1. YMPÄRISTÖ- JA RAKENNUSVALVONTALAUTAKUNTA YMPÄRISTÖTOIMI JOHTOPÄÄTÖKSET YMPÄRISTÖTOIMEN TALOUDEN TOTEUTUMASTA 2005 SEKÄ

Transkriptio

1 YMPÄRISTÖTOIMEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2005

2 1. YMPÄRISTÖ- JA RAKENNUSVALVONTALAUTAKUNTA YMPÄRISTÖTOIMI JOHTOPÄÄTÖKSET YMPÄRISTÖTOIMEN TALOUDEN TOTEUTUMASTA 2005 SEKÄ TAPAHTUNEISTA TOIMINNALLISISTA MUUTOKSISTA SELVITYS YMPÄRISTÖTOIMEN TALOUTEEN OLEELLISESTI VAIKUTTANEISTA SEIKOISTA TILIVUONNA KOKO TOIMIALAN YHTEISET TAPAHTUMAT HENKILÖKUNNAN MÄÄRÄ PROJEKTIT YMPÄRISTÖNSUOJELU LUPA-ASIAT V VALVONTA-ASIAT V YMPÄRISTÖNSUOJELU JA YMPÄRISTÖNTILAN SEURANTA V LUONNONSUOJELUN EDISTÄMINEN MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUUN OSALLISTUMINEN JÄTEHUOLTO V VUOKSEN KALASTUS PROJEKTIT V YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO YMPÄRISTÖTERVEYS...19 KULUTTAJAPALVELUIDEN JA KULUTUSTAVAROIDEN TURVALLISUUS ELINTARVIKEVALVONTA KULUTTAJANEUVONTA ELÄINLÄÄKINTÄHUOLTO LÖYTÖELÄINTEN HOIDON JÄRJESTÄMINEN ELÄINSUOJELUVALVONTA ELINTARVIKE- JA YMPÄRISTÖLABORATORIO RAKENNUSVALVONTA YLEISET TEHTÄVÄT KATSAUS TOIMINTAYMPÄRISTÖÖN RAKENNUSVALVONNAN ASIAKASKYSELY TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN JA TUNNUSLUVUT LUPA-ASIAT RAKENNUSTYÖN VALVONTA JA TARKASTUKSET JATKUVA VALVONTA MUU PALVELUTOIMINTA ASUNTOASIAT HENKILÖSTÖ KEHITYKSEN PAINOPISTEET VUONNA

3 1 1. YMPÄRISTÖ- JA RAKENNUSVALVONTALAUTAKUNTA Ympäristö- ja rakennusvalvontalautakunta huolehtii sekä luontaisen että rakennetun elinympäristön monimuotoisuuden, viihtyisyyden, kauneusarvojen, terveellisyyden, turvallisuuden ja hyvän rakentamistavan säilymisestä ja edistämisestä mm. antamalla lausuntoja kaavoituksesta ja hyväksymällä rakentamisohjeita. Lautakunta myöntää ympäristö- ja rakennuslupia. Ympäristötoimen johtosäännössä on määritelty tarkemmin ne viranomaiset, joina ympäristö- ja rakennusvalvontalautakunta toimii. Lautakunnan tehtävänä on huolehtia toimialansa toiminnan, talouden ja organisaation kehittämisestä, asettaa tavoitteita ja seurata toiminnan tuloksia sekä ohjata ja valvoa toimialansa suunnittelua. Ympäristö- ja rakennusvalvontalautakunnassa on 11 jäsentä

4 2 Lautakunnan jäsenet Huurinainen Riitta, puheenjohtaja (KOK) Makkonen Markku, varapuheenjohtaja (SDP), Lattu Antero (SDP) Inkinen Mauri (SDP) Lönnqvist Terttu (SDP) Laitinen Outi (SDP) Dillström Sinikka (SDP) Valkonen Sari (KOK) Vidman Heikki (KOK) Mälkiä Jari (KD) Laihia Juhani (KESK) Wilén-Jäppinen Tiina, kaupunginhallituksen edustaja Maurinen Toni, nuorisovaltuuston edustaja Kuluvana vuonna lautakunta on kokoontunut 11 kertaa. Yhden kerran on järjestetty erillinen koulutusseminaari.

