TALOUSARVIO 2009 JA TALOUSSUUNNITELMA

Transkriptio

1 TALOUSARVIO 2009 JA TALOUSSUUNNITELMA KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ Maakuntahallitus

2 2 1 KAINUUN MAAKUNTAKOKEILU TALOUDELLISIA TAUSTATIETOJA Yleinen taloudellinen kehitys Suomessa Kunnallistalouden kehitys Kainuun kuntien talous Kainuun väestönkehitys Kainuun työllisyyden kehitys Kainuun toimialojen kehitys TALOUSARVIO JA -SUUNNITELMA Talousarvion perusteita Rahoituksen muodostuminen Kuntien rahoitusosuuden kehitys Talousarvion laskentaperusteet Talouden tasapainottaminen Maakunnan henkilöstö Käyttötalousyhdistelmä toimialoittain Investoinnit Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Talousarvion sitovuus ja erityisohjeet KÄYTTÖTALOUSOSA TULOALUEITTAIN Maakuntavaltuusto Tarkastuslautakunta, tarkastustoimi Maakuntahallitus Suunnittelu- ja kehittämisyksikkö Yhteiset palvelut Koulutustoimiala Koulutustoimiala, lukiokoulutus Sosiaali- ja terveystoimiala Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteiset palvelut Ympäristöterveydenhuolto Sairaanhoidon palvelut Terveyden- ja sairaanhoitopalvelut Perhepalvelut Vanhuspalvelut Tutkimus- ja kehittämistoiminta LIIKELAITOKSET Kainuun ammattiopisto Kainuun Työterveys...95 LIITTEET

3 3 1 KAINUUN MAAKUNTAKOKEILU Laki Kainuun hallintokokeilusta tuli voimaan Varsinainen kokeilu alkoi vuoden 2005 alusta. Maakuntakokeilun tarkoituksena on hankkia kokemuksia maakunnallisen itsehallinnon vahvistamisen vaikutuksista - Kainuun kehittämiseen - peruspalvelujen järjestämiseen - kansalaisten osallistumiseen - kunnallishallintoon - valtion aluehallinnon toimintaan - maakunnan ja valtion keskushallinnon suhteeseen. Kokeilun tavoitteena on: - julkisten palvelujen tuotannon ja rahoituksen turvaaminen; tehokkaampi palvelutuotanto - kehittämistoimien paremman osuvuuden takaaminen - kehittämistoimien yhdensuuntaisuuden parantaminen - nykyistä isompien ja vaikuttavampien kehittämishankkeiden aikaansaaminen - Kainuun asukkaiden osallistumismahdollisuuksien turvaaminen - väestön menettämisen pysäyttäminen ja - työpaikkojen lisääminen. Kokeilu sisältää kuntien vastuulla aiemmin olleista palveluista terveydenhuoltopalvelut ja sosiaalitoimen palvelut lukuun ottamatta lasten päivähoitoa sekä lukiokoulutuksen, ammatillinen koulutuksen ja ammatillinen aikuiskoulutuksen. Maakunta vastaa myös maakunnan yleisestä elinkeinopolitiikasta sekä maakuntasuunnittelusta ja maakunnan aluekehittämisestä. Maakunnan tehtävänä on päättää Euroopan yhteisön rakennerahastovarojen ja niiden vastinrahoituksen suuntaamisesta käyttötarkoituksiinsa. Valtion talousarviossa on koottu Kainuun kehittämisen kannalta merkittävä kansallinen rahoitus yhdelle momentille. Maakunnalle peruspalveluihin tuleva rahoitus ja kansallinen kehittämisrahoitus muodostavat maakunnan näkökulmasta hallinnon aloista riippumattoman yleiskatteellisen kokonaisuuden, jonka käytöstä maakunnan eri tarkoitukseen päättää maakunta. Ylintä päätösvaltaa maakunnan toimialaan kuuluvissa tehtävissä käyttää kokeilualueen asukkaiden yleisillä vaaleilla valitsema maakuntavaltuusto. Maakuntavaltuusto valitsee toimikaudekseen maakuntahallituksen, sosiaali- ja terveyslautakunnan ja koulutuslautakunnan. Lisäksi maakuntavaltuusto valitsee maakuntajohtajan valtuuston toimikaudeksi. Maakuntajohtaja toimii maakuntahallitusten puheenjohtajana hallituksen eri kokoonpanoissa.

4 4 Maakuntakokeilussa ovat mukana Kainuun kunnat (Hyrynsalmi, Kajaani, Kuhmo, Paltamo, Puolanka, Ristijärvi, Sotkamo, Suomussalmi) lukuun ottamatta Vaalan kuntaa. Kokeilu on voimassa vuoden 2012 loppuun saakka. Kainuun hallintokokeilun seuranta Sisäasiainministeriö asetti Kainuun hallintokokeilun seurantaryhmän ja sihteeristön, joiden toimikausi on kuitenkin niin, että Kainuun maakuntaa ja kuntia edustavien jäsenien toimikausi päättyy Seurantaryhmän tehtäväksi annettiin arvioida hallintokokeilun valmisteluun ja toimeenpanoon liittyvät merkittävät tapahtumat ja niiden vaikutukset sekä hallintokokeilun toteuttamisen ja valtion tukitoimenpiteiden vaikutuksia Kainuussa. Yhtenä tehtävänä on antaa väliraportit vuosien 2004, 2006 ja 2008 loppuun mennessä. Seurantaryhmän puheenjohtajana toimii ylijohtaja Silja Hiironniemi sisäasiainministeriöstä ja jäseninä ylijohtaja Cay Sevón sisäasiainministeriön kuntaosastolta, neuvotteleva virkamies Tarja Riihimäki opetusministeriöstä, teollisuusneuvos Marjukka Aarnio kauppa- ja teollisuusministeriöstä, apulaisosastopäällikkö Olli Kerola sosiaali- ja terveysministeriöstä, lakiasiainpäällikkö Kari Prättälä Suomen Kuntaliitosta sekä maakuntavaltuuston puheenjohtaja, kansanedustaja Timo Korhonen, maakuntavaltuuston I varapuheenjohtaja Osmo Polvinen, maakuntahallituksen I varapuheenjohtaja Raimo Piirainen ja maakuntajohtaja Hannu Leskinen Kainuun maakunnan edustajina. Seurantaryhmän pysyvänä asiantuntijana toimii rehtori, professori Esko Riepula sekä sihteerinä ja sihteeristön pääsihteerinä kehittämispäällikkö Teemu Eriksson sisäasiainministeriöstä. Seurantaryhmän sihteeristöön kuuluvat edustajat oikeusministeriöstä, valtiovarainministeriöstä, opetusministeriöstä, maa- ja metsätalousministeriöstä, liikenne- ja viestintäministeriöstä, kauppaja teollisuusministeriöstä, sosiaali- ja terveysministeriöstä, työministeriöstä, ympäristöministeriöstä, sisäasiainministeriöstä, Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskuksesta, Kainuun ympäristökeskuksesta, Oulun tiepiiristä, Oulun lääninhallituksesta, Kainuun metsäkeskuksesta, Suomen Kuntaliitosta, AKAVA:sta, Pardiasta, KTV:stä, STTK:sta ja Kajaanin kaupungista. Sihteeristö on kokoontunut kerran kokonaisuudessaan ja yleensä se on työskennellyt kulloisenkin tarpeen vaatimassa laajuudessa. Kainuun hallintokokeilun seurannassa on syntynyt tähän mennessä viisi raporttia. Helmikuussa 2005 (sisäasiainministeriön julkaisusarja 8/2005) julkaistiin seurantaryhmän väliraportti kokeilun valmisteluvaiheiden etenemisestä, joulukuussa 2005 (sisäasiainministeriön julkaisusarja 37/2005) julkaistiin Tampereen yliopiston ensimmäinen arviointiraportti, maaliskuussa 2006 (sisäasiainministeriön julkaisusarja 18/2006) julkaistiin seurantaryhmän väliraportti maakuntahallinnon ensimmäisestä toimintavuodesta ja huhtikuussa 2007 (sisäasiainministeriön julkaisusarja 28/2007) seurantaryhmän väliraportti maakunnan taloudesta ja eräistä palveluista. Lisäksi elokuussa 2008 valmistui Kainuun hallintokokeilun III väliraportti (valtiovarainministeriön julkaisusarja 32/2008) ja syksyllä 2008 julkaistaan Tampereen yliopiston arvioinnin

