TALOUSARVIO 2009 JA TALOUSSUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TALOUSARVIO 2009 JA TALOUSSUUNNITELMA 2009-2012"

Transkriptio

1 TALOUSARVIO 2009 JA TALOUSSUUNNITELMA KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ Maakuntahallitus

2 2 1 KAINUUN MAAKUNTAKOKEILU TALOUDELLISIA TAUSTATIETOJA Yleinen taloudellinen kehitys Suomessa Kunnallistalouden kehitys Kainuun kuntien talous Kainuun väestönkehitys Kainuun työllisyyden kehitys Kainuun toimialojen kehitys TALOUSARVIO JA -SUUNNITELMA Talousarvion perusteita Rahoituksen muodostuminen Kuntien rahoitusosuuden kehitys Talousarvion laskentaperusteet Talouden tasapainottaminen Maakunnan henkilöstö Käyttötalousyhdistelmä toimialoittain Investoinnit Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Talousarvion sitovuus ja erityisohjeet KÄYTTÖTALOUSOSA TULOALUEITTAIN Maakuntavaltuusto Tarkastuslautakunta, tarkastustoimi Maakuntahallitus Suunnittelu- ja kehittämisyksikkö Yhteiset palvelut Koulutustoimiala Koulutustoimiala, lukiokoulutus Sosiaali- ja terveystoimiala Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteiset palvelut Ympäristöterveydenhuolto Sairaanhoidon palvelut Terveyden- ja sairaanhoitopalvelut Perhepalvelut Vanhuspalvelut Tutkimus- ja kehittämistoiminta LIIKELAITOKSET Kainuun ammattiopisto Kainuun Työterveys...95 LIITTEET

3 3 1 KAINUUN MAAKUNTAKOKEILU Laki Kainuun hallintokokeilusta tuli voimaan Varsinainen kokeilu alkoi vuoden 2005 alusta. Maakuntakokeilun tarkoituksena on hankkia kokemuksia maakunnallisen itsehallinnon vahvistamisen vaikutuksista - Kainuun kehittämiseen - peruspalvelujen järjestämiseen - kansalaisten osallistumiseen - kunnallishallintoon - valtion aluehallinnon toimintaan - maakunnan ja valtion keskushallinnon suhteeseen. Kokeilun tavoitteena on: - julkisten palvelujen tuotannon ja rahoituksen turvaaminen; tehokkaampi palvelutuotanto - kehittämistoimien paremman osuvuuden takaaminen - kehittämistoimien yhdensuuntaisuuden parantaminen - nykyistä isompien ja vaikuttavampien kehittämishankkeiden aikaansaaminen - Kainuun asukkaiden osallistumismahdollisuuksien turvaaminen - väestön menettämisen pysäyttäminen ja - työpaikkojen lisääminen. Kokeilu sisältää kuntien vastuulla aiemmin olleista palveluista terveydenhuoltopalvelut ja sosiaalitoimen palvelut lukuun ottamatta lasten päivähoitoa sekä lukiokoulutuksen, ammatillinen koulutuksen ja ammatillinen aikuiskoulutuksen. Maakunta vastaa myös maakunnan yleisestä elinkeinopolitiikasta sekä maakuntasuunnittelusta ja maakunnan aluekehittämisestä. Maakunnan tehtävänä on päättää Euroopan yhteisön rakennerahastovarojen ja niiden vastinrahoituksen suuntaamisesta käyttötarkoituksiinsa. Valtion talousarviossa on koottu Kainuun kehittämisen kannalta merkittävä kansallinen rahoitus yhdelle momentille. Maakunnalle peruspalveluihin tuleva rahoitus ja kansallinen kehittämisrahoitus muodostavat maakunnan näkökulmasta hallinnon aloista riippumattoman yleiskatteellisen kokonaisuuden, jonka käytöstä maakunnan eri tarkoitukseen päättää maakunta. Ylintä päätösvaltaa maakunnan toimialaan kuuluvissa tehtävissä käyttää kokeilualueen asukkaiden yleisillä vaaleilla valitsema maakuntavaltuusto. Maakuntavaltuusto valitsee toimikaudekseen maakuntahallituksen, sosiaali- ja terveyslautakunnan ja koulutuslautakunnan. Lisäksi maakuntavaltuusto valitsee maakuntajohtajan valtuuston toimikaudeksi. Maakuntajohtaja toimii maakuntahallitusten puheenjohtajana hallituksen eri kokoonpanoissa.

4 4 Maakuntakokeilussa ovat mukana Kainuun kunnat (Hyrynsalmi, Kajaani, Kuhmo, Paltamo, Puolanka, Ristijärvi, Sotkamo, Suomussalmi) lukuun ottamatta Vaalan kuntaa. Kokeilu on voimassa vuoden 2012 loppuun saakka. Kainuun hallintokokeilun seuranta Sisäasiainministeriö asetti Kainuun hallintokokeilun seurantaryhmän ja sihteeristön, joiden toimikausi on kuitenkin niin, että Kainuun maakuntaa ja kuntia edustavien jäsenien toimikausi päättyy Seurantaryhmän tehtäväksi annettiin arvioida hallintokokeilun valmisteluun ja toimeenpanoon liittyvät merkittävät tapahtumat ja niiden vaikutukset sekä hallintokokeilun toteuttamisen ja valtion tukitoimenpiteiden vaikutuksia Kainuussa. Yhtenä tehtävänä on antaa väliraportit vuosien 2004, 2006 ja 2008 loppuun mennessä. Seurantaryhmän puheenjohtajana toimii ylijohtaja Silja Hiironniemi sisäasiainministeriöstä ja jäseninä ylijohtaja Cay Sevón sisäasiainministeriön kuntaosastolta, neuvotteleva virkamies Tarja Riihimäki opetusministeriöstä, teollisuusneuvos Marjukka Aarnio kauppa- ja teollisuusministeriöstä, apulaisosastopäällikkö Olli Kerola sosiaali- ja terveysministeriöstä, lakiasiainpäällikkö Kari Prättälä Suomen Kuntaliitosta sekä maakuntavaltuuston puheenjohtaja, kansanedustaja Timo Korhonen, maakuntavaltuuston I varapuheenjohtaja Osmo Polvinen, maakuntahallituksen I varapuheenjohtaja Raimo Piirainen ja maakuntajohtaja Hannu Leskinen Kainuun maakunnan edustajina. Seurantaryhmän pysyvänä asiantuntijana toimii rehtori, professori Esko Riepula sekä sihteerinä ja sihteeristön pääsihteerinä kehittämispäällikkö Teemu Eriksson sisäasiainministeriöstä. Seurantaryhmän sihteeristöön kuuluvat edustajat oikeusministeriöstä, valtiovarainministeriöstä, opetusministeriöstä, maa- ja metsätalousministeriöstä, liikenne- ja viestintäministeriöstä, kauppaja teollisuusministeriöstä, sosiaali- ja terveysministeriöstä, työministeriöstä, ympäristöministeriöstä, sisäasiainministeriöstä, Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskuksesta, Kainuun ympäristökeskuksesta, Oulun tiepiiristä, Oulun lääninhallituksesta, Kainuun metsäkeskuksesta, Suomen Kuntaliitosta, AKAVA:sta, Pardiasta, KTV:stä, STTK:sta ja Kajaanin kaupungista. Sihteeristö on kokoontunut kerran kokonaisuudessaan ja yleensä se on työskennellyt kulloisenkin tarpeen vaatimassa laajuudessa. Kainuun hallintokokeilun seurannassa on syntynyt tähän mennessä viisi raporttia. Helmikuussa 2005 (sisäasiainministeriön julkaisusarja 8/2005) julkaistiin seurantaryhmän väliraportti kokeilun valmisteluvaiheiden etenemisestä, joulukuussa 2005 (sisäasiainministeriön julkaisusarja 37/2005) julkaistiin Tampereen yliopiston ensimmäinen arviointiraportti, maaliskuussa 2006 (sisäasiainministeriön julkaisusarja 18/2006) julkaistiin seurantaryhmän väliraportti maakuntahallinnon ensimmäisestä toimintavuodesta ja huhtikuussa 2007 (sisäasiainministeriön julkaisusarja 28/2007) seurantaryhmän väliraportti maakunnan taloudesta ja eräistä palveluista. Lisäksi elokuussa 2008 valmistui Kainuun hallintokokeilun III väliraportti (valtiovarainministeriön julkaisusarja 32/2008) ja syksyllä 2008 julkaistaan Tampereen yliopiston arvioinnin

5 5 väliraportti kokeilun tähänastisesta etenemisestä. Se täydentää aikanaan raporttien antamaa kuvaa kokeilun tilanteesta ja vaikutuksista. Yhteenvetona tähän mennessä voidaan todeta, että hallintokokeilun aikana Kainuun elinkeinopolitiikassa hallinnon toimintatapa on uudistunut. Kainuun hallintokokeilun myötä pääosa Kainuun kuntien sosiaali- ja terveydenhuollosta siirtyi maakunnallisen toimijan vastuulle. Organisaatiomuutos ja johtamisjärjestelmän uudistaminen on v loppuun mennessä saatu vietyä loppuun. Kainuun sosiaali- ja terveystoimialan toiminta on kaikilla osa-alueilla ollut kustannustehokasta. Tarvevakioiduissa vertailuissa tämä näkyy erityisen selvästi. Koulutustoimiala vastaa koulutuksen järjestäjänä toisen asteen koulutuksesta Kainuun maakunnassa. Koulutustoimialan kokonaishenkilöstömäärä aleni kolmena ensimmäisenä toimintavuotena -3,3 %. Lukiokoulutuksen tulosalue siirtyi kahdeksan tulosyksikön mallista neljän tulosyksikön malliin. Maakuntahallinnon toimintakulujen kasvu liikelaitokset mukaan lukien vuosina oli keskimäärin 4 % vuodessa. Toimintamenojen kasvu on ollut keskimäärin 2 % alle valtakunnan keskimääräisen sosiaali- ja terveysmenojen kasvun. Kainuun kuntien vuosikatteet ovat selvästi parantuneet vuosina Kainuun hallintokokeilu vuoden 2012 jälkeen Tällä hetkellä voimassa oleva laki Kainuun hallintokokeilusta päättyy vuoden 2012 lopussa. Suomen hallitus valmistelee Kainuun hallintokokeilun jatkotoimet kainuulaisten esityksestä seurannan ja arviointitutkimuksen perusteella ja antaa tarvittavat hallituksen esitykset eduskunnalle vuoden 2010 aikana. Tähän liittyvät neuvottelut käydään Kainuun kuntien ja muiden sidosryhmien kanssa vuoden 2009 aikana siten, että maakunnan ja kuntien yhteinen esitys asiasta on valmis vuoden 2010 maaliskuun loppuun mennessä. Maakuntahallitus on lausunnossaan koskien kunta- ja palvelurakenneuudistusta esittänyt, että Kainuun maakunnan toimintamallin turvaamiseksi ja kehittämiseksi laki Kainuun hallintokokeilusta tai vastaavat säädökset liitettynä muihin lakeihin, tulee säätää pysyväksi. 2 TALOUDELLISIA TAUSTATIETOJA 2.1 Yleinen taloudellinen kehitys Suomessa Suomen talouden kasvuvauhti on jatkunut vahvana poikkeuksellisen pitkään. Takana on viidentoista vuoden kasvuputki. Laman jälkeen talous on kasvanut keskimäärin 3,6 prosenttia vuodessa. Laman jälkeisenä aikana kansantaloutemme hinta- ja kustannustason kohoaminen on ollut maltillista, esimerkiksi kansantuotteen hintaindeksillä mitattuna keskimäärin kaksi prosenttia vuodessa. Kuluttajahintojen nousuvauhti on ollut vieläkin hitaampaa, keskimäärin 1,6 prosenttia vuodessa.