5 3 2. YMPÄRISTÖTOIMI Ympäristötoimen tarkoituksena on ohjata, valvoa ja tutkia rakentamista, ympäristön käyttöä sekä terveydellisiä oloja Imatralla siten, että luontainen ja rakennettu ympäristö olisi kaupunkilaisille viihtyisä, toimiva ja turvallinen. Lisäksi ympäristötoimi tarjoaa eläinlääkintähuoltolain mukaisia eläinlääkintäpalveluja sekä tarjosi elintarvike- ja ympäristölaboratorion toimialaan kuuluvia laboratoriopalveluja saakka, laboratorion toiminnat myytiin Ympäristötoimeen kuuluu myös kaupungin asuntotoimi sekä kuluttajaneuvonta omina tulosyksikköinään. Ympäristötoimen tehtävänä on myös huolehtia jätehuollon järjestämisestä Imatran alueella. YMPÄRISTÖ- JA RAKENNUSVALVONTA- LAUTAKUNTA YMPÄRISTÖTOIMI Toimialajohtaja Ilppo Silakoski YMPÄRISTÖNSUOJELU Ympäristönsuojelupäällikkö Anna-Maija Wikström RAKENNUSVALVONTA Rakennustarkastaja Ritva Ihalainen YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO Kaupungineläinlääkäri Marjukka Sarkanen Ympäristötarkastaja Arto Ahonen Ympäristöinsinööri Merja Kaksonen Toimistonhoitajat Mirva Puurtinen Riitta Holsti Ympäristönsuojelusuunnittelijat Minna Ahlqvist Riikka Litmanen Ympäristöteknikko Tomi Menna ELINTARVIKEVALVO Tarkastusinsinööri Kalevi Rahikainen Tarkastusteknikko Marita Kettunen Lupasihteeri Sinikka Alho Toimistosihteeri Carita Jäppinen ASUNTOASIAT Pirkko Pielismaa Terveystarkastaja Ritva Kunelius-Aalto osa-aik. Terveystarkastaja Tiina Päätalo Ympäristöterveydenhuollon tulosyksikkö Kaupungineläinlääkäri Marjukka Sarkanen Terveysinsinööri Armi Kainulainen Terveystarkastaja Jorma Korttinen ELÄINLÄÄKINTÄHUOLTO Marjukka Sarkanen KULUTTAJANEUVOJA Marketta Häyhä Elintarvike- ja ympäristölaboratorio Laboratorion johtaja Sirpa Suur-Hamari Elintarvike- ja ympäristölaboratorio myytiin Nab Labs Ympäristöanalytiikka Oy:lle Laborantit Raija Kettunen Raija Kostamo Laborantti-näytteenottajat Marja-Leena Kanervo Anne Lindström Välinehuoltaja Arja Kontiainen Laboratorioassistentit Eija Siitonen Paula Kallio

6 JOHTOPÄÄTÖKSET YMPÄRISTÖTOIMEN TALOUDEN TOTEUTUMASTA 2005 SEKÄ TAPAHTUNEISTA TOIMINNALLISISTA MUUTOKSISTA Ympäristöpalveluja alettiin tuottaa seudullisesti ns. YTAKE- sopimuksen perusteella Etelä-Karjalan pohjoisten kuntien alueella (Joutseno, Imatra, Ruokolahti, Rautjärvi ja Parikkala). Toiminta on sopimuksenvaraista viranomaisyhteistyötä. Sopimuksen mukaan toiminta suoritetaan entisin resurssein ja pääsääntöisesti työ vaihdetaan työhön. Yhteistyöhön Imatralla on varattu 7,5 henkilötyövuotta. Imatra 7,5 Joutseno 3 Parikkala 1,5 Rautjärvi 1 Ruokolahti 1 Yhteensä SELVITYS YMPÄRISTÖTOIMEN TALOUTEEN OLEELLISESTI VAIKUTTANEISTA SEIKOISTA TILIVUONNA 2005 Ympäristö- ja elintarvikelaboratorion myynti lähtien aiheutti ympäristötoimen ja ympäristöterveydenhuollon talousarvioon merkittäviä muutoksia sekä meno- että tulopuolelle erityisesti siirtymävuotena. Vuoden 2005 viiden viimeisen kuukauden aikana uudelle toiminnanharjoittajalle maksettu tuki sekä siirtyvien henkilöiden loma-, eläke ym. kertakorvaukset sekä tasearvon alas kirjaus aiheuttivat ympäristöterveydenhuollon vastuualueelle n euron talousarvion ylityksen. Ympäristönsuojelun ja rakennusvalvonnan vastuualueet pystyivät keräämään ylitykselle katteen tiukalla talouden pidolla ja myyntipalveluja lisäämällä. Talousarvion tuloslaskelma 1000 Talousarvio TA + muutokset Toteutuma 2005 Alitus/ ylitys Tot.-% Tilinpäätös 2004 Toimintatuotot yhteensä ,6 929 Myyntituotot ,3 457 Maksutuotot ,5 170 Tuet ja avustukset Muut tuotot ,5 69 Toimintakulut yhteensä , Henkilöstökulut , Palvelujen ostot ,1-463 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,0-126 Avustukset Muut kulut ,8-212 TOIMINTAKATE , Suunnitelmapoistot

