YMPÄRISTÖTOIMEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2004

Transkriptio

1 YMPÄRISTÖTOIMEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2004

2 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. YMPÄRISTÖ- JA RAKENNUSVALVONTALAUTAKUNTA 4 2. YMPÄRISTÖTOIMI 4 Organisaatiokaavio 5 Talouden toteutuma 5 Koko toimialan yhteiset tapahtumat 6 Henkilökunnan määrä 6 Projektit 7 Ympäristöterveydenhuollon alueellisen yhteistoiminnan 7 kehittämiskokeilu 3. YMPÄRISTÖNSUOJELU 9 Yleistä 9 Lupa-asiat v ympäristönsuojelulain mukaiset lupa- ja ilmoitusasiat 9 Ympäristölupien ja -ilmoituksien lupaehtojen valvonta 10 Maasto- ja vesiliikennelakien mukaiset lupa-asiat 10 Maankäyttö- ja rakennuslain mukaiset maisematyöluvat 11 Valvonta-asiat v Jätehuollon valvonta 11 Haja-asutusalueen jätevedenkäsittely 11 Maaperän saastumisen valvonta 12 Ympäristönsuojelu ja ympäristöntila v Vesi 12 Pohjavesi 12 Melu 12 Ilma; Ilmanlaadunmittaukset 12 Luonnonsuojelun edistäminen 14 Maankäytön suunnitteluun osallistuminen 15 Jätehuolto v Roskaantumisen ehkäisy- ja valvonta kustannustehokkaasti kuntien välisenä yhteistyönä -hanke 16 Jätehuollosta tiedottaminen 16 Kurkisuon kaatopaikan tarkkailu 16 Vuoksen kalastuksen järjestäminen 17 Istutuskalojen seuranta 18 Projektit v Kestävän kehityksen edistäminen 18 Kalankasvatuksen kokeiluhanke 18 Liikuntarajoitteisten kalastusmahdollisuuksien parantaminen 19

3 3 4. YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO YMPÄRISTÖTERVEYS 20 Ilmoitusvelvollisten huoneistojen ja tilojen valvonta 20 Lausunnot 21 Toimenpidepyynnöt 21 Talous- ja uimavedet 21 Talousvesi 21 Verkostovesi 21 Kaivovesi 21 Uimavesi 21 Asumisterveys 22 Tuoteturvallisuus 22 Tupakkalain valvonta ELINTARVIKEVALVONTA KULUTTAJANEUVONTA ELÄINLÄÄKINTÄHUOLTO LÖYTÖELÄINTEN HOIDON JÄRJESTÄMINEN ELÄINSUOJELUN VALVONTA ELINTARVIKE- JA YMPÄRISTÖLABORATORIO 27 Yleistä 27 Henkilöstö 27 Laboratoriotutkimukset 28 Laboratoriossa tehdyt analyysit 29 Laadun varmistamiseen ja ylläpitoon liittyvää toimintaa 29 Akkreditoitujen menetelmien lukumäärä 29 Kehityksen painopisteet kuluneena vuonna RAKENNUSVALVONTA 31 Yleiset tehtävät 31 Katsaus toimintaympäristöön 31 Tavoitteiden toteutuminen ja tunnusluvut 32 Lupa-asiat 32 Rakennusvalvonnan tunnusluvut 33 Rakennustyön valvonta ja tarkastukset 34 Jatkuva valvonta 35 Muu palvelutoiminta 35 Asuntoasiat 35 Rakennuttaminen 35 Henkilöstö 35 Kehityksen painopisteet

4 1. YMPÄRISTÖ- JA RAKENNUSVALVONTALAUTAKUNTA 4 Ympäristö- ja rakennusvalvontalautakunta huolehtii sekä luontaisen että rakennetun elinympäristön monimuotoisuuden, viihtyisyyden, kauneusarvojen, terveellisyyden, turvallisuuden ja hyvän rakentamistavan säilymisestä ja edistämisestä mm. antamalla lausuntoja kaavoituksesta ja hyväksymällä rakentamisohjeita. Lautakunta myöntää ympäristö- ja rakennuslupia. Ympäristötoimen johtosäännössä on määritelty tarkemmin ne viranomaiset, joina ympäristö- ja rakennusvalvontalautakunta toimii. Lautakunnan tehtävänä on huolehtia toimialansa toiminnan, talouden ja organisaation kehittämisestä, asettaa tavoitteita ja seurata toiminnan tuloksia sekä ohjata ja valvoa toimialansa suunnittelua. Ympäristö- ja rakennusvalvontalautakunnassa on 11 jäsentä. Lautakunnan jäsenet vuosina ovat: Pekka Ruokonen puh.joht. Eero Hiltunen varapuh.joht. Tomi Hotanen jäsen Karin Ignatius " Mauri Inkinen " Kauko Karttunen " Katri Mynttinen " Liana Raadik " Aulikki Ruokonen " Ulla Salo-Saarelainen " Tuomo Tontti " Kuluvana vuonna lautakunta on kokoontunut 11 kertaa. Erillisiä seminaareja on järjestetty 1 kerran. Lautakunta kävi tutustumassa Heinolan asuntomessuihin. 2. YMPÄRISTÖTOIMI Ympäristötoimen tarkoituksena on ohjata, valvoa ja tutkia rakentamista, ympäristön käyttöä sekä terveydellisiä oloja Imatralla siten, että luontainen ja rakennettu ympäristö olisi kaupunkilaisille viihtyisä, toimiva ja turvallinen. Lisäksi ympäristötoimi tarjoaa elintarvike- ja ympäristölaboratorion toimialaan kuuluvia laboratoriopalveluja sekä eläinlääkintäpalveluja. Ympäristötoimeen kuuluu myös kaupungin asuntotoimi sekä kuluttajaneuvonta omina tulosyksikköinään. Ympäristötoimen tehtävänä on myös huolehtia jätehuollon järjestämisestä Imatran alueella.

5 Ympäristötoimi YMPÄRISTÖ- JA RAKENNUSVALVONTALAUTAKUNTA 5 YMPÄRISTÖTOIMI Toimalajohtaja Ilppo Silakoski YMPÄRISTÖNSUOJELUN VASTUUALUE Ympäristönsuojelupäällikkö Anna-Maija Wikström RAKENNUSVALVONTA Rakennustarkastaja Ritva Ihalainen YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO Kaupungineläinlääkäri Marjukka Sarkanen Ympäristönsuojelutarkastaja Arto Ahonen Ympäristöinsinööri Merja Kaksonen Toimistonhoitajat Mirva Puurtinen Riitta Holsti Ympäristönsuojelusuunnittelijat Minna Ahlqvist Riikka Litmanen Va. kalastusmestari Tomi Menna Tarkastusinsinööri Kalevi Rahikainen Tarkastusteknikko Marita Kettunen Lupasihteeri Sinikka Alho Toimistosihteeri Carita Jäppinen ASUNTOASIAT Pirkko Pielismaa Ympäristöterveydenhuollon tulosyksikkö Kaupungineläinlääkäri Marjukka Sarkanen Terveysinsinööri Armi Kainulainen (virkavapaalla) Vs. Mari Ilvonen Terveystarkastaja Jorma Korttinen ELÄINLÄÄKINTÄHUOLTO Marjukka Sarkanen Elintarvike- ja ympäristölaboratorio Laboratorion johtaja Sirpa Suur-Hamari Laborantit Raija Kettunen Raija Kostamo Laborantti-näytteenottajat Marja-Leena Kanervo Anne Lindström Välinehuoltaja Arja Kontiainen Laboratorioassistentit Elintarvikevalvonta Terveystarkastaja Ritva Kunelius-Aalto osa-aik. Terveystarkastaja Tiina Päätalo KULUTTAJANEUVOJA Marketta Häyhä Eija Siitonen Paula Kallio 3. JOHTOPÄÄTÖKSET YMPÄRISTÖTOIMEN TALOUDEN TOTEUTUMASTA 2004 SEKÄ TAPAHTUNEISTA TOIMINNALLISISTA MUUTOKSISTA Erityisiä toiminnallisia muutoksia ei toimialalla ole vuonna 2004 tapahtunut. Nettomenot ovat alittuneet , johtuen valtaosaltaan jäljempänä kerrotuista poikkeuksellisista syistä. SELVITYS YMPÄRISTÖTOIMEN TALOUTEEN OLEELLISESTI VAIKUTTANEISTA SEIKOISTA TILIVUONNA 2004 Nettomenojen alituksesta valtaosa johtuu siitä, että toimialalle oli annettu kaatopaikan lopettamistöihin lisämäärärahaa , joka jäi kokonaisuudessaan käyttämättä, koska viimeistelytyöt eivät vuonna 2004 vielä olleet siinä vaiheessa, että lisämäärärahaa olisi tarvittu. Menot toteutuvat vasta vuonna 2005, joten lisämääräraha on haettava uudestaan. Kaatopaikan jäljellä olevasta :n pakollisesta varauksesta on käytetty vuonna Lisäksi kalalaitoksen kokeiluhankkeen TE-keskuksen rahoitus oli vuoden 2003 lopussa toista vuotta myöhässä ja toimiala joutui pyytämään kaupunginhallitukselta rahoitusapua Toimiala hankki saamansa tukirahoituksen takaisin kaupungille, koska hankkeesta ei saanut syntyä kaupungille nettomenoja. Varsinainen nettomenojen alitus noin johtuu valtaosin rakennustuotannon vilkkaudesta syntyneistä lisätuloista rakennusvalvonnassa sekä säästeliäästä taloudenpidosta kaikilla vastuualueilla.

