TAMPEREEN KAUPUNGIN TIETOSTRATEGIA

Transkriptio

1 TAMPEREEN KAUPUNGIN TIETOSTRATEGIA versio 2.0 hyväksytty tietohallinnon jr hyväksytty kh:n suunn. kokous

2 Sisällysluettelo TAMPEREEN KAUPUNGIN TIETOSTRATEGIA... 3 Tietostrategia, tietojohtaminen ja tietohallinto... 3 Strategiaprosessin kuvaus... 4 Toimintaympäristön muutokset ja visio tulevaisuudesta... 5 TIETOHALLINNON VISIO... 7 STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT Toimintatapoja ja työmenetelmiä kehitetään ja organisoidaan tietojohtamisen keinoin Tietohallinto tukee toimialojen palvelutuotantoa ja kaupungin kokonaiskehitystä Vuorovaikutteinen viestintä on osa palvelutuotantoa Tietoturvallisuus on kokonaisuutena kunnossa Tietovarannot ja tietoprosessit sekä operatiiviset toiminnot ovat korkeatasoisia Tietohallintoa kehitetään strategisten verkostojen avulla Kaupungin tietohallinnolla on keskeinen alueellinen rooli...13 KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT Vaikuttavuusnäkökulma Toimivat ja yhteensopivat tietojärjestelmät Kuntalaisten ja asiakkaiden tarpeista lähtevät verkkopalvelut Tietojärjestelmien tietoturvallisuus ja tietosuoja ajan tasalla Tietojärjestelmien avulla saatavat taloudelliset ja toiminnalliset hyödyt Tietohallinnon suositukset ohjaavat toimintaa...15 Uudistumisnäkökulma Palveluprosessien uudistaminen tietotekniikan avulla Sähköisten palvelujen käyttöönoton edistäminen Toimialakohtaisten kehittämisstrategioiden luonti ja ylläpito...16 Prosessit ja rakenteet näkökulma Verkottuminen (toimialojen välinen, seudullinen, julkishallinnon sisällä, kansainvälinen) Kattava pääsy tietovarantoihin ja -palveluihin Toimiva ja selkeä päätöksentekojärjestelmä...18 Resurssit näkökulma Osaava henkilöstö Tietopääoman kartoitus ja hyödyntäminen Laadukas, kustannustehokas, keskitetty oma tietotekniikan palvelutuotanto Ulkopuolisen palvelutarjonnan valikoiva hyödyntäminen...19 Liite 1: Visio ja päämäärät (taulukko) Liite 2: Kriittiset menestystekijät (taulukko)... 21

3 TAMPEREEN KAUPUNGIN TIETOSTRATEGIA Tietostrategia, tietojohtaminen ja tietohallinto Tässä strategiassa tietostrategialla tarkoitetaan tietojohtamisen keinoin ja menetelmin linjatun tietohallinnon päämäärien, tehtävien ja organisoinnin kuvaamista. Tavoitteena on perinteisen tietohallinnon toimintojen lisäksi tuoda esiin tietojohtamista kaupunkikonsernin laajempanakin johtamiskulttuurina erityisesti palvelutuotannon järjestämisessä. Tietojohtaminen kattaa tiedon ja tietämyksen tarpeiden tunnistamisen, hankinnan, tuotannon, varastoinnin, jakelun ja hyödyntämisen prosessit. Käytännössä tietojohtamisen tehtävä ymmärretään usein tieto- ja viestintäteknologian hyödyntämisen ja elektronisten tietojärjestelmien näkökulmasta. Jotta näkökulma ei jää liian laite- ja järjestelmäkeskeiseksi, on syytä korostaa tietojohtamisen inhimillisiä ja sosiaalisia ulottuvuuksia, ihmisen ja tekniikan vuorovaikutusta tiedon ja tietämyksen jakamisessa, tiedon prosessoinnissa sekä uuden tiedon tuottamisessa ja innovoinnissa. Näin tulkittuna tietojohtaminen kytkeytyy läheisesti myös yleis- ja henkilöstöjohtamiseen. Tietohallinto voidaan määritellä lyhyesti tarkoittamaan organisaation tietoresurssien hyväksikäytön suunnittelua, johtamista, toteutusta ja valvontaa. Tietohallinnon yleisenä tavoitteena on palvelujen parantaminen ja niiden jatkuvuuden turvaaminen, toiminnan tuloksellisuuden, tuottavuuden ja laadun kohottaminen, voimavarojen yhteiskäytön ja markkinaperusteisten toimintamuotojen lisääminen. Tietojohtamisen ja tietohallinnon välisiä suhteita kuvaa seuraava kuva:

4 Näin tulkittuna tietojohtaminen kytkee yhteen tietoresurssit, teknisen infrastruktuurin ja ihmiset. Yhteen kytkevää toimintoa kutsutaan tietohallinnoksi. Tietojohtaminen korostaa yhteistyötä, vuorovaikutusta ja luottamusta. Tietoyhteiskunnalle ominaisessa verkostotaloudessa organisaatioiden ja niiden jäsenten kyky yhteistyöhön, vuorovaikutukseen sekä tiedon ja tietämyksen jakamiseen on niiden strategisen toiminnan edellytys. Tämä strateginen kyvykkyys punnitaan sisäisten ja ulkoisten sidosryhmien tai kumppaneiden välisessä käytännön yhteistyössä ja vuorovaikutuksessa. Tällä toiminnalla on myös ratkaiseva merkitys tarkoituksenmukaisten tietojärjestelmien suunnittelussa ja toteutuksessa. Koska alalle ei ole täysin vakiintunutta terminologiaa, on tässä yhteydessä syytä tehdä seuraavat selvennykset: Tietotekniikkastrategiassa määritellään ja päätetään organisaation teknisen arkkitehtuuri ja sen kehittäminen (laitteet, verkot), tietojärjestelmästrategiassa sovellukset (ohjelmistot ja niiden käyttö), tietohallintostrategia tuo mukanaan organisatoriset, taloudelliset ja johtamiseen liittyvät kysymykset. Tampereen kaupungin organisaatiossa edellä mainittujen strategioiden päävastuut jakautuvat seuraavasti: Tietotekniikkastrategia on suurelta osin tietotekniikkakeskuksen vastuulla, tietojärjestelmästrategiasta vastaavat toimialat ja toimintayksiköt yhdessä tietotekniikkakeskuksen kanssa. Vastuu tietohallintostrategiasta on selkeästi keskushallinnolla; käytännön toimijoina tietohallinto-organisaatio ja tietohallinnon johtoryhmä, joka koostuu eri osa-alueiden tietohallintokoordinoijista. Strategiaprosessin kuvaus Tämä tietostrategia on osa suurta Tampereen kaupungin strategiaprosessia, jonka keskeisin tulos oli Tampereen tasapainoinen kaupunkistrategia ( Kaikem paree Tampere ). Kaupunkistrategian liittyen jokainen toimiala laatii oman strategiansa. Näiden lisäksi laaditaan joukko ns. toimintastrategioita, joista tämä tietohallinto- tai tietostrategia on yksi. Tietostrategia on laadittu lähinnä tietohallinnon johtoryhmän toimesta. Tässä johtoryhmässä on edustettuina kaikki toimialat ja keskeiset keskushallinnon toiminnot sekä tietotekniikkakeskus. Johtoryhmän kokoonpano on seuraava: hallintojohtaja Mauri Eskonen, kaupunginkanslia, puheenjohtaja vs. tietotekniikan johtaja Heli Järvinen, tietotekniikkakeskus tietohallintojohtaja Tauno Kankaanpää, kaupunginkanslia tietohallintopäällikkö Jukka Kivelä, tekninen ja ympäristötoimi tietohallintokoordinaattori Pirjo Koivula, koulutus- ja kulttuuritoimi projektipäällikkö Jorma Lehtisaari, sosiaali- ja terveystoimi järjestelypäällikkö Jarmo Salmi, liiketoimi ja sisäiset palvelut viestintäjohtaja Jari Seppälä, kaupunginkanslia laskentaekonomi Anette Vaini-Antila, suunnittelu- ja rahoitusryhmä erikoissuunnittelija Jari Pösö, tietotekniikkakeskus, sihteeri