7 Koko toimialan yhteiset tapahtumat Tavoite/mittari Toteutunut/kpl TYKY- tapahtumat 2 kpl/vuosi 4 Koulutuspäivät 3 päivää/ hlö/vuosi 4,6 päivää/ hlö/ vuosi Innovaatiot 1 kpl/hlö/vuosi 1kpl /hlö/vuosi Työilmapiirikyselyn tulos ilmapiiri tasolla hyvä kokonaistulos oli hyvä Henkilökunnan määrä Henkilökunnan määrä TP 2003 TP 2004 TP 2005 Ympäristönsuojelu 10,5 11 9,5 Ympäristöterveydenhuolto Rakennusvalvonta Yhteensä 28, ,5 Neljä laboranttia siirtyi Nab Labs Ympäristöanalytiikka Oy:n palvelukseen alkaen. Ympäristönsuojelun henkilökunnan määrä on vähentynyt 1,5 henkilöä vuonna Projektit Ympäristöterveydenhuollon alueellisen yhteistoiminnan kehittämiskokeilu Ympäristöterveydenhuollon alueellisen yhteistoiminnan kehittämishankkeen, YTAKE - jatkohankkeen, aikana on suunniteltu yksityiskohtaisesti ympäristötoimien yhteistyötä Etelä-Karjalassa kahdella seudullisella alueella sopimuksenvaraisena viranomaisyhteistyönä. YTAKE - hanke on STM:n ja MMM:n rahoittama kuntien ympäristöterveydenhuollon yhteistyön kehittämishanke. Hanke toteutettiin vuosina Hankkeen tarkoituksena oli arvioida seudullisesti tai alueellisesti järjestetyn ympäristöterveydenhuollon toimivuutta käytännössä ottaen huomioon maan eri alueiden erilaisen väestöpohjan ja tuotantorakenteen. Kokeilualueiden tuloksia on tarkoitus käyttää ympäristöterveydenhuollon järjestämistä ja yhteistoimintaa koskevia kehittämisvaihtoehtoja valmisteltaessa. Projektista valmistui loppuraportti kesällä Yhteistoiminnan periaatteet ovat seuraavat:

8 6 1. Toiminta-alueina on kaksi erillistä, seudullista aluetta, eteläinen ja pohjoinen alue tai osa niistä. Eteläisen toiminta-alueen muodostavat Lappeenranta, Lemi, Luumäki, Savitaipale, Suomenniemi, Taipalsaari ja Ylämaa. Pohjoisen alueen muodostavat Imatra, Joutseno, Parikkala, Rautjärvi ja Ruokolahti 2. Hallinnollisesti yhteistoiminta perustuu sopimuksenvaraiseen viranomaisyhteistyöhön, jossa lautakunnat ovat peruskunnan hallinnossa viranhaltijat ovat peruskunnan palveluksessa toiminta-alueina on sopimuskuntien muodostamat alueet tai osa niistä 3. Ympäristötoimialan yhteistoiminta voi koskea elintarvikevalvontaa, eläinlääkintähuoltoa, ympäristöterveyttä, tuoteturvallisuusvalvontaa, ympäristönsuojelua, kuluttajaneuvontaa, rakennusvalvontaa ja muita ympäristötoimien hoitamia tehtäviä tai vain joitain edellä mainituista tehtävistä. 4. Kunnat varaavat yhteistoimintaan nykyiset kuntien käyttämät resurssit. 5. Yhteistoiminnan yksityiskohtainen suunnittelu tapahtui YTAKE - jatkohankkeen yhteydessä Yhteistoiminta pohjoisella alueella aloitettiin Seudullisen yhteistyön lisäksi eteläisen ja pohjoisen toiminta-alueen yhteistyötä kehitetään. Hankkeen kustannusarvio oli ,20 euroa, josta valtion hankeavustus euroa ja asukasluvun suhteessa jaettu kuntakohtainen omarahoitusosuus 0,2 euroa/ asukas.

9 7 3. YMPÄRISTÖNSUOJELU Yleistä Ympäristönsuojelun vastuualueen tavoitteena on ehkäistä elinympäristön ja luonnonympäristön pilaantuminen ihmisen toiminnan vaikutuksesta ja korjata jo tapahtunutta pilaantumista. Pilaantumisella tarkoitetaan ilman, veden, pohjaveden ja maaperän pilaantumista, haitallista melutasoa ympäristössä sekä erityisen arvokkaiden luonnonominaisuuksien tuhoutumista. Tarkoituksena on turvata nykyisille ja tuleville kaupunkilaisille viihtyisä, puhdas ja monimuotoinen ympäristö. Ympäristöluvilla annetaan määräyksiä, joita noudattamalla voidaan estää toiminnan haitalliset vaikutukset ympäristöön. Ympäristövalvonta tähtää siihen, että määräyksiä ja säädöksiä noudatetaan. Tärkeä keino ennaltaehkäistä ympäristön pilaantumista on avustaa päätöksentekoa tuomalla esiin ympäristönsuojelunäkökohtia lausunnoissa ja ehdotuksissa. Esimerkiksi valmisteilla olevista kaavoista annetaan lausuntoja. Tavoitteeseen tähtää myös jätehuollon kehittäminen ja toteutus kestävällä tavalla. Lisäksi edistetään paikallisten luontoarvojen tuntemusta. Ympäristönsuojelun asiakaskysely 2005 Ympäristönsuojelu teki asiakaskyselyn marras - joulukuun aikana. Kyselykaavakkeita postitettiin 117 kappaletta ja vastauksia saatiin 30 kappaletta, eli vastausprosentti oli 25,6 %. Kyselyssä arvioitiin ympäristönsuojelun toimintaa yleisesti Imatralla, asiakaspalvelua, viestintää ja tiedottamista sekä ympäristönsuojelutoimiston sijaintia. Kyselyyn vastanneet arvioivat edellä mainittuja asioita asteikolla 1 5 (huono 1, välttävä 2, kohtalainen 3, hyvä 4, erinomainen 5). Kyselyn keskiarvoksi tuli 3, Lupa-asiat v Ympäristönsuojelulain mukaiset lupa- ja ilmoitusasiat Ympäristölupavelvollisia kohteita Imatralla on 69 kpl. Näistä suuria teollisuuslaitoksia on 4 kpl, pien- ja keskisuurta teollisuutta 37 kpl. Polttoaineen jakeluasemia on 19 kpl, joista julkisia on 12 kpl. Ympäristölupavelvollisia eläinsuojia on 3 kpl, joista yhdellä on uuden lain mukainen lupa. Muita lupakohteita 6 kpl, kuten kuona- tai betonimurskeen sijoittamisia. Ympäristö- ja rakennusvalvontalautakunta teki 8 ympäristölupapäätöstä ja antoi lupahakemuksia koskevia lausuntoja 7 kpl. Ympäristönsuojelulain mukaisia meluilmoituspäätöksiä tehtiin 11 kpl.

