Talousarvio 2009 ja taloussuunnitelma

Transkriptio

1 Talousarvio 2009 ja taloussuunnitelma Kainuun maakunta -kuntayhtymä Maakuntavaltuusto

2

3 Talousarvio ja taloussuunnitelma Kainuun maakunta -kuntayhtymä 2008 C:8

4 Julkaisija Kainuun maakunta -kuntayhtymä Pl Kainuu puh Kannen kuva Martti Juntunen ISBN ISSN Kajaani 2008

5 1 KAINUUN MAAKUNTAKOKEILU TALOUDELLISIA TAUSTATIETOJA Yleinen taloudellinen kehitys Suomessa Kunnallistalouden kehitys Kainuun kuntien talous Kainuun väestönkehitys Kainuun työllisyyden kehitys Kainuun toimialojen kehitys TALOUSARVIO JA -SUUNNITELMA Talousarvion perusteita Rahoituksen muodostuminen Kuntien rahoitusosuuden kehitys Talousarvion laskentaperusteet Talouden tasapainottaminen Maakunnan henkilöstö Käyttötalousyhdistelmä toimialoittain Investoinnit Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Talousarvion sitovuus ja erityisohjeet KÄYTTÖTALOUSOSA TULOALUEITTAIN Maakuntavaltuusto Tarkastuslautakunta, tarkastustoimi Maakuntahallitus Suunnittelu- ja kehittämisyksikkö Yhteiset palvelut Koulutustoimiala Koulutustoimiala, lukiokoulutus Sosiaali- ja terveystoimiala Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteiset palvelut Ympäristöterveydenhuolto Sairaanhoidon palvelut Terveyden- ja sairaanhoitopalvelut Perhepalvelut Vanhuspalvelut Tutkimus- ja kehittämistoiminta LIIKELAITOKSET Kainuun ammattiopisto Kainuun Työterveys...98 LIITTEET

6 6 1 KAINUUN MAAKUNTAKOKEILU Laki Kainuun hallintokokeilusta tuli voimaan Varsinainen kokeilu alkoi vuoden 2005 alusta. Maakuntakokeilun tarkoituksena on hankkia kokemuksia maakunnallisen itsehallinnon vahvistamisen vaikutuksista - Kainuun kehittämiseen - peruspalvelujen järjestämiseen - kansalaisten osallistumiseen - kunnallishallintoon - valtion aluehallinnon toimintaan - maakunnan ja valtion keskushallinnon suhteeseen. Kokeilun tavoitteena on: - julkisten palvelujen tuotannon ja rahoituksen turvaaminen; tehokkaampi palvelutuotanto - kehittämistoimien paremman osuvuuden takaaminen - kehittämistoimien yhdensuuntaisuuden parantaminen - nykyistä isompien ja vaikuttavampien kehittämishankkeiden aikaansaaminen - Kainuun asukkaiden osallistumismahdollisuuksien turvaaminen - väestön menettämisen pysäyttäminen ja - työpaikkojen lisääminen. Kokeilu sisältää kuntien vastuulla aiemmin olleista palveluista terveydenhuoltopalvelut ja sosiaalitoimen palvelut lukuun ottamatta lasten päivähoitoa sekä lukiokoulutuksen, ammatillinen koulutuksen ja ammatillinen aikuiskoulutuksen. Maakunta vastaa myös maakunnan yleisestä elinkeinopolitiikasta sekä maakuntasuunnittelusta ja maakunnan aluekehittämisestä. Maakunnan tehtävänä on päättää Euroopan yhteisön rakennerahastovarojen ja niiden vastinrahoituksen suuntaamisesta käyttötarkoituksiinsa. Valtion talousarviossa on koottu Kainuun kehittämisen kannalta merkittävä kansallinen rahoitus yhdelle momentille. Maakunnalle peruspalveluihin tuleva rahoitus ja kansallinen kehittämisrahoitus muodostavat maakunnan näkökulmasta hallinnon aloista riippumattoman yleiskatteellisen kokonaisuuden, jonka käytöstä maakunnan eri tarkoitukseen päättää maakunta. Ylintä päätösvaltaa maakunnan toimialaan kuuluvissa tehtävissä käyttää kokeilualueen asukkaiden yleisillä vaaleilla valitsema maakuntavaltuusto. Maakuntavaltuusto valitsee toimikaudekseen maakuntahallituksen, sosiaali- ja terveyslautakunnan ja koulutuslautakunnan. Lisäksi maakuntavaltuusto valitsee maakuntajohtajan valtuuston toimikaudeksi. Maakuntajohtaja toimii maakuntahallitusten puheenjohtajana hallituksen eri kokoonpanoissa.

7 7 Maakuntakokeilussa ovat mukana Kainuun kunnat (Hyrynsalmi, Kajaani, Kuhmo, Paltamo, Puolanka, Ristijärvi, Sotkamo, Suomussalmi) lukuun ottamatta Vaalan kuntaa. Kokeilu on voimassa vuoden 2012 loppuun saakka. Kainuun hallintokokeilun seuranta Sisäasiainministeriö asetti Kainuun hallintokokeilun seurantaryhmän ja sihteeristön, joiden toimikausi on kuitenkin niin, että Kainuun maakuntaa ja kuntia edustavien jäsenien toimikausi päättyy Seurantaryhmän tehtäväksi annettiin arvioida hallintokokeilun valmisteluun ja toimeenpanoon liittyvät merkittävät tapahtumat ja niiden vaikutukset sekä hallintokokeilun toteuttamisen ja valtion tukitoimenpiteiden vaikutuksia Kainuussa. Yhtenä tehtävänä on antaa väliraportit vuosien 2004, 2006 ja 2008 loppuun mennessä. Seurantaryhmän puheenjohtajana toimii ylijohtaja Silja Hiironniemi sisäasiainministeriöstä ja jäseninä ylijohtaja Cay Sevón sisäasiainministeriön kuntaosastolta, neuvotteleva virkamies Tarja Riihimäki opetusministeriöstä, teollisuusneuvos Marjukka Aarnio kauppa- ja teollisuusministeriöstä, apulaisosastopäällikkö Olli Kerola sosiaali- ja terveysministeriöstä, lakiasiainpäällikkö Kari Prättälä Suomen Kuntaliitosta sekä maakuntavaltuuston puheenjohtaja, kansanedustaja Timo Korhonen, maakuntavaltuuston I varapuheenjohtaja Osmo Polvinen, maakuntahallituksen I varapuheenjohtaja Raimo Piirainen ja maakuntajohtaja Hannu Leskinen Kainuun maakunnan edustajina. Seurantaryhmän pysyvänä asiantuntijana toimii rehtori, professori Esko Riepula sekä sihteerinä ja sihteeristön pääsihteerinä kehittämispäällikkö Teemu Eriksson sisäasiainministeriöstä. Seurantaryhmän sihteeristöön kuuluvat edustajat oikeusministeriöstä, valtiovarainministeriöstä, opetusministeriöstä, maa- ja metsätalousministeriöstä, liikenne- ja viestintäministeriöstä, kauppaja teollisuusministeriöstä, sosiaali- ja terveysministeriöstä, työministeriöstä, ympäristöministeriöstä, sisäasiainministeriöstä, Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskuksesta, Kainuun ympäristökeskuksesta, Oulun tiepiiristä, Oulun lääninhallituksesta, Kainuun metsäkeskuksesta, Suomen Kuntaliitosta, AKAVA:sta, Pardiasta, KTV:stä, STTK:sta ja Kajaanin kaupungista. Sihteeristö on kokoontunut kerran kokonaisuudessaan ja yleensä se on työskennellyt kulloisenkin tarpeen vaatimassa laajuudessa. Kainuun hallintokokeilun seurannassa on syntynyt tähän mennessä viisi raporttia. Helmikuussa 2005 (sisäasiainministeriön julkaisusarja 8/2005) julkaistiin seurantaryhmän väliraportti kokeilun valmisteluvaiheiden etenemisestä, joulukuussa 2005 (sisäasiainministeriön julkaisusarja 37/2005) julkaistiin Tampereen yliopiston ensimmäinen arviointiraportti, maaliskuussa 2006 (sisäasiainministeriön julkaisusarja 18/2006) julkaistiin seurantaryhmän väliraportti maakuntahallinnon ensimmäisestä toimintavuodesta ja huhtikuussa 2007 (sisäasiainministeriön julkaisusarja 28/2007) seurantaryhmän väliraportti maakunnan taloudesta ja eräistä palveluista. Lisäksi elokuussa 2008 valmistui Kainuun hallintokokeilun III väliraportti (valtiovarainministeriön julkaisusarja 32/2008) ja syksyllä 2008 julkaistaan Tampereen yliopiston arvioinnin

8 8 väliraportti kokeilun tähänastisesta etenemisestä. Se täydentää aikanaan raporttien antamaa kuvaa kokeilun tilanteesta ja vaikutuksista. Yhteenvetona tähän mennessä voidaan todeta, että hallintokokeilun aikana Kainuun elinkeinopolitiikassa hallinnon toimintatapa on uudistunut. Kainuun hallintokokeilun myötä pääosa Kainuun kuntien sosiaali- ja terveydenhuollosta siirtyi maakunnallisen toimijan vastuulle. Organisaatiomuutos ja johtamisjärjestelmän uudistaminen on v loppuun mennessä saatu vietyä loppuun. Kainuun sosiaali- ja terveystoimialan toiminta on kaikilla osa-alueilla ollut kustannustehokasta. Tarvevakioiduissa vertailuissa tämä näkyy erityisen selvästi. Koulutustoimiala vastaa koulutuksen järjestäjänä toisen asteen koulutuksesta Kainuun maakunnassa. Koulutustoimialan kokonaishenkilöstömäärä aleni kolmena ensimmäisenä toimintavuotena -3,3 %. Lukiokoulutuksen tulosalue siirtyi kahdeksan tulosyksikön mallista neljän tulosyksikön malliin. Maakuntahallinnon toimintakulujen kasvu liikelaitokset mukaan lukien vuosina oli keskimäärin 4 % vuodessa. Toimintamenojen kasvu on ollut keskimäärin 2 % alle valtakunnan keskimääräisen sosiaali- ja terveysmenojen kasvun. Kainuun kuntien vuosikatteet ovat selvästi parantuneet vuosina Kainuun hallintokokeilu vuoden 2012 jälkeen Tällä hetkellä voimassa oleva laki Kainuun hallintokokeilusta päättyy vuoden 2012 lopussa. Suomen hallitus valmistelee Kainuun hallintokokeilun jatkotoimet kainuulaisten esityksestä seurannan ja arviointitutkimuksen perusteella ja antaa tarvittavat hallituksen esitykset eduskunnalle vuoden 2010 aikana. Tähän liittyvät neuvottelut käydään Kainuun kuntien ja muiden sidosryhmien kanssa vuoden 2009 aikana siten, että maakunnan ja kuntien yhteinen esitys asiasta on valmis vuoden 2010 maaliskuun loppuun mennessä. Maakuntahallitus on lausunnossaan koskien kunta- ja palvelurakenneuudistusta esittänyt, että Kainuun maakunnan toimintamallin turvaamiseksi ja kehittämiseksi laki Kainuun hallintokokeilusta tai vastaavat säädökset liitettynä muihin lakeihin, tulee säätää pysyväksi. 2 TALOUDELLISIA TAUSTATIETOJA 2.1 Yleinen taloudellinen kehitys Suomessa Suomen talouden kasvuvauhti on jatkunut vahvana poikkeuksellisen pitkään. Takana on viidentoista vuoden kasvuputki. Laman jälkeen talous on kasvanut keskimäärin 3,6 prosenttia vuodessa. Laman jälkeisenä aikana kansantaloutemme hinta- ja kustannustason kohoaminen on ollut maltillista, esimerkiksi kansantuotteen hintaindeksillä mitattuna keskimäärin kaksi prosenttia vuodessa. Kuluttajahintojen nousuvauhti on ollut vieläkin hitaampaa, keskimäärin 1,6 prosenttia vuodessa.

9 9 Talouden kasvu oli vielä viime vuonna nopeaa eli ennakkotietojen mukaan 4,5 %. Korkeasuhdanne on taittunut ja talouskasvu on tänä vuonna nopeasti hidastumassa. Ennustelaitosten elo-syyskuussa julkaistut arviot kuluvan vuoden tuotannon kasvusta ovat 2-3 %. Vuodelle 2009 ennustetaan yleisesti alle kahden prosentin tuotannon kasvua. Kansainväliseen talouteen liittyvien riskien toteutuminen voi johtaa viennin hidastumisen ja rahoitusmarkkinoiden häiriöiden johdosta kansantaloutemme ennustettua heikompaankin kehitykseen. Vuonna 2008 kuluttajahintojen arvioidaan kohoavan yli neljä prosenttia. Etenkin ruuan ja polttoaineiden hinnat ovat nousseet nopeasti. Myös kotimaiset kustannuspaineet ovat purkautuneet, mihin osaltaan ovat vaikuttaneet aiempia vuosia suuremmat palkkojen korotukset. Ensi vuonna inflaation arvioidaan hidastuvan muun muassa tuontihintojen nousun vaimentumisen sekä elintarvikkeiden arvonlisäveron alentamisen johdosta. Palkkojen sopimuskorotukset ovat ensi vuonna maltillisemmat kuin tänä vuonna ja myös palkkaliukumat jäänevät vähäisemmiksi suhdannetilanteen johdosta. Työllisyyden kehitys on ollut suotuisaa. Tänä vuonna työllisten lukumäärän arvioidaan lisääntyvän noin henkilöllä viime vuoden keskimääräisestä tasosta. Työllisyysaste onkin tänä vuonna 70½ prosenttia. Vuonna 2009 työvoiman kysynnän kasvu pysähtyy ja työllisyysaste pysynee kuluvan vuoden tasolla. Työttömyysaste alenee tänä vuonna viime vuoden keskimääräisestä tasosta ja on 6,2 prosenttia. Valtiovarainministeriö arvioi keskimääräisen työttömyysasteen alenevan ensi vuonna hieman tämän vuoden tasosta. Julkisen talouden rahoitusasema on vahva. Ylijäämä nousee 4,5 %:iin suhteessa bruttokansantuotteeseen, josta se laskee ensi vuonna puoli prosenttiyksikköä. (Lähteet: VM Suhdannekatsaus, Kuntaliitto). Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Peruspalvelubudjetti Prosenttia: BKT, määrän muutos 4,9 4,5 2,8 1,8 2,2 2,0 1,9 Palkkasumman muutos 4,9 5,9 7,2 5,2 4,8 3,8 3,8 Ansiotasoindeksin muutos 3,0 3,4 5,5 5,0 5,0 4,0 4,0 Työttömyysaste 7,7 6,9 6,2 5,9 5,9 5,9 5,9 Kuluttajahintojen muutos 1,6 2,5 4,1 2,8 2,1 2,0 2,0 Kuntien kustannustason muutos 3,2 3,4 4,7 3,2 4,2 3,5 3,5 Valtionosuusindeksin muutos 2,4 2,0 5,2 3,9 4,2 3,5 3,5 Kuntien ansiotasoindeksin muutos 3,0 3,6 5,3 3,7 5,1 4,0 4,0 Kunta-alan työlliset, 1000 henk. (Kansantalouden tilinpidon m ukaan) /J. Turkkila/hp

10 2.2 Kunnallistalouden kehitys Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate parani vuonna 2007 vuoteen 2006 verrattuna. Vuosikate kattoi edellisvuotta selvemmin käyttöomaisuuden poistot, mutta ei riittänyt nettoinvestointien rahoittamiseen. Pitkään jatkuneesta nopeasta talouskasvusta huolimatta kuntien velan määrä lisääntyi edelleen, ja kuntien väliset taloudelliset erot ovat pysyneet suurina. Kuntatalouden vahvistuminen jatkuu v Vuosikate kohoaa, kun sekä kunnallisvero- että yhteisöverotulot kasvavat edelleen nopeasti. Verotulojen kasvun ohella valtionosuuksien merkittävä lisäys kohentaa kuntataloutta. Kuntien ja kuntayhtymien menojen kasvu on kuitenkin nopeutumassa samalla kun talouskasvu on heikkenemässä. Suurten palkankorotusten, yleisen hintatason voimakkaan nousun ja palvelujen ostojen nopean kasvun seurauksena toimintamenot kasvavat yli 6 % eli selvästi nopeammin kuin 2000-luvulla keskimäärin. Myös investointien odotetaan edelleen lisääntyvän. Kuntatalouden tila oletetaan pysyvän talouskasvun hidastumisesta huolimatta hyvänä v Yleisen ansiotason nousu pitää edelleen yllä veropohjaa, mutta kunnallisverotulojen kasvu kuitenkin hidastuu, kun työllisyys ei enää parane ja tuloverotuksen keventäminen toteutetaan osittain kunnallisverotuksen kautta. Kuntien yhteisöverotuottojen odotetaan hieman vähenevän vuoteen 2008 verrattuna. Toisaalta kuntien muut tulot lisääntyvät selvästi, kun verokevennykset kompensoidaan lisäämällä valtionosuuksia ja kuntien toimintatuotot kasvavat nopeasti mm. kuntien yhdistymisavustusten lisääntymisen ja asiakasmaksujen korotusten myötä. Toimintamenojen arvioidaan kasvavan 5 % v Kasvu on hieman hitaampaa kuin v. 2008, mutta edelleen yhtä nopeaa kuin vuosina keskimäärin. Vuonna 2009 menopaineita keventää mm. kunta-alan ansiotason nousun jääminen palkankorotusten ajoituksesta johtuen vuotta 2008 vaimeammaksi. Lisäksi kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksut kevenevät selvästi, kun kunta-alan palkkojen nopea kasvu mahdollistaa kuntatyönantajan eläkevakuutusmaksun alentamisen. Kuntien menoja pienentää myös useiden tehtävien siirtyminen kunnilta valtion hoidettavaksi. Toisaalta kuntien yhdistymisten suuri määrä nostanee siirtymävaiheessa kuntien menoja. Myös ostot kasvavat nopeasti mm. palkkojen ja kuluttajahintojen nousun seurauksena. Vuosina kuntien ja kuntayhtymien toimintamenojen arvioidaan kasvavan keskimäärin 5,3 %. Menojen nopea kasvu johtuu suurelta osin palkkausmenojen ja erityisesti kunta-alan ansiotason noususta. Kunnallisesta henkilöstöstä yli 80 % toimii sosiaali- ja terveydenhuollon sekä opetus- ja kulttuuritoimen tehtävissä. Etenkin ensi vuosikymmenellä ikärakenteen muutos ja suurten ikäluokkien siirtyminen pois työmarkkinoilta tulevat lisäämään sosiaalija terveydenhuollon henkilöstön tarvetta. Väestön ikärakenteen muutos lisää sosiaalipalvelujen kokonaiskysyntää vuodesta 2009 vuoteen 2012 kokonaisuudessaan 1,8 % vuosittain. Terveyspalveluissa arvioidaan vastaavaksi kasvuksi 1 % vuodessa. Koulutuspalveluissa kysynnän arvioidaan vähenevän 10

11 11 0,7 % vuosittain. Kuntatalouden kehitysarviossa opetuksen, yleisen hallinnon ja muiden palveluiden henkilöstön määrän on oletettu pysyvän v tasolla. Verotulojen ja valtionosuuksien ennakoidaan kasvavan yhteensä keskimäärin 4,5 % vuodessa. Tällä kehityksellä vuosikate ylittää selvästi poistot. Menojen kasvaessa tuloja nopeammin, vuosikate alkaa kuitenkin pienentyä kehyskauden loppua kohden. Mikäli nettoinvestoinnit pysyvät oletetussa 3,0 mrd. eurossa, vuosikate ei v jälkeen riitä nettoinvestointien kattamiseen. Vuosien kuntatalouden kehitysarvio perustuu keskipitkän aikavälin laskentaoletuksiin, joihin liittyy monia epävarmuustekijöitä. Täten myös kuntatalouslaskelmiin näiden vuosien osalta tulee suhtautua osin varauksella. Talouden kasvunäkymien heikentyessä riskit kuntatalouden kiristymiselle ovat kevään peruspalveluohjelman kehitysarvioon verrattuna lisääntyneet. Kuntien viime vuosien poikkeuksellisen hyvä verotulojen kasvu voi hidastua yllättävänkin nopeasti. Tämä koskee erityisesti kuntia, joissa yhteisöveron merkitys on suuri. Samalla kuntien menojen kasvu pysyy nopeana, ja työvoiman saantivaikeudet saattavat lisätä palkka- ja ostomenoja vielä ennakoitua enemmän. Käyttötalouden nopean menokasvun rinnalla myös kuntien investointipaineet pysyvät suurina mm. kasvukeskusten infrastruktuuri-investointien, koko kuntakentän suurten peruskorjaustarpeiden sekä rakenneuudistusten täytäntöönpanon edellyttämien investointien vuoksi. Ilman käyttötalouden menokehityksen hillintää sekä investointien kestävää mitoitusta ja ajoitusta kuntatalouden tila uhkaa jälleen heikentyä. Tällöin kuntien velkaantuminen jatkuisi ja varautuminen tulevien vuosikymmenien palvelujen kysynnän kasvuun heikentyisi olennaisesti.

12 12 Kuntien ja kuntayhtymien talous, mrd. Lähde: Peruspalvelubudjetti Toimintakate -18,71-19,78-21,02-21,98-23,30-24,49-25,80 Verotulot 15,17 16,30 17,45 17,96 18,89 19,74 20,61 Käyttötalouden valt.os. 5,50 5,76 6,60 7,15 7,40 7,66 8,01 Muut rahoituserät, netto 0,15 0,11 0,11 0,10 0,10 0,09 0,08 Vuosikate 2,11 2,39 3,14 3,23 3,09 2,99 2,90 Poistot -1,78-1,84-1,89-1,95-2,01-2,07-2,13 Satunnaiset erät, netto 0,76 0,23 0,25 0,25 0,25 0,25 0,25 Tilikauden tulos 1,08 Tulorahoitus 1,87 2,09 2,94 3,03 2,89 2,79 2,70 Investoinnit, netto -1,75-2,68-3,10-3,00-3,00-3,00-3,00 Rahoitusjäämä 1) 0,12-0,59-0,16 0,03-0,11-0,21-0,30 Lainakanta 8,41 Rahavarat 4, ,78 9,01 4, ,49 9,36 4, ,53 9,46 4,41 1) Rahoitusjäämä = Tulorahoitus + investoinnit, netto Tulorahoitus = Vuosikate + satunnaiset erät, netto + tulorahoituksen korjauserät ,33 9,66 4, ,17 9,96 4, ,02 10,36 4, /J. Turkkila/hp 2.3 Kainuun kuntien talous Kainuun kuntatalouden tila on tilinpäätöstietojen 2007 perusteella edelleen muuta maata heikompi. Kuntatalouden tila on kuitenkin selvästi kohentunut vuosien aikana KUNNALLISVERO Kunta maksuunpano maksuunpano kasvu maksuunpano kasvu maksuunpano kasvu maksuunpano kasvu Hyrynsalmi , , , ,1 Kajaani + Vuolijoki , , , ,0 Kuhmo , , , ,5 Paltamo , , , ,2 Puolanka , , , ,7 Ristijärvi , , , ,5 Sotkamo , , , ,6 Suomussalmi , , , ,7 Yht , , , ,0 Kunnallisverotulojen maksuunpanon kasvu oli vuosina 2004 ja 2005 vain noin 1,5 % vuodessa, kun se koko maassa oli keskimäärin n. 3,5 %. Vuoden 2006 verotuksen maksuunpantu kunnallisvero kasvoi keskimäärin 4,5 %, kun vastaava kasvu koko maassa oli 5,7 %. Vuoden 2007 maksuunpantu kunnallisvero kasvoi 6,0 % ja koko maan keskiarvo oli 7,6 %. Kainuun kuntien vuosikate eli investointeja varten jäävä omarahoitusosuus on ollut perinteisesti koko maan keskiarvoa pienempi. Vuonna 2005 vuosikatteen kehitys kääntyi menojen maltillisen kehityksen myötä parempaan suuntaan ja jatkui edelleen vuosina 2006 ja Kainuun kuntien keskimääräinen vuosikate vuonna 2007 oli 277 euroa asukasta kohti. Koko maan keskiarvo oli 382 euroa asukasta kohti.

13 13 Kuntien talouden tunnuslukuja vuodelta 2007 Lähde: Tilastokeskus , ennakkotieto Kunta Asukas- Tulo- Toi- Vero- Valtion- Vero- Vuosi- Laina- Raha- Oma- Kertynyt luku vero- minta- tulot osuu- rahoitus kate kanta varat varai- yli-/ % kate det YHT suus- alijäämä 2007 /as. /as. /as. /as /as. /as. /as. % /as Koko maa , Kainuu , Hyrynsalmi , Kajaani , Kuhmo , Paltamo , Puolanka , Ristijärvi , Sotkamo , Suomussalmi , Vaala , Kainuun kuntien verorahoitus asukasta kohti on keskimäärin euroa. Tämä on 244 euroa suurempi kuin maassa keskimäärin. Vastaavasti Kainuun toimintakate on 349 euroa asukasta kohden suurempi kuin maassa keskimäärin. Uusimaa Itä-Uusimaa Pohjois-Pohjanmaa Pirkanmaa Ahvenanmaa Päijät-Häme Keski-Pohjanmaa Pohjanmaa Satakunta Kainuu Varsinais-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Karjala Kymenlaakso Kanta-Häme Etelä-Karjala Lappi Pohjois-Savo Etelä-Savo Keski-Suomi Kuntien vuosikatteet maakunnittain vuosina , euroa/asukas Koko maa: * Lähde: Tilastokeskus 2007* /hp

14 Vuosikatteiden kehitys (TA 2008) Vuosikate TP-2004 /as TP-2005 /as TP-2006 /as TP-2007 /as TA-2008 /as Hyrynsalmi Kajaani Kuhmo Paltamo Puolanka Ristijärvi Sotkamo Suomussalmi Vaala Vuolijoki Kunnat yhteensä Kunnat (Ilman Vaala) Maakunta YHTEENSÄ (ilman Vaala) Kainuun kuntien vuosikatteet ovat selkeästi parantuneet vuosina Vuosikatteiden yhteenlaskettu määrä on 2,9 kertaistunut vuoteen 2004 verrattuna. Talousarvioiden mukaan vuonna 2008 vuosikatteet kuitenkin heikkenevät vuoden 2005 tasolle, mutta ovat kuitenkin selvästi parempia kuin vuonna Ali- / ylijäämien kehitys vuosina (TA 2008) Vanhat Alijäämä TP-2004 /as TP-2005 /as TP-2006 /as Tp-2007 /as TA-2008 /as Hyrynsalmi Kajaani Kuhmo Paltamo Puolanka Ristijärvi Sotkamo Suomussalmi Vaala Vuolijoki Kunnat yhteensä Kunnat (Ilman Vaala) Maakunta YHTEENSÄ (ilman Vaala) KATETTAVAA: Kuntien alijäämät Maakunta Bruttoalijäämät Kuntien ylijäämät Nettoalijäämät Kainuun kuntien yhteenlaskettu alijäämä bruttona on vuoden 2007 lopussa yhteensä 25,1 milj. euroa. Kun tähän lisätään maakunnan kertyneet alijäämät, on Kainuun kuntakentän katettavana yhteensä 41,3 milj. euroa vuoden 2007 lopussa. Vuosi 2008 näyttää myös talousarvioiden mukaan kerryttävän alijäämää lisää kuntien toiminnasta n. 4,6 milj. euroa. Vuoden 2008 lopussa ka-

15 15 tettavat alijäämät ovat koko kuntakentässä arvioiden mukaan jo 45 milj. euroa. Ylijäämiä on vuoden 2008 lopussa kahdella kunnalla ja ylijäämät ovat yhteensä 5,6 milj. euroa. Suurin ongelma Kainuun kuntatalouden kannalta on väestön vähentyminen ja sen seurauksena suhteellinen tulorahoituksen vähentyminen ja edelleen palvelutuotantoon kohdistuvat kustannusten pienentämistarpeet. Väestön väheneminen Kainuussa noin prosentin vuosivauhdilla on aiheuttanut sen, että on jouduttu jo 1990 luvulta lähtien pelkästään keskittymään siihen, miten palvelutuotannon kustannukset saadaan sopeutettua tulorahoitukseen. Samalla kuitenkaan ei ole pystytty tekemään riittävän radikaaleja rakennemuutoksia ja rationalisointitoimenpiteitä. Kunnat eivät ole pystyneet keräämään ylijäämiä tai aina edes katetta rahoitusmenoja varten ja näin varautumaan mahdollisiin tulorahoituksen heilahteluihin tai suuriin investointeihin, joiden avulla väestön vähenemisen aiheuttama kurjistumiskierre olisi voitu katkaista. Osa kunnista on jopa velkaantunut järjestääkseen palvelutuotannon entisillä ehdoilla ja entisellä tasollaan, huomioon ottamatta väestössä tapahtuneita muutoksia. Sosiaali- ja terveyspalveluiden siirtäminen 2005 alusta lukien kunnilta Kainuun maakunta -kuntayhtymän vastuulle on hillinnyt sosiaali- ja terveysmenojen kasvua. Jotta Kainuun kuntien ja maakunnan talouden kehitys saadaan positiiviselle uralle, se vaati joko reippaita ja rohkeita palvelurakenteen muutokseen tähtääviä toimenpiteitä tai tulopohjan kasvattamista. Tulopohjan kasvattaminen tapahtuu joko valtionosuuksien kasvulla tai kunnallisveroprosenttien korotuksella. 2.4 Kainuun väestönkehitys Kainuun väestömäärä vähenee edelleen. Maakunnan väestö on vähentynyt väestöpohjaan suhteutettuna valtakunnallisesti nopeimmin viimeisen vuosikymmenen aikana. Kainuun väestömäärä oli lähes tuhat henkilöä maakuntaohjelmassa ennakoitua alhaisempi v lopussa (Kuva 1. ). Erityisesti tähän vaikutti ennakoitua heikompi kotimaan muuttotase, joka oli v Kotimaan muuttotase on kuitenkin hidastunut noin puoleen kymmenen vuoden takaisista lukemistaan. Nettosiirtolaisuus (+ 275 henkilöä) lähes kaksinkertaistui vuoteen 2006 verrattuna. Maakunnan kokonaisväestö pieneni 571 henkilöllä. Yhteensä kainuulaisia oli v lopussa (Taulukko 1.).

16 Väestö Väestö, tavoite Väestö, toteuma Kuva 1. Kainuun väestönkehitys v alkaen verrattuna Kainuun maakuntasuunnitelman väestöennusteeseen. Taulukko 1. Väestönkehitys Kainuussa v sekä vertailu viimeisen vuosikymmenen keskimääräiseen kehitykseen väestönkehityksen eri tekijöiden mukaan. Vuosi Elävänä Kuol- Syntyneiden Tulo- Lähtö- Kotimainen Ulkomailta Ulkomaille Siirto- Väestön Väkiluvun Väkiluku syntyneet leet enemmyys muutto muutto muuttotase muuttaneet muuttaneet laisuus lisäys tarkistus n.a v. keskimäärin viim. vuoden ero viim. vuoden ero % Neljännesvuosittain Tilastokeskukselta saatavat maakunnalliset ja kuntakohtaiset väestönmuutostiedot kertovat, että koko Kainuun väestön väheneminen on hidastumassa. Kuntakohtaisessa väestönkehityksessä nousee esille haasteena Kajaanin ja sen lähikuntien parempi kehitys verrattuna harvaan asutun maaseudun kehitykseen. Kajaanin seutukunta on pystynyt lähes pysäyttämään väestön vähenemisen verrattuna vuoden 2005 lopun tilanteeseen. Kehys-Kainuun kuntien väestön väheneminen jatkuu.

17 , ,4 100,8 100,2 100,0 100,0 100,0 99,3 100,0 100,0 99,9 99,8 99,9 99, ,8 98,6 97,7 97,3 97,0 96, Kajaanin seutukunta Kehys-Kainuu Kuva 2. Kainuun seutukuntien väestönkehitys vuosineljänneksittäin suhteutettuna väkilukuun vuoden 2005 lopussa Kajaanin ja Kehys-Kainuun seutukunnissa (Indeksi = 100) Kainuun työllisyyden kehitys (Lähde Työttömyys -osiossa: Työllisyys ja työttömyys Kainuussa heinäkuu 2008, Kainuun TE-keskus, työvoimaosasto, Juha Puranen, tiivistelmä) Kainuun työttömiä oli heinäkuun lopussa yli 600 henkilöä vähemmän kuin vuosi sitten. Kainuussa työttömyys onkin jo reilun vuoden ajan vähentynyt ripeämmin kuin maassa keskimäärin. Kainuun työvoimatoimistoihin oli kirjoittautunut heinäkuun lopussa työtöntä työnhakijaa. Työttömyyden vähetessä myös sen rakenne on muuttunut. Erityisesti pitkäaikaistyöttömien ja myös nuorten osuudet työttömistä ovat pienentyneet. Sen sijaan vajaakuntoisten työttömien ja yli 50-vuotiaiden työttömien osuudet ovat kasvaneet. Ikärakenteen muututtua työttömien koulutusaste on varsin alhainen ja osalla työttömistä koulutus saattaa olla vanhentunut. Työttömyyden vähetessä myös naisten osuus työttömistä on kasvanut siten, että nyt kesäaikana yli puolet työttömistä on naisia. Kainuussa työnvälitystilaston työttömyysaste, eli työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta, oli heinäkuun lopussa 13,1 %, Pohjois-Karjalassa 14,3 % ja Lapissa 13,2 %. Koko maassa työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli 8,2 %.