6 6 Talouden kasvu oli vielä viime vuonna nopeaa eli ennakkotietojen mukaan 4,5 %. Korkeasuhdanne on taittunut ja talouskasvu on tänä vuonna nopeasti hidastumassa. Ennustelaitosten elo-syyskuussa julkaistut arviot kuluvan vuoden tuotannon kasvusta ovat 2-3 %. Vuodelle 2009 ennustetaan yleisesti alle kahden prosentin tuotannon kasvua. Kansainväliseen talouteen liittyvien riskien toteutuminen voi johtaa viennin hidastumisen ja rahoitusmarkkinoiden häiriöiden johdosta kansantaloutemme ennustettua heikompaankin kehitykseen. Vuonna 2008 kuluttajahintojen arvioidaan kohoavan yli neljä prosenttia. Etenkin ruuan ja polttoaineiden hinnat ovat nousseet nopeasti. Myös kotimaiset kustannuspaineet ovat purkautuneet, mihin osaltaan ovat vaikuttaneet aiempia vuosia suuremmat palkkojen korotukset. Ensi vuonna inflaation arvioidaan hidastuvan muun muassa tuontihintojen nousun vaimentumisen sekä elintarvikkeiden arvonlisäveron alentamisen johdosta. Palkkojen sopimuskorotukset ovat ensi vuonna maltillisemmat kuin tänä vuonna ja myös palkkaliukumat jäänevät vähäisemmiksi suhdannetilanteen johdosta. Työllisyyden kehitys on ollut suotuisaa. Tänä vuonna työllisten lukumäärän arvioidaan lisääntyvän noin henkilöllä viime vuoden keskimääräisestä tasosta. Työllisyysaste onkin tänä vuonna 70½ prosenttia. Vuonna 2009 työvoiman kysynnän kasvu pysähtyy ja työllisyysaste pysynee kuluvan vuoden tasolla. Työttömyysaste alenee tänä vuonna viime vuoden keskimääräisestä tasosta ja on 6,2 prosenttia. Valtiovarainministeriö arvioi keskimääräisen työttömyysasteen alenevan ensi vuonna hieman tämän vuoden tasosta. Julkisen talouden rahoitusasema on vahva. Ylijäämä nousee 4,5 %:iin suhteessa bruttokansantuotteeseen, josta se laskee ensi vuonna puoli prosenttiyksikköä. (Lähteet: VM Suhdannekatsaus, Kuntaliitto). Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Peruspalvelubudjetti Prosenttia: BKT, määrän muutos 4,9 4,5 2,8 1,8 2,2 2,0 1,9 Palkkasumman muutos 4,9 5,9 7,2 5,2 4,8 3,8 3,8 Ansiotasoindeksin muutos 3,0 3,4 5,5 5,0 5,0 4,0 4,0 Työttömyysaste 7,7 6,9 6,2 5,9 5,9 5,9 5,9 Kuluttajahintojen muutos 1,6 2,5 4,1 2,8 2,1 2,0 2,0 Kuntien kustannustason muutos 3,2 3,4 4,7 3,2 4,2 3,5 3,5 Valtionosuusindeksin muutos 2,4 2,0 5,2 3,9 4,2 3,5 3,5 Kuntien ansiotasoindeksin muutos 3,0 3,6 5,3 3,7 5,1 4,0 4,0 Kunta-alan työlliset, 1000 henk. (Kansantalouden tilinpidon m ukaan) /J. Turkkila/hp

7 2.2 Kunnallistalouden kehitys Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate parani vuonna 2007 vuoteen 2006 verrattuna. Vuosikate kattoi edellisvuotta selvemmin käyttöomaisuuden poistot, mutta ei riittänyt nettoinvestointien rahoittamiseen. Pitkään jatkuneesta nopeasta talouskasvusta huolimatta kuntien velan määrä lisääntyi edelleen, ja kuntien väliset taloudelliset erot ovat pysyneet suurina. Kuntatalouden vahvistuminen jatkuu v Vuosikate kohoaa, kun sekä kunnallisvero- että yhteisöverotulot kasvavat edelleen nopeasti. Verotulojen kasvun ohella valtionosuuksien merkittävä lisäys kohentaa kuntataloutta. Kuntien ja kuntayhtymien menojen kasvu on kuitenkin nopeutumassa samalla kun talouskasvu on heikkenemässä. Suurten palkankorotusten, yleisen hintatason voimakkaan nousun ja palvelujen ostojen nopean kasvun seurauksena toimintamenot kasvavat yli 6 % eli selvästi nopeammin kuin 2000-luvulla keskimäärin. Myös investointien odotetaan edelleen lisääntyvän. Kuntatalouden tila oletetaan pysyvän talouskasvun hidastumisesta huolimatta hyvänä v Yleisen ansiotason nousu pitää edelleen yllä veropohjaa, mutta kunnallisverotulojen kasvu kuitenkin hidastuu, kun työllisyys ei enää parane ja tuloverotuksen keventäminen toteutetaan osittain kunnallisverotuksen kautta. Kuntien yhteisöverotuottojen odotetaan hieman vähenevän vuoteen 2008 verrattuna. Toisaalta kuntien muut tulot lisääntyvät selvästi, kun verokevennykset kompensoidaan lisäämällä valtionosuuksia ja kuntien toimintatuotot kasvavat nopeasti mm. kuntien yhdistymisavustusten lisääntymisen ja asiakasmaksujen korotusten myötä. Toimintamenojen arvioidaan kasvavan 5 % v Kasvu on hieman hitaampaa kuin v. 2008, mutta edelleen yhtä nopeaa kuin vuosina keskimäärin. Vuonna 2009 menopaineita keventää mm. kunta-alan ansiotason nousun jääminen palkankorotusten ajoituksesta johtuen vuotta 2008 vaimeammaksi. Lisäksi kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksut kevenevät selvästi, kun kunta-alan palkkojen nopea kasvu mahdollistaa kuntatyönantajan eläkevakuutusmaksun alentamisen. Kuntien menoja pienentää myös useiden tehtävien siirtyminen kunnilta valtion hoidettavaksi. Toisaalta kuntien yhdistymisten suuri määrä nostanee siirtymävaiheessa kuntien menoja. Myös ostot kasvavat nopeasti mm. palkkojen ja kuluttajahintojen nousun seurauksena. Vuosina kuntien ja kuntayhtymien toimintamenojen arvioidaan kasvavan keskimäärin 5,3 %. Menojen nopea kasvu johtuu suurelta osin palkkausmenojen ja erityisesti kunta-alan ansiotason noususta. Kunnallisesta henkilöstöstä yli 80 % toimii sosiaali- ja terveydenhuollon sekä opetus- ja kulttuuritoimen tehtävissä. Etenkin ensi vuosikymmenellä ikärakenteen muutos ja suurten ikäluokkien siirtyminen pois työmarkkinoilta tulevat lisäämään sosiaalija terveydenhuollon henkilöstön tarvetta. Väestön ikärakenteen muutos lisää sosiaalipalvelujen kokonaiskysyntää vuodesta 2009 vuoteen 2012 kokonaisuudessaan 1,8 % vuosittain. Terveyspalveluissa arvioidaan vastaavaksi kasvuksi 1 % vuodessa. Koulutuspalveluissa kysynnän arvioidaan vähenevän 7

8 8 0,7 % vuosittain. Kuntatalouden kehitysarviossa opetuksen, yleisen hallinnon ja muiden palveluiden henkilöstön määrän on oletettu pysyvän v tasolla. Verotulojen ja valtionosuuksien ennakoidaan kasvavan yhteensä keskimäärin 4,5 % vuodessa. Tällä kehityksellä vuosikate ylittää selvästi poistot. Menojen kasvaessa tuloja nopeammin, vuosikate alkaa kuitenkin pienentyä kehyskauden loppua kohden. Mikäli nettoinvestoinnit pysyvät oletetussa 3,0 mrd. eurossa, vuosikate ei v jälkeen riitä nettoinvestointien kattamiseen. Vuosien kuntatalouden kehitysarvio perustuu keskipitkän aikavälin laskentaoletuksiin, joihin liittyy monia epävarmuustekijöitä. Täten myös kuntatalouslaskelmiin näiden vuosien osalta tulee suhtautua osin varauksella. Talouden kasvunäkymien heikentyessä riskit kuntatalouden kiristymiselle ovat kevään peruspalveluohjelman kehitysarvioon verrattuna lisääntyneet. Kuntien viime vuosien poikkeuksellisen hyvä verotulojen kasvu voi hidastua yllättävänkin nopeasti. Tämä koskee erityisesti kuntia, joissa yhteisöveron merkitys on suuri. Samalla kuntien menojen kasvu pysyy nopeana, ja työvoiman saantivaikeudet saattavat lisätä palkka- ja ostomenoja vielä ennakoitua enemmän. Käyttötalouden nopean menokasvun rinnalla myös kuntien investointipaineet pysyvät suurina mm. kasvukeskusten infrastruktuuri-investointien, koko kuntakentän suurten peruskorjaustarpeiden sekä rakenneuudistusten täytäntöönpanon edellyttämien investointien vuoksi. Ilman käyttötalouden menokehityksen hillintää sekä investointien kestävää mitoitusta ja ajoitusta kuntatalouden tila uhkaa jälleen heikentyä. Tällöin kuntien velkaantuminen jatkuisi ja varautuminen tulevien vuosikymmenien palvelujen kysynnän kasvuun heikentyisi olennaisesti.