10 Muiden lupaviranomaisten pyytämiä lausuntoja ympäristölupahakemuksista annettiin 11 kpl. Itä-Suomen ympäristölupavirasto myönsi vuonna 2005 Imatran alueelle yhden ympäristöluvan ja Kaakkois-Suomen ympäristökeskus on myönsi 3 ympäristölupaa. 8 Ympäristölupien ja -ilmoituksien lupaehtojen valvonta Lupamääräyksiä valvotaan pääsääntöisesti lupavelvollisten antamien raporttien perusteella ja lisäksi tehdään tarpeen mukaan tarkastuskäyntejä. Ympäristölupakohteet v (kpl) suurteollisuus 4 pk-teollisuus 37 maatalous 3 jakeluasemat 19 muut 6 69 Imatralla myönnetyt ympäristöluvat v lautakunnan 8 Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen 3 Itä-Suomen ympäristölupaviraston 1 12 Ympäristönsuojelulain mukaisten ilmoitusten käsittely v.2005 meluilmoitukset 11 Maasto- ja vesiliikennelupapäätökset metsäkoneiden harjoittelurata 1 Maisematyöluvat 8 katselmukset 34 lausunnot 12 Maasto- ja vesiliikennelakien mukaiset lupa-asiat Maastoliikennelain 30 :n ja vesiliikennelain 20 :n mukaisesti maastossa tai vesillä järjestettävät moottoriurheilukilpailut ja -harjoittelurata tarvitsevat luvan. Imatran moottorivenekerhon Vuoksella järjestettävälle moottorivenekilpailulle on annettu lupa toistaiseksi. Lisäksi vuonna 2005 annettiin maastoliikennelain mukainen lupa metsäkoneiden harjoitteluajolle.

11 9 Maankäyttö- ja rakennuslainmukaiset maisematyöluvat Maankäyttö- ja rakennuslain 128 mukaan maisemaa muuttavaa rakennustyötä, puiden kaatamista tai muuta näihin verrattavaa toimenpidettä ei saa suorittaa ilman lupaa asemakaava-alueella tai yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa näin määrätään eikä alueella, jossa on voimassa rakennuskielto asemakaavan laatimiseksi. Maisematyöluvat käsitellään ympäristönsuojelun, rakennusvalvonnan, kaavoittajan, metsäinsinöörin ja kaupunginpuutarhurin kanssa yhteistyössä riippuen toimenpiteestä ja paikasta. Päätöksen maisematyöluvasta tekee ympäristönsuojelupäällikkö. Maisematyölupaa koskevia katselmuksia on tehty 34 kpl ja niitä koskevia lausuntoja on annettu 12 kpl ja lupapäätöksiä on tehty 8 kpl Valvonta-asiat v.2005 Jätehuollon valvonta Toimenpidepyyntöinä on kirjattu kuntalaisilta ja toisilta toimialoilta tulleet ilmoitukset ja valitukset. Näitä on tullut puhelimitse, sähköpostitse, faksilla ja kirjeitse. Osa toimenpidepyynnöistä on johtanut toimenpiteisiin, osa on todettu aiheettomiksi ja osa on ohjattu selvästi omaan ratkaisuvaltaan kuulumattomina toisille viranomaisille. Jätehuoltoon ja roskaantumiseen liittyviä toimenpidepyyntöjä on kirjattu 87 kpl. Yhteensä toimenpidepyyntöjä on ollut 110 kpl. Toimenpidepyynnöt (kpl) Jätehuolto ja roskaantuminen luonnonvesi luonto ulkoilma 5 7 maaperä melu