18 Työnvälitystilaston työttömyysasteella mitaten paras tilanne on niin ikään Sotkamossa, jossa työttömyysaste oli 8,8 %. Vaikein tilanne on nyt Paltamossa, jossa työttömyysaste kipusi heinäkuussa 17,0 %:iin. Vuoden takaisesta tilanteesta työttömyys on vähentynyt Paltamoa (+7,1 %) ja Ristijärveä (+5,3 %) lukuun ottamatta kaikissa muissa Kainuun kunnissa. Parasta työttömyyden kehitys on ollut Sotkamossa (-18,0 %) ja hyvää se on ollut myös Kajaanissa (-13,5 %) ja Suomussalmella (-12,4 %). Työvoimaa kysyttiin edelleen eniten palvelualoilla, mutta lisäksi myös mm. konepaja- ja rakennusmetallityössä, talonrakennustyössä, tieliikennetyössä ja työkoneiden käytössä. 18 Kuva 3. Työttömyyden kehitystrendi vuosina

19 19 Kuva 4. Työttömien työnhakijoiden osuus (%) työvoimasta heinäkuussa 2008 Kainuun kunnissa, Pohjois-Karjalassa, Kainuussa, Lapissa ja koko maassa. Haasteena viime vuosien hyvälle työllisyyskehitykselle nousevat esiin tulevan vuoden aikana UPM-Kymmenen ilmoitus paperintuotannon lopettamisesta Kajaanissa ja Talvivaaran kaivosalueen siirtyminen hiljalleen runsaasti työllistävästä rakentamisvaiheesta stabiiliin tuotannolliseen vaiheeseen sekä yleinen maailman talouskehitys. 2.6 Kainuun toimialojen kehitys Yleistä Kainuun kehitys on monella eri mittarilla mitattuna edennyt maakunnan kehittämistavoitteiden suuntaan. Erityisen hyviä uutisia maakunnalle ovat olleet mm. Talvivaaran kaivosalueen rakennustöiden eteneminen ja tuotannon käynnistyminen syksyn 2008 aikana sekä matkailun suuret investoinnit. Kainuuseen on syntynyt aiempaa enemmän uusia yrityksiä ja työttömyys on vähentynyt rivakkaa tahtia. UPM-Kymmene Oyj:n ilmoitus aikomuksesta lopettaa Kajaanin paperitehtaan tuotanto kaikilla kolmella paperikoneella vuoden 2008 loppuun mennessä otettiin maakunnassa vastaan suurena yllätyksenä Tehtaan 535 työpaikan lopettaminen ja sitä myötä arviolta työpaikan menetykset kerrannaisvaikutuksina iskee Kainuun viime vuosien kohtuullisen suotuisaan talouskehitykseen erittäin vakavasti. Tähän haasteeseen vastaaminen vaatii laajaa ja sektorit ylittävää yhteistyötä yritysten ja julkisten toimijoiden kanssa kaikilla tasoilla. Uusien mahdollisuuksien etsiminen onkin aloitettu välittömästi yhtiön ilmoituksen jälkeen. Kajaanin seutu on nimetty rakennemuutosalueeksi ja rakennemuutostyöryhmä on aloittanut työnsä. Kainuun on löydettävä nopeasti ne toimenpiteet, joilla päästään irtisanomisten aiheuttaman välittömän kriisin yli. Samanaikaisesti on löydettävä ne toimenpiteet, joilla luodaan uusia korvaavia, pysyviä työpaikkoja. Näiden toimenpiteiden toteuttamista varten on neuvoteltava kansallisesti riittävät, tuntuvat resurssit. Huonoista uutisista huolimatta positiivisen kehityksen odotetaan jatkuvan metsätalouden ja puutuoteteollisuuden puolella. Metsäteollisuuden kotimaisen puun käytön lisääntyminen Venäjän puuntuonnin loppuessa, puupohjaisen bioenergian käytön lisääntyminen ja mekaanisen puunjalostuksen kehittämistoimien (mm. Woodpolis, Kainuun Metsä- ja puutalouden teemaohjelman hankkeiden toteuttaminen, mahdolliset tulevat UPM-Kymmenen pelletti- ja bioöljylaitokset ym.) myötä Kainuun metsien hakkuita pyritään lisäämään 3 milj. m 3 :stä 4 milj. m 3 :een vuoden 2010 loppuun mennessä. Tulevien vuosien kehitys toimialoilla on uudesta tilanteesta johtuen aiemmista arvioista poiketen erittäin haasteellinen.

20 Suhdannetiedot päätoimialoilla Tuoreimmat tiedot toimialojen liikevaihtotiedoista saadaan sisäasiainministeriön Tilastokeskukselta tilaamista maakunnittaisista päätoimialojen suhdannetiedoista. Niiden tiedot perustuvat samaan liikevaihtoverojen tilitysaineistoon, kuin mistä myös Kainuun avainklustereiden suhdannetiedot on laskettu. Suhdannetietojen käyttämisen etuna muihin seurantamenetelmiin on tietojen tuoreus. Päätoimialojen liikevaihdot ovat kasvaneet jaksolla 03/ /2008 verrattuna edellisen 12 kuukauden jaksoon teollisuutta lukuun ottamatta. Nopeinta liikevaihdon kasvu oli rakentamisessa, jonka liikevaihto kasvoi 46,3 % (koko maassa 30,9 %). Palveluiden liikevaihto kasvoi 12,81 % (koko maassa 13,3 %) ja kaupan 8,18 % (koko maassa 14,88 %). Teollisuuden liikevaihto laski - 2,16 % (koko maassa 9,47 %). Kaikkien toimialojen yhteenlaskettu liikevaihto kasvoi 7,97 %, kun kasvu oli edellisellä 12 kuukauden jaksolla 7,83 %. Kaikkien toimialojen kasvu on ollut koko maahan verrattuna (12,22 %) hitaampaa (Kuva 4. ja Taulukko 2.). Kun toimialojen yhteenlaskettua liikevaihtoa tarkastellaan Kainuussa kolmen viimeisen vuoden aikana (03/ /2008), on se kokonaisuudessaan 8,04 % alle valtakunnallisen keskiarvon. Kainuun päätoimialoista koko maan keskiarvon tällä ajanjaksolla ylittävät rakentaminen 9,22 %:lla ja palvelut 0,2 %:lla. 20 Kuva 4. Kainuun päätoimialojen suhdannekehitys 1/ /2008

21 Taulukko 2. Päätoimialojen liikevaihto Kainuussa ja toimialojen yhteenlaskettu liikevaihto Kainuussa ja koko maassa, suhdannetiedot 1/ /2008. Kainuu Kaikki toim ialat Teollisuus Rakentam inen Kauppa Palvelut 2007 Tammikuu 126,99 112,17 165,38 119,84 150,07 Helm ikuu 127,95 112,81 168,85 120,36 151,1 Maaliskuu 129,03 113,51 172,79 120,89 152,2 Huhtikuu 130,1 114,19 176,85 121,4 153,31 Toukokuu 131,01 114,62 179,42 121,92 154,4 Kesäkuu 131,69 114,67 180,8 122,44 155,47 Heinäkuu 132,22 114,51 183,22 122,96 156,5 Elokuu 132,76 114,36 187,2 123,51 157,5 Syyskuu 133,4 114,28 192,04 124,1 158,48 Lokakuu 134,13 114,27 197,8 124,77 159,44 M arraskuu 134,87 114,24 202,78 125,58 160,43 Joulukuu 135,53 113,9 206,33 126,45 161, Tammikuu 136,07 113,17 210,8 127,34 162,61 Helm ikuu 136,54 112,27 215,69 128,23 163,78 Maaliskuu ,35 219,13 129,07 165,01 muutos, viimeinen vuosi 7,97-2,16 46,34 8,18 12,81 muutos, viimeiset 2 vuotta 15,8 3,74 74,24 13,85 24,76 muutos, viimeiset 3 vuotta 27,15 21,62 81,82 17,5 34,29 ka/v, viimeiset 3 vuotta 9,05 7,21 27,27 5,83 11,43 Koko maa, viimeinen vuosi 12,22 9,47 30,9 14,88 13,3 21 Suhdannetiedot avainklustereilla Kainuun maakuntaohjelman avainklustereiden toimialaryhmistä vuonna 2007 liikevaihdon kasvu verrattuna vuoteen 2006 oli voimakkainta elintarviketuotannossa ja metallissa. Metallialan liikevaihto lisääntyi 10,26 % ja henkilöstö kasvoi 8,5 % edelliseen vuoteen verrattuna. Metsä- ja puualan liikevaihto kasvoi 2,09 % ja henkilö väheni 0,81 %. Kaivannaistoiminnan liikevaihto ylsi 3,8 % kasvuun ja elämystuotannon liikevaihdon kasvu oli 3,85 %. Ainoana liikevaihto laski ICT ja elektroniikka -alalla (-2,09 %). Kuva 5. Kainuun avainklustereiden suhdannekehitys vuonna 2007 verrattuna vuoteen Suhdannekehitys Kainuun maakunnassa vuonna 2007 Kaivannaistoiminta 3,80 % Metalli Elintarviketuotanto Metsä ja puu Elämystuotanto ICT ja elektroniikka -0,81 % -2,09 % 2,29 % 2,09 % 0,23 % 3,85 % 1,8 % 8,50 % 10,26 % 10,78 % -23 % -18 % -13 % -8 % -3 % 2 % 7 % 12 % 17 % prosentti, vuosi 2007 verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan Liikevaihto Henkilöstömäärä Lähde: Tilastokeskus / Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Tarkempia tilastotietoja Kainuun kehityksestä eri teemoissa Internetissä sivulta: > Kainuu > Tilastoja

22 22 3. TALOUSARVIO JA -SUUNNITELMA Talousarvion perusteita Rahoituksen muodostuminen Kainuun hallintokokeilusta annetun lain mukaan maakunta huolehtii maakunnan suunnittelusta, terveydenhuollosta, sosiaalihuollosta ja koulutuksesta sekä niiden rahoituksesta siltä osin kuin nämä tehtävät kokeilulain mukaan kuuluvat maakunnan toimialaan. Maakunta huolehtii myös maakunnan yleisestä elinkeinopolitiikasta, edistää yhteistyötä maakunnan kehittämisen kannalta keskeisten julkis- ja yksityisoikeudellisten yhteisöjen ja säätiöiden kanssa ja valvoo maakunnan etuja. Lain mukaan peruspalveluiden rahoituksesta on sovittava Kainuun kuntien kesken kuntayhtymän perussopimuksessa. Perussopimuksen mukaan kuntien maksuosuudet maakuntahallinnolle määritellään prosenttiosuutena kuntiin kertyvästä laskennallisesta verorahoituksesta. Laskennallinen verorahoitus sisältää verotulot (kunnallisverot, yhteisöverot ja kiinteistöverot), yleisen valtionosuuden, sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuden ja verotuloihin perustuvan valtionosuuksien tasauksen. Jäsenkunnan maksuosuutta määriteltäessä valtionosuuksiin ei lasketa mukaan kuntien saamia Opetusministeriön myöntämiä ja maksamia opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksia ja / tai -avustuksia, kunnan yleistä harkinnanvaraista rahoitusavustusta, kuntajaon muutoksen perusteella kunnille maksettavia yhdistymisavustuksia ja investointi- ja kehittämishankkeiden tukea. Kunnallisverotulot ja kiinteistöverotulot lasketaan maakunnan keskimääräisillä verotuloilla painotetuilla veroprosenteilla lukuun ottamatta voimalaitosten kiinteistöverotuloa, joka lasketaan enintään 1,4 veroprosentilla. Yhteisöverotulot lasketaan todellisten maksuunpantujen verotulojen mukaisina. Verotulot lasketaan viimeisimmän valmistuneen verotuksen perusteella ja valtionosuudet kunkin talousarviovuoden mukaisina. Kainuun maakunnan toimintojen rahoituksessa sovellettiin siirtymäsäännöstä vuosina Vuoden 2009 alusta lähtien sovelletaan täysimääräisesti rahoitusmallia, jossa kuntien maksuosuus määräytyy prosenttiosuutena kuntiin kertyvästä laskennallisesta verorahoituksesta siten, kuin yllä on esitetty. Maksuosuuden ennakko kannetaan kunkin varainhoitovuoden kuntien talousarviotietojen perusteella ja oikaistaan talousarviovuoden aikana sen jälkeen, kun lopulliset tiedot edellisvuoden verotuksesta ja kuluvan vuoden valtionosuuksista valmistuvat. Maksuosuus suoritetaan varainhoitovuoden aikana kuukausittain kahdessa erässä.

23 23 Kuntien ja maakunnan toimintaympäristössä ja / tai rahoituksessa tapahtuvien suurten ja olennaisten lakimuutosten tai muiden seikkojen muutosten johdosta voidaan kuntien maksuosuuden määrittelyperusteet päättää uudelleen Kuntien rahoitusosuuden kehitys Kuntien maksuosuudet Kainuun maakunta -kuntayhtymälle määritellään prosenttiosuutena kuntiin kertyvästä laskennallisesta verorahoituksesta. Kainuun kuntien rahoitusosuus Kainuun maakunnalle ja sen kasvu määräytyvät rahoitusosuuden pohjana olevien verorahoituserien kehityksen perusteella. Valtionosuuksien kehitys on arvioitu suunnitteluvuosille yleisen taloudellisen kehityksen ja valtion peruspalveluohjelman tietoihin perustuen. Verotulojen ennustamisessa on käytetty taustatietona Kuntaliiton verotulojen ennustamiskehikkoa. Kainuussa sosiaali- ja terveystoimen valtionosuudet ovat kasvaneet väestön ikääntymisen vuoksi hieman muuta maata enemmän. Yleinen valtionosuus on pienentynyt ja tulee edelleen pienentymään myös tulevina vuosina, mikäli väestön vähenemistä ei saada pysähtymään. Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus turvaa verotulojen kompensaation tasausrajaan saakka, joka on tällä hetkellä 91,86 prosenttia maan keskimääräisistä verotuloista. Verojen maksuunpanon kehitys Suunnitteluvuosi KUNNALLISVERO Kainuu 1,6 1,4 1,5 4,3 6,0 4,4 2,0 3,0 3,0 Koko maa 3,1 2,6 4,2 6,2 7,6 6,8 3,2 5,2 4,5 KIINTEISTÖVERO Kainuu (maakunnan osuus 0,8-0,6 7,7 4,0 7,2 3,0 3,0 3,0 3,0 Koko maa 3,8 4,0 8,3 8,8 7,5 4,2 3,2 2,6 3,0 YHTEISÖVERO Kainuu -18,9 7,6 24,5 22,1 13,8 3,0-7,4 3,0 3,0 Koko maa -13,2-1,0 12,3 14,6 19,1 0,0 3,1 4,2 4,6 Kunnallisveron maksuunpannut verotulot ovat viime vuosina Kainuussa hyvästä kehityksestään huolimatta kasvaneet muuta maata hitaammin. Vuonna 2006 Kajaani, Sotkamo ja Suomussalmi nostivat kunnallisveroprosenttiaan siten, että maakunnan keskimääräinen kunnallisveroprosentti nousi 18,81 prosentista 19,02 prosenttiin. Tämän vaikutus kunnallisverokertymään on noin yksi prosentti. Vuoden 2007 alustavien maksuunpanotietojen mukaan kunnallisverot kasvoivat 6,0 prosenttia ja kaikki verolajit yhteensä kasvoivat 6,7 prosenttia. Kuluvan vuoden 2008 verojen maksuunpanon ennustetaan vielä kasvavan, mutta vuoden 2009 osalta uskotaan yleisesti taantumaan, joka osaltaan pienentää verotulojen kasvuoletuksia. Lisäksi ensi vuonna verojen mak-

24 24 suunpanoon vaikuttavat kunnallisveroon kohdistuvat veronkevennykset ja yhteisöveroon UPM:n paperitehtaan mahdollinen sulkeminen. Kainuun kuntien mahdolliset tuloveroprosenttien korotukset vuodelle 2009 vaikuttavat maakunnan maksuosuuteen myös vuoden viiveellä. Vuoden 2009 maksuunpanot ovat pohjana laskettaessa maakunnan vuoden 2010 rahoitusosuuksia Vuonna 2008 tuloveroprosenttiaan korottivat Hyrynsalmi 19,0 prosentista 19,75 prosenttiin, Kuhmo 19,0 prosentista 19,75 prosenttiin, Paltamo 19,0 prosentista 19,75 prosenttiin, Puolanka 19,75 prosentista 20,25 prosenttiin ja Ristijärvi19,25 prosentista 19,5 prosenttiin. Yleistä kiinteistöveroprosenttiaan korottivat Hyrynsalmi ja Puolanka. Vakituisten asuntojen kiinteistöveroprosenttiaan korottivat Puolanka ja Ristijärvi.. Kuntien verotulojen maksuunpano valmistuu kunnallisveron ja yhteisöveron osalta aina verotusvuotta seuraavan vuoden lokakuun loppuun mennessä. Kiinteistöverotulojen maksuunpano tapahtuu kunkin talousarviovuoden elokuun loppuun mennessä. Valtionosuuksien kehitys YLEINEN VO Kainuu -1,6-1,7 47,3-7,6-0,2 0,3-2,0-2,0-2,0 Koko maa 2,0 3,1 19,1-4,8 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 STM Kainuu 14,7 9,2 7,9 7,8 17,1 9,6 4,5 4,5 4,5 Koko maa 17,4 10,2 6,6 6,9 17,0 3,5 3,5 3,5 3,5 TASAUS Kainuu -14,5-7,5 9,8 4,0 5,4 8,4 3,0 3,0 3,0 Koko maa 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Maakunnan rahoitusosuuden pohjana olevat valtionosuudet kasvavat vuonna 2009 yhteensä 12,3 milj. euroa eli 8,9 % vuodesta Erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuudet kasvavat sen vuoksi, että kunnallisveroon kohdistuvien veronkevennysten aiheuttama veromenetys kompensoidaan nostamalla sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksia. Lisäksi valtionosuuden määrään vaikuttavina tekijöinä on huomioitu kunnilta valtiolle siirtyvät tehtävät ja osaksi lakien uudistuksista johtuvat kuntien menojen kasvut. Maakunnan rahoitusosuuteen verokevennykset vaikuttavat verotulojen kautta vasta vuodelle 2010, vaikka kompensaatio kohdistuu jo vuoden 2009 STM:n valtionosuuksiin. Tästä johtuen verorahoituksessa on maakunnan näkökulmasta rytmihäiriö, joka tulee huomioida vuosien menojen kasvuissa.

25 25 Verorahoituserien kehitys Verorahoituserien kehitys % 2006 % 2007 % 2008 % 2009 % Yleinen , , , , ,28 STM , , , , ,65 Tasaus , , , , ,37 Valtionosuudet , , , , ,85 Tulovero , , , , ,39 Kiinteistövero , , , , ,01 Yhteisövero , , , , ,00 Verot , , , , ,18 Rahoituspohjan kasvu , , , , ,03 Kunnan rahoitusosuus , , , , ,03 Rahoitus-% 59,9 58,8 58,5 60,1 60,1 Maakunnan ja kuntien välillä käydään vuosittain neuvottelut kuntien palvelutarpeista, maakunnan tarjoamien palveluiden rakenteesta ja maksuosuudesta. Neuvottelut pidettiin ja neuvotteluissa sovittiin ohjelma vanhojen alijäämien kattamiseksi vuosina ja että kuntien rahoitusprosentti pidetään vuoden 2008 tasolla eli se on 60,1 prosenttia kuntien laskennallisesta verorahoituksesta. Tämän hetkisten arvioiden mukaan maksuosuus on euroina n. 222,9 miljoonaa euroa (liitteet 1-5). Lopullinen kuntien euromääräinen rahoitusosuus varmistuu vuoden 2008 lopullisen verotuksen valmistuessa syksyllä Kuntien rahoitusosuus -% Toteutunut/esitys 60,9 59,9 58,8 58,5 60,1 60,1 60,1 60,1 60,1 Valt.os -korjaus -0,8 Koko laskennallinen verorahoituspohja kasvaa ensi vuodelle 21,1 milj. euroa eli 6,0 %. Tästä maakunnalle tuleva osuus on 12,7 milj. euroa. Vuosina tulopohjan kumulatiivinen kasvu on yhteensä 92,5 miljoonaa euroa, josta maakunnan osuus on 53,4 milj. euroa eli 57,8 %. Rahoituspohjassa olevat valtionosuudet ovat kasvaneet samana aikana yhteensä 50,6 milj. euroa.

26 Laskennallinen verorahoitus ( ) 26 Kainuu (pl. Vaala) 410,0 360,0 310,0 2,6 % 6,0% 5,8 % 9,3 % 6,0 % 2,3 % 260,0 210,0 160,0 0,9 % 4,0 % 5,2 % 12,2 % 6,0 % 2,3 % 110,0 60,0 10,0-40, Valtionosuudet Verotulot (t-1) Kuntien rahoitusosuus Rahoituserät lajeittain ja kunnittain vuosina Kunnallisvero (maksuunpano t-1 vuosi, korjattu keskim.veroprosentilla) Kunta m-% 2006 m-% 2007 m-% 2008 m-% ennuste 2009 m-% Hyrynsalmi , , , , ,4 Kajaani +V.joki , , , , ,4 Kuhmo , , , , ,4 Paltamo , , , , ,4 Puolanka , , , , ,4 Ristijärvi , , , , ,4 Sotkamo , , , , ,4 Suomussalmi , , , , , , , , , ,4 Kiinteistövero (korjattu keskim.veroprosenteilla) Kunta m-% 2006 m-% 2007 m-% 2008 m-% ennuste 2009 m-% Hyrynsalmi , , , , ,0 Kajaani +V.joki , , , , ,0 Kuhmo , , , , ,0 Paltamo , , , , ,0 Puolanka , , , , ,0 Ristijärvi , , , , ,0 Sotkamo , , , , ,0 Suomussalmi , , , , , , , , , ,0 Yhteisövero Kunta m-% 2006 m-% 2007 m-% 2008 m-% ennuste 2009 m-% Hyrynsalmi , , , , ,0 Kajaani +V.joki , , , , ,0 Kuhmo , , , , ,0 Paltamo , , , , ,0 Puolanka , , , , ,0 Ristijärvi , , , , ,0 Sotkamo , , , , ,0 Suomussalmi , , , , , , , , , ,0

27 Yleinen valtionosuus Kunta m-% 2006 m-% 2007 m-% 2008 m-% enn.tieto 2009 m-% Hyrynsalmi , , , , ,0 Kajaani +V.joki , , , , ,6 Kuhmo , , , , ,0 Paltamo , , , , ,9 Puolanka , , , , ,3 Ristijärvi , , , , ,2 Sotkamo , , , , ,6 Suomussalmi , , , , , , , , , ,3 27 STM:n valtionosuus Kunta m-% 2006 m-% 2007 m-% 2008 m-% enn.tieto 2009 m-% Hyrynsalmi , , , , ,5 Kajaani +V.joki , , , , ,4 Kuhmo , , , , ,2 Paltamo , , , , ,1 Puolanka , , , , ,0 Ristijärvi , , , , ,3 Sotkamo , , , , ,2 Suomussalmi , , , , , , , , , ,6 Verotulojen tasaus Kunta m-% 2006 m-% 2007 m-% 2008 m-% enn.tieto 2009 m-% Hyrynsalmi , , , , ,2 Kajaani +V.joki , , , , ,2 Kuhmo , , , , ,5 Paltamo , , , , ,3 Puolanka , , , , ,0 Ristijärvi , , , , ,8 Sotkamo , , , , ,9 Suomussalmi , , , , , , , , , ,4 Kaikki erät yhteensä Kunta m-% 2006 m-% 2007 m-% 2008 m-% enn.tieto 2009 m-% Hyrynsalmi , , , , ,3 Kajaani +V.joki , , , , ,1 Kuhmo , , , , ,4 Paltamo , , , , ,5 Puolanka , , , , ,3 Ristijärvi , , , , ,7 Sotkamo , , , , ,6 Suomussalmi , , , , , , , , , ,0 Maakuntakokeilun alkaessa taloudenhoidon tavoitteeksi hyväksyttiin periaate, jonka mukaan maakunnan menokehitys sopeutetaan kuntien tulopohjan kehitykseen eli verotulojen ja valtionosuuksien kasvuun. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että tulopohjan kasvu jaetaan maakunnan ja kuntien kesken siinä suhteessa, missä kokeilun alkaessa suhteelliset meno-osuudet olivat (60,9 % / 39,1 %). Samanaikaisesti kuitenkin maakunnalle siirtyneeseen palvelutuotantoon kohdistuvat kovemmat kustannuspaineet väestön ikääntymisen ja sairastavuuden vuoksi kuin kuntien tuottamiin palveluihin.

28 28 Kokeilun alkaessa sovittiin myös periaatteesta, jonka mukaan maakunnan maksuosuutta pienennetään 0,3 prosenttiyksikköä vuosittain, jotta kunnille kertyneitä alijäämiä saataisiin katettua yhteistoiminnassa kuntien kanssa. Kunnilla oli katettavia alijäämiä vuoden 2004 lopussa yhteensä 20,1 miljoonaa euroa ja vuoden 2007 lopussa vastaava summa oli 25,1 miljoonaa euroa. Kun mukaan otetaan maakunnan alijäämät, kuntakentän vastuulla on yhteensä alijäämiä 41,3 milj. euroa. Valtionosuuksien ja verotulojen kasvu verrattuna rahoituspohjan kasvuun on tuottanut kumulatiivisesti laskettuna kunnille hyötyä vuosina yhteensä 22,7 milj. euroa, jos oletetaan, että rahoitusprosentti olisi ollut koko kokeilun ajan 60,9 % niin kuin se laskennallisesti oli vuonna Kunnalle jäänyt %-osuus tulojen kasvusta 43,0 42,0 6,3 milj. 7,7 milj. 41,0 2,9 milj. 2,8 milj. 3,0 milj. 40,0 39,0 38,0 39,1 % 40,1 % 41,2 % 41,5 % 39,9 % 39,9 % 37,0 36,0 35,0 34,0 33,0 32,0 31,0 30, Sen sijaan maakunnalle on syntynyt vuoden 2007 loppuun mennessä katettavaa alijäämää yhteensä 17,4 milj. euroa. Vuosilta 2008 ja 2009 alijäämää ei ennusteta syntyvän. Rahoitusosuus/ tulopohja Kumulatiivinen ero kehitysvertailu Rahoitusosuus Tulopohjan kasvu 2,6 % 6,0 % 5,8 % 9,3 % 6,0 % Jos kasvu tulopohjan kasvun mukainen ERO Mikäli kuntien rahoitusosuus olisi seurannut vuosittain tulopohjan kasvua, olisi vuosittainen rahoitusosuuden kasvu ollut keskimäärin 4,6 milj. euroa suurempi

29 29 kuin toteutunut. Kumulatiivisesti laskettuna ero eli hyöty kunnille on tätä kautta laskettuna ollut 23,1 milj. euroa vuosina Tulojen kasvu-% 13,00 12,00 11,00 10,00 9,00 8,00 7,00 6,00 5,00 4,00 3,00 2,00 1,00 0, Rahoituspohjan kasvu Kunnan rahoitusosuus Kuntien rahoitusosuudet Arvio vuosien rahoitusosuuksiksi perustuvat oletukseen, että rahoituspohjana olevat tulot kasvavat keskimäärin 3 % vuosittain. Kunta Hyrynsalmi , , , , , , , ,4 Kajaani + V.joki , , , , , , , ,3 Kuhmo , , , , , , , ,3 Paltamo , , , , , , , ,5 Puolanka , , , , , , , ,4 Ristijärvi , , , , , , , ,5 Sotkamo , , , , , , , ,4 Suomussalmi , , , , , , , ,3 YHTEENSÄ , , , , , , , ,4 Kuntien rahoitusosuudet asukasta kohden Kunta 2005 /as 2006 /as 2007 /as 2008 /as 2009 /as 2010 /as 2011 /as 2012 /as Hyrynsalmi Kajaani + V.joki Kuhmo Paltamo Puolanka Ristijärvi Sotkamo Suomussalmi YHTEENSÄ Vuonna 2009 suurimman osuuden asukasta kohti maksaa Puolanka eli euroa asukasta kohti. Ero pienimpään eli Kajaaniin on 868 euroa asukasta kohti. Kajaanin rahoitusosuus on ensi vuonna euroa asukasta kohti.

30 30 Kuntien rahoitusosuuksien suhteellinen muutos Kunta 2005 %-osuus 2006 %-osuus 2007 %-osuus 2008 %-osuus 2009 %- osuus /as Hyrynsalmi , , , , ,3 689 Kajaani , , , , ,0 616 Kuhmo , , , , ,2 666 Paltamo , , , , ,2 482 Puolanka , , , , ,0 556 Ristijärvi , , , , ,4 466 Sotkamo , , , , ,5 659 Suomussalmi , , , , , , , , , ,0 646 Yksittäisten kuntien rahoitusosuuksien suhteellinen osuus koko maksuosuudesta on muuttunut vuosina vain joitain prosentin kymmenyksiä. Vuonna 2009, kun rahoitusjärjestelmän siirtymäkauden tasausjärjestelmä poistuu, kasvaa Suomussalmen suhteellinen osuus 12,8 prosenttiyksiköstä 13,5 prosenttiyksikköön. Suomussalmen maksuosuus kasvaa tuolloin yli 2,9 milj. euroa edellisvuoteen verrattuna, josta siirtymätasauksen poistumisesta aiheutuu 1,6 milj. euroa. Samalla Paltamon, Puolangan ja Ristijärven suhteelliset osuudet vastaavasti pienenevät. Kajaanin suhteellinen osuus koko rahoitusosuudesta kasvaa vuonna prosenttiin vuoden ,6 prosentista. Tämä muutos on euroina 0,9 miljoonaa Talousarvion laskentaperusteet Kainuun maakunta -kuntayhtymän talousarvion 2009 laadinnan lähtökohtatietoina on käytetty vuosien tilinpäätöstietoja ja vuoden 2008 arvioitua toteutumaa. Taustatietojen laskenta perustuu Kuntaliiton ennusteisiin ja peruspalveluohjelmaan Talousarviossa on varauduttu kustannusvaikutukseltaan yhteensä 3,8 %:n palkankorotuksiin (laskennassa käytetty palkkasummaa) jaetaan järjestelyvaraerä ja samanpalkkaisuuserä 0,8 % ja jaetaan kaikkia koskeva yleiskorotus 2,4 %. Lisäksi talousarviossa on varattu 0,2 milj. euroa tehtäväkohtaisiin palkkoihin (n. 0,2 % palkkasummasta) palkkojen yhdenmukaistamista varten. Sosiaalivakuutusmaksut ovat seuraavat: sosiaaliturvamaksut (kansaneläke- ja sairausvakuutusmaksu) 3,87 %, työttömyysvakuutusmaksu 2,70 %, tapaturmavakuutusmaksu ja ryhmähenkivakuutusmaksu ovat yhteensä 0,3 %. Kunnallinen eläkevakuutusmaksun (KuEL) työantajan palkkaperusteinen maksuosuus on 16,0 %. Varhaiseläkemaksu (varhe-maksu) kirjataan Kuntieneläkevakuutuksen yksikkökohtaisen tiedon perusteella kullekin yksikölle suoraan europerusteisena. Kunnat laskuttavat maakunnalta varhe-maksun, joka on syntynyt ennen vuotta Arvio vuoden 2009 varhe-maksuksi on 0,9 milj. euroa. Eläkemenoperusteinen eläkemaksu kirjataan taloustilaston tehtäväjaon

31 31 mukaisesti henkilöstökulujen suhteessa tulosyksiköille kuluksi. Arvio vuoden 2009 eläkemenoperusteiseksi maksuksi on 3,1 milj. euroa. Kunnat vastaavat eläkemenoperusteisesta maksusta, joka on syntynyt ennen vuotta Työntekijän maksama eläkemaksu on alle 53-vuotiailta 4,1 % ja yli 53- vuotiailta 5,2 %. Muilta osin talousarviossa toimintaa on mahdollisuuksien mukaan sopeutettu käytettävissä oleviin määrärahoihin Talouden tasapainottaminen Kuntalain mukaan kunnat velvoitetaan laatimaan tasapainottava taloussuunnitelma alijäämäisessä kunnassa ja toimenpideohjelma jo kertyneen alijäämän kattamiseksi. Alijäämän kattamista koskevaa sääntelyä ei sovelleta yleensä kuntayhtymässä, paitsi Kainuun hallintokokeilusta annetun lain muutoksen mukaan Kainuun maakuntaan sovelletaan kuntalaissa säädettyä velvoitetta päättää toimenpiteistä, joilla taseen osoittama ja talousarvion laatimisvuonna kertyväksi arvioitua alijäämää katetaan. Kainuun maakunta -kuntayhtymällä on vuoden 2007 tilinpäätöksen mukaan kattamatonta alijäämää ilman liikelaitoksia yhteensä ,01 euroa. Tasapainottaminen on jaettu kahteen eri osioon: 1. Toimenpiteet suunnitteluvuosille alijäämäkierteen katkaisemiseksi 2. Toimenpideohjelma taseeseen jo kertyneen alijäämän kattamiseksi Toimenpiteet alijäämäkierteen katkaisemiseksi Lain mukaan taloussuunnitelma on laadittava tasapainoiseksi tai ylijäämäiseksi, jos kunnalla on kertynyttä alijäämää. Alijäämä kierteen katkaisemiseksi maakunnan toiminnoille on hyväksytty vuodelle 2008 toimenpidesuunnitelma menojen kasvun hillitsemiseksi ja ennustetun verorahoituksen kasvun riittävyyden varmistamiseksi. Tässä yhteydessä on kuntien rahoitusosuutta nostettu 58,5 prosentista 60,1 prosenttiin. Noston vaikutus on n. 5,6 miljoonaa euroa vuodessa. Verotulojen kasvu vuosilta on Kainuussa ollut huomattavasti aikaisempia vuosia suurempaa ja tästä johtuen myös kuntien rahoitusosuus maakunnalle on kasvanut ko. vuosina 5,3 9,2 %. Alijäämäkierre saadaan katkaistua kuluvana vuonna. Tulevien vuosien menojen kasvu tulee ehdottomasti mitoittaa tulojen kasvua vastaavaksi, jotta uutta alijäämää ei enää synny. Toimenpideohjelma taseeseen kertyneen alijäämän kattamiseksi Perussopimuksen mukaan tilikausien yli- ja alijäämät otetaan huomioon kuntien seuraavien vuosien maksuosuuksien määrittelyssä erillisen suunnitelman mukaan.