6 6 Talousarvion tuloslaskelma 1000 Talousarvio TA + muutokset 2004 Alitus/ ylitys Tot.-% Tilinpäätös 2003 Toimintatuotot yhteensä ,2 766 Myyntituotot ,1 421 Maksutuotot ,5 186 Tuet ja avustukset ,1 119 Muut tuotot ,2 40 Toimintakulut yhteensä , Henkilöstökulut , Palvelujen ostot ,7-396 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,2-135 Avustukset Muut kulut ,1-223 TOIMINTAKATE , Suunnitelmapoistot Koko toimialan yhteiset tapahtumat Tavoite/mittari Toteutunut/kpl TYKY- tapahtumat 2 kpl/vuosi 3 Koulutuspäivät 3 päivää/ hlö/vuosi 7,4 päivää/ hlö/ vuosi Innovaatiot 1 kpl/hlö/vuosi 0,96/hlö/vuosi Työilmapiirikyselyn tulos ilmapiiri tasolla hyvä melko hyvä Henkilökunnan määrä Henkilökunnan määrä TP 2002 TP 2003 TP 2004 Ympäristönsuojelu 9,5 10,5 11 Ympäristöterveydenhuolto Rakennusvalvonta Yhteensä 27,5 28,5 29

7 Projektit 7 Ympäristöterveydenhuollon alueellisen yhteistoiminnan kehittämiskokeilu Ympäristöterveydenhuollon alueellisen yhteistoiminnan kehittämishankkeen, Ytake-jatkohankkeen, aikana on suunniteltu yksityiskohtaisesti ympäristötoimien yhteistyötä Etelä-Karjalassa kahdella seudullisella alueella sopimuksenvaraisena viranomaisyhteistyönä. YTAKE-hanke on STM:n ja MMM:n rahoittama kuntien ympäristöterveydenhuollon yhteistyön kehittämishanke. Hanke toteutetaan vuosina Hankkeen tarkoituksena on arvioida seudullisesti tai alueellisesti järjestetyn ympäristöterveydenhuollon toimivuutta käytännössä ottaen huomioon maan eri alueiden erilaisen väestöpohjan ja tuotantorakenteen. Kokeilualueiden tuloksia on tarkoitus käyttää ympäristöterveydenhuollon järjestämistä ja yhteistoimintaa koskevia kehittämisvaihtoehtoja valmisteltaessa YTAKE I-hankkeen esitysten pohjalta jatkohanke koskee Etelä-Karjalassa elintarvikevalvontaa, eläinlääkintähuoltoa, ympäristöterveyttä, tuoteturvallisuusvalvontaa, ympäristönsuojelua, kuluttajaneuvontaa, rakennusvalvontaa ja muita ympäristötoimien hoitamia tehtäviä tai vain joitain edellä mainittuja tehtäviä kuntakohtaisten päätösten mukaisesti. Yhteistoiminta toteutetaan seuraavilla periaatteilla: 1. Toiminta-alueina on kaksi erillistä, seudullista aluetta, eteläinen ja pohjoinen alue tai osa niistä. Eteläisen toiminta-alueen muodostavat Lappeenranta, Lemi, Luumäki, Savitaipale, Suomenniemi, Taipalsaari ja Ylämaa. Pohjoisen alueen muodostavat Imatra, Joutseno, Parikkala, Rautjärvi, Ruokolahti, Saari ja Uukuniemi. 2. Hallinnollisesti yhteistoiminta perustuu sopimuksenvaraiseen viranomaisyhteistyöhön, jossa lautakunnat ovat peruskunnan hallinnossa viranhaltijat ovat peruskunnan palveluksessa toiminta-alueina on sopimuskuntien muodostamat alueet tai osa niistä 3. Ympäristötoimialan yhteistoiminta voi koskea elintarvikevalvontaa, eläinlääkintähuoltoa, ympäristöterveyttä, tuoteturvallisuusvalvontaa, ympäristönsuojelua, kuluttajaneuvontaa, rakennusvalvontaa ja muita ympäristötoimien hoitamia tehtäviä tai vain joitain edellä mainituista tehtävistä. 4. Kunnat varaavat yhteistoimintaan nykyiset kuntien käyttämät resurssit. 5. Yhteistoiminnan yksityiskohtainen suunnittelu tapahtuu YTAKEjatkohankkeen yhteydessä

8 8 6.Yhteistoiminta pyritään aloittamaan vuoden 2005 aikana. 7.Seudullisen yhteistyön lisäksi eteläisen ja pohjoisen toiminta-alueen yhteistyötä kehitetään.. Hankkeen kustannusarvio on ,20 euroa, josta valtion hankeavustus ja asukasluvun suhteessa jaettu kuntakohtainen omarahoitusosuus 0,2 euroa/ asukas.

9 9 3. YMPÄRISTÖNSUOJELU Yleistä Ympäristönsuojelun vastuualueen tavoitteena on ehkäistä elinympäristön ja luonnonympäristön pilaantuminen ihmisen toiminnan vaikutuksesta ja korjata jo tapahtunutta pilaantumista. Pilaantumisella tarkoitetaan ilman, veden, pohjaveden ja maaperän pilaantumista, haitallista melutasoa ympäristössä sekä erityisen arvokkaiden luonnonominaisuuksien tuhoutumista. Tarkoituksena on turvata nykyisille ja tuleville kaupunkilaisille viihtyisä, puhdas ja monimuotoinen ympäristö. Ympäristöluvilla annetaan määräyksiä, joita noudattamalla voidaan estää toiminnan haitalliset vaikutukset ympäristöön. Ympäristövalvonta tähtää siihen, että määräyksiä ja säädöksiä noudatetaan. Tärkeä keino ennaltaehkäistä ympäristön pilaantumista on avustaa päätöksentekoa tuomalla esiin ympäristönsuojelunäkökohtia lausunnoissa ja ehdotuksissa. Esimerkiksi valmisteilla olevista kaavoista annetaan lausuntoja. Tavoitteeseen tähtää myös jätehuollon kehittäminen ja toteutus kestävällä tavalla. Lisäksi edistetään paikallisten luontoarvojen tuntemusta. Lupa-asiat v Ympäristönsuojelulain mukaiset lupa- ja ilmoitusasiat Ympäristölupavelvollisia kohteita Imatralla on ollut 63 kpl. Näistä suuria teollisuuslaitoksia on 4 kpl, pien- ja keskisuurta teollisuutta 36 kpl. Polttoaineen jakeluasemia on 18 kpl, joista julkisia on 11 kpl. Ympäristölupavelvollisia eläinsuojia on 3 kpl, joista yhdellä on uuden lain mukainen lupa. Muita lupakohteita 4 kpl, kuten kuona- tai betonimurskeen sijoittamisia. Lautakunnan tekemiä ympäristölupapäätöksiä on 6 kpl ja käsiteltyjen ympäristönsuojelulain mukaisten meluilmoitusten määrä on ollut 5 kpl. Muiden lupaviranomaisten pyytämiä lausuntoja ympäristölupahakemuksista on annettu 4 kpl. Itä-Suomen ympäristölupavirasto on myöntänyt Imatran alueelle 2 ympäristölupaa ja Kaakkois-Suomen ympäristökeskus on myöntänyt 1 ympäristöluvan. Lisäksi Korkeimmalta hallinto-oikeudelta on saatu päätös Immolan lentokentän ympäristöluvasta.