5 Strategia on laadittu käyttäen kaupunkistrategiassa sovellettua tasapainoisen onnistumisen menetelmää kuitenkin siten, että pääpaino on ollut visiossa ja päämäärissä eikä niinkään kriittisissä menestystekijöissä eikä mittareissa. Strategia perustuu tekijöiden käsitykseen kuntakonsernin tehtävien muuttumisesta ja yleiseen yhteiskuntakehitykseen ja näistä tietohallinnolle johtuviin tehtäviin sekä erityisesti näkemykseen tietojohtamisen merkityksen korostamisesta kaupunkikonsernin johtamiskulttuurissa. Toimintaympäristön muutokset ja visio tulevaisuudesta Tietotekniikan ja tietojärjestelmien hyödyntäminen kuntakonsernin yksiköiden jokapäiväisessä toiminnassa on jo pitkään lisääntynyt ja tämä kehitys jatkuu edelleen. Tämän strategian aikajänteen puitteissa nykyisen tietohallinnon useat osat arkipäiväistyvät ja katse on suunnattava uusiin toimintoihin ja erityisesti uusiin toimintatapoihin. Tätä tukee myös se tosiasia, että kunnan toiminnasta on 90% erilaista palvelujen tuottamista. Jatkossa palvelujen tuottaminen jakautuu entistä voimallisimmin omaan tuottamiseen ja palvelujen järjestämiseen. Siirryttäessä palvelutuotannosta palvelujen järjestämiseen ja pitämällä valvontatoimet edelleen kunnan toimintana, muuttuu operatiivinen toiminta tietointensiiviseksi toiminnaksi, jossa korostuu tietohallinnon ja tietojohtamisen osaaminen ja käytäntöön soveltaminen. Kuntakonserni on jo nyt merkittävä uuden tiedon tuottaja ja levittäjä, ja tämä kehitys tulee jatkumaan. Jatkossa korostuvat sellaiset seikat kuin tietopääoman omistajuus, markkinointi ja tietenkin hyödyntäminen omassa toiminnassa toimiala- tms. rajat ylittäen. Tietojärjestelmien ja niihin liittyvien operatiivisten toimintojen täytyy tietenkin olla aina korkeatasoisia, mutta siirryttäessä entistä enemmän erilaisiin kumppanuusjärjestelyihin ja verkostojen hyödyntämiseen, korostuvat palvelujen laatumääritykset ja erilaiset laadunseurantajärjestelmät. Valtionvarainministeriön työryhmä Verkkovirasto 2005 Hallinnon sähköisen asioinnin skenaariotyöskentelyn tulokset (VM Hallinnon kehittämisosasto, työryhmämuistio 35/2001) luettelee mittavan joukon hallinnon kehitykseen vaikuttavia ns. megatrendejä eli kehitysaaltoja. Näistä ainakin seuraavat vaikuttavat suoraan kunnalliseen toimintaan ja liittyvät jollakin tavoin tietohallintoon: toimintojen verkottuminen, toimintojen reaaliaikaistuminen, tuotannon logistiikan keskeinen rooli, teknologinen kehitys, työn murros, verkkopalvelujen kasvu ja julkisen sektorin keventyminen. Kaikki nämä kehitystrendit edellyttävät käytettävien tietojärjestelmien ja erityisesti verkkoinfrastruktuurin korkeatasoisuutta palvelutuotannon tukena. Kun koko kunnallisen toiminnan riippuvuus tietojärjestelmistä ja niiden toimivuudesta kasvaa, on luonnollista että näihin järjestelmiin liittyvät luotettavuutta ja turvallisuutta korostavat tietoturvaasiat täytyy olla kokonaisuutena kunnossa. Samaa tavoitetta korostaa tietoverkkoihin tukeutuva, kansainvälistyvä toimintakulttuurin muutos, mikä tuo kunnan omat verkko- ja toimintaympäristöt osaksi maailmanlaajuista verkkoyhteisöä. Tietoturvaa edellyttää myös tiukkenevat tietosuojavaatimukset ja asiakaskunnan tietoisuuden lisääntyminen näistä oikeuksista; erityisesti toisaalta verkkopalvelujen lisääntyessä ja toisaalta yhä henkilökohtaisempien tietojen välityksen tietoverkoissa kasvaessa palvelutilanteissa esim. terveydenhuollossa

6 Tampereen tasapainoinen kaupunkistrategia arvioi kaupungin tärkeimmiksi yhteistyökumppaneiksi alueen korkeakoulut, lähikunnat, elinkeinoelämän, palveluntuottajat, Pirkanmaan liiton, valtion ja EU:n. Kun yhteistyö näiden tahojen kanssa kasvaa, lähes kaikkien kanssa korostuu myös yhteistyö tietohallinnon ja jopa käytännön tiedontuottamisen alueella. Erityisesti näin tapahtuu lähikuntien ja alueellisten palveluntuottajien suhteen

7 TIETOHALLINNON VISIO VISIO Tietohallinto tukee kaupunkikonsernin tietojohtamista ja palvelujen tuottamista, turvaa päätöksenteon edellytykset ja palvelujen tehokkuuden, taloudellisuuden ja tarkoituksenmukaisuuden ajantasaisin ja luotettavin tiedoin. STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT Tietohallinnon toiminnan ja sen tehokkuuden ja vaikuttavuuden kannalta kriittiset kohdat ovat tietojärjestelmien ja tietovarantojen yhteensopivuus ja toimivuus, tietoturvallisuus, tietohallinnon organisointi sekä tietojohtaminen. Kaupunkikonsernin kokonaisuuden kannalta nämä ovat tietohallinnon ohjauksen keskeisimmät alueet. Ohjauksen tavoitteena on kehittää ja varmistaa mahdollisimman yhteen toimivat ja tietoturvalliset tietojärjestelmät keskeisinä osina toimialojen ja toimintayksiköiden palvelutuotantoa. 1. Toimintatapoja ja työmenetelmiä kehitetään ja organisoidaan tietojohtamisen keinoin Tulevaisuudessa parhaiten tehtävänsä pystyvät täyttämään organisaatiot, jotka pystyvät nopeaan oppimiseen. Nykyään tahti on niin kova, että nopeakaan oppiminen ei riitä. Mikään organisaatio tai kukaan ihminen ei yksinään voi oppia riittävän nopeasti riittävän paljon. Siksi tarvitaan voimien yhdistämistä eli kumppanuutta kaupunkikonsernin yksiköiden kesken ja niiden suhteessa kaupunkilaisiin ja toimiviin verkostoihin. Sanotusta näkökulmasta kaupunkikonsernin tietovaranto on tehokkailla tietoprosesseilla saatava tiedon tarvitsijoiden käyttöön. Tämän varmistaminen on tärkeä tietohallinnollinen tehtävä. Se puolestaan asettaa tietojärjestelmien yhteensovittamiselle erityisiä vaatimuksia. Niihin vastaaminen on konsernihallinnon tasoinen tehtävä. Toinen tärkeä näkökulma on tietojärjestelmien sisältämän tiedon soveltuvuus kaupunkikonsernin ohjaukseen. Tietojen laadun varmistaminen (tiedon sopivuus käyttäjälle, epäkuranttien tietojen

