesta, jolloin nämä vietnamilaiset ovat siirtyneet naapurimaihin. Suhtautuminen jatkossa Siirtolaisuudesta ja ongelmista ei pitäisi puhua samassa lauseessa. Siirtolaisuus tai työvoiman vapaa liikkuvuus ei ole ongelma, vaan työnantajien ja pääoman toiminta sekä menettelytavat. Kysymys on myös pitkälti siitä, missä kunnossa jäsenmaiden omat rakenteet ovat; työehtosopimusten yleissitovuus, vähimmäislainsäädäntö ja valvontajärjestelmät. Pitää 1) vahvistaa jäsenmaiden ay-liikkeiden omaa toimintaa siirtolaisten järjestäytymisen edistämiseksi, 2) tehostaa ay-liikkeen verkottumista ja yhteistyötä monikansallisissa ja eurooppalaisissa yrityksissä ja 3) tukea hakijamaiden ayliikkeiden syntymistä ja järjestäytymisen edistämistä. Työvoiman liikkuvuuteen liittyen esiin nousevia asioita: 20

21 Otteita Pääministeri Paavo Lipposen puheesta Brüggessä (Puheen pääsisältö oli: liitovaltio vai ei, mutta siinä käsiteltiin myös laajentumista)...pitkällä aikavälillä tarvitaan radikaaleja muutoksia. Ensimmäisessä vaiheessa olisi pohjustettava tietä unionin laajentamiselle jo tehtyjen päätöksien mukaan. - Uudet jäsenvaltiot vahvistavat unionin asemaa maailmanlaajuisena toimijana. Laajemmat markkinat ovat myös Euroopan voimakkaamman talouskasvun edellytys. Laajentuminen on nähtävä mahdollisuutena. Se on ja sen tulee olla vastaisuudessakin unionin tärkein ensisijainen tavoite. Uuden perustamissopimuksen ratifioinnin jälkeen unioni on valmis laajentumaan. Ennen laajentumista toimielimissä on tehtävä muutoksia. Laajentumisen avain piilee määräenemmistöpäätöksenteon rohkeassa laajentamisessa - näin tehostetaan päätöksentekoa. Useiden vuosien ajan yhteisö on toiminut maailmanlaajuisten kauppaneuvottelujen käyttövoimana. Nykyisin yli 60 prosenttia kaikesta kaupasta käydään palvelualalla, jolla yhteisöllä ei ole yksinomaista toimivaltaa. Tämän johdosta asemamme varteenotettavana neuvottelukumppanina on heikentynyt rajusti. Unionin on vahvistettava asemiaan. Yhdentyminen on Euroopan rauhan, turvallisuuden, vakauden ja vaurauden väline. Elämme unionissa, jossa kansalliset rajat eivät enää ole este. Meillä on yhteisvaluutta ja yhteismarkkinat, jotka ovat luoneet ennennäkemätöntä taloudellista vaurautta unionissa ja ympäröivillä alueilla. Balkanin viime vuosien tapahtumat ovat kuitenkin osoittaneet, että rauha ja sen myötä vauraus ovat hauras tila, jota ei saa pitää itsestään selvinä. Eurooppa ei vielä tähän mennessä ole kyennyt hyödyntämään täysimääräisesti globalisaation tarjoamia mahdollisuuksia. Merkittävin osa käytännön työstä sosiaalisen ulottuvuuden tavoitteiden saavuttamiseksi tehdään, ja tuleekin tehdä, paikallisella tasolla välittömässä yhteistyössä kansalaisten kanssa. Meidän on valmistauduttava laajentumiseen, unionin tulevaisuudenhaasteista suurimpaan. Laajentumisessa on kyse Euroopan liittämisestä yhteen, demokratian ja oikeusvaltion mahdollisuuksien tarjoamisesta kaikille eurooppalaisille. Taloudellisen ja poliittisen integraation mukanaan tuomat edut