32 32 Kuntalain mukaan, jos taseen alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä (toimenpideohjelma), joilla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena (alijäämän kattamisvelvollisuus). Toimenpideohjelmaan otetaan ne tuloja lisäävät ja menoja vähentävät toimenpiteet, jotka eivät sisälly varsinaiseen taloussuunnitelmaan. Toimenpiteet on esitettävä yksilöitynä, rahamääräisinä ja ajallisesti kohdistettuina. Maakunnan ja kuntien välisessä neuvottelussa on sovittu vanhojen alijäämien kattamisohjelmasta. Alijäämän kattaminen tapahtuu siten, että jäsenkunnat maksavat kuntayhtymälle alijäämän ,01 euroa vuosina vuosien rahoitusosuuksien keskiarvon suhteessa siten, että vuonna 2009 osuus on 15 %, vuonna 2010 osuus on 20 %, 2011 osuus on 30 % ja vuonna 2012 osuus on 35 % katettavasta alijäämästä. Laskutus tapahtuu kunkin vuoden kesäkuun loppuun mennessä. Alijäämistä aiheutuva maksuvalmiusongelma hoidetaan lainarahoituksella. Kertynyt alijäämä ,01 Vaala ei mukana As.luku Rah.osuus ka. Alijäämäosuus rah.osuuden Laskutus Laskutus Laskutus 2011 Laskutus Yhteensä Kunta %-osuus suhteessa /as % % 30 % % Hyrynsalmi ,33 4, , , , , , ,64 Kajaani + V.joki ,68 43, , , , , , ,21 Kuhmo ,69 13, , , , , , ,30 Paltamo ,89 5, , , , , , ,05 Puolanka ,23 5, , , , , , ,78 Ristijärvi ,44 2, , , , , , ,48 Sotkamo ,10 12, , , , , , ,17 Suomussalmi ,35 12, , , , , , ,37 Vaala 0 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0, ,71 100, , , , , , , Maakunnan henkilöstö Vuoden 2007 lopussa Kainuun maakunta -kuntayhtymän henkilöstömäärä oli 3832 henkilöä, joka oli 75 henkilöä vähemmän kuin vuotta aiemmin. Vakinaisen henkilöstön määrä oli 76,2 % ja määräaikaisen henkilöstön määrä 23,8 % koko henkilöstöstä. Henkilöstön palvelussuhteiden kokonaismäärä on lisääntynyt 2005 vuoden lopusta mennessä yhteensä 7 palvelussuhteella. Vakinaisten työsuhteiden kokonaismäärä lisääntyi 215 ja määräaikaisten työntekijöiden määrä väheni 208. Määräaikaisten määrä vaihtelee sosiaali- ja terveystoimialalla päivittäin keskiarvon ollessa noin 650/pv. Sosiaali- ja terveystoimialalla sisäisten sijaisten paikkojen täyttäminen vakinaisilla työntekijöillä jatkuu.

33 Palvelusuhteiden määrää verrattaessa on otettava huomioon seuraavaa: Sijaispalvelutoiminta on keskitetty sosiaali- ja terveystoimen yhteisiin palveluihin. Hopeahyryn toiminnan siirtyminen kuntayhtymän järjestettäväksi lisäsi resursseja yhteensä 13 henkilötyövuotta, Salmijärven lastensuojeluyksikkö 7 henkilöä, tietohallinnon konesalitoimintojen omaksi toiminnaksi ottaminen 4 henkilöä ja Kainuun ammattiopiston Kuusamon yksikön 55 henkilön siirtyminen kuntayhtymän palvelukseen. 33 Henkilöstö tulosalueittain palvelusuhteiden määrä, raportti Tulosalue Vak. M.aik. Yht. Vak. M.aik. Yht. Vak. M.aik. Yht. Vak. M.aik. Yht. Maakuntahallitus Suunn. ja kehittäminen Yhteiset palvelut Alueiden käyttö ja hanke Yhteensä Koulutustoiminta (lukio) Yhteensä Soten yhteiset palvelut Ympäristöterveydenhuolto Sairaanhoidolliset palvelut Terv. ja sair.hoitopalvelut Perhepalvelut Vanhuspalvelut Tutkimus ja kehittäminen Yhteensä Maakunta yhteensä Kainuun ammattiopisto Kainuun työterveys Yhteensä Kaikki yhteensä

34 HENKILÖTYÖVUODET (HTV2) (kumulatiivinen) 34 Tammijoulukuu 2006 HTV 2 Tammijoulukuu 2007 HTV 2 TAVOITE Tammijoulukuu 2008 HTV 2 TAVOITE Tammijoulukuu 2009 HTV 2 HTV/MÄÄ RÄ ERO % HTV 2 Tulosalue Maakuntahallitus 3,9 4,4 4,0 4,0 0,0 0,3 Suunnittelu ja kehittäminen 12,9 12,9 10,3 11,3 1,0 9,3 Yhteiset palvelut 243,5 229,2 229,0 214,0-15,0-6,6 Alueiden käyttö ja hanke 10,1 10,6 11,0 11,0 0,0 0,4 MAAKUNTAHALL.AL.TOIMINTA 270,4 257,2 254,3 240,3-14,0-5,5 KOULUTUSTOIMIALA 170,0 172,7 165,5 165,5 0,0 0,0 Soten yhteiset palvelut 50,9 118,1 126,8 130,8 4,0 3,2 Ympäristöterveydenhuolto 40,2 44,0 38,0 41,0 3,0 7,9 Sairaanhoidon palvelut **) 243,8 234,4 227,1 271,1 44,0 19,4 Terveyden- ja sh-palvelut 927,2 896,4 890,4 905,4 15,0 1,7 Perhepalvelut 548,9 551,9 559,0 568,4 9,4 1,7 Vanhuspalvelut 814,4 806,6 823,9 845,4 21,5 2,6 Tutkimus-ja kehittämistoiminta 18,5 28,7 28,1 28,1 0,0 0,0 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI 2643,8 2680,2 2693,1 2790,1 97,0 3,6 MAAKUNTA YHTEENSÄ 3084,2 3110,1 3112,9 3195,9 83,0 2,7 Kainuun Ammattiopisto *) 390,9 410,9 457,6 470,0 12,4 2,7 Kainuun Työterveys 34,1 41,8 45,1 48,0 2,9 6,4 Liikelaitokset 425,0 452,7 502,7 518,0 15,3 3,0 KOKO ORGANISAATIO YHTEENSÄ 3509,2 3562,8 3615,6 3713,9 98,3 2,7 *) Kuusamon yksikkö 2008, UPM:n koulutuspaketit 2009 **) Ensihoito htv Suunniteltujen henkilöstöresurssien lisäyksen kustannusvaikutukset henkilöstökuluihin vuodelle 2009 on n. 2,9 miljoonaa euroa, josta omaksi toiminnaksi siirtyvän ensihoidon osuus on n. 1,9 milj. euroa. Sosiaali- ja terveystoimialan muu lisäys on 1,5 milj. euroa. Lisäksi yleinen edunvalvonta siirtyy valtiolle ja sen vaikutus on - 0,5 milj. euroa. Tulevien vuosien eläköityminen henkilökohtaisen eläkeiän mukaan v v v v v v v v v v v Eläkkeelle siirtyneiden keski-ikä on noussut vuosista 2005 ja Vuonna 2007 eläkkeelle siirtyi 82 henkilöä, joiden keski-ikä oli 59,2 vuotta.

35 3.3 Käyttötalousyhdistelmä toimialoittain 35 TOIMIALOITTAIN TP 2007 TP 2008 (enn.) ESITYS KUNTIEN RAHOITUSOSUUS , , , , , ,4 KESKUSVAALILAUTAKUNTA Toimintamenot MAAKUNTAVALTUUSTO Toimintatuotot Toimintamenot , , , , , ,0 Toimintakate Poistot Tilikauden tulos , , , , , ,0 TARKASTUSLAUTAKUNTA Toimintatuotot Toimintamenot 87-3, , , , , ,0 Toimintakate Poistot Tilikauden tulos -87-3, , , , , ,0 MAAKUNTAHALLITUS Toimintatuotot , , , , , ,0 Toimintamenot , , , , , ,0 Toimintakate Rahoitus- tuotot ja kulut Poistot Satunnaiset erät Rahastojen muutos Tilikauden tulos , , , , , ,6 KOULUTUSTOIMIALA Toimintatuotot , , , , , ,0 Toimintamenot , , , , , ,8 Toimintakate Rahoitus- tuotot ja kulut 0 Poistot Tilikauden tulos , , , , , ,0 SOSIAALI - JA TERVEYSTOIMIALA Toimintatuotot , , , , , ,0 Toimintamenot , , , , , ,4 Toimintakate Rahoitus- tuotot ja kulut -3 Poistot Tilikauden tulos , , , , , ,5 LIIKELAITOS: KAINUUN TYÖTERVEYS Toimintatuotot , , , , , ,0 Toimintamenot , , , , , ,2 Toimintakate Rahoitus- tuotot ja kulut Poistot Tilikauden tulos LIIKELAITOS: KAINUUN AMMATTIOPISTO Toimintatuotot , , , , , ,0 Toimintamenot , , , , , ,0 Toimintakate Rahoitus- tuotot ja kulut Poistot Satunnaiset erät Rahastojen muutos Tilikauden tulos YHTEENSÄ Toimintatuotot , , , , , ,9 Toimintamenot , , , , , ,9 Toimintakate Rahoitus- tuotot ja kulut Poistot Satunnaiset erät Rahastojen muutos Tilikauden tulos

36 36 Toimintatuotot toimaloittain 2009 YHTEISET PALVELUT, SUUNNITTELU, KEHITTÄMINEN; 5 368; 2 SOSIAALI- JA % TERVEYSTOIMIALA; ; 12 % (sis.liikelaitos KAO) KOULUTUSTOIMIALA (KAO); ; 15 % 315 milj. euroa, josta kuntien rah.osuus 223 milj. euroa KUNTIEN RAHOITUSOSUUS; ; 71 % Toimintamenot toimaloittain 2009 (sis.liikelaitos KAO) 305 milj.euroa HALLINTO, SUUNNITTELU, KEHITTÄMINEN; ; 7 % KOULUTUSTOIMIALA (KAO); ; 16 % SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMIALA; ; 77 % Nettorahoitettava osuus (menot - oman toiminnan tulot) YHTEISET PALVELUT, SUUNNITTELU, KEHITTÄMINEN; ; 10 % KOULUTUSTOIMIALA (KAO); ; 1 % SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMIALA; ; 89 %

37 Investoinnit INVESTOINTIOSA (kuntayhtymä ja liikelaitokset) TP-2006 TP-2007 TPA -08 TA-2009 TS-2010 TS-2011 TS-2012 MAAKUNTAHALLITUS Koneet ja kalusto Käyttöomaisuuden myynnit -83 Yhteisten tietojärjestelmien hankinta KOULUTUSTOIMILA Koneet ja kalusto Lukion kalusteet Kainuun ammattiopisto SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMIALA Rakennukset KAKS; korjaus ja lisärakentaminen Muut korjaukset Koneet ja kalusto Tietojärjestelmät Muut koneet ja kalusto YHTEENSÄ INVESTOINTIOSA (pl. liikelaitokset) TP-2006 Tp-2007 TPA-2008 TA-2009 TS-2010 TS-2011 TS-2012 MAAKUNTAHALLITUS Koneet ja kalusto Yhteisten tietojärjestelmien hankinta Käyttöomaisuuden myynnit -83 KOULUTUSTOIMILA Koneet ja kalusto Lukion kalusteet SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMIALA Rakennukset KAKS; korjaus ja lisärakentaminen Muut korjaukset Koneet ja kalusto Tietojärjestelmät Muut koneet ja kalusto YHTEENSÄ Rakennushankkeet: Keskussairaalaan rakennetaan vuosina uusi päivystyspoliklinikka ja nopean diagnostiikan yksikkö. Hankkeen huoneistopinta-ala on m 2 ja kustannusarvio n. 8,9 milj. euroa. Kukin toimiala tekee käyttösuunnitelman investoinneista, jonka hallitus ja lautakunta hyväksyvät oman toimintansa osalta.

38 3.5 Tuloslaskelma 38 TULOSLASKELMA (sis. liikelaitokset) m-% ENN m-% 2009 m-% 2010 m-% 2011 m-% 2012 m-% TOIMINTATUOTOT Myyntituotot , , , , , ,0 Jäsenkunnilta , , , , , ,4 Maksutuotot , , , , , ,0 Tuet ja avustukset , , , , , ,6 Muut tuotot , , , , , ,5 TUOTOT YHTEENSÄ , , , , , ,9 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut , , , , , ,5 Asiakaspalvelujen ostot , , , , , ,0 Muiden palvelujen ostot , , , , , ,3 Palvelujen ostot , , , , , ,6 Aineet ja tavarat , , , , , ,3 Avustukset , , , , , ,1 Vuokrat , , , , , ,9 Muut kulut , , , , , ,0 KULUT YHTEENSÄ , , , , , ,9 TOIMINTAKATE , , , , , ,0 Rahoituskulut ja-tuotot , , , , , ,0 VUOSIKATE , , , , , ,0 POISTOT , , , , , ,0 Satunnaiset erät Rahastojen muutos TILIKAUDEN TULOS TULOSLASKELMA (pl. liikelaitokset) m-% ENN m-% 2009 m-% 2010 m-% 2011 m-% 2012 m-% TOIMINTATUOTOT Myyntituotot , , , , , ,3 Jäsenkunnilta , , , , , ,4 Maksutuotot , , , , , ,0 Tuet ja avustukset , , , , , ,8 Muut tuotot , , , , , ,7 TUOTOT YHTEENSÄ , , , , , ,2 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut , , , , , ,9 Asiakaspalvelujen ostot , , , , , ,0 Muiden palvelujen ostot , , , , , ,9 Palvelujen ostot , , , , , ,9 Aineet ja tavarat , , , , , ,7 Avustukset , , , , , ,1 Vuokrat , , , , , ,7 Muut kulut , , , , , ,2 KULUT YHTEENSÄ , , , , , ,3 TOIMINTAKATE , , , , , ,0 Rahoituskulut ja-tuotot , , , , , ,0 VUOSIKATE , , , , , ,0 POISTOT , , , , , ,0 Satunnaiset erät Rahastojen muutos 12 2 TILIKAUDEN TULOS

39 39 Toimintatuotot: Kuntien rahoitusosuus kasvaa 6 % vuonna 2009 eli 12,7 milj. euroa. Kasvu pitää sisällään vuoden 2008 arvioidun verotulojen kasvun, joka alkavasta lamasta huolimatta on vielä arviolta n. 4-5 prosenttia. Verotulojen kasvun vaikutus rahoitusosuuteen on 5,3 milj. euroa. Valtionosuuksien kasvun vaikutus rahoitusosuuden kasvuun on 7,4 milj. euroa. Vuoden 2009 valtionosuuksien (STM) kasvu pitää sisällään ko. vuoden kunnallisveron kevennyksistä johtuvan kompensaation 70,92 euroa/asukas. Tämän vaikutus kuntien rahoitusosuuteen on 3,4 milj. euroa. Muilta osin toimintatuottojen kasvu on yhteensä 5,5 % eli 4,8 milj. euroa. Tähän sisältyvät tuet ja avustukset kasvavat 2,0 milj. euroa, josta ensihoidon ja sairaankuljetuksen siirtyminen omaksi toiminnaksi vuoden 2009 alusta lukien vaikuttaa 1,1 milj. euroa. Toimintakulut: Henkilöstökulut kasvavat 6,4 % eli 10 milj. euroa. Tästä liikelaitosten osuus on n. 2 milj. euroa. Muilta osin sopimuksen mukaisiin palkan korotuksiin on varattu 5,1 milj. euroa ja 0,2 milj. euroa palkkauksen yhdenmukaistamista varten. Ensihoidon ja sairaankuljetuksen siirtyminen omaksi toiminnaksi vaikuttaa henkilöstömenoihin 1,9 milj. euroa. Lisäksi henkilötyövuosien lisäyksiin on varattu 1.0 milj. euroa (kts. 29). Palvelujen ostot kasvavat 1,8 milj. euroa. Kasvua pienentää ensihoidon ja sairaankuljetuksen siirtyminen omaksi toiminnaksi. Hoito-, laboratoriotarvikkeiden ja lääkkeiden määräraha kasvaa 1,0 milj. euroa. Avustukset pienentyvät 1,5 milj. euroa elatustukien siirtyessä valtion hoidettavaksi lukien. Vuokrat kasvavat 1,8 milj. euroa, josta leasingvuokrien osuus on 0,5 milj. euroa. Satunnaiset erät: Maakuntahallituksen toimialalle on heikkenevästä taloudellisesta tilanteesta ja kunnallisveron kompensaation rytmihäiriöstä johtuen varattu 2,8 milj. euroa yllättäviä satunnaisia menoja varten. Mikäli määräraha jää käyttämättä se kirjataan tilinpäätöksessä edellisten vuosien ali-/ylijäämä tilille.

40 Rahoitusosuuden muutos rahoitusprosentin nosto Verokompensaation vaikutus Tulojen kasvu Menojen kasvu Toimintatuotot lajeittain 2009 Muut tuotot; 3 271; 1 % Tuet ja avustukset; 9 187; 3 % Maksutuotot; ; 6 % Tuotot yhteensä 315 milj. euroa Myyntituotot; ; 19 % Jäsenkuntien rahoitusosuus; ; 71 % Toimintakulut lajeittain 2009 Avustukset; ; 5 % Muut kulut; 2 366; 1 % Vuokrat; ; 5 % Kulut yhteensä 305 milj. euroa Aineet ja tavarat; ; 8 % Muut palvelujen ostot; ; 14 % Henkilöstökulut; ; 55 % Asiakaspalvelujen ostot; ; 12 %

41 Rahoituslaskelma RAHO ITUSLASKELM A (kuntayhtym ä ja liikelaitokset) E 2008 TA Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Käyttöomaisuusinvestoinnit Rahoitusosuudet Luovutustulot V arsinaisen toim innan ja investointien rahavirta Rahoituksen kassavirta Lainankannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen muutos Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Rahavarojen muutos Kassavara Kassavarat RAHOITUSLASKELMA (pl. liikelaitokset) E 2008 TA Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Käyttöom aisuusinvestoinnit Rahoitusosuudet Luovutustulot V arsinaisen toim innan ja investointien rahavirta Rahoituksen kassavirta Lainankannan m uutokset Pitkäaikaisten lainojen m uutos Lyhytaikaisten lainojen m uutos Om an pääom an m uutokset Muut m aksuvalm iuden m uutokset Rahavarojen muutos Kassavara Kassavarat Talousarvion sitovuus ja erityisohjeet Taloussäännön mukaan talousarvion laadinnan lähtökohtana ovat kuntayhtymän strategiset päämäärät ja taloussuunnitelmassa määritellyt tavoitteet. Maakuntavaltuusto asettaa toimialoille tulosaluekohtaiset ja toiminnalliset tavoitteet ja osoittaa niiden toteuttamiseen vaadittavat voimavarat.

42 Taloussuunnitelma laaditaan vähintään kolmeksi vuodeksi, joista ensimmäinen vuosi on talousarviovuosi. Investoinneista ja käyttöomaisuushankinnoista laaditaan vähintään kolmen vuoden suunnitelma. Talousarvio ja -suunnitelma laaditaan kirjanpitolautakunnan ohjeiden mukaisesti ja rakenteena käytetään maakuntavaltuuston, maakuntahallituksen ja lautakuntien hyväksymiä organisaatiorakenteita. Määrärahat ja tuloarviot otetaan talousarvioon bruttomääräisinä. Talousarvion muusta sitovuudesta määrätään sen perusteluissa. Maakuntavaltuusto hyväksyy talousarvion ja -suunnitelman tulosalueille määrärahojen ja tuloarvioiden osalta bruttona. Maakuntavaltuuston hyväksymään talousarvioon perustuvat käyttösuunnitelmat hyväksyy alaisensa toiminnan osalta maakuntahallitus ja ko. lautakunta. Talousarvio 2009 on maakuntavaltuustoon nähden sitova toimialoittain toimintakatteen osalta. Investointien osalta sitovuustaso on kunkin toimialan nettomääräraha. Talousarvioon tehtävistä muutoksista päättää maakuntavaltuusto, jos määrärahat ylittyvät tai toiminnalliset tavoitteet alittuvat toimielimen toimintakatteen osalta. Muista käyttösuunnitelmien muutoksista päättää kukin toimielin toimintansa osalta. 42

43 43 4 KÄYTTÖTALOUSOSA TULOALUEITTAIN TALOUSARVIO KÄYTTÖTALOUS YHTEENSÄ (sis. liikelaitokset ilman eliminointeja) KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ TP 2006 / TP -07 / TA -08 ENN - TP 2007 TA -08 Ennuste ENN /TA TP 2006 TP 2007 % TA 2008 % 2008 % TA 2009 % TA 2010 TA 2011 TA 2012 TOIMINTATUOTOT , , , , Myyntituotot , , , , /. Jäsenkunnilta , , , , Maksutuotot , , , , Tuet ja avustukset , , , , Muut tuotot , , , , TOIMINTAKULUT , , , , Henkilöstökulut , , , , Asiakaspalvelujen ostot , , , , Muut palvelujen ostot , , , , Palvelujen ostot , , , , Aineet ja tavarat , , , , Avustukset , , , , Vuokrat , , , , Muut kulut , , , , TOIMINTAKATE , , , , Rahoituskulut ja -tuotot , , , , VUOSIKATE , , , , POISTOT , , , , SATUNNAISET ERÄT , , TILIKAUDEN TULOS , , , , VARAUSTEN JA RAHASTOJEN MUUTOS , , , ALIJÄÄMÄN KATTAMINEN 0,0 0,0 TILIKAUDEN ALIJÄÄMÄ , , , , TALOUSARVIO KÄYTTÖTALOUS YHTEENSÄ (ilman KA0 ) KAINUUN MAAKUNTA - TP 2006 / TP -07 / TA -08 / ENN - KUNTAYHTYMÄ TP 2007 TA -08 Ennuste ENN /TA TP 2006 TP 2007 % TA 2008 % 2008 % TA 2009 % TA 2010 TA 2011 TA 2012 TOIMINTATUOTOT , , , , Myyntituotot , , , , /. Jäsenkunnilta , , , , Maksutuotot , , , , Tuet ja avustukset , , , , Muut tuotot , , , , TOIMINTAKULUT , , , , Henkilöstökulut , , , , Asiakaspalvelujen ostot , , , , Muut palvelujen ostot , , , , Palvelujen ostot , , , , Aineet ja tavarat , , , , Avustukset , , , , Vuokrat , , , , Muut kulut , , , , TOIMINTAKATE , , , , Rahoituskulut ja -tuotot , , , , VUOSIKATE , , , , POISTOT , , , , SATUNNAISET ERÄT 0 0 0, , , TILIKAUDEN TULOS , , , , VARAUSTEN JA RAHASTOJEN MUUT , ,0 0 0, ALIJÄÄMÄN KATTAMINEN 0 0 0,0 0 0, TILIKAUDEN ALIJÄÄMÄ , , , ,

44 44 TALOUSARVIO KÄYTTÖTALOUS YHTEENSÄ (ilman KA0 ja TTH) KAINUUN MAAKUNTA - TP 2006 / TP -07 / TA -08 / ENN - KUNTAYHTYMÄ TP 2007 TA -08 Ennuste ENN /TA TP 2006 TP 2007 % TA 2008 % 2008 % TA 2009 % TA 2010 TA 2011 TA 2012 TOIMINTATUOTOT , , , , Myyntituotot , , , , /. Jäsenkunnilta , , , , Maksutuotot , , , , Tuet ja avustukset , , , , Muut tuotot , , , , TOIMINTAKULUT , , , , Henkilöstökulut , , , , Asiakaspalvelujen ostot , , , , Muut palvelujen ostot , , , , Palvelujen ostot , , , , Aineet ja tavarat , , , , Avustukset , , , , Vuokrat , , , , Muut kulut , , , , TOIMINTAKATE , , , , Rahoituskulut ja -tuotot , , , , VUOSIKATE , , , , POISTOT , , , , SATUNNAISET ERÄT 0 0 0, , , TILIKAUDEN TULOS , , , , VARAUSTEN JA RAHASTOJEN MU , ,0 0 0, ALIJÄÄMÄN KATTAMINEN 0 0 0,0 0 0, TILIKAUDEN ALIJÄÄMÄ , , , , TP 2006 / TP -07 / TA MAAKUNTAVAALIT TP 2007 TA -08 Ennuste -08 / ENN - 08/TA TP 2006 TP2007 % TA 2008 % % TA 2009 % TA 2010 TA 2011 TA 2012 TOIMINTATUOTOT ,0 0 0, Myyntituotot ,0 0 0, Maksutuotot ,0 0 0, Tuet ja avustukset ,0 0 0, Muut tuotot ,0 0 0, TOIMINTAKULUT 0 0 0, , ,0 0 0, Henkilöstökulut 0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0, Asiakaspalvelujen ostot ,0 0 0,0 0 0, Muut palvelujen ostot 0 0 0, , ,0 0 0, Palvelujen ostot 0 0 0, , ,0 0 0, Aineet ja tavarat ,0 0 0, Avustukset ,0 0 0, Vuokrat 0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0, Muut kulut 0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0, TOIMINTAKATE 0 0 0, , ,0 0 0, Rahoituskulut ja -tuotot 0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0, VUOSIKATE 0 0 0, , ,0 0 0, POISTOT ,0 0 0, SATUNNAISET ERÄT ,0 0 0, TILIKAUDEN TULOS 0 0 0, , ,0 0 0, VARAUSTEN JA RAHASTOJEN MUUT ,0 0 0,0 0 0, ALIJÄÄMÄN KATTAMINEN , TILIKAUDEN ALIJÄÄMÄ 0 0 0, , ,0 0 0, ENN -

45 4.1 Maakuntavaltuusto Toiminta-ajatus Edistämme alueemme elinvoimaa, kainuulaisten hyvinvointia ja osallisuutta. Vastaamme alueemme suunnittelusta ja kehittämisestä sekä elinkeinoelämän edellytysten vahvistamisesta. Järjestämme vastuullamme olevat sosiaali-, terveys-, koulutus- ja muut palvelut asiakaslähtöisesti, tehokkaasti ja vaikuttavasti. Arvot Tulevaisuuden usko, Avoimuus ja luottamus, Oikeudenmukaisuus, Asiakaslähtöisyys, Vastuullisuus, Tuloksellisuus Visio 2015 Kainuun maakunta on arvostettu edelläkävijä alueensa kehittäjänä ja palveluiden järjestäjänä. Asiakas ja asukas 45 Strategiset päämäärät Hyvinvoiva ja terve kainuulainen Kriittiset menestystekijät Konsernitason toimenpiteet ja hankkeet Väestöryhmien välisten terveyserojen kaventaminen Kokonaisterveystilanteen parantaminen Ennaltaehkäisevän toiminnan onnistuminen Elinkeino- ja työvoimapolitiikan onnistuminen Mittarit / arviointikriteerit Kainuun kansantautien summaindeksi vuonna 2015 laskee nykyisestä /100. Ympärivuorokautisessa hoidossa olevien osuus yli 75 vuotiaista < 9 % Kuntalaisten osallistuminen Kansalaisvaikuttamisen ohjelma Nuorten sijoittuminen opiskeluun ja työhön Koulutustason nouseminen Osallisuuden (kansalaisaktiivisuuden) kehittäminen Lastensuojelussa sijoitettuna olevien lastenmäärä pienenee Työllisyysaste > 60 % Työttömyys < 10 % Peruskoulun läpäisseiden sijoittuminen toisen asteen koulutukseen, tavoite 97 % peruskoulun päättävistä jatkaa välittömästi kouluttautumista Toisen asteen koulutuksen läpäisseiden määrä ikäluokasta Koulutusindeksi

46 Tyytyväinen asiakas Palvelujen saatavuus Hyvä palvelu Valinnanvapauden toteutuminen Tieto palveluista Hoito- ja palvelutakuun toteutuminen Asiakaskyselyt Sidosryhmä- ja asiakaspalaute ilmoitusten määrä 46 Laatujärjestelmä Henkilöstö ja uudistuminen Strategiset päämäärät Hyvä johtaminen ja tuloksellinen yhteistoiminta, oikeudenmukainen ja kannustava esimiestyö Kriittiset menestystekijät Luodaan systemaattinen johtamisjärjestelmä Raportointijärjestelmän kehittäminen johtamisen tueksi Onnistunut esimiesten rekrytointi Mittarit / arviointikriteerit Työhyvinvointikyselyn tulokset parantuvat Kehittämiskeskusteluiden käyntiaste nousee lähelle 100 % Konsernitason toimenpiteet ja hankkeet Esimiesten koulutus/ valmennus Sähköisen kehityskeskustelujärjestelmän käyttöönotto Uuden raportointijärjestelmän käyttöönotto Ammattitaitoisen henkilöstön pysyvyys ja saatavuus Esimiestaitojen parantaminen Kainuun maakunnan kiinnostavuus työpaikkana Onnistunut ja tehokas rekrytointi Pätevät hakijat / aukiolleet työpaikat Ammattitaitoisten työntekijöiden puute (lkm) Määräaikaisten työntekijöiden osuuden vähentäminen Lähtöhaastattelujen dokumentointi Osaava henkilöstö ja oppiva organisaatio hyvä työyhteisö Hyvinvoiva, työkykyinen ja motivoitunut henkilöstö- hyvinvoivat ja turvalliset työyhteisöt Osaava, työstä vastuunsa ottava ja motivoitunut henkilöstö Työuran kestävä jatkuva oppiminen Työyhteisöjen kehittäminen Toimiva työterveyshuolto ja ennaltaehkäisevä toiminta, työturvallisuustyö Henkilöstön kehittämissuunnitelmat / lkm Pitkäkestoisten koulutusten osuus kaikesta koulutuksesta Henkilöstön kehittämiseen käytetty osuus kokonaiskustannuksista Työyhteisöjen työhyvinvointikyselyn tulokset parantuvat Sidosryhmäyhteistyön rakentaminen esim. oppilaitokset, rekrytoinitapahtumat ehrm-järjestelmien käyttö osana johtamisjärjestelmää (esim. koulutustietojen hallinta) Tykes-hanke Työtapaturmat vähenevät uusien työntekijöiden perehdyttämisen varmistaminen olemassa olevan ohjeen mukaisesti Työhyvinvointikyselyjen hyödyntämisen varmistaminen / ongelmiin puuttumisen varmistaminen

47 Henkilöstön hyvä toimintakyky ja työtyytyväisyys Eläköitymisikä nousee 47 Työkyvyn tukiprosessin tehokas hyödyntäminen Ajan mukaiset työvälineet Henkilöstön vahva osallistuminen ja hyvä sitoutuneisuus Sairauspoissaolot vähenee Nollatoleranssi epäasialliseen käytökseen työpaikoilla Esimiesten työsuojeluvastuukoulutus Kannustava palkitseminen ja oikeudenmukaiset palvelussuhteenehdot Eri elämänvaiheet huomioiva työyhteisö ikäjohtaminen Toimiva henkilöstöhallinto johtamisjärjestelmän osana Henkilökohtaisen osaamisen, tulokset ja työnvaativuuden huomioon ottava palkkaus Kannustava palkkaus Motivoiva tilannekohtainen palkitseminen Työnvaativuuden arviointiin perustuvan palkkausjärjestelmän toimivuus Palvelussuhderiitojen lukumäärän väheneminen Toimivat paikalliset virka- ja työehtosopimukset Tulospalkkausjärjestelmän luonti ja palkkauskokeilut Virka- ja työehtosopimusten tarkka noudattaminen Palkkaohjelman mukainen palkkojen yhdenmukaistaminen; varataan vuosittain määräraha Tasa-arvosuunnitelman toteuttaminen Johtaminen, palvelujen järjestäminen ja tuotantotavat Strategiset päämäärät Toimivat asiakkaille lisäarvoa tuottavat palvelut Kriittiset menestystekijät Uudet toimintatavat ja joustavat toimintaprosessit Mittarit / arviointikriteerit Jonot Odotusajat Konsernitason toimenpiteet ja hankkeet Kehittämishankkeisiin resurssointi Palvelutuotannon tuottavuuden parantaminen Synergiamahdollisuuksien hyväksikäyttö Palveluiden vaikuttavuuden tunteminen Voimavarojen kustannustehokas kohdentaminen eli tehdään oikeita asioita oikeaan aikaan oikeassa paikassa. Oikea työnjako kuntien ja markkinoiden kanssa Tilankäytön optimointi Keskiasteen koulutuksen osallistumisaste peruskoulun lopettaneista Tilakustannusten osuus käyttömenoista Tukipalveluiden osuus käyttömenoista Yksikkökustannukset Laatujärjestelmien käyttöönoton laajentaminen koskemaan lähes koko tuotantoa Tukipalveluiden sopimuksien uusiminen kuntien kanssa Teknologian hyödyntäminen