8 parantaminen jne.) on myös tärkeä tietohallinnollinen tehtävä, johon jatkossa on kiinnitettävä erityistä huomiota. Tietojohtaminen verkottuneen organisaation uutena johtamistapana vaikuttaa myös julkisen hallinnon kehittämiseen. Tietojohtaminen vahvistaa kuntakonsernin tietohallinnolle muutoinkin johtuvia haasteita. Olennainen edellytys ja perusta kunnan tietojohtamiselle on tietovarantojen kartoitus, arviointi, tehokas hyödynnettävyys ja uuden tiedon luominen sekä tietoprosessien avoimuus. Tämä tapahtuu mm. johtamisen tietotarpeiden määrittelyin, henkilökunnan osaamisen ylläpidolla, verkostoituna toimintana ja jatkuvana uusien yhteistyömuotojen etsintänä. Tietämysintensiivinen työ ei ole enää vain perinteistä tiedon käsittelyä annettujen ohjeiden mukaan, vaan jatkuvasti kasvava tietojen määrä edellyttää lisääntyvää automaation hyödyntämistä. Toisaalta pelkkä automaatio ei hyödytä riittävästi, vaan ihmisen rooli tietosisällön merkityksen antajana ja näiden jäsennettyjen merkitysten tallentajana nykyistä ajattelua kattavammin nousee merkittäväksi. Tietohallinnon perustehtävänä on turvata organisaation dokumentoidun tiedon hyödynnettävyys sekä hiljaisen ja potentiaalisen tiedon leviämisen, hyödyntämisen ja lisäämisen edellyttämä viestinnällisyys. Perustehtäviin edelleen kuuluu toteuttaa lainsäädännössä asetetut informaation julkisuutta, suojaamista ja eheyttä koskevat vaatimukset. Tehokkuuden, taloudellisuuden ja vaikuttavuuden optimoimiseksi on tietojohtamisen haasteita tarkasteltava yksittäisen toimintayksikön ja toimialan ohella myös julkisyhteisön kokonaisuuden kannalta. Tällöin on huolehdittava koko kuntakonsernin tason tietovarannoista ja tietovirroista tietojohtamisen keskeisten tavoitteiden mukaisella tavalla. Tietohallinto vastaa ylimmällä tasolla tietojohtamiseen liittyvien linjausten toteuttamisessa koko kuntakonsernin laajuisesti. Tietotekniikan hyödyntämisen suurin haaste on toimialatasolla. Kukin toimiala tekee tietojärjestelmiin liittyvät ratkaisunsa omista palvelu- ja toimintalähtökohdistaan ottaen kuitenkin huomioon yleiset, koko kaupungin laajuiset tietohallinnon linjaukset. Kaikki merkittävät järjestelmähankinnat tehdään palveluhankintoina alan markkinoilta. Myös merkittävien toiminnan kehityshankkeiden yhteydessä hankitaan erityisosaaminen palveluna. Tietotekniikkakeskuksen rooli on ensisijaisesti operatiivisten, käytännön tietotekniikkapalvelujen tuottamisessa. Yhdessä tietohallinnon kanssa tietotekniikkakeskus tukee asiakkaidensa tietoteknisiä kehitysprojekteja ja yksiköiden tietohallintostrategioiden muodostamista siten, että tietotekniikka tukee ja tehostaa asiakastoimintayksiköiden omaa perustoimintaa. Jotta tietotekniikkakeskus voisi menestyä tässä perustehtävässään, sen organisatorinen toimintamalli erityisesti kunnallinen liikelaitos vaihtoehto tulee selvittää nopeasti. Samanaikaisesti on varmistettava yksikön jatkuvat toimintaedellytykset keskeisten palvelujen tuottajana. Koko kuntaorganisaation yhteisistä tietojärjestelmistä ja niiden käyttöönotosta tai uudistamisesta vastaa tietohallinto ja asianomainen substanssiyksikkö yhdessä siten, että tehdyt linjaukset ja standardit tulevat huomioiduksi palvelujen saatavuuden, laadun ja taloudellisuuden kärsimättä. Yleisenä tavoitteena kaupungin organisaatiossa on tehtyjen tietojärjestelmäinvestointien täysimääräinen hyödyntäminen ja järjestelmien ja hankkeiden kustannustehokkuuden parantaminen. Kaikki merkittävät tietotekniikkainvestoinnit tulee perustella asianmukaisesti vaihtoehtojen vertailujen ja kannattavuusanalyysien avulla. Tietojärjestelmäinvestoinnit tulee sisällyttää toimialan tai toimintayksikön omaan budjettiin, mutta jo suunnitteluvaiheessa tulee olla yhteydessä tieto