tulisi olla kaikkien saatavilla. Valmistautuessamme unionin laajenemiseen ja uudistaessamme sen rakenteita meidän tulee pitää mielessä, että me olemme kaikki aivan yhtä hyviä eurooppalaisia. Jäsenvaltioiden kansalaisilla ja instituutioilla on oltava yhtäläiset oikeudet ja mahdollisuudet toimia unionissa sekä osallistua unionin kehittämiseen asuin- tai sijaintipaikasta riippumatta. Pääministerin puhetta on referoinut Tuomo Oksanen - kielimuuri - pelko, että vastaanottavassa työttömyys kasvaa ja vaikuttaa tätä kautta palkka- ja ansiotasoon - maatalouspolitiikka, erityisesti Ranskan asenne - solidaarisuus idän ja lännen ay-liikkeiden välillä - tiedon määrä molemmilla puolilla. Avarsi huomattavasti omaakin näkökulmaa, kun kuuli hakijamaiden puheenvuoroja asiasta. Virolaisen työvoiman liikkuvuus ei noussut tässä seminaarissa esille. Ehkä se on ainakin eurooppalaisen mittapuun mukaan varsin pieni ongelma. Tosiasiassa siirtymäajat ovat jo menossa, koska pääoma ja tavarat saavat liikkua jo varsin vapaasti hakijaja jäsenmaiden välillä. Lyhennelmä PAM:n Kalervo Haverisen raportista Tuomo Oksanen Pääoma liikkuu vapaasti: Aero syntyy uudestaan FINNAIR PERUSTAA LENTOYHTIÖN VIROON Finnair on käynnistänyt prosessin virolaisen lentoyhtiön perustamiseksi ja lentoliikennetoimiluvan saamiseksi. Hakuprosessin odotettiin johtavan myönteiseen lopputulokseen alkuvuodesta Toimilupaa on haettu toiminimellä Aero. Aero Airlines AS -osakeyhtiön rekisteröimishakemus on jätetty Viron viranomaisille. Yhtiön omistusrakenteen muokkaaminen on vielä kesken, Finnairin tavoitteena on saada yhtiöön myös virolaista omistusta. Perustettavan yhtiön tarkoituksena on toimia merkittävänä lentoliikenneoperaattorina Baltian alueella ja Virosta Suomeen. Myöhemmin on tarkoitus operoida myös muualla EU:n alueella ja Skandinaviassa. Anomus ja tuleva lentotoiminta perustuvat kansainväliseen ja suomalaiseen normistoon. Ylimenokauden aikana lentäjäresurssit olisivat pääasiallisesti Suomesta. Lentoliikenteen käynnistämisen aikataulusta ja laajuudesta ei vielä ole päätöstä. Toiminnan aloittaminen on teknisesti mahdollista aikaisintaan kesällä Finnair perustettiin vuonna Silloin yhtiön nimi oli Aero O/Y, ja Finnair on siten maailman kuudenneksi vanhin edelleen toimiva lentoyhtiö maailmassa. Aero lähti ennakkoluulottomasti liikkeelle aikana, jolloin matkustaminen, varsinkin yli rajojen, oli hyvin poikkeuksellista ja aloitti reittiliikenteensä yhdellä koneella Helsingin ja Tallinnan välillä 20. maaliskuuta Finnair Oyj Viestintä Pääoma ja tavarat saavat mennä vapaasti hakijamaihin ja hyödyntää edullista työvoimaa. Saapa nähdä miten tässä käy. (Oheinen teksi on lainaus Finnairin lehdistötiedotteesta). 21