48 Johtamisjärjestelmän kehittäminen Toimiva poliittinen johtaminen Luottamushenkilöiden itsearviointi 48 Esimiesvalmennus ja esimiesopas Onnistunut yhteistyö kuntien kanssa Reaaliaikainen toiminnan ja talouden seuranta ja analysointijärjestelmä Talouden ja tuloksien raportointi Työhyvinvointikysely Johtamisen erikoisammattitutkintoon johtavan koulutuksen järjestäminen esimiehille (JETkoulutus) Johtajien valinnassa onnistuminen Talous Strategiset päämäärät Tasapainoinen talous Kriittiset menestystekijät Maakunnan tulojen ja menojen tasapaino Mittarit / arviointikriteerit Menojen kasvu <= tulojen kasvu Konsernitason toimenpiteet ja hankkeet Peruskuntien talouden tila Vuosikate > käyttöomaisuuspoistot Kustannustehokkuus Palvelujen tuotteistaminen ja kustannuslaskentajärjestelmän luominen Alijäämä < 0 Sosiaali- ja terveydenhuollon tarvevakioidut menot < 85 Palvelujen tuotteistaminen ja kustannuslaskentajärjestelmän kehittäminen Palvelujen tarpeen ja kustannusten yhteensovittaminen Sap-järjestelmän päivittäminen Terveydenhuoltoon DRG-pohjainen kustannus-laskenta Kainuun elinvoima Strategiset päämäärät Toimintaympäristön muutoksen tunnistaminen ja muutokseen vastaaminen Kriittiset menestystekijät ten tunnistaminen ja ennakointi Maakunnan suunnittelun osuvuus ja toteuttaminen Elinkeinoelämän uudistumiskyky Mittarit / arviointikriteerit Aluekehityksen indikaattorit ennakointija seurantajärjestelmässä Kehittämisvoimavarojen kohdentaminen maakuntaohjelman mukaisesti Kasvuyritykset (määrä ja osuus) Konsernitason toimenpiteet ja hankkeet Ennakointi- ja seurantajärjestelmä Maakuntakaava Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma Tietoyhteiskuntastrategia Tuotekehityspanostus yksityinen ja julkinen

49 Barometrit (aluebarometri ja yritysbarometri) 49 Toimiva kehittämiskumppanuus Viranomais- ja rahoittajarooleista ja työnjaosta sopiminen Verkostojen ja prosessien toimivuus Kansainväliset kumppanuudet Osaavan työvoiman saatavuus Foorumitoiminta/ neuvottelukunta vakiintunut avainalueilla Kansainväliset kumppanuudet Palautekyselyt sidosryhmille Kasvu- ja kehittämissopimus Kansainvälistymisohjelma Verkostojen ja foorumien arviointi Aluetalouden vahvistaminen Kehittämisresurssien varmistaminen Kehittämistoimien osuvuus ja vaikuttavuus Kainuun kehittämisrahan kehitys suhteessa yleiseen kehitykseen EU rahoituksen määrä Sopimuksen allekirjoitus, toteutuksen arviointi Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma Seurantaraportit Myönteinen maakuntakuva Viestinnän onnistuminen Alueen BKT:n kehitys suhteessa muuhun maahan Menestystarinat Maakuntakuvan muutokset Maakuntakuvatutkimus (2012) (sis. kansalais- ja viranomaisarvioinnin) Tiedotusvälineiden uutisointi maakunnan ja valtakunnan tasolla, mediaseuranta Viestintäsuunnitelma Yhteisten perusviestien välittäminen

50 50 TP 2006 / TP -07 / TA MAAKUNTAVALTUUSTO TP 2007 TA -08 Ennuste -08 / ENN - 08/TA TP 2006 TP2007 % TA 2008 % % TA 2009 % TA 2010 TA 2011 TA 2012 TOIMINTATUOTOT , ,0 0 0,0 0 0, Myyntituotot 0 0 0, ,0 0 0, Maksutuotot 0 0 0, ,0 0 0, Tuet ja avustukset 0 0 0, ,0 0 0, Muut tuotot , ,0 0 0, TOIMINTAKULUT , , , , Henkilöstökulut , , , , Asiakaspalvelujen ostot 0 0 0, ,0 0 0, Muut palvelujen ostot , ,1 81 0,0 74-8, Palvelujen ostot , ,1 81 0,0 74-8, Aineet ja tavarat 1 1 0,0 1 0,0 1 0,0 1 0, Avustukset 0 0 0, ,0 0 0, Vuokrat , ,0 3 0,0 3 0, Muut kulut 3 3 0,0 3 0,0 3 0,0 10 0, TOIMINTAKATE , , , , Rahoituskulut ja -tuotot 0 0 0, ,0 0 0, VUOSIKATE , , , , POISTOT 0 0 0, ,0 0 0, SATUNNAISET ERÄT 0 0 0, ,0 0 0, TILIKAUDEN TULOS , , , , VARAUSTEN JA RAHASTOJEN MUUT 0 0 0, ,0 0 0, ALIJÄÄMÄN KATTAMINEN 0, ,0 0 0, TILIKAUDEN ALIJÄÄMÄ , , , , ENN Tarkastuslautakunta, tarkastustoimi Perustehtävä Kuntalain 71 :n mukaisesti tarkastuslautakunta valmistelee valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioi, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet. Tilintarkastuksen hoitaa julkishallinnon ja -talouden tilintarkastuslautakunnan hyväksymä yhteisö (JHTT-yhteisö), jonka valtuusto on valinnut tarkastuslautakunnan esityksestä. Tilintarkastus hoidetaan kuntalain, hyvän tilintarkastustavan ja yhteisössä käytettyjen standardien mukaan. Arvot Tarkastuslautakunta toimii oikeudenmukaisesti ja tapapuolisesti arvioitavien kohteidensa suhteen. Tarkastuslautakunnan toiminta on avointa ottaen kuitenkin huomioon ne reunaehdot, joita tehtävän hoidossa käytävien keskustelujen luottamuksellisuus ja mahdollisesti salassa pidettävyys edellyttävät. Visio 2015 Tarkastustoimi tukee, ohjaa ja valvoo, että toimialat ja tulosalueet täyttävät palvelujen järjestämiselle asetetut vaatimukset maakuntavaltuuston tahtoa toteuttaessaan sekä varmistaa kirjanpidon oikeellisuuden ja turvaa toiminnan laillisuuden ja julkisen luotettavuuden. Henkilöstö ja uudistuminen Strategiset päämäärät Kriittiset menestystekijät Mittarit / arviointikriteerit Tarkastustoimen ja arviointitoiminnan ammattitaidon kehittäminen Koulutustarjonnan hyödyntäminen Koulutuksiin osallistuminen, vähintään 3 pv/jäsen (uusi lautakunta) Johtaminen, palvelujen järjestäminen ja tuotantotavat Strategiset päämäärät Kriittiset menestystekijät Mittarit / arviointikriteerit Arviointitoiminnan valmisteluprosessin kehittäminen Mittariston kehittyminen Lautakunnan ja valtuuston sekä hallituksen puheenjohtajiston vuoropuhelu Arviointikertomuksen sisällön kehittyminen Palaute puheenjohtajistolta

51 Yhteistyö muiden tarkastusltk:n kanssa 51 1 maakunnallinen yhteiskoulutus Talous Strategiset päämäärät Kriittiset menestystekijät Mittarit / arviointikriteerit Voimavarojen riittävyys Voimavarojen oikea kohdentaminen Voimavarojen seuranta säännöllisesti (väh. 3 krt/v) TARKASTUSLAUTAKUNTA TP 2006 / TP -07 / TA ENN - TP 2007 TA -08 Ennuste -08 / ENN - 08/TA TP 2006 TP2007 % TA 2008 % % TA 2009 % TA 2010 TA 2011 TA 2012 TOIMINTATUOTOT 0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0, Myyntituotot 0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0, Maksutuotot 0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0, Tuet ja avustukset 0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0, Muut tuotot 0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0, TOIMINTAKULUT , , , , Henkilöstökulut ,1 15 0,0 15 0,0 15 0, Asiakaspalvelujen ostot 0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0, Muut palvelujen ostot , ,1 82 0,0 81-1, Palvelujen ostot , ,1 82 0,0 81-1, Aineet ja tavarat ,0 1 0,0 1 0,0 1 0, Avustukset 0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0, Vuokrat 2 2 0,0 2 0,0 2 0,0 3 50, Muut kulut 0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0, TOIMINTAKATE , , , , Rahoituskulut ja -tuotot ,0 0 0, VUOSIKATE , , , , POISTOT 0 0 0, ,0 0 0, SATUNNAISET ERÄT 0 0 0, ,0 0 0, TILIKAUDEN TULOS , , , , VARAUSTEN JA RAHASTOJEN MUUT 0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0, ALIJÄÄMÄN KATTAMINEN 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0, TILIKAUDEN ALIJÄÄMÄ , , , , Maakuntahallitus MAAKUNTAHALLITUKSEN ALAINEN TOIMINTA YHTEENSÄ TP 2006 / TP -07 / TA ENN - TP 2007 TA -08 Ennuste -08 / ENN - 08/TA TP 2006 TP2007 % TA 2008 % % TA 2009 % TA 2010 TA 2011 TA 2012 TOIMINTATUOTOT , , , , Myyntituotot , , , , /. Jäsenkunnilta , , , , Maksutuotot , , , , Tuet ja avustukset , , , , Muut tuotot , , , , TOIMINTAKULUT , , , , Henkilöstökulut , , , , Asiakaspalvelujen ostot 1 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0, Muut palvelujen ostot , , , , Palvelujen ostot , , , , Aineet ja tavarat , , , , Avustukset , , , , Vuokrat , , , , Muut kulut , , , , TOIMINTAKATE , , , , Rahoituskulut ja -tuotot , , , , VUOSIKATE , , , , POISTOT , , , , SATUNNAISET ERÄT 0 0 0,0 0 0,0 0 0, , TILIKAUDEN TULOS , , , , VARAUSTEN JA RAHASTOJEN MUUT ,0 0 0,0 0 0,0 0 0, ALIJÄÄMÄN KATTAMINEN 0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0, TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ , , , , Maakuntahallituksen käyttövaroista ja kehittämisrahasta käytetään enintään euroa sotaveteraanien palvelusetelijärjestelmään.

52 52 MAAKUNTAHALLITUS TP 2006 / TP -07 / TA ENN - TP 2007 TA -08 Ennuste -08 / ENN - 08/TA TP 2006 TP2007 % TA 2008 % % TA 2009 % TA 2010 TA 2011 TA 2012 TOIMINTATUOTOT , , , , Myyntituotot , , , , /. Jäsenkunnilta , , , , Maksutuotot 0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0, Tuet ja avustukset 0 0 0, ,0 0 0, Muut tuotot 3 7 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0, TOIMINTAKULUT , , , , Henkilöstökulut , , , , Asiakaspalvelujen ostot 0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0, Muut palvelujen ostot , , , , Palvelujen ostot , , , , Aineet ja tavarat ,3 6 50,0 6 0,0 4-33, Avustukset , ,0 10 0,0 10 0, Vuokrat ,0 1 0,0 1 0,0 1 0, Muut kulut , , , , TOIMINTAKATE , , , , Rahoituskulut ja -tuotot , , , , VUOSIKATE , , , , POISTOT ,0 0 0,0 0 0, SATUNNAISET TUOTOT 0 0 0,0 0 0,0 0 0, , TILIKAUDEN TULOS , , , , VARAUSTEN JA RAHASTOJEN MUUT 0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0, ALIJÄÄMÄN KATTAMINEN 0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0, TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ , , , , Suunnittelu- ja kehittämisyksikkö Perustehtävä Tulosalue vastaa maakunnan ja maakunta -kuntayhtymän strategisesta suunnittelusta, johon kuuluvat myös kehityksen seuranta ja ennakointi sekä maakunta -kuntayhtymän palvelutuotannon seuranta ja arviointi. Tulosalue vastaa alueidenkäytön viranomaistehtävistä ja maakuntakaavoituksesta osana maakunnan suunnittelua, yleisen elinkeinopolitiikan valmistelusta maakunnassa sekä Kainuun voimavarojen suuntaamisesta yhteisiin kehittämistoimenpiteisiin maakuntaohjelman, maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman (TOTSU) ja maakunnan yhteistyöasiakirjan avulla. Tulosalue vastaa maakuntahallituskokoonpanojen II ja III valmistelusta ja toimeenpanosta. Tulosalue valmistelee hankkeiden rahoitus- ja maksatuspäätökset. Tulosalue myös vastaa oman alansa sidosryhmäyhteistyöstä osana maakunnallista elinkeinopolitiikkaa. Lisäksi tulosalue tekee omalta osaltaan maakunnan edunvalvontaa, kansainvälistä yhteistoimintaa sekä maakunnan viestintää ja edistää tietoyhteiskuntaasioita. Arvot Vastuullinen asiantuntemus, toimiva vuorovaikutus, avoin tiedonkulku ja keskinäinen luottamus. Visio 2015 Yksikkö on toimintaympäristönsä ja sidosryhmänsä hyvin tunteva, oman alansa arvostettu asiantuntija ja sen perusteella haluttu ja luotettu yhteistyökumppani. Asiakas ja asukas Strategiset päämäärät Kriittiset menestystekijät Mittarit / arviointikriteerit Asiakkaat saavat asiantuntevaa, linjakasta ja ripeää palvelua. Toimiva palveluketju ja yhteistyö (sisäinen ja ulkoinen). Käsittelyajat. Yksikön toiminta edistää tuloksekkaasti maakuntasuunnitelman, maakuntaohjelman ja maakuntakaavan toteutusta ja sitä kautta palvelee yksikön asiakkaita ja Kainuun asukkaita. Asiantunteva henkilöstö. Eri viestintäkanavien ja - tapojen tehokas hyödyntäminen. Toimintatapojen arviointi ja tarvittaessa kehittäminen. Suora palaute asiakkailta ja asukkailta, palautekyselyt. www-sivujen kävijämäärät. Osallistumisen (lkm) ja osallisuuden (palautteen ja/tai kyselyn avulla) tunne. Sähköiset palautteet (lkm).

53 Asiakkaat ja asukkaat saavat riittävästi ja tasa-arvoisesti tarvitsemaansa, luotettavaa ja ajantasaista tietoa. Osallistavat, kannustavat ja avoimet suunnittelu- ja kehittämisprosessit. 53 Henkilöstö ja uudistuminen Strategiset päämäärät Kriittiset menestystekijät Mittarit / arviointikriteerit Henkilöstö on osaavaa ja Tieto, taito ja motivaatio. Suora palaute. motivoitunutta. Henkilöstö muodostaa alallansa osaavan asiantuntijatiimin, jossa sen jäsenten osaaminen täydentää toisiaan muodostaen tehokkaasti toimivan yksikön. Sekä yksikön sisäinen että ulkoinen viestintä toimivat hyvin. Henkilöstö viihtyy ja pysyy yksikön palveluksessa. Uutta, osaavaa henkilöstöä saadaan tarvittaessa. Henkilöstö on jaksavaa ja (fyysisesti ja psyykkisesti) hyvinvoivaa. Koulutustarpeiden kartoittaminen, resurssien varaaminen, halu ja valmius osaamisen kehittämiseen. Osaamisen tehokas hyödyntäminen, onnistunut vastuiden ja tehtävien jako. Yhteiset toimitilat. Hyvät viestintävalmiudet ja vuorovaikutustaidot. Toisiltaan oppiminen (hiljaisen tiedon siirtyminen). Työergonomia, nykyaikaiset menetelmät ja välineet. Johtaminen, palvelujen järjestäminen ja tuotantotavat Kehityskeskustelut (sis. kehityssuunnitelmat). Henkilöstön koulutus (pv/ hlö). Koulutukseen osallistuvien määrä (hlöä). Henkilöstötilinpäätös. Työhyvinvoinnin kartoitus (2 vuoden välein). Strategiset päämäärät Kriittiset menestystekijät Mittarit / arviointikriteerit Strateginen suunnittelu tukee eri toimialojen suunnittelua ja kytkeytyy saumattomasti toimialan vastuualueiden eri prosesseihin. Edunvalvonnan nopea ja oikea-aikainen reagointi. Sidosryhmäpalaute. Asetetuissa aikatauluissa pysyminen Johdon seurantajärjestelmä tuottaa selkeää, ajantasaista ja luotettavaa tietoa suunnittelun tueksi. Toimialan perustehtävää toteuttavien prosessien hallinta on tehokasta ja aikatauluissa pysytään. Prosessit ovat sujuvia ja niihin on laajasti sitouduttu. Sähköisiä kanavia hyödynnetään tehokkaasti palvelujen tuottamisessa ja jakamisessa. Laaja vuorovaikutteisuus Hyvin toimivat yhteistoimintafoorumit maakuntaohjelman avainaloilla. Osallistuminen foorumeihin. Rahoituksen ja hankkeiden onnistunut koordinointi. Vuorovaikutuksen ja sidosryhmäyhteistyön toimivuus. Toimiva ja tehokas tiimityöskentely, hyvä johtajuus, tasainen työnjako, ajankäytön hallinta. Toiminnan systemaattinen seuranta ja korjaavien toimenpiteiden määrittely. Toimiva tiedonkulku ja kommunikointi. Seuranta- ja arviointiraportit Indikaattoriseuranta. Palvelutuotannon laadun ja vaikuttavuuden seuranta ja arviointi. Yhteistyöverkostoihin osallistuminen. Uudet kontaktit. Työhyvinvointikysely. Sähköisten palvelujen käyttömäärät

54 sekä toimialan sisällä että eri toimijoiden kanssa. 54 Talous Strategiset päämäärät Kriittiset menestystekijät Mittarit / arviointikriteerit Aluekehitystyö vahvistaa aluetaloutta ja ohjaa resurssien käyttöä tehokkaaseen suuntaan Maakunta -kuntayhtymän kehitystoiminnan turvaaminen Vuosisuunnitelman ja talousarvion toteutumisaste. Maakunta -kuntayhtymän strateginen suunnittelu tukee toimintojen kustannustehokkuutta. Onnistunut taloussuunnittelu joka mahdollistaa laadukkaan toiminnan. Tehokkaat toimintatavat. Sähköisen asioinnin osuus asioinnissa ja palveluiden käytössä Käytettävissä on riittävät resurssit toiminnan menestyksekkääseen hoitamiseen. Resurssit käytetään kustannustehokkaasti. Joustava organisaatio. Tehokas resurssien käyttö. Kainuun elinvoima Strategiset päämäärät Kriittiset menestystekijät Mittarit / arviointikriteerit Aluekehitysohjelmien ja - toimenpiteiden hyvä vaikuttavuus maakunnan kilpailukykyyn, aluetalouteen ja työllisyyteen. Maakuntasuunnitelmaan kiinteästi liittyvät maakuntakaava ja -ohjelma sekä kehittämishankkeet. Aluekehityksen indikaattorit Vaikuttavuuden arviointitutkimukset Maakuntasuunnitelman tavoitteidenmukainen toteuma. Hyvä Kainuu -kuva, tunnettuus ja arvostus asuinpaikkana. Kainuun vetovoimaisuus ja kilpailukykyisyys. Toimiva ja luottamuksellinen kehittämiskumppanuus sidosryhmien kesken. Koko Kainuu on tietoyhteiskunnassa. Sidosryhmien sitoutuminen maakuntasuunnitelman ja - ohjelman linjauksiin. Toimiva seuranta- ja ennakointijärjestelmä. Aktiivinen edunvalvonta ja osallistuminen strategisiin liittoumiin. Sujuva yhteistyö, onnistunut viestintä ja markkinointi. Maakuntaohjelman toteutumis- ja seurantaraportit. Maakuntakaavan aluevarausten ja hankkeiden toteutuminen. Maakuntakuvatutkimus 2008 ja Laajakaistayhteyden peitto, nopeus ja käyttäjien määrä.

55 55 TP 2006 / TP -07 / SUUNNITTELU JA KEHITTÄMINEN TA TP 2007 TA -08 Ennuste -08 / ENN - 08/TA TP 2006 TP2007 % TA 2008 % % TA 2009 % TA 2010 TA 2011 TA 2012 TOIMINTATUOTOT , , , , Myyntituotot ,0 0 0,0 0 0,0 0 0, Maksutuotot 0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0, Tuet ja avustukset , , , , Muut tuotot , ,0 0 0,0 0 0, TOIMINTAKULUT , , , , Henkilöstökulut , , , , Asiakaspalvelujen ostot ,0 0 0,0 0 0,0 0 0, Muut palvelujen ostot , , , , Palvelujen ostot , , , , Aineet ja tavarat , ,2 62 0,0 61-1, Avustukset ,9 8-93, ,5 6-60, Vuokrat , ,9 66 0,0 67 1, Muut kulut , ,0 86 0, , TOIMINTAKATE , , , , Rahoituskulut ja -tuotot 0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0, VUOSIKATE , , , , POISTOT 0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0, SATUNNAISET ERÄT 0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 30 0, TILIKAUDEN TULOS , , , , VARAUSTEN JA RAHASTOJEN MUUT 0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0, ALIJÄÄMÄN KATTAMINEN 0 0 0, ,0 0 0, TILIKAUDEN ALIJÄÄMÄ , , , , ENN Yhteiset palvelut Perustehtävä Tuotamme ja järjestämme maakunnalle ja kunnille kilpailukykyiset tukipalvelut: hallintopalvelut, tietohallintopalvelut, henkilöstöpalvelut, talouspalvelut, tekniset palvelut, materiaalipalvelut, kuljetuspalvelut ja ravintopalvelut. Arvot Tulevaisuuden usko, Avoimuus ja luottamus, Oikeudenmukaisuus, Asiakaslähtöisyys, Vastuullisuus, Tuloksellisuus Visio 2015 Yhteiset palvelut on keskitetysti johdettu ja hajautetusti toimiva palveluyksikkö, joka kykenee kilpailukykyisesti tarjoamaan palveluja julkishallinnolle. Asiakas ja asukas Strategiset päämäärät Kriittiset menestystekijät Mittarit / arviointikriteerit Tyytyväiset asiakkaat, jotka saavat lisäarvoa palveluistamme Toimivat tietojärjestelmät Toimivat, laadukkaat ja helposti saatavat palvelut. Asiakastyytyväisyyskysely: tyytyväisyys on kasvanut vuosien aikana Henkilöstö ja uudistuminen Strategiset päämäärät Kriittiset menestystekijät Mittarit / arviointikriteerit Osaava, toimintakykyinen, työhönsä sitoutunut ja työtyytyväinen henkilöstö Koulutustason nostaminen Vuoden 2008 työtyytyväisyys mittauksen tulosten edellyttämien toimenpiteiden toteuttaminen Kehityskeskustelut on käyty vakinaisen henkilöstön kanssa ja henkilökohtaiset kehittämissuunnitelmat tehty Työtyytyväisyys mitataan vuonna 2010 Oikeudenmukainen ja tuloksiin kannustava palkkaus ja palkkarakenteen yhdenmukaisuus Palkkaerojen pienentyminen. Kannustavassa tulospalkkausjärjestelmässä mukana yksi pilotoitava vastuualue

56 Palvelujen järjestäminen ja tuotantotavat 56 Strategiset päämäärät Kriittiset menestystekijät Mittarit / arviointikriteerit Tehokkaasti tuotetut palvelut Yhteistyö kuntien kanssa Asiakastyytyväisyyskysely Uudet sopimukset Sähköisten järjestelmien mahdollisuudet on käytetty hyväksi Laskuista saadaan 30 % sähköisinä v ja 50 % v Laskuista 10 % lähetetään verkkolaskuina v ja 50 % v Verkkopalkka käytössä 50 %. Sähköinen kehityskeskustelujärjestelmä käytössä 100 %. Asiakaskuljetukset hoidetaan 80 % sähköisellä tilausjärjestelmällä. Käyttöoikeushallinnan uudistaminen. Tarjouskierrosten sähköinen hallinta v Talous Strategiset päämäärät Kriittiset menestystekijät Mittarit / arviointikriteerit Tuottavuuden kasvun lisääminen Yhteistyö kuntien kanssa Palveluiden kustannukset eivät reaalisesti kasva Toimintatapojen kehittäminen Kunnilta ostettavien palveluiden tuottavuuden kasvu Kainuun elinvoima Keskihinnat eivät reaalisesti kasva Strategiset päämäärät Kriittiset menestystekijät Mittarit / arviointikriteerit Tuloksellinen alueellinen yhteistyö yritysten ja yhteisöjen kanssa Yhteistyön toimivuus ja osallistuminen YHTEISET PALVELUT TP 2006 / TP -07 / TA ENN - TP 2007 TA -08 Ennuste -08 / ENN - 08/TA TP 2006 TP2007 % TA 2008 % % TA 2009 % TA 2010 TA 2011 TA 2012 TOIMINTATUOTOT , , , , Myyntituotot , , , , Maksutuotot , , , , Tuet ja avustukset , , , , Muut tuotot , , , , TOIMINTAKULUT , , , , Henkilöstökulut , , , , Asiakaspalvelujen ostot 0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0, Muut palvelujen ostot , , , , Palvelujen ostot , , , , Aineet ja tavarat , , , , Avustukset ,0 0 0,0 0 0,0 0 0, Vuokrat , , , , Muut kulut , , , , TOIMINTAKATE , , , , Rahoituskulut ja -tuotot ,0 13 0,0-2 0, VUOSIKATE , , , , POISTOT , , , , SATUNNAISET ERÄT 0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0, TILIKAUDEN TULOS , , , , VARAUSTEN JA RAHASTOJEN MUUT ,0 0 0,0 0 0,0 0 0, ALIJÄÄMÄN KATTAMINEN 0 0 0, ,0 0 0, TILIKAUDEN ALIJÄÄMÄ , , , ,

57 Toimintasuunnitelma v Hallintopalvelut: Vastuu maakunnaan toiminnan riskienhallinnasta ja toiminnan turvallisuudesta on hajautettu ja osin ei selvästi kohdennettu. Vastuu työturvallisuusasioita on työhyvinvointipäälliköllä. Turvallisuuspäällikön tehtävät kattavat riskienhallintatyön johtamisen, toiminnan turvallisuuden, tietoturvallisuuden (yhdessä tietosuojavastaavan kanssa), ja kiinteistö- ja toimitilaturvallisuuden (yhdessä kiinteistöhuollon kanssa) sekä, turvallisuutta koskevien ohjeiden valmistelu, koulutuksen järjestäminen ja hankintojen valmistelu. Talousarvioon sisältyy aie perustaa turvallisuuspäällikön virka, joka sijoitetaan yhteisien palveluiden hallintoon. Henkilöstöpalvelut: Kehityskeskustelu -prosessin läpikäynti ja lomakkeiden luonti on aloitettu syksyllä Käyttöönotto on alkuvuodesta Tavoitteena on käydä vuoden 2009 kehityskeskustelut sähköisellä HRM -järjestelmällä. Koulutustietojen hallinta on syksyllä 2008 pilotointivaiheessa muutamissa sosiaali- ja terveystoimialan tulosyksiköissä. Tavoitteena on saada vuoden 2008 koulutusraportit HRM -järjestelmästä. Vuonna 2009 käyttöönotto laajennetaan koko organisaatioon. Käyttöönotto laajennetaan myös niihin Kainuun kuntiin, jotka haluavat ottaa järjestelmän käyttöön. Rakennetaan etyöpöytä ja liittymät muihin HRM -järjestelmiin. Alun perin piti olla käytössä vuoden 2008 aikana. Toimittajasta johtuvista syistä on tapahtunut viivästymistä. Käyttöönotto tapahtuu alkuvuodesta 2009 ja laajentaminen Kainuun kuntiin vuoden 2009 aikana. Uusi HRM -raportointijärjestelmä otetaan käyttöön. Henkilöstön määrää ja rakennetta koskevat raportit otetaan käyttöön ensivaiheessa ja palkkausta ja palkan kehitystä koskevat raportit käyttöön vuoden 2009 aikana. Raportit tulevat suoraan esimiesten käyttöön vuoden 2009 aikana. Timecon -työajanhallinta ja kulunvalvontajärjestelmää laajennetaan, investointimäärärahojen puitteissa. Uusi IP -työaikapäätejärjestelmä otetaan testikäyttöön loppuvuodesta Verkkopalkan käyttö laajennetaan Kainuun kuntiin. Kannustava/tulospalkkaus otetaan käyttöön 3-4 työyksikössä. Henkilöstösuunnitteluohjeet uudistetaan vuosille Kuljetuspalvelut: Kuljetusten ohjaus- ja tilausjärjestelmä otetaan käyttöön vuoden 2009 alussa. Tilausjärjestelmän piiriin tulevat potilassiirrot, VpL:n ja ShL:n mukaiset matkat sekä näiden laskujen asiakirjatarkistus. 57

58 Kuljetuspalvelut yksikkö tutkii mahdollisuutta kutsuohjatun palveluliikenteen saamiseksi suurimpiin kuntakeskuksiin. Yhteistyötä lisätään sisäisten ja ulkoisten sidosryhmien kanssa. Mm. Kuntien ja Kelan kanssa pyritään löytämään lisää yhteistyömahdollisuuksia. Materiaalipalvelut: Hankintatoimen yhteistyötä Kainuun ja koko pohjoisten sairaanhoitopiirien (ERVA) kanssa on tiivistetty ja uusia tuoteryhmiä on otettu mukaan. Hankintayhteistyö tuottaa vuosittain n. 2 %:n kustannussäästöt kokonaishankinnoissa ( /vuosi). Uuden hankintalain mukaan hankintojen kilpailutusprosessiin on varattava aikaa enemmän ja siksi hankintaosaamista syvennetään ja koulutetaan myös hankinnoista päättäville organisaation tahoille. Varastonhallintaan ja kilpailutukseen käytetään SAP-ohjelmistoa. Ohjelmiston käyttöä laajennetaan yhteistyössä apteekin varastotoimintojen kanssa ja otetaan käyttöön uusia toimintoja helpottamaan varastointitoimintaa ja tilastointia. Ravintopalvelut: Potilasruokatilausohjelman uusiminen, joka vaikuttaa työprosesseihin siten, että työaikaa säästyy ja työvuoroja voidaan järjestellä uudelleen. Tämä mahdollistaa yhden henkilön vähennyksen. Vuonna 2010 hankittavien lämmitettävien potilasruokavaunujen hankinnan suunnittelu käynnistyy. Talouspalvelut: Keskitytään lähtevien kuluttajalaskujen saamiseksi sähköisiksi verkkolaskuiksi ja käteiskassojen toiminnot järjestellään uudelleen vuoden 2009 aikana. Lisäksi ensivuoden aikana valmistaudutaan taloushallinnonjärjestelmän (Sap 4,7 ver ---> 6. x ) päivitykseen. Päivityksen testaaminen testiympäristössä ennen päivitystä kestää useita kuukausia ja vaatii ylimääräistä henkilötyöpanosta. Päivitys vastaa uuden järjestelmän käyttöönottoa. Laaditaan yhdessä henkilöstöpalveluiden kanssa toimivampi henkilöstösuunnittelujärjestelmä ja ohjeistus vuosille Tietohallintopalvelut: Useiden eri tietojärjestelmien versiopäivitys- ja/tai käyttöönottoprojektien läpivieminen. Näihin projekteihin liittyy vahvasti perustietotekniikkainfran (esim. palvelinten- ja tietoliikennepalveluiden) uusiminen ja kehittäminen siten, että käyttöönottoprojektit etenevät eri toimialojen tarpeiden mukaisesti. Versiopäivitykset koskevat mm. talous- ja materiaalihallinnon ohjelmistoa, henkilöstöhallinnon laajennusosien käyttöönottoa ja asiahallintajärjestelmää. 58

59 59 Uusien järjestelmien käyttöönotot: - leikkaussalitoiminnan ohjausjärjestelmä - keskitetyt videotekniikkapalvelut - ympäristöterveydenhuollon tietojärjestelmän käyttöönotto - yhtenäinen potilastietojärjestelmä - valmistautuminen potilastietojen välittämiseksi KELAN kanta-arkistoon - sähköisen asiointipalvelun käyttöönotto toimeentulotukihakemuskäsittelyssä. Tekniset palvelut: Kiinteistötekniikassa toiminnan pääpaino kohdistuu Kainuun keskussairaalan lisärakennuksen rakennuttamis- ja valvontatehtäviin. Lisärakennukseen tulee tilat päivystyspoliklinikalle ja ns. nopean diagnostiikan yksikölle, ensihoidolle sekä näytteenottotilat laboratoriolle. Tämä lisärakennusprojekti on keskussairaalan historian mittavin rakennusprojekti valmistumisen (1969) jälkeen. Selvitetään Salmijärven sairaalan lämpökeskuksen muuttaminen kotimaiselle polttoaineelle ja ns. lämpöyrittäjä -periaatteella toimivaksi. 4.6 Koulutustoimiala Missio / perustehtävä Kainuun koulutustoimiala tuottaa korkeatasoisia toisen asteen koulutuspalveluja. Visio 2016 Koulutustoimiala on valtakunnallisesti kilpailukykyinen koulutuspalveluiden järjestäjä. Toimintaperiaatteet (arvot) Oikeudenmukaisuus, tuloksellisuus, tulevaisuuden usko, asiakaslähtöisyys, vastuunotto, avoimuus ja luottamus Strategiset päämäärät Asiakas ja asukas, elinvoimainen Kainuu Koulutustarjonta vastaa väestön sekä työ- ja elinkeinoelämän kysyntää Aluekehitystä tukeva aktiivinen osaamisverkosto Henkilöstö ja uudistuminen Henkilöstön kokonaisosaaminen on kysynnän mukaista Työkykyinen ja uudistushaluinen henkilöstö (innovatiivinen) Palveluiden järjestäminen ja tuotantotavat Prosessit ovat sujuvia ja luotettavia Avoimuus uusille toiminnoille ja verkostoille (yksiköille) Talous Terve talous Tulosalueet tulevat toimeen omalla tulorahoituksellaan. Tulevaisuuden osaamisen varmistaminen