10 10 Ympäristölupien ja -ilmoituksien lupaehtojen valvonta Lupamääräyksiä valvotaan pääsääntöisesti lupavelvollisten antamien raporttien perusteella ja lisäksi tehdään tarpeen mukaan tarkastuskäyntejä. Ympäristölupakohteet v (kpl) suurteollisuus 4 pk-teollisuus 36 maatalous 1 jakeluasemat 18 muut 4 Yhteensä 63 Imatralla myönnetyt ympäristöluvat v lautakunta 6 Kaakkois-Suomen ympäristökeskus 1 Itä-Suomen ympäristölupavirasto 2 Ympäristönsuojelulain muk. ilmoitusten käsittely v Maasto- ja vesiliikennelupapäätökset 1 (KAS) Maisematyöluvat 3 -katselmukset 10 -lausunnot 9 Maasto- ja vesiliikennelakien mukaiset lupa-asiat Maastoliikennelain 30 :n ja vesiliikennelain 20 :n mukaisesti maastossa tai vesillä järjestettävät moottoriurheilukilpailut ja -harjoittelurata tarvitsevat luvan. Imatran moottorivenekerhon Vuoksella järjestettävälle moottorivenekilpailulle on annettu lupa toistaiseksi.

11 11 Maankäyttö- ja rakennuslainmukaiset maisematyöluvat Maankäyttö- ja rakennuslain 128 mukaan maisemaa muuttavaa rakennustyötä, puiden kaatamista tai muuta näihin verrattavaa toimenpidettä ei saa suorittaa ilman lupaa asemakaava-alueella tai yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa näin määrätään eikä alueella, jossa on voimassa rakennuskielto asemakaavan laatimiseksi. Maisematyöluvat käsitellään ympäristönsuojelun, rakennusvalvonnan, kaavoittajan, metsäinsinöörin ja kaupunginpuutarhurin, kanssa yhteistyössä riippuen toimenpiteestä ja paikasta. Päätöksen maisematyöluvasta tekee ympäristönsuojelupäällikkö. Maisematyölupaa koskevia katselmuksia on tehty 10 kpl ja niitä koskevia lausuntoja on annettu 9 kpl ja lupapäätöksiä on tehty 3 kpl. Valvonta-asiat v.2004 Jätehuollon valvonta Toimenpidepyyntöinä on kirjattu kuntalaisilta ja toisilta toimialoilta tulleet ilmoitukset ja valitukset. Näitä on tullut puhelimitse, sähköpostitse, faksilla ja kirjeitse. Osa toimenpidepyynnöistä on johtanut toimenpiteisiin, osa on todettu aiheettomiksi ja osa on ohjattu selvästi omaan ratkaisuvaltaan kuulumattomina toisille viranomaisille. Jätehuoltoon ja roskaantumiseen liittyviä toimenpidepyyntöjä on kirjattu 73 kpl. Yhteensä toimenpidepyyntöjä on ollut 90 kpl. Toimenpidepyynnöt (kpl) Jätehuolto ja roskaantuminen luonnonvesi 2 2 luonto 6 3 ulkoilma 5 maaperä 6 3 melu 2 4 Toimenpidepyynnöt yht Haja-asutusalueen jätevedenkäsittely Asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla astuu voimaan Toiminta-alueen ulkopuolella olevia kiinteistöjä on

12 kpl. Toiminta-alueella olevia viemäriin liittymättömiä kiinteistöjä on Imatralla noin 170 kpl. 12 Maaperän saastumisen valvonta Pilaantuneen maaperän ilmoituksia on tehty Imatran ympäristötoimelle 8 kpl. Osa on johtanut ympäristönsuojelulain mukaiseen ilmoitus- tai lupakäsittelyyn. Osassa tapauksista kaikki pilaantunut maa-aines on saatu poistettua ja toimitettua asianmukaiseen käsittelyyn heti vahingon tapahduttua. Kaikissa ilmoitetuissa maaperän pilaantumistapauksissa on tehty 1 5 tarkastusta. Yksi laajempi maaperän kunnostushanke oli Lappeentie 45, entisen Nesteen huoltoaseman tontin puhdistus. Ympäristövahingoista on vuonna 2004 saatu ilmoituksia 4 kpl. Ympäristönsuojelu ja ympäristöntila v Vesi Vesistötarkkailua tekee Saimaan vesiensuojeluyhdistys Immalanjärvestä, Unterniskanjoesta, Vuoksesta, Mellonlahdesta, Hallikkaan- ja Lampsiinjoesta ja Etelä-Saimaalta. Näytteitä otetaan 4 kertaa vuodessa yhteensä 13 pisteestä. Vesistötarkkailun vuoden 2003 tuloksista on tehty yhteenveto. Vesiensuojelutoimia on vuoden aikana tehty seuraavasti: Laitilanlahden pohjukan pöyhintöjen vaikutuksesta on tehty tutkimus, Rautionkylän kyläyhdistyksen uimarannan parantamista on avustettu ja Immalanjärven suojelutoimena voidaan mainita myös viemäröidyn matonpesupaikan ylläpito Rautionkylässä. Lisäksi Mellonlahden vedenvaihtuvuuden parantamiseen tähtäävä suunnitelma valmistui. Pohjavesi Tielaitoksen toimesta tutkitaan VT-6:n vaikutusta pohjaveteen ja kaupungin toimesta tutkitaan Saarlammen soranoton vaikutusta pohjaveden laatuun. Näytteet otetaan 3 kertaa vuodessa. Melu Melumittauksia ympäristömelusta tehdään valvontamittauksina sekä asiakkaan tilaamina mittauksina. Vuonna 2004 on tehty 9 melumittausta. Ilma; Ilmanlaadun mittaukset Imatralla on mitattu ilmanlaatua yhteistyössä paikallisen teollisuuden kanssa yli 15 vuoden ajan. Alueen teollisuusrakenteesta johtuen määritettäviä epäpuhtauskomponentteja ovat haisevat rikkiyhdisteet (TRS), rikkidioksidi (SO 2 ),

13 typpidioksidi (NO 2 ), hiukkaset (TSP ja PM10) ja laskeuma. Jatkuvia ilmanlaadun mittauksia suoritetaan Imatralla neljässä mittauspisteessä Mansikkalassa, Rautionkylässä, Pelkolan rajavyöhykkeellä ja Teppanalassa. Märkälaskeumaa mitataan kahdessa pisteessä Imatran alueella ja yksi vertailupiste on Äitsaaressa. Kokonaisleijumaa (TSP) mitataan kahdessa pisteessä. Imatran ilmanlaadun mittausten lisäksi Imatran ympäristötoimi hoitaa myyntipalveluna myös Lappeenrannan, Joutsenon ja Svetogorskin ilmanlaaduntarkkailun. Ilmanlaadusta tiedotetaan jatkuvatoimisesti Etelä-Karjalan maakuntaportaalin sivuilla sekä viikoittain Uutisvuoksessa ja Etelä-Saimaassa. Mittaustuloksista laaditaan myös vuosittain ja kuukausittain raportit, jotka jaetaan mittausten yhteistyökumppaneille, ja jotka ovat myös luettavissa Etelä-Karjalan maakuntaportaalin ilmanlaadun nettisivuilla osoitteessa 13 to pe la Ilmanlaatu Etelä-Karjalassa Lpr:Keskusta Lpr:Lauritsala Joutseno Keskusta Imatra:Mansikkala Imatra:Rautionkylä su ma ti ke HYVÄ 0-50 TYYDYTTÄVÄ VÄLTTÄVÄ HUONO ERITTÄIN HUONO 151- Kuva 1: Esimerkki torstain Etelä-Saimaassa julkaistavasta viikoittaisesta ilmanlaadun indeksitiedotteesta. Ympäristön tilan seuranta v (kpl) Ilmanlaadun mittaukset mittauspaikat 6 komponentit 80 raportit 14 Melumittaukset mittausraportit 9

