TALOUSARVIO 2008 JA TALOUSSUUNNITELMA
|
|
- Risto Kokkonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 TALOUSARVIO 2008 JA TALOUSSUUNNITELMA KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ Maakuntajohtajan ehdotus
2 1 KAINUUN MAAKUNTAKOKEILU TALOUDELLISIA TAUSTATIETOJA Yleinen taloudellinen kehitys Suomessa Kunnallistalouden kehitys Kainuun kuntien talous Kainuun väestönkehitys Kainuun työllisyyden kehitys Kainuun toimialojen kehitys Aluebarometri TALOUSARVIO JA -SUUNNITELMA Talousarvion perusteita Rahoituksen muodostuminen Kuntien rahoitusosuuden kehitys Talousarvion laskentaperusteet Talouden tasapainottaminen Toimenpiteet suunnitteluvuosina Toimenpideohjelma taseeseen jo kertyneen alijäämän kattamiseksi Maakunnan henkilöstö Rekrytoinnin kehittämistoimenpiteet Henkilöstöön liittyvien työkäytäntöjen yhdenmukaistaminen Työelämän kehittämishanke (tykes) Käyttötalousyhdistelmä toimialoittain Investoinnit Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Talousarvion sitovuus ja erityisohjeet KÄYTTÖTALOUSOSA TULOSALUEITTAIN Maakuntavaltuusto Maakuntahallitus Suunnittelu- ja kehittämisyksikkö Yhteiset palvelut Alueidenkäyttö ja hanketoimiala Koulutustoimiala Koulutustoimiala, lukiokoulutus Sosiaali- ja terveystoimiala Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteiset palvelut Ympäristöterveydenhuolto Sairaanhoidon palvelut Terveyden- ja sairaanhoitopalvelut Perhepalvelut Vanhuspalvelut Tutkimus- ja kehittämistoiminta LIIKELAITOKSET Kainuun ammattiopisto Kainuun Työterveys
3 3 1 KAINUUN MAAKUNTAKOKEILU Laki Kainuun hallintokokeilusta tuli voimaan Varsinainen kokeilu alkoi vuoden 2005 alusta. Maakuntakokeilun tarkoituksena on hankkia kokemuksia maakunnallisen itsehallinnon vahvistamisen vaikutuksista Kainuun kehittämiseen peruspalvelujen järjestämiseen kansalaisten osallistumiseen kunnallishallintoon valtion aluehallinnon toimintaan maakunnan ja valtion keskushallinnon suhteeseen. Kokeilun tavoitteena on: - julkisten palvelujen tuotannon ja rahoituksen turvaaminen; tehokkaampi palvelutuotanto - kehittämistoimien paremman osuvuuden takaaminen - kehittämistoimien yhdensuuntaisuuden parantaminen - nykyistä isompien ja vaikuttavampien kehittämishankkeiden aikaansaaminen - Kainuun asukkaiden osallistumismahdollisuuksien turvaaminen - väestön menettämisen pysäyttäminen ja - työpaikkojen lisääminen. Kokeilu sisältää kuntien vastuulla aiemmin olleista palveluista terveydenhuoltopalvelut ja sosiaalitoimen palvelut lukuun ottamatta lasten päivähoitoa sekä lukiokoulutuksen, ammatillinen koulutuksen ja ammatillinen aikuiskoulutuksen. Maakunta vastaa myös maakunnan yleisestä elinkeinopolitiikasta sekä maakuntasuunnittelusta ja maakunnan aluekehittämisestä. Maakunnan tehtävänä on päättää Euroopan yhteisön rakennerahastovarojen ja niiden vastinrahoituksen suuntaamisesta käyttötarkoituksiinsa. Valtion talousarviossa on koottu Kainuun kehittämisen kannalta merkittävä kansallinen rahoitus yhdelle momentille. Maakunnalle peruspalveluihin tuleva rahoitus ja kansallinen kehittämisrahoitus muodostavat maakunnan näkökulmasta hallinnon aloista riippumattoman yleiskatteellisen kokonaisuuden, jonka käytöstä maakunnan eri tarkoitukseen päättää maakunta. Ylintä päätösvaltaa maakunnan toimialaan kuuluvissa tehtävissä käyttää kokeilualueen asukkaiden yleisillä vaaleilla valitsema maakuntavaltuusto. Maakuntavaltuusto valitsee toimikaudekseen maakuntahallituksen, sosiaali- ja terveyslautakunnan ja koulutuslautakunnan. Lisäksi maakuntavaltuusto valitsee maakuntajohtajan valtuuston toimikaudeksi. Maakuntajohtaja toimii maakuntahallitusten puheenjohtajana hallituksen eri kokoonpanoissa. Maakuntakokeilussa ovat mukana Kainuun kunnat (Hyrynsalmi, Kajaani, Kuhmo, Paltamo, Puolanka, Ristijärvi, Sotkamo, Suomussalmi) lukuun ottamatta Vaalan kuntaa. Kokeilu on voimassa vuoden 2012 loppuun saakka.
4 4 Kokemuksia (Lähde: Hallintokokeilun seurantaryhmän raportit vuosilta 2005 ja 2006) Kainuun kehittämisen osalta voidaan todeta, että kokonaisuutena maakunnan elinkeinopoliittinen järjestelmä on nyt selkeämpi ja käytännön yhteistyö tehokkaampaa kuin aiempina vuosina. Maakuntahallitus ja maakuntavaltuusto ovat saaneet aiempaa enemmän tietoa kehittämistoiminnasta ja elinkeinopolitiikan hoidosta. Tulosten raportoinnissa on kuitenkin edelleen paljon parantamisen varaa. Suurin osa iltakoulupäätöksen mukaisista toimenpiteistä on toteutunut tai toteutumassa ja toteutumatta jääneistä osa on riippuvaisia muiden tahojen toimenpiteistä. Innovaatiojärjestelmän kehittäminen on edelleen Kainuussa erittäin tärkeää ja parasta olisi, jos aloitetut toimenpiteet voitaisiin pääosiltaan saada pysyvän rahoituksen piiriin. Kainuun mallin uusi asiakaslähtöinen ja elämänkaariajatteluun perusturva organisaatio aloitti toimintansa Käynnistysvaiheessa ei tullut esille varsinaisesti yllättävää. Ennaltaehkäisevän työn pelättiin muutosprosessissa jäävän toissijaiseksi, mutta näin ei ole käynyt. Väestön terveydentilan ja hyvinvoinnin kehittäminen on saatu mukaan maakuntastrategiaan ja -ohjelmaan. Kainuun mallissa on pystytty toteuttamaan lähes kaikki kansallisen terveyshankkeen yhteydessä esiin nousseet rakenteelliset muutokset. Kokeilun alussa käyttöön otettua asiakkaan vapaata valinnan oikeutta sosiaali- ja terveyspalveluissa kainuulaiset ovat kuitenkin käyttäneet hyvin vähän. Vastaanotto- ja terveyskeskussairaalatoiminta, aikuisten mielenterveys- ja riippuvuuksien hoitopalvelut, operatiivinen ja konservatiivinen toiminta, päivystyspalvelut sekä suun terveydenhuolto muodostivat vuoden 2005 alusta terveyden ja sairaudenhoidon tulosalueen. Viisi pitkäaikaissairaiden hoitoon keskittyvää terveyskeskuksen vuodeosastoa siirtyi vanhuspalveluiden tulosalueen vastuulle ja vastuualueelle jäi neljä akuuttitoiminnan valmiuksin varustettua terveyskeskussairaalaa. Perhepalvelujen tulosalue tuottaa lakisääteiset palvelut äitiys-, lasten- ja perhesuunnitteluneuvoloissa, koulu- ja opiskelijaterveydenhuollossa, lasten somaattisessa ja naistentautien erikoissairaanhoidossa, äitiyshuollossa ja synnytystoiminnassa, lasten ja nuorten psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa, perheneuvolassa, vammaishuollossa, sosiaali- ja perhetyössä, kuntouttavassa työtoiminnassa, lastensuojelussa sekä lastenvalvojan, elatusturvan ja toimeentulotuen palvelut. Kainuun lasten-, äitiys- ja perhesuunnitteluneuvoloille ja kouluja opiskelijaterveydenhuollolle sekä toimeentulotukietuuksiin tehtiin yhteiset toimintaohjelmat ja -ohjeet. Tavoitteena oli saada samantasoiset palvelut koko maakuntaan. Kaikki vanhuspalvelujen asiakasmaksut, tukipalvelujen myöntämisperusteet ja omaishoidon tuki yhdenmukaistettiin yhdellä kertaa vuoden 2005 vaihteessa. Toiminnan painopistettä alettiin tietoisesti siirtää kotona asumisen tukemiseen. Palveluseteli otettiin käyttöön koko maakunnassa kotihoitopalveluissa sekä omaishoitajien lakisääteisten vapaiden järjestämisessä. Palveluohjaus otettiin käyttöön koko maakunnan alueella ja vanhuspalveluihin nimettiin omat sosiaalityöntekijät kaikille seuduille. Maakunnan tavoitteena on yhtenäinen palvelutaso sosiaali- ja terveyspalveluissa. Toteutettuna tietyllä tasolla tasaaminen näyttää aiheuttaneen sen, että palvelujen saatavuus tai taso on joissakin kunnissa myös heikentynyt tai maksut nousseet enemmän kuin muualla.