60 Menestystekijät 60 Asiakas ja asukas, elinvoimainen Kainuu Opiskelija- ja työelämälähtöinen koulutussuunnittelu ja ennakointi Ennakoiva ja toimiva verkostoyhteistyö Väestön koulutustarpeisiin vastaaminen Henkilöstö ja uudistuminen Henkilöstön osaamisen varmistaminen ja ylläpito (tunnistaminen ja hyödyntäminen) Työkykyinen ja sitoutunut henkilöstö Palveluiden järjestäminen ja tuotantotavat hallinta Toimiva johtamisjärjestelmä Opiskelijalähtöinen toimintatapa. Työelämän ja jatkoopintojen tarpeet otetaan huomioon opetuksen kehittämisessä Talous Toimitaan kustannustehokkaasti. Investoinnit kohdennetaan ja hyödynnetään tehokkaasti Kiinteistöjen taloudellinen käyttö Riittävä opiskelijamäärä, opetusryhmien keskikoko Sitovat tavoitteet ja mittarit Asiakas ja asukas, elinvoimainen Kainuu 1) Toisen asteen koulutuksen aluekehitysvaikutuksia seurataan ja määritetään kehityskohteet. Seurannan pääkohteet ovat: - peruskoulun päättävän ikäluokan sijoittuminen - työelämäyhteyksien määrä - toiminta-alueen ulkopuolelta olevien opiskelijoiden määrä (netto = 0) - koulutuksen läpäisy > edellisen vuoden keskiarvo - jatko-opintoihin sijoittuminen ja työllistyminen Henkilöstö ja uudistuminen 1) Työhyvinvointikyselyn perusteella henkilöstöpalaute X 2009 > X 2007 ja johtopäätökset otetaan huomioon 2) Johtamisjärjestelmän kehittäminen Palveluiden järjestäminen ja tuotantotavat 1) Negatiivisten keskeyttämisten osuus on < 3,5 % lukuvuodessa 2) Opetuksen työaikoja yhdenmukaistetaan Talous 1) Pysytään sovitussa talousarvioraamissa

61 Sitovat tavoitteet ja mittarit 2009 Toimenpiteitä, joilla sitovat tavoitteet saavutetaan: ASIAKAS JA ASUKAS, ELINVOIMAINEN KAINUU 1) Toisen asteen koulutuksen aluekehitysvaikutuksia seurataan ja määritetään kehityskohteet. 1.1 Peruskoulun päättävän ikäluokan sijoittuminen - Yhteistyökumppaneina ovat sähköisen hakupalvelun toimisto sekä perusopetuksen ja toisen asteen oppilaanohjaajat - Toimiala osallistuu edelleen aktiivisti sähköisen hakujärjestelmän kehittämistyöhön - Nivelvaiheen oppilaanohjaustoimia kehitetään edelleen. - Tavoitteena on, että 97 % perusopetuksen päättävistä jatkaa välittömästi kouluttautumista. 1.2 Työelämäyhteyksien määrä - Mitataan ammatillisen koulutuksen työelämäyhteyksiä asiakkuuden hallinnassa ja työssäoppimisen toteutuksessa. Tavoite on X 2009 > X Toiminta-alueen ulkopuolelta olevien opiskelijoiden määrä (netto = 0) - Maakunnan ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden määrän analysointia jatketaan ja kehitetään. - Tavoitteena on vähintään tasapaino Kainuuseen muualta tulevien ja Kainuusta muualle opiskelemaan lähtevien toisen asteen perustutkintoopiskelijoiden kesken - Kuusamossa toteutettavan ammatillisen koulutuksen tulokset arvioidaan erikseen 1.4 Koulutuksen läpäisy > edellisen vuoden keskiarvo - Opiskelijapalautteiden perusteella valitaan tulosalueiden keskeiset kehittämiskohteet, joilla parannetaan toisen asteen koulutuksen läpäisyarvoa. Tavoite on X 2009 > X Jatko-opintoihin sijoittumista ja työllistymistä seurataan - Jatko-opintoihin sijoittumista ja työllistymistä seurataan. Tavoite on X 2009 > X HENKILÖSTÖ JA UUDISTUMINEN 61 1) Henkilöstöpalaute χ 2009 > χ vuonna 2009 suoritetaan TOB -kysely. Seuraava Kainuun maakunta - kuntayhtymän työhyvinvointikysely suoritetaan koulutustoimialalla vuonna koulutustoimialan kummallekin tulosalueelle määritetään henkilöstön kehittämistyön perustehtävälähtöiset profiilit.

62 2) Johtamisjärjestelmän kehittäminen Työyhteisöjen kehittäminen - Tulosalueilla jatketaan työhyvinvointikoulutusta (KAO) ja työyhteisötilaisuuksia. 2.2 Kehityskeskustelujen määrä - Kehittämiskeskustelut käydään vähintään joka toinen vuosi. PALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN JA TUOTANTOTAVAT 1) Negatiivisten keskeyttämisten osuus on <3,5 % lukuvuodessa - Keskeyttämisten syyt selvitetään ja otetaan huomioon toisen asteen opiskelijapalveluja kehitettäessä. 2) Opetuksen työaikoja yhdenmukaistetaan - Jatketaan perusopetuksen ja toisen asteen opetustyön työaikojen yhdenmukaistamista tavoitteena sujuva yhteistyö eri oppilaitosmuotojen kesken TALOUS 1) Pysytään sovitussa talousarvioraamissa - Talousarvion toteutumista seurataan reaaliaikaisesti ja korjaustoimiin ryhdytään välittömästi KOULUTUSLAUTAKUNNAN ALAINEN TOIMINTA YHTEENSÄ TP 2006 / TA ENN- (sis. liikelaitoksen) TP 2007 TP -07 / Ennuste -08 / ENN - 08/TA TP 2006 TP % TA 2008 TA -08 % % TA 2009 % TA 2010 TA 2011 TA 2012 TOIMINTATUOTOT , , , , Myyntituotot , , , , Maksutuotot , , , , Tuet ja avustukset , , , , Muut tuotot , , , , TOIMINTAKULUT , , , , Henkilöstökulut , , , , Asiakaspalvelujen ostot ,0 0 0,0 0 0,0 0 0, Muut palvelujen ostot , , , , Palvelujen ostot , , , , Aineet ja tavarat , , , , Avustukset ,1 11 0,0 11 0,0 9-18, Vuokrat , , , , Muut kulut , , , , TOIMINTAKATE , , , , Rahoituskulut ja -tuotot , ,7-20 0, , VUOSIKATE , , , , POISTOT , , , , SATUNNAISET ERÄT 0 0 #JAKO/0! 0 0,0 0 0,0 0 0, TILIKAUDEN TULOS , , , , VARAUSTEN JA RAHASTOJEN MUU 0 41 #JAKO/0! , , , ALIJÄÄMÄN KATTAMINEN 0 0,0 0,0 TILIKAUDEN ALIJÄÄMÄ , , , ,

63 KOULUTUSLAUTAKUNNAN ALAINEN TOIMINTA YHTEENSÄ TP 2006 / TA ENN- (Ilman KAO) TP 2007 TP -07 / Ennuste -08 / ENN - 08/TA TP 2006 TP % TA 2008 TA -08 % % TA 2009 % TA 2010 TA 2011 TA 2012 TOIMINTATUOTOT , , , , Myyntituotot , , , , Maksutuotot , , , , Tuet ja avustukset , , , , Muut tuotot ,8 7-73,1 7 0,0 9 28, TOIMINTAKULUT , , , , Henkilöstökulut , , , , Asiakaspalvelujen ostot ,0 0 0,0 0 0,0 0 0, Muut palvelujen ostot , , , , Palvelujen ostot , , , , Aineet ja tavarat , , , , Avustukset 0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0, Vuokrat , , , , Muut kulut , ,7 17 0, , TOIMINTAKATE , , , , Rahoituskulut ja -tuotot 0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0, VUOSIKATE , , , , POISTOT , , , , SATUNNAISET ERÄT 0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0, TILIKAUDEN TULOS , , , , VARAUSTEN JA RAHASTOJEN MUU 0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0, ALIJÄÄMÄN KATTAMINEN ,0 0 0, TILIKAUDEN ALIJÄÄMÄ , , , , KOULUTUSTOIMIALA YHTEISET PALVELUT TP 2006 / TA ENN- TP 2007 TP -07 / Ennuste -08 / ENN - 08/TA TP 2006 TP % TA 2008 TA -08 % % TA 2009 % TA 2010 TA 2011 TA 2012 TOIMINTATUOTOT , , , , Myyntituotot #JAKO/0! 300 0, , , Maksutuotot 0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0, Tuet ja avustukset ,0 0 0,0 0 0,0 0 0, Muut tuotot 1 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0, TOIMINTAKULUT , , , , Henkilöstökulut , , , , Asiakaspalvelujen ostot 0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0, Muut palvelujen ostot , , , , Palvelujen ostot , , , , Aineet ja tavarat 3 2 0,0 3 50,0 3 0,0 4 33, Avustukset 0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0, Vuokrat 0 2 0, ,0 4 0, Muut kulut 3 2 0,0 3 50,0 3 0,0 5 66, TOIMINTAKATE , ,1-72 0,0-79 9, Rahoituskulut ja -tuotot 0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0, VUOSIKATE , ,1-72 0,0-79 9, POISTOT 0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0, SATUNNAISET ERÄT 0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0, TILIKAUDEN TULOS , ,1-72 0,0-79 9, VARAUSTEN JA RAHASTOJEN MUU 0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0, ALIJÄÄMÄN KATTAMINEN 0 0, ,0 0 0, TILIKAUDEN ALIJÄÄMÄ , ,1-72 0,0-79 9, Koulutustoimiala, lukiokoulutus Missio / perustehtävä Kainuun lukiokoulutus tarjoaa opiskelijalle laaja-alaisen yleissivistyksen ja antaa valmiudet jatko-opintoihin. Visio 2016 Valtakunnallisesti kilpailukykyinen lukiokoulutuksen järjestäjä ja kehittäjä Toimintaperiaatteet (arvot) Opiskelijakeskeisyys, luottamus, yhteiskuntavastuu ja tuloksellisuus Strategiset päämäärät Asiakas ja asukas, elinvoimainen Kainuu Vastaa yksilöllisiin opiskelutarpeisiin Laaja-alainen pohja jatko-opinnoille Henkilöstö ja uudistuminen Osaava, hyvinvoiva ja uudistushaluinen henkilöstö Palveluiden järjestäminen ja tuotantotavat Toimivat opiskelijapolut Keskitytään omaan ydintoimintaan Talous Terve talous

64 Menestystekijät Toiminnan kannalta riittävän suuret tulosyksiköt 64 Asiakas ja asukas, elinvoimainen Kainuu Oppiaineissa valinnaisuuden turvaava ja laadukas kurssitarjonta Toisen asteen keskinäinen yhteistyö Henkilöstö ja uudistuminen Henkilöstön ammattitaidon ylläpitäminen Kannustava ja avoin työkykyä parantava ilmapiiri Opiskelijalähtöisyys Palveluiden järjestäminen ja tuotantotavat Toimivat opetusjärjestelyt Toimiva opiskelijan ohjaus- ja tukijärjestelmä Yhteistyö sidosryhmiin Talous Opetuslähtöisesti kohdennetut resurssit Kiinteistöjen taloudellinen käyttö Sitovat tavoitteet ja mittarit Asiakas ja asukas, elinvoimainen Kainuu 1) Ensisijaisia hakijoita on yli 50 % ikäluokasta 2) Rakenne mahdollistaa yhdistelmäopinnot 3) Opiskelijapalaute mitataan maakunnallisesti vuosittain; tavoite: vähintään edellisen kyselyn keskiarvo 4) Jatko-opintoihin sijoittumista seurataan ja mitataan (Tilastokeskus); tavoitetaso on vähintään valtakunnan keskiarvo Henkilöstö ja uudistuminen 1) Työhyvinvointikyselyn perusteella henkilöstöpalaute χ 2009 > χ 2007 (TOB - kysely) ja johtopäätökset otetaan huomioon 2) Henkilöstön kehittämiseen käytetään 0,5 % henkilöstökustannuksista Palveluiden järjestäminen ja tuotantotavat 1) Negatiivisten keskeyttämisten osuus on < 2 % lukuvuodessa 2) Tutkinnon suorittamisaika, neljännen vuoden opiskelijat. Tavoite: neljännelle vuodelle ilman ennakkosuunnitelmaa ajautuneita opiskelijoita < 5 % kokonaisopiskelijamäärästä 3) Jokainen opiskelija suorittaa vähintään yhden kurssin verkko-opintoina 4) Jokaisen lukion turvallisuussuunnitelmat on tarkistettu Talous 1) Pysytään sovitussa talousarvioraamissa 2) Oppilaitoksen kehittämiseen käytetään 0,5 % henkilöstökustannuksista henkilöstön kehittämisen lisäksi 3) Opiskelijakohtaiset kustannukset ja niiden oikeudenmukainen vertailu. - opetuskustannukset - opetuksen ulkopuoliset kustannukset Tavoite: kokonaiskustannukset < maan keskiarvon 4) Riittävä opetusryhmien keskikoko

65 Sitovat tavoitteet ja mittarit Toimenpiteitä, joilla sitovat tavoitteet saavutetaan: ASIAKAS JA ASUKAS, ELINVOIMAINEN KAINUU 1) Ensisijaisia hakijoita on yli 50 % ikäluokasta - markkinointia tehostetaan ja monipuolistetaan. Markkinoinnissa tehdään yhteistyötä lukiokoulutuksen tulosalueella ja ammattiopetuksen kanssa. Markkinoinnissa tukeudutaan perustehtävän ansiokkaaseen hoitoon. - Aloituspaikat mitoitetaan realistisesti. Mitoituksessa otetaan huomioon: - Maakuntavaltuuston ja koulutuslautakunnan päätökset - Hakijoiden edellytykset lukio-opintoihin (keskiarvoraja) - lukioopintoihin pääsy on haaste 2) Rakenne mahdollistaa yhdistelmäopinnot ja lukioiden vaihdon - Jaksojen ja oppituntien sijoittelussa otetaan huomioon yhdistelmäopintojen suoritusmahdollisuus. - Opintojen ohjauksessa tehdään yhteistyötä ammatillisen koulutuksen kanssa - Lukioiden vaihto jaksoittain ohjeistetaan. Ohjeessa otetaan huomioon kotimainen ja kansainvälinen opiskelijavaihto (mm. ruotsinkieliset vs. kainuulaiset opiskelijat) - Lukioiden ja ammatillisen koulutuksen opiskelijahallinto-ohjelmien keskinäistä opiskelijoihin liittyvää tiedonsiirtoa parannetaan 3) Opiskelijapalaute mitataan vuosittain - Lukiokoulutuksen tulosalueelle otetaan käyttöön keskitetty, systemaattinen opiskelijapalautejärjestelmä. Tavoite on vähintään edellisen kyselyn keskiarvo. - Opiskelijapalautteen perusteella määritetään keskeiset kehittämiskohteet. - Opinto-ohjauksen kurssin uusi toteutustapa valmistellaan 4) Jatko-opintoihin sijoittumista seurataan ja mitataan (Tilastokeskus) - Tavoite on vähintään valtakunnan keskiarvo - Jatko-opintojen tai työelämään sijoittumisen tavoitteena on vähintään valtakunnan keskiarvo. HENKILÖSTÖ JA UUDISTUMINEN 1) Työhyvinvointikyselyn perusteella henkilöstöpalaute χ 2009 > χ 2007 ja johtopäätökset otetaan huomioon - Vuonna 2009 suoritetaan TOB -kysely. Seuraava Kainuun maakunta - kuntayhtymän työhyvinvointikysely suoritetaan koulutustoimialalla vuonna ) Henkilöstön kehittämiseen käytetään 0,5 % henkilöstökustannuksista.

66 66 - Lukiokoulutuksen henkilöstön kehittämisen pääkohteena on johtamisjärjestelmä ja vuorovaikutus PALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN JA TUOTANTOTAVAT 1) Negatiivisten keskeyttämisten osuus on < 2 % lukuvuodessa - Selvitetään keskeyttämisten syyt ja eroavien opiskelijoiden syrjäytymistä ehkäistään. 2) Tutkinnon suorittamisaika, neljännen vuoden opiskelijat - Seurataan neljännen vuoden opiskelijoiden määriä. Tavoitteettomia, ilman ennakkosuunnitelmaa olevia neljännen vuoden opiskelijoita tulee olla < 5 % opiskelijoiden kokonaismäärästä. - Opiskelijan ohjausta tehostetaan opintojen alussa. 3) Jokainen opiskelija suorittaa vähintään yhden kurssin verkko-opintoina - Varmistetaan jokaisen opiskelijan verkkokurssin suoritus. Tavoitteena on verkko-opiskeluvalmiuksien varmistaminen jokaiselle opiskelijalle. 4) Jokaisen lukion turvallisuussuunnitelmat on tarkistettu - Lukioiden turvallisuussuunnitelmat tarkistetaan ajan vaatimuksia vastaaviksi yhtenäisen toimintamallin mukaan. TALOUS 1) Pysytään sovitussa talousarvioraamissa - Talousarvion toteutumista seurataan reaaliaikaisesti ja korjaustoimiin ryhdytään välittömästi. 2) Oppilaitoksen kehittämiseen käytetään 0,5 % henkilöstökustannuksista henkilöstön kehittämisen lisäksi - Lukioiden kärkihankekokonaisuuden valmistelua jatketaan Kajaanin, Kuhmon ja Sotkamon lukioiden osalta. Sotkamon lukion VuokattiCampuEducationTube -hankkeen jatkorahoitus varmistetaan ja hanketta jatketaan. 3) Opiskelijakohtaisten kustannusten oikeudenmukainen vertailu. - Vertailussa tarkastellaan opetuskustannuksia ja opetuksen ulkopuolisia kustannuksia opiskelijaa kohti. Tavoitteena on kokonaiskustannusten pysyminen alle maan keskiarvon. Vertailussa otetaan huomioon tulosyksikön koko. Laskentaperusteet ovat samat kuin valtionosuuden yksikköhintarahoituksessa. - Opetuksen ulkopuolisia kustannuksia ovat mm. hallinto-, tukipalvelu sekä kiinteistökustannukset. 4) Riittävä opetusryhmien keskikoko - Pienimmän opetusryhmän keskikoon päättää koulutuslautakunta

67 67 TP 2006 / LUKIOT TA TP 2006 TP TP 2007 % TP -07 / TA 2008 TA -08 % Ennuste / ENN - 08 % TA /TA -09 % TA 2010 TA 2011 TA 2012 TOIMINTATUOTOT , , , , Myyntituotot , , , , Maksutuotot , , , , Tuet ja avustukset , , , , Muut tuotot ,0 7-73,1 7 0,0 9 28, TOIMINTAKULUT , , , , Henkilöstökulut , , , , Asiakaspalvelujen ostot ,0 0 0,0 0 0,0 0 0, Muut palvelujen ostot , , , , Palvelujen ostot , , , , Aineet ja tavarat , , , , Avustukset 0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0, Vuokrat , , , , Muut kulut , ,4 14 0, , TOIMINTAKATE , , , , Rahoituskulut ja -tuotot 0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0, VUOSIKATE , , , , POISTOT , , , , SATUNNAISET ERÄT 0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0, TILIKAUDEN TULOS , , , , VARAUSTEN JA RAHASTOJEN MUU 0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0, ALIJÄÄMÄN KATTAMINEN 0 0, ,0 0 0, TILIKAUDEN ALIJÄÄMÄ , , , , ENN- 4.7 Sosiaali- ja terveystoimiala Perustehtävä Kainuun väestön terveyden, toimintakyvyn ja hyvinvoinnin edistäminen sekä itsenäisen selviytymisen tukeminen. Arvot Ihmisarvon kunnioittaminen, Asiakaslähtöisyys, Vastuullisuus, Oikeudenmukaisuus, Avoimuus ja luottamus Visio 2015 Kainuu on paikallisesti ja valtakunnallisesti arvostettu sosiaali- ja terveydenhuollon edelläkävijämaakunta. Asiakas ja asukas Strategiset päämäärät Kriittiset menestystekijät Mittarit / arviointikriteerit Toimivat, tarpeenmukaiset, laadukkaat ja helposti saavutettavat palvelut Väestön palvelutarpeet ovat tiedossa Valtakunnallinen vertailutieto sairastavuudesta ja kuolleisuudesta Terveiden elämäntapojen omaksuminen ja terveyserojen kaventuminen ja terveyttä edistävästä ympäristöstä huolehtiminen Tyytyväinen asiakas Vapaavalinta Tutkittuun tietoon perustuvat menetelmät ennalta ehkäisevässä työssä ja sairauksien hoidossa Oikea-aikainen tarpeenmukainen palvelujen saanti Väestön palvelutarpeen seurantajärjestelmän rakentaminen Terveyskäyttäytymisen mittaaminen (valitut valtakunnalliset indikaattorit -seuranta) Asiakaspalautteenseuranta Hoitoonpääsyaika (toteutuu vähintään normien mukaisena) Onnistuneiden puhelinkontaktien prosentti Läpikulkuajat

68 Henkilöstö ja uudistuminen 68 Strategiset päämäärät Kriittiset menestystekijät Mittarit / arviointikriteerit Riittävä, ammattitaitoinen, innovatiivinen, motivoitunut, yhteistyökykyinen ja sitoutunut henkilöstö Henkilöstön hyvinvointi Hyvä henkilöstöhallinto ja - johtaminen (innovatiivinen, salliva ja avoin työilmapiiri) Oikeudenmukainen kannustava palkkausjärjestelmä Työyhteisöjen tilan arvioinnit Kehityskeskustelut Henkilöstötilinpäätökset Jatkuva palvelujen tarpeista lähtevä henkilöstön koulutus Henkilöstöresurssien ja osaamisen tarkoituksenmukainen suuntaaminen Vastuunotto oman perustehtävän hoidosta ja työyhteisön tilasta (sisäinen yrittäjyys) Henkilöstömitoitukset v Johtamisen mittari Johtaminen, palvelujen järjestäminen ja tuotantotavat Strategiset päämäärät Kriittiset menestystekijät Mittarit / arviointikriteerit Keskeisillä potilas- ja asiakasryhmillä on alueellisesti kattavat toimivat hoito- ja palveluketjut Toimiva asiakaslähtöinen työnjako ja yhteistyö eri toimijoiden ja palveluntuottajien kesken Asiakaskyselyt / Sidosryhmäkyselyt Tietohallinnon järjestelmät ja teknologia toimii Ajanmukainen teknologian käyttö hallitaan Auditointien ja johdon katselmusten toteutuminen vuosittain Hyvinvointialan yhteistyöverkosto toimii Toimiva laadunhallinnan järjestelmä Talous Strategiset päämäärät Kriittiset menestystekijät Mittarit / arviointikriteerit Pitkäjänteisyys talouden Painopistealueiden oikeaaikainen Pysytään asetetussa kasvutavoitteessa suunnittelussa määrittely Kokonaistaloudellinen näkökulma ohjaa toiminnan ja talouden suunnittelua Palvelut järjestetään taloudellisesti ja kustannustehokkaasti Hankintaosaamisen lisääminen Kustannustietoisuuden lisääntyminen Kustannusvastuu Henkilöstö osallistuu talousarvion suunnitteluun ja sitoutuu sen toteuttamiseen Talouden seurantajärjestelmä toimii Talouden koulutuksiin otettavien piirin laajentaminen Toimintojen kustannukset määritelty Panostus kehittämistyöhön 1,2 % määriteltyjen painopistealueiden mukaisesti Asioita käsitellään työpaikkakokouksissa Toteutumaseuranta

69 Kainuun elinvoima 69 Strategiset päämäärät Kriittiset menestystekijät Mittarit / arviointikriteerit Toimintaympäristön muutoksen hallinta ja muutokseen vastaaminen Muutoksen vaikutusten arviointi hyvinvointiin ja terveyteen Kansallisesti vertailukelpoiset terveyden- ja hyvinvointimittarit Toimintakykyiset kainuulaiset Toimiva kehittämiskumppanuus Toimintasuunnitelma v Yleistä Toimialalle leimaa antavana piirteenä on palvelutarpeen edelleenkin voimakkaasti jatkuva kasvu. Vuonna 2030 tulee palvelutarve olemaan n. 50 % nykyistä korkeampi. Samanaikaisesti käytettävissä olevat resurssit vähenevät, työvoimaa on käytettävissä n. 30 % nykyistä vähemmän. Myös tulevan vuoden ponnistukset on suunnattava seuraaviin asioihin: - palvelutarpeen kasvun hidastaminen parantamalla väestön terveydentilaa ja erityisesti ikääntyvän väestön toimintakykyä - työn tuottavuuden jatkuva kasvu - uusien toimintatapojen etsiminen Asukas ja asiakas Väestön terveyserot Kainuun maakunnassa ovat edelleenkin merkittäviä. Näiden kaventamiseen kiinnitetään erityistä huomiota samalla kun koko väestön terveydentilaa parannetaan. Palveluiden saatavuus ei toteudu maakunnassa tasapuolisesti. Tällöin on erityistä huomiota kiinnitettävä terveysasemien toimintaan ja erikoissairaanhoidon käyttöön. Kaikessa toiminnassa tullaan korostamaan avopainotteisuutta ja varhaista puuttumista. Henkilöstö ja uudistuminen Nykyisen henkilöstön osalta korostuvat työssä jaksamiseen ja työhyvinvointiin liittyvät kysymykset. Jatkuvasta koulutuksesta on pystyttävä pitämään huolta. Uuden henkilöstön rekrytointiin haetaan uusia avauksia henkilöstöhallinnon kanssa yhteistyössä. Varahenkilöstön määrää lisätään ja työllistämistukipaikkoja vakinaistetaan aiemman suunnitelman mukaisesti.

70 70 Esimiestyöhön ja siinä jaksamiseen suunnitellaan jatkotoimenpiteet nyt menossa olevien toimenpiteiden arvioinnin jälkeen. Arviointi tehdään alkuvuodesta Palveluiden järjestäminen ja tuotantotavat Ensihoidon ja sairaankuljetuksen ottaminen omaksi toiminnaksi on merkittävä uudistus, missä haetaan henkilöstön käytön synergiaetuja. Nopean diagnoosin yksikön toiminnan aloittamiseen liittyvä koulutus käynnistyy vuoden 2009 aikana. Uuden potilastietojärjestelmän käyttöönotto tapahtuu pääosin vuoden 2009 aikana. Talous Joudumme edelleenkin tekemään toiminnallisia investointeja, joiden rahalliset hyödyt näkyvät vasta lähivuosina. Näitä toimenpiteitä tehdään kaikilla toiminnan osa-alueilla. Tulevien vuosien taloudelliset näkymät ovat heikkeneviä ja tämä pakottaa entistäkin kriittisempään arviointiin näiden toimenpiteiden suhteen. Kainuun elinvoima Työtä kainuulaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi jatketaan laajalla rintamalla. Erityisponnistuksia suunnataan rakennetyöttömyyteen. Vuonna 2009 on tarkoitus käynnistää kuntouttava työtoiminta koko maakunnassa. SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMIALA YHTEENSÄ Vertailutiedot (sis. liikelaitoksen) oikaistu TP 2006 / TP TA ENN - TP / TA - Ennuste -08 / ENN - 08/TA TP 2006 TP 2007 % TA % % TA 2009 % TA 2010 TA 2011 TA 2012 TOIMINTATUOTOT , , , , Myyntituotot , , , , Maksutuotot , , , , Tuet ja avustukset , , , , Muut tuotot , , , , TOIMINTAKULUT , , , , Henkilöstökulut , , , , Asiakaspalvelujen ostot , , , , Muut palvelujen ostot , , , , Palvelujen ostot yhteensä , , , , Aineet ja tavarat , , , , Avustukset , , , , Vuokrat , , , , Muut kulut , , , , TOIMINTAKATE , , , , Rahoituskulut ja -tuotot ,0-10 0,0-10 0,0 0 0, VUOSIKATE , , , , POISTOT , , , , SATUNNAISET ERÄT ,0 0 0,0 0 0, TILIKAUDEN TULOS , , , , VARAUSTEN JA RAHASTOJEN M ,0 0 0,0 0 0, ALIJÄÄMÄN KATTAMINEN ,0 0 0, TILIKAUDEN ALIJÄÄMÄ , , , , ,5 5,1 4,6 7,2 3,6 3,6 3,5

71 71 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMIALA YHTEENSÄ Vertailutiedot (ilman liikelaitosta) oikaistu TP 2006 / TP TA ENN - TP / TA - Ennuste -08 / ENN - 08/TA TP 2006 TP 2007 % TA % % TA 2009 % TA 2010 TA 2011 TA 2012 TOIMINTATUOTOT , , , , Myyntituotot , , , , Maksutuotot , , , , Tuet ja avustukset , , , , Muut tuotot , , , , TOIMINTAKULUT , , , , Henkilöstökulut , , , , Asiakaspalvelujen ostot , , , , Muut palvelujen ostot , , , , Palvelujen ostot yhteensä , , , , Aineet ja tavarat , , , , Avustukset , , , , Vuokrat , , , , Muut kulut , , , , TOIMINTAKATE , , , , Rahoituskulut ja -tuotot ,0 0 0,0 0 0,0 0 0, VUOSIKATE , , , , POISTOT , , , , SATUNNAISET ERÄT 0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0, TILIKAUDEN TULOS , , , , VARAUSTEN JA RAHASTOJEN M 0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0, ALIJÄÄMÄN KATTAMINEN 0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0, TILIKAUDEN ALIJÄÄMÄ , , , , ,3 5,1 4,7 7,2 3,6 3,5 3, Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteiset palvelut Perustehtävä Tukea ja ohjata organisaation toimintaa siten, että Kainuu on paikallisesti ja valtakunnallisesti arvostettu sosiaali- ja terveydenhuollon edelläkävijämaakunta. Luoda edellytyksiä tutkimus- ja kehittämistoiminnalle muuttuvassa toimintaympäristössä sekä järjestää kainuulaisten arkea tukevat asiantuntija- ja asiamiespalvelut. Arvot Ihmisarvon kunnioittaminen, Tasa-arvo, Asiakaslähtöisyys, Vastuullisuus Visio 2015 Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteiset palvelut -tulosalue on toimissaan ennakkoluuloton, tulevaisuuteen suuntautuva vastuuntuntoinen ja päämäärätietoinen asiantuntijayksikkö, joka kehittää ja edistää sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyötä. Asiakas ja asukas Strategiset päämäärät Kriittiset menestystekijät Mittarit / arviointikriteerit Verkottunut ja aktiivisesti Riittävä ajantasainen tietotuotantteet Asiakas- ja henkilöstöpalaut- toimiva organisaatio -seuranta Näkemys Osaaminen Uudet avaukset toiminnan ja yhteistyön kehittämisessä (kpl) Rohkeus Henkilöstö ja uudistuminen Strategiset päämäärät Kriittiset menestystekijät Mittarit / arviointikriteerit Salliva, hyväksyvä ja kannustava Uskaltaa ja on mahdollisuus Työtyytyväisyys mittaukset työyhteisö panna itsensä likoon Hyvinvoiva, moniammatillinen henkilöstö Kehityskeskustelujen toteutuminen 100 %

72 Työhön sitoutuminen 72 Oleelliseen keskittyminen Johtaminen, palvelujen järjestäminen ja tuotantotavat Strategiset päämäärät Kriittiset menestystekijät Mittarit / arviointikriteerit Tehokas johtamisjärjestelmä Johdon työkalut Asiakas-, henkilöstö- ja sidosryhmäkeskustelut Toimiva seuranta-, arviointi ja palautejärjestelmä Tehokas yhteistyö ja kumppanuus Talous Verkostoyhteistyö eri toimijoiden kanssa Sisäiset auditoinnit Johdon katselmukset Strategiset päämäärät Kriittiset menestystekijät Mittarit / arviointikriteerit Kustannustehokas organisaatio Toimiva ja kattava talouden Organisaatio pysyy annetus- seurantajärjestelmä sa raamissa TP 2006 / SOTE:N YHTEISET PALVELUT Vertailutiedot oikaistu TP 2007 TP -07 / TA - TA Ennuste -08 / ENN - 08/TA TP 2006 TP 2007 % TA % % TA 2009 % TA 2010 TA 2011 TA 2012 TOIMINTATUOTOT , , , , Myyntituotot ,5 88 0,0 90 2,3 84-6, Maksutuotot 0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0, Tuet ja avustukset , , ,4 1-96, Muut tuotot , , ,2 9-10, TOIMINTAKULUT , , , , Henkilöstökulut , , , , Asiakapalvelujen ostot ,0 0 0,0 0 0,0 0 0, Muut palvelujen ostot , , , , Palvelujen ostot , , , , Aineet ja tavarat ,3 70 6, , , Avustukset ,0 10-9,1 10 0,0 10 0, Vuokrat , ,6 70-9, , Muut kulut , , , , TOIMINTAKATE , , , , Rahoituskulut ja -tuotot 0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0, VUOSIKATE , , , , POISTOT , , , , SATUNNAISET ERÄT 0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0, TILIKAUDEN TULOS , , , , VARAUSTEN JA RAHASTOJEN M 0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0, ALIJÄÄMÄN KATTAMINEN 0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0, TILIKAUDEN ALIJÄÄMÄ , , , , ,5 26,7 14,1 9,3 3,5 3,0 3,1 ENN Ympäristöterveydenhuolto Perustehtävä Kainuun väestön ja eläinten terveyden sekä hyvinvoinnin edistäminen ja terveyshaittojen ennaltaehkäiseminen tavoitteena turvata terveellinen ja turvallinen elinympäristö Arvot Asiakaslähtöisyys, vastuullisuus, oikeudenmukaisuus, yhdenvertaisuus Visio 2015 Kainuun maakunta on seudullisesti hoidetun ympäristöterveydenhuollon toteuttamisen edelläkävijä