5 5 väliraportti kokeilun tähänastisesta etenemisestä. Se täydentää aikanaan raporttien antamaa kuvaa kokeilun tilanteesta ja vaikutuksista. Yhteenvetona tähän mennessä voidaan todeta, että hallintokokeilun aikana Kainuun elinkeinopolitiikassa hallinnon toimintatapa on uudistunut. Kainuun hallintokokeilun myötä pääosa Kainuun kuntien sosiaali- ja terveydenhuollosta siirtyi maakunnallisen toimijan vastuulle. Organisaatiomuutos ja johtamisjärjestelmän uudistaminen on v loppuun mennessä saatu vietyä loppuun. Kainuun sosiaali- ja terveystoimialan toiminta on kaikilla osa-alueilla ollut kustannustehokasta. Tarvevakioiduissa vertailuissa tämä näkyy erityisen selvästi. Koulutustoimiala vastaa koulutuksen järjestäjänä toisen asteen koulutuksesta Kainuun maakunnassa. Koulutustoimialan kokonaishenkilöstömäärä aleni kolmena ensimmäisenä toimintavuotena -3,3 %. Lukiokoulutuksen tulosalue siirtyi kahdeksan tulosyksikön mallista neljän tulosyksikön malliin. Maakuntahallinnon toimintakulujen kasvu liikelaitokset mukaan lukien vuosina oli keskimäärin 4 % vuodessa. Toimintamenojen kasvu on ollut keskimäärin 2 % alle valtakunnan keskimääräisen sosiaali- ja terveysmenojen kasvun. Kainuun kuntien vuosikatteet ovat selvästi parantuneet vuosina Kainuun hallintokokeilu vuoden 2012 jälkeen Tällä hetkellä voimassa oleva laki Kainuun hallintokokeilusta päättyy vuoden 2012 lopussa. Suomen hallitus valmistelee Kainuun hallintokokeilun jatkotoimet kainuulaisten esityksestä seurannan ja arviointitutkimuksen perusteella ja antaa tarvittavat hallituksen esitykset eduskunnalle vuoden 2010 aikana. Tähän liittyvät neuvottelut käydään Kainuun kuntien ja muiden sidosryhmien kanssa vuoden 2009 aikana siten, että maakunnan ja kuntien yhteinen esitys asiasta on valmis vuoden 2010 maaliskuun loppuun mennessä. Maakuntahallitus on lausunnossaan koskien kunta- ja palvelurakenneuudistusta esittänyt, että Kainuun maakunnan toimintamallin turvaamiseksi ja kehittämiseksi laki Kainuun hallintokokeilusta tai vastaavat säädökset liitettynä muihin lakeihin, tulee säätää pysyväksi. 2 TALOUDELLISIA TAUSTATIETOJA 2.1 Yleinen taloudellinen kehitys Suomessa Suomen talouden kasvuvauhti on jatkunut vahvana poikkeuksellisen pitkään. Takana on viidentoista vuoden kasvuputki. Laman jälkeen talous on kasvanut keskimäärin 3,6 prosenttia vuodessa. Laman jälkeisenä aikana kansantaloutemme hinta- ja kustannustason kohoaminen on ollut maltillista, esimerkiksi kansantuotteen hintaindeksillä mitattuna keskimäärin kaksi prosenttia vuodessa. Kuluttajahintojen nousuvauhti on ollut vieläkin hitaampaa, keskimäärin 1,6 prosenttia vuodessa.

6 6 Talouden kasvu oli vielä viime vuonna nopeaa eli ennakkotietojen mukaan 4,5 %. Korkeasuhdanne on taittunut ja talouskasvu on tänä vuonna nopeasti hidastumassa. Ennustelaitosten elo-syyskuussa julkaistut arviot kuluvan vuoden tuotannon kasvusta ovat 2-3 %. Vuodelle 2009 ennustetaan yleisesti alle kahden prosentin tuotannon kasvua. Kansainväliseen talouteen liittyvien riskien toteutuminen voi johtaa viennin hidastumisen ja rahoitusmarkkinoiden häiriöiden johdosta kansantaloutemme ennustettua heikompaankin kehitykseen. Vuonna 2008 kuluttajahintojen arvioidaan kohoavan yli neljä prosenttia. Etenkin ruuan ja polttoaineiden hinnat ovat nousseet nopeasti. Myös kotimaiset kustannuspaineet ovat purkautuneet, mihin osaltaan ovat vaikuttaneet aiempia vuosia suuremmat palkkojen korotukset. Ensi vuonna inflaation arvioidaan hidastuvan muun muassa tuontihintojen nousun vaimentumisen sekä elintarvikkeiden arvonlisäveron alentamisen johdosta. Palkkojen sopimuskorotukset ovat ensi vuonna maltillisemmat kuin tänä vuonna ja myös palkkaliukumat jäänevät vähäisemmiksi suhdannetilanteen johdosta. Työllisyyden kehitys on ollut suotuisaa. Tänä vuonna työllisten lukumäärän arvioidaan lisääntyvän noin henkilöllä viime vuoden keskimääräisestä tasosta. Työllisyysaste onkin tänä vuonna 70½ prosenttia. Vuonna 2009 työvoiman kysynnän kasvu pysähtyy ja työllisyysaste pysynee kuluvan vuoden tasolla. Työttömyysaste alenee tänä vuonna viime vuoden keskimääräisestä tasosta ja on 6,2 prosenttia. Valtiovarainministeriö arvioi keskimääräisen työttömyysasteen alenevan ensi vuonna hieman tämän vuoden tasosta. Julkisen talouden rahoitusasema on vahva. Ylijäämä nousee 4,5 %:iin suhteessa bruttokansantuotteeseen, josta se laskee ensi vuonna puoli prosenttiyksikköä. (Lähteet: VM Suhdannekatsaus, Kuntaliitto). Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Peruspalvelubudjetti Prosenttia: BKT, määrän muutos 4,9 4,5 2,8 1,8 2,2 2,0 1,9 Palkkasumman muutos 4,9 5,9 7,2 5,2 4,8 3,8 3,8 Ansiotasoindeksin muutos 3,0 3,4 5,5 5,0 5,0 4,0 4,0 Työttömyysaste 7,7 6,9 6,2 5,9 5,9 5,9 5,9 Kuluttajahintojen muutos 1,6 2,5 4,1 2,8 2,1 2,0 2,0 Kuntien kustannustason muutos 3,2 3,4 4,7 3,2 4,2 3,5 3,5 Valtionosuusindeksin muutos 2,4 2,0 5,2 3,9 4,2 3,5 3,5 Kuntien ansiotasoindeksin muutos 3,0 3,6 5,3 3,7 5,1 4,0 4,0 Kunta-alan työlliset, 1000 henk. (Kansantalouden tilinpidon m ukaan) /J. Turkkila/hp