5 Tämä on aiheuttanut kuntakohtaisesti tai palvelukohtaisesti tyytymättömyyttä ja paineita sovellettua strategiaa kohtaan. Jos kuitenkin strategiasta pystytään pitämään kiinni ja toteuttamaan se johdonmukaisesti, tilanteen voi palvelutason yhdenmukaistumisen myötä ennakoida ajan mittaan parantuvan. 5 Kainuun maakunta -kuntayhtymä on toisen asteen ammatillisen ja lukiokoulutuksen järjestäjä. Oleellista on ammatillisen perustutkintokoulutuksen, ammatillisen aikuiskoulutuksen ja lukiokoulutuksen järjestäminen maakunnallisesti saman järjestäjän toimesta. Lukiokoulutuksen tulosalue siirtyi kahdeksan tulosyksikön mallista viiden tulosyksikön malliin. Uusi filiaalimallinen, etä- ja verkko-opetusta hyödyntävä verkosto aloitti toimintansa Maakuntayhtymän toimintakulujen kehitys on ensimmäisen vuoden hyvän alun (1,6 %) jälkeen palannut lähelle aikaisempaa kasvutasoa (5,6 %). Tavoitteena olevalle kasvun puolittumisuralle pääsy edellyttää, että asetetaan selkeästi kustannusten kasvun tavoitetaso ja toteutetaan se johdonmukaisesti palvelurakenteiden uudistamisen kautta. Maakunnan kuntien ja kuntayhtymän talouden alijäämät ovat kasvussa. Kukin kunta on vastuussa sekä omasta alijäämästään että osuudestaan kuntayhtymän alijäämästä. Tämän vuoksi alijäämän vähentämistä tulee tarkastella yhtenä kokonaisuutena, jossa rahoituksen jako kuntien ja kuntayhtymän kesken tasapainotetaan oikean priorisoinnin aikaansaamiseksi kuntayhtymän järjestämien palvelujen ja kuntien järjestämien palvelujen välillä. Tässä arvioinnissa huomioon otettavia seikkoja ovat valtakunnallinen sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuskehitys ja Kainuun ikärakenteesta ja olosuhteista johtuvat kustannuspaineet sekä se, että maakunnan odotetaan selviävän palvelujen järjestämisestä alhaisemmilla kustannuksilla kuin vastaavantyyppisissä kunnissa tapahtuu. Joka tapauksessa alijäämän kasvun pysäyttäminen vaatii sekä kunnilta että kuntayhtymältä erittäin tiukkaa kustannustenhallintaa. Kainuun hallintokokeilun onnistumisesta ei voida kahden vuoden kokemusten perusteella vielä tehdä varsinaisia johtopäätöksiä. Asiaa tullaan arvioimaan perusteellisesti seurantaryhmän Tampereen yliopistolta tilaamassa tutkimuksessa, jonka väliraportti valmistuu vuonna 2008 ja loppuraportti vuonna Vuodet tulevat olemaan hyvin tärkeitä vuosia kokeilun onnistumiselle palvelutason ja uusien toimintamallien vakiinnuttamisen sekä talouden hallinnan kannalta. 2 TALOUDELLISIA TAUSTATIETOJA 2.1 Yleinen taloudellinen kehitys Suomessa Suomen talouden kasvuvauhti on jatkunut vahvana poikkeuksellisen pitkään. Kokonaistuotannon määrä on lisääntynyt tänä vuonna odotettua ripeämmin. Ennustelaitokset ovat korottaneet keväällä esittämiään kasvulukuja ylöspäin. Syyskuussa suhdanne-ennusteensa julkistaneet laitokset arvioivat kansantuotteen määrän kohoavan kuluvana vuonna 4 4,5 prosenttia. Korkeasuhdanteen ennustetaan jatkuvan vuoden 2008 puolelle. Tehdasteollisuuden tuotannon kasvu on ollut nopeaa. Teollisuuden tilauskanta on normaalia suurempi ja kapasiteetin käyttöaste korkea. Myös maatalouden, rakentamisen, kaupan sekä rahoitustoiminnan tuotanto on lisääntynyt ripeästi. Yritysten luottamusindikaattorit ja suhdannebarometrit
6 6 osoittavat korkeasuhdanteen jatkuvan. Ensi vuodelle ennustetaan yleisesti yli kolmen prosentin tuotannon kasvua. Epävarmuudet liittyvät kotimaiseen hinta- ja kustannuspaineeseen sekä kansainvälisen talouden kehitykseen, erityisesti rahoitusmarkkinoiden rauhattomuuteen. Vuonna 2007 kuluttajahintojen arvioidaan kohoavan 2,5 prosenttia. Kotimaiset kustannuspaineet ovat olleet toistaiseksi vähäisiä vaikka eräillä aloilla aletaan lähestyä ylikuumenemistilannetta. Inflaatiovauhtia ovat kiihdyttäneet tänä vuonna erityisesti yleisen korkotason kohoaminen sekä asuntohintojen nousu. Vuonna 2008 inflaatio pysynee kuluvan vuoden keskimääräisellä tasolla. Korkotason arvioidaan kohoavan jonkin verran euroalueella vielä ensi vuonnakin. Palkkaratkaisut ja tuottavuuskehitys vaikuttavat keskeisesti ensi vuonna kotimaiseen kustannuskehitykseen. Työllisyyden kehitys on ollut suotuisaa. Tänä ja ensi vuonna työllisten lukumäärän arvioidaan lisääntyvän yhteensä runsaalla henkilöllä viime vuoden keskimääräisestä tasosta. Työllisyysaste kohoaakin tänä vuonna yli 70 %:n ja ensi vuonna työllisyysaste lienee 70,5 %. Työttömyysaste alenee viime vuoden keskimääräisestä tasosta vuosina 2007 ja 2008 yhteensä 1,5 prosenttiyksikköä. Keskimääräisen työttömyysasteen arvioidaan olevan 6,3 prosenttia vuonna Julkisen talouden rahoitusasema on vahva. Ylijäämä nousee 4,5 %:iin suhteessa bruttokansantuotteeseen, josta se laskee ensi vuonna puoli prosenttiyksikköä. (Lähteet: VM Suhdannekatsaus, Kuntaliitto) Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Peruspalvelubudjetti Prosenttia: BKT, määrän muutos 2,9 5,0 4,4 3,3 2,6 2,1 1,8 Palkkasumman muutos 5,0 5,0 5,7 6,0 5,2 4,1 3,3 Ansiotasoindeksin muutos 3,9 3,0 3,2 5,0 5,0 4,0 3,5 Työttömyysaste 8,4 7,7 6,7 6,3 6,0 5,8 5,8 Kuluttajahintojen muutos 0,9 1,6 2,4 2,4 2,0 2,0 2,0 Kuntien kustannustason muutos 3,3 2,6 2,4 4,2 4,3 3,3 3,1 Valtionosuusindeksin muutos 2,5 2,4 2,0 4,7 4,3 3,3 3,1 Kuntien ansiotasoindeksin muutos 4,2 3,0 2,5 5,0 5,0 4,0 3,5 Kunta-alan työlliset, 1000 henk. (Kansantalouden tilinpidon mukaan) /J. Turkkila/hp
7 7 2.2 Kunnallistalouden kehitys Hyvä talouskasvu on vauhdittanut kuntien verotulojen kasvua ja parantanut kuntatalouden tilaa sekä viime että kuluvana vuonna. Vuonna 2006 kuntien ja kuntayhtymien vuosikate koheni selvästi edellisvuodesta ja riitti kattamaan sekä käyttöomaisuuden poistot että nettoinvestoinnit. Vuonna 2007 vuosikate paranee 2,6 mrd. euroon ja ylittää selvästi käyttöomaisuuden poistot. Nettoinvestointien arvioidaan olevan hieman vuosikatetta suuremmat. Kuntien velan määrä kasvaa viime vuosia hitaammin. Yksittäisten kuntien tilanteet eroavat kuitenkin merkittävästi kokonaiskehityksestä. Kuntien verotulojen arvioidaan kasvavan 6 % vuonna Kunnallisveron tuotto kasvaa palkkasumman kasvua vastaavasti. Kuntien saamat valtionosuudet lisääntyvät mm. lakisääteisen valtion ja kuntien välisen kustannustenjaon tarkistuksen myötä. Valtionosuuksiin tehdään 4,7 % indeksikorotus. Valtionosuusprosentteja pienennetään sekä sosiaali- ja terveydenhuollossa että opetus- ja kulttuuritoimessa. Sisäasiainministeriön mukaan valtionosuusprosenttien tarkistaminen ei kuitenkaan muuta valtion ja kuntien välistä kustannustenjakoa. Verotulojen ja valtionosuuksien ennakoidaan kasvavan yhteensä keskimäärin 4,3 % vuodessa. Vuonna 2008 palkkojen sopimuskorotusten arvioidaan kiihdyttävän kuntien toimintamenojen kasvua lähes 6 %:iin. Tähän ei sisälly arviota ns. tasa-arvoerästä. Vuosina kuntien toimintamenojen arvioidaan kasvavan keskimäärin 5,1 % vuosittain. Tämä on 1,5 prosenttiyksikköä aiempia arvioita korkeampi. Toimintamenojen kasvu on seurausta hintojen voimakkaasta noususta, joka heijastuu kuntien menoihin sekä palkkojen että ostojen hintojen kautta. Lähivuosina ikärakenteen muutos ja suurten ikäluokkien siirtyminen pois työmarkkinoilta tulevat lisäämään sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön tarvetta. Väestön ikärakenteen muutos lisää sosiaalipalvelujen kokonaiskysyntää vuodesta 2008 vuoteen 2010 kokonaisuudessaan n. 2,1 % vuosittain. Terveyspalveluissa arvioidaan vastaavaksi kasvuksi prosentti vuodessa. Vuosina sosiaali- ja terveystoimen nettolisätarpeen on arvioitu olevan henkilöä vuodessa. Palvelutarpeen arvioidaan kasvavan varsinkin vanhustenhuollossa. Kuntatalouden arvioitu tasapainottuminen riippuu ratkaisevasti toimintamenojen ja verotulojen kasvusta. Kunnat rahoittavat verotuloilla menoistaan noin puolet. Vastaavasti palkkauskustannukset ovat menoista noin puolet ja ostopalvelut, jotka koostuvat pääosin palkkauskustannuksista, vajaa viidennes. Kuntien menokehitys saattaa muodostua arvioitua 6 % nopeammaksi, jos palkkapaineet purkautuvat oletettua suurempina. Kohentuva kuntatalous ei poista kunta- ja palvelurakenneuudistukseen liittyvien rakenteellisten uudistusten tarvetta varauduttaessa väestön ikääntymiseen ja palvelutarpeiden kasvuun. Menojen kasvussa on hyvästä verotulojen kehityksestä huolimatta hyvä noudattaa pidättyvyyttä. Menopaineiden lisäksi kuntatalouden rahoituksen kestävyyttä uhkaa työvoiman tarjonnan vähenemisen aiheuttama veropohjan heikkeneminen. Kunnissa ja kuntayhtymissä tulisi nyt hyödyntää suotuisat taloussuhdanteet varautumalla tulevaisuuden uhkatekijöihin uudistamalla palvelurakenteita, parantamalla tuottavuutta ja lyhentämällä velkaa.
8 8 Kuntien ja kuntayhtymien talous, mrd. Lähde: Peruspalvelubudjetti Toimintakate -18,01-18,71-19,57-20,70-21,80-22,88-23,99 Verotulot 14,26 15,17 16,28 17,26 18,20 18,98 19,66 Käyttötalouden valt.os. 5,07 5,50 5,75 6,40 6,65 6,91 7,17 Muut rahoituserät, netto 0,16 0,15 0,15 0,14 0,13 0,14 0,14 Vuosikate 1,48 2,11 2,61 3,10 3,17 3,14 2,97 Poistot -1,76-1,78-1,84-1,91-1,98-2,05-2,12 Satunnaiset erät, netto 0,29 0,76 0,30 0,30 0,30 0,30 0,30 Tilikauden tulos 0,01 1,08 Tulorahoitus 1,16 1,88 2,46 2,95 3,02 2,99 2,82 Investoinnit, netto -2,10-1,79-2,70-2,90-2,80-2,70-2,70 Rahoitusjäämä 1) -0,94 0,09-0,24 0,05 0,22 0,29 0,12 Lainakanta 7,71 8,41 Kassavarat 3,19 4, ,06 8,80 4, ,49 8,90 4,12 1) Rahoitusjäämä = Tulorahoitus + investoinnit, netto Tulorahoitus = Vuosikate + satunnaiset erät, netto + tulorahoituksen korjauserät ,50 8,85 4, ,40 8,80 4, ,15 8,80 4, /J. Turkkila/hp 2.3 Kainuun kuntien talous Kainuun kuntatalouden tila on tilinpäätöstietojen 2005 ja 2006 perusteella edelleen muuta maata heikompi. Kuntatalouden tila on kuitenkin selvästi kohentunut vuosien aikana. Veronkorotukset: 2006 Kajaani, Suomussalmi, Sotkamo Vuolijoki yhdistyy Kajaaniin 2007 alusta KUNNALLISVERO Kunta maksuunpano maksuunpano kasvu maksuunpano kasvu mp kasvu Hyrynsalmi , , ,7 Kajaani + Vuolijoki , , ,9 Kuhmo , , ,4 Paltamo , , ,0 Puolanka , , ,0 Ristijärvi , , ,2 Sotkamo , , ,2 Suomussalmi , , , , , ,5 Kunnallisverotulojen maksuunpanon kasvu oli vuosina 2004 ja 2005 vain noin 1,5 % vuodessa, kun se koko maassa oli keskimäärin n. 3,5 %. Vuoden 2006 verotuksen maksuunpanon ennakkotietojen mukaan Kainuun kunnallisvero kasvoi keskimäärin 4,5 %, kun vastaava kasvu koko maassa oli 5,7 %. Kainuun kasvuun vaikutti merkittävästi kolmen kunnan veroprosenttien korottaminen. Kainuun keskimääräinen kunnallisveroprosentti oli 19,02.