73 Asiakas ja asukas 73 Strategiset päämäärät Kriittiset menestystekijät Mittarit / arviointikriteerit Toimivat, tarpeenmukaiset, laadukkaat ja helposti saatavat palvelut Valvontasuunnitelman toteutuminen (valvontakäyntien määrä, %) Tyytyväinen asiakas Toiminnan kohdentaminen tärkeimpiin osa-alueisiin riskinarvioinnin ja suunnitelmallisuuden avulla Onnistunut asiakkaiden tarpeita vastaava palvelu Henkilöstö ja uudistuminen Asiakaspalautepohjainen toimintasuunnitelma ja sen toteutus Strategiset päämäärät Kriittiset menestystekijät Mittarit / arviointikriteerit Henkilöstön hyvinvointi Innovatiivinen, avoin, salliva Työyhteisön tilan arviointi työilmapiiri Riittävä, ammattitaitoinen, innovatiivinen, motivoitunut, yhteistyökykyinen ja sitoutunut henkilöstö Onnistunut rekrytointi Palvelujen tarpeesta lähtevä koulutus Osallistumisjärjestelmien ylläpito Virkojen täyttöaste 100 % Koulutuspäivien lkm (kpl/v/hklö) Kehityskeskustelut (100 %) Toimivat prosessit Voimavarojen ja erityisosaamisen tarkoituksenmukainen käyttö Palvelujen järjestäminen ja tuotantotavat Strategiset päämäärät Kriittiset menestystekijät Mittarit / arviointikriteerit Toimiva laatujärjestelmä Toimiva laadunhallinnan Ulkoinen arviointi: järjestelmä Akkreditoidut menetelmät (%) Prosessien tehokkuus Työnjaon ja erikoistumisen kehittäminen Talous Vastuualuekohtaiset näyte-, analyysi-, tarkastus- ja käyntimäärät (kpl/v) Toteutuneet suunnitelmat (100 %) Strategiset päämäärät Kriittiset menestystekijät Mittarit / arviointikriteerit Palvelut järjestetään taloudellisesti ja kustannustehokkaasti Talousarvion ja toimintasuunnitelman seuraaminen Talousarvion toteutuminen (100 %) Taloudellisten voimavarojen kohdentaminen palvelujen priorisoinnin mukaisesti Painopistealueiden ja toimintojen tärkeysjärjestyksen määrittely Henkilöstön sitoutuminen talousarvion toteutumiseen Henkilöstö osallistuu talousarvion suunnitteluun ja seurantaan Talousarvion ja toimintasuunnitelman säännöllinen seuranta työpaikkakokouksissa

74 Kainuun elinvoima 74 Strategiset päämäärät Kriittiset menestystekijät Mittarit / arviointikriteerit Elinympäristön terveellisyys ja turvallisuus Maaseudun elinkelpoisuuden ja hyvinvoinnin tukeminen Kainuun elinkeinoelämää tukevien palvelujen tuottaminen Elinympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta tutkitaan ja valvotaan Monipuoliset ja toimivat eläinlääkintähuollon palvelut Kysyntää vastaavan tutkimuspalvelun sekä riittävän neuvonnan, ohjauksen ja valvonnan tarjoaminen Kainuun elintarvikkeiden ja veden laatu sekä kuluttajapalveluiden turvallisuus (verrattuna valtakunnalliseen tasoon) Toimintasuunnitelma v Vuonna 2008 ensimmäisen kerran laaditun, koko ympäristöterveydenhuollon kattavan, valvontasuunnitelman (vuosille ) toteuttamista jatketaan. Vuonna 2008 saadun kokemuksen perusteella suunnitelmaa päivitetään ja kohteiden tarkastustiheydet tarkastetaan. Muuttuvan lainsäädännön (mm. tupakka-, kemikaali- ja elintarvikelainsäädäntö) vaatimukset huomioidaan valvonnassa. Eläinlääkäreiden työn kuormittavuutta vähennetään rekrytoimalla sijaisia ja ulkopuolisia päivystäjiä. Sijaisten rekrytointia kehitetään. Kainuun ympäristökeskus tilaa analyysipalvelut sopimukseen perustuen ympäristöterveyden-huollon laboratoriolta. Lisäksi sopimuksella sovitaan Kainuun ympäristökeskuksen toimintansa lopettavan laboratorion kahden laborantin siirtymisestä Kainuun maakunta -kuntayhtymän palvelukseen alkaen. Analyysimäärä nousee merkittävästi. Tulospalvelu toimii sähköisesti. Työnkiertoa ja automatisointia kehitetään edelleen. Asiakaspalvelu, tuloslaadukkuus ja palvelun nopeus pidetään hyvällä tasolla. Toiminta arvioidaan niin ulkoisesti kuin sisäisesti. Yhteistoimintaa muiden laboratorioiden kanssa jatketaan. Toimintatapojen yhtenäistämistä, työnjaon toteuttamista, erikoistumista ja toiminnan tehostamista jatketaan. Laatujärjestelmätyötä jatketaan. Sidosryhmien välistä yhteistyötä kehitetään. Toteutetaan uuden ympäristöterveydenhuollon tietojärjestelmän käyttöönotto. Henkilöstö osallistuu koulutuksiin suunnitelmallisesti ja koulutuksen vaikuttavuutta arvioidaan. Taataan osallistumismahdollisuus säännöllisissä työpaikkakokouksissa ja kehityskeskusteluissa. Tulosalueen taksoja tarkistetaan. Talousarvion toteutumista seurataan niin, että toiminta pysyy talousarvion puitteissa. Työpaikkakokouksissa käsitellään talouden ja toiminnan seurantatuloksia.

75 75 Elinkeinoelämää tuetaan antamalla neuvontaa lainsäädännön vaatimuksista ja muutoksista. Elinympäristön terveellisyyteen ja turvallisuuteen liittyviä tutkimuksia tehdään yhteistyössä laboratorion ja valvontaviranomaisten kanssa. Laboratorio tarjoaa analyysi- ja neuvontapalveluja elinkeinoelämän tarpeisiin, esimerkiksi tuotekehittelyyn ja maaseutuelinkeinoihin liittyen. Toimivalla ja tehokkaalla eläinlääkintähuollolla pyritään edesauttamaan maaseudun elinkelpoisuutta. Vertailutiedot YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO oikaistu TP 2006 / TP TA ENN - TP / TA - Ennuste -08 / ENN - 08/TA TP 2006 TP 2007 % TA % % TA 2009 % TA 2010 TA 2011 TA 2012 TOIMINTATUOTOT , , , , Myyntituotot , , , , Maksutuotot , , , , Tuet ja avustukset , ,0 0 0,0 13 0, Muut tuotot 0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0, TOIMINTAKULUT , , , , Henkilöstökulut , , , , Asiakapalvelujen ostot , ,9 5-58,3 3-40, Muut palvelujen ostot , , , , Palvelujen ostot , , , , Aineet ja tavarat , , , , Avustukset , , , , Vuokrat , , , , Muut kulut ,9 32-5,9 32 0,0 32 0, TOIMINTAKATE , , , , Rahoituskulut ja -tuotot 0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0, VUOSIKATE , , , , POISTOT ,6-20 5, , , SATUNNAISET ERÄT 0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0, TILIKAUDEN TULOS , , , , VARAUSTEN JA RAHASTOJEN M 0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0, ALIJÄÄMÄN KATTAMINEN 0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0, TILIKAUDEN ALIJÄÄMÄ , , , , ,6 2,5 6,6 3,1 3,4 3,5 3, Sairaanhoidon palvelut Perustehtävä Sairaanhoidon palvelujen tulosalue järjestää ja tuottaa kliinisen laboratorion, patologian, radiologian, ensihoito-sairaankuljetuksen, leikkaus-anestesian, tehohoidon, lääkehuollon ja välinehuollon palvelut maakunnallisina kokonaisuuksina siten, että palvelujen saatavuus on riittävä ja palvelut tuotetaan kustannustehokkaasti. Palvelut tuotetaan yhdenmukaisin kustannus-, laatu- ja vaikuttavuuskriteerein koko maakunnan alueella. Arvot Asiakaslähtöisyys, kustannustehokkuus, ihmisarvon kunnioittaminen, vastuullisuus ja korkea laatu Visio 2016 Sairaanhoidon palvelujen tulosalue on palveluhenkinen ja vastuuntuntoinen, moniammatilliseen osaamiseen suuntautunut tulosalue, jonka palvelut suunnitellaan keskistetysti ja järjestetään yhteistyön, tietoverkkojen ja logistiikan avulla maakunnassa hajautetusti. Palvelut edistävät Kainuun maakunnan toimintoja paikallisesti ja valtakunnallisesti arvostettuna sosiaali- ja terveydenhuollon edelläkävijänä Asiakas ja asukas Strategiset päämäärät Kriittiset menestystekijät Mittarit / arviointikriteerit Palvelujen ja hoidon hyväksyttävä Potilaiden hyvä ja ammatilli- laatu nen kohtelu Palvelujen ja hoidon saatavuus ja vaikuttavuus Asiakaspalautemittarit; 90%:lla asiakkaista palvelun laatu vähintään hyvä

76 Toimiva yhteistyö toiminnan eri tasoilla 76 Vaara- ja läheltäpititilanteiden rekisteröinti / HaiPro - raportit Laatumittarit säännölliseen käyttöön Henkilöstö ja uudistuminen Strategiset päämäärät Kriittiset menestystekijät Mittarit / arviointikriteerit Riittävä henkilöstö ja tulevaisuuden osaamisen varmistaminen Suunnitelmallinen täydennyskoulutus Vastuualueiden osaamisen kehittämisen suunnitelmat Henkilökohtaiset koulutuskortit Henkilöstön hyvinvointi ja työkyvyn ylläpitäminen Uusien työntekijöiden suunnitelmallinen rekrytointi, perehdyttäminen ja työkierto Vakanssien tarve ja täyttöaste Työyhteisöjen työtyytyväisyysmittaukset Toimiva tietojen hallinta ja käytettävyys Palvelujen järjestäminen ja tuotantotavat Strategiset päämäärät Kriittiset menestystekijät Mittarit / arviointikriteerit Toimiva johtamisjärjestelmä Toimintaprosessien uudistaminen Hoidon saatavuuden mittarit (re-engineering) Sairaanhoidon palvelujen kehittäminen osana hoitoketjujen ja -prosessien kehittämistä Lisäarvoa tuottamattomien toimintojen karsiminen Tehdyt muutokset palvelurakenteessa Kehittämis-, tutkimus- ja laatuprojekteihin osallistuminen (lkm) Sisäiset auditoinnit Toimivat ja yhteensopivat tietoverkot Uusien atk-järjestelmien käyttöönotot Talous Strategiset päämäärät Kriittiset menestystekijät Mittarit / arviointikriteerit Kustannustehokkaat toimintamallit Toimiva palvelujärjestelmän ja -menetelmät seuranta Jatkuva toimivien ja tuottavien työkäytäntöjen kehittäminen ja käyttöönottaminen Maakunnallisen synergiaedun hyödyntäminen Talousarvio ja sen toteutumisen seuranta, poikkeamiin reagointi Henkilöstötilinpäätös. Palvelujen hintavertailut (ostoskorit) muiden palveluntuottajien kesken

77 Kainuun elinvoima 77 Strategiset päämäärät Kriittiset menestystekijät Mittarit / arviointikriteerit Uusien työmuotojen ja - menetelmien hallittu käyttöönotto Maakunnalliseen ja valtakunnalliseen kehitystoimintaan osallistuminen Toimintajärjestelmien ja menetelmien auditointi Resurssien tarkoituksenmukainen käyttö ja yhteistyön koordinointi Julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyö ja työnjako Yhteishankkeiden toimivuus ja uudet toimintamallit. Toimintasuunnitelma v Sairaanhoidon palvelujen tulosalueen palvelujen saatavuutta varmistetaan ja samalla työn tuottavuutta lisätään parantamalla kustannusvaikuttavuutta. Palvelujen luonteesta riippuen toiminta järjestetään lähipalveluina, seudullisina tai maakunnallisina kokonaisuuksina. Toiminnassa pyritään maakunnalliseen tai tätä laajempaan logistiikkaan ja vältetään palvelujen osaoptimointia. Palveluja kehitetään yhdessä muiden tulosalueiden kanssa toiminnallisina kokonaisuuksina. Tietotekniikan hyödyntäminen ja potilaiden vapaa valintamahdollisuus huomioidaan palvelujen järjestelyissä. Tavoitteena ei ole järjestää palveluja mahdollisimman paljon kaikkialla, vaan kokonaisuus huomioiden mahdollisimman kustannustehokkaasti käytettävissä olevien resurssien rajoissa. Ensihoito ja sairaankuljetus järjestetään maakunnan omana toimintana v alusta lähtien. Ensihoitokeskuksen ohjeistuksella, koulutuksella ja logistiikan ohjauksella tehostetaan toimintaa. Ensihoidon ja sairaankuljetuksen tarpeen arviointia tuetaan puhelinohjauksella (päivystysneuvonta ja turvapuhelinkeskus). Leikkaus- ja anestesiatoiminta toteutetaan edelleen keskitetysti keskussairaalassa. Tavoitteena on päiväkirurgian lisääminen osana hoitotakuun toteutumista. Uusi leikkaustoiminnan ohjausjärjestelmä otetaan käyttöön v aikana. Heräämökapasiteettia yhteensovitetaan tehohoidon kanssa. Tehohoidon tietojärjestelmän käyttöönotto vakiintuu. Tehohoitopaikkojen tarve arvioidaan suhteessa seuranta- ja heräämöpaikkojen käyttöön. Laboratoriossa kliinisen kemian analyysitoimintaa keskitetään, jolloin ostopalveluja voidaan vähentää ja vastausaikoja osittain lyhentää. Näytteenottotoiminta jatkuu hajautettuna ja yhteensovitettuna vastaanotto-, vuodeosastoja neuvolatoimintojen kanssa. Laboratorioajanvaraukset tehdään enenevässä määrin netissä olevan ajanvarausohjelman kautta. Patologiassa tehdään näytevirtojen sekä oman toiminnan ja ostopalvelujen uudelleenjärjestelyjä.

78 78 Lääkehuollon ylläpito (tilaukset, jakelu, varastointi ja tietohuolto) keskitetään kahteen toimipisteeseen niin kauan kun tilaongelmat ovat esteenä yhden toimipisteen toimintamallille. Lääkeneuvottelukunta jatkaa lääkehoitokäytäntöjen yhtenäistämistä ja turvallisen lääkehoito-ohjeiston käyttöönottoa STM:n suosituksen mukaisesti. Lääkehuollon käytössä oleva atk-järjestelmä pyritään uusimaan. Radiologian palveluissa kuvantamista keskitetään. Kuvien katseluvalmiutta ylläpidetään kaikissa vastaanottopisteissä. Digitaalinen kuva-arkisto ja RISjärjestelmä integroidaan potilastietojärjestelmiin. Lausuntopalvelua ja kuvien pitkäaikaisarkistointi järjestetään yhteistyönä muiden sairaanhoitopiirien kanssa. Puheentunnistuksen käyttöönotto vakiintuu radiologisten tutkimusten saneluissa. Laitekantaa uusitaan. Välinehuoltoa yhdenmukaistetaan ja kehitetään maakunnallisena toimintana 4:ssä toimipisteessä (Kaks, Suomussalmi, Kuhmo ja Sotkamo). Laitekantaa uusitaan. Infektioiden torjunnassa jatketaan maakunnallisen infektioiden rekisteröintija seuranta-ohjelman (SAI) käyttöönottoa ja henkilöstöä koulutetaan sairaalainfektioiden ehkäisyyn. Pandemiaan varautuminen pidetään ajan tasalla ja ollaan mukana maakunnan pandemiasuunnitelman teossa. Tartuntatautien torjuntatyön ja pandemiaan varautumisen tehostaminen Kainuun maakunta - kuntayhtymässä -hanke jatkuu v loppuun asti. SAIRAANHOIDOLLISET Vertailutiedot TP 2006 / TP TA ENN - PALVELUT oikaistu TP / TA - Ennuste -08 / ENN - 08/TA TP 2006 TP 2007 % TA % % TA 2009 % TA 2010 TA 2011 TA 2012 TOIMINTATUOTOT , , , , Myyntituotot , , , , Maksutuotot , ,6 50-9, , Tuet ja avustukset , , , , Muut tuotot ,3 6-76, , , TOIMINTAKULUT , , , , Henkilöstökulut , , , , Asiakapalvelujen ostot , , , , Muut palvelujen ostot , , , , Palvelujen ostot , , , , Aineet ja tavarat , , , , Avustukset 0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0, Vuokrat , , , , Muut kulut ,0 9-67,9 9 0,0 7-22, TOIMINTAKATE , , , , Rahoituskulut ja -tuotot ,0 0 0,0 0 0,0 0 0, VUOSIKATE , , , , POISTOT , , , , SATUNNAISET ERÄT 0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0, TILIKAUDEN TULOS , , , , VARAUSTEN JA RAHASTOJEN M 0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0, ALIJÄÄMÄN KATTAMINEN 0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0, TILIKAUDEN ALIJÄÄMÄ , , , , ,2 0,8 4,4 4,8 3,3 3,6 3,3

79 Terveyden- ja sairaanhoitopalvelut Perustehtävä Tulosalue vastaa Kainuun väestön tarvitsemasta terveyden- ja sairaanhoitopalveluista sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalla erikseen sovitun työnjaon mukaisesti. Ennaltaehkäisevä ja terveyttä edistävä näkökulma heijastuu kaikessa toiminnassa. Arvot Elämää ja ihmisarvoa kunnioitetaan rodusta, sukupuolesta, kansalaisuudesta, maailmankatsomuksesta tai elämänkaaren vaiheesta riippumatta. Kaikkea toimintaa ohjaavat vastuuntunto, luotettavuus ja rehellisyys Visio 2012 Tulosalue tuottaa oikea-aikaisesti korkeatasoisia terveyden- ja sairaanhoidon palveluita saamiinsa palveluihin tyytyväiselle väestölle viihtyisässä maakunnassa. Kansalaisten terveyden edistämiseksi tehty työ on ollut tuloksellista ja alueen sairastavuus lähenee maan keskitasoa. Väestö luottaa tulevaisuuteensa; potilaat heitä palveleviin ammattilaisiin ja työntekijät palvelujärjestelmän eri tasoilla toinen toisiinsa Asiakas ja asukas Strategiset päämäärät Kriittiset menestystekijät Mittarit / arviointikriteerit Sairauksia voidaan ennaltaehkäistä. Ajanvaraustoiminnan kehittyminen Jokainen kansalainen saa sairastuttuaan asianmukaisen hoidon ja kohtelun oikea-aikaisesti. Sairauksien pitkäaikaistumista voidaan vähentää ja varhaista toteamista ja puuttumista lisätä. Olemassa olevat näyttöön perustuvat menetelmät sekä sairauksien ehkäisyssä että hoidossa otetaan laajalti käyttöön. Hoidon saatavuus on kaikilta osin sekä perusterveydenhuollossa että erikoissairaanhoidossa valtakunnallisten suositusten mukainen. Niin erikoissairaanhoidon kuin perusterveydenhuollonkin hoidon saatavuuden seurassa on käytettävissä luotettava sähköinen seurantajärjestelmä, joka mahdollistaa ajantasaisen ja täsmällisen tiedottamisen hoidon saatavuuden tilanteesta väestölle. Voimavaroja suunnataan väestön kehityksestä ja sairastavuudesta käytössä olevan tiedon perusteella. Valtakunnallinen ja alueellinen epidemiologinen seuranta suurimpien kansansairauksien osalta kerran vuodessa; sairastavuus on 5- vuotisjaksoissa vähenevä. Hoidon saatavuuden säännöllinen seuranta perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa. Päivystystapauksissa välitön hoitoon pääsy Kiireetön hoito erikoissairaanhoito: - tieto hoidon järjestämisestä ja aika poliklinikalle 3 viikon sisällä lähetteen saapumisesta - hoidon järjestäminen ja aloittaminen kuuden kuukauden kuluessa hoidon tarpeen arvioinnista Välitön yhteyden saanti terveyskeskukseen arkipäivisin virka-aikana Kiireetön hoito terveyskeskukset: - hoidon tarpeen arvio 3

80 Potilaat ovat tyytyväisiä saamaansa hoitoon ja kohteluun. 80 arkipäivässä yhteydenotosta - hoidon järjestäminen ja aloittaminen kolmen kuukauden kuluessa hoidon tarpeen arvioinnista. Vastuualueittainen jatkuva seuranta ja arviointi. Riittävä, osaava, hyvinvoiva ja palvelualtis henkilökunta Asiakaslähtöinen hoitotyö Asiakaspalautekyselyt x 1 / vuodessa; 90 % palautteista tasolla hyvä tai erinomainen. Välittömän palautteen seuranta; Kohteluun liittyviä valituksia ei ole. Henkilöstö ja uudistuminen Strategiset päämäärät Kriittiset menestystekijät Mittarit / arviointikriteerit Toiminnan tarpeita vastaava, osaava, arvomaailmaltaan tasokas, työhönsä, työympäristöönsä ja itseensä tyytyväinen sekä henkisesti ja ruumiillisesti hyvinvoiva henkilöstö. Henkilöstöä arvostava ja hyvä kohtelu kaikissa työyhteisön ja työntekijän kehitysvaiheissa. Työyhteisöjen luottamuksellinen ilmapiiri. Työyhteisön tilan kartoitukset x 1/v. Kehityskeskustelut toteutuvat 100 %. Arvostettu ja uudistamiseen kannustava työpaikka. Osallistava, vastuullinen ja oikeudenmukainen johtaminen. Onnistunut rekrytointi. Oikeudenmukainen, työn vaativuuden huomioiva palkkausjärjestelmä. Selkeät vastuut ja tavoitteet. Työntekoa palveleva johtaminen. Hyviin suorituksiin tähtäävät toimintatavat. Avoimiin virkoihin / toimiin hakeutumishalukkuus. Työnvaativuuden arviointi. Johtamisen auditointi, itsearviointi ja johdon katselmukset. Johtaminen, palvelujen järjestäminen ja tuotantotavat Strategiset päämäärät Kriittiset menestystekijät Mittarit / arviointikriteerit Toimivat hoitoketjut kaikilla potilasryhmillä. Erikoissairaanhoidon käytön suhteellinen osuus koko maakunnan tasolla vähenee ja alueelliset käyttöerot tasaantuvat. Moniammatillisesti ja yhteistoiminnallisesti työstetyt hoitoketjut. Onnistuminen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välisen työnjaon sujuvuuden kehittämisessä. Vuosittain työstettäviksi sovitut ja työstetyt hoitoketjut; määrä, toimivuus, vaikuttavuus Kantelut, muistutukset ja hoitovahingot vähenevät v.2006 verrattuna. Laadultaan hyvä terveyden- Päivystyksen ja nopean- Käyttäjien jatkuva palaute.

81 ja sairaanhoito. Joustava, eri organisaatiotasojen välistä tiedonkulkua helpottava ja yksilön tietosuojan huomioiva potilastietojärjestelmä. diagnostiikan yksikön kehitystyön loppuun saattaminen. Korkea lääkinnällinen ja hoidollinen ammattitaito. Hyvä palvelujen laatu. Onnistunut tietojärjestelmien yhteensovittaminen. Talous 81 Strategiset päämäärät Kriittiset menestystekijät Mittarit / arviointikriteerit Hoito ja palvelut järjestetään käytettävissä olevin resurssein korkealaatuisina ja joustavasti saatavina. Toimintojen oikea kohdentaminen. Ennakointi ja suunnitelmallisuus. Samassa organisaatiossa toimimisen tuoman synergiaedun maksimaalinen hyödyntäminen kaikilla toiminnan eri tasoilla. Kainuun elinvoima Talouden ja toiminnan tasapainon ja kehityksen jatkuva seuranta, raportointi ja oikea-aikainen suunnitellusta oleviin poikkeamiin reagointi. Strategiset päämäärät Kriittiset menestystekijät Mittarit / arviointikriteerit Kainuulaisen väestön terveyttä edistävä toiminta sekä terveyden ja sairaanhoidon asianmukainen ja oikeaaikainen hoidon arviointi, hoito ja kuntoutus tukevat maakunnan väestön elinvoimaisuutta, yrittäjyyttä ja tuotantorakenteen kehittämistä. Suurten kansansairauksien riskiryhmiin kuuluvat, työ- ja toimintakykynsä menettämisvaarassa olevat henkilöt tavoitetaan. Henkilöstön pysyvyys. Riittävä ja ammattitaitoinen henkilöstö. Kainuulaisten sairastavuus on 5 -vuotisjaksoissa vähenevä. Tulosalueelle rekrytoitu ja tulosalueelta poislähtevä henkilökunta; määrä ja suhdeluku. Toimintasuunnitelma v Toimivat hoito- ja palveluketjut. Henkilöstön sairauspoissaolot. Terveyden- ja sairaanhoidon tulosalueen kaikkien vastuualueiden toiminnassa noudatetaan tulosalueen vuosille asetettuja strategisia linjauksia. Keskeisiksi tulosalueen toimintaa ohjaaviksi osa-alueiksi nousevat strategiasta asiakkaan ja asukkaan näkökulmista hoidon saatavuus, henkilöstön ja uudistumisen näkökulmista toiminnan tarpeita vastaava ja osaava henkilöstö ja johtamisen, palvelujen järjestämisen ja tuotantotapojen näkökulmista erikoissairaanhoidon käytön suhteellisen osuuden lasku koko maakunnan tasolla ja erikoissairaanhoidon alueellisten käyttöerojen tasaantuminen. Terveyden- ja sairaanhoidon palvelut tuotetaan käytettävissä olevin taloudellisin resurssein mahdollisimman korkealaatuisina ja joustavasti saatavina.

82 Hoidon saatavuus Tulosalueen tavoitteena on kansalaisten hoitoon pääsyn turvaaminen kansanterveyslain, erikoissairaanhoitolain ja potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain mukaisena kaikilla vastuualueilla. Pääsääntöisesti hoidonsaatavuuden määräyksiin vastataan olemassa olevin resurssein. Erityisosaajien vähäinen lukumäärä tai vaje asettaa hoitotakuun toteutumiselle haasteita koko tulosalueella, erikoissairaanhoidossa edelleen erityisesti ortopediassa. Järkevin tehtävänsiirroin tavoitellaan ortopedien työpanoksen optimointia. Määräaikaisen proteesikoordinaattorin työpanoksen lisäksi ortopedisten potilaiden leikkausta edeltävää arviointia tehostetaan. Kirurgian poliklinikalle perustetaan preoperatiivista arviointitehtävää varten sairaanhoitajan vakanssi. Haavapoliklinikan toimintaa lisätään kokopäiväiseksi. Haavahoitajan työpanosta suunnataan terveysasemille. Leikkauksen jälkeiseen fysioterapiaan panostetaan, erityisesti tekonivelpotilaiden hajautettuun seurantaan. Ulkopuolisiin ostopalveluihin ja oman henkilöstön lisätyönä tekemiin toimenpiteisiin joudutaan operatiivisella vastuualueella edelleen turvautumaan hoitotakuussa pysymiseksi. Suun terveydenhuollossa hoitoon pääsyyn aikarajojen säädöstenmukaisessa toteutumisessa on maakunnan sisällä alueellisia eroja. Hoidon saatavuuden turvaamiseksi hyödynnetään hammaslääkäreiden ja suuhygienistien välisen työnjaon tuomat mahdollisuudet maksimaalisesti. Tämän lisäksi hoitotakuussa pysyminen vaatii taloudellista lisäresursointia organisaation sisäiseen lisätyöhön ja ostopalveluihin. Erikoissairaanhoidon käytön alueellisten erojen tasaaminen Erikoissairaanhoidon alueelliselle käytölle asetettujen tavoitteiden toteutuminen edellyttää onnistumista erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välisen työnjaon kehittämisessä. Etenemin tässä tavoitteessa vaatii perusteellista nykytilan ja ongelmaalueiden kartoittamista ja sen pohjalta rakennettua terveysasemien ja eri erikoisalojen välistä räätälöityä työnjakoa. On ilmeistä, ettei edellä kuvattu kartoitus ja terveysasemakohtaisesti sovellettavan työnjaon rakentaminen ole mahdollista tavanomaisena virkatyönä johtuen erityisesti terveyskeskusten lääkärivajeesta. Eteneminen asiassa vaatinee erillistä resursointia ja mahdollisesti hankkeistamista. Keskeinen yksittäinen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välisen yhteistyön kehittämistehtävä vuonna 2009 on päivystyksen ja siihen kytkeytyvän nopeandiagnostiikan yksikön rakennustyön ja valmistuvan kokonaisuuden toiminnallisen suunnittelun loppuunsaattaminen siten, että yksikkö voi aloittaa toimintansa vuodenvaihteessa 2009/2010. Lääkärityövoiman rekrytointi Periterveydenhuollon toiminnan näkökulmasta on onnistuminen lääkäreiden rekrytoinnissa avainasemassa. Terveyskeskuslääkärityön tulevaisuutta Kai- 82

83 83 nuussa selvitelleen työryhmän loppuraportissaan esittämiä toimenpideehdotuksia sovelletaan kaikilta osin uusia lääkäreitä maakuntaan rekrytoitaessa. Lääkärityövoiman saatavuus ostopalveluina on niin ikään vuosi vuodelta vaikeutunut. Terveysasemien toimintojen tämänhetkistä laajempaa toteuttamista ostopalveluna hoidon saatavuuden turvaamiseksi jouduttaneen selvittämään. TERVEYDEN- JA Vertailutiedot TP 2006 / TP TA ENN - SAIRAUDENHOIDON PALVELUT oikaistu TP / TA - Ennuste -08 / ENN - 08/TA TP 2006 TP 2007 % TA % % TA 2009 % TA 2010 TA 2011 TA 2012 TOIMINTATUOTOT , , , , Myyntituotot , , , , Maksutuotot , , , , Tuet ja avustukset ,9 5-91, ,0 2-90, Muut tuotot , , , , TOIMINTAKULUT , , , , Henkilöstökulut , , , , Asiakaspalvelujen ostot , , , , Muut palvelujen ostot , , , , Palvelujen ostot , , , , Aineet ja tavarat , , , , Avustukset ,5 4 33,3 4 0,0 4 0, Vuokrat , , , , Muut kulut , , , , TOIMINTAKATE , , , , Rahoituskulut ja -tuotot ,0 0 0,0 0 0,0 0 0, VUOSIKATE , , , , POISTOT , , , , SATUNNAISET ERÄT 0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0, TILIKAUDEN TULOS , , , , VARAUSTEN JA RAHASTOJEN M 0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0, ALIJÄÄMÄN KATTAMINEN 0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0, TILIKAUDEN ALIJÄÄMÄ , , , , ,0 1,7 3,9 6,2 3,6 3,6 3, Perhepalvelut Perustehtävä Kainuun perhepalveluiden tehtävä on lasten, nuorten ja lapsiperheiden sekä vammaisten ja syrjäytyneiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sekä väestön itsenäisen selviytymisen tukeminen. Arvot ja toimintaperiaatteet Perhekeskeisyys, yhdenvertaisuus, asiakaslähtöisyys, ennaltaehkäisevä, kuntouttava ja varhaisen tuen työote, moniammatillinen yhteistyö Visio 2016 Kainuu tunnetaan perhe- ja lapsiystävällisenä maakuntana Asiakas ja asukas Strategiset päämäärät Kriittiset menestystekijät Mittarit Perheiden terveyserot vähenevät ja lasten ja nuorten terveyskäyttäytyminen kehittyy myönteisesti. Vanhemmuus vahvistuu ja perheiden hyvinvointi ja itsenäinen selviytyminen lisääntyvät. Koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon saatavuus Väestön palvelutarpeet ovat tiedossa Syntyvyys kasvaa ja raskauden keskeytysten määrä vähenee. Asiakkaiden ja perheiden ongelmat havaitaan varhain ja niihin puututaan oikeaaikaisesti (ennaltaehkäisy ja varhainen tuki). Valtakunnalliset väestövertailut osoittavat myönteistä kehitystä (sairastavuus, kuolleisuus, terveyskäyttäytyminen, esim. kouluterveyskyselyt) Asiakkaiden arvion keskiarvo perhepalveluista on noin 4 (max 5). Väestön sosiaalisten erojen Nuorten perheiden tukipalve- Syntyvyys Kainuussa nou-

84 kasvu kääntyy laskuun Myös syrjäytyneiden ja vammaisten elämänlaatu kohenee lut ovat kunnossa (perhekeskukset, vartu-perhetyö, lapsiperheiden kotipalvelu) Asiakkaan itsenäistä selviytymistä tuetaan niin, että asiakas sisäistää oman ja perheen hyvinvointiin, terveyteen ja kuntoutumiseen liittyvän oman vastuun merkityksen. Asiakkaat/potilaat tiedostavat varhaisen tunnistamisen/hoitamisen merkityksen oman terveytensä kannalta. 84 see ja raskaudenkeskeytykset vähenevät Lastensuojelun huostaanottojen ja avohuollon piirissä olevien lasten (0-17-vuotiaat) määrän kasvu saadaan suunnitelmakaudella kääntymään laskuun Toimeentulotuen tarve vähenee, mittari tuen saajien osuus väestöstä (<8%) Potilas- ja sosiaaliasiamiehelle tehdyt yhteydenotot ja muistutukset vähenevät 10 % Henkilöstö ja uudistuminen Strategiset päämäärät Kriittiset menestystekijät Mittarit Perhepalvelut on haluttu ja arvostettu työpaikka Riittävä, ammattitaitoinen, innovatiivinen, motivoitunut, yhteistyökykyinen ja työhönsä sitoutunut henkilöstö = Hyvinvoiva henkilöstö Hyvä henkilöstöjohtaminen, joka mahdollistaa urakehityksen ja huomioi ikääntymisen Henkilöstöpolitiikalla tuetaan henkilöstön osaamista ja hyvinvointia. Henkilöstön osaamiskartoitukset tehdään vuoden 2009 loppuun mennessä. Työpaikkojen riskianalyysit päivitetään aina työolosuhteiden muuttuessa. Henkilöstöresurssit on kohdennettu palvelutarpeen mukaan. Oikeudenmukainen ja kannustava palkkaus Palvelujen kehittämisen tarpeista lähtevä täydennyskoulutus ja työnohjaus. Palvelujen järjestäminen ja tuotantotavat Lääkärien, psykologien ja sosiaalityöntekijöiden rekrytointi onnistunut 90-%:sti Sosiaalityön mitoitus ja tehtävärakenne uudistettu suunnitelmakauden aikana Työyhteisöjen toimivuustutkimuksien tulokset kehittyvät myönteiseen suuntaan Sairauspäivien määrä vähenevä (henkilöstötilinpäätös) Strategiset päämäärät Kriittiset menestystekijät Mittarit Lasten, nuorten, naisten ja perheiden sosiaali-, terveysja erikoissairaanhoidon palvelut saatavissa tarpeenmukaisesti, oikea-aikaisesti ja tasapuolisesti Kainuussa Julkisen, yksityisen, järjestöjen ja eri ammattiryhmien välinen työnjako on kaikilta osin tarkoituksenmukainen ja toimiva = verkostoitunut palvelutuotanto. Hoitotakuu toteutuu perhepalveluissa Toimeentulotuen käsittelyaika enintään 7 arkipäivää.