7 2.2 Kunnallistalouden kehitys Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate parani vuonna 2007 vuoteen 2006 verrattuna. Vuosikate kattoi edellisvuotta selvemmin käyttöomaisuuden poistot, mutta ei riittänyt nettoinvestointien rahoittamiseen. Pitkään jatkuneesta nopeasta talouskasvusta huolimatta kuntien velan määrä lisääntyi edelleen, ja kuntien väliset taloudelliset erot ovat pysyneet suurina. Kuntatalouden vahvistuminen jatkuu v Vuosikate kohoaa, kun sekä kunnallisvero- että yhteisöverotulot kasvavat edelleen nopeasti. Verotulojen kasvun ohella valtionosuuksien merkittävä lisäys kohentaa kuntataloutta. Kuntien ja kuntayhtymien menojen kasvu on kuitenkin nopeutumassa samalla kun talouskasvu on heikkenemässä. Suurten palkankorotusten, yleisen hintatason voimakkaan nousun ja palvelujen ostojen nopean kasvun seurauksena toimintamenot kasvavat yli 6 % eli selvästi nopeammin kuin 2000-luvulla keskimäärin. Myös investointien odotetaan edelleen lisääntyvän. Kuntatalouden tila oletetaan pysyvän talouskasvun hidastumisesta huolimatta hyvänä v Yleisen ansiotason nousu pitää edelleen yllä veropohjaa, mutta kunnallisverotulojen kasvu kuitenkin hidastuu, kun työllisyys ei enää parane ja tuloverotuksen keventäminen toteutetaan osittain kunnallisverotuksen kautta. Kuntien yhteisöverotuottojen odotetaan hieman vähenevän vuoteen 2008 verrattuna. Toisaalta kuntien muut tulot lisääntyvät selvästi, kun verokevennykset kompensoidaan lisäämällä valtionosuuksia ja kuntien toimintatuotot kasvavat nopeasti mm. kuntien yhdistymisavustusten lisääntymisen ja asiakasmaksujen korotusten myötä. Toimintamenojen arvioidaan kasvavan 5 % v Kasvu on hieman hitaampaa kuin v. 2008, mutta edelleen yhtä nopeaa kuin vuosina keskimäärin. Vuonna 2009 menopaineita keventää mm. kunta-alan ansiotason nousun jääminen palkankorotusten ajoituksesta johtuen vuotta 2008 vaimeammaksi. Lisäksi kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksut kevenevät selvästi, kun kunta-alan palkkojen nopea kasvu mahdollistaa kuntatyönantajan eläkevakuutusmaksun alentamisen. Kuntien menoja pienentää myös useiden tehtävien siirtyminen kunnilta valtion hoidettavaksi. Toisaalta kuntien yhdistymisten suuri määrä nostanee siirtymävaiheessa kuntien menoja. Myös ostot kasvavat nopeasti mm. palkkojen ja kuluttajahintojen nousun seurauksena. Vuosina kuntien ja kuntayhtymien toimintamenojen arvioidaan kasvavan keskimäärin 5,3 %. Menojen nopea kasvu johtuu suurelta osin palkkausmenojen ja erityisesti kunta-alan ansiotason noususta. Kunnallisesta henkilöstöstä yli 80 % toimii sosiaali- ja terveydenhuollon sekä opetus- ja kulttuuritoimen tehtävissä. Etenkin ensi vuosikymmenellä ikärakenteen muutos ja suurten ikäluokkien siirtyminen pois työmarkkinoilta tulevat lisäämään sosiaalija terveydenhuollon henkilöstön tarvetta. Väestön ikärakenteen muutos lisää sosiaalipalvelujen kokonaiskysyntää vuodesta 2009 vuoteen 2012 kokonaisuudessaan 1,8 % vuosittain. Terveyspalveluissa arvioidaan vastaavaksi kasvuksi 1 % vuodessa. Koulutuspalveluissa kysynnän arvioidaan vähenevän 7

8 8 0,7 % vuosittain. Kuntatalouden kehitysarviossa opetuksen, yleisen hallinnon ja muiden palveluiden henkilöstön määrän on oletettu pysyvän v tasolla. Verotulojen ja valtionosuuksien ennakoidaan kasvavan yhteensä keskimäärin 4,5 % vuodessa. Tällä kehityksellä vuosikate ylittää selvästi poistot. Menojen kasvaessa tuloja nopeammin, vuosikate alkaa kuitenkin pienentyä kehyskauden loppua kohden. Mikäli nettoinvestoinnit pysyvät oletetussa 3,0 mrd. eurossa, vuosikate ei v jälkeen riitä nettoinvestointien kattamiseen. Vuosien kuntatalouden kehitysarvio perustuu keskipitkän aikavälin laskentaoletuksiin, joihin liittyy monia epävarmuustekijöitä. Täten myös kuntatalouslaskelmiin näiden vuosien osalta tulee suhtautua osin varauksella. Talouden kasvunäkymien heikentyessä riskit kuntatalouden kiristymiselle ovat kevään peruspalveluohjelman kehitysarvioon verrattuna lisääntyneet. Kuntien viime vuosien poikkeuksellisen hyvä verotulojen kasvu voi hidastua yllättävänkin nopeasti. Tämä koskee erityisesti kuntia, joissa yhteisöveron merkitys on suuri. Samalla kuntien menojen kasvu pysyy nopeana, ja työvoiman saantivaikeudet saattavat lisätä palkka- ja ostomenoja vielä ennakoitua enemmän. Käyttötalouden nopean menokasvun rinnalla myös kuntien investointipaineet pysyvät suurina mm. kasvukeskusten infrastruktuuri-investointien, koko kuntakentän suurten peruskorjaustarpeiden sekä rakenneuudistusten täytäntöönpanon edellyttämien investointien vuoksi. Ilman käyttötalouden menokehityksen hillintää sekä investointien kestävää mitoitusta ja ajoitusta kuntatalouden tila uhkaa jälleen heikentyä. Tällöin kuntien velkaantuminen jatkuisi ja varautuminen tulevien vuosikymmenien palvelujen kysynnän kasvuun heikentyisi olennaisesti.