22 KUVA: ARI MIETTINEN Finnairissa koulutetaan kehittämistyöryhmiä Esimiesten ja työntekijöiden yhteistyö ratkaisee monia ongelmia. Yhteistyö ei kuitenkaan synny itsestään, vaan toiminnan perusteiden ja toimintatapojen on oltava kunnossa. Koulutus auttaa oikean linjan löytämisessä. Finnairissa on sovittu esimiesten ja työntekijöiden välisestä kehittämisyhteistyöstä Työ-, terveys- ja hyvinvointiohjelmalla. Kuten sopimuksen nimestä voi päätellä, kyse on työn, työympäristön, terveyden ja hyvinvoinnin kehittämisestä. On tärkeää, että työntekijätkin ovat mukana kehittämisessä ja ongelmien ratkaisussa. Palvelutehtävissä käytännön yhteistyö on yleensä järjestetty KKT-ryhmien avulla. Nämä kehittämis- ja koulutustyöryhmät ovat esimiesten ja työntekijöiden yhteistyöryhmiä, joilla on monia tehtävä, yhtenä tärkeimmistä osallistuminen tasoittuvan työajan suunnitteluun. Tasoittuvan työajan monet mahdollisuudet Palvelualueella KKT-ryhmien koulutus käynnistyi tasoittuvan työajan suunnitteluja kehittämiskoulutuksella. Ilmailualalla yksi toiminnan kannalta keskeinen asia on saada työ ja tekijät kohtaamaan sillä tavalla, että asiakkaiden palveluun on riittävästi työntekijöitä kaikkina viikonpäivinä ja vuorokaudenaikoina. Aamu- ja iltaruuhkien lisäksi myös monet muut tekijät vaikuttavat työmäärän vaihteluun. Tasoittuva työaika on ilmailualalle suunniteltu erikoistyöaika. Se on kehittynein työaikamalli, joka alalla on käytössä ja perustuu lentoliikenteen ja henkilökunnan tarpeiden huomioimiseen työaikasuunnittelussa. Tasoittuva työaika vaatii työyhteisöltä paljon. Siinä esimiehet, vuorolistasuunnittelijat ja työntekijät yhdessä yrittävät löytää kuhunkin tilanteeseen parhaan työajan. Kehittämisryhmissä toimivat työntekijät tuovat henkilöstön näkemykset työaikasuunnitteluun. Esimiesten velvollisuus on määritellä liikenteen vaatima henkilömäärä eri aikoina. Työaikamalli antaa työntekijöille ja työnantajalle monia mahdollisuuksia. Työnan- Työaikojen on oltava kunnossa, jotta kuormaus toimii. Kehittämis- ja koulutustyöryhmät osallistuvat mm. työaikasuunnitteluun. Kuvassa ramp-järjestelymies Juhani Berg kuormaamassa MD11-konetta. tajalle se lisää joustavuutta työaikasuunnitteluun. Työntekijät puolestaan pääsevät siinä vaikuttamaan mm. työaikojensa pituuteen ja rytmitykseen. Myös yksilölliset työajat ovat mahdollisia juuri työaikamallin joustavuuden takia. Vaikka työaikamalli antaa monia mahdollisuuksia, niin sekään ei toimi, ellei henkilökunnan perusvahvuus ole kunnossa. Perusvahvuuden määrittely on tärkeä osa työaikasuunnittelua. Sen jälkeen voidaan määritellä ruuhkahuippuja hoitavien osa-aikaisten työntekijöiden määrät aikataulukausittain. Tasoittuva työaika on ollut yhtiössä käytössä noin viisi vuotta. Suunnittelu- ja kehittämiskoulutuksessa käydään lävitse työajan perusteita ja sopimusta sekä kehittämismahdollisuuksia. Tarkoituksena on kerätä koulutuksessa tulleet palautteet ja ideat yhteen ja toimittaa ne sopijaosapuolille. Kehittämistä ja koulutusta Finnairin ja Ilmailualan Unionin välillä on sovittu, että kehittämis- ja projektiryhmien toimintaa tuetaan koulutuksella. Koulutusta järjestetään maapalvelu-, catering-, rahti-, kiinteistö- ja teknisessä liiketoimintayksikössä paikallisesti sovittavalla tavalla. Sen toteutuksessa pyritään samaan kuin tasoittuvan työajan koulutuksessa. Samalla kun käydään lävitse teoriaa työaikasuunnittelun periaatteista, pyritään ratkomaan käytännön ongelmia ja kehittämään toimintaa paremmin vastamaan eri osapuolten tarpeita. Pekka Kainulainen 22