14 Vesistötarkkailu kohteet 6 14 Pohjavesitarkkailu kohteet 7 Luonnonsuojelun edistäminen Ympäristönsuojelun vastuualue ylläpitää kaupungin alueella 5 luontopolkua. Niiden siisteydestä huolehditaan kesäaikaan kerran viikossa. Muinaisuoman luonto- ja kulttuuripolun rasti 5 b Vuoksen uomien risteys Ympäristönsuojelun vastuualue hoitaa kolmea arvokasta ketokohdetta : Ahopellon ketoa Itä-Siitolassa, Tsasounan piennarta Sienimäellä ja Uhrikujan niittyä Vuoksenniskalla, joille tehtiin hoitoniitto kesällä Uhrikujan niitty Vuoksenniskalla

15 15 Maankäytön suunnitteluun osallistuminen Teknisen toimen kanssa yhteistyössä kokoontuu säännöllisesti maankäytönryhmä, johon osallistuu ympäristönsuojelun ja rakennusvalvonnan edustus. Jätehuolto v.2004 Jätehuollon järjestämisen tehtäviin kuuluu yhteydenpito Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy:n, Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen sekä jätteenkuljetusliikkeiden kanssa. Hyötyjätehuollon ja ongelmajätehuollon järjestäminen kuntalaisille on edelleen kunnan tehtävänä ja siihen liittyy neuvottelut ja sopimukset hyöty- ja ongelmajätehuollon toimijoiden kanssa. Usean hyötyjätelajin hyötyjätepisteitä Imatralla on 11 kpl, joista ympäristönsuojelun vastuualueen ylläpitämiä 8 ja kauppojen ylläpitämiä 2 sekä Imatran kylpylän 1. Paperinkeräyspisteitä on yhteensä 20. Vuonna 2004 hyötyjätepisteiden siivoamisesta on sovittu Työn-Vuoksi -projektin kanssa, jonka työntekijät ovat siivonneet pisteet päivittäin. JS-Sepät Ky:n kanssa on sopimus keräyslasin ja pienmetalliastioiden tyhjennyksestä ja Hyötypaperi Oy vastaa keräyspaperin ja keräyskartonkiastioiden tyhjennyksistä tuottajavastuu säädösten mukaisesti. Lisäksi UFF on järjestänyt vaatekeräyslaatikoita ja huolehtii niiden tyhjennyksistä. Uusia hyötyjätteen keräysastioita on hankittu 4 kpl. Ongelmajätteen vastaanottopaikkoja on Imatralla 2: Palolaitoksella Sulattimon kadulla ja Ukonhauta Oy:ssä Kurkisuolla. Lisäksi Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy: n kanssa on sopimus ongelmajätteen vastaanotosta. Apteekit ottavat vastaan lääkejätteitä. Ympäristötoimi huolehtii apteekkien lääkejätteiden noudosta ja toimittamisesta Ekokem Oy:lle noin kerran kuukaudessa. Vuonna 2004 järjestettiin kaksipäiväinen ongelmajätteen keräystempaus yhteistyössä Etelä-Karjalan jätehuoltoyhtiön kanssa. Keräyksessä kertyi yhteensä 7000 kg ongelmajätettä. Kaakon Teollisuuspalvelun Oy:n kanssa oli myös 1 päiväinen ongelmajätteen keräystempaus. Sähkö- ja elektroniikkaromun keräys järjestettiin Kuusakoski Oy:n kanssa. Keräyksessä kertyi romua kg.

16 16 Ympäristötoimi järjesti huhti-toukokuussa 2004 eri kaupunginosiin ympäristönsiivousjätteen keräyksen. Lavoihin kerättiin erikseen haravointijätettä, risu/ puujätettä (ei kyllästettyä puuta), metalliromua (ei elektroniikkaromua), energiajätettä ja yleisten alueiden siivouksesta kertynyttä kuivajätettä. Keräyspaikat olivat miehitettyjä ja niitä oli 32 kpl. Keräys maksoi noin Roskaantumisen ehkäisy- ja valvonta kustannustehokkaasti kuntien välisenä yhteistyönä hanke Imatran kaupungin ympäristönsuojelutoimisto järjesti maalis-lokakuussa 2004 Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen osittain rahoittamana Roskaantumisen ehkäisy- ja valvonta kustannustehokkaasti kuntien välisenä yhteistyönä hankkeen. Hankkeen tavoitteena oli nopean toimintamallin luominen roskaantumistapausten valvontaan, selvittämiseen ja puhdistamiseen, ja näin ehkäistä uutta roskaantumista. Keinoina tavoitteiden saavuttamiseksi oli selvittää Etelä-Karjalan kunnittain käytössä olevat toimintamallit roskaantumisen valvonnassa. Olemassa olevien mallien pohjalta kehitetään mahdollisimman tehokas ja nopea yhteinen toimintamalli. Nopeaa roskaantuneiden kohteiden puhdistamista kokeiltiin Imatra- Ruokolahti alueella. Nopean puhdistamisen tavoitteena oli ehkäistä uutta roskaantumista siistin ympäristön imagolla. Oletuksena oli, että kynnys heittää roskia puhtaaseen paikkaan on korkeampi kuin jo roskaiseen. Tarkoituksena oli puhdistaa nopeasti ns. roskasiemen, ja näin estää uusien roskien heittäminen alueille. Lisäksi ongelmajätteiden tehotiedotuskampanjalla oli pyrkimys vähentää luontoon ja kaatopaikalle menevän ongelmajätteen määrää Jätehuollosta tiedottaminen Jätehuollon järjestämisestä ja hyötyjätehuollosta on tiedotettu puhelinluettelon valkoisilla opastesivuilla. Ympäristönsuojelutoimisto julkaisee Jäteopasta, joka jaettiin jokaiseen talouteen vuoden 2004 lopulla. Jäteopasta saa myös ympäristönsuojelutoimistosta (Vuoksenniskantie 35) ja kaupungin yhteispalvelupisteistä. Neuvoja annetaan myös puhelimitse numeroista , ja Lisäksi jätehuollosta tiedotetaan jatkuvasti kaupungin internetsivuilla, missä ympäristötoimella on omat kotisivunsa osoitteessa

17 17 Kurkisuon kaatopaikan tarkkailu Kurkisuon kaatopaikan suodosvesien vaikutusta pinta- ja pohjavesiin tarkkaillaan tarkkailusuunnitelman mukaisesti näytteenotoin 3 kertaa vuodessa. Pintavesitarkkailupisteitä oli 9 kpl ja pohjavesitarkkailupisteitä 5 kpl. Tarkkailusta raportoidaan vuosittain maaliskuun loppuun mennessä Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle. Kaatopaikan toiminta on lopetettu v ja tarkkailua on jatkettava ainakin vuoteen 2032 asti. Vuoksen kalastuksen järjestäminen v Vuoksen kalastuksen järjestämiseen liittyviä tehtäviä on tehty seuraavasti: neuvottelut vesialueen omistajien kanssa, kalastuksen valvonnan järjestäminen, saalistietojen keräyksen järjestäminen ja niistä raportointi, kalastuslupien myynnin järjestäminen, kalaistutusten suunnittelu ja toteutus, koeravustuksen järjestäminen Mellonlahdelle ja saalistietojen kerääminen ja raportointi, sekä lisäksi tiedottaminen ja valistus. Varpasaaren kalastuspisteen kehittämisessä on tehty yhteistyötä alueen yrittäjän kanssa. Kaakkois-Suomen TE-keskus on tukenut v.2004 nuorten kalastuksen harrastusta. Kalastusmestari Tomi Menna vieraili imatralaisissa kouluissa luennoimassa mm. kalastusharrastuksesta, kalojen käyttäytymisestä ja lisääntymisestä, ihmisen vaikutuksista kalakantoihin ja kalojen elinolosuhteista. Oppilaat tutustuivat käytännön kalanviljelyyn Imatran kalanviljelylaitoksella. Kalastusluvat (kpl) VUOSILUVAT VIIKKOLUVAT VUOROK.LUVAT Kalojen istutukset Vuoksessa (kpl) KIRJOLOHI JÄRVITAIMEN JÄRVILOHI