12 10 Haja-asutusalueen jätevedenkäsittely Asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla astui voimaan vuoden 2004 alusta. Siihen liittyen kevättalvella 2005 selvitettiin Kymälahti - Jäppilänniemi alueella kiinteistöjen halukkuutta liittyä mahdolliseen perustettavaan vesiosuuskuntaan. Vesiosuuskunnan alueelle olisi tullut talousvesi- ja viemäriverkostot. Kyselykirjeitä ja selvityskaavakkeita lähetettiin sekä vakituisessa asuinkäytössä oleviin kiinteistöihin että kesämökki kiinteistöihin n. 200 kappaletta. Kyselyn perusteella todettiin, ettei riittävää määrää halukkaita liittyjiä ollut. Kysely uusittiin syksyllä 2005 Kymälahti-Jakka alueella, riittävää määrää halukkaita liittyjiä ei edelleenkään ollut. Syksyn aikana lähettiin myös muihin Imatran kaupungin haja-asutusalueella sijaitseviin kiinteistöihin selvityskaavakkeet ja opas hyvä jätevesien käsittely. Kirjeitä lähetettiin n. 200 kappaletta. Asetuksen mukaan kiinteistöjen tuli tehdä selvitys jätevesien käsittelystä vuoden 2005 loppuun mennessä. Ympäristötoimi osallistui vuoden 2005 aikana 7 yleisötilaisuuteen, joissa aiheena oli jätevesienkäsittely viemäriverkoston ulkopuolisilla alueilla. Lisäksi asiakkaille on annettu henkilökohtaista neuvontaa sekä tehty tarkastuksia n. 30 kohteessa. Kiinteistöille lähetetyt selvityskaavakkeet löytyvät Imatran kaupungin internetsivuilta, sieltä löytyy myös haja-asutusalueen jätevesien käsittelyohje. Imatran Veden talousvesi- ja viemäriverkoston toiminta-alueelle lähetettiin vuoden 2005 aikana n. 170 selvityspyyntökirjettä kiinteistöihin, jotka eivät ole liittyneet talousvesi- ja/tai viemäriverkostoon. Vapautushakemuksia liittymisvelvollisuudesta tuli n. 60 kpl. Maaperän saastumisen valvonta Pilaantuneen maaperän ilmoituksia on tehty Imatran ympäristötoimelle 6 kpl. Osa on johtanut ympäristönsuojelulain mukaiseen ilmoitus- tai lupakäsittelyyn. Osassa tapauksista kaikki pilaantunut maa-aines on saatu poistettua ja toimitettua asianmukaiseen käsittelyyn heti vahingon tapahduttua. Kaikissa ilmoitetuissa maaperän pilaantumistapauksissa on tehty 1 5 tarkastusta. Ympäristövahingoista on vuonna 2005 saatu ilmoituksia 4 kpl.

13 Ympäristönsuojelu ja ympäristöntilan seuranta v Vesi Vesistötarkkailua tekee Saimaan vesiensuojeluyhdistys ry Immalanjärvestä, Unterniskanjoesta, Vuoksesta, Mellonlahdesta, Hallikkaan- ja Lampsiinjoesta ja Etelä-Saimaalta. Näytteitä otetaan 4 kertaa vuodessa yhteensä 13 pisteestä. Pohjavesi Tielaitoksen toimesta tutkitaan VT-6:n vaikutusta pohjaveteen ja kaupungin toimesta tutkitaan Saarlammen soranoton vaikutusta pohjaveden laatuun. Näytteet otetaan 3 kertaa vuodessa. Melu Melumittauksia ympäristömelusta tehdään valvontamittauksina sekä asiakkaan tilaamina mittauksina. Vuonna 2005 tehtiin 12 melumittausta. Ilma Ilmanlaadun mittaukset Imatralla on mitattu ilmanlaatua yhteistyössä paikallisen teollisuuden kanssa jo yli 15 vuoden ajan. Alueen sijainnista ja teollisuusrakenteesta johtuen ulkoilmasta määritettävät yhdisteet ovat olleet haisevat rikkiyhdisteet (TRS), rikkidioksidi (SO 2 ), typen oksidit (NO ja NO 2 ), hiukkaset (TSP ja PM10) ja sadeveden laskeuma. Jatkuvia ilmanlaadun mittauksia suoritetaan Imatralla neljässä mittauspisteessä Mansikkalassa, Rautionkylässä, Pelkolan rajavyöhykkeellä ja Teppanalassa. Märkälaskeumaa mitataan kahdessa pisteessä Imatran alueella (Rautionkylä ja Pelkola) ja yhdessä vertailupisteessä (Äitsaari). Kokonaisleijumaa (TSP) mitataan kahdessa pisteessä. Imatran ilmanlaadun mittausten lisäksi Imatran ympäristötoimi hoitaa myyntipalveluna myös Lappeenrannan, Joutsenon ja Svetogorskin ilmanlaaduntarkkailun. Ilmanlaadusta tiedotetaan miltei reaaliajassa Etelä-Karjalan maakuntaportaalin sivuilla sekä viikoittain Uutisvuoksessa ja Etelä-Saimaassa. Mittaustuloksista laaditaan myös vuosittain ja kuukausittain raportit, jotka jaetaan mittausten yhteistyökumppaneille, ja jotka ovat myös luettavissa Etelä-Karjalan maakuntaportaalin ilmanlaadun nettisivuilla osoitteessa

14 Ilmanlaatu Etelä-Karjalassa to pe Lpr:Keskusta Lpr:Lauritsala Joutseno Keskusta Imatra:Mansikkala la Imatra:Rautionkylä su ma ti ke HYVÄ 0-50 TYYDYTTÄVÄ VÄLTTÄVÄ HUONO ERITTÄIN HUONO 151- Esimerkki torstain Etelä-Saimaassa julkaistavasta viikoittaisesta ilmanlaadun indeksitiedotteesta. Ympäristön tilan seuranta v (kpl) Ilmanlaadun mittaukset mittauspaikat 6 yhdisteet 63 raportit 14 Melumittaukset mittausraportit 12 Vesistötarkkailu kohteet 6 Pohjavesitarkkailu kohteet 7

15 Luonnonsuojelun edistäminen Mellonlahden luontopolku Ympäristönsuojelun vastuualue ylläpitää kaupungin alueella 5 luontopolkua. Niiden siisteydestä huolehditaan kesäaikaan kerran viikossa. Ahopellon keto Ympäristönsuojelun vastuualue hoitaa kolmea arvokasta ketokohdetta : Ahopellon ketoa Itä- Siitolassa, Tsasounan piennarta Sienimäellä ja Uhrikujan niittyä Vuoksenniskalla, joille tehtiin hoitoniitto kesällä Maankäytön suunnitteluun osallistuminen Teknisen toimen kanssa yhteistyössä kokoontuu säännöllisesti maankäytönryhmä, johon osallistuu ympäristönsuojelun ja rakennusvalvonnan edustus.