85 Vammaispalvelut ja aikuissosiaalityö toteutuu koko maakunnan alueella samantasoisesti: laadukkaasti ja tehokkaasti ja samoilla toimintaperiaatteilla Toimiva organisaatio- ja palvelurakenne sekä potilas/asiakas- ja voimavarakeskeiset hoito- ja palveluketjut maakunnallisen, seudullisen ja paikallisen tason kesken. Perhepalvelujen eri sektoreiden johtaminen on tehokasta, toimivaa ja palveluja kehittävää. Perhekeskuksissa toteutuu seudullinen sektorirajat ylittävä yhteistyö. Organisaation sisäinen työnjako ja yhteistyö on toimivaa (erikoissairaanhoito, perusterveydenhuolto ja sosiaalihuolto sekä erityishuolto). Toimivat tiedonhallinta- ja laadunhallintajärjestelmät Sähköinen rakenteinen kirjaaminen on käytössä erikoissairaanhoidossa, ja toimipisteiden atk-järjestelmät kommunikoivat keskenään. Talous 85 Vammaispalvelujen päätökset on käsitelty 1 kk:n kuluessa siitä, kun hakemus täydennettynä saatu päätöksentekijälle Yhteistyöhankkeiden määrä vähintään 5 Perhekeskukset/asemat ovat toteutuneet koko Kainuun alueella suunnitelmakaudella Strategiset päämäärät Kriittiset menestystekijät Mittarit Pitkäjänteinen taloussuunnittellujen Toimiva kustannus- ja palve- käytön seuranta Kokonaistaloudellinen näkökulma toiminnan ja talouden suunnittelussa. Taloudenhoito kaikkien esimiestasojen hallinnassa Henkilöstö osallistuu talousarvion suunnitteluun ja sitoutuu sen toteuttamiseen. Riittävät, vaikka tiukat taloudelliset resurssit Palvelujen kilpailutus ja hankinta hallittua. Erityisesti asumispalvelujen hankinnan pitkäjänteinen suunnittelu ja toteutus, joka perustuu asumistarvekartoituksiin Kainuun elinvoima Yksikkökustannukset nousevat oman toiminnan osalta vuositasolla noin 4 % Perhepalvelujen terveydenhuollon kustannukset alle valtakunnan keskiarvojen Strategiset päämäärät Kriittiset menestystekijät Mittarit Perustason perhepalvelujen tuottaminen toteutuu enenevässä määrin Kainuussa joko omana toimintana tai ostopalveluina Lapsiperheiden hyvinvointi nojaa laaja-alaiseen kumppanuuteen, johon tarvitaan asiakkaita, moniammatillisia asiantuntijatyöryhmiä, yrityksiä ja järjestöjä. Perhepalvelujen tulosalue on osa Kainuun aktiivista elinkeinotoimintaa. Kuntien, työvoimahallinnon Kunnat ja maakunta -kuntayhtymä tekevät tiivistä yhteistyötä perhepalvelujen tuottamisessa erityisesti Perhepalvelujen ja kuntien sekä työvoimahallinnon toimijoiden yhteisten maakunnallisten ja paikallisten kehittämiskokousten määrä kasvava

86 ja maakunta -kunta-yhtymän toimiva aktiivinen yhteistyö osatyökykyisten työllistämiseksi paikallistasolla. Kainuun imagoa nostetaan joustavilla lapsiperhepalveluilla. Aikuissosiaalityön vastuualueella aktivoidaan sijoituspaikkojen haku eri syistä vaikeasti työllistettäville tai kuntouttavalle työtoiminnalle yhteistyössä kuntien ja työvoimahallinnon kanssa 86 Toimintasuunnitelma v toteutetun organisaatiomuutoksen jälkeen perhepalvelut muodostavat neljä vastuualuetta: lasten, nuorten ja lapsiperheiden terveyspalvelut, lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaalipalvelut, vammaispalvelut ja aikuissosiaalipalvelut. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden seudulliset ja paikalliset palvelut toteutetaan perhekeskuksissa tai perheasemilla, jotka toimivat osana seudullista perhekeskusta. Perhekeskusten tilojen suunnittelu jatkuu Kajaanissa ja Suomussalmella. Kun nämä on toteutettu suunnitelmakauden aikana, on jokaisella seudulla vähintään yksi perhekeskus. Perhekeskuksista lapsiperheet saavat lähipalvelunsa yhdeltä luukulta. Perhekeskusten palvelujen sisältöä kehitetään mm. eriikäisten lasten vanhemmille ohjattuja vanhempainkouluja käynnistämällä ja laajentamalla erityislasten perheille suunnattua perhekoulua Kajaanin seudulta muualle Kainuuseen (perheneuvola). Sosiaalityön henkilöstörakenteen uudistaminen toteutetaan vastaamaan palvelutarvetta: sosiaalityöntekijöiden ja sosionomien tehtävät ja työnjako selkiytetään ja sen pohjalta henkilöstörakenne uudistetaan tarvetta vastaavaksi (Sorake-hanke). Hankkeessa laaditun alustavan suunnitelman mukaan aiemmin tehtyjen nimikemuutosten lisäksi suunnitelmakaudella perustetaan sosiaaliohjaajien toimia ja muutetaan sosiaalityöntekijöiden virkoja sosiaaliohjaajien toimiksi seuraavasti: V. 2009: - perustetaan yksi sosiaaliohjaajan toimi keskitettyihin vammaispalveluihin (kehva) - perustetaan yksi jaettu sosiaaliohjaajan virka vammaispalveluihin/aikuissosiaalipalveluihin - perustetaan yksi sosiaaliohjaajan toimi lastensuojelun sijaishuoltoyksikköön - muutetaan yksi vammaispalvelujen sosiaalityöntekijän virka seutu 1:ltä ja yksi seutu 2:lta sosiaaliohjaajan viroiksi - muutetaan kaksi aikuissosiaalipalvelujen sosiaalityöntekijän virkaa seudulta 1 ja yksi aikuissosiaalipalvelujen sosiaalityöntekijän virka seudulta 3 sosiaaliohjaajan viroiksi

87 87 V. 2010: - perustetaan 3 sosiaaliohjaajan tointa lastensuojeluun sosiaalityöntekijän työpariksi, yksi/jokainen seutu V. 2011: - perustetaan 2 sosiaaliohjaajan tointa seutu 1:lle lastensuojeluun - perustetaan 1 sosiaalityöntekijän virka sijaishuoltoyksikköön - perustetaan 1 sosiaaliohjaajan virka vammaispalveluihin/aikuissosiaalipalveluihin Lastensuojelun osalta uusien toimien myötä voidaan vähentää lastensuojelulaitosten ostopalvelukustannuksia (talouden tasapainottamisohjelma). Vammaispalveluissa kustannussäästöjä saadaan aikaan siirtämällä asumispalvelujen ostoja perhehoidon suuntaan, mutta säästöt eivät tule kattamaan resurssien lisäyksestä aiheutuvia kustannuksia, vaan tulevat näkymään vammaisten palvelujen paranemisena (palvelusuunnitelmat, päätöksenteon nopeutuminen lainmukaiseksi). Lasten, nuorten ja lapsiperheiden terveydenhuoltopalvelut Kansanterveyslaitoksen v Kainuun neuvoloista ja kouluterveydenhuollosta keräämät lasten terveyseroja koskevat tiedot hyödynnetään käytännön ennaltaehkäisevän työn suunnittelussa ja toteutuksessa. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välinen yhteistyö ja työnjako toteutuvat paremmin, kun ne toimivat samalla vastuualueella. Raskauden ehkäisypalveluja tehostetaan perusterveydenhuollossa. Raskauden, synnytyksen ja synnytyksen jälkeisessä hoidossa painopistealueena on parisuhteen ja vanhemmuuden tukeminen. Raskauden aikaiset seulonnat toteutetaan Valtioneuvoston asetuksen 1339/2006 säätämällä tavalla. Synnytysten myynnin mahdollisuuksia kuntayhtymän ulkopuolelle selvitetään uudelleen. Lastentautien etäpoliklinikkatoiminta jatkuu. Lastentautien vuodeosasto toimii ympärivuorokautisena päivystysyksikkönä, jossa hoidetaan nuoret ja lapsipotilaat muiden yksikköjen sulkujen aikana. Lastenpsykiatrian henkilöstöresursseja käytetään joustavasti avo- ja laitoshoidossa. Monimuotoiset työskentelytavat lisääntyvät kuten esim. kotiin suuntautuva lastenpsykiatrinen hoitotyö, verkostoyhteistyö ja varhaisen vuorovaikutuksen tukeminen. Kaste-ohjelmalla rahoitetaan uudistusten toteuttamista sekä perhekeskuksissa että erikoissairaanhoidossa. Perheneuvola, opiskelijaterveydenhuolto, nuorisopsykiatrian klinikka ja aikuissosiaalipalvelut osallistuvat yhdessä KAO:n kanssa Kansanterveyslaitoksen käynnistämään Terveyden edistäminen ammatillisissa oppilaitoksissa - hankkeeseen, jonka tavoitteena on mm. yhteistyöverkostojen vahvistaminen opiskelijoiden terveyden edistämiseksi. Koulukuraattoreiden, nuorisopsykologin, opiskelijaterveydenhuollon, sosiaalityöntekijöiden ja lanuhoitajien yhteistyötä kehitetään edelleen nuorten opiskelun keskeyttämisen ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi.

88 88 Perheneuvolan tavoitteena on saada selkiytettyä oppilashuollollisen työn vastuut maakunta -kuntayhtymän ja kuntien välillä erityisesti koulupsykologisten palvelujen osalta. Lasten, nuorten ja lapsiperheisen sosiaalipalvelut Perhetyön resurssit jakautuvat perheiden varhaiseen tukemiseen ja lastensuojelun kanssa tehtävään korjaavaan perhetyöhön. Perhetyön tärkein tehtävä molemmissa on vanhemmuuden tukeminen. Tavoitteena on perheiden hyvinvoinnin lisäksi lasten huostaanottojen ja avohuollon sijoitusten väheneminen. Lapsiperheiden kotipalvelu (erityisesti kiireiseen kotihoidon tarpeeseen) käynnistetään perustamalla vuonna 2009 joka seudulle yksi kodinhoitajan toimi perhetyön yhteyteen. Nämä kodinhoitajat antavat palveluja myös vammaisille asiakkaille. Perhetyön asiantuntijaresursseja käytetään koko Kainuun alueella. Lastensuojelun kehittämisessä painopisteenä ovat erilaiset avohuollon toimet, joilla pyritään tukemaan perheen itsenäistä selviytymistä ja lasten hyvinvointia sekä vahvistamaan vanhemmuutta siten, että huostaanotoilta voitaisiin välttyä. Monialainen asiantuntijatyöryhmä valmistelee maakunnallisen lastensuojelun kehittämisohjelman v Lastensuojelun sijaishuollossa panostetaan sijais- ja tukiperheiden lisäämiseen ja kouluttamiseen. Perhehoitoa lisäämällä vähennetään lastensuojelun laitoshoitoa ja sen kustannuksia. Pienten lasten sijoituspaikaksi pyritään järjestämään ensi sijassa sijaisperhe. Kainuun sijaishuoltoyksikkö toimii keskitetysti seudullisten lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden tukena ja organisoi, koordinoi ja tekee yhteistyötä lastensuojelun sijoituspaikkojen kanssa. Salmijärven lastensuojeluyksikön toimintaa monipuolistetaan: saman rakennuksen toisesta kerroksesta saneerataan tilat turvakotia varten. Turvakotia tarvitaan mm. akuuteissa perheväkivaltatilanteissa takaamaan uhrien turvallisuus. Sosiaalityön ympärivuorokautinen päivystys on vakiintunut viikonloppujen osalta ja sitä kehitetään edelleen muiden viikonpäivien osalta. Aikuissosiaalipalvelut Uudessa perhepalvelujen organisaatiossa aikuissosiaalipalveluiden vastuualue käsittää aikuissosiaalityön, työvoiman palvelukeskuksen ja toimeentulotuen tiimit. Pitkäaikais- ja toistuvaistyöttömien sekä osatyökykyisten työllistymistä ja ammattia vailla olevien nuorten ammatilliseen koulutukseen pääsyä tehostetaan kuntayhtymän (koulutus-, terveys- ja aikuissosiaalipalvelut), kuntien, työvoimahallinnon, järjestöjen ja elinkeinoelämän yhteistyönä Kaira-hankkeen avulla. Hankkeen ensimmäisen vaiheen aikana luodaan kuntouttavan työtoiminnan toimintamalli maakuntaan ja haetaan sijoituspaikkoja myös työ-

89 89 hön/työharjoitteluun koko Kainuun alueelta. Hankkeen puitteissa suunnitellaan myös uusi yhteinen menettelytapa sen varmistamiseksi, etteivät työttömät jatkossa putoa työmarkkinatuelta täysin tulottomiksi pelkän toimeentulotuen varaan, ennen kuin kaikki muut mahdollisuudet on yhdessä tutkittu. Myös pudonneiden palauttaminen työttömyysturvaetuuksien piiriin/ työelämään tulisi pystyä toteuttamaan Kaira-hankkeen käynnistämällä yhteistyöllä. Vaikka toimeentulotukiasiakkaiden kokonaismäärä on hieman laskenut, ko. menot ovat kuitenkin kasvaneet tuntuvasti toimeentulotuen perusosaan kohdistuvan kalleusluokituksen poiston ja työmarkkinatuelta täysin tulottomiksi pudotettujen henkilöiden määrän kasvun seurauksena. Jos Kaira-hankkeen avulla saadaan edellä mainitut toimintamallit toimiviksi, toimeentulotuen menot pienenevät jo v Toimeentulotuen sähköinen hakemusjono laajenee seutu yhden pilotista koko Kainuun kattavaksi. Työtä tuetaan sosiaalialan kehittämisyksikkö -hankkeesta puolen vuoden yhden henkilön työpanoksella. Vammaispalvelut Vammaispalveluissa luodaan Kainuun kehitysvammaisten asumispalvelujen strategia, joka perustuu v tehtyyn asumispalveluiden selvitystyöhön. Yhteistyötä yksityisten palveluntuottajien kanssa kehitetään. Kuusanmäen Palvelukeskukseen sijoitetaan eniten tukea tarvitsevat, haastavat kehitysvammaiset asiakkaat. Kuusanmäen ympärivuorokautisesti toimivan tilapäishoitoyksikön toiminta vakiinnutetaan ja toimintalinjat selkiytetään. Puhevammaisten tulkkipalvelut käynnistetään maakunnan omana toimintana. Seutujen toimintayksiköiden työllistämistehtävät muutetaan vakituisiksi toimiksi vuosien aikana. Viiden kehitysvammaisen ohjatun asumisen ryhmäkoti Majakka aloittaa toimintansa Kajaanissa. Vuonna 2008 perustettu perhepalvelujen ja vanhuspalvelujen henkilökunnasta muodostettu työryhmä selvittää mahdollisuuden yhden vanhusten hoitokodin muuttamisesta ikääntyvien vammaisten hoitokodiksi Ylä-Kainuussa. Suomussalmen kehitysvammahuollolle haetaan ja kunnostetaan terveet työtilat yhdessä Suomussalmen kunnan kanssa. Vammaispalvelulain mukaisten kuljetusten maksujärjestelmä yhdenmukaistetaan ja vammaisten ryhmäkuljetusten järjestäminen toteutetaan maakunnan kuljetuspalveluyksikön kanssa yhteistyössä. Uudistunut vammaispalvelulaki astuu voimaan syyskuussa Se sisältää uutena asiana mm. vaikeavammaisten subjektiivisen oikeuden henkilökohtaiseen apuun. Tämän etuuden vaikutukset budjettiin ovat vielä epävarmat liikkuen Kainuun maakunta -kuntayhtymässä vuositasolla 1-5 milj. euron välillä.

90 90 TP 2006 / PERHEPALVELUT Vertailutiedot oikaistu TP 2007 TP -07 / TA - TA Ennuste -08 / ENN - 08/TA TP 2006 TP 2007 % TA % % TA 2009 % TA 2010 TA 2011 TA 2012 TOIMINTATUOTOT , , , , Myyntituotot , , , , Maksutuotot , , , , Tuet ja avustukset , , , , Muut tuotot , , , , TOIMINTAKULUT , , , , Henkilöstökulut , , , , Asiakaspalvelujen ostot , , , , Muut palvelujen ostot , , , , Palvelujen ostot , , , , Aineet ja tavarat , , , , Avustukset , , , , Vuokrat , , , , Muut kulut , ,5 36 0,0 35-2, TOIMINTAKATE , , , , Rahoituskulut ja -tuotot ,0 0 0,0 0 0,0 0 0, VUOSIKATE , , , , POISTOT , , , , SATUNNAISET ERÄT 0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0, TILIKAUDEN TULOS , , , , VARAUSTEN JA RAHASTOJEN M 0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0, ALIJÄÄMÄN KATTAMINEN 0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0, TILIKAUDEN ALIJÄÄMÄ , , , , ,5 7,5 5,1 9,2 3,7 3,6 3,6 ENN Vanhuspalvelut Perustehtävä Vanhuspalvelut tuottaa, järjestää ja koordinoi palveluohjauksen keinoin maakunnallisesti, seudullisesti ja paikallisesti kainuulaisille vanhuksille ja heidän omaisilleen sosiaali- ja kansanterveyslain mukaisia kotona asumista tukevia palveluja, omais- ja perhehoitoa, pitkäaikaista hoivaa sekä asumispalveluja maakunnan omissa ja yksityisissä hoito- ja palvelukodeissa. Arvot Voimavaralähtöisyys, turvallisuus, itsemääräämisoikeus, tasa-arvo, oikeudenmukaisuus Visio 2015 Ikääntyvä kainuulainen vanhus selviytyy itsenäisesti ja turvallisesti omassa kodissaan oikeaaikaisten palvelujen turvin. Tarvittaessa hänelle järjestetään hyvä ja turvallinen ympärivuorokautinen hoiva- ja hoito vanhuksen omia valintoja kunnioittaen. Asiakas ja asukas Strategiset päämäärät Kriittiset menestystekijät Mittarit / arviointikriteerit Kainuulaisten vanhusten tarpeita vastaavat helposti saavutettavat palvelut, joilla tuetaan ensisijaisesti kotona asumista. Palvelut suunnitellaan ja toteutetaan asiakkaiden yksilöllisiin tarpeisiin ja tarveharkintaan perustuen. Säännöllisen kotihoidon palveluja on tarjolla %:lle 75 vuotta täyttäneistä. Palveluilla tuetaan vanhusten omia voimavaroja sekä osallistumismahdollisuuksia. Vapaan valinnan periaatteen toteutuminen olemassa olevien vaihtoehtojen puitteissa. 90 % 75 vuotta täyttäneistä asuu omassa kodissaan erilaisten palveluiden turvin 90% asiakkaista on tyytyväisiä saamiinsa palveluihin. Asiakaspalaute - yhteydenotot sosiaali- ja potilasasiamieheen alle 80 - kantelujen määrä lääniin ei lisäänny

91 Henkilöstö ja uudistuminen Strategiset päämäärät Kriittiset menestystekijät Mittarit / arviointikriteerit Vanhuspalveluissa työskentelee pääsääntöisesti vakituinen, ammatillisesti osaava ja työhönsä sitoutunut henkilöstö, joka voi hyvin. Koulutetun ja ammattitaitoisen henkilöstön saatavuuden turvaaminen. Työyhteisöjen toimivuustutkimukset maakunnan tulosalueiden keskitasoa. Henkilöstöresurssit on kohdennettu palvelutarpeen mukaisesti. 91 Laatusuosituksen mukainen keskiverto henkilöstömitoitus eri palvelukokonaisuuksissa. Henkilöstön koulutustason nostaminen. Johtamisosaamiseen panostaminen. HTV-2 -raportit Sairauspoissaolojen määrä < 15 pv/työntekijä/vuosi Kehityskeskustelujen toteutumisen % (tav. 100%) Johtaminen, palvelujen järjestäminen ja tuotantotavat Täydennyskoulutuspäivien lkm/työntekijä (väh. 3 pv/työntekijä/vuosi) Strategiset päämäärät Kriittiset menestystekijät Mittarit / arviointikriteerit Paikallisesti, seudullisesti ja maakunnallisesti toimivat, asiakas- ja voimavaralähtöiset palveluketjut ja rakenteet. Palvelurakenteen muutos korjaavasta ennakoivaan ja ehkäisevään toimintaan. Saumaton yhteistyö eri toimijoiden ja palveluntuottajien kanssa. Käytössä on toimiva hoidon ja laadun arviointi- ja seurantajärjestelmä. Talous Vanhusten palvelutarpeen arviointi toteutetaan lain mukaisessa määräajassa - kiireellisessä tapauksessa välittömästi - muissa tapauksissa 3-5 vrk:n kuluessa palvelupyynnöstä RAI-järjestelmän tulokset osoittavat, että palvelut ja resurssit on kohdennettu tarkoituksenmukaisesti Strategiset päämäärät Kriittiset menestystekijät Mittarit / arviointikriteerit Kokonaistaloudellinen kannattavuus palveluja tuotettaessa ja järjestettäessä. Pysytään talousarviossa Toimintaan on varattu riittävät taloudelliset edellytykset huomioiden palvelurakenne ja palvelutarpeen lisääntyminen. Toimiva ja ennakoiva kustannusseuranta kaikilla tasoilla sekä välitön puuttuminen tarvittaessa. Talouden säännöllinen seuranta ja raportointi kuukausittain. Tehdään tarvittavat toimenpiteet.

92 Kainuun elinvoima 92 Strategiset päämäärät Kriittiset menestystekijät Mittarit / arviointikriteerit Elinvoimaiset vanhuspalvelut muodostuvat yhteistyössä Kainuun maakunta - kuntayhtymän, yksityisten palveluntuottajien, kolmannen sektorin ja peruskuntien välillä. Ikärakenteen muutos nähdään mahdollisuutena, joka lisää Kainuuseen työpaikkoja ja hyvinvointia. Yhteistyön toimivuus eri toimijoiden kesken. Yhteistyötapaamisten määrä. Osallistuvat ja vaikuttavat sekä toimintakykyiset kainuulaiset vanhukset. Teknisten apuvälineiden tehokas hyödyntäminen vanhuspalveluissa. Toimintasuunnitelma v Teknologian tarjoamien mahdollisuuksien aktiivinen etsintä ja kokeilu. Osallistuminen tarvittaessa asiantuntijana maakunnalliseen ikäihmisten neuvottelukuntaan. Vähintään yksi teknologiahanke/vuosi. Vanhuspalvelujen tulosalueen toimintoja tarkasteltaessa ja kehitettäessä huomioidaan kolmen vanhuspalveluseudun erilaisuus niin asiakasmäärien kuin seudun fyysisten olosuhteiden mukaan. Vanhuspalvelujen tehtävänä on kaikissa palvelutilanteissa edistää asiakkaan omaa toimintakykyä ja itsenäistä elämää. Keskeinen edellytys tälle on se, että henkilökunta arvostaa vanhusasiakkaan itsemääräämisoikeutta ja osaa kaikissa tilanteissa vahvistaa sitä. Kokonaisuutena vanhuspalvelujen toiminnan tulee perustua ehkäisevään ja kuntouttavaan työotteeseen. Asiakkaille ja heidän omaisilleen esitellään palveluohjauksen keinoin mahdollisimman monipuolisesti käytettävissä oleva palvelutarjonta niin julkisen kuin yksityisten palvelujen osalta, unohtamatta kolmatta sektoria. Vanhuspalvelujen toimintakäytännöt, palvelujen kehittäminen sekä palvelurakenteen uudistaminen tulee perustua tutkittuun tietoon. Palveluiden suunnittelussa ja resurssien kohdentamisessa hyödynnetään Rai -toimintajärjestelmän tuloksia. Vanhuspalvelujen tulosalue ei ole ainoa vanhuspalvelujen tuottaja, vaan vanhusten palveluja tuotetaan myös muilla tulosalueilla. Lisäksi omaishoitajat, yksityiset palveluntuottajat, kolmannen sektorin toimijat, erilaiset järjestöt, muut yhteistyötahot kuten ystävät ja erityisesti vanhusten omaiset ovat monelle vanhukselle korvaamaton apu. Lisäksi vanhuspalveluille asetettujen tavoitteiden toteutuminen edellyttää monilta osin panostusta myös peruskuntien toiminnoissa, esimerkiksi ympäristön esteettömyys sekä ikääntyneiden osallistumista tukevat toiminnot. Kotona asumista tukevat palvelut Kotona asumista tukevat palvelut muodostuvat kotisairaanhoidosta, kotipalvelusta ja omaishoidosta sekä sosiaalihuoltoasetuksen mukaisista tukipalveluista. Näissä palveluissa jatketaan avohoitopainotteisuuden kehittämistä. Kotona asumista tukevat palvelut on vanhuspalveluiden kulmakivi ja ensisijainen van-

93 93 husten palvelumuoto. Kotihoidon rooli korostuu asiakkaan voimavaroja tukevana hoito- ja palvelumuotona entisestään kodin ja ympärivuorokautisten hoivapalvelujen välimaastossa. Tavoitteena vuoteen 2010 on, että kotihoito toimii 24 tuntia vuorokaudessa Kainuun jokaisella seudulla. Hyväksyttynä tavoitteena on, että yli 90 % kainuulaisista yli 75 vuotiaista asuu omassa kodissaan. Omaishoidon ja joustavien tukimuotojen turvin omassa kodissaan selviytyy n. 6 % yli 75 vuotiaista kainuulaisista vanhuksista. Kotiutushoitajan, palveluohjaajien ja SAS -ohjaajien toimenkuvat selkiytetään ja ko. toiminnot koordinoidaan toimivaksi kokonaisuudeksi. Muistineuvola/muistihoitajatoiminnan seudullinen vahvistaminen erillisen suunnitelman mukaisesti v Päiväkeskustoimintaa käynnistetään olemassa olevien vanhuspalveluiden toimintayksiköiden yhteyteen mahdollisuuksien mukaan. Ympärivuorokautiset hoivapalvelut Ympärivuorokautiset hoivapalvelut muodostuvat tehostetusta palveluasumisesta (kuntayhtymän omat hoitokotipaikat + ostopalvelupaikat), vanhainkotihoidosta ja hoidosta terveyskeskusten pitkäaikaishoidon vuodeosastoilla. Ympärivuorokautiset hoivapalvelut mitoitetaan lähivuosina 10 %:lle 75 vuotta täyttäneistä. Pidemmän aikavälin hyväksyttynä tavoitteena kuitenkin on, että kyseiset palvelut mitoitetaan 9 %:lle 75 vuotta täyttäneistä. Asiakkaan ympärivuorokautisen hoivapaikan tarvearvio sekä sijoitus tapahtuvat aina seudullisen SAS-ryhmän kautta. Yhteistyötä jatketaan kilpailutuksessa valittujen yhteistyökumppaneiden kanssa. Ympärivuorokautisten hoivapalvelujen rinnalle kehitetään vanhusten pitkä- ja lyhytaikaista perhehoitoa Laadukas perhehoito Kainuussa - hankkeen kautta. Henkilöstö ja johtaminen Ensisijaisena tavoitteena on, että vanhuspalveluissa työskentelee pääsääntöisesti vakituinen ja ammattitaitoinen henkilöstö. Työllisyysvaroin palkatun henkilöstön vakinaistamista jatketaan erillisen suunnitelman mukaisesti. Samoin henkilöstörakenteen muutosta siten, että muutetaan lähityöntekijöiden/hoitoapulaisten vakansseja lähihoitajien vakansseiksi aina tehtävien vapautuessa. Lisäksi panostetaan henkilökunnan ammattitaidon ja osaamisen kehittämiseen tulosyksikkökohtaisia henkilöstön osaamisen kehittämissuunnitelmia hyödyntäen. Organisaatiorakenteen tarkastelua ja tarvittavia muutoksia Kuhmo-Sotkamon ja Ylä-Kainuun seuduilla sekä vanhuspalvelujen yhteisten palvelujen osalta jatketaan edelleen vuoden 2009 aikana vanhuspalveluiden organisaatiotyöryhmän raporttiin pohjautuen. Vahvistetaan lähiesimiestyötä.