9 9 Kuntien ja kuntayhtymien talous, mrd. Lähde: Peruspalvelubudjetti Toimintakate -18,71-19,78-21,02-21,98-23,30-24,49-25,80 Verotulot 15,17 16,30 17,45 17,96 18,89 19,74 20,61 Käyttötalouden valt.os. 5,50 5,76 6,60 7,15 7,40 7,66 8,01 Muut rahoituserät, netto 0,15 0,11 0,11 0,10 0,10 0,09 0,08 Vuosikate 2,11 2,39 3,14 3,23 3,09 2,99 2,90 Poistot -1,78-1,84-1,89-1,95-2,01-2,07-2,13 Satunnaiset erät, netto 0,76 0,23 0,25 0,25 0,25 0,25 0,25 Tilikauden tulos 1,08 Tulorahoitus 1,87 2,09 2,94 3,03 2,89 2,79 2,70 Investoinnit, netto -1,75-2,68-3,10-3,00-3,00-3,00-3,00 Rahoitusjäämä 1) 0,12-0,59-0,16 0,03-0,11-0,21-0,30 Lainakanta 8,41 Rahavarat 4, ,78 9,01 4, ,49 9,36 4, ,53 9,46 4,41 1) Rahoitusjäämä = Tulorahoitus + investoinnit, netto Tulorahoitus = Vuosikate + satunnaiset erät, netto + tulorahoituksen korjauserät ,33 9,66 4, ,17 9,96 4, ,02 10,36 4, /J. Turkkila/hp 2.3 Kainuun kuntien talous Kainuun kuntatalouden tila on tilinpäätöstietojen 2007 perusteella edelleen muuta maata heikompi. Kuntatalouden tila on kuitenkin selvästi kohentunut vuosien aikana KUNNALLISVERO Kunta maksuunpano maksuunpano kasvu maksuunpano kasvu maksuunpano kasvu maksuunpano kasvu Hyrynsalmi , , , ,1 Kajaani + Vuolijoki , , , ,0 Kuhmo , , , ,5 Paltamo , , , ,2 Puolanka , , , ,7 Ristijärvi , , , ,5 Sotkamo , , , ,6 Suomussalmi , , , ,7 Yht , , , ,0 Kunnallisverotulojen maksuunpanon kasvu oli vuosina 2004 ja 2005 vain noin 1,5 % vuodessa, kun se koko maassa oli keskimäärin n. 3,5 %. Vuoden 2006 verotuksen maksuunpantu kunnallisvero kasvoi keskimäärin 4,5 %, kun vastaava kasvu koko maassa oli 5,7 %. Vuoden 2007 maksuunpantu kunnallisvero kasvoi 6,0 % ja koko maan keskiarvo oli 7,6 %. Kainuun kuntien vuosikate eli investointeja varten jäävä omarahoitusosuus on ollut perinteisesti koko maan keskiarvoa pienempi. Vuonna 2005 vuosikatteen kehitys kääntyi menojen maltillisen kehityksen myötä parempaan suuntaan ja jatkui edelleen vuosina 2006 ja Kainuun kuntien keskimääräinen vuosikate vuonna 2007 oli 277 euroa asukasta kohti. Koko maan keskiarvo oli 382 euroa asukasta kohti.

10 10 Kuntien talouden tunnuslukuja vuodelta 2007 Lähde: Tilastokeskus , ennakkotieto Kunta Asukas- Tulo- Toi- Vero- Valtion- Vero- Vuosi- Laina- Raha- Oma- Kertynyt luku vero- minta- tulot osuu- rahoitus kate kanta varat varai- yli-/ % kate det YHT suus- alijäämä 2007 /as. /as. /as. /as /as. /as. /as. % /as Koko maa , Kainuu , Hyrynsalmi , Kajaani , Kuhmo , Paltamo , Puolanka , Ristijärvi , Sotkamo , Suomussalmi , Vaala , Kainuun kuntien verorahoitus asukasta kohti on keskimäärin euroa. Tämä on 244 euroa suurempi kuin maassa keskimäärin. Vastaavasti Kainuun toimintakate on 349 euroa asukasta kohden suurempi kuin maassa keskimäärin. Uusimaa Itä-Uusimaa Pohjois-Pohjanmaa Pirkanmaa Ahvenanmaa Päijät-Häme Keski-Pohjanmaa Pohjanmaa Satakunta Kainuu Varsinais-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Karjala Kymenlaakso Kanta-Häme Etelä-Karjala Lappi Pohjois-Savo Etelä-Savo Keski-Suomi Kuntien vuosikatteet maakunnittain vuosina , euroa/asukas Koko maa: * Lähde: Tilastokeskus 2007* /hp

11 Vuosikatteiden kehitys (TA 2008) Vuosikate TP-2004 /as TP-2005 /as TP-2006 /as TP-2007 /as TA-2008 /as Hyrynsalmi Kajaani Kuhmo Paltamo Puolanka Ristijärvi Sotkamo Suomussalmi Vaala Vuolijoki Kunnat yhteensä Kunnat (Ilman Vaala) Maakunta YHTEENSÄ (ilman Vaala) Kainuun kuntien vuosikatteet ovat selkeästi parantuneet vuosina Vuosikatteiden yhteenlaskettu määrä on 2,9 kertaistunut vuoteen 2004 verrattuna. Talousarvioiden mukaan vuonna 2008 vuosikatteet kuitenkin heikkenevät vuoden 2005 tasolle, mutta ovat kuitenkin selvästi parempia kuin vuonna Ali- / ylijäämien kehitys vuosina (TA 2008) Vanhat Alijäämä TP-2004 /as TP-2005 /as TP-2006 /as Tp-2007 /as TA-2008 /as Hyrynsalmi Kajaani Kuhmo Paltamo Puolanka Ristijärvi Sotkamo Suomussalmi Vaala Vuolijoki Kunnat yhteensä Kunnat (Ilman Vaala) Maakunta YHTEENSÄ (ilman Vaala) KATETTAVAA: Kuntien alijäämät Maakunta Bruttoalijäämät Kuntien ylijäämät Nettoalijäämät Kainuun kuntien yhteenlaskettu alijäämä bruttona on vuoden 2007 lopussa yhteensä 25,1 milj. euroa. Kun tähän lisätään maakunnan kertyneet alijäämät, on Kainuun kuntakentän katettavana yhteensä 41,3 milj. euroa vuoden 2007 lopussa. Vuosi 2008 näyttää myös talousarvioiden mukaan kerryttävän alijäämää lisää kuntien toiminnasta n. 4,6 milj. euroa. Vuoden 2008 lopussa ka-

12 12 tettavat alijäämät ovat koko kuntakentässä arvioiden mukaan jo 45 milj. euroa. Ylijäämiä on vuoden 2008 lopussa kahdella kunnalla ja ylijäämät ovat yhteensä 5,6 milj. euroa. Suurin ongelma Kainuun kuntatalouden kannalta on väestön vähentyminen ja sen seurauksena suhteellinen tulorahoituksen vähentyminen ja edelleen palvelutuotantoon kohdistuvat kustannusten pienentämistarpeet. Väestön väheneminen Kainuussa noin prosentin vuosivauhdilla on aiheuttanut sen, että on jouduttu jo 1990 luvulta lähtien pelkästään keskittymään siihen, miten palvelutuotannon kustannukset saadaan sopeutettua tulorahoitukseen. Samalla kuitenkaan ei ole pystytty tekemään riittävän radikaaleja rakennemuutoksia ja rationalisointitoimenpiteitä. Kunnat eivät ole pystyneet keräämään ylijäämiä tai aina edes katetta rahoitusmenoja varten ja näin varautumaan mahdollisiin tulorahoituksen heilahteluihin tai suuriin investointeihin, joiden avulla väestön vähenemisen aiheuttama kurjistumiskierre olisi voitu katkaista. Osa kunnista on jopa velkaantunut järjestääkseen palvelutuotannon entisillä ehdoilla ja entisellä tasollaan, huomioon ottamatta väestössä tapahtuneita muutoksia. Sosiaali- ja terveyspalveluiden siirtäminen 2005 alusta lukien kunnilta Kainuun maakunta -kuntayhtymän vastuulle on hillinnyt sosiaali- ja terveysmenojen kasvua. Jotta Kainuun kuntien ja maakunnan talouden kehitys saadaan positiiviselle uralle, se vaati joko reippaita ja rohkeita palvelurakenteen muutokseen tähtääviä toimenpiteitä tai tulopohjan kasvattamista. Tulopohjan kasvattaminen tapahtuu joko valtionosuuksien kasvulla tai kunnallisveroprosenttien korotuksella. 2.4 Kainuun väestönkehitys Kainuun väestömäärä vähenee edelleen. Maakunnan väestö on vähentynyt väestöpohjaan suhteutettuna valtakunnallisesti nopeimmin viimeisen vuosikymmenen aikana. Kainuun väestömäärä oli lähes tuhat henkilöä maakuntaohjelmassa ennakoitua alhaisempi v lopussa (Kuva 1. ). Erityisesti tähän vaikutti ennakoitua heikompi kotimaan muuttotase, joka oli v Kotimaan muuttotase on kuitenkin hidastunut noin puoleen kymmenen vuoden takaisista lukemistaan. Nettosiirtolaisuus (+ 275 henkilöä) lähes kaksinkertaistui vuoteen 2006 verrattuna. Maakunnan kokonaisväestö pieneni 571 henkilöllä. Yhteensä kainuulaisia oli v lopussa (Taulukko 1.).

13 Väestö Väestö, tavoite Väestö, toteuma Kuva 1. Kainuun väestönkehitys v alkaen verrattuna Kainuun maakuntasuunnitelman väestöennusteeseen. Taulukko 1. Väestönkehitys Kainuussa v sekä vertailu viimeisen vuosikymmenen keskimääräiseen kehitykseen väestönkehityksen eri tekijöiden mukaan. Vuosi Elävänä Kuol- Syntyneiden Tulo- Lähtö- Kotimainen Ulkomailta Ulkomaille Siirto- Väestön Väkiluvun Väkiluku syntyneet leet enemmyys muutto muutto muuttotase muuttaneet muuttaneet laisuus lisäys tarkistus n.a v. keskimäärin viim. vuoden ero viim. vuoden ero % Neljännesvuosittain Tilastokeskukselta saatavat maakunnalliset ja kuntakohtaiset väestönmuutostiedot kertovat, että koko Kainuun väestön väheneminen on hidastumassa. Kuntakohtaisessa väestönkehityksessä nousee esille haasteena Kajaanin ja sen lähikuntien parempi kehitys verrattuna harvaan asutun maaseudun kehitykseen. Kajaanin seutukunta on pystynyt lähes pysäyttämään väestön vähenemisen verrattuna vuoden 2005 lopun tilanteeseen. Kehys-Kainuun kuntien väestön väheneminen jatkuu.

14 , ,4 100,8 100,2 100,0 100,0 100,0 99,3 100,0 100,0 99,9 99,8 99,9 99, ,8 98,6 97,7 97,3 97,0 96, Kajaanin seutukunta Kehys-Kainuu Kuva 2. Kainuun seutukuntien väestönkehitys vuosineljänneksittäin suhteutettuna väkilukuun vuoden 2005 lopussa Kajaanin ja Kehys-Kainuun seutukunnissa (Indeksi = 100) Kainuun työllisyyden kehitys (Lähde Työttömyys -osiossa: Työllisyys ja työttömyys Kainuussa heinäkuu 2008, Kainuun TE-keskus, työvoimaosasto, Juha Puranen, tiivistelmä) Kainuun työttömiä oli heinäkuun lopussa yli 600 henkilöä vähemmän kuin vuosi sitten. Kainuussa työttömyys onkin jo reilun vuoden ajan vähentynyt ripeämmin kuin maassa keskimäärin. Kainuun työvoimatoimistoihin oli kirjoittautunut heinäkuun lopussa työtöntä työnhakijaa. Työttömyyden vähetessä myös sen rakenne on muuttunut. Erityisesti pitkäaikaistyöttömien ja myös nuorten osuudet työttömistä ovat pienentyneet. Sen sijaan vajaakuntoisten työttömien ja yli 50-vuotiaiden työttömien osuudet ovat kasvaneet. Ikärakenteen muututtua työttömien koulutusaste on varsin alhainen ja osalla työttömistä koulutus saattaa olla vanhentunut. Työttömyyden vähetessä myös naisten osuus työttömistä on kasvanut siten, että nyt kesäaikana yli puolet työttömistä on naisia. Kainuussa työnvälitystilaston työttömyysaste, eli työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta, oli heinäkuun lopussa 13,1 %, Pohjois-Karjalassa 14,3 % ja Lapissa 13,2 %. Koko maassa työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli 8,2 %.