9 9 Kainuun kuntien vuosikate eli investointeja varten jäävä omarahoitusosuus, on ollut perinteisesti koko maan keskiarvoa pienempi. Vuonna 2005 vuosikatteen kehitys kääntyi menojen maltillisen kehityksen myötä parempaan suuntaan ja jatkui edelleen vuonna Kainuun kuntien keskimääräinen vuosikate vuonna 2006 oli 224 euroa asukasta kohti. Koko maan keskiarvo oli 327 euroa asukasta kohti. Kainuun kuntien verorahoitus asukasta kohti on keskimäärin euroa asukasta kohden. Tämä on 252 euroa suurempi kuin maassa keskimäärin. Vastaavasti Kainuun toimintakate on 353 euroa asukasta kohden suurempi kuin maassa keskimäärin. Uusimaa Itä-Uusim aa Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Päijät-Häme Pirkanmaa Pohjois-Karjala Satakunta Keski-Pohjanmaa Pohjois-Savo Kainuu Varsinais-Suomi Etelä-Pohjanm aa Keski-Suomi Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Kanta-Häme Lappi Kuntien vuosikatteet maakunnittain vuosina , euroa/asukas Koko maa: Lähde: Tilastokeskus /hp
10 10 Vuosikatteiden kehitys (2007) Tarkistettu SM:n lukuihin Vuosikate TP-2004 /as TP-2005 /as TP-2006 /as TA-2007 /as Hyrynsalmi Kajaani Kuhmo Paltamo Puolanka Ristijärvi Sotkamo Suomussalmi Vaala Vuolijoki Kunnat yhteensä Kunnat (Ilman Vaala) Maakunta YHTEENSÄ (ilman Vaala) Kainuun kuntien vuosikatteet ovat selkeästi parantuneet vuosina Vuosikatteiden yhteenlaskettu määrä on 2,4 kertaistunut vuoteen 2004 verrattuna. Talousarvioiden mukaan vuosi 2007 olisi vuosikatteen osalta vuoden 2005 tasolla, mutta kuitenkin selvästi parempi kuin vuonna Ongelma on se, että samanaikaisesti kun kuntien vuosikatteet ovat parantuneet, maakunnan vuosikate on muuttunut negatiiviseksi. Ali- / ylijäämien kehitys vuosina (2007) Vanhat alijäämät Alijäämä TP-2004 /as TP-2005 /as TP-2006 /as TA-2007 /as Hyrynsalmi Kajaani Kuhmo Paltamo Puolanka Ristijärvi Sotkamo Suomussalmi Vaala Vuolijoki Kunnat yhteensä Kunnat (Ilman Vaala) Maakunta YHTEENSÄ (ilman Vaala) KATETTAVAA: Kuntien alijäämät Maakunta Bruttoalijäämät Kuntien ylijäämät Nettoalijäämät
11 11 Kainuun kuntien yhteenlaskettu alijäämä bruttona on vuoden 2006 lopussa yhteensä 30,4 milj. euroa. Kun tähän lisätään maakunnan kertyneet alijäämät, on Kainuun kuntakentän katettavana yhteensä 39,6 milj. euroa vuoden 2006 lopussa. Vuosi 2007 näyttää myös talousarvioiden mukaan kerryttävän alijäämää lisää kuntien toiminnasta 4,7 milj. euroa ja maakunnan toiminnasta 4,9 milj. euroa. Vuoden 2007 lopussa katettavat alijäämät ovat arvioiden mukaan jo 49 milj. euroa. Ylijäämiä oli vuoden 2006 lopussa neljällä kunnalla ja ylijäämät ovat yhteensä 7,7 milj. euroa. Suurin ongelma Kainuun kuntatalouden kannalta on väestön vähentyminen ja sen seurauksena suhteellinen tulorahoituksen vähentyminen ja edelleen palvelutuotantoon kohdistuvat kustannusten pienentämistarpeet. Väestön väheneminen Kainuussa noin prosentin vuosivauhdilla on aiheuttanut sen, että on jouduttu jo 1990 luvulta lähtien pelkästään keskittymään siihen, miten palvelutuotannon kustannukset saadaan sopeutettua tulorahoitukseen. Samalla kuitenkaan ei ole pystytty tekemään riittävän radikaaleja rakennemuutoksia ja rationalisointitoimenpiteitä. Kunnat eivät ole pystyneet keräämään ylijäämiä tai aina edes katetta rahoitusmenoja varten ja näin varautumaan mahdollisiin tulorahoituksen heilahteluihin tai suuriin investointeihin, joiden avulla väestön vähenemisen aiheuttama kurjistumiskierre olisi voitu katkaista. Osa kunnista on jopa velkaantunut järjestääkseen palvelutuotannon entisillä ehdoilla ja entisellä tasollaan, huomioon ottamatta väestössä tapahtuneita muutoksia. Sosiaali- ja terveyspalveluiden siirtäminen 2005 alusta lukien kunnilta Kainuun maakunta - kuntayhtymän vastuulle on hillinnyt sosiaali- ja terveysmenojen kasvua. Jotta Kainuun kuntien ja maakunnan talouden kehitys saadaan positiiviselle uralle, se vaati joko reippaita ja rohkeita palvelurakenteen muutokseen tähtääviä toimenpiteitä tai tulopohjan kasvattamista. Tulopohjan kasvattaminen tapahtuu joko valtionosuuksien kasvulla tai kunnallisveroprosenttien korotuksella Kainuun väestönkehitys Kainuun väestönkehitys on ollut jo pitkään huolestuttavaa. Maakunnan väestö on vähentynyt väestöpohjaan suhteutettuna valtakunnallisesti nopeimmin viimeisen vuosikymmenen aikana. Nyt ilmassa on kuitenkin muutoksen merkkejä, vaikka väestönkehitys oli vuonna 2006 ennakoitua heikompi. Maakunnan kokonaisväestö pieneni 953 henkilöllä. Kainuulaisia oli v lopussa Vuonna 2006 väestön väheneminen johtui pääasiassa suuresta kuolleiden määrästä (1045, kun 10 viimeisen vuoden keskiarvo on 951) ja normaalia pienemmästä syntyneiden määrästä (751, kun 10 viimeisen vuoden keskiarvo on 810). Myös ulkomailta Kainuuseen muuttaneiden määrä pieneni edellisiin vuosiin verrattuna. Ulkomailta muuttaneita v oli 199, kun v muuttaneita oli 254 ja v muuttaneita oli 346. Pääosan väestönmuutoksista yleensä selittävä kotimaan sisäinen lähtö ja tulomuutto pysyvät lähes edellisvuosien tasolla. Kainuun kuntakohtaisessa väestönkehityksessä on ollut silmiinpistävänä piirteenä viimeisen kymmenen vuoden aikana Kajaanin ja sen lähikuntien parempi kehitys verrattuna harvaan asutun maaseudun kehitykseen. Kajaanin ja Sotkamon väestötappio on ollut vuosittain noin 0,5 %:n tasolla ja Paltamossa noin yhden prosentin luokkaa. Vuonna 2006 Sotkamo pystyi ainoana Kainuun kuntana kasvattamaan väestöään. Lisäys oli 25 henkilöä. Muiden kuntien väestö on vähentynyt 1,5 2 %:lla vuosittain. Kuntakohtaisesti heikointa
12 kehitys on ollut Puolangalla ja Hyrynsalmella, joiden väestö on pienentynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana lähes 20 prosentilla. 12 Neljännesvuosittain Tilastokeskukselta saatavat maakunnalliset ja kuntakohtaiset väestönmuutostiedot kertovat kuitenkin aivan viimeaikojen muutoksesta Kainuun väestönkehityksessä (Kuva 1. ja Taulukko 1.). Koko Kainuun väestön väheneminen on hidastumassa. Kajaanin seutukunta on pystynyt lähes pysäyttämään väestön vähenemisen viimeisen vuoden aikana verrattuna vuoden 2005 lopun tilanteeseen. Huolestuttavaa on, että Kehys- Kainuun väestön väheneminen jatkuu. Kuva 1. Kainuun seutukuntien väestönkehitys vuosineljänneksittäin suhteutettuna väkilukuun vuoden 2005 lopussa Kajaanin ja Kehys-Kainuun seutukunnissa (Indeksi = 100). 100,5 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 99,9 99,5 99,0 98,5 99,3 98,8 98,6 98,0 97,7 97,5 97,0 Kajaanin seutukunta Kehys-Kainuu 96, Keskeisenä tekijänä v kahden ensimmäisen neljänneksen muutoksessa vuoteen 2006 verrattuna on maan sisäisen tulomuuton kasvaminen (+75) ja lähtömuuton pieneneminen (-63), minkä seurauksena nettomuuttotappio on pienentynyt (-137). Myös maahanmuutto on kasvanut (Taulukko 1.).