9 9 Kuntien ja kuntayhtymien talous, mrd. Lähde: Peruspalvelubudjetti Toimintakate -18,71-19,78-21,02-21,98-23,30-24,49-25,80 Verotulot 15,17 16,30 17,45 17,96 18,89 19,74 20,61 Käyttötalouden valt.os. 5,50 5,76 6,60 7,15 7,40 7,66 8,01 Muut rahoituserät, netto 0,15 0,11 0,11 0,10 0,10 0,09 0,08 Vuosikate 2,11 2,39 3,14 3,23 3,09 2,99 2,90 Poistot -1,78-1,84-1,89-1,95-2,01-2,07-2,13 Satunnaiset erät, netto 0,76 0,23 0,25 0,25 0,25 0,25 0,25 Tilikauden tulos 1,08 Tulorahoitus 1,87 2,09 2,94 3,03 2,89 2,79 2,70 Investoinnit, netto -1,75-2,68-3,10-3,00-3,00-3,00-3,00 Rahoitusjäämä 1) 0,12-0,59-0,16 0,03-0,11-0,21-0,30 Lainakanta 8,41 Rahavarat 4, ,78 9,01 4, ,49 9,36 4, ,53 9,46 4,41 1) Rahoitusjäämä = Tulorahoitus + investoinnit, netto Tulorahoitus = Vuosikate + satunnaiset erät, netto + tulorahoituksen korjauserät ,33 9,66 4, ,17 9,96 4, ,02 10,36 4, /J. Turkkila/hp 2.3 Kainuun kuntien talous Kainuun kuntatalouden tila on tilinpäätöstietojen 2007 perusteella edelleen muuta maata heikompi. Kuntatalouden tila on kuitenkin selvästi kohentunut vuosien aikana KUNNALLISVERO Kunta maksuunpano maksuunpano kasvu maksuunpano kasvu maksuunpano kasvu maksuunpano kasvu Hyrynsalmi , , , ,1 Kajaani + Vuolijoki , , , ,0 Kuhmo , , , ,5 Paltamo , , , ,2 Puolanka , , , ,7 Ristijärvi , , , ,5 Sotkamo , , , ,6 Suomussalmi , , , ,7 Yht , , , ,0 Kunnallisverotulojen maksuunpanon kasvu oli vuosina 2004 ja 2005 vain noin 1,5 % vuodessa, kun se koko maassa oli keskimäärin n. 3,5 %. Vuoden 2006 verotuksen maksuunpantu kunnallisvero kasvoi keskimäärin 4,5 %, kun vastaava kasvu koko maassa oli 5,7 %. Vuoden 2007 maksuunpantu kunnallisvero kasvoi 6,0 % ja koko maan keskiarvo oli 7,6 %. Kainuun kuntien vuosikate eli investointeja varten jäävä omarahoitusosuus on ollut perinteisesti koko maan keskiarvoa pienempi. Vuonna 2005 vuosikatteen kehitys kääntyi menojen maltillisen kehityksen myötä parempaan suuntaan ja jatkui edelleen vuosina 2006 ja Kainuun kuntien keskimääräinen vuosikate vuonna 2007 oli 277 euroa asukasta kohti. Koko maan keskiarvo oli 382 euroa asukasta kohti.

10 10 Kuntien talouden tunnuslukuja vuodelta 2007 Lähde: Tilastokeskus , ennakkotieto Kunta Asukas- Tulo- Toi- Vero- Valtion- Vero- Vuosi- Laina- Raha- Oma- Kertynyt luku vero- minta- tulot osuu- rahoitus kate kanta varat varai- yli-/ % kate det YHT suus- alijäämä 2007 /as. /as. /as. /as /as. /as. /as. % /as Koko maa , Kainuu , Hyrynsalmi , Kajaani , Kuhmo , Paltamo , Puolanka , Ristijärvi , Sotkamo , Suomussalmi , Vaala , Kainuun kuntien verorahoitus asukasta kohti on keskimäärin euroa. Tämä on 244 euroa suurempi kuin maassa keskimäärin. Vastaavasti Kainuun toimintakate on 349 euroa asukasta kohden suurempi kuin maassa keskimäärin. Uusimaa Itä-Uusimaa Pohjois-Pohjanmaa Pirkanmaa Ahvenanmaa Päijät-Häme Keski-Pohjanmaa Pohjanmaa Satakunta Kainuu Varsinais-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Karjala Kymenlaakso Kanta-Häme Etelä-Karjala Lappi Pohjois-Savo Etelä-Savo Keski-Suomi Kuntien vuosikatteet maakunnittain vuosina , euroa/asukas Koko maa: * Lähde: Tilastokeskus 2007* /hp

11 Vuosikatteiden kehitys (TA 2008) Vuosikate TP-2004 /as TP-2005 /as TP-2006 /as TP-2007 /as TA-2008 /as Hyrynsalmi Kajaani Kuhmo Paltamo Puolanka Ristijärvi Sotkamo Suomussalmi Vaala Vuolijoki Kunnat yhteensä Kunnat (Ilman Vaala) Maakunta YHTEENSÄ (ilman Vaala) Kainuun kuntien vuosikatteet ovat selkeästi parantuneet vuosina Vuosikatteiden yhteenlaskettu määrä on 2,9 kertaistunut vuoteen 2004 verrattuna. Talousarvioiden mukaan vuonna 2008 vuosikatteet kuitenkin heikkenevät vuoden 2005 tasolle, mutta ovat kuitenkin selvästi parempia kuin vuonna Ali- / ylijäämien kehitys vuosina (TA 2008) Vanhat Alijäämä TP-2004 /as TP-2005 /as TP-2006 /as Tp-2007 /as TA-2008 /as Hyrynsalmi Kajaani Kuhmo Paltamo Puolanka Ristijärvi Sotkamo Suomussalmi Vaala Vuolijoki Kunnat yhteensä Kunnat (Ilman Vaala) Maakunta YHTEENSÄ (ilman Vaala) KATETTAVAA: Kuntien alijäämät Maakunta Bruttoalijäämät Kuntien ylijäämät Nettoalijäämät Kainuun kuntien yhteenlaskettu alijäämä bruttona on vuoden 2007 lopussa yhteensä 25,1 milj. euroa. Kun tähän lisätään maakunnan kertyneet alijäämät, on Kainuun kuntakentän katettavana yhteensä 41,3 milj. euroa vuoden 2007 lopussa. Vuosi 2008 näyttää myös talousarvioiden mukaan kerryttävän alijäämää lisää kuntien toiminnasta n. 4,6 milj. euroa. Vuoden 2008 lopussa ka-

12 12 tettavat alijäämät ovat koko kuntakentässä arvioiden mukaan jo 45 milj. euroa. Ylijäämiä on vuoden 2008 lopussa kahdella kunnalla ja ylijäämät ovat yhteensä 5,6 milj. euroa. Suurin ongelma Kainuun kuntatalouden kannalta on väestön vähentyminen ja sen seurauksena suhteellinen tulorahoituksen vähentyminen ja edelleen palvelutuotantoon kohdistuvat kustannusten pienentämistarpeet. Väestön väheneminen Kainuussa noin prosentin vuosivauhdilla on aiheuttanut sen, että on jouduttu jo 1990 luvulta lähtien pelkästään keskittymään siihen, miten palvelutuotannon kustannukset saadaan sopeutettua tulorahoitukseen. Samalla kuitenkaan ei ole pystytty tekemään riittävän radikaaleja rakennemuutoksia ja rationalisointitoimenpiteitä. Kunnat eivät ole pystyneet keräämään ylijäämiä tai aina edes katetta rahoitusmenoja varten ja näin varautumaan mahdollisiin tulorahoituksen heilahteluihin tai suuriin investointeihin, joiden avulla väestön vähenemisen aiheuttama kurjistumiskierre olisi voitu katkaista. Osa kunnista on jopa velkaantunut järjestääkseen palvelutuotannon entisillä ehdoilla ja entisellä tasollaan, huomioon ottamatta väestössä tapahtuneita muutoksia. Sosiaali- ja terveyspalveluiden siirtäminen 2005 alusta lukien kunnilta Kainuun maakunta -kuntayhtymän vastuulle on hillinnyt sosiaali- ja terveysmenojen kasvua. Jotta Kainuun kuntien ja maakunnan talouden kehitys saadaan positiiviselle uralle, se vaati joko reippaita ja rohkeita palvelurakenteen muutokseen tähtääviä toimenpiteitä tai tulopohjan kasvattamista. Tulopohjan kasvattaminen tapahtuu joko valtionosuuksien kasvulla tai kunnallisveroprosenttien korotuksella. 2.4 Kainuun väestönkehitys Kainuun väestömäärä vähenee edelleen. Maakunnan väestö on vähentynyt väestöpohjaan suhteutettuna valtakunnallisesti nopeimmin viimeisen vuosikymmenen aikana. Kainuun väestömäärä oli lähes tuhat henkilöä maakuntaohjelmassa ennakoitua alhaisempi v lopussa (Kuva 1. ). Erityisesti tähän vaikutti ennakoitua heikompi kotimaan muuttotase, joka oli v Kotimaan muuttotase on kuitenkin hidastunut noin puoleen kymmenen vuoden takaisista lukemistaan. Nettosiirtolaisuus (+ 275 henkilöä) lähes kaksinkertaistui vuoteen 2006 verrattuna. Maakunnan kokonaisväestö pieneni 571 henkilöllä. Yhteensä kainuulaisia oli v lopussa (Taulukko 1.).