15 Työnvälitystilaston työttömyysasteella mitaten paras tilanne on niin ikään Sotkamossa, jossa työttömyysaste oli 8,8 %. Vaikein tilanne on nyt Paltamossa, jossa työttömyysaste kipusi heinäkuussa 17,0 %:iin. Vuoden takaisesta tilanteesta työttömyys on vähentynyt Paltamoa (+7,1 %) ja Ristijärveä (+5,3 %) lukuun ottamatta kaikissa muissa Kainuun kunnissa. Parasta työttömyyden kehitys on ollut Sotkamossa (-18,0 %) ja hyvää se on ollut myös Kajaanissa (-13,5 %) ja Suomussalmella (-12,4 %). Työvoimaa kysyttiin edelleen eniten palvelualoilla, mutta lisäksi myös mm. konepaja- ja rakennusmetallityössä, talonrakennustyössä, tieliikennetyössä ja työkoneiden käytössä. 15 Kuva 3. Työttömyyden kehitystrendi vuosina

16 16 Kuva 4. Työttömien työnhakijoiden osuus (%) työvoimasta heinäkuussa 2008 Kainuun kunnissa, Pohjois-Karjalassa, Kainuussa, Lapissa ja koko maassa. Haasteena viime vuosien hyvälle työllisyyskehitykselle nousevat esiin tulevan vuoden aikana UPM-Kymmenen ilmoitus paperintuotannon lopettamisesta Kajaanissa ja Talvivaaran kaivosalueen siirtyminen hiljalleen runsaasti työllistävästä rakentamisvaiheesta stabiiliin tuotannolliseen vaiheeseen sekä yleinen maailman talouskehitys. 2.6 Kainuun toimialojen kehitys Yleistä Kainuun kehitys on monella eri mittarilla mitattuna edennyt maakunnan kehittämistavoitteiden suuntaan. Erityisen hyviä uutisia maakunnalle ovat olleet mm. Talvivaaran kaivosalueen rakennustöiden eteneminen ja tuotannon käynnistyminen syksyn 2008 aikana sekä matkailun suuret investoinnit. Kainuuseen on syntynyt aiempaa enemmän uusia yrityksiä ja työttömyys on vähentynyt rivakkaa tahtia. UPM-Kymmene Oyj:n ilmoitus aikomuksesta lopettaa Kajaanin paperitehtaan tuotanto kaikilla kolmella paperikoneella vuoden 2008 loppuun mennessä otettiin maakunnassa vastaan suurena yllätyksenä Tehtaan 535 työpaikan lopettaminen ja sitä myötä arviolta työpaikan menetykset kerrannaisvaikutuksina iskee Kainuun viime vuosien kohtuullisen suotuisaan talouskehitykseen erittäin vakavasti. Tähän haasteeseen vastaaminen vaatii laajaa ja sektorit ylittävää yhteistyötä yritysten ja julkisten toimijoiden kanssa kaikilla tasoilla. Uusien mahdollisuuksien etsiminen onkin aloitettu välittömästi yhtiön ilmoituksen jälkeen. Kajaanin seutu on nimetty rakennemuutosalueeksi ja rakennemuutostyöryhmä on aloittanut työnsä. Kainuun on löydettävä nopeasti ne toimenpiteet, joilla päästään irtisanomisten aiheuttaman välittömän kriisin yli. Samanaikaisesti on löydettävä ne toimenpiteet, joilla luodaan uusia korvaavia, pysyviä työpaikkoja. Näiden toimenpiteiden toteuttamista varten on neuvoteltava kansallisesti riittävät, tuntuvat resurssit. Huonoista uutisista huolimatta positiivisen kehityksen odotetaan jatkuvan metsätalouden ja puutuoteteollisuuden puolella. Metsäteollisuuden kotimaisen puun käytön lisääntyminen Venäjän puuntuonnin loppuessa, puupohjaisen bioenergian käytön lisääntyminen ja mekaanisen puunjalostuksen kehittämistoimien (mm. Woodpolis, Kainuun Metsä- ja puutalouden teemaohjelman hankkeiden toteuttaminen, mahdolliset tulevat UPM-Kymmenen pelletti- ja bioöljylaitokset ym.) myötä Kainuun metsien hakkuita pyritään lisäämään 3 milj. m 3 :stä 4 milj. m 3 :een vuoden 2010 loppuun mennessä. Tulevien vuosien kehitys toimialoilla on uudesta tilanteesta johtuen aiemmista arvioista poiketen erittäin haasteellinen.

17 Suhdannetiedot päätoimialoilla Tuoreimmat tiedot toimialojen liikevaihtotiedoista saadaan sisäasiainministeriön Tilastokeskukselta tilaamista maakunnittaisista päätoimialojen suhdannetiedoista. Niiden tiedot perustuvat samaan liikevaihtoverojen tilitysaineistoon, kuin mistä myös Kainuun avainklustereiden suhdannetiedot on laskettu. Suhdannetietojen käyttämisen etuna muihin seurantamenetelmiin on tietojen tuoreus. Päätoimialojen liikevaihdot ovat kasvaneet jaksolla 03/ /2008 verrattuna edellisen 12 kuukauden jaksoon teollisuutta lukuun ottamatta. Nopeinta liikevaihdon kasvu oli rakentamisessa, jonka liikevaihto kasvoi 46,3 % (koko maassa 30,9 %). Palveluiden liikevaihto kasvoi 12,81 % (koko maassa 13,3 %) ja kaupan 8,18 % (koko maassa 14,88 %). Teollisuuden liikevaihto laski - 2,16 % (koko maassa 9,47 %). Kaikkien toimialojen yhteenlaskettu liikevaihto kasvoi 7,97 %, kun kasvu oli edellisellä 12 kuukauden jaksolla 7,83 %. Kaikkien toimialojen kasvu on ollut koko maahan verrattuna (12,22 %) hitaampaa (Kuva 4. ja Taulukko 2.). Kun toimialojen yhteenlaskettua liikevaihtoa tarkastellaan Kainuussa kolmen viimeisen vuoden aikana (03/ /2008), on se kokonaisuudessaan 8,04 % alle valtakunnallisen keskiarvon. Kainuun päätoimialoista koko maan keskiarvon tällä ajanjaksolla ylittävät rakentaminen 9,22 %:lla ja palvelut 0,2 %:lla. 17 Kuva 4. Kainuun päätoimialojen suhdannekehitys 1/ /2008

18 Taulukko 2. Päätoimialojen liikevaihto Kainuussa ja toimialojen yhteenlaskettu liikevaihto Kainuussa ja koko maassa, suhdannetiedot 1/ /2008. Kainuu Kaikki toim ialat Teollisuus Rakentam inen Kauppa Palvelut 2007 Tammikuu 126,99 112,17 165,38 119,84 150,07 Helm ikuu 127,95 112,81 168,85 120,36 151,1 Maaliskuu 129,03 113,51 172,79 120,89 152,2 Huhtikuu 130,1 114,19 176,85 121,4 153,31 Toukokuu 131,01 114,62 179,42 121,92 154,4 Kesäkuu 131,69 114,67 180,8 122,44 155,47 Heinäkuu 132,22 114,51 183,22 122,96 156,5 Elokuu 132,76 114,36 187,2 123,51 157,5 Syyskuu 133,4 114,28 192,04 124,1 158,48 Lokakuu 134,13 114,27 197,8 124,77 159,44 M arraskuu 134,87 114,24 202,78 125,58 160,43 Joulukuu 135,53 113,9 206,33 126,45 161, Tammikuu 136,07 113,17 210,8 127,34 162,61 Helm ikuu 136,54 112,27 215,69 128,23 163,78 Maaliskuu ,35 219,13 129,07 165,01 muutos, viimeinen vuosi 7,97-2,16 46,34 8,18 12,81 muutos, viimeiset 2 vuotta 15,8 3,74 74,24 13,85 24,76 muutos, viimeiset 3 vuotta 27,15 21,62 81,82 17,5 34,29 ka/v, viimeiset 3 vuotta 9,05 7,21 27,27 5,83 11,43 Koko maa, viimeinen vuosi 12,22 9,47 30,9 14,88 13,3 18 Suhdannetiedot avainklustereilla Kainuun maakuntaohjelman avainklustereiden toimialaryhmistä vuonna 2007 liikevaihdon kasvu verrattuna vuoteen 2006 oli voimakkainta elintarviketuotannossa ja metallissa. Metallialan liikevaihto lisääntyi 10,26 % ja henkilöstö kasvoi 8,5 % edelliseen vuoteen verrattuna. Metsä- ja puualan liikevaihto kasvoi 2,09 % ja henkilö väheni 0,81 %. Kaivannaistoiminnan liikevaihto ylsi 3,8 % kasvuun ja elämystuotannon liikevaihdon kasvu oli 3,85 %. Ainoana liikevaihto laski ICT ja elektroniikka -alalla (-2,09 %). Kuva 5. Kainuun avainklustereiden suhdannekehitys vuonna 2007 verrattuna vuoteen Suhdannekehitys Kainuun maakunnassa vuonna 2007 Kaivannaistoiminta 3,80 % Metalli Elintarviketuotanto Metsä ja puu Elämystuotanto ICT ja elektroniikka -0,81 % -2,09 % 2,29 % 2,09 % 0,23 % 3,85 % 1,8 % 8,50 % 10,26 % 10,78 % -23 % -18 % -13 % -8 % -3 % 2 % 7 % 12 % 17 % prosentti, vuosi 2007 verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan Liikevaihto Henkilöstömäärä Lähde: Tilastokeskus / Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Tarkempia tilastotietoja Kainuun kehityksestä eri teemoissa Internetissä sivulta: > Kainuu > Tilastoja