18 18 Mellonlahden ravustus (kpl) JOKIRAVUT TÄPLÄRAVUT Istutuskalojen seurantaa Imatralla Kaakkois-Suomen TE- Keskuksen ja Imatran kaupungin rahoittaman seurannan suorittivat Imatran kaupungin kalastusmestari Tomi Menna sekä iktyonomi opiskelija Pekka Marttinen. Syyskuussa 2004 Vuoksen yläjuoksulle istutettiin 7 radiolähettimin varustettua taimenta. Niiden liikkeitä seurattiin välisenä aikana päivittäin. Taimenet paikannettiin tänä aikana 9 kertaa. Ensimmäisten päivien jälkeen kalat alkoivat liikkua laajemmin. Seurannassa olleista seitsemästä radiolähetinkalasta kolme päätyi kalastajien saaliiksi ja yksi taimen vaelsi Imatrankosken voimalaitoksen läpi alajuoksulle. Loput kolme jäivät Tainionkosken ja Imatrankosken väliselle alueelle, joten istutuspaikoilla ei näyttäisi olevan suurta merkitystä kalojen liikkumisen ja leviämisen kannalta. Seurannasta kävi ilmi, että Vuokseen istutetut taimenet leviävät koko kalastusalueelle ja päätyvät myös kalastajien saaliiksi. Projektit v.2004 Kestävän kehityksen edistäminen Imatralla, Lappeenrannalla ja Joutsenolla on yhteinen Keke-Saimaa projekti, jota hallinnoi Lappeenrannan ympäristövirasto, ja johon on saatu EU-tukea. Sen tavoitteena on edistää maakunnan pienyritysten kilpailukykyä nostamalla niiden ympäristöasioidenhallinnan tasoa kouluttamalla. Lisäksi koulutuksessa kiinnitetään erityistä huomiota pilaantuneiden maiden kunnostuksen ohjaukseen. Imatran rahoitusosuus v projektiin on 7187.

19 Ohjausryhmän kokouksia projektilla on ollut 4 kpl ja muita työkokouksia 4 kpl. 19 Kalankasvatuksen kokeiluhanke Ympäristötoimella oli TE-keskuksen kokonaan rahoittama kalankasvatuksen kokeiluhanke, jossa tutkittiin lämmintä kasvatusvettä hyödyntävien kalalajien kasvatusta. Lämmitysvesi saatiin Stora Enson Tainionkosken tehtaiden hukkalämpönä. Saatujen hyvien tulosten perusteella kalalaitos myytiin kokeilun loputtua v.2004 lopussa yksityiselle yrittäjälle, joka keskittyy laitoksella sammen kasvatukseen. Liikuntarajoitteisten kalastusmahdollisuuksien parantaminen Etelä-Karjalan liiton tukemalla hankkeella on edistetty liikuntarajoitteisten henkilöiden virkistys- ja kalastusmahdollisuuksia Vuoksella rakentamalla heidän tarpeisiinsa sopivia laitureita ja muita rakenteita. Hanke aloitettiin vuonna 2002 ja se kesti vuoden 2004 loppuun. Hankkeen kokonaiskustannukset olivat noin Hankkeen avulla rakennettiin Varpasaareen kalastus-, vene- ja uimalaiturit sekä uimakoppi ja luiska pyörätuolia käyttäville. Mellonlahdelle rakennettiin 70 metriä pitkä kalastuslaituri ja laavun yhteyteen inva-wc. Ritikanrantaan rakennettiin kalastuslaituri ja Lammassaaren laavulle pyörätuolikelpoiset kulku-urat nuotiopaikalle ja laiturille. Rakennettuja kohteita voivat hyödyntää sekä paikalliset että muualta tulevat liikuntaesteiset. Hankekohteista laadittiin myös esite, jota hyödynnetään matkailumarkkinoinnissa. Mellonlahden kalastus- ja yhdyslaituri laavulle

20 20 4. YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO Ympäristöterveys on vielä monille varsin epäselvä käsite. WHO määrittelee ympäristöterveyden seuraavalla tavalla: Ympäristöterveys on se puoli ihmisen terveydestä, joka on riippuvainen ympäristön kemiallisista, fysikaalisista, biologisista, sosiaalisista ja psykososiaalisista tekijöistä. Myös elämän laadun katsotaan tällöin kuuluvan terveyteen. Ympäristöterveydessä viitataan teoriaan ja käytäntöön, joka tutkii, korjaa ja ehkäisee ympäristötekijöitä, jotka voivat vaikuttaa haitallisesti nykyisten ja tulevien sukupolvien terveyteen. Erään toisen määritelmän mukaan ympäristöterveyteen sisältyvät kaikki ne ihmisen terveyden ja sairauden näkökulmat, joihin ympäristötekijät vaikuttavat. Ympäristöterveyden perustekijät ovat hyvänlaatuinen juomavesi, puhdas ilma sekä puhdas ja terveellinen ravinto. Lisäksi on suuri joukko asioita, jotka vaikuttavat ympäristöterveyteen, mutta eivät ole ihmiselle aivan välttämättömiä. Tänä päivänä kunnallisen ympäristöterveydenhuollon tehtävä on hyvin moniulotteinen. Se koostuu muun muassa terveydensuojelulain mukaisesta valvonnasta, yleisestä elintarvikevalvonnasta, hygienialakien mukaisesta valvonnasta, tuoteturvallisuusvalvonnasta, tupakkalainsäädännön mukaisesta valvonnasta, kemikaalilainsäädännön valvonnasta, eläinsuojelulainsäädännön valvonnasta sekä eläinlääkintähuollosta. Imatralla ympäristöterveydenhuollon vastuualueelle kuuluu myös kuluttajaneuvonta. Imatralla on myös Elintarvike- ja ympäristölaboratorio, jossa tutkitaan mm. valvonnan, mutta myös muita laboratorion tutkimusalueeseen kuuluvia näytteitä. Tehtäväalueet ovat kehittyneet eri ministeriöiden kesken siten, että nyt valvontaa johtaa ja ohjaa kolme ministeriötä. Johtamisvastuusta huolehtivat sosiaali- ja terveysministeriö, Elintarvikevirasto eli EVI sekä Kuluttajavirasto. Alueellisesta valvonnan ohjaustehtävistä vastaa lääninhallitus. 4.1 YMPÄRISTÖTERVEYS

21 Terveydensuojelulain mukaan monet toiminnat, joista voi koitua terveyshaittaa joko ympäristöön tai käyttäjälle ovat ilmoituksenvaraisia. Ilmoituskäsittelyssä toiminnalle voidaan antaa ehtoja, tai toiminta voidaan jopa kieltää. Muun muassa koulut ja päiväkodit, parturit ja kampaamot, kuntosalit ja eläinsuojat ovat ilmoitusvelvollisia ja valvottavia kohteita. Elintarvikehuoneistot ovat myös ilmoitusvelvollisia, ilmoituksen perusteella tehtävässä päätöksessä voidaan antaa ehtoja joilla turvataan tarjottavien elintarvikkeiden laatu. Elintarvikehuoneistoilmoituksia on käsitelty vuonna kpl ja muita terveydensuojelulain 13 :n mukaisia ilmoituksia 12 kpl. 21 Lausunnot Talous- ja uimavedet Terveysvalvonnan johtaja on antanut vuonna 2004 lausuntoja ympäristölupiin ja kaavamuutoksiin. Lisäksi ympäristöterveydenhuolto on antanut lausuntoja rakennuslupiin sekä anniskelulupiin huoneistojen elintarvikekelpoisuudesta. Vuosittain lausuntoja annetaan yhteensä muutamia kymmeniä. Toimenpidepyynnöt Kuntalaisten tekemiä toimenpidepyyntöjä tulee ympäristöterveydenhuoltoon vuosittain muutamia kymmeniä, joista suurin osa on asumisterveyteen liittyviä. Lisäksi toimenpidepyynnöt voivat koskea muun muassa elintarvikkeiden ja veden laatua. Kaikki toimenpidepyynnöt käsitellään. Talous- ja uimavesiä tutkitaan valvontatutkimusohjelmien mukaisesti. Suurimman osan talousvesinäytteistä hakee Imatran kaupungin elintarvike- ja ympäristölaboratorio ja kaikki uimavesinäytteet terveystarkastaja tai insinööri. Uimavesinäytteidenoton yhteydessä tarkastetaan myös oheistilojen siisteys. Talousvesi Verkostovesi Isot vesilaitokset Pienet vesilaitokset Kohteiden lukumäärä 4 5 Tarkastusten lukumäärä - 5 Näytteenottojen lukumäärä Laatuvaatimusten vastaisia - 2 Laatutavoitteiden vastaisia 4 6 Toimenpiteiden lukumäärä 4 5 Kaivovesi Vuosina toteutetun maakunnallisen haja-asutusalueen kaivovesiprojektin yhteen veto valmistui keväällä 2004, ja se oli ympäristö- ja