13 Väestö Väestö, tavoite Väestö, toteuma Kuva 1. Kainuun väestönkehitys v alkaen verrattuna Kainuun maakuntasuunnitelman väestöennusteeseen. Taulukko 1. Väestönkehitys Kainuussa v sekä vertailu viimeisen vuosikymmenen keskimääräiseen kehitykseen väestönkehityksen eri tekijöiden mukaan. Vuosi Elävänä Kuol- Syntyneiden Tulo- Lähtö- Kotimainen Ulkomailta Ulkomaille Siirto- Väestön Väkiluvun Väkiluku syntyneet leet enemmyys muutto muutto muuttotase muuttaneet muuttaneet laisuus lisäys tarkistus n.a v. keskimäärin viim. vuoden ero viim. vuoden ero % Neljännesvuosittain Tilastokeskukselta saatavat maakunnalliset ja kuntakohtaiset väestönmuutostiedot kertovat, että koko Kainuun väestön väheneminen on hidastumassa. Kuntakohtaisessa väestönkehityksessä nousee esille haasteena Kajaanin ja sen lähikuntien parempi kehitys verrattuna harvaan asutun maaseudun kehitykseen. Kajaanin seutukunta on pystynyt lähes pysäyttämään väestön vähenemisen verrattuna vuoden 2005 lopun tilanteeseen. Kehys-Kainuun kuntien väestön väheneminen jatkuu.

14 , ,4 100,8 100,2 100,0 100,0 100,0 99,3 100,0 100,0 99,9 99,8 99,9 99, ,8 98,6 97,7 97,3 97,0 96, Kajaanin seutukunta Kehys-Kainuu Kuva 2. Kainuun seutukuntien väestönkehitys vuosineljänneksittäin suhteutettuna väkilukuun vuoden 2005 lopussa Kajaanin ja Kehys-Kainuun seutukunnissa (Indeksi = 100) Kainuun työllisyyden kehitys (Lähde Työttömyys -osiossa: Työllisyys ja työttömyys Kainuussa heinäkuu 2008, Kainuun TE-keskus, työvoimaosasto, Juha Puranen, tiivistelmä) Kainuun työttömiä oli heinäkuun lopussa yli 600 henkilöä vähemmän kuin vuosi sitten. Kainuussa työttömyys onkin jo reilun vuoden ajan vähentynyt ripeämmin kuin maassa keskimäärin. Kainuun työvoimatoimistoihin oli kirjoittautunut heinäkuun lopussa työtöntä työnhakijaa. Työttömyyden vähetessä myös sen rakenne on muuttunut. Erityisesti pitkäaikaistyöttömien ja myös nuorten osuudet työttömistä ovat pienentyneet. Sen sijaan vajaakuntoisten työttömien ja yli 50-vuotiaiden työttömien osuudet ovat kasvaneet. Ikärakenteen muututtua työttömien koulutusaste on varsin alhainen ja osalla työttömistä koulutus saattaa olla vanhentunut. Työttömyyden vähetessä myös naisten osuus työttömistä on kasvanut siten, että nyt kesäaikana yli puolet työttömistä on naisia. Kainuussa työnvälitystilaston työttömyysaste, eli työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta, oli heinäkuun lopussa 13,1 %, Pohjois-Karjalassa 14,3 % ja Lapissa 13,2 %. Koko maassa työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli 8,2 %.

15 Työnvälitystilaston työttömyysasteella mitaten paras tilanne on niin ikään Sotkamossa, jossa työttömyysaste oli 8,8 %. Vaikein tilanne on nyt Paltamossa, jossa työttömyysaste kipusi heinäkuussa 17,0 %:iin. Vuoden takaisesta tilanteesta työttömyys on vähentynyt Paltamoa (+7,1 %) ja Ristijärveä (+5,3 %) lukuun ottamatta kaikissa muissa Kainuun kunnissa. Parasta työttömyyden kehitys on ollut Sotkamossa (-18,0 %) ja hyvää se on ollut myös Kajaanissa (-13,5 %) ja Suomussalmella (-12,4 %). Työvoimaa kysyttiin edelleen eniten palvelualoilla, mutta lisäksi myös mm. konepaja- ja rakennusmetallityössä, talonrakennustyössä, tieliikennetyössä ja työkoneiden käytössä. 15 Kuva 3. Työttömyyden kehitystrendi vuosina

16 16 Kuva 4. Työttömien työnhakijoiden osuus (%) työvoimasta heinäkuussa 2008 Kainuun kunnissa, Pohjois-Karjalassa, Kainuussa, Lapissa ja koko maassa. Haasteena viime vuosien hyvälle työllisyyskehitykselle nousevat esiin tulevan vuoden aikana UPM-Kymmenen ilmoitus paperintuotannon lopettamisesta Kajaanissa ja Talvivaaran kaivosalueen siirtyminen hiljalleen runsaasti työllistävästä rakentamisvaiheesta stabiiliin tuotannolliseen vaiheeseen sekä yleinen maailman talouskehitys. 2.6 Kainuun toimialojen kehitys Yleistä Kainuun kehitys on monella eri mittarilla mitattuna edennyt maakunnan kehittämistavoitteiden suuntaan. Erityisen hyviä uutisia maakunnalle ovat olleet mm. Talvivaaran kaivosalueen rakennustöiden eteneminen ja tuotannon käynnistyminen syksyn 2008 aikana sekä matkailun suuret investoinnit. Kainuuseen on syntynyt aiempaa enemmän uusia yrityksiä ja työttömyys on vähentynyt rivakkaa tahtia. UPM-Kymmene Oyj:n ilmoitus aikomuksesta lopettaa Kajaanin paperitehtaan tuotanto kaikilla kolmella paperikoneella vuoden 2008 loppuun mennessä otettiin maakunnassa vastaan suurena yllätyksenä Tehtaan 535 työpaikan lopettaminen ja sitä myötä arviolta työpaikan menetykset kerrannaisvaikutuksina iskee Kainuun viime vuosien kohtuullisen suotuisaan talouskehitykseen erittäin vakavasti. Tähän haasteeseen vastaaminen vaatii laajaa ja sektorit ylittävää yhteistyötä yritysten ja julkisten toimijoiden kanssa kaikilla tasoilla. Uusien mahdollisuuksien etsiminen onkin aloitettu välittömästi yhtiön ilmoituksen jälkeen. Kajaanin seutu on nimetty rakennemuutosalueeksi ja rakennemuutostyöryhmä on aloittanut työnsä. Kainuun on löydettävä nopeasti ne toimenpiteet, joilla päästään irtisanomisten aiheuttaman välittömän kriisin yli. Samanaikaisesti on löydettävä ne toimenpiteet, joilla luodaan uusia korvaavia, pysyviä työpaikkoja. Näiden toimenpiteiden toteuttamista varten on neuvoteltava kansallisesti riittävät, tuntuvat resurssit. Huonoista uutisista huolimatta positiivisen kehityksen odotetaan jatkuvan metsätalouden ja puutuoteteollisuuden puolella. Metsäteollisuuden kotimaisen puun käytön lisääntyminen Venäjän puuntuonnin loppuessa, puupohjaisen bioenergian käytön lisääntyminen ja mekaanisen puunjalostuksen kehittämistoimien (mm. Woodpolis, Kainuun Metsä- ja puutalouden teemaohjelman hankkeiden toteuttaminen, mahdolliset tulevat UPM-Kymmenen pelletti- ja bioöljylaitokset ym.) myötä Kainuun metsien hakkuita pyritään lisäämään 3 milj. m 3 :stä 4 milj. m 3 :een vuoden 2010 loppuun mennessä. Tulevien vuosien kehitys toimialoilla on uudesta tilanteesta johtuen aiemmista arvioista poiketen erittäin haasteellinen.