16 Jätehuolto v Jätehuollon järjestämisen tehtäviin kuuluu yhteydenpito Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy:n, Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen sekä jätteenkuljetusliikkeiden kanssa. Hyötyjätehuollon ja ongelmajätehuollon järjestäminen kuntalaisille on edelleen kunnan tehtävä. Hyöty- ja ongelmajätehuollon järjestämisestä käydään neuvotteluja sekä tehdään sopimuksia alalla toimivien yrittäjien kanssa. Imatralla oli useampien jätelajien keräyspisteitä 10 kappaletta. Ympäristönsuojelun ylläpitämiä niistä on 8 ja kauppojen ylläpitämiä 2. Vuonna 2005 hyötyjätepisteiden siivouksesta oli sovittu Työn-Vuoksi- projektin kanssa. Hyötyjätepisteet on siivottu päivittäin. JS-Sepät Ky:n kanssa on sopimus keräyslasin ja pienmetalliastioiden tyhjennyksestä. Hyötypaperi Oy vastaa keräyspaperi- ja keräyskartonkiastioiden tyhjennyksistä tuottajavastuusäädösten mukaisesti. UFF:lla on kuudessa pisteessä vaatekeräyslaatikoita ja he huolehtivat niiden tyhjennyksistä. Kuusakoski Oy on virallinen sähkö- ja elektroniikkaromun vastaanottopiste Imatralla. Sähkö- ja elektroniikkaromu kuuluu tuottajavastuun piiriin. Ongelmajätteitä otetaan Imatralla vastaan kahdessa paikassa. Imatran paloasemalla Sulattimonkadulla ja Ukonhauta Oy:ssä Kurkisuolla. Myös Etelä- Karjalan Jätehuolto Oy:n kanssa on sopimus ongelmajätteiden vastaanotosta. Apteekit ottavat vastaan kuntalaisten lääkejätteitä. Ympäristötoimi huolehtii apteekkien lääkejätteiden noudosta ja toimittamisesta Ekokem Oy:lle. Vuonna 2005 Imatralla järjestettiin yhdessä Etelä-Karjalan Jätehuollon kanssa kaksipäiväinen ongelmajätteen keräystempaus. Keräyksessä kertyi ongelmajätettä n. 25 tonnia. Ympäristötoimi osallistui keväällä ja syksyllä yhteensä 8 lauantaina risu- ja haravointijätteiden vastaanottoon Kurkisuon vanhalla kaatopaikalla Ukonhauta Oy:llä. Jätehuollosta tiedottaminen Jätehuollon järjestämisestä tiedotetaan kaupungin internetsivuilla sekä vuosittain ilmestyvässä puhelinluettelossa. Ympäristönsuojelutoimisto julkaisee jäteopasta, joka uusittiin marras-joulukuussa 2005 (jäteoppaan jakelu kotitalouksiin tapahtui tammikuun alussa 2006). Lisäksi ympäristönsuojelu on antanut jätehuoltoon liittyvää neuvontaa kuntalaisille puhelimitse sekä henkilökohtaisesti. Pääasiassa on kyselty jätteiden sijoituspaikoista. Yhteydenottoja on ollut n. 200 kpl.

17 15 Kurkisuon kaatopaikan tarkkailu Kurkisuon kaatopaikan toiminta lopetettiin v ja sen tarkkailua jatketaan ainakin vuoteen 2032 asti. Kaatopaikan suodosvesien vaikutusta pinta- ja pohjavesiin tarkkaillaan tarkkailusuunnitelman mukaisesti näytteenotoin 2 kertaa vuodessa. Pintavesitarkkailupisteitä oli 4 kpl ja pohjavesitarkkailupisteitä 3 kpl. Tarkkailusta raportoidaan vuosittain maaliskuun loppuun mennessä Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle Vuoksen kalastus Vuoksen kalastuksen järjestämiseen liittyviä tehtäviä on tehty seuraavasti: neuvottelut vesialueen omistajien kanssa, kalastuksen valvonnan järjestäminen, saalistietojen keräyksen järjestäminen ja niistä raportointi, kalastuslupien myynnin järjestäminen ja markkinointi, kalaistutusten suunnittelu ja toteutus, ravustuksen järjestäminen Mellonlahdelle ja saalistietojen kerääminen ja raportointi, sekä lisäksi tiedottaminen ja valistus. Varpasaaren kalastuspisteen kehittämisessä on tehty yhteistyötä alueen yrittäjän kanssa. Ympäristötoimi ylläpitää Vuoksen varrella myös useita kalastuslaitureita, esim. Varpasaaressa, Mellonlahdella ja Ritikanrannassa. Mellonlahdella on myös kalastajille ja retkeilijöille tarkoitettu laavu ja kompostikäymälä. Kalastusluvat VUOSILUVAT/kpl VIIKKOLUVAT/kpl VUOROK.LUVAT/kpl Vuonna 2005 vuosilupia myytiin 566 kpl, viikkolupia 89 kpl ja vuorokausilupia 603 kpl