23 IAU:n lomapaikkojen varaus Meri-Tenholan vuokrauskäytäntö Välittäjäyhtiö on Premarin Oy, joka ylläpitää Järnön merisataman bensa-asemaa. Yhteyshenkilönämme on Martina Byman, postiosoite: Predium, Lappohja Yhteystiedot ark. klo 9 17: gsm fax Martinan varahenkilönä toimii: Fredrik Kevin Yhteystiedot ark. klo 9 17: gsm satamakonttori Pääsiäisestä alkaen sataman bensa-asema on auki arkisin ja viikonloppuisin klo alkaen asema on auki klo Mökkien viikkohinnat ovat: - Perhemökki 220 mk/vrk ja 1540 mk/viikko. Makuutilat 4 aikuista + 2 lasta + parvi. - I A ja U mökit 190 mk /vrk ja 1270 mk/viikko. Makuutilat 4 aikuista Varaukset tehdään soittamalla Martina Bymanille, joka tekee varauksen ja ilmoittaa varaajalle pankkisiirron viitenumeron ja maksettavan vuokrasumman. Jäsen maksaa vuokran viimeistään kolme viikkoa ennen lomaajan alkua, käyttäen annettua viitenumeroa. Vuokra-aika on maanantaista klo 12 seuraavan viikon maanantaihin klo 12. Ennen vuokra-ajan alkamista on varaajan sovittava Martinan kanssa, mistä ja milloin hän voi noutaa mökin avaimen. Pääsääntöisesti avaimen voi noutaa sataman bensa-aseman konttorista. Avain luovutetaan vain jäsenkorttia ja maksettua tositetta vastaan. Avain palautetaan bensa-asemalle Martinan osoittamaan paikkaan. Mökin avaimen mukana vuokraaja saa tarkistuslistan jolla ilmoitetaan mahdolliset puuttuvat tai rikkoutuneet esineet sekä allekirjoitettava lista. Lista palautetaan avaimen kanssa. Listan täyttämättä jättäminen voi johtaa korvausvaatimuksiin, jos vasta seuraava kävijä listaa puutteet. Premarin Oy vuokraa Iau:n jäsenille moottorivenettä. -Vuokrattaessa maksetaan tuleva vuokra kokonaisuudessaan ja peritään panttimaksu (300 mk) mahdollisten vaurioiden varalle -Vuokrauksen alkaessa Premarinin henkilö ja vuokraaja yhdessä toteavat veneen kunnon ja allekirjoittavat vuokrasopimuksen. Vuokrauksen päätyttyä tilanne todetaan uudelleen -polttoainekustannuksista vastaa vuokraaja, vene palautetaan aina tankki täynnä -vuokrauksen voi varata etukäteen Premarinin huoltoasemalta -mikäli Premarinin edustaja toteaa vuokraajan juopuneeksi, varattu vuokraus voidaan perua. Vastuu henkilön on oltava täysi-ikäinen -venekohtaisia kantavuus ja ajo-ohjeita on tunnettava ennen vesille lähtöä -veneen avaimet huoltoasemalla. Vene aina asiallisesti laituriin lukittuna Hinnoittelu: - 300mk / päivä, esim mk / 2 päivää - 200mk / ½ päivää, esim tai mk / 2 tuntia Aina 300 mk:n takuumaksu vuokrattaessa, joka palautetaan vuokrauksen päätyttyä, mikäli ei ole korvattavia vaurioita Saariselän loma-asunnon varausehdot v LapinSampo/Atlex Oy noudattaa varaamisessa ja tehtyjen varausten peruuttamisessa seuraavia ehtoja. Loma-asunto varataan LapinSampo/Atlex Oy:ltä. Varaaminen vahvistetaan maksamalla