17 Suhdannetiedot päätoimialoilla Tuoreimmat tiedot toimialojen liikevaihtotiedoista saadaan sisäasiainministeriön Tilastokeskukselta tilaamista maakunnittaisista päätoimialojen suhdannetiedoista. Niiden tiedot perustuvat samaan liikevaihtoverojen tilitysaineistoon, kuin mistä myös Kainuun avainklustereiden suhdannetiedot on laskettu. Suhdannetietojen käyttämisen etuna muihin seurantamenetelmiin on tietojen tuoreus. Päätoimialojen liikevaihdot ovat kasvaneet jaksolla 03/ /2008 verrattuna edellisen 12 kuukauden jaksoon teollisuutta lukuun ottamatta. Nopeinta liikevaihdon kasvu oli rakentamisessa, jonka liikevaihto kasvoi 46,3 % (koko maassa 30,9 %). Palveluiden liikevaihto kasvoi 12,81 % (koko maassa 13,3 %) ja kaupan 8,18 % (koko maassa 14,88 %). Teollisuuden liikevaihto laski - 2,16 % (koko maassa 9,47 %). Kaikkien toimialojen yhteenlaskettu liikevaihto kasvoi 7,97 %, kun kasvu oli edellisellä 12 kuukauden jaksolla 7,83 %. Kaikkien toimialojen kasvu on ollut koko maahan verrattuna (12,22 %) hitaampaa (Kuva 4. ja Taulukko 2.). Kun toimialojen yhteenlaskettua liikevaihtoa tarkastellaan Kainuussa kolmen viimeisen vuoden aikana (03/ /2008), on se kokonaisuudessaan 8,04 % alle valtakunnallisen keskiarvon. Kainuun päätoimialoista koko maan keskiarvon tällä ajanjaksolla ylittävät rakentaminen 9,22 %:lla ja palvelut 0,2 %:lla. 17 Kuva 4. Kainuun päätoimialojen suhdannekehitys 1/ /2008

18 Taulukko 2. Päätoimialojen liikevaihto Kainuussa ja toimialojen yhteenlaskettu liikevaihto Kainuussa ja koko maassa, suhdannetiedot 1/ /2008. Kainuu Kaikki toim ialat Teollisuus Rakentam inen Kauppa Palvelut 2007 Tammikuu 126,99 112,17 165,38 119,84 150,07 Helm ikuu 127,95 112,81 168,85 120,36 151,1 Maaliskuu 129,03 113,51 172,79 120,89 152,2 Huhtikuu 130,1 114,19 176,85 121,4 153,31 Toukokuu 131,01 114,62 179,42 121,92 154,4 Kesäkuu 131,69 114,67 180,8 122,44 155,47 Heinäkuu 132,22 114,51 183,22 122,96 156,5 Elokuu 132,76 114,36 187,2 123,51 157,5 Syyskuu 133,4 114,28 192,04 124,1 158,48 Lokakuu 134,13 114,27 197,8 124,77 159,44 M arraskuu 134,87 114,24 202,78 125,58 160,43 Joulukuu 135,53 113,9 206,33 126,45 161, Tammikuu 136,07 113,17 210,8 127,34 162,61 Helm ikuu 136,54 112,27 215,69 128,23 163,78 Maaliskuu ,35 219,13 129,07 165,01 muutos, viimeinen vuosi 7,97-2,16 46,34 8,18 12,81 muutos, viimeiset 2 vuotta 15,8 3,74 74,24 13,85 24,76 muutos, viimeiset 3 vuotta 27,15 21,62 81,82 17,5 34,29 ka/v, viimeiset 3 vuotta 9,05 7,21 27,27 5,83 11,43 Koko maa, viimeinen vuosi 12,22 9,47 30,9 14,88 13,3 18 Suhdannetiedot avainklustereilla Kainuun maakuntaohjelman avainklustereiden toimialaryhmistä vuonna 2007 liikevaihdon kasvu verrattuna vuoteen 2006 oli voimakkainta elintarviketuotannossa ja metallissa. Metallialan liikevaihto lisääntyi 10,26 % ja henkilöstö kasvoi 8,5 % edelliseen vuoteen verrattuna. Metsä- ja puualan liikevaihto kasvoi 2,09 % ja henkilö väheni 0,81 %. Kaivannaistoiminnan liikevaihto ylsi 3,8 % kasvuun ja elämystuotannon liikevaihdon kasvu oli 3,85 %. Ainoana liikevaihto laski ICT ja elektroniikka -alalla (-2,09 %). Kuva 5. Kainuun avainklustereiden suhdannekehitys vuonna 2007 verrattuna vuoteen Suhdannekehitys Kainuun maakunnassa vuonna 2007 Kaivannaistoiminta 3,80 % Metalli Elintarviketuotanto Metsä ja puu Elämystuotanto ICT ja elektroniikka -0,81 % -2,09 % 2,29 % 2,09 % 0,23 % 3,85 % 1,8 % 8,50 % 10,26 % 10,78 % -23 % -18 % -13 % -8 % -3 % 2 % 7 % 12 % 17 % prosentti, vuosi 2007 verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan Liikevaihto Henkilöstömäärä Lähde: Tilastokeskus / Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Tarkempia tilastotietoja Kainuun kehityksestä eri teemoissa Internetissä sivulta: > Kainuu > Tilastoja