18 Kalojen istutukset Vuokseen KIRJOLOHI/kg JÄRVITAIMEN/kg JÄRVILOHI/kg Vuoden 2005 aikana istutettiin kirjolohta 2200 kg ja järvitaimenta 4562 kg. Mellonlahden rapumäärät JOKIRAVUT/kpl TÄPLÄRAVUT/kpl Mellonlahden ravustus oli Jokirapuja saatiin 1297 ja täplärapuja 4562 kpl. Kaakkois-Suomen TE- keskuksen avustus Kaakkois-Suomen TE- keskukselta saatiin avustusta lasten ja nuorten kalastustietouden lisäämiseen ja Imatran kalamarkkinoiden järjestämiseen. Kalastusmestari Tomi Menna vieraili kouluissa ja päiväkodeissa kertomassa mm. kalastusharrastuksesta, kalojen käyttäytymisestä ja lisääntymisestä, ihmisen vaikutuksista kalakantoihin ja kalojen elinolosuhteista. Oppilaat tutustuivat käytännön kalanviljelyyn Imatran kalanviljelylaitoksella. Laitoksella kävi tutustumassa 29 koululaisryhmää, n. 360 oppilasta.

19 17 Varpasaaressa järjestettiin keväällä ja syksyllä kalamarkkinat. Järjestäjinä toimivat Imatran kaupungin ympäristötoimi ja paikallinen kalastusmatkailuyritys Vuoksen Kalastuspuisto. Avustus käytettiin tapahtuman markkinointiin, myyjien etsimiseen ja markkinaalueen rakentamiseen sekä markkinoilla olleisiin maksullisiin ohjelmiin. Kalamarkkinoiden kävijämäärät keväällä olivat kävijää, myyjiä eripuolelta Suomea tapahtumassa oli 42. Syksyllä kävijöitä oli ja myyjiä Projektit v Kestävän kehityksen edistäminen Imatralla, Lappeenrannalla ja Joutsenolla oli yhteinen Keke-Saimaa projekti. Projektin tavoitteena oli edistää maakunnan pienyritysten kilpailukykyä nostamalla niiden ympäristöasioidenhallinnan tasoa kouluttamalla. Lisäksi koulutuksessa kiinnitettiin erityistä huomiota pilaantuneiden maiden kunnostuksen ohjaukseen Imatran rahoitusosuus v projektiin oli Ohjausryhmän kokouksia projektilla oli 2 kpl ja muita työkokouksia 4 kpl. Projektiin saatiin EU-tukea ja sitä hallinnoi Lappeenrannan ympäristövirasto. Projekti päättyi vuoden 2005 joulukuussa ja siitä on tehty loppuraportti.

20 18 4. YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO Ympäristöterveys on vielä monille varsin epäselvä käsite. WHO määrittelee ympäristöterveyden seuraavalla tavalla: Ympäristöterveys on se puoli ihmisen terveydestä, joka on riippuvainen ympäristön kemiallisista, fysikaalisista, biologisista, sosiaalisista ja psykososiaalisista tekijöistä. Myös elämän laadun katsotaan tällöin kuuluvan terveyteen. Ympäristöterveydessä viitataan teoriaan ja käytäntöön, joka tutkii, korjaa ja ehkäisee ympäristötekijöitä, jotka voivat vaikuttaa haitallisesti nykyisten ja tulevien sukupolvien terveyteen. Erään toisen määritelmän mukaan ympäristöterveyteen sisältyvät kaikki ne ihmisen terveyden ja sairauden näkökulmat, joihin ympäristötekijät vaikuttavat. Ympäristöterveyden perustekijät ovat hyvänlaatuinen juomavesi, puhdas ilma sekä puhdas ja terveellinen ravinto. Lisäksi on suuri joukko asioita, jotka vaikuttavat ympäristöterveyteen, mutta eivät ole ihmiselle aivan välttämättömiä. Suomessa osa ihmisen terveyteen vaikuttavista asioista on lainsäädännöllä annettu ympäristönsuojelun sektorille, esim. jätteet, melu ja ulkoilman laatu, sekä ympäristöluvat. Tänä päivänä kunnallisen ympäristöterveydenhuollon tehtävä on hyvin moniulotteinen. Se koostuu muun muassa terveydensuojelulain mukaisesta valvonnasta, yleisestä elintarvikevalvonnasta, hygienialakien mukaisesta valvonnasta, tuoteturvallisuusvalvonnasta, tupakkalainsäädännön mukaisesta valvonnasta, kemikaalilainsäädännön valvonnasta, eläinsuojelulainsäädännön valvonnasta sekä eläinlääkintähuollosta. Imatralla ympäristöterveydenhuollon vastuualueelle kuuluu myös kuluttajaneuvonta. Imatralla ympäristöterveys- ja elintarvikevalvontaa hoitaa kolme terveystarkastajaa, joista yksi on osa-aikainen, sekä terveysinsinööri ja vastuualueen vetäjänä kaupungineläinlääkäri aloitettiin YTAKE IIhankeen tuloksena ympäristöpalvelujen alueellisen yhteistoiminnan kokeilu. Sopimuksen mukaan ympäristönsuojelun ja ympäristöterveydenhuollon palveluja, eläinlääkintähuoltoa lukuun ottamatta, hoidetaan sopimuspohjaisena viranomaisyhteistyönä Etelä-Karjalan pohjoisten kuntien alueella (Joutseno, Imatra, Rautjärvi, Ruokolahti ja Parikkala). Sopimuksen mukaan viranhaltijat ovat kuntien yhteiskäytössä ja heillä on toimivalta kaikkien kuntien alueella. Tämä mahdollistaa paremman työnjaon ja erikoistumisen. Kuntien organisaatiot ovat kuitenkin ennallaan, samoin lautakunnat. Kokeilusta on tarkoitus saada tietoa ja kokemusta siitä, miten yhteistoiminta on jatkossa järkevintä toteuttaa. Kokeilun lähtökohtana on valtioneuvoston periaatepäätös elintarvikevalvonnan kehittämisestä, jossa edellytetään kunnallisen elintarvikevalvonnan järjestämistä seudullisissa valvontayksiköissä, joita muodostetaan maahan kpl. Periaatepäätökseen sisältyy myös edellytys, että valvonta yhteisessä organisaatiossa yhteisen johdon alla. Tämä säästäisi etenkin hallinnollisia resursseja ja selkeyttäisi tavoitteita, työnjohtoa ja käytännön toimintaa. Nykyinen kokeilusopimus ei täytä tätä vaatimusta. Periaatepäätöksessä mainitaan edelleen, että mikäli seudulliset yksiköt eivät muodostu mennessä, aluerajoista säädetään erikseen.