ennakkomaksu, joka on 50% varauksen arvosta + 60 mk:n toimitusmaksu, eräpäivään mennessä. Ennakkomaksukuitti toimii varausvahvistuksena. Loppumaksu maksetaan viimeistään kolme viikkoa ennen loman alkua. Hinnat ovat sesonkien mukaiset. Niitä voi tiedustella suoraan LapinSampo/Atlex Oy:tä. Avainten luovutus Lomakohde on asiakkaan käytettävissä tulopäivästä klo lähtöpäivään klo saakka. Poikkeavista ajoista voidaan tapauskohtaisesti sopia, mikäli siivous ja varaustilanne antavat siihen mahdollisuuden. Avaimet luovutetaan Hotelli Riekonlinnassa sijaitsevasta Lahjaliike Linnanvoudista tai Linnanvoudin ollessa suljettu Hotelli Riekonlinnan vastaanotosta. Avaimet palautetaan samaan paikkaan. Mikäli asiakas haluaa noutaa avaimet muusta paikasta, veloitetaan siitä erillinen korvaus tapauksesta ja luovutuspaikasta riippuen. Avainten kadottamisesta peritään 183 mk / avain. Peruutukset Peruutus on tehtävä kirjallisesti LapinSampo/Atlex Oy:lle. Varauksen peruuttamisesta pidätetään 210 mk. Mikäli varaus perutaan myöhemmin kuin 30 vuorokautta ennen loman alkua, kuitenkin viimeistään 21 vuorokautta ennen loman alkua, veloitetaan 50 % varauksen arvosta. Mikäli varaus perutaan myöhemmin kuin 21 vuorokautta ennen loman alkua, veloitetaan koko vuokra. Mikäli asiakas tai hänen kanssaan yhteistaloudessa elävä henkilö äkillisesti sairastuu, joutuu vakavaan onnettomuuteen tai kuolee, on hänellä oikeus saada maksamansa summa takaisin, lukuun ottamatta 50 mk:n peruutusmaksua ja 60 mk:n toimitusmaksua. Edellä mainittu tapahtuma on osoitettava luotettavalla tavalla (lääkärintodistuksella tms.). Peruutuksesta on ilmoitettava viipymättä. Mikäli vuokraus keskeytyy loman aikana, ei asiakkaan maksamaa vuokrasummaa korvata. Vahinkojen korvaukset Asiakas on velvollinen korvaamaan lomakohteelle tai sen irtaimistolle aiheuttamansa vahingon täysimääräisenä. Mikäli päivystys joutuu antamaan asiakkaasta johtuvasta syystä palveluita yöllä (esim. avainten katoaminen tai muu vastaava syy), veloitetaan siitä normaali korvaus. Valitukset Kaikki lomakohteen varustukseen ja kuntoon liittyvät huomautukset ja valitukset on osoitettava välittömästi loman aikana niiden ilmaannuttua LapinSampo/Atlex Oy:lle 24 tunnin päivystyspuhelimiin tai tai Salmijärven mökki Liiton vanhin lomapaikka, Pääskyvuorentila, sijaitsee n. 85 km Helsingistä, valtatie n:o 1 Turkuun päin, Salmijärven rannalla. Tilalla on luvulla rakennettu päärakennus ja erillinen saunarakennus. Majoitustilaa on 10 hengelle. Paikka on askeettinen erämaakämppä. Ulko-wc, sähkö ja jääkaappi on. Vuokraus Finnairin pääluottamusmiehen toimistosta puh Vaihtopäivä maanantai klo 12. Hinnat: 500 mk/viikko ja 80mk/vrk. Olli Kaivanto 23

24 Ilmailualan Unioni IAU ry John Stenbergin ranta 6 PL 337, HELSINKI Ihan tosi, faija. Meidän pomo diggaa musta. Se sano, ettei mun tapauksessani tarvita edes työehtosopimusta Palvelunumero: Kun kerran itse kuulut ammattiliittoon, muistat varmaan suositella asiaa myös lapsellesi. Tervetuloa todellisuuteen.