13 13 Taulukko 1. Väestönkehitys Kainuussa v toisella vuosineljänneksellä sekä vuoden 2006 ja 2007 kahden ensimmäisen vuosineljänneksen vertailu väestönkehityksen eri tekijöiden mukaan. Kuntien välinen muutto Maahan- Maasta- Netto- Väestön Väki- Eläv. Kuol- Synt. Tulo- Lähtö- Netto- muutto muutto maahan- lisäys+ luku Avio- Avio- Kunta synt. leet enemm. muutto muutto muutto muutto korjaus liitot erot HYRYNSALMI KAJAANI KUHMO PALTAMO PUOLANKA RISTIJÄRVI SOTKAMO SUOMUSSALMI VAALA KAINUU I-II -nelj. yhteensä I-II -nelj. yhteensä I-II -nelj erotus v ja Kainuun työllisyyden kehitys (Lähde Työttömyys -osiossa: Työllisyys ja työttömyys Kainuussa lokakuu 2007, Kainuun TE-keskus, työvoimaosasto, Juha Puranen, Kainuussa vallitsee nyt varsin myönteinen työllisyyskehitys. Työttömyys on vähentynyt viime aikoina jopa ripeämmin kuin maassa keskimäärin. Sekä syys- että lokakuussa työttömyys oli vähentynyt vuoden takaisesta jo yli 900 henkilöä eli 16 %. Lokakuussa työttömyyden vähenemisen vauhti kuitenkin alkoi hiipua ja työttömyys jumiutui edellisen kuukauden tasolle. Vaikka kokonaistyöttömyys ei nyt enää juuri vähentynytkään, niin vaikea rakenteellinen työttömyys kuitenkin väheni vielä 121 henkilöä. Kainuun työvoimatoimistoihin oli kirjoittautunut lokakuun lopussa kaikkiaan työtöntä työnhakijaa. Työttömyyden selkeä väheneminen näkyy nyt yhä selvemmin myös työttömyyden rakenteessa. Hyvän työllisyyskehityksen myötä niin pitkäaikaistyöttömyys kuin nuorisotyöttömyys ovat vähentyneet molemmat varsin hyvää vauhtia. Yhdenjaksoinen pitkäaikaistyöttömyys on vähentynyt vuoden takaisesta jo yli 25 % ja nuorisotyöttömyys niin ikään yli 20 %. Uutta työvoimaa tarvitaan edelleen eniten palvelualoilla, mutta myös rakennusalalla sekä terveydenhuolto- ja sosiaalialan työssä. Tänä vuonna kymmenen kuukauden aikana on Kainuun työvoimatoimistoihin ilmoitettu kaikkiaan jo yli uutta avointa työpaikkaa, mikä on lähes 13 % enemmän kuin vastaavana aikana viime vuonna. Se on myös enemmän kuin koko viime vuoden aikana kaikkiaan. Nykyistä enemmän avoimia työpaikkoja on Kainuun työvoimatoimistoihin ilmoitettu viimeksi vuosien aikana. Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskuksen toiminta-alueella työnvälitystilaston työttömyysaste oli elokuun lopussa 12,2 %, kun se koko maassa oli 7,6 %. Pohjois-Karjalassa ja Lapissa työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli 12,8 %. Työttömyys väheni lokakuussa vielä Kajaanissa (-50), Vaalassa (-14) ja Sotkamossa (-8), mutta sitä vastoin muissa Kainuun kunnissa työttömyys kääntyi jo tavanomaisesta kausi-
14 14 vaihtelusta johtuen hienoiseen kasvuun. Vuoden takaisesta tilanteesta työttömyys on kuitenkin vähentynyt kaikissa Kainuun kunnissa. Viime aikojen selvästi paras työllisyyden kehitys vallitsee nyt Suomussalmella, jossa työttömyys on vähentynyt vuoden takaisesta jo peräti 235 henkilöä eli lähes kolmanneksen. Kuitenkin työnvälitystilaston työttömyysasteella mitaten paras tilanne on edelleen Sotkamossa, jossa työttömyysaste painui 8,9 %:iin. Suomussalmen työttömyysaste oli 11,7 %, Puolangalla se kipusi jo 16,4 %:iin ja muissa Kainuun kunnissa työttömyysaste asettui %:n lukemiin. Kuva 2. Työttömyyden kehitystrendi vuosina
15 15 Kuva 3. Työttömien työnhakijoiden osuus (%) työvoimasta elokuun 2007 lopussa Kainuun kunnissa, Pohjois-Karjalassa, Kainuussa, Lapissa ja koko maassa. ETLA:n ennusteiden mukaan Kainuun työttömyys tulee laskemaan tulevina vuosina huomattavasti nopeammin, kuin maassa keskimäärin. Samoin työllisten määrä kasvaa muuta maata nopeammin. 2.6 Kainuun toimialojen kehitys Kainuun kehitys monella eri alalla on edennyt maakunnan kehittämistavoitteiden suuntaan erityisesti aivan viimeaikoina. Erityisen hyviä uutisia maakunnalle ovat olleet mm. Talvivaaran kaivososakeyhtiön investointipäätös ja kaivosalueen rakennustöiden käynnistyminen, UPM Oy:n Kajaanin paperitehtaan päätös aloittaa mäntyhiokkeen käyttö paperin valmistuksessa, metsäteollisuuden kotimaisen puun käytön lisääntyminen, matkailun suuret investoinnit ja ICT-toimialan vahva kasvu. Kainuuseen on syntynyt vuoden 2007 aikana aiempaa enemmän uusia yrityksiä. Työttömyys on vähentynyt rivakkaa tahtia. Kainuulaisten usko omaan tulevaan talouskehitykseensä onkin viimeisimmän tutkimuksen mukaan maan vahvinta. Tuoreimmat tiedot toimialojen liikevaihto- ja henkilöstön kehityksestä saadaan sisäasiainministeriön Tilastokeskukselta tilaamista maakunnittaisista päätoimialojen suhdannetiedoista. Niiden tiedot perustuvat samaan liikevaihtoverojen tilitysaineistoon, kuin mistä myös Kainuun avainklustereiden suhdannetiedot on laskettu. Suhdannetietojen käyttämisen etuna muihin seurantamenetelmiin on tietojen tuoreus: päätoimialoilta on nyt saatavilla jo vuoden 2003 maaliskuun tilanne. Kuva 4. Kainuun päätoimialojen suhdannekehitys 1/2000-3/2007
16 16 Suhdannetietojen mukaan Kainuun päätoimialoista on kasvanut eniten jaksolla 3/2006-3/2007 rakentamisen liikevaihto, 25,5%. Myös palvelujen liikevaihto on kasvanut nopeasti, kasvu oli samalla jaksolla 14,5 %. Kaikkien toimialojen liikevaihto yhteensä on kasvanut 5,24 %. Kainuun maakuntaohjelman avainklustereiden toimialaryhmistä voimakkainta kasvua piti ICT ja elektroniikka. Sen liikevaihto vuonna 2006 lisääntyi 18 % ja henkilöstö kasvoi 16,3% edelliseen vuoteen verrattuna. Metsä- ja puualan liikevaihto kasvoi 10,8 % ja henkilöstökin 3,2 %. Kaivannaistoiminnan liikevaihto ylsi 7 % kasvuun ja elämystuotannon liikevaihdon kasvu oli 6,3 %. Maltillisinta kasvu oli elintarviketuotannossa, jossa lisäys edelliseen vuoteen verrattuna oli 5,3 %. ETLA:n ennusteen mukaan Kainuun kaikkien toimialojen yhteenlaskettu liikevaihto tulee kasvamaan seuraavina vuosina muuta maata hitaammin, mutta poikkeuksen muodostavat erityisesti rakentaminen ja kaivostoiminta. Suhdannekehitys Kainuun maakunnassa vuonna 2006 Kaivannaistoim inta M etalli Elintarviketuotanto Metsä ja puu Elämystuotanto ICT ja elektroniikka -4,0 % -1,9 % 7,0 % 5,9 % 3,2 % 1,5 % 6,3 % 10,8 % 10,8 % 16,3 % 18,0 % -15 % -10 % -5 % 0 % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % 30 % 35 % M uutosprosentti, vuosi 2006 verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan Liikevaihto Henkilöstömäärä Lähde: Tilastokeskus / Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuva 5. Kainuun avainklustereiden suhdannekehitys vuonna 2006 verrattuna vuoteen Aluebarometri 2006 Aluebarometri on sisäasiainministeriön ja Suomen Kuntaliiton kaksi kertaa vuodessa kunnille tehtävä internetkysely. Kyselyn suorittaa sisäasiainministeriön ja Kuntaliiton tilauksesta Tilastokeskus. (Koko aluebarometri: => julkaisut => julkaisusarjat => kunnat => Aluebarometri1-2/2006) Kuntien yleiset kehitysnäkymät Suomessa ovat v lopulla aikaisempaa paremmat. Samalla erot maakuntien välillä, mutta myös niiden sisällä ovat kaventuneet. Kuntien rahoitusongelmat ovat hellittäneet, eikä kuntien taloustilanne ole yhtä huono kuin muutamana edellisvuonna. Kehityksen taustalla on verotulokehityksen paraneminen. Tulot lisääntyvät koko maassa, mutta varsinkin maakuntien keskusseuduilla kasvu on nopeaa. Tämä ei
17 17 kuitenkaan ole poistanut velanoton tarvetta, jonka arvioidaan lisääntyvän edelleen koko maassa. Kuntien parantunut talouskehitys heijastuu peruspalvelujen järjestämiseen, jonka ongelmat näyttävät olevan pienentymässä. Luottamus kuntayhteistyöhön on aikaisempaa vähäisempää. Sen sijaan kuntaliitoksia suunnitellaan ympäri maata. Syksyn 2006 mittauksen perusteella puolet vastaajista arvioi oman kunnan tekevän yhdistymispäätöksen kymmenen vuoden kuluessa. Kajaanin seudulla arviot tulevaisuudesta ovat aikaisempaa varovaisemmat. Muualla maakunnassa toiveet paremmasta ovat lisääntyneet. Kajaanin seudun kuntien rahoitusasema on varsin hyvä, sen sijaan muualla maakunnassa kuntien taloustilanne pysyy kireänä. Verotulot lisääntyvät vuonna 2006 koko maakunnassa, vuonna 2007 lähinnä Kajaanin seudulla. Kajaanin seudun työllisyysnäkymät ovat valoisat. Kaikki vastaajat arvioivat työttömyyden laskevan. Vuonna 2007 tilanteen ei uskota muuttuvan huonommaksi. Peruspalvelujen järjestämisessä nähdään ongelmia. Erityisesti vanhusten hoidon ja terveyden hoidon edellytykset heikkenevät tulevaisuudessa. Kuva 6. Kainuun kuntien näkemykset tulevasta kehityksestä eri aluebarometri-kyselyissä. Aluebarometrin mukaan kuntien yhteistyö sujuu hyvin Kajaanin seudulla. Muualla maakunnassa arviot ovat nyt aikaisempaa varovaisemmat. Kainuussa korostetaan erityisesti suhteita elinkeinoelämään, mutta myös seutukunnallista yhteistyötä halutaan tiivistää. Vuoden 2007 alussa toteutuneen kuntaliitoksen jälkeen kuntien yhdistymisiä ei näyttäisi toteutuvan Kajaanin seudulla. Muualla maakunnassa yli ¾ vastaajista arvioi oman kunnan tekevän yhdistymispäätöksen kymmenen vuoden aikana. Pääosa liitoksista näyttäisi kuitenkin toteutuvan vasta vuosikymmenen vaihteen jälkeen.
18 18 Kuva 7. Kainuun kuntien rahoitusnäkymät aluebarometri-kyselyn mukaan. 3. TALOUSARVIO JA -SUUNNITELMA Talousarvion perusteita Rahoituksen muodostuminen Kainuun hallintokokeilusta annetun lain mukaan maakunta huolehtii maakunnan suunnittelusta, terveydenhuollosta, sosiaalihuollosta ja koulutuksesta sekä niiden rahoituksesta siltä osin kuin nämä tehtävät kokeilulain mukaan kuuluvat maakunnan toimialaan. Maakunta huolehtii myös maakunnan yleisestä elinkeinopolitiikasta, edistää yhteistyötä maakunnan kehittämisen kannalta keskeisten julkis- ja yksityisoikeudellisten yhteisöjen ja säätiöiden kanssa ja valvoo maakunnan etuja. Lain mukaan peruspalveluiden rahoituksesta on sovittava Kainuun kuntien kesken kuntayhtymän perussopimuksessa. Perussopimuksen mukaan kuntien maksuosuudet maakuntahallinnolle määritellään prosenttiosuutena kuntiin kertyvästä laskennallisesta verorahoituksesta. Laskennallinen verorahoitus sisältää verotulot (kunnallisverot, yhteisöverot ja kiinteistöverot), yleisen valtionosuuden, sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuden ja verotuloihin perustuvan valtionosuuksien tasauksen. Jäsenkunnan maksuosuutta määriteltäessä valtionosuuksiin ei lasketa mukaan kuntien saamia Opetusministeriön myöntämiä ja maksamia opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksia ja / tai -avustuksia, kunnan yleistä harkinnanvaraista rahoitusavustusta, kuntajaon muutoksen perusteella kunnille maksettavia yhdistymisavustuksia ja investointi- ja kehittämishankkeiden tukea.