9 hallintoon ja tietotekniikkakeskukseen. Näin varmistetaan yhteensopivuus tietostrategiaan, standardeihin ja kaupungin muuhun tietotekniseen toimintaan. Tietohallinto ottaa kantaa kehityshankkeiden suunnitelmiin ja suorittaa myös hankkeiden seurannan. Tehtyjä infrastruktuuri-investointeja mm. verkot ja henkilökohtaiset työasemat käytetään nykyistä laajemmin hyväksi työn tuottavuutta lisäämään. Myös panostamista käyttäjien osaamiseen ja koulutukseen jatketaan. 2. Tietohallinto tukee toimialojen palvelutuotantoa ja kaupungin kokonaiskehitystä Kaupunkikonsernin yksiköt vastaavat niiden järjestettäviksi annettujen palvelujen tuottamisesta tai järjestämisestä muulla tavoin. Näin ollen ne myös ensisijaisesti vastaavat järjestämisvastuunsa toteuttamiseksi tarvittavasta tiedosta ja tietämyksestä. Toimialat ja yksiköt eivät kuitenkaan toimi näissä asioissa yksin, vaan tietojärjestelmien yhteensopivuus ja -toimivuus korostuu kokonaisuuden tasolla. Luonnollisesti tämä koskee niitä tietojärjestelmiä, jotka ovat kaupunkikonsernitasolla yhteisiä (mm. henkilöstöhallinto-, taloushallinto- ja viestintäjärjestelmät). Tietohallinnolla on erityinen vastuu uusien toimintaa kehittävien, tietoteknisten ratkaisujen etsimisessä yhteistyössä kaupunkikonsernin yksiköiden kanssa yhdessä sekä yksikkörajat ylittävien mahdollisuuksienkartoituksessa. Tässä toiminnassa korostuu kaikkien osapuolien välinen yhteistyö ja erityisesti yhteiset palvelutuotannon tietojärjestelmät. Toimialojen tulee kirjata omissa strategioissaan tietohallintolinjaukset omista lähtökohdistaan. Näiden linjausten tulee olla tämän strategian mukaisia ja niissä tulee huomioida muutkin koko kuntakonsernin yhteiset tavoitteet. Kehitettäessä palvelutuotantoa on huomattava kaupunkikonsernin eri osien tarpeiden ja kehitysvaiheiden erilaisuus. Laajojen kehityshankkeiden läpiviennissä on voitava tehdä useampivuotisiakin resursointipäätöksiä, jotta hankkeisiin voidaan sitoutua. 3. Vuorovaikutteinen viestintä on osa palvelutuotantoa Sähköisellä asioinnilla tai verkkoasioinnilla tarkoitetaan perinteistä asiointia täydentävää, korvaavaa tai uudistavaa julkisten palvelujen tuottamista, jakelua, käyttöä ja niihin liittyvää vuorovaikutusta, joka perustuu tietoverkkojen hyödyntämiseen. Julkiset verkkopalvelut ovat tietoverkkojen kautta kansalaisille, yrityksille ja yhteisöille ja toisille hallinnon yksiköille tarjottavia palveluja, jotka ulottuvat tiedottavasta aineistosta ja tiedonhausta aina vuorovaikutteisten palvelujen tuottamiseen ja mahdollisuuksiin osallistua asioiden valmisteluun ja päätöksentekoon. Sähköistä asiointia säätelee Laki sähköisestä asioinnista hallinnossa (1999). Lisäksi sähköisen asioinnin edistämistä on painotettu useissa valtionhallinnon ja kuntien kannanotoissa ja strategioissa. Tampereen kaupunkistrategian yksi kriittinen menestystekijä on tietoyhteiskunnan soveltaminen, jota arvioidaan muun muassa sähköisten palvelujen kattavuudella. Lähtökohtana on kuntalaisten entistä parempi palvelu. Tiedollista syrjäytymistä on ehkäistävä erilaisia viestintä- ja palvelutapoja kehittämällä sekä kuntalaisten valmiuksia kohentamalla. Kuntalaisille ja henkilöstölle turvataan sähköisten palvelujen käyttämisen edellytykset käyttäjäystä

10 vällisillä palveluilla, maksuttomia yhteyksiä lisäämällä sekä tarvittavasta koulutuksesta huolehtimalla. Uusi tietotekniikka parantaa palvelujen laatua ja tehokkuutta. Samalla parantuvat organisaation ja työntekijöiden toimintaedellytykset. Sähköinen viestintä mahdollistaa hallinnon avoimuuden, keskustelevuuden ja kuntalaisten osallistumisen lisäämisen kaikille helpoilla ja käytännöllisillä keinoilla. Kuntalaisten tyytyväisyys lisääntyy, kun palvelut monipuolistuvat. Entistä parempi ja nykyaikaisempi palvelu kasvattaa myös Tampereen vetovoimaa ja antaa yrityselämälle käyttövoimaa. Tutkimuksen, tuotekehityksen ja osaamisen edellytykset paranevat ja saavutukset lisääntyvät. Sähköiset palvelut ovat irrottamaton osa jokaisen toimintayksikön normaalia työtä, ja asiakkaat käyttävät palveluita mahdollisimman paljon suoraan perusjärjestelmistä ja tietokannoista. Sähköiset palvelut tuotetaan korkeata tietoturvallisuutta ja -suojaa edellyttäen. Eri viranomaisten kesken on pyrittävä sähköisessä muodossa olevan tiedon ja asioinnin yhdistämiseen asiakkaan edun hyväksi. 4. Tietoturvallisuus on kokonaisuutena kunnossa Tietoturvallisuuden merkitys kasvaa jatkuvasti yhteiskunnan eri osien verkottuessa. Myös viranomaiset ovat siirtyneet yhä verkottuneempaan toimintatapaan. Kunnallishallinnon tiedot, järjestelmät ja palvelut muodostavat toimintojen hoitamisen kannalta välttämättömän, taloudellisesti arvokkaan ja jopa turvallisuuden kannalta keskeisen infrastruktuurin. Hallinnon viranomaistehtävien, kuntalaisille tarjottavien palveluiden, kuntalaisten oikeusturvan ja pysyvästi säilytettävien tietojen kannalta tietojärjestelmien suojaus ja häiriötön toiminta sekä tietoaineistojen tietojen oikeellisuus, eheys, luottamuksellisuus, kiistämättömyys, luotettavuus, käytettävyys ja ajantasaisuus ovat välttämättömyyksiä. Puutteellinen tietoturvallisuus voi vaarantaa sekä kunnan että kuntalaisten turvallisuutta ja taloudellisia etuja sekä aiheuttaa vahinkojen ja tiedonmenetysten takia lisätyötä ja -kustannuksia sekä heikentää viranomaisten uskottavuutta. Tietoturvallisuudella tarkoitetaan tässä yhteydessä hyvin laajaa kokonaisuutta. Se käsittää suojautumisen kaikenlaiselta luvattomalta käytöltä ja ulkopuoliselta toiminnan häirinnältä, toiminnan jatkuvuuden turvaamisen sekä toiminnan luotettavuuden takaamisen. Luvattomalta käytöltä suojautuminen edellyttää tiukkaa käyttöoikeuksien valvontaa, laillisten käyttöoikeuksien huolellista salassapitoa ja uusien tekniikoiden (esim. älykorttien) käyttöä siellä missä se on mahdollista ja perusteltua. Suojautuminen ulkopuoliselta toiminnan häiriöiltä edellyttää tietoliikenneverkkojen fyysistä ja loogista suojaamista luvattomilta käytöiltä (palomuurit ja hakkeroinnin esto) sekä esimerkiksi virustorjunnan hyvyyttä ja ajantasaisuutta. Toiminnan jatkuvuuden turvaamiseen kuuluu toimintatilojen fyysinen turvallisuus, poikkeustilanteisiin varautuminen (esimerkiksi sähkökatkot), varmuuskopioinnin ja muun varmistuksen jatkuva ja suunnitelmallinen toteuttaminen ja kriittisten järjestelmien varasuunnitelmien tekeminen. Mitä enemmän asiakaspalvelussa ja päätöksenteossa nojaudutaan tietojärjestelmiin, sitä merkittävämmäksi nousee näiden järjestelmien käytön ja tietosisältöjen luotettavuus. Asiakkaan perusoikeuksiin kuuluu, että päätökset perustuvat oikeisiin tietoihin. Erityisesti sähköisessä asioinnissa korostuu vaatimus siitä, että asiakkaan tulee voida luottaa asioivansa luottamuksellisesti ja oikean henkilön kanssa. Vastuu tietoturvasta on jokaisella toimintayksiköllä ja toimialalla käytännön toiminnassa. Tietohallinto vastaa yleisestä ohjeistuksesta ja koordinoinnista. Tietotekniikkakeskuksella on