19 19 3. TALOUSARVIO JA -SUUNNITELMA Talousarvion perusteita Rahoituksen muodostuminen Kainuun hallintokokeilusta annetun lain mukaan maakunta huolehtii maakunnan suunnittelusta, terveydenhuollosta, sosiaalihuollosta ja koulutuksesta sekä niiden rahoituksesta siltä osin kuin nämä tehtävät kokeilulain mukaan kuuluvat maakunnan toimialaan. Maakunta huolehtii myös maakunnan yleisestä elinkeinopolitiikasta, edistää yhteistyötä maakunnan kehittämisen kannalta keskeisten julkis- ja yksityisoikeudellisten yhteisöjen ja säätiöiden kanssa ja valvoo maakunnan etuja. Lain mukaan peruspalveluiden rahoituksesta on sovittava Kainuun kuntien kesken kuntayhtymän perussopimuksessa. Perussopimuksen mukaan kuntien maksuosuudet maakuntahallinnolle määritellään prosenttiosuutena kuntiin kertyvästä laskennallisesta verorahoituksesta. Laskennallinen verorahoitus sisältää verotulot (kunnallisverot, yhteisöverot ja kiinteistöverot), yleisen valtionosuuden, sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuden ja verotuloihin perustuvan valtionosuuksien tasauksen. Jäsenkunnan maksuosuutta määriteltäessä valtionosuuksiin ei lasketa mukaan kuntien saamia Opetusministeriön myöntämiä ja maksamia opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksia ja / tai -avustuksia, kunnan yleistä harkinnanvaraista rahoitusavustusta, kuntajaon muutoksen perusteella kunnille maksettavia yhdistymisavustuksia ja investointi- ja kehittämishankkeiden tukea. Kunnallisverotulot ja kiinteistöverotulot lasketaan maakunnan keskimääräisillä verotuloilla painotetuilla veroprosenteilla lukuun ottamatta voimalaitosten kiinteistöverotuloa, joka lasketaan enintään 1,4 veroprosentilla. Yhteisöverotulot lasketaan todellisten maksuunpantujen verotulojen mukaisina. Verotulot lasketaan viimeisimmän valmistuneen verotuksen perusteella ja valtionosuudet kunkin talousarviovuoden mukaisina. Kainuun maakunnan toimintojen rahoituksessa sovellettiin siirtymäsäännöstä vuosina Vuoden 2009 alusta lähtien sovelletaan täysimääräisesti rahoitusmallia, jossa kuntien maksuosuus määräytyy prosenttiosuutena kuntiin kertyvästä laskennallisesta verorahoituksesta siten, kuin yllä on esitetty. Maksuosuuden ennakko kannetaan kunkin varainhoitovuoden kuntien talousarviotietojen perusteella ja oikaistaan talousarviovuoden aikana sen jälkeen, kun lopulliset tiedot edellisvuoden verotuksesta ja kuluvan vuoden valtionosuuksista valmistuvat. Maksuosuus suoritetaan varainhoitovuoden aikana kuukausittain kahdessa erässä.

20 20 Kuntien ja maakunnan toimintaympäristössä ja / tai rahoituksessa tapahtuvien suurten ja olennaisten lakimuutosten tai muiden seikkojen muutosten johdosta voidaan kuntien maksuosuuden määrittelyperusteet päättää uudelleen Kuntien rahoitusosuuden kehitys Kuntien maksuosuudet Kainuun maakunta -kuntayhtymälle määritellään prosenttiosuutena kuntiin kertyvästä laskennallisesta verorahoituksesta. Kainuun kuntien rahoitusosuus Kainuun maakunnalle ja sen kasvu määräytyvät rahoitusosuuden pohjana olevien verorahoituserien kehityksen perusteella. Valtionosuuksien kehitys on arvioitu suunnitteluvuosille yleisen taloudellisen kehityksen ja valtion peruspalveluohjelman tietoihin perustuen. Verotulojen ennustamisessa on käytetty taustatietona Kuntaliiton verotulojen ennustamiskehikkoa. Kainuussa sosiaali- ja terveystoimen valtionosuudet ovat kasvaneet väestön ikääntymisen vuoksi hieman muuta maata enemmän. Yleinen valtionosuus on pienentynyt ja tulee edelleen pienentymään myös tulevina vuosina, mikäli väestön vähenemistä ei saada pysähtymään. Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus turvaa verotulojen kompensaation tasausrajaan saakka, joka on tällä hetkellä 91,86 prosenttia maan keskimääräisistä verotuloista. Verojen maksuunpanon kehitys Suunnitteluvuosi KUNNALLISVERO Kainuu 1,6 1,4 1,5 4,3 6,0 4,4 2,0 3,0 3,0 Koko maa 3,1 2,6 4,2 6,2 7,6 6,8 3,2 5,2 4,5 KIINTEISTÖVERO Kainuu (maakunnan osuus 0,8-0,6 7,7 4,0 7,2 3,0 3,0 3,0 3,0 Koko maa 3,8 4,0 8,3 8,8 7,5 4,2 3,2 2,6 3,0 YHTEISÖVERO Kainuu -18,9 7,6 24,5 22,1 13,8 3,0-7,4 3,0 3,0 Koko maa -13,2-1,0 12,3 14,6 19,1 0,0 3,1 4,2 4,6 Kunnallisveron maksuunpannut verotulot ovat viime vuosina Kainuussa hyvästä kehityksestään huolimatta kasvaneet muuta maata hitaammin. Vuonna 2006 Kajaani, Sotkamo ja Suomussalmi nostivat kunnallisveroprosenttiaan siten, että maakunnan keskimääräinen kunnallisveroprosentti nousi 18,81 prosentista 19,02 prosenttiin. Tämän vaikutus kunnallisverokertymään on noin yksi prosentti. Vuoden 2007 alustavien maksuunpanotietojen mukaan kunnallisverot kasvoivat 6,0 prosenttia ja kaikki verolajit yhteensä kasvoivat 6,7 prosenttia. Kuluvan vuoden 2008 verojen maksuunpanon ennustetaan vielä kasvavan, mutta vuoden 2009 osalta uskotaan yleisesti taantumaan, joka osaltaan pienentää verotulojen kasvuoletuksia. Lisäksi ensi vuonna verojen mak-

21 21 suunpanoon vaikuttavat kunnallisveroon kohdistuvat veronkevennykset ja yhteisöveroon UPM:n paperitehtaan mahdollinen sulkeminen. Kainuun kuntien mahdolliset tuloveroprosenttien korotukset vuodelle 2009 vaikuttavat maakunnan maksuosuuteen myös vuoden viiveellä. Vuoden 2009 maksuunpanot ovat pohjana laskettaessa maakunnan vuoden 2010 rahoitusosuuksia Vuonna 2008 tuloveroprosenttiaan korottivat Hyrynsalmi 19,0 prosentista 19,75 prosenttiin, Kuhmo 19,0 prosentista 19,75 prosenttiin, Paltamo 19,0 prosentista 19,75 prosenttiin, Puolanka 19,75 prosentista 20,25 prosenttiin ja Ristijärvi19,25 prosentista 19,5 prosenttiin. Yleistä kiinteistöveroprosenttiaan korottivat Hyrynsalmi ja Puolanka. Vakituisten asuntojen kiinteistöveroprosenttiaan korottivat Puolanka ja Ristijärvi.. Kuntien verotulojen maksuunpano valmistuu kunnallisveron ja yhteisöveron osalta aina verotusvuotta seuraavan vuoden lokakuun loppuun mennessä. Kiinteistöverotulojen maksuunpano tapahtuu kunkin talousarviovuoden elokuun loppuun mennessä. Valtionosuuksien kehitys YLEINEN VO Kainuu -1,6-1,7 47,3-7,6-0,2 0,3-2,0-2,0-2,0 Koko maa 2,0 3,1 19,1-4,8 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 STM Kainuu 14,7 9,2 7,9 7,8 17,1 9,6 4,5 4,5 4,5 Koko maa 17,4 10,2 6,6 6,9 17,0 3,5 3,5 3,5 3,5 TASAUS Kainuu -14,5-7,5 9,8 4,0 5,4 8,4 3,0 3,0 3,0 Koko maa 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Maakunnan rahoitusosuuden pohjana olevat valtionosuudet kasvavat vuonna 2009 yhteensä 12,3 milj. euroa eli 8,9 % vuodesta Erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuudet kasvavat sen vuoksi, että kunnallisveroon kohdistuvien veronkevennysten aiheuttama veromenetys kompensoidaan nostamalla sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksia. Lisäksi valtionosuuden määrään vaikuttavina tekijöinä on huomioitu kunnilta valtiolle siirtyvät tehtävät ja osaksi lakien uudistuksista johtuvat kuntien menojen kasvut. Maakunnan rahoitusosuuteen verokevennykset vaikuttavat verotulojen kautta vasta vuodelle 2010, vaikka kompensaatio kohdistuu jo vuoden 2009 STM:n valtionosuuksiin. Tästä johtuen verorahoituksessa on maakunnan näkökulmasta rytmihäiriö, joka tulee huomioida vuosien menojen kasvuissa.

22 22 Verorahoituserien kehitys Verorahoituserien kehitys % 2006 % 2007 % 2008 % 2009 % Yleinen , , , , ,28 STM , , , , ,65 Tasaus , , , , ,37 Valtionosuudet , , , , ,85 Tulovero , , , , ,39 Kiinteistövero , , , , ,01 Yhteisövero , , , , ,00 Verot , , , , ,18 Rahoituspohjan kasvu , , , , ,03 Kunnan rahoitusosuus , , , , ,03 Rahoitus-% 59,9 58,8 58,5 60,1 60,1 Maakunnan ja kuntien välillä käydään vuosittain neuvottelut kuntien palvelutarpeista, maakunnan tarjoamien palveluiden rakenteesta ja maksuosuudesta. Neuvottelut pidettiin ja neuvotteluissa sovittiin ohjelma vanhojen alijäämien kattamiseksi vuosina ja että kuntien rahoitusprosentti pidetään vuoden 2008 tasolla eli se on 60,1 prosenttia kuntien laskennallisesta verorahoituksesta. Tämän hetkisten arvioiden mukaan maksuosuus on euroina n. 222,9 miljoonaa euroa (liitteet 1-5). Lopullinen kuntien euromääräinen rahoitusosuus varmistuu vuoden 2008 lopullisen verotuksen valmistuessa syksyllä Kuntien rahoitusosuus -% Toteutunut/esitys 60,9 59,9 58,8 58,5 60,1 60,1 60,1 60,1 60,1 Valt.os -korjaus -0,8 Koko laskennallinen verorahoituspohja kasvaa ensi vuodelle 21,1 milj. euroa eli 6,0 %. Tästä maakunnalle tuleva osuus on 12,7 milj. euroa. Vuosina tulopohjan kumulatiivinen kasvu on yhteensä 92,5 miljoonaa euroa, josta maakunnan osuus on 53,4 milj. euroa eli 57,8 %. Rahoituspohjassa olevat valtionosuudet ovat kasvaneet samana aikana yhteensä 50,6 milj. euroa.