19 19 Kunnallisverotulot ja kiinteistöverotulot lasketaan maakunnan keskimääräisillä verotuloilla painotetuilla veroprosenteilla lukuun ottamatta voimalaitosten kiinteistöverotuloa, joka lasketaan enintään 1,4 veroprosentilla. Yhteisöverotulot lasketaan todellisten maksuunpantujen verotulojen mukaisina. Verotulot lasketaan viimeisimmän valmistuneen verotuksen perusteella ja valtionosuudet kunkin talousarviovuoden mukaisina. Siirtymäsäännös vuosille : Kainuun maakunnan toimintojen rahoituksessa sovelletaan neljän (4) vuoden siirtymäsäännöstä siten, että vasta vuoden 2009 alusta lähtien sovelletaan täysimääräisesti rahoitusmallia, jossa kuntien maksuosuus määräytyy prosenttiosuutena kuntiin kertyvästä laskennallisesta verorahoituksesta siten, kuin yllä on esitetty. Siirtymäkautta varten maakunnalle siirtyvien toimintojen kustannuksista lasketaan kunnittain kolmen (3) vuoden toteutuneiden kustannusten keskiarvot ja näiden keskimääräisten kustannusten prosenttiosuudet kaikkien kuntien yhteenlasketuista keskimääräisistä kustannuksista (pois luettuna Vaalan kunta, joka ei kuulu hallintokokeilulain piiriin). Toteutuneet kustannukset lasketaan Tilastokeskuksen virallisen talous- ja toimintatilaston mukaisesti. Siirtymäkauden maksuosuudet lasketaan seuraavasti: Vuoden 2005 maksuosuudesta määräytyy 1/5 laskennallisen verorahoituksen perusteella ja 4/5 kolmen (3) vuoden (vuosien 2001, 2002 ja 2003) keskimääräisten kustannusten prosenttiosuuksien suhteessa. Vuoden 2006 maksuosuudesta määräytyy 2/5 laskennallisen verorahoituksen perusteella ja 3/5 kolmen (3) vuoden (vuosien 2002, 2003 ja 2004) keskimääräisten kustannusten prosenttiosuuksien suhteessa. Vuoden 2007 maksuosuudesta 3/5 laskennallisen verorahoituksen perusteella ja 2/5 kolmen (3) vuoden (2002, 2003 ja 2004) keskimääräisten kustannusten prosenttiosuuksien suhteessa. Vuoden 2008 maksuosuudesta määräytyy 4/5 laskennallisen verorahoituksen perusteella ja 1/5 kolmen (3) vuoden (vuosien 2002, 2003 ja 2004) keskimääräisten kustannusten prosenttiosuuksien suhteessa. Vuoden 2009 maksuosuus määräytyy täysin laskennalliseen verorahoitukseen perustuen. Siirtymäkaudella muodostuvaa kunnan maksuosuutta verrataan keskimääräisten kustannusosuuksien perusteella laskettuun maksuosuuteen ja jos kunnan siirtymäkaudelta muodostuva maksuosuuden muutos on jonakin vuonna suurempi kuin 50,00 euroa/asukas verrattuna keskimääräisellä kustannusosuudella laskettuun maksuosuuteen, leikataan kunnan maksuosuuden muutos vastaamaan korkeintaan 50,00 euroa/asukas - maksuosuutta. Näiden kuntien todellisen maksuosuuden ja leikatun maksuosuuden väliin jää alijäämää, jonka kattamiseen osallistuvat vastaavasti kaikki ne kunnat, joiden maksuosuus jää siirtymäsäännöksillä laskettuna pienemmäksi kuin keskimääräinen kustannusosuus olisi. Alijäämän kattamiseen osallistuvien kuntien maksuosuuksia korjataan suhteessa heille kertyneisiin ylijäämiin. Maksuosuuskorjausten jälkeen saadaan kuntien lopulliset maksuosuudet kunakin siirtymävuonna. Maksuosuuden ennakko kannetaan kunkin varainhoitovuoden kuntien talousarviotietojen perusteella ja oikaistaan talousarviovuoden aikana sen jälkeen, kun lopulliset tiedot edellisvuoden verotuksesta ja kuluvan vuoden valtionosuuksista valmistuvat. Maksuosuus suoritetaan varainhoitovuoden aikana kuukausittain kahdessa erässä.
20 20 Kuntien ja maakunnan toimintaympäristössä ja / tai rahoituksessa tapahtuvien suurten ja olennaisten lakimuutosten tai muiden seikkojen muutosten johdosta voidaan kuntien maksuosuuden määrittelyperusteet päättää uudelleen Kuntien rahoitusosuuden kehitys Kuntien maksuosuudet Kainuun maakunta -kuntayhtymälle määritellään prosenttiosuutena kuntiin kertyvästä laskennallisesta verorahoituksesta. Kainuun kuntien rahoitusosuus Kainuun maakunnalle ja sen kasvu määräytyvät rahoitusosuuden pohjana olevien verorahoituserien kehityksen perusteella. Valtionosuuksien kehitys on arvioitu suunnitteluvuosille yleisen taloudellisen kehityksen ja valtion peruspalveluohjelman tietoihin perustuen. Verotulojen ennustamisessa on käytetty taustatietona Kuntaliiton verotulojen ennustamiskehikkoa. Kainuussa sosiaali- ja terveystoimen valtionosuudet ovat kasvaneet väestön ikääntymisen vuoksi hieman muuta maata enemmän. Yleinen valtionosuus on pienentynyt ja tulee edelleen pienentymään myös tulevina vuosina, mikäli väestön vähenemistä ei saada pysähtymään. Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus turvaa verotulojen kompensaation tasausrajaan saakka, joka on tällä hetkellä 91,86 prosenttia maan keskimääräisistä verotuloista. Verojen maksuunpanon kehitys Suunnitteluvuosi KUNNALLISVERO Kainuu 1,6 1,4 1,5 4,3 2,7 2,5 2,5 2,5 Koko m aa 3,1 2,6 4,2 5,7 7,4 5,6 5,6 4,4 KIINTEISTÖ VERO Kainuu (maakunnan osuus) 0,8-0,6 7,7 4,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Koko m aa 3,8 4,0 8,3 8,8 4,5 4,5 3,9 3,9 YHTEISÖVERO Kainuu -18,9 7,6 24,5 22,1 3,0 3,0 3,0 3,0 Koko maa -13,2-1,0 12,3 14,6 6,6 6,9 3,9 2,5 Kunnallisveron maksuunpannut verotulot ovat viime vuosina Kainuussa kehittyneet huomattavasti muuta maata hitaammin. Vuonna 2006 Kajaani, Sotkamo ja Suomussalmi nostivat kunnallisveroprosenttiaan siten, että maakunnan keskimääräinen kunnallisveroprosentti nousi 18,81 prosentista 19,02 prosenttiin. Tämän vaikutus kunnallisverokertymään on noin yksi prosentti. Ensi vuonna kunnallisveron maksuunpanoon vaikuttaa mm. ansiotulovähennyksen korottaminen osana työn verotuksen keventämistä. Tämä vähentää kunnallisveron tuottoa osaltaan. Mahdolliset Kainuun kuntien tuloveroprosenttien korotukset vuodelle 2008 vaikuttavat maakunnan maksuosuuteen vuoden viipeellä. Vuonna 2007 tuloveroprosenttiaan korotti Ristijärvi 19,0 prosentista 19,25 prosenttiin. Yleistä kiinteistöveroprosenttiaan korottivat Kuhmo, Sotkamo ja Suomussalmi. Muiden kuin vakituisten asuntojen kiinteistöveroprosenttiaan korotti Kuhmo.
21 21 Kuntien verotulojen maksuunpano valmistuu kunnallisveron ja yhteisöveron osalta aina verotusvuotta seuraavan vuoden lokakuun loppuun mennessä. Kiinteistöverotulojen maksuunpano tapahtuu kunkin talousarviovuoden elokuun loppuun mennessä. Valtionosuuksien kehitys YLEINEN VO Kainuu -1,6-1,7 47,3-7,6-0,2-1,0-2,0-2,0 Koko maa 2,0 3,1 19,1-4,8 2,0 2,0 2,0 2,0 STM Kainuu 14,7 9,2 7,9 7,8 17,1 8,0 8,0 8,0 Koko maa 17,4 10,2 6,6 6,9 13,4 7,0 7,0 7,0 TASAUS Kainuu -14,5-7,5 9,8 4,0 5,4 3,0 2,5 2,5 Koko maa 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Maakunnan rahoitusosuuden pohjana olevat valtionosuudet kasvavat vuonna 2008 yhteensä 16,4 milj. euroa eli 13,4 % vuodesta Valtionosuuksien kasvu johtuu lähinnä sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksien kasvusta. Sosiaali- ja terveydenhuollon vuoden 2008 valtionosuuden määrään vaikuttavat valtion vuoden 2008 talousarvioesityksen mukaan asukasluvun määrän muutokset, vuoden 2008 kustannustenjaon tarkistus, vuoden 2005 kustannustenjaon vuonna 2008 maksettavaksi tarkoitetun maksuerän aikaistaminen vuodelle 2007, vuoden 2008 indeksitarkistus, eräät uudistukset (lisäykset ja vähennykset), asiakasmaksujen korotusten johdosta tehtävä vähennys valtionosuuksiin sekä hallitusohjelman mukaiset varsinaiset lisäykset valtionosuuksiin vuoden 2008 osalta. Lisäksi valtionosuusjärjestelmään vaikuttaa valtionosuusperusteiden laskeminen täysimääräisenä vuodesta 2008 lukien. Tämän seurauksena vuosien leikattujen indeksien vaikutus lisätään valtionosuuden laskennallisiin perusteisiin, mutta samalla valtionosuusprosenttia alennetaan. Valtionosuusprosentti vuonna 2007 oli 33,88 ja vuonna 2008 se on 31,77. Verorahoituserien kehitys Verorahoituserien kehitys Muutos % 2006 Muutos % 2007 Muutos % 2008 Muutos Muutos % Yleinen , , , ,2 STM , , , , Tasaus , , , ,4 Valtionosuudet , , , , Tulovero , , , ,7 Kiinteistövero , , , ,0 Yhteisövero , , , ,0 Verot , , , , Rahoituspohjan kasvu , , , , Kunnan rahoitusosuus , , , , Rahoitus-% 60,9 59,9 58,8 58,5 60,1
22 22 Maakunnan ja kuntien välillä käydään vuosittain neuvottelut kuntien palvelutarpeista, maakunnan tarjoamien palveluiden rakenteesta ja maksuosuudesta. Kuntien rahoitusosuus vuodelle 2007 on 58,5 % kuntien laskennallisesta verorahoituksesta. Rahoitusprosenttia vuodelle 2008 korotetaan 60,1 prosenttiin. Korotus tarvitaan alijäämäkierteen katkaisemiseksi. Tämän hetkisten arvioiden mukaan maksuosuus on euroina n. 205,3 miljoonaa euroa (liitteet 1-5). Lopullinen kuntien euromääräinen rahoitusosuus varmistuu vuoden 2007 lopullisen verotuksen valmistuessa syksyllä Kuntien rahoitusosuus -% Toteutunut/esitys 60,9 59,9 58,8 58,5 60,1 60,1 60,1 60,1 Valt.os -korjaus -0,8 Koko laskennallinen verorahoituspohja kasvaa ensi vuodelle 21,5 milj. euroa eli 6,7 %. Tästä maakunnalle tuleva osuus on 18,0 milj. euroa. Vuosina tulopohjan kumulatiivinen kasvu on yhteensä 63,2 miljoonaa euroa, josta maakunnan osuus on 35,8 milj. euroa eli 56,6 %. Rahoituspohjassa olevat valtionosuudet ovat kasvaneet samana aikana yhteensä 38,4 milj. euroa. Kainuu (pl. Vaala) 400,0 Laskennallinen verorahoitus ( ) 350,0 300,0 2,6 % 6,0% 5,8 % 6,7 % 250,0 200,0 150,0 0,9 % 4,0 % 5,2 % 9,6 % 100,0 50,0 0, Valtionosuudet Verotulot (t-1) Kuntien rahoitusosuus
