Karl Marx sosialismin kriitikkona: materiaalia keskusteluun [1]

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Karl Marx sosialismin kriitikkona: materiaalia keskusteluun [1]"

Transkriptio

1 Karl Marx sosialismin kriitikkona: materiaalia keskusteluun [1] Author : jussi 1 / 12

2 Kirjeessään Ferdinand Lassallelle (päivätty ) Marx esittelee lyhyesti työtään, jota hän teki pääasiassa öisin, koska joutui kirjoittamaan hengenpitimikseen päivät sanomalehtiartikkeleita New York Tribuneen (Marxin vaimo Jenny kirjoitti Kondrad Schrammille 8. Joulukuuta 1857, että Karl tekee yötä päivää töitä: päivällä jokapäiväisen leipämme eteen ja öisin saadakseen valmiiksi Ekonomiansa [2]. Kyseinen työ tulisi olemaan taloudellisten kategorioiden kritiikkiä tai mikäli haluat porvarillisen taloustieteen järjestelmä kriittisesti esitettynä. Maneeriltaan se olisi tieteellinen eikä poliisinvastainen tavanomaisessa mielessä. Työ koostuisi kuudesta osasta: pääomasta, maaomaisuudesta, palkkatyöstä, valtiosta, kansainvälisestä kaupasta, maailmanmarkkinoista. Taloudellisten kategorioiden kritiikkiä, joka, kuten on helppo nähdä, olisi modernin porvarillisen yhteiskunnan keskeisten instituutioiden analysointia, seuraisi poliittisen taloustieteen ja sosialismin kritiikki, mutta kokonaisuudessaan poliittisen taloustieteen ja sosialismin kritiikin ja historian tulisi olla toisen työn kohteena. Kritiikillä, kuten tunnettua, Marx ei tarkoita täydellistä tyrmäämistä; se ei ole kielta?va?ä tai kumoavaa, vaan kohteen tiedon alan, rajojen ja rajoitusten selvitta?mistä, sen keskeisten kategorioiden määrittämistä, niiden ideologisen arvon ja poliittisen ka?ytön analysointia. 2 / 12