22 22 rakennusvalvontalautakunnan kokouksessa nähtävillä Projektin yhteydessä Imatralla tarkastettiin 21 talousvesikaivoa ja otettiin 21 talousvesikaivosta näytteet. Vuonna 2004 tehtiin selvitys Imatran alueen kaivojen soveltuvuudesta poikkeusolojen talousvesilähteeksi. Yhteenveto selvityksestä valmistuu keväällä Uimavesi KOHTEET TARKASTUKSIEN LUKUMÄÄRÄ NÄYTTEIDEN LUKUMÄÄRÄ MÄÄRÄYSTEN VASTAISIA NÄYTTEITÄ mikrob. fys.- kem. TOIMENPITEIDEN LUKUMÄÄRÄ Uima-altaat Uimarannat Asumisterveys Asuinolosuhteet eivät saa aiheuttaa terveydellisiä haittoja asukkaille. Tyypillisimpiä terveyshaitan aiheuttajia ovat ilmanvaihdon puutteellisuus, kosteus- ja homevauriot ja kiinteistön teknisten laitteiden aiheuttama melu (esim. hissit ja jäähdytinlaitteet) tai naapurihuoneiston tai -kiinteistön käytön aiheuttama melu (esim. ravintolamelu). Myös naapurihuoneiston haju- yms. haitoista valitetaan. Asunnontarkastusta voi pyytää asukas, kiinteistön omistaja tai muu asianosainen. Tarkastuksesta ilmoitetaan aina kiinteistön omistajalle sekä muille asianosaisille ja heille varataan mahdollisuus olla läsnä. Tarkastuksen suorittava viranhaltija päättää tarkastuksen perusteella mahdollisista mittauksista ja muista tutkimuksista. Tarkasteluajanjakso vuosi Tarkastusten määrä Korjauskehotuksia Asumisrajoituksia tai - kieltoja Tuoteturvallisuus Tuoteturvallisuuden valvonta kuuluu myös ympäristöterveyden tehtäviin. Valvontakohteita ovat erilaiset kulutustavarat, mutta myös palvelut ja laitteet, esim. vapaa-ajan palvelut ja kuntosalit ja leikkikenttälaitteet. Vuonna 2004 tuoteturvallisuusvalvontaa pyrittiin painottamaan aikaisempaa enemmän, ja esimerkiksi leikkikenttien tarkastuksia (73 kpl) tehtiin paljon usean tarkastajan toimesta. Tuoteturvallisuustarkastuksia tehtiin vuonna 2004 yhteensä 152 kpl. Tuoteturvallisuusvalvontaan käytettiin vuonna 2004 yhteensä 59,6 henkilötyöpäivää. Asukaslukuun perustuva tuoteturvallisuusvalvonnan

23 23 toteumaluku oli 0,91 Kuluttajaviraston asettama tavoite toteumaluvulle on 1,0. Vuonna 2004 aloitettiin tekemään tuoteturvallisuusvalvonnan valvontasuunnitelmaa vuodelle Tupakkalain valvonta Tupakkalain tarkoituksen on suojata ihmisiä tupakansavun aiheuttamilta terveyshaitoilta. Lain toteutumisen valvonta on ympäristöterveyden tehtävänä. Tupakkalain edellyttämää valvontaa tehdään pääsääntöisesti muun valvonnan yhteydessä. 4.2 ELINTARVIKEVALVONTA Elintarvikevalvonta, vaikka se on perinteistä ympäristöterveydenhuoltoa, on organisaatiokaaviossa ympäristönsuojelun vastuualueella sen takaamiseksi, ettei laboratorion ja elintarvikevalvonnan välillä ole puolueettomuuden vaarantavia riippuvuuskytköksiä. Elintarvikevalvontaa toteutetaan lautakunnan hyväksymän vuosisuunnitelman mukaisesti. Valvonnassa painopistealueena v oli hygienia ja omavalvonnan tason arviointi sekä elintarviketyöntekijöiden hygieniaosaaminen Valvontatarkastukset Tarkastuksia eri valvontakohteisiin tehtiin 386 kappaletta, joka ylittää suunnitellun 349. Suunnitelma ei ihan toteutunut siinä suhteessa, että kaikkiin valvontakohteisiin ei tehty suunnitelman mukaisia tarkastuksia. Alla olevassa taulukossa on esitetty tarkastusten ja toimenpiteiden määrät eri valvontaryhmissä. Tarkasteluajanjakso on Elintarvikevalvontaa on pystytty toteuttamaan lähes suunnitelman mukaisesti. KOHTEET KOHTEIDEN LUKUMÄÄRÄ TARKASTUSTEN LUKUMÄÄRÄ TOIMENPI- TEIDEN LUKUMÄÄR Ä Elintarvikevalmistus Myyntipaikat Tarjoilu-paikat TOTEUTUMA % (tavoite 408 tarkastusta/ vuosi) % 98

24 24 Elintarvikevalvontaan käytettiin vuonna 2004 henkilöresursseja yhteensä 264 henkilötyöpäivää (htpv). Vuosisuunnitelmaan oli merkitty työaikaa käytettäväksi elintarvikevalvonnan toteutukseen 223 htpv ja tarkastusten lukumääräksi 349. Elintarvikevalvontaan saatiin kuitenkin lisää henkilöresursseja kesken vuoden. Tämän johdosta tarkastuksia pystyttiin tekemään hieman enemmän, kuin mitä vuosisuunnitelmaan oli merkitty. Palavereihin ja kokouksiin käytettiin vuonna 2004 aikaa noin 20,5 htpv, järjestettiin koulutustilaisuuksia eri kohderyhmille 11,2 htpv (osanottajamäärä yhteensä 320 hlöä ja tilaisuuksia yhteensä 12 kappaletta) sekä henkilökunnan ammattitaitoa ylläpitävään koulutukseen 12,7 htpv. Merkittävin tarkastuskohde oli koulu - ja päiväkotikeittiöiden rakenteellisen kunnon tarkastaminen sekä omavalvonnan toimivuuden selvittäminen. Tästä projektista on laadittu erillinen selvitys (opinnäytetyön aihe elintarviketurvallisuuden erikostumisopinnoissa, Mikkeli) Näytteenotto Näytteenottosuunnitelma sisältyy elintarvikevalvonnan vuosisuunnitelmaan. Näytteitä otettiin suunnitelman mukaisesti, yhteensä 326 kappaletta, joista pintapuhtausnäytteitä oli 198 kappaletta ja elintarvikenäytteitä 128. Alla olevassa taulukossa on esitetty, mihin näyteryhmiin näytteenotot painottuivat ja minkä verran näytteistä oli elintarvikkeeksi kelpaamattomia / pinnat likaiset. Asiakasvalituksia elintarvikkeista tehtiin yhdeksän kappaletta, joista kolme oli aiheellisia. Elintarvikevalvonnan vuonna 2004 ottamat näytteet NÄYTE Maito- ja maitovalmisteet Rasvat ja öljyt Liha ja lihavalmisteet Kala ja kalavalmisteet Valmisruuat NÄYTTEIDEN LUKUMÄÄRÄ MÄÄRÄYSTEN VASTAISTEN NÄYTTEIDEN LUKUMÄÄRÄ TOIMENPITEET LUKUMÄÄRÄ Keitot ja kastikkeet Mehut ja muut juomat Pintapuhtausnäy