23 23 Rahoituserät lajeittain ja kunnittain vuosina Kunnallisvero (maksuunpano t-1 vuosi, korjattu keskim.veroprosentilla) Kunta m-% 2006 m-% 2007 m-% ennuste 2008 m-% Hyrynsalmi , , , ,7 Kajaani +V.joki , , , ,7 Kuhmo , , , ,7 Paltamo , , , ,7 Puolanka , , , ,7 Ristijärvi , , , ,7 Sotkamo , , , ,7 Suomussalmi , , , , , , , ,7 Kiinteistövero (korjattu keskim.veroprosenteilla) Kunta m-% 2006 m-% 2007 m-% ennuste 2008 m-% Hyrynsalmi , , , ,0 Kajaani +V.joki , , , ,0 Kuhmo , , , ,0 Paltamo , , , ,0 Puolanka , , , ,0 Ristijärvi , , , ,0 Sotkamo , , , ,0 Suomussalmi , , , , , , , ,0 Yhteisövero Kunta m-% 2006 m-% 2007 m-% ennuste 2008 m-% Hyrynsalmi , , , ,0 Kajaani +V.joki , , , ,0 Kuhmo , , , ,0 Paltamo , , , ,0 Puolanka , , , ,0 Ristijärvi , , , ,0 Sotkamo , , , ,0 Suomussalmi , , , , , , , ,0 Yleinen valtionosuus Kunta m-% 2006 m-% 2007 m-% enn.tieto 2008 m-% Hyrynsalmi , , , ,0 Kajaani +V.joki , , , ,0 Kuhmo , , , ,5 Paltamo , , , ,3 Puolanka , , , ,3 Ristijärvi , , , ,5 Sotkamo , , , ,5 Suomussalmi , , , , , , , ,2
Kuntien ja maakuntien talousnäkymät
Onnistuva Suomi tehdään lähellä Kuntien ja maakuntien talousnäkymät Kuntapäivät Minna Punakallio Pääekonomisti Kuntaliitto Sanna Lehtonen Kehittämispäällikkö Kuntaliitto Talouskasvu piristynyt vihdoinkin
LisätiedotKuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017
Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin
LisätiedotKuntatalouden kehitys vuoteen 2023
Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023 Päivitetty 4.4.2019 Lähde: Kuntaliiton laskelmat, Kevään 2019 kuntatalousohjelma (4.4.2019) Mikko Mehtonen 4.4.2019 Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset
LisätiedotMaakuntakierrosten koko maan talousdiat. Kevät 2013
Maakuntakierrosten koko maan talousdiat Kevät 2013 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Lähde: Tilastokeskus Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 2006 2012 Pl. Ahvenanmaa. Sisältää liikelaitokset.
LisätiedotLiite nro: TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA
KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ 1 Liite nro: TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 30.9.2010 Maakunnan talousarvio 2010 ja toimintasuunnitelma 2010 2013 hyväksyttiin maakuntavaltuustossa 14.12.2009 134.
LisätiedotKuntatalouden kehitys vuoteen 2023
Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023 Päivitetty 7.10.2019 Lähde: Kuntaliiton laskelmat, Syksyn 2019 kuntatalousohjelma (7.10.2019) Mikko Mehtonen 7.10.2019 Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset
LisätiedotVAIHTOEHTOJA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISEKSI
Kainuun maakunta -kuntayhtymä (15.5.2007) VAIHTOEHTOJA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISEKSI 1. TAUSTAA 1.1. Maakunnan talouden tila Maakunnan vuosi 2005 Toimintatuotot kasvoivat vuoteen 2004 verrattuna 0,7 % eli
LisätiedotKuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat
Kuntatalouden kehitys vuoteen 2018 Lähde: Peruspalveluohjelma 3.4.2014 sekä Kuntaliiton laskelmat Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 2012-2013 Tilastokeskus, vuosien 2014-2018
LisätiedotKuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat
Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma 19.9.2017 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on pyritty huomioimaan sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset kuntatalouteen vuonna 2020
LisätiedotKuntatalouden kehitys vuoteen 2021
Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma 28.4.2017 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on pyritty huomioimaan sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset kuntatalouteen Kokonaistaloudelliset
LisätiedotTALOUSARVIO 2009 JA TALOUSSUUNNITELMA 2009-2012
TALOUSARVIO 2009 JA TALOUSSUUNNITELMA 2009-2012 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ Maakuntahallitus 10.11.2008 2 1 KAINUUN MAAKUNTAKOKEILU...3 2 TALOUDELLISIA TAUSTATIETOJA...5 2.1 Yleinen taloudellinen kehitys
LisätiedotKuntien ja maakuntien talouden kehitys sekä Kuntien Jakoavain työkalu
Kuntien ja maakuntien talouden kehitys sekä Kuntien Jakoavain työkalu 24.11.2017 Ilari Soosalu, hankejohtaja rahoitus Sisältö Talousympäristö Kuntien talouden tilanne ja näkymiä Maakuntien talouden näkymiä
LisätiedotKuntatalouden tilannekatsaus
Kuntatalouden tilannekatsaus 8.9.17 Helsinki Taloustorstai Minna Punakallio Pääekonomisti Kuntaliitto Twitter @MinnaPunakallio Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 15-1 Tilastokeskus,
LisätiedotKuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot
Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Tiedotustilaisuus 12.2.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2012 ja 2013
LisätiedotJulkisen talouden suunnitelma ja kuntatalous
Liite 1 Hallintovaliokunta 19.5.2017 Julkisen talouden suunnitelma 2018-2021 ja kuntatalous Apulaisjohtaja Reijo Vuorento Suomen Kuntaliitto Kuntien ja kuntayhtymien talous nyt ja tulevaisuudessa Tulos-
LisätiedotValtuustoseminaari 11 10. 2011.
Valtuustoseminaari 11.10.201110 Vuoden 2012 talousarvion lähtökohdat Talouden näkymät heikentyneet kesän jälkeen ja epävarmuus lisääntynyt. Valtion budjetti tehty tietyin t i kasvuodotuksin, k mutta silti
LisätiedotKuntatalouden kehitys vuoteen 2022
Kuntatalouden kehitys vuoteen 2022 Lähde: Kuntatalousohjelma 13.4.2018 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on pyritty huomioimaan sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset kuntatalouteen Kokonaistaloudelliset
Lisätiedot3.5.2005. Lausunto kainuun maakunnan hallintokokeilun maksuosuuksien ja lukion yksikköhintarahoituksen
Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto LAUSUNTO 68 3.5.2005 Lausunto kainuun maakunnan hallintokokeilun maksuosuuksien ja lukion yksikköhintarahoituksen kirjaamisesta 1 Lausuntopyyntö Kainuun hallintokokeilusta
LisätiedotKUNTATALOUSSELVITYS 1993 2003 (2004)
Kainuun maakunta -kuntayhtymä 17.8.2005/AT KUNTATALOUSSELVITYS 1993 2003 (2004) Maakuntahallitus on päättänyt kokouksessaan 7.12.2004, että kuntien talouden kehitys selvitetään viimeisten 10 vuoden ajalta
LisätiedotPohjois-Savon kuntien tilinpäätökset Lähde: Kysely kunnilta, huhtikuu 2018
Pohjois-Savon kuntien tilinpäätökset 2017 Lähde: Kysely kunnilta, huhtikuu 2018 Vuosi 2017 Kuntien toimintakulut laskivat -1,3% (+1,5% v. 2016) Toimintakate parani +0,7% (-1,6% v. 2016) Verotulot kasvoivat
LisätiedotKainuun hallintokokeilun perusteet, tavoitteet ja kokemuksia. Maakuntajohtaja Alpo Jokelainen Kainuun maakunta -kuntayhtymä Kuhmo 12.8.
Kainuun hallintokokeilun perusteet, tavoitteet ja kokemuksia Maakuntajohtaja Alpo Jokelainen Kainuun maakunta -kuntayhtymä Kuhmo 12.8.2010 LAKI KAINUUN HALLINTOKOKEILUSTA (343 / 2003) kokeilu on alkanut
LisätiedotYleinen taloustilanne ja kuntatalous
Onnistuva Suomi tehdään lähellä Yleinen taloustilanne ja kuntatalous 28.11.2017 Helsinki Minna Punakallio Pääekonomisti Kuntaliitto Twitter @MinnaPunakallio Kansainvälinen talous kasvupyrähdyksessä Euroalue
LisätiedotTALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 31.10.2007
KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ 1 TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 31.1.27 Liite nro: 1 TOIMINTATUOTOT Maakunnan talousarvion (MV 23.4.7) (ilman liikelaitoksia) mukaan toimintatuotot ovat vuodelle 27
LisätiedotVuoden 2018 talousarvioesitys, kuntatalous
1 (5) Kunta- ja aluehallinto-osasto 6.11.2017 Vuoden 2018 talousarvioesitys, kuntatalous Kuntatalouden kehitystä on arvioitu talousarvioesityksen yhteydessä valmistellussa kuntatalousohjelmassa vuodelle
LisätiedotKuntatalousohjelma vuosille , Kevät Kunta- ja aluehallinto-osasto
Kuntatalousohjelma vuosille 2020-2023, Kevät 2019 Kunta- ja aluehallinto-osasto Vaalikauden viimeinen kuntatalousohjelma on tekninen Vaalikauden lopussa laadittava kuntatalousohjelma on julkisen talouden
LisätiedotKuntien ja kuntayhtymien toimintamenojen kasvuprosentit
% 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0-1 -2 8,6 Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenojen kasvuprosentit 1991-2022 -0,5 5,6 2,9 2,8 5,2 7,2 5,1 5,2 5,2-3 -4-4,4-5,1-5 -6 1) 2) 2) 3) 4) 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01
LisätiedotKuntien talouden tila ja näkymät eteenpäin
Kuntien talouden tila ja näkymät eteenpäin Minna Punakallio Pääekonomisti Seuraa minua Twitterissä: @MinnaPunakallio 13.2.2018 Missä mennään? Lähde: OP Suhdanne-ennuste, tammikuu 2018 2 13.2.2018 Kuntatalouden
LisätiedotVuoden 2018 talousarvioesitys, kuntatalous ja peruspalvelujen valtionosuus
1 (5) Kunta- ja aluehallinto-osasto 25.9.2017 Vuoden 2018 talousarvioesitys, kuntatalous ja peruspalvelujen valtionosuus Kuntatalous Kuntatalouden kehitystä on arvioitu talousarvioesityksen yhteydessä
LisätiedotMaakuntakierrosten koko maan talousdiat. Syksy 2013
Maakuntakierrosten koko maan talousdiat Syksy 2013 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Lähde: Tilastokeskus Vuosikate: Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 2006 2012 Sisältää liikelaitokset.