3 On myös muistettava, että vaikka Marx suhtautui aikansa sosialismiin selkeästi negatiivisemmin kuin klassiseen porvarilliseen taloustieteeseen, näki hän sen myös poliittisen taloustieteen (so. porvarillisen ideologian) mahdollisena vastakohtana, joka yhdessä kommunismin kanssa löytää teoreettiset edellytyksensä itse klassisen taloustieteen teoksista, etenkin Ricardolta. (Grundrisse I, 23)[3] Siksi myös sosialismin kritiikin tulisi olla jollain tavoin samankaltaista kuin poliittisen taloustieteen kritiikin, so. sosialistisen ajatusjärjestelmän kriittistä rekonstruktiota. Sosialismin rationaalisen ytimen, sen yhteiskunnallisen perustan ja rajojen esittämistä. Miksi Marx halusi liittää osaksi päätyötään, ja nimenomaan Pääoman ja porvarillisen poliittisen taloustieteen kritiikin jälkeen, sosialismin kritiikin tout court eikä tyytynyt pelkästään feodaalisen, porvarillisen ja utopistisen sosialismin kritiikkiin? Marxismista on vaikea löytää tähän mitään koherenttia vastausta. Siinä Marxin ajatus erillisestä sosialismin kritiikistä on joko ohitettu vaivihkaa, tai sitten on nähty, että kritiikki oli jo tehty Kommunistisen puolueen manifestin kolmannessa luvussa, jossa tarkastellaan sosialistista ja kommunistista kirjallisuutta. Marx itse viittaa joissain kirjeissään sosialismin kritiikkiin Saksalainen ideologia -käsikirjoituksen yhteydessä, mutta toisaalta palaa aina silloin tällöin ajatukseen luvun kirjeenvaihdossaan. Juuri kukaan ei ole kaivannut puuttuvaa sosialismikritiikkiä, vaikka muuten on oltu innokkaita valittamaan esimerkiksi siitä, että Marx ei koskaan kirjoittanut teoriaa valtiosta ja siksi Marxin taloudellisten kategorioiden kritiikkiä on yritetty täydentää erilaisilla teorioilla politiikasta ja valtiosta.[4] Toisin kuin poliittisen taloustieteen kritiikin osalta esimerkiksi niin sanotut lisäarvoteoriat Marxilta ei myöskään löydy runsaasti materiaalia, jossa hän olisi luonnostellut sosialismikritiikkiä, vaikka 1840-luvun loppupuolen kirjoituksia, esim. Filosofian kurjuutta, voidaankin pitää jonkinlaisena kritiikin hahmotteluna. Toisaalta sitä kirjoittaessaan Marx oli enemmän kiinnostunut poliittisen taloustieteen opinnoistaan kuin Proudhonin sosialismista.[5] Tarkoitus ei ole rekonstruoida Marxin sosialismikritiikkiä, vaan tuoda ainoastaan esiin muutamia Marxin näkemyksiä, jotka sivuavat ajankohtaisia keskusteluja ja jotka olisi syytä ottaa vihdoinkin vakavasti eikä vain sivuuttaa olan kohautuksella tai lakaisemalla ne maton alle liian teoreettisina ajankohtaiselle poliittiselle toiminnalle. Miksi sosialismin kritiikki? Ennen muuta sosialismi on Marxille väärä veli, jonka kanssa kommunismin on tehtävä tilit selviksi. Marx kirjoittaa: Näissä kahdessa luvussa tehdään samalla selvää Proudhonin nykyisellään Ranskassa muodikkaan sosialismin perusteista, sosialismin, joka haluaa säilyttää yksityisen tuotannon, mutta organisoida yksityisten tuotteiden vaihdon, sosialismin, joka haluaa tavaraa muttei rahaa. Kommunismin on tehtävä tilit selviksi ennen kaikkea tuon väärän veljen kanssa Marx Joseph Weydemeyerille 1. Helmikuuta luvun lopulta lähtien Marxin sosialismikritiikin näkyvänä maalitauluna on sosialistinen kaunokirjailija Pierre-Joseph Proudhon. Proudhonin ajattelussa risteytyvät modernin sosialismin kaksi olennaista puolta. Niitä Marx luonnehtii Proudhonin kuoleman johdosta häneltä tilatussa muistokirjoituksessa seuraavasti: Taloustieteilijöiltä hän (Proudhon) ottaa ikuisten 3 / 12