11 keskeinen rooli ohjeiden ja käytännön toimien suunnittelussa. Myös voimassaolevan lainsäädännön (mm. henkilötietolaki, julkisuuslaki, laki sähköisestä asioinnista sekä lukuisat erityislait erityisesti sosiaalihuollon alueella) vaatimukset, vaikutukset ja velvoitteet tulee huomioida. Tietoturvalla tulee myös olla luonnolliset yhteydet kaikkeen muuhunkin turvallisuuteen kuten henkilöturvallisuuteen ja fyysiseen turvaan. 5. Tietovarannot ja tietoprosessit sekä operatiiviset toiminnot ovat korkeatasoisia Tietovarannot ja niihin liittyvät käytännön toiminnot ovat keskeisiä osa-alueita tietohallinnon toiminnalle ja sen kehittämiselle palvelemaan koko organisaation kehittymistä. Operatiiviset toiminnot, joihin kuuluvat mm.! tietojärjestelmät! tietoverkot ja niiden ylläpito! atk-käyttöpalvelutuotanto! palvelujen hankinta! tukipalvelujen tuottaminen ovat se perusta, jonka korkeatasoisuus on välttämättömyys organisoituun tietoon ja tietojärjestelmiin perustuvalle kehitykselle. Operatiiviset palvelu, sovellukset ja tuotantoympäristöt tulee olla tuotteistettuja kokonaisuuksia riippumatta sitä ovatko ne itse tuotettuja vai ostettuja palveluja. Kaikki muutokset tehdään harkitusti. Erityisesti verkkoinfrastruktuuri pidetään kattavana ja kapasiteetiltaan riittävänä palvelemaan toimialojen palvelutoimintaa. Jokainen kaupungin toimipiste pitää olla yhteisen verkkoinfrastruktuurin piirissä. Jokapäiväisessä toiminnassa mukana olevat tietotekniset käyttöympäristöt ja tavat tulee olla vakioituja ja riippumattomia organisaatiosta tai muusta käyttöympäristöstä. Tietotekniset tuki- ja neuvontatoiminnot tulee organisoida keskitetysti ja tuottaa mahdollisimman yhtenevällä tavalla. Myös erilaiset puitesopimukset yms. tulee hyödyntää laitteita, tietojärjestelmiä tai niiden komponentteja hankittaessa aina kun tämä on mahdollista. Tietovarannot ja prosessit pidetään kunnossa ja ne hyödynnetään täysimääräisesti ja niiden yhteiskäyttöä yli toimiala- tai toimintayksikkörajojen edistetään yhteistyöllä ja tiedottamisella sekä hyödyntämällä soveltuvin osin uusia tietoteknisiä välineitä ja menetelmiä kuten esimerkiksi metatietokantojen laatimista. Tämä sisältää myös jatkuvan uusien hyödyntämismahdollisuuksien ideoimisen. Tietovarantojen ja prosessien ja näihin liittyvien toimintojen korkeatasoisuus ei saa tapahtua kustannuksista välittämättä, vaan kaikessa toiminnan laadun ja laajuuden mitoituksessa tulee huomioida saavutettavat hyödyt ja hinta/laatu suhteet

12 6. Tietohallintoa kehitetään strategisten verkostojen avulla Tietohallinnon alue kehittyy edelleen hyvin nopeasti lähinnä teknologisen kehityksen myötä. Erilaisia kehitystrendejä tulee seurata niin toimialoilla ja toimintayksiköissä omalla erityisalueellaan kuin koko kaupunkikonserninkin tasolla. Tehokas verkottuminen edellyttää yhteismitallisia käsitteitä ja riittävän eksakteja tietojen ja merkitysten määrittelyä toimiakseen laadukkaasti ja tuottavasti. Trendejä on seurattava kriittisesti ja hyödynnettäväksi valinnan on perustuttava harkintaan ja pitkäjänteisyyteen. Tietohallintoa kehitetään ottamalla käyttöön uusia tietojärjestelmiä, korvaamalla vanhoja järjestelmiä uusilla tai muuttamalla toimintatapoja ja rutiineja. Yleisimmin käytetään kaikkien näiden keinojen erilaisia yhdistelmiä. Uudet ja korvaavat järjestelmät hankitaan alan markkinoilta. Käyttöön sovittaminen ja erityisesti toimintojen kehittäminen edellyttää verkottunutta yhteistyötä sekä toimittajien että vastaavassa asemassa olevien asiakkaiden kesken. Tavoitteeksi otetaan laaja yhteistyö eri toimijoiden kesken erityisesti alueellisesti. Vähintäänkin tietojen ja kokemusten vaihtamisen näkökulmasta yhteistyötä tietohallinnon kehittämisessä on harjoitettava koko Suomen julkishallinnon erityisesti kunnallishallinnon kesken ja myös kansainvälisesti lähinnä Euroopan unionin alueella. Keskeinen komponentti tietohallinnon kehittämisessä on alan järjestelmä- ja palvelutarjonnan jatkuva seuranta tarkoituksenmukaisuus- ja taloudellisuusmielessä. Kaupungin nykyinen tietotekninen käyttöympäristö perustuu laajaan omavaraisuuteen, erityisesti omaan tietoverkkoon, järjestelmä-, sovellus- ja tukipalveluihin, mutta myös mittavaan joukkoon ulkoa ostettuja palveluita. Oman käyttöympäristön tulee fokusoitua ydinosaamiseen sekä taloudellisesti ja toiminnallisesti keskeisiin alueisiin. Tällaisia ovat vähintäänkin seuraavat: sovellustukipalvelut, atk-käyttöpalvelut (konehuonepalvelut), tietoliikennepalvelut ja tietoturvaan liittyvät palvelut. Omassa toiminnassa keskitytään kokonaisvaltaisena integraattorina tuottamaan laadukkaita kokonaispalveluja kaupunkikonsernin yksiköiden käyttöön. Integrointi yhdistää oman osaamisen ulkoa ostettuihin palveluihin tai järjestelmiin. Tämän asetelman olemassaolon edellytys on markkinaehtoinen kustannustietoisuus jokaisella osa-alueella. Valittuja toimintatapoja, järjestelmiä ja palveluja on jatkuvasti vertailtava alan tarjontaan ja oltava valmis muutoksiin. Tämä koskee niin omaa tuotantoa kuin ostettujakin palveluja. Erilaiset ulkoistamispäätökset, kuin myös päinvastaisetkin toimet, tulee perustua pitkäjänteisiin toiminnallisiin ja taloudellisiin kannattavuuslaskelmiin. Ostettavien tietojärjestelmäpalvelujen suhteen Tampere noudattaa monitoimittajapolitiikkaa ja avointa kilpailua. Eli siellä missä markkinat toimivat, käytetään vähintään kahta vahvaa toimittajaa. Omaa palvelutuotantoa kohdellaan tasavertaisena vaihtoehtona edellyttäen, että se on kustannuksiltaan ja laadultaan vertailukelpoista. Huonosti kilpailluilla alueilla oman palvelutuotannon asema ja merkitys korostuu. Kilpailuttamisella haetaan avaintoimittajia, joiden kanssa voidaan tehdä puitesopimuksia. Puitesopimuksilla pyritään suurasiakasetuihin sekä mahdollisuuteen vaikuttaa toimittajan palvelun kehittämiseen. Kotimaisuutta ja erityisesti paikallisuutta suositaan siinä laajuudessa kuin se kilpailulainsäädäntö huomioiden on mahdollista