23 Laskennallinen verorahoitus ( ) 23 Kainuu (pl. Vaala) 410,0 360,0 310,0 2,6 % 6,0% 5,8 % 9,3 % 6,0 % 2,3 % 260,0 210,0 160,0 0,9 % 4,0 % 5,2 % 12,2 % 6,0 % 2,3 % 110,0 60,0 10,0-40, Valtionosuudet Verotulot (t-1) Kuntien rahoitusosuus Rahoituserät lajeittain ja kunnittain vuosina Kunnallisvero (maksuunpano t-1 vuosi, korjattu keskim.veroprosentilla) Kunta m-% 2006 m-% 2007 m-% 2008 m-% ennuste 2009 m-% Hyrynsalmi , , , , ,4 Kajaani +V.joki , , , , ,4 Kuhmo , , , , ,4 Paltamo , , , , ,4 Puolanka , , , , ,4 Ristijärvi , , , , ,4 Sotkamo , , , , ,4 Suomussalmi , , , , , , , , , ,4 Kiinteistövero (korjattu keskim.veroprosenteilla) Kunta m-% 2006 m-% 2007 m-% 2008 m-% ennuste 2009 m-% Hyrynsalmi , , , , ,0 Kajaani +V.joki , , , , ,0 Kuhmo , , , , ,0 Paltamo , , , , ,0 Puolanka , , , , ,0 Ristijärvi , , , , ,0 Sotkamo , , , , ,0 Suomussalmi , , , , , , , , , ,0 Yhteisövero Kunta m-% 2006 m-% 2007 m-% 2008 m-% ennuste 2009 m-% Hyrynsalmi , , , , ,0 Kajaani +V.joki , , , , ,0 Kuhmo , , , , ,0 Paltamo , , , , ,0 Puolanka , , , , ,0 Ristijärvi , , , , ,0 Sotkamo , , , , ,0 Suomussalmi , , , , , , , , , ,0

24 Yleinen valtionosuus Kunta m-% 2006 m-% 2007 m-% 2008 m-% enn.tieto 2009 m-% Hyrynsalmi , , , , ,0 Kajaani +V.joki , , , , ,6 Kuhmo , , , , ,0 Paltamo , , , , ,9 Puolanka , , , , ,3 Ristijärvi , , , , ,2 Sotkamo , , , , ,6 Suomussalmi , , , , , , , , , ,3 24 STM:n valtionosuus Kunta m-% 2006 m-% 2007 m-% 2008 m-% enn.tieto 2009 m-% Hyrynsalmi , , , , ,5 Kajaani +V.joki , , , , ,4 Kuhmo , , , , ,2 Paltamo , , , , ,1 Puolanka , , , , ,0 Ristijärvi , , , , ,3 Sotkamo , , , , ,2 Suomussalmi , , , , , , , , , ,6 Verotulojen tasaus Kunta m-% 2006 m-% 2007 m-% 2008 m-% enn.tieto 2009 m-% Hyrynsalmi , , , , ,2 Kajaani +V.joki , , , , ,2 Kuhmo , , , , ,5 Paltamo , , , , ,3 Puolanka , , , , ,0 Ristijärvi , , , , ,8 Sotkamo , , , , ,9 Suomussalmi , , , , , , , , , ,4 Kaikki erät yhteensä Kunta m-% 2006 m-% 2007 m-% 2008 m-% enn.tieto 2009 m-% Hyrynsalmi , , , , ,3 Kajaani +V.joki , , , , ,1 Kuhmo , , , , ,4 Paltamo , , , , ,5 Puolanka , , , , ,3 Ristijärvi , , , , ,7 Sotkamo , , , , ,6 Suomussalmi , , , , , , , , , ,0 Maakuntakokeilun alkaessa taloudenhoidon tavoitteeksi hyväksyttiin periaate, jonka mukaan maakunnan menokehitys sopeutetaan kuntien tulopohjan kehitykseen eli verotulojen ja valtionosuuksien kasvuun. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että tulopohjan kasvu jaetaan maakunnan ja kuntien kesken siinä suhteessa, missä kokeilun alkaessa suhteelliset meno-osuudet olivat (60,9 % / 39,1 %). Samanaikaisesti kuitenkin maakunnalle siirtyneeseen palvelutuotantoon kohdistuvat kovemmat kustannuspaineet väestön ikääntymisen ja sairastavuuden vuoksi kuin kuntien tuottamiin palveluihin.

VAIHTOEHTOJA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISEKSI

VAIHTOEHTOJA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISEKSI Kainuun maakunta -kuntayhtymä (15.5.2007) VAIHTOEHTOJA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISEKSI 1. TAUSTAA 1.1. Maakunnan talouden tila Maakunnan vuosi 2005 Toimintatuotot kasvoivat vuoteen 2004 verrattuna 0,7 % eli

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

Talousarvio 2010 ja taloussuunnitelma 2010-2013

Talousarvio 2010 ja taloussuunnitelma 2010-2013 Talousarvio 2010 ja taloussuunnitelma 2010-2013 Kainuun maakunta -kuntayhtymä Maakuntajohtajan ehdotus 30.11.2009 Talousarvio 2010 ja taloussuunnitelma 2010-2013 Kainuun maakunta -kuntayhtymä 2009 C:10

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2008 JA TALOUSSUUNNITELMA 2008-2011

TALOUSARVIO 2008 JA TALOUSSUUNNITELMA 2008-2011 TALOUSARVIO 2008 JA TALOUSSUUNNITELMA 2008-2011 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ Maakuntajohtajan ehdotus 1 KAINUUN MAAKUNTAKOKEILU...3 2 TALOUDELLISIA TAUSTATIETOJA...5 2.1 Yleinen taloudellinen kehitys

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Tiedotustilaisuus 12.2.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2012 ja 2013

Lisätiedot

KUNTATALOUSSELVITYS 1993 2003 (2004)

KUNTATALOUSSELVITYS 1993 2003 (2004) Kainuun maakunta -kuntayhtymä 17.8.2005/AT KUNTATALOUSSELVITYS 1993 2003 (2004) Maakuntahallitus on päättänyt kokouksessaan 7.12.2004, että kuntien talouden kehitys selvitetään viimeisten 10 vuoden ajalta

Lisätiedot

Talousarvio 2012 ja taloussuunnitelma 2013-2015 Kainuun maakunta -kuntayhtymä

Talousarvio 2012 ja taloussuunnitelma 2013-2015 Kainuun maakunta -kuntayhtymä Talousarvio 2012 ja taloussuunnitelma 2013-2015 Kainuun maakunta -kuntayhtymä Talousarvio 2012 ja taloussuunnitelma 2013-2015 Kainuun maakunta -kuntayhtymä 2011 C:14 Julkaisija Kainuun maakunta -kuntyhtymä

Lisätiedot

3.5.2005. Lausunto kainuun maakunnan hallintokokeilun maksuosuuksien ja lukion yksikköhintarahoituksen

3.5.2005. Lausunto kainuun maakunnan hallintokokeilun maksuosuuksien ja lukion yksikköhintarahoituksen Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto LAUSUNTO 68 3.5.2005 Lausunto kainuun maakunnan hallintokokeilun maksuosuuksien ja lukion yksikköhintarahoituksen kirjaamisesta 1 Lausuntopyyntö Kainuun hallintokokeilusta

Lisätiedot

LUONNOS KAINUUN MAAKUNNAN PERUSSOPIMUS. vers. 26.5.2011/al. I luku. Yleiset määräykset. 1 Nimi ja kotipaikka

LUONNOS KAINUUN MAAKUNNAN PERUSSOPIMUS. vers. 26.5.2011/al. I luku. Yleiset määräykset. 1 Nimi ja kotipaikka LUONNOS vers. 26.5.2011/al KAINUUN MAAKUNNAN PERUSSOPIMUS I luku Yleiset määräykset 1 Nimi ja kotipaikka Kainuun maakunta-kuntayhtymä (jatkossa Maakunta) toimii Kainuun hallintokokeilulain (343/2003),

Lisätiedot

Valtuustoseminaari 11 10. 2011.

Valtuustoseminaari 11 10. 2011. Valtuustoseminaari 11.10.201110 Vuoden 2012 talousarvion lähtökohdat Talouden näkymät heikentyneet kesän jälkeen ja epävarmuus lisääntynyt. Valtion budjetti tehty tietyin t i kasvuodotuksin, k mutta silti

Lisätiedot

Kainuun hallintokokeilun perusteet, tavoitteet ja kokemuksia. Maakuntajohtaja Alpo Jokelainen Kainuun maakunta -kuntayhtymä Kuhmo 12.8.

Kainuun hallintokokeilun perusteet, tavoitteet ja kokemuksia. Maakuntajohtaja Alpo Jokelainen Kainuun maakunta -kuntayhtymä Kuhmo 12.8. Kainuun hallintokokeilun perusteet, tavoitteet ja kokemuksia Maakuntajohtaja Alpo Jokelainen Kainuun maakunta -kuntayhtymä Kuhmo 12.8.2010 LAKI KAINUUN HALLINTOKOKEILUSTA (343 / 2003) kokeilu on alkanut

Lisätiedot

Talousarvio 2010 ja taloussuunnitelma 2010 2013

Talousarvio 2010 ja taloussuunnitelma 2010 2013 Talousarvio 2010 ja taloussuunnitelma 2010 2013 Kainuun maakunta -kuntayhtymä LUONNOS 21.10.2009 Talousarvio 2010 ja taloussuunnitelma 2010 2013 Kainuun maakunta -kuntayhtymä 2009 C: Julkaisija Kainuun

Lisätiedot

Rahoitusmalli 2013 2.12.2009. asta.tolonen@kainuu.fi

Rahoitusmalli 2013 2.12.2009. asta.tolonen@kainuu.fi Rahoitusmalli 2013 2.12.2009 asta.tolonen@kainuu.fi 2010 2012 Kunnan rahoitusosuus Kainuun maakunnalle: Kuntien rahoitusosuudet maakuntahallinnolle määritellään prosenttiosuutena kuntiin kertyvästä laskennallisesta

Lisätiedot

TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 31.10.2007

TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 31.10.2007 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ 1 TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 31.1.27 Liite nro: 1 TOIMINTATUOTOT Maakunnan talousarvion (MV 23.4.7) (ilman liikelaitoksia) mukaan toimintatuotot ovat vuodelle 27

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2014

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2014 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2014 Kainuun maakunta -kuntayhtymä Maakuntajohtajan ehdotus 15.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2014 Kainuun maakunta -kuntayhtymä 2010 C:12

Lisätiedot

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013 KUUKAUSIRAPORTOINTI Väkiluku ja sen muutokset 31.12. Väkiluvun kehitys 54800 Mikkelin kaupungin väkilukuennakko kuukausittain 1.1. lukien (joulukuun 2012 luvussa on myös Ristiina ja Suomenniemi vertailun

Lisätiedot

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Kuntatalouden näkymät

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Kuntatalouden näkymät Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Kuntatalouden näkymät Ilari Soosalu, Johtaja, kuntatalous Sisältö Vuoden 2013 tilinpäätös Hallituksen talousarvioehdotus/ PPB 2015, RaPo:n

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Talousarvio 2012 ja taloussuunnitelma 2013-2015

Talousarvio 2012 ja taloussuunnitelma 2013-2015 Talousarvio 2012 ja taloussuunnitelma 2013-2015 Kainuun maakunta -kuntayhtymä Maakuntajohtajan ehdotus 14.11.2011 Talousarvio 2012 ja taloussuunnitelma 2013-2015 Kainuun maakunta -kuntayhtymä 2011 C:14

Lisätiedot

Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi

Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi Valkoinen sali 15.11.2011 Matti Väisänen OKM / Hallinto- ja budjettiyksikkö Hallitusohjelma: Hallitus rakentaa kehyspäätöksensä siten, että hallitusohjelmaan kirjatut

Lisätiedot

Kuntien vuoden 2015 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu 18.11.2014

Kuntien vuoden 2015 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu 18.11.2014 Kuntien vuoden 2015 veroprosentit Kuntaliiton tiedustelu % 20,5 Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti sekä tuloveroprosenttia nostaneet kunnat 1985-2015 Kuntien lkm 20,0 181 180 19,5 156 160 19,0 18,5