LisätiedotKAINUUN MAAKUNTAOHJELMAN SEURANTA, VÄLIRAPORTTI 1/2007
Erillinen liite nro. 3 / MH II 15.1.2007 KAINUUN MAAKUNTAOHJELMAN SEURANTA, VÄLIRAPORTTI 1/2007 KAINUUN MAAKUNTA KUNTAYHTYMÄ Suunnittelu- ja kehittämisyksikkö 10.1.2007 2 Sisällys: 1. Johdanto...3 2. Maakuntaohjelman
LisätiedotLisätietoa kuntien taloudesta
Lisätietoa kuntien taloudesta 1 Tilikauden tulos 2018, euroa/asukas Suurimmat arvot (Manner-Suomi): 1. Viitasaari (1 783 / as.) 2. Taivassalo (827 / as.) 3. Luhanka (676 / as.) 4. Pyhäranta (664 / as.)
LisätiedotLUONNOS KAINUUN MAAKUNNAN PERUSSOPIMUS. vers. 26.5.2011/al. I luku. Yleiset määräykset. 1 Nimi ja kotipaikka
LUONNOS vers. 26.5.2011/al KAINUUN MAAKUNNAN PERUSSOPIMUS I luku Yleiset määräykset 1 Nimi ja kotipaikka Kainuun maakunta-kuntayhtymä (jatkossa Maakunta) toimii Kainuun hallintokokeilulain (343/2003),
LisätiedotKuntatalouden kehitys vuoteen 2020
Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: Kuntatalousohjelma 15.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kokonaistaloudelliset ennusteet
LisätiedotKeski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2016
12.6.2017 Kirsi Mukkala Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2016 Pohjatietojen lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto Väestömuutos 2016 (suluissa muutos henkilömääränä) -0,1 % (-4) -0,3 % (-4) -0,3 % (-15)
LisätiedotTALOUSARVIO 2007 JA TALOUSSUUNNITELMA 2007-2010
TALOUSARVIO 2007 JA TALOUSSUUNNITELMA 2007-2010 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ Maakuntavaltuusto 18.12.2006 2 1 KAINUUN MAAKUNTAKOKEILU...3 2 TALOUDELLISIA TAUSTATIETOJA...3 2.1 Yleinen taloudellinen kehitys
LisätiedotKuntatalouden kehitys vuoteen 2022
Kuntatalouden kehitys vuoteen 2022 Päivitetty 27.11.2018 Lähde: Kuntaliiton laskelmat & Kuntatalousohjelma 14.9.2018 Kehitysarviossa on huomioitu sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset kuntatalouteen
LisätiedotValtiovarainvaliokunta Sote maakuntauudistus, valtiontalous, kuntatalous
Liite 1. Onnistuva Suomi tehdään lähellä Finlands framgång skapas lokalt Valtiovarainvaliokunta 5.6.2018 Sote maakuntauudistus, valtiontalous, kuntatalous Suomen Kuntaliitto, kuntatalousyksikkö 5,0 4,5
LisätiedotKuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio
Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio 9.9.2015 Minna Punakallio Bruttokansantuotteen volyymin muutos ed. neljänneksestä, % 9.9.2015 Minna Punakallio Työmarkkinoiden
LisätiedotTalousarvio 2009 ja taloussuunnitelma
Talousarvio 2009 ja taloussuunnitelma 2009-2012 Kainuun maakunta -kuntayhtymä Maakuntavaltuusto 1.12.2008 107 Talousarvio ja taloussuunnitelma 2009-2012 Kainuun maakunta -kuntayhtymä 2008 C:8 Julkaisija
LisätiedotKirsi Mukkala KESKI-SUOMEN KUNTIEN ALUSTAVAT TILINPÄÄTÖSTIEDOT 2018
10.4.2019 Kirsi Mukkala KESKI-SUOMEN KUNTIEN ALUSTAVAT TILINPÄÄTÖSTIEDOT 2018 1 Alustavat tilinpäätöstiedot 2018 Perustuvat kuntiin lähetettyyn s-postikyselyyn tiedot on koottu 20.3.-8.4.2019 välisenä
LisätiedotKuntien vuoden 2014 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu
Kuntien vuoden 2014 veroprosentit Kuntaliiton tiedustelu % 20,5 Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti sekä tuloveroprosenttia nostaneet kunnat 1985-2014 Kuntien lkm 20,0 181 180 19,5 156 160 19,0 18,5
LisätiedotKeski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2017
6.6.2018 Kirsi Mukkala Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2017 Pohjatietojen lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto Väestömuutos 2017, % (suluissa muutos henkilömääränä) -0,1 % (-165) -0,2 % (-5) -0,7 %
LisätiedotKuntatalouden haasteet ja sivistystoimi
Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi Valkoinen sali 15.11.2011 Matti Väisänen OKM / Hallinto- ja budjettiyksikkö Hallitusohjelma: Hallitus rakentaa kehyspäätöksensä siten, että hallitusohjelmaan kirjatut
LisätiedotKeski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015
17.6.2016 Kirsi Mukkala Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015 Pohjatietojen lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto Väestömuutos 2015 (suluissa muutos henkilömääränä) -0,4 % (-18) -0,6 % (-60) -0,9 % (-13)
LisätiedotTalousarvio 2010 ja taloussuunnitelma 2010-2013
Talousarvio 2010 ja taloussuunnitelma 2010-2013 Kainuun maakunta -kuntayhtymä Maakuntajohtajan ehdotus 30.11.2009 Talousarvio 2010 ja taloussuunnitelma 2010-2013 Kainuun maakunta -kuntayhtymä 2009 C:10
LisätiedotKeski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2018
7.6.2019 Kirsi Mukkala Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2018 Pohjatietojen lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto Väestömuutos 2018, % (suluissa muutos henkilömääränä) -0,2 % (-510) -0,3 % (-51) -0,5 %
LisätiedotRahoitusmalli 2013 2.12.2009. asta.tolonen@kainuu.fi
Rahoitusmalli 2013 2.12.2009 asta.tolonen@kainuu.fi 2010 2012 Kunnan rahoitusosuus Kainuun maakunnalle: Kuntien rahoitusosuudet maakuntahallinnolle määritellään prosenttiosuutena kuntiin kertyvästä laskennallisesta
LisätiedotAluebarometri 2013/TEM julkaisut/vvi
1 Aluebarometri 2013 julkistus 13.12.2012 Aluebarometri on työ- ja elinkeinoministeriön ja Suomen Kuntaliiton kaksi kertaa vuodessa teettämä verkkokysely, jonka Tilastokeskus toteuttaa. Aluebarometri mittaa
LisätiedotSuurten toimijoiden kehitys näkyy Kainuun talousluvuissa - Kainuun maakunnan suhdannekehitys vuoden 2014 loppuun
1 Suurten toimijoiden kehitys näkyy Kainuun talousluvuissa - Kainuun maakunnan suhdannekehitys vuoden 2014 loppuun Kainuun liitossa on laadittu ja maakuntavaltuusto on hyväksynyt (16.6.2014) maakunnan
LisätiedotIitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto
Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 30.9.2013 Tammi-elokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku
LisätiedotKuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset
Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Tiedotustilaisuus 13.2.2013 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2011 ja 2012 (ml.
LisätiedotKuntien talous maakuntauudistuksen jälkeen
Kuntien talous maakuntauudistuksen jälkeen Pohjanmaan maakuntatilaisuus Vaasa 12.5.2017 Ilari Soosalu Johtaja, kuntatalous Suomen Kuntaliitto Sisältö Mitä muutoksia kuntien talouteen mk-uudistus on tuomassa?
LisätiedotYleistä vuoden 2019 talousarviosta
EM 30.10.2018 Yleistä vuoden 2019 talousarviosta Pomarkun kunnan vuoden 2019 talousarviota tehdään poikkeuksellisen vaikeassa tilanteessa, joka aiheutuu valtionosuustulojen romahduksesta vuonna 2019. Valtionosuudet
LisätiedotYleistä vuoden 2018 talousarviosta
KH 28.11.2017 Yleistä vuoden 2018 talousarviosta Suomen kuntien taloudellisessa tilanteessa näkyy selvä kahtiajako hyvin toimeentuleviin kuntiin ja vaikeuksissa oleviin kuntiin. Osa kunnista suunnittelee
Lisätiedot3 (3) Kuntatalouden näkymät
3 (3) Kilpailukykysopimus ei saa asettaa yksittäistä kuntaa kohtuuttomaan asemaan, eikä sopimus saa vaarantaa kuntataloudelle asetetun rahoitusasematavoitteen saavuttamista. Kuntatalouden näkymät Kuntatalouden
LisätiedotKirsi Mukkala KESKI-SUOMEN KUNTIEN ALUSTAVAT TILINPÄÄTÖSTIEDOT 2016
31.3.2017 Kirsi Mukkala KESKI-SUOMEN KUNTIEN ALUSTAVAT TILINPÄÄTÖSTIEDOT 2016 1 Alustavat tilinpäätöstiedot 2016 Perustuvat kuntiin lähetettyyn kyselyyn tiedot on koottu 13.-29.3.2017 välisenä aikana Tiedot
LisätiedotKuntatalouden tila ja näkymät
Kuntatalouden tila ja näkymät Taloustorstai 20.9.2018 Minna Punakallio Pääekonomisti @MinnaPunakallio Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2019 Julkaisu- BKT, Työttö- Ansiotasoajankohta muutos myys- indeksin
LisätiedotPääekonomistin katsaus
Pääekonomistin katsaus Kuntamarkkinat 14.-15.9.2016 Minna Punakallio Pääekonomisti Suomen Kuntaliitto Yleiset talousnäkymät ovat pysyneet vaimeina jo pitkään Kansainväliseen talouteen liittyviä epävarmuuksia:»
LisätiedotKaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa
1 Kaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa Hyrynsalmi Vuonna 2013 Hyrynsalmen kunnan alueella kaikkien toimialojen liikevaihto nousi 5,1 prosenttia edellisvuoteen
LisätiedotTalousarvio 2012 ja taloussuunnitelma 2013-2015 Kainuun maakunta -kuntayhtymä
Talousarvio 2012 ja taloussuunnitelma 2013-2015 Kainuun maakunta -kuntayhtymä Talousarvio 2012 ja taloussuunnitelma 2013-2015 Kainuun maakunta -kuntayhtymä 2011 C:14 Julkaisija Kainuun maakunta -kuntyhtymä
LisätiedotHallinto uudistuu uudistuuko johtaminen
Onnistuva Suomi tehdään lähellä Finlands framgång skapas lokalt Hallinto uudistuu uudistuuko johtaminen Tulevaisuuden johtajat 24.11.2017 Jari Koskinen MUUTOSTEN MAAILMANPYÖRÄ: Kuntien ja alueiden muutosajurit
LisätiedotTULOSLASKELMAOSA 2011 2014
257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan
LisätiedotPirkanmaan liiton ja Kuntaliiton kuntapäivä, Tampere 20.10.2015 Ajankohtaista kuntataloudesta. Ilari Soosalu Johtaja, kuntatalous
Pirkanmaan liiton ja Kuntaliiton kuntapäivä, Tampere 20.10.2015 Ajankohtaista kuntataloudesta Ilari Soosalu Johtaja, kuntatalous Rakenne Talouden fundamentteja Kuntatalouden tila ja näkymät Hallituksen
LisätiedotTalousarvion toteuma kk = 50%
Talousarvion toteuma 1.1.-30.6.2019 6kk = 50% Verotulojen kertymä 30.6.2018 Talousarvio 30.6.2019 30.6.2019 Tot. % Kunnallisverot 3 846 943 3 456 000 3 727 292 53,9 Kiinteistöverot 35 134 373 500 8 904
LisätiedotToimialojen liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuussa
, joulukuu 2017 Kainuun yritysten liikevaihto kasvaa vahvasti Vuoden 2017 ensimmäisellä puolikkaalla yritysten liikevaihto kasvoi voimakkaasti, mutta henkilöstömäärä maltillisemmin Liikevaihto kasvussa
LisätiedotKuntatalouden tila. Hailitusohjelmaneuvottelut kevät Minna s
Kuntatalouden tila Hailitusohjelmaneuvottelut kevät 2019 Minna Karhunen @MinnaKarhunen 14.5.2019s Kuntatalousohjelman nostot keväällä 2019 Kuntatalous heikkeni selvästi vuonna 2018 Viime vuosina veroprosenttien
LisätiedotYhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta
Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v. 2009 Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta 12.4.2010 Pohjois-Savon kuntien tilinpäätökset v. 2009 - vertailua edelliseen vuoteen Lähde: Kyselyt kuntien
LisätiedotKainuun hallintokokeilu: Siniset ajatukset -tavoitteista vaikutuksiin Alue- ja paikallishallintopäivät Kuopio 24.8.2010
Kainuun hallintokokeilu: Siniset ajatukset -tavoitteista vaikutuksiin Alue- ja paikallishallintopäivät Kuopio 24.8.2010 hallintojohtaja Kalevi Yliniemi KAINUU IVALO 625 km KAINUU OULU 181 km KAJAANI Vaala
LisätiedotVuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät
Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät 15.2.2012 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Talousnäkymät maailmalla ja Suomessa Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2012 Laitos Julkaisu- ajankohta BKT muutos
LisätiedotVäestömuutokset 2016
Iitin kunta 715/2.1.2/216 Talouskatsaus 21.11.216 Tammi-lokakuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 216 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku Syntyn
LisätiedotVäestömuutokset 2016
Iitin kunta 715/2.1.2/216 Talouskatsaus 29.12.216 Tammi-marraskuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 216 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku
LisätiedotKuntatalouden kehitysnäkymät kuntatalousohjelmassa Hannele Savioja
Kuntatalouden kehitysnäkymät kuntatalousohjelmassa 16.10.2015 Hannele Savioja Rahoitusasematavoitteet Hallitus on päättänyt seuraavista sitovista vaalikauden nimellisistä rahoitusasematavoitteistaan: valtiontalouden
LisätiedotTalousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2014
Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2014 Kainuun maakunta -kuntayhtymä Maakuntajohtajan ehdotus 15.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2014 Kainuun maakunta -kuntayhtymä 2010 C:12
LisätiedotKuntien vuoden 2015 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu 18.11.2014
Kuntien vuoden 2015 veroprosentit Kuntaliiton tiedustelu % 20,5 Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti sekä tuloveroprosenttia nostaneet kunnat 1985-2015 Kuntien lkm 20,0 181 180 19,5 156 160 19,0 18,5
LisätiedotKuntatalouden kehitys vuoteen 2020
Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: VM 5.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kuntien ja kuntayhtymien bruttomenot, mrd. 2014 2015*
LisätiedotENNUSTEEN ARVIOINTIA
ENNUSTEEN ARVIOINTIA 23.12.1997 Lisätietoja: Johtaja Jukka Pekkarinen puh. (09) 2535 7340 e-mail: Jukka.Pekkarinen@labour.fi Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville
LisätiedotTyöttömyys vähenee taas hyvää vauhtia Kainuussa
1 (8) Julkistettavissa 24.5. klo 9.00 Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Työttömyys vähenee taas hyvää vauhtia Kainuussa Työttömyys on vähentynyt Kainuussa ripeämmin kuin maassa keskimäärin Myönteinen työllisyyskehitys
LisätiedotLyhyt kierros Kainuuseen
Lyhyt kierros Kainuuseen eli mitä meille tänne kuuluu Maakuntatunnukset TILASTOTIETOJA Maakunnan asukasluku v. 2017 lopussa oli 73959 asukasta. Kainuu on pinta-alaltaan suunnilleen Belgian kokoinen. Koko
LisätiedotMAAKUNNAN TALOUS VUOSILLE
1 Kuntaneuvottelu varten 3.6.2009 ( MH 2009-5-25) MAAKUNNAN TALOUS VUOSILLE 2010-2013 1. TAUSTAA Maakunnan talouden kehitys vuosina 2005-2008 Maakuntakokeilun alussa yleiseksi talouden tavoitteeksi asetettiin
LisätiedotKunnan ja maakunnan talous ja rahoitus
Onnistuva Suomi tehdään lähellä Kunnan ja maakunnan talous ja rahoitus Pirkanmaan maakuntatilaisuus 9.5.2018 Sanna Lehtonen, kehittämispäällikkö Kuntaliitto, kuntatalousyksikkö Julkisyhteisöjen rahoitusjäämä
LisätiedotPääekonomistin katsaus
Pääekonomistin katsaus Kuntamarkkinat 11.-12.9.2019 Minna Punakallio @MinnaPunakallio 10.9.2019 Maailmantalouden kasvupyrähdys ohi. Kasvu kuitenkin jatkuu USA:ssa ja Kiinassa Lähde: Osuuspankki, suhdanne-ennuste
LisätiedotKuntien vuoden 2018 veroprosentit
Kuntien vuoden 2018 veroprosentit Kuntaliiton tiedustelu 17.11.2017 % Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti sekä tuloveroprosenttia nostaneet kunnat 1985-2018 Kuntien lkm 20,5 181 200 180 19,5 19,0
LisätiedotKuntatalouden tila ja tulevaisuuden näkymät
Kuntatalouden tila ja tulevaisuuden näkymät 8.11.2016 Varatoimitusjohtaja Timo Reina Kuntatalouden tila ja hallituksen kuntatalouden toimia ohjaava tavoite Vaimeasta talouskasvusta huolimatta kuntatalouden
LisätiedotTalousarvio 2010 ja taloussuunnitelma 2010 2013
Talousarvio 2010 ja taloussuunnitelma 2010 2013 Kainuun maakunta -kuntayhtymä LUONNOS 21.10.2009 Talousarvio 2010 ja taloussuunnitelma 2010 2013 Kainuun maakunta -kuntayhtymä 2009 C: Julkaisija Kainuun
LisätiedotKUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET V JA KUNTAPALVELUIDEN PELASTUSOHJELMA
KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET V. 2008 JA KUNTAPALVELUIDEN PELASTUSOHJELMA KUNTA-ALAN TALOUS- JA RAHOITUSFOORUMI 11.2.2009 TIEDOTUSTILAISUUS TOIMITUSJOHTAJA RISTO PARJANNE SUOMEN KUNTALIITTO Tietoja kuntien taloudesta
LisätiedotKHALL Taloussuunnitelman mukaisesti kaupunginhallitukselle tulee raportoida talouden toteutumisesta vähintään kahden kuukauden välein.
Kaupunginhallitus 217 13.08.2018 Kaupungin talouden toteutuminen / osavuosikatsaus 1-6 / 2018 253/02.02.02/2018 KHALL 13.08.2018 217 Taloussuunnitelman mukaisesti kaupunginhallitukselle tulee raportoida
Lisätiedot31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014
31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken
LisätiedotKuntien tilinpäätökset 2017
Kuntien tilinpäätökset 217 Kuntaliiton talous- ja rahoitusfoorumi 8.2.218 Henrik Rainio, vs. johtaja Kuntaliitto, kuntatalousyksikkö Yhteenveto vuoden 217 tilinpäätösarvioista Kuntasektorin talous vahvistui
LisätiedotRahoituksen siirto ja kunnan peruspalvelujen valtionosuus. Valtiovarainvaliokunta Markku Nissinen Finanssineuvos, VM
Rahoituksen siirto ja kunnan peruspalvelujen valtionosuus Valtiovarainvaliokunta 21.3.2017 Markku Nissinen Finanssineuvos, VM 1 22.3.2017 Etunimi Sukunimi Rahoituksen siirto kunnista maakuntiin LÄHTÖKOHTA:
LisätiedotTalousarvion toteuma kk = 50%
Talousarvion toteuma 1.1.-30.6.2018 6kk = 50% Verotulojen kertymä Kunnallisverot 3 859 476 3 300 000 3 846 943 58,3 Kiinteistöverot 9 718 367 500 35 134 4,8 Yhteisöverot 533 625 382 500 356 007 46,5 Yhteensä
LisätiedotKIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA
KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (59,7 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2013 Muut (17 %) SOTE (54 %) Henkilöstömenot (29 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon SOTE
LisätiedotSuomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Kuntatalouden näkymät
Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Kuntatalouden näkymät Ilari Soosalu, Johtaja, kuntatalous Sisältö Vuoden 2013 tilinpäätös Hallituksen talousarvioehdotus/ PPB 2015, RaPo:n
LisätiedotKoko maan tarkastelussa Pohjois-Suomessa kovin kasvu nykyisellä EUohjelmakaudella. Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto
Keski-Suomen Tilanne 30.6.2019 Matkailun, kaupan ja palveluiden kasvu on jatkunut kohtuullisena. Suhdannehuippu ohitettu viennissä, teollisuudessa ja rakentamisessa. Kovin kasvu Saarijärven-Viitasaaren
LisätiedotKokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %.
TALOUDELLINEN TILANNE 1.1. - 31.3.2015 Yleinen tilanne USA:n talouskasvun arvioidaan olevan kuluvana vuonna noin 3,2-3,7 %. USA:n korkojen nosto saattaa alkaa siten arvioitua aikaisemmin eli viimeisimpien
LisätiedotKunnan ja maakunnan talous ja rahoitus
Kunnan ja maakunnan talous ja rahoitus Päijät-Hämeen maakuntatilaisuus 3.5.2018 Henrik Rainio, vs. johtaja Kuntaliitto, kuntatalousyksikkö Julkisyhteisöjen rahoitusjäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen,
LisätiedotKunnan ja maakunnan talous ja rahoitus
Kunnan ja maakunnan talous ja rahoitus Etelä-Karjalan maakuntatilaisuus 21.5.2018 Henrik Rainio, vs. johtaja Kuntaliitto, kuntatalousyksikkö Julkisyhteisöjen rahoitusjäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen,
LisätiedotKainuun työllisyyskatsaus, joulukuu 2014
NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 20.1.2015 klo 9.00 Työttömyys kasvoi Kainuussa rajusti vuoden lopulla Lomautukset lisääntyivät ja uuden työvoiman tarve oli lähes
LisätiedotSiilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015
Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen
LisätiedotKuntatalousohjelma vuodelle Kunta- ja aluehallinto-osasto
Kuntatalousohjelma vuodelle 2018 Kunta- ja aluehallinto-osasto Sisältö 1. Kuntatalouden tilannekuva syksyllä 2017 2. Valtion toimenpiteiden vaikutukset kuntatalouteen vuonna 2018 3. Kuntatalouden kehitysarvio
LisätiedotULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN
ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 30.9.2016 Talous- ja hallinto-osasto 26.10.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.9.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.
Lisätiedot