13 7. Kaupungin tietohallinnolla on keskeinen alueellinen rooli Seutukunnan kuntien kykyä täyttää palveluvelvoitteensa parantaa kuntien yhteistyö. Yhtenä keinona on nähty yhä enenevä seutukunnallinen palvelujen järjestäminen. Keino hakee vielä poliittista ja organisatorista järjestäytymistään. Olipa se mikä hyvänsä, alueellisen tiedon ja tietämyksen merkitys joka tapauksessa korostuu ja asettaa tietohallinnolle lisääntyviä alueellisia vaatimuksia. Niihin vastaaminen edellyttää verkottumista ja kumppanuutta alueellisten toimijoiden kesken. Liikkeelle lähdetään yhteisiksi sovittavien palveluvelvoitteiden täyttämiseksi tarvittavista tietojärjestelmistä ja niiden tietosisältöjen harmonisoinnista. Tämä palvelee yhteistyön käynnistämistä ja edesauttaa jatkossa konkreettisten yhteistyömuotojen löytymistä ja jalostamista. Tälle perustalle on helppo muodostaa yhteistyömuotoja, joissa vastuita aidosti jaetaan eri toimijoiden kesken. Koska Tampereen kaupunki on keskeinen toimija alueellisesti, on luonnollista että kaupunki toimii myös tietohallinnon alalla aktiivisen yhteistyöverkoston ylläpitäjänä alueen kuntien kesken. Kaupunki voi myös toimia palvelujen tuottajana tai yhteisten hankkeiden vetäjänä, mikäli yhteistyössä näin päätetään

14 KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT Vaikuttavuusnäkökulma 1. Toimivat ja yhteensopivat tietojärjestelmät Tietojärjestelmät ovat siten yhteensopivia, että tietojen siirto ja yhteiskäyttö kaupungin sisällä sekä eri yhteistyökumppaneiden kesken sujuu vaikeuksitta, taloudellisesti ja turvallisesti. Tietojärjestelmissä pidetään parhaina avoimia ja laitteistoriippumattomia ratkaisuja, jotka perustuvat kansallisiin ja kansainvälisiin standardeihin sekä julkishallinnossa hyväksyttyihin suosituksiin. Tietohallinto koordinoi ja valvoo standardien ja järjestelmien yhteentoimivuuden toteutusta antaen tarvittaessa ohjeita yleisperiaatteista. Seudulliset tietojärjestelmät ovat pääasiallisen käyttäjätoimialaan kuuluvan toimintayksikön vastuulla tai erikseen nimetyllä käyttäjätaholla. Tietojärjestelmien kokonaisuuden toimintavarmuus Päätöksentekijöiden tietämyksen määrä tietohallintoasioissa 100 % Avainhenkilöitä koulutetaan 2. Kuntalaisten ja asiakkaiden tarpeista lähtevät verkkopalvelut Toimialoilla tulee luoda kansalaisille ja yrityksille mahdollisuuksia tietoverkkoihin tukeutuvan tietopalvelun käyttöön sekä asiointiin ja asiakaspalautteen antamiseen muun muassa tietoverkkojen ja erilaisten puhelinpalvelujen välityksellä. Yhteiskunnallisen tiedon tuottajana kaupunkiorganisaatio huolehtii siitä, että sen hallussa olevat tiedot ovat yleisesti käytettävissä ottaen kuitenkin huomioon yksityisyyttä ja asiakirjojen julkisuutta koskevien säädösten asettamat rajoitukset. Tiedon tai tietopalvelun hinnoittelussa otetaan huomioon tiedon hyväksikäytön yhteiskunnallinen merkitys ja hinnan vaikutus hyväksikäytön laajuuteen. Sähköisten palvelujen edellytykset Sähköisten palvelujen yleisten edellytysten luominen

15 3. Tietojärjestelmien tietoturvallisuus ja tietosuoja ajan tasalla Huolehtiminen tietoturvallisuudesta ja tietosuojasta pohjautuu kaupunginhallituksen hyväksymään vahinkoriskienhallinnan toimintapoliittiseen ohjelmaan, toimialan tietoturvapolitiikkaan sekä tietotekniikkakeskuksen antamiin ohjeisiin tietotekniikkariskeistä ja niiden torjunnasta. Vastuu tietoturvan toteutumisesta teknisesti on tietotekniikkakeskuksella ja käytännön jokapäiväisessä toiminnassa toimintayksikkötasolla. Toimintojen ja palveluiden siirtyminen tietoverkkoihin lisää tietoturvallisuuden merkitystä, minkä vuoksi on jatkuvasti huolehdittava olemassa olevan tietoturvallisuusohjeistuksen päivittämisestä. Vakavien tietoturvaloukkausten määrä Tietosuojarikkeiden määrä ei yhtään ei yhtään 4. Tietojärjestelmien avulla saatavat taloudelliset ja toiminnalliset hyödyt Yleisenä tavoitteena kaupungin organisaatiossa on tehtyjen tietotekniikkainvestointien (laitteet, sovellukset, koulutus) täysimääräinen hyödyntäminen sekä järjestelmien ja hankkeiden kustannustehokkuuden parantaminen. Tietojärjestelmähankkeiden hyödyllisyys perustetaan niiden koko elinkaaren kattaviin investointi- ja käyttökustannuslaskelmiin. Suuriin ylläpitokustannuksiin johtavia periaateratkaisuja vältetään. Toimialojen johto seuraa kehityshankkeiden tavoitteiden mukaista edistymistä ja kustannuksia. Yhteiskunnallisesti merkittäviä tietojärjestelmähankkeita voidaan perustella myös muilla kuin taloudellisilla perusteilla. Näitä ovat esim. elinkeinopolitiikka ja tutkimusyhteistyö. Resurssien vapautuminen muuhun uuden tietojärjestelmän käytön myötä Mittausmenetelmän kehittäminen 5. Tietohallinnon suositukset ohjaavat toimintaa Tietohallinnolla varmistetaan eri tietojärjestelmien riittävä yhteentoimivuus sekä kaupungin organisaatioissa jo olevien tietovarantojen tehokas hyväksikäyttö sekä tietoturva- että tietosuojaperiaatteiden toteutuminen. Keskeisimpinä keinoina ovat yhteiset menettelytavat ja standardointi sekä näihin liittyvä ohjeistus. Tietotekniikkakeskus puolestaan huolehtii teknisestä arkkitehtuurista sekä siihen liittyvistä ohjeista, joilla taataan ratkaisujen tekninen yhteensopivuus. Ohjaavien toimintojen vaikutukset näkyvät myös uusien tietoteknisten projektien hyväksynnässä toimialojen budjettikäsittelyn yhteydessä. Tietohallinnon priorisoimat hankkeet saavat rahoituksen ja toisaalta vähemmän tarpeellisiksi arvioidut hankkeet eivät menesty rahoituskäsittelyssä. Suositukset ja arvioinnit toteutuvat yli 70%