Lisätiedot

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio 9.9.2015 Minna Punakallio Bruttokansantuotteen volyymin muutos ed. neljänneksestä, % 9.9.2015 Minna Punakallio Työmarkkinoiden

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2007 JA TALOUSSUUNNITELMA 2007-2010

TALOUSARVIO 2007 JA TALOUSSUUNNITELMA 2007-2010 TALOUSARVIO 2007 JA TALOUSSUUNNITELMA 2007-2010 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ Maakuntavaltuusto 18.12.2006 2 1 KAINUUN MAAKUNTAKOKEILU...3 2 TALOUDELLISIA TAUSTATIETOJA...3 2.1 Yleinen taloudellinen kehitys

Lisätiedot

Pirkanmaan liiton ja Kuntaliiton kuntapäivä, Tampere 20.10.2015 Ajankohtaista kuntataloudesta. Ilari Soosalu Johtaja, kuntatalous

Pirkanmaan liiton ja Kuntaliiton kuntapäivä, Tampere 20.10.2015 Ajankohtaista kuntataloudesta. Ilari Soosalu Johtaja, kuntatalous Pirkanmaan liiton ja Kuntaliiton kuntapäivä, Tampere 20.10.2015 Ajankohtaista kuntataloudesta Ilari Soosalu Johtaja, kuntatalous Rakenne Talouden fundamentteja Kuntatalouden tila ja näkymät Hallituksen

Lisätiedot

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät 15.2.2012 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Talousnäkymät maailmalla ja Suomessa Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2012 Laitos Julkaisu- ajankohta BKT muutos

Lisätiedot

Siniset ajatukset Kainuun malliksi - tähän on tultu. Kaukametsä, Kajaani ke 25.11.2009. Anssi Tuominen Koulutustoimialan johtaja

Siniset ajatukset Kainuun malliksi - tähän on tultu. Kaukametsä, Kajaani ke 25.11.2009. Anssi Tuominen Koulutustoimialan johtaja Siniset ajatukset Kainuun malliksi - tähän on tultu Kaukametsä, Kajaani ke 25.11.2009 Anssi Tuominen Koulutustoimialan johtaja MAAKUNTAKOKEILUN MERKKIPAALUT pääministeri Paavo Lipponen 16.10.2001 selvitysmies

Lisätiedot

Kainuun hallintokokeilu: Siniset ajatukset -tavoitteista vaikutuksiin Alue- ja paikallishallintopäivät Kuopio 24.8.2010

Kainuun hallintokokeilu: Siniset ajatukset -tavoitteista vaikutuksiin Alue- ja paikallishallintopäivät Kuopio 24.8.2010 Kainuun hallintokokeilu: Siniset ajatukset -tavoitteista vaikutuksiin Alue- ja paikallishallintopäivät Kuopio 24.8.2010 hallintojohtaja Kalevi Yliniemi KAINUU IVALO 625 km KAINUU OULU 181 km KAJAANI Vaala

Lisätiedot

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä)

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä) Maakunnan tila 1 Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 27 213 (heinä) 14,5 14, 13,5 13, 12,5 12, 11,5 11, 1,5 1, 9,5 9, 8,5 8, 7,5 7, 6,5 6, 5,5 5, Luku alueen

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN KUNTIEN TALOUS

KESKI-SUOMEN KUNTIEN TALOUS KESKI-SUOMEN KUNTIEN TALOUS Kuntaliiton maakuntakierros ja Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari, 26.8.2014 Jyväskylä Maakuntasuunnittelija Kirsi Mukkala 1 Miltä vuosi 2013 näytti kuntien tilinpäätösten

Lisätiedot

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi aiempia vuosia enemmän, runsaalla 600 henkilöllä (e 75 088) Asuntoja valmistui ennätystahtiin 800 (549) Tontit kävivät edelleen kaupaksi,

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Maltillisella menokasvulla laadukkaat palvelut Peruskorjauksilla huolehditaan kiinteistökannasta Investoinnit edellyttävät lainanottoa Kansantalouden

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen Kainuu tilastoina 2013 Kuva: Samu Puuronen KAINUUN OSUUS KOKO MAASTA Kainuun maakuntaprofiili Metsämaata Pinta-ala Teitä Alkutuotanto Kesämökit Työttömät Yli 64-vuotiaat Tilojen lukumäärä Väkiluku Tutkinnon

Lisätiedot

Aluebarometri 2013/TEM julkaisut/vvi

Aluebarometri 2013/TEM julkaisut/vvi 1 Aluebarometri 2013 julkistus 13.12.2012 Aluebarometri on työ- ja elinkeinoministeriön ja Suomen Kuntaliiton kaksi kertaa vuodessa teettämä verkkokysely, jonka Tilastokeskus toteuttaa. Aluebarometri mittaa

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan

Lisätiedot

Kustannukset, ulkoinen

Kustannukset, ulkoinen Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 on tasapainoinen, mutta lisää säästöjä tarvitaan ja kaikki säästötoimenpiteet, joihin on ryhdytty, ovat välttämättömiä. Talousarvioehdotuksen

Lisätiedot

KAINUUN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS

KAINUUN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS KAINUUN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS I luku YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Nimi ja kotipaikka Kuntayhtymän nimi on Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä ja sen kotipaik ka

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014 Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014 Kuntien yhdistyminen Vuoden 2013 tilinpäätöksessä vertailua edellisen vuoden tilinpäätökseen ei ole perusteltua tehdä, koska vuonna 2013

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja Kunnanvaltuusto 8.12.2011 Talousarvio 2012 Tuomas Lohi Kunnanjohtaja YLEISET TALOUSNÄKYMÄT 2012 Kasvunäkymiä varjostavat erityisesti Euroopan velkakriisi ja epävarmat kansainväliset talouden näkymät Kuntatalouden

Lisätiedot

TALOUDEN TASAPAINOTTAMISOHJELMA (luonnos)

TALOUDEN TASAPAINOTTAMISOHJELMA (luonnos) Kainuun maakunta -kuntayhtymä (mh 20.8.2007) TALOUDEN TASAPAINOTTAMISOHJELMA (luonnos) 1. TAUSTAA 1.1. Maakunnan taloudellinen tila 2 1.2. Kainuun kuntien talouden tila 4 1.3. Verorahoituksen kehitys 2004

Lisätiedot

ETLAn alue-ennusteet. Olavi Rantala ETLA

ETLAn alue-ennusteet. Olavi Rantala ETLA ETLAn alue-ennusteet Olavi Rantala ETLA ETLAn alue-ennusteiden sisältö 19 maakuntaa, 15 ELY-keskusaluetta ja koko maa Maakuntatasolla noin 1500 muuttujaa Ennusteaikajänne 5 vuotta: vuoden 2011 ennusteet

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Kunnan talouden mallipohjainen suunnittelu Kuntien tilinpäätöskortti Valtiovarainministeriö/Kunta- ja aluehallinto-osasto,5.12.213 KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

Kunnat ja alueet. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Kunnat ja alueet. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Kunnat ja alueet Konsultit 2HPO 1 Väkiluvun muutos kunnittain 1980-2010 Lähde: Tilastokeskus, väestörakenne 2 Väestön muutos kunnittain Lähde: Kuntaliitto ja Tilastokeskus 3 Väkiluvun muutos kunnittain

Lisätiedot

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta LIITEOSA (liite 16) Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta Selvitysalue, Keuruu, Multia ja Mänttä-Vilppula Lähde: Miettinen/FCG 5/2015 Lähtötiedot Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot

Lisätiedot

Kehysesitys 2016-18. Valtuusto 7.9.2015 Pekka Heikkinen

Kehysesitys 2016-18. Valtuusto 7.9.2015 Pekka Heikkinen Kehysesitys 2016-18 Valtuusto 7.9.2015 Pekka Heikkinen Taloussuunnitelman ja arvion valmisteluprosessista Kehyspäätöksen tekovaiheessa paljon asioita auki Valtion valmisteluaikataulu myöhentynyt; hallituksen

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta:

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Kuntakohtainen paine veroprosentin korottamiseksi 2012 2017e 2021e 2025e Harjavalta 23,6 23,4 25,0

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 1 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT JOHTAMINEN, OSAAMINEN JA HENKILÖSTÖ Tammi-heinäkuussa 1 on kirjattu henkilöstökuluja n., milj. euroa (, %) viimevuotista enemmän. Muutos johtuu työllistämistuella

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lahti 11.5.2011 11.5.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Peruspalveluohjelma ja TME 2015 budjettiriihen tulemat Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014. Reijo Vuorento apulaisjohtaja, kuntatalous

Peruspalveluohjelma ja TME 2015 budjettiriihen tulemat Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014. Reijo Vuorento apulaisjohtaja, kuntatalous Peruspalveluohjelma ja TME 2015 budjettiriihen tulemat Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014 Reijo Vuorento apulaisjohtaja, kuntatalous Budjetin menolinjauksia Vaalikauden sopeutustoimet yht. (veronkiristykset

Lisätiedot

Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi

Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi TYÖLLISYYSKEHITYS VAROVAISEN POSITIIVISTA Varsinais-Suomen työllisyystilanne on kuluvan syksyn aikana kehittynyt hiljalleen positiivisempaan suuntaan. Maakunnan työttömyysaste laski lokakuussa koko maan

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010 8.3.2011. Kainuun maakunta -kuntayhtymä

Tilinpäätös 2010 8.3.2011. Kainuun maakunta -kuntayhtymä Tilinpäätös 2010 8.3.2011 Kainuun maakunta -kuntayhtymä 1 Toiminta 2 Aluetalouden kehitys/ kärkialojen liikevaihdon ja työpaikkojen kehitys Kainuussa 3 Kainuun tilanne pähkinänkuoressa - viimevuosien takaiskut

Lisätiedot

Hattula Hämeenlinna Janakkala

Hattula Hämeenlinna Janakkala Hattula Hämeenlinna Janakkala Kuntarakenneselvitys- talouden tarkastelua Riitta Ekuri 24.4.2014 Page 1 Talouden nykytila-analyysistä ja ennakoinnista Keskusteltavia asioita: Vuoden 2013 luvut tilinpäätösaikataulut

Lisätiedot

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 14.10.2014 Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota - Argentiinalainen

Lisätiedot

Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous. Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010

Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous. Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010 Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010 1. Taantuma ja sen vaikutukset kuntatalouteen (1) Vuoden 2008 lopulla alkanutta taantumaa (bruttokansantuote

Lisätiedot

Veroennustekehikko ennustamisen luotettava työväline

Veroennustekehikko ennustamisen luotettava työväline Veroennustekehikko ennustamisen luotettava työväline Koko maan veroennusteet Kuntamarkkinat, Kuntatalo 12 13.9.2012 Jukka Hakola Veroasiantuntija Kuntien tulot vuonna 2011 Valtionosuudet 20 % 7 661 milj.