21 19 YTAKE- hankkeita seurattuaan valvontaa johtavat ministeriöt ovat antaneet suosituskirjeen kunnille seudullisten valvontayksiöiden muodostamisesta. Siinä suositellaan, että yksikkö käsittäsi koko ympäristöterveydenhuollon ja että sen käytettävissä olisi vähintään 10 htv. Yksiköllä tulisi olla yhteinen, kokopäivätoiminen työnjohto, ja sen tulisi toimia yhteisen kunnallisen toimielimen alaisuudessa. Ministeriöt suosittelevat aloittamaan yksikön muodostamisen suunnittelun niin että se voisi aloittaa Imatralla on myös Elintarvike- ja ympäristölaboratorio, jossa tutkitaan mm. valvonnan, mutta myös muita laboratorion tutkimusalueeseen kuuluvia näytteitä. Kaupunki möi laboratorion liiketoiminnan yksityiselle v. 2005, mutta laboratorio jatkaa Imatralla ja tutkimuspalvelut ovat edelleen saatavissa laboratorion kautta. Tehtäväalueet ovat kehittyneet eri ministeriöiden kesken siten, että nyt valvontaa johtaa ja ohjaa kolme ministeriötä. Johtamisvastuusta huolehtivat Sosiaali- ja terveysministeriö, Elintarvikevirasto eli EVI sekä Kuluttajavirasto. Alueellisesta valvonnan ohjaustehtävistä vastaa lääninhallitus. 4.1 YMPÄRISTÖTERVEYS Terveydensuojelulain mukaan monet toiminnat, joista voi koitua terveyshaittaa joko ympäristöön tai käyttäjälle ovat ilmoituksenvaraisia. Ilmoituskäsittelyssä toiminnalle voidaan antaa ehtoja, tai toiminta voidaan jopa kieltää. Muun muassa koulut ja päiväkodit, parturit ja kampaamot, kuntosalit ja eläinsuojat ovat ilmoitusvelvollisia ja valvottavia kohteita. Elintarvikehuoneistot ovat myös ilmoitusvelvollisia, ilmoituksen perusteella tehtävässä päätöksessä voidaan antaa ehtoja joilla turvataan tarjottavien elintarvikkeiden laatu. Elintarvikehuoneistoilmoituksia on käsitelty vuonna kpl ja muita terveydensuojelulain 13 :n mukaisia ilmoituksia 12 kpl. Lausunnot Terveysvalvonnan johtaja on antanut vuonna 2005 lausuntoja ympäristölupiin ja kaavamuutoksiin. Lisäksi ympäristöterveydenhuolto on antanut lausuntoja rakennuslupiin sekä anniskelulupiin kelpoisuudesta elintarvikehuoneistoiksi. Vuosittain lausuntoja annetaan yhteensä muutamia kymmeniä. Toimenpidepyynnöt Kuntalaisten tekemiä toimenpidepyyntöjä tuli ympäristöterveydenhuoltoon vuonna 2005 noin sata, joista noin puolet oli asumisterveyteen liittyviä. Lisäksi toimenpidepyynnöt koskivat muun muassa elintarvikkeiden, talous- ja uimaveden laatua sekä eläinsuojelua. Kaikki toimenpidepyynnöt käsiteltiin.