16 Uudistumisnäkökulma 6. Palveluprosessien uudistaminen tietotekniikan avulla Tietotekniikan avulla edistetään tehtäväalueiden ja toimintayksiköiden varsinaisten tehtävien suoritusta, johtamista ja tavoitteiden saavuttamista. Samalla otetaan huomioon kaupunkikonsernin yleinen etu sekä tietoturvallisuuden ja tietosuojan vaatimukset. Toimialojen johto vastaa siitä, että tietotekniikan ja kokonaistoiminnan kehittäminen muodostavat toimialoilla saumattoman kokonaisuuden ja että toimialoilla on edellytykset tietotekniikan hyödyntämiseen ja kehittämiseen. Toimialojen toiminta- ja taloussuunnittelussa hyödynnetään tietoteknisen kehityksen avaamia uusia mahdollisuuksia. Tietotekniikalla on tärkeä rooli toimialojen sisäisten ja toimialojen välisten toimintaprosessien kehittämisessä. Toimialojen ja keskushallinnon yhteistyöllä etsitään ja tuetaan uusia tietoteknisiä ratkaisuja palvelujen kehittämiseksi. Tässä yhteistyössä tulisi erityisen kriittisesti suhtautua sellaisiin kehittämishankkeisiin, jotka eivät liity toimialan palveluprosessien kehittämiseen. Palveluprosessien uudistuminen työasemien hankintaprosessin uudistus tehty 7. Sähköisten palvelujen käyttöönoton edistäminen Perinteiseen asiointiin perustuvien palvelujen rinnalle on täydentävänä muotona tullut entistä enemmän sähköiseen asiointiin perustuvia palveluja. Jälkimmäisiin kuuluvat mm. erilaiset tiedottavat palvelut ja tiedonhaut sekä erilaiset vuorovaikutteiset palvelut. Ehkä tärkeimpiä keinoja sähköisen palvelun käytön edistämisessä on oman henkilöstön ja erityisesti kuntalaisten valmiuksien parantaminen. Sähköisten palvelujen käytön edellytykset tuleekin varmistaa käyttäjäystävällisten palvelujen ja maksuttomien yhteyksien/käyttöpaikkojen lisäksi riittävällä koulutuksella. Henkilökunnan kouluttaminen tapahtuu pääasiassa uusien tietojärjestelmien käyttöönottojen yhteydessä mittavana koulutusprojektina. Kuntalaisten koulutus on pääasiassa yleistä tietojärjestelmien hyödyntämisen koulutusta, jota tulee olla jatkuvasti riittävästi tarjolla. Henkilöstön tietoteknisen koulutuksen määrä lisää 10% Kuntalaisten tietoteknisen koulutuksen kasvaa määrä 8. Toimialakohtaisten kehittämisstrategioiden luonti ja ylläpito Kaupungin tietostrategialla pyritään mm. kuvaamaan tietojenkäsittelytoiminnassa tapahtuvaa yleistä kehitystä ja sen mukanaan tuomia tietojenkäsittelyn uusia toimintamalleja ja mahdollisuuksia, joilla

17 voidaan vastata Tampereen kaupungin toiminnassa tapahtuviin muutoksiin. Toisaalta asetetaan kaikkia toimialoja koskevia yhteisiä päämääriä ja linjauksia koko kaupungin tasolla. Toimialakohtaisten kehittämisstrategioiden luonnin tarkoituksena on edistää tietotekniikan käyttöä johtamisen kannalta toiminnan muihin resursseihin nähden samanarvoisena resurssina, jota koskee samat kehityspiirteet kuin muutakin toimintaa. Tietotekniikan hyväksikäyttö osana toimintaprosesseja lisääntyy jatkuvasti ja edellyttää toiminnasta vastaavan johdon ottavan vastuun myös tietojenkäsittelystä ja sen kehittämisestä. Jokaisen toimialan omassa strategiassa tai sen toteutussuunnitelmassa on oltava linjauksia siitä, miten tietotekniikkaa ja sen järjestelmiä kyseisellä toimialalla aiotaan jatkossa hyödyntää. Vastaavat suunnitelmat tulee sisältyä myös ainakin kaikkien kunnallisten liikelaitosten strategioihin. Keskitetyn tietohallinnon tehtävänä on koordinoida, että nämä tavoitteet toteutuvat. Toimialakohtaiset tietostrategiat Liikelaitosten tietostrategiat laadittu ja yhdenmukaisuus kaupungin tietostrategian kanssa varmistettu laadittu ja yhdenmukaisuus kaupungin tietostrategian kanssa varmistettu Prosessit ja rakenteet näkökulma 9. Verkottuminen (toimialojen välinen, seudullinen, julkishallinnon sisällä, kansainvälinen) Tietojärjestelmiin liittyvä kehitystyö ja tietohallinnon tavoitteisin kirjattujen asioiden edistäminen vaatii jatkuvasti erilaista yhteistyötä; erityisesti verkottunutta yhteistyötä usean tahon kanssa. Erityisesti tätä vaaditaan kaupunkikonsernin sisällä eri toimialojen kesken. Tätä työtä tehdään lähinnä tietohallinnon johtoryhmässä. Uusia haasteita syntyy, kun vastaavaa yhteistyötä halutaan levittää seudulliseen yhteistoimintaan. Eikä verkottuminen rajoitu vain lähialueisiin, vaan kanssakäymistä ja yhteisistä kokemuksista oppimista on laajennettava koskemaan muuta kotimaista julkishallintoa (muut suuret kaupungit, valtionhallinto) ja myös ulkomaille. Jälkimmäisessä suhteessa erityisesti pohjoismainen kunnallisalan yhteistyö ja EU:n piirissä tapahtuva kaupunkien välinen verkottuminen ovat erityisen arvokkaita. Yhteistyöverkostot kunnossa 10. Kattava pääsy tietovarantoihin ja -palveluihin Seutukuntayhteistyö aloitettu Ollaan mukana Euroopan laajuisissa verkostoissa Kaupunkikonsernin sisällä on jo nyt olemassa mittava joukko erilaisia tietovarantoja. Yleisenä tavoitteena voitaneen pitää, että kaikki ne tietovarannot, jotka sisältävät jotakin yleisesti hyödynnettävää tietoa, saadaan aikanaan yleiseen käyttöön. Aivan vastaavasti kuntalaisille on tarjottava jatkuvasti enemmän yleisiä palvelupisteitä, joissa he voivat hyödyntää tietoverkoissa olevaa informaatiota. Valitun toimintalinjan mukaisesti tämä

18 tarkoittaa yleisiin tiloihin sijoitettujen infopisteiden määrä jatkuva kasvattamista vähintään tasoon infopääte/1000 asukasta. Uusia tietovarantoja yleiseen käyttöön 1-3 kpl Julkisten nettipisteiden määrä kasvaa 10% 11. Toimiva ja selkeä päätöksentekojärjestelmä Tietohallintoon liittyvät asiat ovat hyvin usein laaja-alaisia ja haasteellisia kokonaisuuksia. Jotta hyvinkin erilaisiin kehitys- tai muihin vaihtoehtoihin voidaan ottaa kantaa, tulee päätöksentekomekanismien olla toimivat ja selkeät. Eikä kyse ole ainoastaan asioista päättämisestä, vaan tehtyjen päätösten ja linjausten käytäntöön vieminen tulee myös olla varmistettua. Tietohallinnon päätöksenteossa tulee olla riittävä toimialojen ja muiden kaupunkikonsernin osien edustus, jotta yhteydet toteutukseen toimivat. Myös tehtyjen päätösten toteutuksia tulee valvoa riittävästi. Tietohallinnon organisoiminen tehty Resurssit näkökulma 12. Osaava henkilöstö Tietojenkäsittelyn nykytilan suurimpia haasteita on tietojenkäsittelyyn liittyvä osaaminen. Henkilöstön atk-koulutus on perinteisesti keskittynyt lähinnä sovellusten käyttäjien käyttökoulutukseen ja atk-ammattilaisten jatkokoulutukseen. Näiden rinnalla olisi tuotava entistä voimakkaammin myös johdon atk-koulutus (atk osana toiminnan johtamista, hankkeiden johtaminen, ostamisen osaaminen, investointien arviointikoulutus) sekä järjestelmien hankinta- ja rakentamisprojekteihin osallistuvien käyttäjien menetelmäkoulutus. Myös tietojohtamisen menetelmien ja soveltamisen koulutusta tulee järjestää keskeisille vaikuttajille. Johdon tietojohtamisosaaminen koulutusta järjestetty 13. Tietopääoman kartoitus ja hyödyntäminen Kaupunki on merkittävän tietopääoman omistava ja jatkuvasti uutta tietoa tuottava organisaatio. Tiedolla käydään jo nyt kauppaa ja tämä suuntaus tulee jatkumaan. Ennen kuin toiminta laajenee hallitsemattomasti, tulee koko kuntakonsernin tietovarannot ja niiden arvo analysoida, selkeyttää omistusoikeudet sekä luoda toimintamalli ja ohje tietopääoman hyödyntämisestä. Tämä selvitys voi paljastaa päällekkäisyyksiä ja johtaa tietotoimintojen tehostumiseen ja uudenlaiseen yhteistyöhön sekä avata uusia ansaintamahdollisuuksia kaupungille