19 19 3. TALOUSARVIO JA -SUUNNITELMA Talousarvion perusteita Rahoituksen muodostuminen Kainuun hallintokokeilusta annetun lain mukaan maakunta huolehtii maakunnan suunnittelusta, terveydenhuollosta, sosiaalihuollosta ja koulutuksesta sekä niiden rahoituksesta siltä osin kuin nämä tehtävät kokeilulain mukaan kuuluvat maakunnan toimialaan. Maakunta huolehtii myös maakunnan yleisestä elinkeinopolitiikasta, edistää yhteistyötä maakunnan kehittämisen kannalta keskeisten julkis- ja yksityisoikeudellisten yhteisöjen ja säätiöiden kanssa ja valvoo maakunnan etuja. Lain mukaan peruspalveluiden rahoituksesta on sovittava Kainuun kuntien kesken kuntayhtymän perussopimuksessa. Perussopimuksen mukaan kuntien maksuosuudet maakuntahallinnolle määritellään prosenttiosuutena kuntiin kertyvästä laskennallisesta verorahoituksesta. Laskennallinen verorahoitus sisältää verotulot (kunnallisverot, yhteisöverot ja kiinteistöverot), yleisen valtionosuuden, sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuden ja verotuloihin perustuvan valtionosuuksien tasauksen. Jäsenkunnan maksuosuutta määriteltäessä valtionosuuksiin ei lasketa mukaan kuntien saamia Opetusministeriön myöntämiä ja maksamia opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksia ja / tai -avustuksia, kunnan yleistä harkinnanvaraista rahoitusavustusta, kuntajaon muutoksen perusteella kunnille maksettavia yhdistymisavustuksia ja investointi- ja kehittämishankkeiden tukea. Kunnallisverotulot ja kiinteistöverotulot lasketaan maakunnan keskimääräisillä verotuloilla painotetuilla veroprosenteilla lukuun ottamatta voimalaitosten kiinteistöverotuloa, joka lasketaan enintään 1,4 veroprosentilla. Yhteisöverotulot lasketaan todellisten maksuunpantujen verotulojen mukaisina. Verotulot lasketaan viimeisimmän valmistuneen verotuksen perusteella ja valtionosuudet kunkin talousarviovuoden mukaisina. Kainuun maakunnan toimintojen rahoituksessa sovellettiin siirtymäsäännöstä vuosina Vuoden 2009 alusta lähtien sovelletaan täysimääräisesti rahoitusmallia, jossa kuntien maksuosuus määräytyy prosenttiosuutena kuntiin kertyvästä laskennallisesta verorahoituksesta siten, kuin yllä on esitetty. Maksuosuuden ennakko kannetaan kunkin varainhoitovuoden kuntien talousarviotietojen perusteella ja oikaistaan talousarviovuoden aikana sen jälkeen, kun lopulliset tiedot edellisvuoden verotuksesta ja kuluvan vuoden valtionosuuksista valmistuvat. Maksuosuus suoritetaan varainhoitovuoden aikana kuukausittain kahdessa erässä.

20 20 Kuntien ja maakunnan toimintaympäristössä ja / tai rahoituksessa tapahtuvien suurten ja olennaisten lakimuutosten tai muiden seikkojen muutosten johdosta voidaan kuntien maksuosuuden määrittelyperusteet päättää uudelleen Kuntien rahoitusosuuden kehitys Kuntien maksuosuudet Kainuun maakunta -kuntayhtymälle määritellään prosenttiosuutena kuntiin kertyvästä laskennallisesta verorahoituksesta. Kainuun kuntien rahoitusosuus Kainuun maakunnalle ja sen kasvu määräytyvät rahoitusosuuden pohjana olevien verorahoituserien kehityksen perusteella. Valtionosuuksien kehitys on arvioitu suunnitteluvuosille yleisen taloudellisen kehityksen ja valtion peruspalveluohjelman tietoihin perustuen. Verotulojen ennustamisessa on käytetty taustatietona Kuntaliiton verotulojen ennustamiskehikkoa. Kainuussa sosiaali- ja terveystoimen valtionosuudet ovat kasvaneet väestön ikääntymisen vuoksi hieman muuta maata enemmän. Yleinen valtionosuus on pienentynyt ja tulee edelleen pienentymään myös tulevina vuosina, mikäli väestön vähenemistä ei saada pysähtymään. Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus turvaa verotulojen kompensaation tasausrajaan saakka, joka on tällä hetkellä 91,86 prosenttia maan keskimääräisistä verotuloista. Verojen maksuunpanon kehitys Suunnitteluvuosi KUNNALLISVERO Kainuu 1,6 1,4 1,5 4,3 6,0 4,4 2,0 3,0 3,0 Koko maa 3,1 2,6 4,2 6,2 7,6 6,8 3,2 5,2 4,5 KIINTEISTÖVERO Kainuu (maakunnan osuus 0,8-0,6 7,7 4,0 7,2 3,0 3,0 3,0 3,0 Koko maa 3,8 4,0 8,3 8,8 7,5 4,2 3,2 2,6 3,0 YHTEISÖVERO Kainuu -18,9 7,6 24,5 22,1 13,8 3,0-7,4 3,0 3,0 Koko maa -13,2-1,0 12,3 14,6 19,1 0,0 3,1 4,2 4,6 Kunnallisveron maksuunpannut verotulot ovat viime vuosina Kainuussa hyvästä kehityksestään huolimatta kasvaneet muuta maata hitaammin. Vuonna 2006 Kajaani, Sotkamo ja Suomussalmi nostivat kunnallisveroprosenttiaan siten, että maakunnan keskimääräinen kunnallisveroprosentti nousi 18,81 prosentista 19,02 prosenttiin. Tämän vaikutus kunnallisverokertymään on noin yksi prosentti. Vuoden 2007 alustavien maksuunpanotietojen mukaan kunnallisverot kasvoivat 6,0 prosenttia ja kaikki verolajit yhteensä kasvoivat 6,7 prosenttia. Kuluvan vuoden 2008 verojen maksuunpanon ennustetaan vielä kasvavan, mutta vuoden 2009 osalta uskotaan yleisesti taantumaan, joka osaltaan pienentää verotulojen kasvuoletuksia. Lisäksi ensi vuonna verojen mak-

21 21 suunpanoon vaikuttavat kunnallisveroon kohdistuvat veronkevennykset ja yhteisöveroon UPM:n paperitehtaan mahdollinen sulkeminen. Kainuun kuntien mahdolliset tuloveroprosenttien korotukset vuodelle 2009 vaikuttavat maakunnan maksuosuuteen myös vuoden viiveellä. Vuoden 2009 maksuunpanot ovat pohjana laskettaessa maakunnan vuoden 2010 rahoitusosuuksia Vuonna 2008 tuloveroprosenttiaan korottivat Hyrynsalmi 19,0 prosentista 19,75 prosenttiin, Kuhmo 19,0 prosentista 19,75 prosenttiin, Paltamo 19,0 prosentista 19,75 prosenttiin, Puolanka 19,75 prosentista 20,25 prosenttiin ja Ristijärvi19,25 prosentista 19,5 prosenttiin. Yleistä kiinteistöveroprosenttiaan korottivat Hyrynsalmi ja Puolanka. Vakituisten asuntojen kiinteistöveroprosenttiaan korottivat Puolanka ja Ristijärvi.. Kuntien verotulojen maksuunpano valmistuu kunnallisveron ja yhteisöveron osalta aina verotusvuotta seuraavan vuoden lokakuun loppuun mennessä. Kiinteistöverotulojen maksuunpano tapahtuu kunkin talousarviovuoden elokuun loppuun mennessä. Valtionosuuksien kehitys YLEINEN VO Kainuu -1,6-1,7 47,3-7,6-0,2 0,3-2,0-2,0-2,0 Koko maa 2,0 3,1 19,1-4,8 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 STM Kainuu 14,7 9,2 7,9 7,8 17,1 9,6 4,5 4,5 4,5 Koko maa 17,4 10,2 6,6 6,9 17,0 3,5 3,5 3,5 3,5 TASAUS Kainuu -14,5-7,5 9,8 4,0 5,4 8,4 3,0 3,0 3,0 Koko maa 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Maakunnan rahoitusosuuden pohjana olevat valtionosuudet kasvavat vuonna 2009 yhteensä 12,3 milj. euroa eli 8,9 % vuodesta Erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuudet kasvavat sen vuoksi, että kunnallisveroon kohdistuvien veronkevennysten aiheuttama veromenetys kompensoidaan nostamalla sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksia. Lisäksi valtionosuuden määrään vaikuttavina tekijöinä on huomioitu kunnilta valtiolle siirtyvät tehtävät ja osaksi lakien uudistuksista johtuvat kuntien menojen kasvut. Maakunnan rahoitusosuuteen verokevennykset vaikuttavat verotulojen kautta vasta vuodelle 2010, vaikka kompensaatio kohdistuu jo vuoden 2009 STM:n valtionosuuksiin. Tästä johtuen verorahoituksessa on maakunnan näkökulmasta rytmihäiriö, joka tulee huomioida vuosien menojen kasvuissa.