25 tteet KULUTTAJANEUVONTA Imatran kaupunki myy kuluttajaneuvontapalvelut Ruokolahdelle, Rautjärvelle, Parikkalaan ja Saarelle. Kuluttajaneuvontaa Imatralla hoitaa yksi kuluttajaneuvoja. Uusia (= ensimmäistä kertaa yhteyttä ottavia) asiakkaita oli 1071, joista imatralaisia oli 834 kpl, sopimuskunnista 178 kpl ja muista kunnista 56 kpl. Yhteydenottojen jakautuminen/kpl: Valitukset 888 Tiedustelut 183 Toimenpiteet valituksista/kpl: Tietojen Selvittely Sov into Ohjattu Ohjattu antaminen kuluttajavalitusl muualle autakuntaan Viisi eniten valituksia aiheuttanutta tuoteryhmää/kpl: Autokauppa 75 Asuntokauppa 72 Rakentaminen ja korjauspalvelut 71 Kodinkoneet ja viihde-elektroniikka 60 Puhelin- ja internetpalvelut 60 Tiedustelut ovat asiakkaiden yhteydenottoja, joihin ei liity valitustapahtumaa. Aiheita ei tilastoida erikseen. 4.4 ELÄINLÄÄKINTÄHUOLTO Eläinlääkintähuolto toteutetaan Imatralla osittain ostopalveluna ja osan tehtävistä hoitaa kaupungineläinlääkäri. Tehtäviin kuuluu eläinten terveyden- ja sairaanhoito joko vastaanottokäynneillä (pieneläimet) tai käynnillä potilaan luona (suureläimet). Virka-ajan eläinlääkäripalvelujen lisäksi kunnan on lain mukaan järjestettävä ympärivuorokautinen eläinlääkäripäivystys. Imatra on järjestänyt päivystyksen yhteistyössä Joutsenon ja Ruokalahden kuntien kanssa siten, että jokainen näiden kuntien eläinlääkäri joutuu normaalin virka-ajan lisäksi päivystysvuoroon joka kolmas arki-ilta ja yö, sekä joka kolmas viikonloppu ja juhlapyhä. Työsidonnaisuus ylittään Suomen eläinlääkäriliiton kohtuullisena rasituksena pitämän enimmäismäärä, joka on joka neljäs arki-ilta ja yö, sekä viikonloppu. Päivystysalueena on tällöin näiden kolmen kunnan alue. Päivystys on tarkoitettu vain kiireellisille hätätapauksille.

26 26 kpl Käynnit vastaanotolla 4722 Käynnit potilaan luona 150 Eläintautilain mukaiset toimenpiteet 3 Riistan lihantarkastus LÖYTÖELÄINTEN HOIDON JÄRJESTÄMINEN Eläinsuojelulain mukaan kunnan tulee järjestää kunnan alueelta irrallaan tavattujen pienikokoisten seura- ja harrastuseläinten tilapäinen hoito. Hoitoa varten Imatralla on tarha, jonka hoito on annettu yksityisen toimeksi ostopalvelusopimuksella. Imatran löytöeläintarhalla hoidetaan myös Joutsenon ja Ruokolahden löytöeläimet kaupungin ja toiminnanharjoittajan tekemien sopimusten mukaisesti. Kissat Imatra Ruokolahti Joutseno kaikki yhteensä om.haki 2 lopetettu 7 2 uuteen kotiin 6 yhteensä Koirat Imatra Ruokolahti Joutseno kaikki yhteensä om.haki lopetettu 1 uuteen kotiin yhteensä Muut eläimet Imatra kaikki yhteensä Kani, om. haki 1 Kilpikonna, om.haki 1 yhteensä ELÄINSUOJELUVALVONTA Eläinsuojelutarkastuksia saa tehdä muihin kuin ilmoituksenvaraisiin kohteisiin vain ilmiannon perusteella. Ilmianto voi johtaa ohjaukseen ja neuvoihin, tai määräyksiin, jos eläinsuojelulakia on rikottu. Ilmoituksenvaraisia (ilmoitus tulee tehdä lääninhallitukselle) kohteita ovat ammattimaisesti seura- tai harrastuseläimiä pitävät kohteet, esimerkiksi kennelit, lemmikkieläinkaupat tai yli viiden hevosen tallit, ja niihin voi tehdä valvontatarkastuksia myös ilman epäilyä.

27 27 Eläinsuojeluvalvontaa tekevät sekä kaupungineläinlääkäri että terveystarkastajat, mutta myös poliisilla on eläinsuojeluvalvojan oikeudet. toimenpide kpl Ilmiantojen johdosta tehdyt tarkastukset 10 - joista johtanut neuvontaan ja 4 ohjaukseen - joista johtanut määräykseen ja - päätökseen Ilmoitusvelvollisten kohteiden valvonta - kohteiden lukumäärä 8 - tarkastusten lukumäärä ELINT ARVIKE- JA YMPÄRISTÖLABORATORIO Yleistä Imatran kaupungin elintarvike- ja ympäristölaboratorio on puolueeton, riippumaton ja luottamuksellisesti toimiva testauslaboratorio. Laboratoriossa on laatujärjestelmä, joka noudattaa kaikissa toiminnoissaan standardissa SFS-EN ISO/IEC asetettuja vaatimuksia ja määritelmiä hyvälle laboratoriotoiminnalle. Laboratorio on akkreditoitu, eli sen laatujärjestelmän pätevyys on ulkoisen tarkastuselimen, Mittatekniikan keskuksen, vuosittain tarkastama ja hyväksymä. Laboratorion tuotevalikoimaan kuuluu mikrobiologisia ja kemiallisia testauksia sekä näytteenottopalvelu. Laboratorio tarjoaa alihankinnan kautta mahdollisuuden tutkimuksiin oman toimialansa ja käyttämiensä menetelmien ulkopuolelta. Laboratorio palvelee Imatran kaupungin ympäristöterveydenhuollon ja ympäristönsuojelun vastuualueita sekä kaupungin muita toimialoja. Lisäksi laboratorio tekee palvelusopimusten pohjalta tutkimuksia lähikunnille ja teollisuuslaitoksille sekä yksityisasiakkaille. Laboratorion toiminta-alue kattaa Imatran kaupungin ja sen lähiympäristön. Laboratorion erikoisosaamisaluetta on metallianalytiikka ja näytteenotto. Metallianalytiikkaa varten laboratoriossa on atomiabsorptiolaitteisto, sekä liekki että grafiittiuunimenetelmille, ja näytteen esikäsittelyä varten mikroaaltohajotin. Tavallisimmin käytössä olevat metallien analysointimenetelmät on akkreditoitu. Näytteenottajat ovat saaneet erikoiskoulutuksen monelle eri näytteenoton alueelle ja heidät on henkilösertifioitu ympäristönäytteenottoon. Henkilöstö

28 28 Laboratoriossa käytetään vakituisen henkilökunnan lisäksi työllistämistukihenkilöstöä ja sijaishenkilöstöä. Laboratoriossa on säännöllisesti myös opiskelijoita työssäoppimisjaksoilla ja työharjoittelussa. Henkilöstön määrä 2004/ henkilötyövuotta Vakituisessa työsuhteessa 7,9 Sijaiset 1,0 Työllistämistyöntekijät 1,1 Tilapäiset työsuhteet 0 Työssäoppijat 1,2 Harjoittelijat 0,7 Painopistealue henkilöstön koulutuksessa on kuluneena vuotena ollut näytteenoton sertifiointistatuksen ylläpitämisen edellyttämässä erikoiskoulutuksessa ja asiakaspalvelussa. Muu koulutus on ollut yleistä ammatillisen tiedon ylläpitämistä Koulutuspäiviä yhteensä 55 Koulutuspäiviä/hlö 6 Laboratoriotutkimukset Laboratoriossa tutkitut näytteet ja laboratorion näytteenottajien ottamat näytteet

29 29 Tuottajamaidot Salmonellanäytteet Vesinäytteet Tutkitut näytteet KPL Utaretulehdusnäytteet 88 Antibioottijäämät 60 Ihmisen salmonella 399 Eläinsalmonella Laboratorion ottamat näytteet KPL Verkostovedet Kaivovedet Uimarantavedet 61 Uima-allasvedet 161 Ympäristövalvontavedet Projektit 64 Muut vesinäytteet Mikrobiologiset 863 prosessinäytteet Elintarvikenäytteet 136 Asumisterveys ja yleishygienia Huoneilmanäytteet (sis. mikrobit ja radon) Rakennusmateriaali 17 6 Rakennusten pintojen sivelynäytteet 8 8 Alihankinta (muista laboratorioista tulleet näytteet) Muut näytteet joista kliinisiä näytteitä Pintapuhtausnäytteet joista maanäytteitä 17 3 joista 47 4 hiekanerotuskaivoja ja muita 27 6 Vertailunäytteet 58 Kaikki yhteensä Laboratoriossa tehdyt analyysit 2004 Mikrobiologiset 7137 Kemialliset 6402