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

Rahoitusosa 2013 2016

Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa... 194 Rahoituslaskelma... 194 Rahoitussuunnitelma... 195 Täydentäviä tietoja... 197 Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma 2013 2016 193 Rahoitusosa Rahoituslaskelma

Lisätiedot

4.2.2015 KÖYLIÖ-SÄKYLÄ. 4.2.2015 Minna Ainasvuori / BDO Audiator Oy. Page 1

4.2.2015 KÖYLIÖ-SÄKYLÄ. 4.2.2015 Minna Ainasvuori / BDO Audiator Oy. Page 1 KÖYLIÖ-SÄKYLÄ 4.2.2015 Minna Ainasvuori / BDO Audiator Oy Page 1 1 ARVIO TALOUDEN MENNEESTÄ KEHITYKSESTÄ 2 TALOUSKEHITYS 2010-2013 - KÖYLIÖ Toimintakulut Toimintakulujen keskimääräinen kasvu: 1,7 %/vuosi

Lisätiedot

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014 Yleistä Karkkilan kaupungin tilikauden tulos vuodelta 2014 on 698 379,68 euroa ylijäämäinen. Tulos on 1 379 579,68 euroa talousarviota

Lisätiedot

Sivistystoimen yhteistyörakenne Kainuun maakunnassa. Kongressikeskus Fellmanni, Lahti. ke 1.4.2009

Sivistystoimen yhteistyörakenne Kainuun maakunnassa. Kongressikeskus Fellmanni, Lahti. ke 1.4.2009 Sivistystoimen yhteistyörakenne Kainuun maakunnassa Kongressikeskus Fellmanni, Lahti ke 1.4.2009 Anssi Tuominen Koulutustoimialan johtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä MAAKUNTAKOKEILUN MERKKIPAALUT pääministeri

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Rovaniemi 17.11.2010 Tiina Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai alueiden kehitystä lyhyellä

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 Kaupunginhallitus 18.5.2015 Kaupunginvaltuusto 25.5.2015 Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013 2015 As.luku 25 800 Raahen asukasluku kuukausittain vv.

Lisätiedot

Kunnanhallitus 168 16.06.2009 Kunnanhallitus 179 21.07.2009 Kunnanhallitus 188 11.08.2009. Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen

Kunnanhallitus 168 16.06.2009 Kunnanhallitus 179 21.07.2009 Kunnanhallitus 188 11.08.2009. Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen 168 16.06.2009 179 21.07.2009 188 11.08.2009 Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen KHALL 168 Kunnankamreeri Kunnanvaltuusto on 22.12.2008 hyväksynyt talousarvion vuodelle 2009. Talousarvio osoittaa

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9. HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015 Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.2012 Missä ollaan? 65 vuotta täyttäneiden henkilöiden määrä ylitti

Lisätiedot

tulevaisuuden näkymät

tulevaisuuden näkymät Kaupungin taloustilanne ja tulevaisuuden näkymät 3.2.2011 Rahoitusjohtaja Tapio Korhonen Talousnäkymät maailmalla ja Suomessa Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2011 Julkaisuajankohta BKT muutos Inflaatio

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2016 15.9.2015

TALOUSARVIO 2016 15.9.2015 TALOUSARVIO 2016 KANSANTALOUDEN KEHITYSENNUSTE (VM) BKT ja inflaatio BKT inflaatio 2012-1,4% 2,8% 2013-1,3 % 1,5 % Nordea 1.9. VM? 2014-0,1 % 1,0 % -0,3% -0,2 2015 0,3 % 0,1 % +0,5% 1,3 2016 1,4 % 1,2

Lisätiedot

Kuntatalouden näkymät. Kokkola / Keski-Pohjanmaan maakuntatilaisuus 25.4.2012 Sanna Lehtonen, kehittämispäällikkö

Kuntatalouden näkymät. Kokkola / Keski-Pohjanmaan maakuntatilaisuus 25.4.2012 Sanna Lehtonen, kehittämispäällikkö Kuntatalouden näkymät Kokkola / Keski-Pohjanmaan maakuntatilaisuus 25.4.212 Sanna Lehtonen, kehittämispäällikkö Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 25 211 Pl. Ahvenanmaa. Sisältää liikelaitokset. Lähde:

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan talousarvioesitys 2016

Kaupunginjohtajan talousarvioesitys 2016 Kaupunginjohtajan talousarvioesitys 2016 19.10.2015 Talousjohtaja Patrik Marjamaa Väestönmuutos (ennakkotieto) suurimmissa kaupungeissa tammi-elokuussa 2015 Helsinki Espoo Vantaa Tampere Oulu Turku Jyväskylä

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

Suurten kaupunkien talousarviot 2008

Suurten kaupunkien talousarviot 2008 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS Tutkimuskatauksia 2007 11 HEIKKI HELIN Suurten kaupunkien talousarviot 2008 Verkossa ISSN 1796-7236 ISBN 978-952-223-039-3 Painettu ISSN 1455-7266 LISÄTIETOJA Heikki Helin

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin tervehdys

Jyväskylän kaupungin tervehdys Jyväskylän kaupungin tervehdys Kunta- ja palvelurakenneseminaari 18.10.05 Paviljonki Kuntien vuosikatteet maakunnittain vuosina 2003-2004, euroa/asukas Uusimaa Itä-Uusimaa Pirkanmaa Satakunta Pohjois-Pohjanmaa

Lisätiedot

Mistä löytyy Suomen kuntien tie?

Mistä löytyy Suomen kuntien tie? Mistä löytyy Suomen kuntien tie? Kuntajohtajapäivät, Seinäjoki Timo Kietäväinen, varatoimitusjohtaja Uhkaava talouskriisi tuo lisähaasteita entisetkin isoja Uhkaava talouskriisi tuo vain lisähaasteita,

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Tiina Herttuainen 09 1734 3619 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Joensuu 24.11.2011 24.11.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV

.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV 16.8.2007/RLÖ/hul.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV Kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevan lain 10 :n mukaisen selvityksen ja toimeenpanosuunnitelman keskeisten tietojen toimittaminen valtioneuvostolle

Lisätiedot

Kuntatalous tänään. Valtuustoseminaari Rovaniemen kaupunki 24.3.2014. Kuntatalousyksikkö, johtaja Ilari Soosalu Suomen Kuntaliitto 24.3.

Kuntatalous tänään. Valtuustoseminaari Rovaniemen kaupunki 24.3.2014. Kuntatalousyksikkö, johtaja Ilari Soosalu Suomen Kuntaliitto 24.3. Kuntatalous tänään Valtuustoseminaari Rovaniemen kaupunki 24.3.2014 Kuntatalousyksikkö, johtaja Ilari Soosalu Suomen Kuntaliitto 24.3.2014 IS Sisältö Vuoden 2013 verotiedot ja taustatekijöitä Vuoden 2013

Lisätiedot

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014 Kuntien taloustietoja 214 (2) Lähde:Kuntaliitto 215, Kuntien tunnuslukutiedosto 23-214 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 23-214 11 Asukasluku indeksoituna (23=1) 15 1 95 9 85 8 75 Kemi 21-5 as. kunnat

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Työllisyys

Toimintaympäristö: Työllisyys Toimintaympäristö: Työllisyys Tampere 24.3.2009 Jenni Kallio Prosenttia 31.12. 14,0-19,4 (13) 11,0-13,9 (25) 8,0-10,9 (32) 6,0-7,9 (20) 3,6-5,9 (13) Työllisyys 2008 % 25,0 22,5 Työttömyys kääntyi nousuun

Lisätiedot

Tilastotietoja suuralue- ja maakuntajaolla (NUTS2 ja NUTS3)

Tilastotietoja suuralue- ja maakuntajaolla (NUTS2 ja NUTS3) Tilastotietoja suuralue- ja maakuntajaolla (NUTS2 ja NUTS3) 18.12.2012 Maakunnat (NUTS3) 1.1.2012 Yhteensä 18 (+1) maakuntaa 01 Uusimaa 02 Varsinais-Suomi 04 Satakunta 05 Kanta-Häme 06 Pirkanmaa 07 Päijät-Häme

Lisätiedot

Kaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa

Kaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa 1 Kaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa Hyrynsalmi Hyrynsalmen kunnan alueella kaikkien toimialojen liikevaihto nousi vuonna 2014 yhteensä 7,8 prosenttia

Lisätiedot

Kuntien talous. Työllisyys ja elinkeino seminaari Savonlinna 11.7.2013. Pääekonomisti Juhani Turkkila Suomen Kuntaliitto

Kuntien talous. Työllisyys ja elinkeino seminaari Savonlinna 11.7.2013. Pääekonomisti Juhani Turkkila Suomen Kuntaliitto Kuntien talous Työllisyys ja elinkeino seminaari Savonlinna 11.7.213 Pääekonomisti Juhani Turkkila Suomen Kuntaliitto Vuosikate: Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 26-212 Sisältää liikelaitokset. Lähde:

Lisätiedot

Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset

Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntamarkkinat 2015 Jukka Hakola, Veroasiantuntija Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntaliiton verotuloennuste 1.9.2015» Yleistaloudellinen

Lisätiedot

Vuoden 2014 talousarviokehys. Kaupunginhallitus 3.6.2013

Vuoden 2014 talousarviokehys. Kaupunginhallitus 3.6.2013 Vuoden 2014 talousarviokehys Kaupunginhallitus 3.6.2013 Yleinen talouskehitys ja Valtiontalouden kehys 2014 2017 Yleinen taloudellinen tilanne Muuttuja (%-muutos) Tuotanto (määrä) Palkkasumma Ansiotaso

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 6 TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 Tampereen työllisyyden kehitys jatkoi hidastumistaan Työnvälitysrekisteritietojen mukaan Tampereella oli tämän vuoden puolivälissä

Lisätiedot

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivä 13.11.2013 Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman aluevaikutukset kommenttipuheenvuoro

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivä 13.11.2013 Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman aluevaikutukset kommenttipuheenvuoro Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivä 13.11.2013 Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman aluevaikutukset kommenttipuheenvuoro Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Rakennepoliittinen ohjelma/budjettiriihi

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2012 2015

RAHOITUSOSA 2012 2015 271 RAHOITUSOSA 2012 2015 272 273 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2011 2014

RAHOITUSOSA 2011 2014 279 RAHOITUSOSA 2011 2014 280 281 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallinto-osasto KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN TIEDOTE 24.3.2016

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallinto-osasto KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN TIEDOTE 24.3.2016 1 KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN Kauhavan kaupungin talousarvio vuodelle 2015 oli tarkistusten jälkeen lähes 0,6 miljoonaa euroa alijäämäinen. Kaupunginhallitukselle 28.3.2016 esiteltävä vuoden

Lisätiedot

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma Erkki Niemi RAKENNEMUUTOS 1988..2007 Nousuja, laskuja ja tasaisia taipaleita Yleinen kehitys Tuotanto Klusterit tuotantorakenne ja sen muutos Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma 1 Alueiden

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Lokakuu-joulukuu 2013 Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Sisäinen ja ulkoinen elinvoima 1. Työllisyyskehitys Porin työllisyyden kehitys loka-joulukuussa 2013 1 (2) Satakunnan

Lisätiedot

Kainuun maakunta -kuntayhtymä Vuosikertomus 2008

Kainuun maakunta -kuntayhtymä Vuosikertomus 2008 1 TOIMINTAKERTOMUS...7 1.1 Olennaiset tapahtumat ja kokonaistalouden kehitys...7 1.1.1 Maakuntajohtajan katsaus...7 1.1.2 Maakunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset...10 1.1.3 Yleinen taloudellinen

Lisätiedot