22 22 Verorahoituserien kehitys Verorahoituserien kehitys % 2006 % 2007 % 2008 % 2009 % Yleinen , , , , ,28 STM , , , , ,65 Tasaus , , , , ,37 Valtionosuudet , , , , ,85 Tulovero , , , , ,39 Kiinteistövero , , , , ,01 Yhteisövero , , , , ,00 Verot , , , , ,18 Rahoituspohjan kasvu , , , , ,03 Kunnan rahoitusosuus , , , , ,03 Rahoitus-% 59,9 58,8 58,5 60,1 60,1 Maakunnan ja kuntien välillä käydään vuosittain neuvottelut kuntien palvelutarpeista, maakunnan tarjoamien palveluiden rakenteesta ja maksuosuudesta. Neuvottelut pidettiin ja neuvotteluissa sovittiin ohjelma vanhojen alijäämien kattamiseksi vuosina ja että kuntien rahoitusprosentti pidetään vuoden 2008 tasolla eli se on 60,1 prosenttia kuntien laskennallisesta verorahoituksesta. Tämän hetkisten arvioiden mukaan maksuosuus on euroina n. 222,9 miljoonaa euroa (liitteet 1-5). Lopullinen kuntien euromääräinen rahoitusosuus varmistuu vuoden 2008 lopullisen verotuksen valmistuessa syksyllä Kuntien rahoitusosuus -% Toteutunut/esitys 60,9 59,9 58,8 58,5 60,1 60,1 60,1 60,1 60,1 Valt.os -korjaus -0,8 Koko laskennallinen verorahoituspohja kasvaa ensi vuodelle 21,1 milj. euroa eli 6,0 %. Tästä maakunnalle tuleva osuus on 12,7 milj. euroa. Vuosina tulopohjan kumulatiivinen kasvu on yhteensä 92,5 miljoonaa euroa, josta maakunnan osuus on 53,4 milj. euroa eli 57,8 %. Rahoituspohjassa olevat valtionosuudet ovat kasvaneet samana aikana yhteensä 50,6 milj. euroa.

23 Laskennallinen verorahoitus ( ) 23 Kainuu (pl. Vaala) 410,0 360,0 310,0 2,6 % 6,0% 5,8 % 9,3 % 6,0 % 2,3 % 260,0 210,0 160,0 0,9 % 4,0 % 5,2 % 12,2 % 6,0 % 2,3 % 110,0 60,0 10,0-40, Valtionosuudet Verotulot (t-1) Kuntien rahoitusosuus Rahoituserät lajeittain ja kunnittain vuosina Kunnallisvero (maksuunpano t-1 vuosi, korjattu keskim.veroprosentilla) Kunta m-% 2006 m-% 2007 m-% 2008 m-% ennuste 2009 m-% Hyrynsalmi , , , , ,4 Kajaani +V.joki , , , , ,4 Kuhmo , , , , ,4 Paltamo , , , , ,4 Puolanka , , , , ,4 Ristijärvi , , , , ,4 Sotkamo , , , , ,4 Suomussalmi , , , , , , , , , ,4 Kiinteistövero (korjattu keskim.veroprosenteilla) Kunta m-% 2006 m-% 2007 m-% 2008 m-% ennuste 2009 m-% Hyrynsalmi , , , , ,0 Kajaani +V.joki , , , , ,0 Kuhmo , , , , ,0 Paltamo , , , , ,0 Puolanka , , , , ,0 Ristijärvi , , , , ,0 Sotkamo , , , , ,0 Suomussalmi , , , , , , , , , ,0 Yhteisövero Kunta m-% 2006 m-% 2007 m-% 2008 m-% ennuste 2009 m-% Hyrynsalmi , , , , ,0 Kajaani +V.joki , , , , ,0 Kuhmo , , , , ,0 Paltamo , , , , ,0 Puolanka , , , , ,0 Ristijärvi , , , , ,0 Sotkamo , , , , ,0 Suomussalmi , , , , , , , , , ,0

24 Yleinen valtionosuus Kunta m-% 2006 m-% 2007 m-% 2008 m-% enn.tieto 2009 m-% Hyrynsalmi , , , , ,0 Kajaani +V.joki , , , , ,6 Kuhmo , , , , ,0 Paltamo , , , , ,9 Puolanka , , , , ,3 Ristijärvi , , , , ,2 Sotkamo , , , , ,6 Suomussalmi , , , , , , , , , ,3 24 STM:n valtionosuus Kunta m-% 2006 m-% 2007 m-% 2008 m-% enn.tieto 2009 m-% Hyrynsalmi , , , , ,5 Kajaani +V.joki , , , , ,4 Kuhmo , , , , ,2 Paltamo , , , , ,1 Puolanka , , , , ,0 Ristijärvi , , , , ,3 Sotkamo , , , , ,2 Suomussalmi , , , , , , , , , ,6 Verotulojen tasaus Kunta m-% 2006 m-% 2007 m-% 2008 m-% enn.tieto 2009 m-% Hyrynsalmi , , , , ,2 Kajaani +V.joki , , , , ,2 Kuhmo , , , , ,5 Paltamo , , , , ,3 Puolanka , , , , ,0 Ristijärvi , , , , ,8 Sotkamo , , , , ,9 Suomussalmi , , , , , , , , , ,4 Kaikki erät yhteensä Kunta m-% 2006 m-% 2007 m-% 2008 m-% enn.tieto 2009 m-% Hyrynsalmi , , , , ,3 Kajaani +V.joki , , , , ,1 Kuhmo , , , , ,4 Paltamo , , , , ,5 Puolanka , , , , ,3 Ristijärvi , , , , ,7 Sotkamo , , , , ,6 Suomussalmi , , , , , , , , , ,0 Maakuntakokeilun alkaessa taloudenhoidon tavoitteeksi hyväksyttiin periaate, jonka mukaan maakunnan menokehitys sopeutetaan kuntien tulopohjan kehitykseen eli verotulojen ja valtionosuuksien kasvuun. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että tulopohjan kasvu jaetaan maakunnan ja kuntien kesken siinä suhteessa, missä kokeilun alkaessa suhteelliset meno-osuudet olivat (60,9 % / 39,1 %). Samanaikaisesti kuitenkin maakunnalle siirtyneeseen palvelutuotantoon kohdistuvat kovemmat kustannuspaineet väestön ikääntymisen ja sairastavuuden vuoksi kuin kuntien tuottamiin palveluihin.