30 Aistinvarainen 1521 Alihankinta 853 Muut - Analyysit yhteensä Laboratorio on raportoinut tutkimuksistaan asiakkailleen ja heidän toivomilleen tahoille näytekohtaisten raporttien lisäksi laatimalla laajempia tuloskoonteja ja trendikuvaajia sisältäviä tuloskertomuksia. Raportointia tehdään sekä sähköisesti että paperimuodossa. Laadun varmistukseen ja ylläpitoon liittyvää toimintaa Laboratorio on varmentanut testaustoimintansa oikeellisuutta sisäisten laadunvarmennusmenetelmien lisäksi ulkoisilla vertailututkimuksilla. Vuonna 2004 ulkoisia vertailututkimuskierroksia oli laboratoriossa yhteensä 12 kpl, (Kemia 3, Mikrobiologia 9 ) Ulkopuolisien vertailututkimuksien lukumäärä ja menestyminen niissä 2004 Mikrobiologia 107 Hyväksytty 106 Hylätty 1 Kemia 149 Hyväksytty 144 Hylätty 5 Tiettyjä viranomaisten teettämiä valvontatutkimuksia varten laboratoriolta edellytetään testausmenetelmien akkreditointia. Laboratoriolla on tarvittavat menetelmät akkreditoituna, joten vuonna 2004 ei enää ollut tarvetta lisätä akkreditoitujen menetelmien määrää. Akkreditointistatuksen ylläpitämiseksi laboratorio joutuu vuosittain tarkistuttamaan pätevyytensä FINASin arvioijilla. Akkreditoitujen menetelmien lukumäärä Mikrobiologia 19 Kemia 25 Näytteenotto Kehityksen painopisteet kuluneena vuonna Kuluneena vuotena 2004 on tehty selvityksiä lähialueen laboratorioiden välisistä yhteistyömahdollisuuksista. Asia ei ole edennyt toiminnan tasolle, mutta

31 31 laboratoriossa mietitään edelleen erilaisia mahdollisuuksia toimintojen kehittämiseksi tulevaisuuden kannalta kestävälle pohjalle. Laboratorio on uusinut laitekantaansa vuoden 2004 aikana hankkimalla sterilointikaapin, BOD7-inkubointikaapin ja autoklaavin. 5. RAKENNUSVALVONTA Yleiset tehtävät Rakennusvalvonta on lakisääteistä viranomaistoimintaa. Tehtävänä on huolehtia lainsäädännössä rakentamiselle ja rakennetulle ympäristölle asetettujen tavoitteiden kuten kaavoituksen, hyvän kaupunkikuvan, turvallisuuden,

32 terveellisyyden ja tarkoituksenmukaisuuden vaatimusten noudattamisessa sekä vastata rakennushankkeisiin liittyvistä arkisto- ja tietopalveluista. Tavoitteena on turvata hyvän ja viihtyisän rakennetun ympäristön kestävä kehitys ja säilyminen sekä edistää hyvää rakennustapaa ja ympäristöönsä sopeutuvan laadukkaan rakennuskannan syntymistä. 32 Rakennusvalvonta huolehtii myös asuntoasioihin liittyvistä viranomaistehtävistä sekä vammaislain nojalla myönnettävien korjaustöiden rakennuttamistehtävistä. Katsaus toimintaympäristöön Rakentaminen jatkui menneenä vuonna edelleen vilkkaana. Uudisrakennuspuolella pääpaino oli vielä keskustan ja sen lähituntuman asuinja liikerakentamisessa. Vuoksenniskan suunnalla oli suurimpia uudisrakennuskohteita mm. Lidlin liikerakennus, As. Oy Vuoksenjuoksun asuinrakennus, alkuvuodesta valmistunut K-raudan laajennus sekä Tienhaaran Siwa. Mansikkalassa oli mm. matka-aseman rakentaminen. Myös Saimaan Ukonniemen lomarakennusten rakentaminen jatkui. Suurimpia peruskorjauskohteita olivat uimahallin peruskorjaus, Mataranhaan asuinrakennusten peruskorjaukset sekä ent. Siitolan navetan muutos ja laajennustyöt kuvataidekoulun tiloiksi. Omakotitalolupia myönnettiin 39 kpl. Uusia omakotialueita avattiin Vuoksenrannassa (Vuonankuja) ja Meltolassa. Suomen rakentamismääräyskokoelmasta uudistuivat Ilmanvaihtolaitteistojen paloturvallisuusohjeet E7, jotka tulivat voimaan ja Pohjarakenteiden määräykset ja ohjeet B3, jotka tulivat voimaan Uusi asetus talousjätevesien käsittelystä tuli voimaan , jolla oli vaikutusta myös rakennusvalvonnan toimintaan. Kuluneena vuonna korjausrakentamisen osalta neuvontaa ja ohjausta voitiin laajentaa muuhunkin kuin vain luvanvaraiseen rakentamiseen tilapäisen työvoiman ansiosta. Rakennusvalvonnan tarvitsema lisäresurssi on hoidettu tilapäisellä tarkastajalla, joka on ollut yhteinen Joutsenon kanssa. Rakennusvalvonnan laatujärjestelmä ja siihen liittyvät toimintaohjeet on pidetty ajantasalla, mikä on ollut tarpeen yhtenäisen lupa- ja valvontamenettelyn aikaansaamiseksi ja asiakkaiden palvelun parantamiseksi. Rakentajien käyttöön laadittiin luettelot suunnittelijoista ja vastaavista työnjohtajista. Pientalorakentajan opas laitettiin ajantasalle. Ohjeitten ajantasalla pidossa on käytetty tilapäistä työvoimaa. Rakennusvalvontaan tuli uusi tietojärjestelmä ja sen toimimattomuus on aiheuttanut runsaasti lisätöitä ja on vaatinut henkilökunnalta kärsivällisyyttä ja joustavuutta. Tavoitteiden toteutuminen ja tunnusluvut Rakennusvalvonta on osallistunut rakentajille järjestettyihin tilaisuuksiin. Rakennusvalvonta on osallistunut rakentamisohjeiden laadintaan sekä ollut mukana yleiskaavan laadinnassa.

33 Rakennusluvista tehtiin yksi oikaisuvaatimus ja katselmukset on pystytty tekemään lähes aina asiakkaan toivomana ajankohtana. Rakennuslupien käsittelyajoissa ei päästy tavoitteeseen. 33 Lupakäsittelyssä ja suunnittelun ohjauksessa on hyödynnetty digitaalista kuvaaineistoa. Rakennushankkeiden suunnittelijoiden ja vastaavien työnjohtajien pätevyydet on arvioitu uusien rakentamismääräysten mukaan. Tarkastusasiakirjan käytöstä on jouduttu huomauttamaan. Asiakaspalvelua on parannettu pidentämällä kerran viikossa aukioloaikaa, jolloin yksi tarkastajista on ollut paikalla. Rakennusvalvonnan toimintakate on ollut hyvä. Rakennusvalvontamaksut ovat kohtuulliset, vertailuna lähikunnat ja saman kokoiset kunnat Suomessa. Taksoihin tehtiin tarkistus ja uudet taksat tulivat voimaan alkaen. Rakennusvalvonnan henkilökunta tarvitsee jatkuvaa koulutusta lainsäädännön ja määräysten jatkuvasti muuttuessa, sekä pysyttäessä kehityksessä mukana, mikä on ollut mahdollista varattujen määrärahojen puitteissa. Rakennusvalvonnan toimintaohjeita on tarkistettu jatkuvasti, mihin laatujärjestelmä antaa hyvän pohjan yhtenäisen lupa- ja katselmuskäytännön toteuttamiseksi. Uusien rakennushankkeiden suunnittelussa ja toteutuksessa on tavoitteena prosessimainen toiminta, joiden kehittämisessä myös rakennusvalvonta on ollut mukana. Lupa-asiat Erilaisin luvin ja ilmoituksin hoidetaan uudisrakentamisen sekä rakennuksessa suoritettavien muutosten, rakennuksen purkamisen ja maa-aines- ja maisematyölupien valvontaa. Uuden lain mukaisia lupia on rakennus-, toimenpide-, purkamis- ja maisematyölupa. Kaikki uuden rakennuksen rakentamiseen, vanhan muuttamiseen tai korjaamiseen liittyvät luvat ovat rakennuslupia. Lupien käsittelyyn sisältyy hankkeen kaavallinen, kaupunkikuvallinen ja rakennustekninen tutkinta sekä lausuntopyynnöt ja hankkeen johdosta pidettävät alustavat katselmukset. Lisäksi on jatkuva päivittäinen ohjaus- ja neuvontapalvelu, asiantuntija-apu lupahankkeisiin ja yleensä rakentamiseen liittyen. Asiakkaalle on painotettu mm. ammattihenkilöstön käyttämistä hankkeen suunnittelussa ja rakentamisessa. Rakennusvalvonnan tunnusluvut Rakennusluvat lautakunta viranhaltija