94 94 Johtamisosaamiseen panostetaan kaikilla tasoilla systemaattisen täydennyskoulutuksen avulla. TP 2006 / VANHUSPALVELUT Vertailutiedot oikaistu TP 2007 TP -07 / TA - TA Ennuste -08 / ENN - 08/TA TP 2006 TP 2007 % TA % % TA 2009 % TA 2010 TA 2011 TA 2012 TOIMINTATUOTOT , , , , Myyntituotot , , , , Maksutuotot , , , , Tuet ja avustukset , , , , Muut tuotot , , , , TOIMINTAKULUT , , , , Henkilöstökulut , , , , Asiakaspalvelujen ostot , , , , Muut palvelujen ostot , , , , Palvelujen ostot , , , , Aineet ja tavarat , , , , Avustukset , , , , Vuokrat , , , , Muut kulut , , ,3 51 2, TOIMINTAKATE , , , , Rahoituskulut ja -tuotot ,0 0 0,0 0 0,0 0 0, VUOSIKATE , , , , POISTOT , , , , SATUNNAISET ERÄT 0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0, TILIKAUDEN TULOS , , , , VARAUSTEN JA RAHASTOJEN M 0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0, ALIJÄÄMÄN KATTAMINEN 0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0, TILIKAUDEN ALIJÄÄMÄ , , , , ,0 7,3 3,4 7,5 3,7 3,5 3,5 ENN Tutkimus- ja kehittämistoiminta Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistyö toteutetaan pääasiassa hankkeiden avulla. Toimiala käyttää vuonna 2009 noin 1,2 % kokonaismenoistaan tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Toteutettavat hankkeet ovat toimialan hallinnoimia hankkeita, joissa on ulkopuolista rahoitusta ja hankkeita, joissa toimiala on kumppanina sekä hankkeita, joita toimiala hallinnoi ja rahoittaa kokonaisuudessaan itse. Toteutettavat hankkeet ovat lähes kaikki strategisia projekteja, ne sisältävät tai niiden tuloksena syntyy perustavanlaatuisia uudistuksia. Projektitoiminnalla luodaan uutta osaamista, toimintatapoja ja menetelmiä sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Tavoitteena on kuntalaisten osallisuuden, hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sekä väestön hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen. Sosiaali- ja terveydenhuollossa vuonna 2009 toteutetaan mm. seuraavia hankkeita. Osa hankkeista on alkanut jo edellisinä vuosina ja osa on uusia. Listalta puuttuvat ne hankkeet, joita vasta suunnitellaan, mutta joita tullaan toteuttamaan tarkasteluvuonna. Merkittävimmät hankkeet, joihin ei ole vielä rahoituspäätöstä, ovat STM:n KASTE-ohjelmaan kuuluvia askelluksia (TUKEVA - lasten, nuorten ja lapsiperheiden tukeminen, Pohjois-Suomen tutkimus- ja kehittämisrakenteet, Tervein mielin Pohjois-Suomessa sekä Hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen rakenteet). Toimialan hallinnoimat hankkeet Sosiaalityön kehittämisyksikkö Kainuuseen Pandemiavarautumisen kehittämishanke Laadukas perhehoito Kainuussa Päre - päihdehoitopalvelua nuorille Kaira - vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyteen KaiTo - Kainuulainen työ- ja terveyskunnon toimintamalli

95 Omarahoitteiset hankkeet Turvallisen lääkehoidon kehittäminen Muiden hallinnoimat hankkeet Proxit Pomona 2 Vammaispalveluiden kehittämisyksikön valmisteluhanke Yhtenäiset hoitotyön tiedot Kainuussa Terveydenhuollon alueellisten palveluprosessien ohjaus (Tappo) Ravitsemuksen ja liikunnan toimintamalli Liikunta - TEROKA HIK - työyhteisöjen työhyvinvointi Older People for older People (O4O) ERVA -hankkeet (Ekg, Psykiatrisen- ja huumehoidon kehittäminen) 95 TUTKIMUS JA Vertailutiedot TP 2006 / TP TA ENN - KEHITTÄMISTOIMINTA oikaistu TP / TA - Ennuste -08 / ENN - 08/TA TP 2006 TP 2007 % TA % % TA 2009 % TA 2010 TA 2011 TA 2012 TOIMINTATUOTOT , , , , Myyntituotot , ,0 0 0,0 0 0, Maksutuotot 0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0, Tuet ja avustukset , , , , Muut tuotot , ,0 0 0,0 0 0, TOIMINTAKULUT , , , , Henkilöstökulut , , , , Asiakaspalvelujen ostot ,0 0 0,0 0 0,0 0 0, Muut palvelujen ostot , , , , Palvelujen ostot , , , , Aineet ja tavarat , , , , Avustukset ,0 0 0,0 0 0,0 0 0, Vuokrat , , , , Muut kulut , ,7 8 0,0 3-62, TOIMINTAKATE , , , , Rahoituskulut ja -tuotot 0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0, VUOSIKATE , , , , POISTOT 0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0, SATUNNAISET ERÄT 0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0, TILIKAUDEN TULOS , , , , VARAUSTEN JA RAHASTOJEN M 0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0, ALIJÄÄMÄN KATTAMINEN 0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0, TILIKAUDEN ALIJÄÄMÄ , , , , ,5 11,9 33,4 0,5 3,2 3,2 4,0

96 96 5 LIIKELAITOKSET 5.1 Kainuun ammattiopisto MISSIO Kainuun ammattiopisto tarjoaa asiakaslähtöisesti osaamisen kehittämistä sekä elämän eväitä VISIO 2016 KAO on osaamisen ykköstoimija Strategiset päämäärät Asiakas ja asukas, elinvoimainen Kainuu Kumppanuuksien aktiivinen kehittyminen Koulutustarjonta kehittää alueen elinvoimaa ja kilpailukykyä sekä vastaa kysyntää Henkilöstö ja uudistuminen Henkilöstön kokonaisosaaminen on kysynnän mukaista Henkilöstö kehittää aktiivisesti KAOn toimintaa vision suuntaan Palveluiden järjestäminen ja tuotantotavat Innovatiivinen ja asiakaslähtöinen prosessien kehittäminen Vuorovaikutteiset sisäiset prosessit Talous Terve talous Jokaiselle kykyjensä mukaan paras osaaminen Menestystekijät Asiakas ja asukas, elinvoimainen Kainuu Nivelvaiheiden hallinta Henkilöstö ja uudistuminen Työkykyinen ja sitoutunut henkilöstö Palveluiden järjestäminen ja tuotantotavat Sisäinen verkostoituminen Talous Kyky investoida tuloksellisesti Yhteistyö kumppaneiden kanssa on sujuvaa Opiskelijoilla on valmiudet, joilla on kysyntää työelämässä Toimivat työelämäpalvelut KAOn osaamisen ylläpito ja ennakointi Henkilöstön strateginen tietoisuus Yrittäjämäinen tapa toimia hallinta Asiakaslähtöinen toimintatapa Toiminta sovitetaan taloudellisiin mahdollisuuksiin

97 Sitovat tavoitteet ja mittarit 97 Asiakas ja asukas, elinvoimainen Kainuu Yhteyksien määrä (CRM+TOP) χ2009 > χ2008 Henkilöstö ja uudistuminen Henkilöstön kehittämiseen käytetään 3,0 % liikevaihdosta Palveluiden järjestäminen ja tuotantotavat Negatiivisten keskeyttämisten osuus on < 3,1 % Talous Kansainväliseen toimintaan käytetään 1,0 % liikevaihdosta Ensisijaisia hakijoita on enemmän kuin aloituspaikkoja, kerroin > 1,30 (nuorisoaste) Opiskelijapalaute χ2009 > χ2008 Työllistyminen ja sijoittuminen jatkoopintoihin >70 % (nuorisoaste) Henkilöstöpalaute χ2009 > χ2007 Kehityskeskustelujen käyntiaste 100% Strategiakeskustelujen määrä eri ryhmien kokouksissa χ2009 > χ2008 Täyttöaste on > 96 % (nuorisoaste) Koillis-Suomen aikuiskoulutuskeskus OY on osa KAO konsernia Kehittämiseen käytetään yhteensä 6,0 % liikevaihdosta Liiketoiminnan tulos on johtokunnan asettaman tavoitteen mukainen Työllistyminen ja sijoittuminen jatkoopintoihin vähintään alueen TE-keskus taso (aikuiskoulutus) Valmistuneista KAOlähtöisiä ylioppilaita 6 % Toimenpiteitä otsikkotasolla, joilla sitovat tavoitteet ja mittareille asetetut arvot saavutetaan. Vastuuhenkilölyhenteet: aa = Artti Antila pk = Pirjo Kovalainen km = Kari Mattila rs = Raimo Sivonen SITOVAT TAVOITTEET JA MITTARIT 2009 ASIAKAS JA VAIKUTTAVUUS (Asiakas ja asukas, elinvoimainen Kainuu) Hakijoita enemmän kuin aloituspaikkoja, kerroin > 1,30 (nuorisoaste) rs Aikuiskoulutuksen yritysyhteistyöprojektien lukumäärä χ 2009 > χ 2008 km Opiskelijapalaute χ 2009 > χ 2008 km+rs Työllistyminen ja sijoittuminen jatko-opintoihin >70 % (nuorisoaste) rs Työllistyminen ja sijoittuminen jatko-opintoihin >65 % (aikuiskoulutus) km Työllistyminen vähintään alueen TE-keskus taso (aikuiskoulutus) km Tutkintojen suorittaminen (aikuiskoulutus) χ 2009 > χ 2008 km Valmistuneista KAO-lähtöisiä ylioppilaita 6 % rs

98 HENKILÖSTÖ (ja uudistuminen) Henkilöstön kehittämiseen käytetään 3,0 % liikevaihdosta aa Henkilöstöpalaute χ 2009 > χ 2007 km+rs+pk Tulospalkkaus rs Rekrytointi 98 PROSESSIT JA SISÄINEN TEHOKKUUS (Palveluiden järjestämien ja tuotantotavat) Negatiivisten keskeytymisen osuus on < 3,1 % km+ rs Täyttöaste on > 96 % (järjestämislupa) rs+km Aikuiskoulutuksen tehokkuusmittaristojen kehittäminen km TALOUS Kansainväliseen toimintaan käytetään 1,0 % liikevaihdosta rs+km Kehittämiseen käytetään yhteensä 6,0 % liikevaihdosta aa Liiketoiminnan tulos on johtokunnan asettaman tavoitteen mukainen aa TP 2006 / KAINUUN AMMATTIOPISTO TP 2007 TP -07 / Ennuste TA -08 / ENN - 08/TA TP 2006 TP % TA -08 % TA % TA 2009 % TA 2010 TA 2011 TA 2012 TOIMINTATUOTOT , , , , Myyntituotot , , , , Maksutuotot 0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0, Tuet ja avustukset , , , , Muut tuotot , , , , TOIMINTAKULUT , , , , Henkilöstökulut , , , , Asiakaspalvelujen ostot 0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0, Muut palvelujen ostot , , , , Palvelujen ostot , , , , Aineet ja tavarat , , , , Avustukset ,1 11 0,0 11 0,0 9-18, Vuokrat , , , , Muut kulut , , , , TOIMINTAKATE , , , , Rahoituskulut ja-tuotot , ,7-20 0, , VUOSIKATE , , , , POISTOT , , , , SATUNNAISET ERÄT 0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0, TILIKAUDEN TULOS , , , , VARAUSTEN JA RAHASTOJEN MUU , , , , ALIJÄÄMÄN KATTAMINEN 0 0, ,0 0 0, TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ ,0 0 0,0 0 0,0 0 0, ENN- 5.2 Kainuun Työterveys Perustehtävä Kainuun Työterveys tuottaa kainuulaisille yrityksille, yhteisöille ja julkisille laitoksille hyvän työterveyskäytännön mukaisesti työterveyshuollon lakisääteisiä palveluja ja yritysten kanssa sovittaessa työterveyshuoltopainotteisia sairaanhoitopalveluja. Arvot Ammatillisuus, joustavuus, kilpailukykyisyys ja ihmisen huomioiva laadukas palvelu Visio 2012 Kainuun Työterveys on maakunnallisesti keskeisin työterveyshuolto ja tuottaa laadultaan korkeatasoisia työterveyshuoltopalveluja.

99 Asiakas ja asukas 99 Strategiset päämäärät Kriittiset menestystekijät Mittarit / arviointikriteerit Asiakkaat saavat työterveyshuoltopalvelut joustavasti ja laadukkaasti hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaisesti Koko henkilöstö osallistuu ja sitoutuu oman ja työyksikön toiminnan kehittämiseen Asiakastyytyväisyyskyselyt Asiakaspalaute palvelutilanteessa Lääkärityövoiman riittävyys, rekrytointi Henkilöstön hyvinvointi Henkilöstö ja uudistuminen Asiakaskontaktien lukumäärä Strategiset päämäärät Kriittiset menestystekijät Mittarit / arviointikriteerit Henkilöstön vastuualueiden ja tehtävien määrittely on selkeää Ammattitaitoa kehitetään täydennyskoulutuksilla Kehityskeskustelujen lukumäärä (1 kerta/v) Aikaansaava, osaava, innovatiivinen, työssään viihtyvä ja motivoitunut henkilöstö Palvelujen saatavuus, erityisesti lääkärityövoiman riittävyys koko Kainuun alueelle, rekrytointi Johtaminen, palvelujen järjestäminen ja tuotantotavat Työpaikkakokoukset yksiköittäin ja koko henkilöstön yhteiset kokoukset, lukumäärä Henkilöstön vaihtuvuus Henkilökunnan koulutukseen käytetyt varat Lääkärien lukumäärä Strategiset päämäärät Kriittiset menestystekijät Mittarit / arviointikriteerit Työterveyshuollon ennaltaehkäisevää toimintaa tukevat mallit työstetty ja ovat käytössä Koko henkilöstö osallistuu ja sitoutuu oman ja työyksikön toiminnan kehittämiseen Tilastotietojen hyödyntäminen ennaltaehkäisevän työn ja sairauspoissaolojen seurannassa Kirjaus, laskutus ja talouden seuranta toimivat hyvin Koko henkilöstö osallistuu toimintakäsikirjan työstämiseen ja se on käytössä Virheellisen laskutuksen määrä Sujuvat toimintaketjut ovat käytössä Tilat ovat koko Kainuussa asianmukaiset Sisällöllisesti hyvän atkjärjestelmän toimivuus on häiriötöntä Yhteensopivat tietojärjestelmät ovat käytössä Ydinprosessilla on toimivat liittymät Talous Strategiset päämäärät Kriittiset menestystekijät Mittarit / arviointikriteerit Työterveyshuoltokustannukset ovat kilpailukykyisiä muiden vastaavien palveluiden tuottajien kanssa Palvelu tuotetaan taloudellisesti suhteessa muihin vastaavien palveluiden tuottajien yksikkökustannuksiin Tilinpäätös- ja talousseuranta Neljä kertaa vuodessa työajan seuranta ja kustannuslaskenta

100 Työterveyshuollon toiminta on resurssoitu hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaisesti Talousarvion toteutuminen 100 Kelan korvausluokka I/Kelan korvausluokka II Kainuun elinvoima Strategiset päämäärät Kriittiset menestystekijät Mittarit / arviointikriteerit Tuotetaan työterveyshuollon palveluja kainuulaisille yrityksille, yksityisille ja julkiselle laitoksille hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaisesti ja näin tuetaan kainuulaisia yrityksiä, yhteisöjä, julkisia laitoksia ja niiden työntekijöitä perustehtävässään Hyvin toimiva työterveyshuolto ja yhteistyö yrityksiin, yhteisöihin ja julkisiin laitoksiin ja niiden työntekijöihin Asiakkuuksien lukumäärä Työterveyshuollon työntekijöiden lukumäärä KAINUUN TYÖTERVEYS TP 2006 / TP TA ENN - LIIKELAITOS TP / TA - Ennuste -08 / ENN - 08/TA TP 2006 TP 2007 % TA % % TA 2009 % TA 2010 TA 2011 TA 2012 TOIMINTATUOTOT , , , , Myyntituotot , , , , Maksutuotot ,0 0 0,0 0 0,0 0 0, Tuet ja avustukset ,0 5 0,0 5 0,0 5 0, Muut tuotot 3 1 0, ,0 0 0,0 0 0, TOIMINTAKULUT , , , , Henkilöstökulut , , , , Asiakaspalvelujen ostot , ,6 20 0,0 21 5, Muut palvelujen ostot , , , , Palvelujen ostot , , , , Aineet ja tavarat , ,4 80 0, , Avustukset 0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0, Vuokrat , , , , Muut kulut ,0 0 0,0 0 0,0 0 0, TOIMINTAKATE , , , , Rahoituskulut ja -tuotot 0-9 0,0-10 0,0-10 0,0 0 0, VUOSIKATE , , , , POISTOT ,0 0 0,0 0 0,0 0 0, SATUNNAISET ERÄT 0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0, TILIKAUDEN TULOS , , , , VARAUSTEN JA RAHASTOJEN M 0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0, ALIJÄÄMÄN KATTAMINEN 0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0, TILIKAUDEN ALIJÄÄMÄ , , , , ,8 44,4 39,9 0,0 0,2 0,0-0,2

101 101 LIITE 1 Kuntien laskennallinen verorahoitus Kunta Asukasluk u 2007 Verotulot 2008 Valtionosuudet 2009 Laskennallinen yhteensä KUNNAN OSUUS /asukas Hyrynsalmi Kajaani + V.jok Kuhmo Paltamo Puolanka Ristijärvi Sotkamo Suomussalmi Kuntien rahoitusosuus 60,1 %

102 Kuntien laskennalliset verotulot 2009 Lähde: verohallinto HUOM! VERON KOROTUKSET MAKSUUNPANO Tulovero 2005 Tulovero 2006 Tulovero 2007 Arvio 2008 Asukasluku 2007 mp kasvu-% mp kasvu-% mp kasvu-% Arvio Vero-% Korjattu tulovero Kunta Hyrynsalmi , , , , Kajaani+ V.joki , , , , Kuhmo , , , , Paltamo , , , , Puolanka , , , , Ristijärvi , , , , Sotkamo , , , , Suomussalmi , , , , Vuolijoki ,0 0 0,0 0 0, , , , , LIITE 2 Kiinteistövero ( Arvio 2009 = %) Huom! Lisätty 3 % Kunta Asukasluku 2007 Arvio 2008 Yleinen Vero-% Vak.as.rak. Vero-% Muut as.rak. Vero-% Voimalaitokset Yleishyödyll. Vero-% yhteisö Rakentamaton Vero-% rak.paikka Vero-% Yhteensä Korjattu kiint.vero Hyrynsalmi ,10 0, ,87 0, ,46 0, ,65 1,40 0,00 0,40 0,00 1, , Kajaani ,45 0, ,72 0, ,72 0, ,06 1, ,88 0, ,50 3, , Kuhmo ,45 0, ,01 0, ,47 0, ,86 1, ,82 0, ,18 1, , Paltamo ,76 0, ,10 0, ,99 1, ,94 1,40 177,91 0,20 0,00 0, , Puolanka ,00 1, ,13 0, ,43 1,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0, , Ristijärvi ,38 0, ,95 0, ,59 0, ,26 1,40 0,00 0,00 808,48 2, , Sotkamo ,74 0, ,44 0, ,68 0, ,08 1,40 0,00 0,00 0,00 0, , Suomussalmi ,41 0, ,54 0, ,03 0, ,02 1,40 0,00 0,00 0,00 0, , Vuolijoki 0 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0, , , , , , , , Yhteisövero Kunta Asukasluku kasvu-% mp kasvu-% mp 2007 kasvu-% 2008 Hyrynsalmi , , , Kajaani , , , Kuhmo , , , Paltamo , , , Puolanka , , , Ristijärvi , , , Sotkamo , , , Suomussalmi , , , Vuolijoki ,0 0 0,0 0 0, , , , Verotulot yhteensä Kunta Asukasluku 2007 Laskennallinen Hyrynsalmi Kajaani Kuhmo Paltamo Puolanka Ristijärvi Sotkamo Suomussalmi Vuolijoki

103 103 Kuntien valtionosuudet vuonna 2009 hallinnonaloittain LIITE 3 Siirtymätasaus huomioitu SM Kunta ARVIO ARVIO ARVIO ARVIO Laskennallinen muutos- Yleinen muutos- Verotulo- muutos- Verotulo- valtionosuus As Yleinen 2008 % valtionosuus STM 2008 % STM tasaus 2008 % tasaus Yhteensä 2008 yhteensä Hyrynsalmi , , , Kajaani , , , Kuhmo , , , Paltamo , , , Puolanka , , , Ristijärvi , , , Sotkamo , , , Suomussalmi , , , , , , ,85 Huom! Lukioiden ja ammatillisen koulutuksen valtionosuus tulee suoraan maakunta -kuntayhtymälle.

104 104 LIITE 4 Kuntien rahoitusosuus 2009 (1 000 ) Asukasl uku 2007 KUNNAN RAHOITUSO SUUS Verotulot Valtionosuudet Laskennallinen 0suus- Kunta yhteensä /asukas % As. osuus Hyrynsalmi ,3 3,7 Kajaani ,0 47,5 Kuhmo ,2 12,4 Paltamo ,2 5,1 Puolanka ,0 4,0 Ristijärvi ,4 2,0 Sotkamo ,5 13,4 Suomussalmi ,5 12, ,0 100,0 kasvu 6, ,1 % Kuntien rahoitusosuus 2010 (1 000 ) Asukasl uku Verotulot Valtionosuudet Laskennallinen KUNNAN 0suus- Kunta yhteensä OSUUS /asukas % As. osuus Hyrynsalmi ,3 3,7 Kajaani ,7 47,5 Kuhmo ,3 12,4 Paltamo ,2 5,1 Puolanka ,0 4,0 Ristijärvi ,4 2,0 Sotkamo ,6 13,4 Suomussalmi ,6 12, ,0 100,0 kasvu 2, ,1 %

105 105 Kuntien rahoitusosuus 2011 (1 000 ) Asukasl uku Verotulot Valtionosuudet Laskennallinen KUNNAN 0suus- Kunta yhteensä OSUUS /asukas % As. osuus Hyrynsalmi ,3 3,7 Kajaani ,7 47,5 Kuhmo ,2 12,4 Paltamo ,2 5,1 Puolanka ,0 4,0 Ristijärvi ,4 2,0 Sotkamo ,6 13,4 Suomussalmi ,6 12, ,0 100,0 kasvu 3, ,1 % Kuntien rahoitusosuus 2012 (1 000 ) Asukasl uku Verotulot Valtionosuudet Laskennallinen KUNNAN 0suus- Kunta yhteensä OSUUS /asukas % As. osuus Hyrynsalmi ,3 3,7 Kajaani ,7 47,5 Kuhmo ,2 12,4 Paltamo ,2 5,1 Puolanka ,0 4,0 Ristijärvi ,4 2,0 Sotkamo ,6 13,4 Suomussalmi ,6 12, ,0 100,0 kasvu 3, ,1 %

106 106 Kainuun Työterveys TULOSLASKELMA TA 2008 TA 2009 TS 2010 TS 2011 TS 2012 Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Tuet ja avustukset Materiaalit ja palvelut Henkilöstökulut Poistot Liiketoiminnan muut kulut Liikeylijäämä Rahoitustuotot- ja kulut Ylijäämä ennen varauksia Satunnaiset kulut Rahaston muutos Tilikauden ylijäämä Kainuun Työterveys RAHOITUSLASKELMA TA 2008 TA2009 TS2010 TS2011 TS2012 Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä Poistot ja arvonalentumiset Rahoitustuotot- ja kulut Tulorahoitus yhteensä Investointien rahavirta Käyttöomaisuusinvestoinnit Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos

107 107 KAINUUN AMMATTIOPISTO Kainuun ammattiopisto TULOSLASKELMA TP 2007 TA 2008 TA 2009 TS 2010 TS 2011 TS 2012 Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Tuet ja avustukset Materiaalit ja palvelut Henkilöstökulut Poistot Liiketoiminnan muut kulut Liikeylijäämä Rahoitustuotot- ja kulut Korvaus peruspääomasta Ylijäämä ennen varauksia Poistoeron lisäys/vähennys Rahaston lisäys/vähennys Tilikauden ylijäämä Kainuun ammattiopisto RAHOITUSLASKELMA TP 2007 TA 2008 TA 2009 TS2010 TS2011 TS2012 Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä Poistot ja arvonalentumiset Rahoitustuotot- ja kulut Tulorahoitus yhteensä Investointien rahavirta Käyttöomaisuusinvestoinnit Toiminnan ja investointien rahavirta Muut maksuvalmiuden muutokset yhteensä Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos

108 108 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ JULKAISULUETTELO Sarja A: virallisesti hyväksytyt julkaisut Sarja B: selvitykset ja tutkimukset Sarja C: hallinnolliset asiakirjat Sarja D: monistesarja ==================================================================== Sarja A A:1 Uusiutuva Kainuu Kainuun maakuntasuunnitelma 2025 (2005) A:2 Kainuun maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma eli TOTSU (2005) A:3 Kainuun maakuntaohjelma (2006) A:4 Kainuun maakuntakaava 2020 Kaavaselostus 2006 (2006) A:5 Kainuun viestintäsuunnitelma (2006) A:6 Kainuun kansalaisvaikuttamisen ohjelma (2007) A:7 Kainuun maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma eli TOTSU (2007) A:8 Kainuun maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma eli TOTSU (2008) Sarja B B:1 Kainuun Venäjä-liiketoiminnan Strategia (2006) B:2 Sosiaalihuollon teknologian kehittäminen Kainuussa hanke Sähköisten asiointipalveluiden kehittäminen sosiaali- ja terveydenhuollossa Selvitysraportti 2007 (2007) B:3 Sosiaalihuollon teknologian kehittäminen Kainuussa -hanke Mielipidekysely sähköisten asiointipalveluiden kehittämisestä sosiaali- ja terveydenhuollossa. Tulosraportti 2006 (2007) B:4 Ikäihmisten palveluohjaus Kainuussa -hanke Palveluohjaus - Tienviitta kainuulaiselle ikäihmiselle Loppuraportti (2006) B:5 Kainuun tietoyhteiskuntastrategia (2007) B:6 Kainuun maakunnallisesti merkittävät muinaisjäännökset (2007) B:7 Luontomatkailun kehittäminen maakuntakaavoituksessa (2007) B:8 Barents Link Corridor (2007) B:9 Pohjoinen liikennekäytävä - северный транспортный коридор (2007) B:10 Kainuun luontomatkailun teemaohjelma (2007) B:11 Kenen kyydissä? Selvitys Kainuun sosiaali- ja terveystoimen henkilökuljetuksista (2006) B:12 Jouni Ponnikas, Verna Mustonen, Sirpa Korhonen, Andra Aldea- Partanen & Nikolai Veresov: Maahanmuuttajat osana kainuulaista yhteiskuntaa Ulkomaalaisväestön työelämävalmiudet ja koulutustarpeet (2007) 108

109 B:13 Vartiuksen kansainvälisen rajaaseman kehittämissuunnitelma (2008) B:14 Kainuun väestöennuste v (2008) Sarja C C:1 Talousarvio 2006 ja taloussuunnitelma (2005) C:2 Vuosikertomus 2005 (2006) C:3 Kainuun maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma eli TOTSU (2006) C:4 Talousarvio 2007 ja taloussuunnitelma (2006) C:5 Vuosikertomus 2006 (2007) C:6 Vuosikertomus 2007 (2008) C:7 Talousarvio 2008 ja taloussuunnitelma (2008) C:8 Talousarvio 2009 ja taloussuunnitelma (2008) Sarja D D:1 Uusiutuva Kainuu Kainuun tulevaisuudenkuvat v (2006) D:2 Tietotekniikan osaamiskartoituskyselyn tulosraportti 1. Kainuun vanhus- ja perhepalveluhenkilöstö (2007) D:3 Prosessien mallinnus Kainuun sosiaalihuollossa (2007) D:4 Sosiaalihuollon teknologian kehittäminen Kainuussa hanke. Loppuraportti (2007) D:5 Lähiruokaa Kainuusta Kainuulaisten elintarvikeyrittäjien tuoteluettelo, 3 painos. (2007) 109 D:6 Kainuussa asuvien maahanmuuttajien koulutus ja työllistyminen (2007) D:7 Hoitotyö Kainuussa (2007) D:8 Hoitotyön arvokirja (2007) D:9 Esiselvityshanke Kainuun rakenteellisen työttömyyden vähentämiseksi Loppuraportti (2007) D:10 Teknologialla muutosta kotihoidon toimintaprosesseihin. TeKo-hankkeen loppuraportti (2007) D:11 TeKo-hanke Toimintaympäristön ja tiedonkulun kuvaus Sotkamon kotihoidossa. Kartoitus ennen mobiililaitteen käyttöönottoa (2007). D:12 Kainuulainen työkunto -projekti Loppuraportti (2008) D:13 Hoitotyön ydintiedot sähköisessä potilaskertomusjärjestelmässä kehittämisprojekti Kainuussa vuosina Loppuraportti (2008) D:14 Hoitotyön osaamisen johtaminen Kainuussa projekti Loppuraportti (2008) D:15 VARTU varhain tukemalla turvallinen lapsuus, toimintamalli perhetyöhön hankkeen loppuraportti D:16 Mielenterveyspalveluiden ja riippuvuuksien hoitopalveluiden maakunnallinen malli -hanke Loppuraportti 2008 D:17 Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja terveyden itäsuomalainen polku -hanke Loppuraportti (2008) D:18 Mielenterveystyöntekijöiden osaamisen kehittyminen ja työrasituksen lieventyminen -hanke Loppuraportti (2008) 109

110 D:19 Luonto on Kainuun vahvuus Kainuun maakuntakuvatutkimus 2008 (2008) 110 D:20 easiointi Kainuussa - hanke Loppuraportti (2008) D:21 Yhteenvetoraportti Kysely vammaispalvelulain mukaisten kuljetuspalvelujen asiakkaille vuonna 2007 (2008) D:22 Vammaispalvelujen saatavuuden ja erityisosaamisen parantaminen Kainuussa (2008) Loppuraportti D:23 Haavahoidon kehittäminen Kainuussa -hanke Loppuraportti (2008) 110

111 KAINUUN MAAKUNTA KUNTAYHTYMÄ JULKAISULUETTELO Sarja A: virallisesti hyväksytyt julkaisut Sarja B: selvitykset ja tutkimukset Sarja C: hallinnolliset asiakirjat Sarja D: monistesarja ============================================================================= Sarja A A:1 Uusiutuva Kainuu Kainuun maakuntasuunnitelma 2025 (2005) A:2 Kainuun maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma eli TOTSU (2005) A:3 Kainuun maakuntaohjelma (2006) A:4 Kainuun maakuntakaava 2020 Kaavaselostus 2006 (2006) A:5 Kainuun viestintäsuunnitelma (2006) A:6 Kainuun kansalaisvaikuttamisen ohjelma (2007) A:7 Kainuun maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma eli TOTSU (2007) A:8 Kainuun maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma eli TOTSU (2008) Sarja B B:1 Kainuun Venäjä-liiketoiminnan Strategia (2006) B:2 Sosiaalihuollon teknologian kehittäminen Kainuussa hanke Sähköisten asiointipalveluiden kehittäminen sosiaali- ja terveydenhuollossa Selvitysraportti 2007 (2007) B:3 Sosiaalihuollon teknologian kehittäminen Kainuussa -hanke Mielipidekysely sähköisten asiointipalveluiden kehittämisestä sosiaali- ja terveydenhuollossa. Tulosraportti 2006 (2007) B:4 Ikäihmisten palveluohjaus Kainuussa -hanke Palveluohjaus - Tienviitta kainuulaiselle ikäihmiselle Loppuraportti (2006) B:5 Kainuun tietoyhteiskuntastrategia (2007) B:6 Kainuun maakunnallisesti merkittävät muinaisjäännökset (2007) B:7 Luontomatkailun kehittäminen maakuntakaavoituksessa (2007) B:8 Barents Link Corridor (2007) B:9 Pohjoinen liikennekäytävä - северный транспортный коридор (2007) B:10 Kainuun luontomatkailun teemaohjelma (2007) B:11 Kenen kyydissä? Selvitys Kainuun sosiaali- ja terveystoimen henkilökuljetuksista (2006) B:12 Jouni Ponnikas, Verna Mustonen, Sirpa Korhonen, Andra Aldea-Partanen & Nikolai Veresov: Maahanmuuttajat osana kainuulaista yhteiskuntaa Ulkomaalaisväestön työelämävalmiudet ja koulutustarpeet (2007) B:13 Vartiuksen kansainvälisen raja-aseman kehittämissuunnitelma (2008) B:14 Kainuun väestöennuste v (2008) Sarja C C:1 Talousarvio 2006 ja taloussuunnitelma (2005) C:2 Vuosikertomus 2005 (2006) C:3 Kainuun maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma eli TOTSU (2006) C:4 Talousarvio 2007 ja taloussuunnitelma (2006) C:5 Vuosikertomus 2006 (2007)

112 C:6 Vuosikertomus 2007 (2008) C:7 Talousarvio 2008 ja taloussuunnitelma (2008) C:8 Talousarvio 2009 ja taloussuunnitelma (2008) Sarja D D:1 Uusiutuva Kainuu Kainuun tulevaisuudenkuvat v (2006) D:2 Tietotekniikan osaamiskartoituskyselyn tulosraportti 1. Kainuun vanhus- ja perhepalveluhenkilöstö (2007) D:3 Prosessien mallinnus Kainuun sosiaalihuollossa (2007) D:4 Sosiaalihuollon teknologian kehittäminen Kainuussa hanke. Loppuraportti (2007) D:5 Lähiruokaa Kainuusta Kainuulaisten elintarvikeyrittäjien tuoteluettelo, 3 painos. (2007) D:6 Kainuussa asuvien maahanmuuttajien koulutus ja työllistyminen (2007) D:7 Hoitotyö Kainuussa (2007) D:8 Hoitotyön arvokirja (2007) D:9 Esiselvityshanke Kainuun rakenteellisen työttömyyden vähentämiseksi Loppuraportti (2007) D:10 Teknologialla muutosta kotihoidon toimintaprosesseihin. TeKo-hankkeen loppuraportti (2007) D:11 TeKo-hanke Toimintaympäristön ja tiedonkulun kuvaus Sotkamon kotihoidossa. Kartoitus ennen mobiililaitteen käyttöönottoa (2007). Loppuraportti (2008) D:15 VARTU varhain tukemalla turvallinen lapsuus, toimintamalli perhetyöhön hankkeen loppuraportti D:16 Mielenterveyspalveluiden ja riippuvuuksien hoitopalveluiden maakunnallinen malli -hanke Loppuraportti 2008 D:17 Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja terveyden itäsuomalainen polku -hanke Loppuraportti (2008) D:18 Mielenterveystyöntekijöiden osaamisen kehittyminen ja työrasituksen lieventyminen -hanke Loppuraportti (2008) D:19 Luonto on Kainuun vahvuus Kainuun maakuntakuvatutkimus 2008 (2008) D:20 easiointi Kainuussa - hanke Loppuraportti (2008) D:21 Yhteenvetoraportti Kysely vammaispalvelulain mukaisten kuljetuspalvelujen asiakkaille vuonna 2007 (2008) D:22 Vammaispalvelujen saatavuuden ja erityisosaamisen parantaminen Kainuussa (2008) Loppuraportti D:23 Haavahoidon kehittäminen Kainuussa -hanke Loppuraportti (2008) D:24 Sosiaalityön henkilöstön tehtävärakenteen ja työolojen kehittäminen Kainuussa hanke Loppuraportti (2008) D:12 Kainuulainen työkunto -projekti Loppuraportti (2008) D:13 Hoitotyön ydintiedot sähköisessä potilaskertomusjärjestelmässä kehittämisprojekti Kainuussa vuosina Loppuraportti (2008) D:14 Hoitotyön osaamisen johtaminen Kainuussa projekti 2

113 Kainuun maakunta -kuntayhtymä PL 400, Kainuu puh. (08) /vaihde faksi (08)