19 Tietopääoman uudenlainen hyödyntäminen tietovarannot ja niiden hyödynnettävyys selvitetty 14. Laadukas, kustannustehokas, keskitetty oma tietotekniikan palvelutuotanto Tietotekniikkaan perustuvan toiminnan oleellisena ja välttämättömänä ytimenä on oma, laadukas ja kustannustehokas tietotekninen palvelutuotanto. Alan yleisten kehitystrendien valossa tällaisen palvelutuotannon on oltava voimakkaasti keskitetty. Omaan tietotekniseen palvelutuotantoon kuuluvat vähintäänkin seuraavat osa-alueet: sovellustukipalvelut, atk-käyttöpalvelut (konehuonepalvelut), tietoliikennepalvelut ja tietoturvaan liittyvät palvelut. Sovellustukipalveluilla tarkoitetaan sovellusten käyttämisessä (versiot, paikalliset muutokset, yhteydet muihin järjestelmiin) tarvittavaa tietoteknistä osaamista, jolta edellytetään jatkuvuutta ja oman organisaation ja käyttöympäristön tuntemusta. Atk-käyttöpalveluilla tarkoitetaan tietoteknisen palvelinkaluston ylläpitoa sekä kapasiteetin ja laiteympäristöjen suunnittelua. Käyttöpalveluilla on kiinteät yhteydet toisaalta sovelluspalveluihin ja toisaalta tietoliikennepalveluihin. Tietoliikennepalvelut muodostuvat kokonaisvaltaisista tietoliikenneyhteyksien tarjonnasta koko kuntakonsernille. Tietoturvapalveluilla tarkoitetaan niitä kaikkia käytännön toimia, ohjeistusta ja koulutusta, joilla varmistetaan toiminnan tietoturva ja taataan tietosuoja. Koko palvelutuotannon yhteydessä tietotekniikkakeskuksen roolina on toimia omien ja hankittavien palveluiden integraattorina ja kokonaisvaltaisena vastuullisena toimittajana käyttäjäyksiköille. Näin voidaan taata oman ja hankitun palvelutuotannon liittäminen saumattomasti yhteen ja vastuun kohdentaminen. Oman tietoteknisen palvelutuotannon toimintaedellytykset turvataan. Tietotekniikkakeskuksen organisointitapa harkitaan ottaen huomioon tämän strategian ja tietotekniikkakeskuksen strategian lähtökohdat ja vaatimukset. Tietotekniikkakeskuksen organisointitapa Käyttöpalvelujen tuotantoympäristö selvitetty selvitetty ja päätökset tehty 15. Ulkopuolisen palvelutarjonnan valikoiva hyödyntäminen Sovellus- ja ohjelmistomarkkinoita sekä alan palvelutarjontaa käytetään laajasti hyväksi. Pääsääntönä voidaan pitää, että laajempi kehitystyö ja merkittävät sovellushankinnat tehdään palveluhankintoina alan markkinoilta. Oman työn osuus palvelujen hankinnassa on varmistaa sopivuus muuhun käyttöympäristöön, omaan toimintaan sovittaminen sekä valvoa ja ohjata hankintaa kokonaisuudessaan, erityisesti tietoturvan toteutumista. Markkinatilannetietoisuus Toimialakohtaisten hankintojen laadukkuus markkinaselvitys tehty nykytilanteen selvittäminen

20 Liite 1: Visio ja päämäärät (taulukko) VISIO Tietohallinto tukee kaupunkikonsernin tietojohtamista ja palvelujen tuottamista, turvaa päätöksenteon edellytykset ja palvelujen tehokkuuden, taloudellisuuden ja tarkoituksenmukaisuuden ajantasaisin ja luotettavin tiedoin. Päämäärä 1: Toimintatapoja ja työmenetelmiä kehitetään ja organisoidaan tietojohtamisen keinoin Päämäärä 2: Tietohallinto tukee toimialojen palvelutuotantoa ja kaupungin kokonaiskehitystä Päämäärä 3: Vuorovaikutteinen viestintä on osa palvelutuotantoa Päämäärä 4: Tietoturvallisuus on kokonaisuutena kunnossa Päämäärä 5: Tietovarannot ja tietoprosessit sekä operatiiviset toiminnot ovat korkeatasoisia Päämäärä 6: Tietohallintoa kehitetään strategisten verkostojen avulla Päämäärä 7: Kaupungin tietohallinnolla on keskeinen alueellinen rooli

21 Liite 2: Kriittiset menestystekijät (taulukko) Kriittiset menestystekijät Vaikuttavuus 1 Toimivat ja yhteensopivat tietojärjestelmät 2 Kuntalaisten ja asiakkaiden tarpeista lähtevät verkkopalvelut 3 Tietojärjestelmien tietoturvallisuus ja tietosuoja ajan tasalla 4 Tietojärjestelmien avulla saatavat taloudelliset ja toiminnalliset hyödyt 5 Tietohallinnon suositukset ohjaavat toimintaa Uudistuminen 6 Palveluprosessien uudistaminen tietotekniikan avulla 7 Sähköisten palvelujen käyttöönoton edistäminen 8 Toimialakohtaisien kehittämisstrategioiden luonti ja ylläpito Tietohallinto tukee kaupunkikonsernin tietojohtamista ja palvelujen tuottamista, turvaa päätöksenteon edellytykset ja palvelujen tehokkuuden, taloudellisuuden ja tarkoituksenmukaisuuden ajantasaisin ja luotettavin tiedoin Prosessit ja rakenteet 9 Verkottuminen (toimialojen välinen, seudullinen, julkishallinnon sisällä, kansainvälinen) 10 Kattava pääsy tietovarantoihin ja -palveluihin 11 Toimiva ja selkeä päätöksentekojärjestelmä Resurssit 12 Osaava henkilöstö 13 Tietopääoman kartoitus ja hyödyntäminen 14 Laadukas, kustannustehokas keskitetty oma tietotekniikan palvelutuotanto 15 Ulkopuolisen palvelutarjonnan valikoiva hyödyntäminen