4 suhteiden välttämättömyyden; sosialisteilta hän ottaa sen illuusion että kurjuudessa nähdään vain kurjuus (sen sijaan, että siinä nähtäisiin vallankumouksellinen, hajottava puoli, joka kukistaa tämän yhteiskunnan) Kirje J.B. Schweitzerille 24.tammikuuta Ikuisten suhteiden välttämättömyydellä Marx tarkoittaa porvarillisen yhteiskunnan tuotantosuhteiden ottamista ikuisina ja annettuina eikä historiallisina ja muutettavina. Siksi Proudhonin yhteiskuntakritiikki jää pelkästään kierron tasolle ja kohdistuu kierrossa näyttäytyviin jaon epäoikeudenmukaisuuksiin. Samassa yhteydessä Marx myös sanoo: Osoitan edelleen vielä kuinka hän (Proudhon) peräti riittämättömästi ja jopa suorastaan koulupoikamaisesti tuntee kansantaloustieteen, jota hän on ryhtynyt arvostelemaan, ja kuinka hän yhdessä utopistien kanssa tavoittelee niin sanottua tiedettä, jonka avulla voitaisiin keksiä a priori kaava sosiaalisen ongelman ratkaisemiseksi, sen sijaan että ammentaisi tiedettä historiallisen liikkeen kriittisestä tiedostamisesta, liikkeen, joka itse luo vapautuksen aineelliset edellytykset, kirje J.B. Schweitzerille 24.tammikuuta Marx ei ole siis etsimässä tiedettä, jonka avulla hän ratkaisisi sosiaalisen ongelman. Sellainen tiede on mahdollinen vain, jos sen kohde, objekti, perusta, pysyy kurjana ja voimattomana ja tarvitsee sosialistin tai tieteilijän puhumaan puolestaan ja samalla antaa perustan sosialistin tai tieteilijän tieteelle siis toimii näiden tulonlähteenä. Kurjuutta tai köyhyyttä ei tule tarkastella pelkkänä kurjuutena, köyhyytenä, siinä on nähtävä voimakas ja hajottava puoli. Kun Sutherlandin herttuatar tuomitsi orjuuden Yhdysvalloissa, Marx huomauttaa, että kyseessä on määritelmä brittiläiselle filantrooppien luokalle, joka valitsee kohteensa niin kaukaa kotoa kuin mahdollista ja mieluummin tuolta kuin tältä puolelta valtameren. Sama pätee eilisen ja tämän päivän sosialisteihin. Marxin oma kysymys suhteessa aikansa sosialismiin on pikemminkin seuraava: Yleisesti muotoiltuna kysymys kuuluisi: voidaanko olemassa olevat tuotantosuhteet ja niitä vastaavat jakautumissuhteet muuttaa kiertokulkuvälineessä, kierron organisaatiossa tehdyllä muutoksella?...voidaanko tällaiseen kierron muuttamiseen ryhtyä koskematta olemassa oleviin tuotantosuhteisiin ja niille perustuviin yhteiskunnallisiin suhteisiin? Grundrisse, I, 71. Mikä erottaa olennaisesti sosialismin Marxin omasta ajattelusta on Marxin itsensä mukaan se, että sosialistit kieltäytyvät lisäarvon tarkastelusta sellaisenaan ja yrittävät muuttaa maailmaa pelkän vaihdon ja kierron alueella, jossa hallitsee omistus, tasa-arvo ja Bentham, sieltä he lainaavat mielipiteet, käsitteet ja mitta-asteikon pääoman ja palkkatyön yhteiskuntaa koskevalle arvostelulleen[6]: he eivät koskaan laskeudu lisäarvon tuotannon alueelle, pääoman arvonlisäyksen todellisuuteen. Marxin mukaan sosialistit ja vapaakauppias vulgaris eivät laskeudu sinne, jotta he välttäisivät muutosten väkivaltaisen luonteen (Grund. I, 71): Sen sijaan, että työläiset ottavat pääomaa kapitalisteilta, on kapitalistit pakotettava antamaan pääomaa heille, Grund.I, 72. Sosialismia, koska sitä eivät kiinnosta tuotantosuhteet, luonnehtii erityisesti korkoa tuottavan pääoman (finanssien) näkeminen pääoman perusmuotona ja kritiikin kohteena Sosialismi, joka on suuntautunut korkoa tuottavaa pääomaa vastaan pääoman perusmuotona, ei itse siis ole ainoastaan täydellisesti porvarillisen näköpiirin vanki. Sikäli kuin sen kynäsota ei ole 4 / 12

5 väärinymmärretty, pääomaa itseään vastaan epämääräisesti suunnattu hyökkäys ja arvostelu pääomaa, jonka se kuitenkin samastaa sen yhteen johdettuun muotoon se on kauttaaltaan vain sosialistiseen asuun puettua halua kehittää porvarillista luottoa. Se ilmaisee vain siis suhteiden kehittymättömyyttä siinä maassa, jossa tuollainen väittely menettelee sosialistisesti, se on itse vain teoreettinen kapitalistisen kehityksen oire, vaikka tämä porvarillinen pyrkimys voikin omaksua varsin hätkähdyttäviä muotoja, kuten esim. ilmainen luotto. Samoin saintsimonismi pankkiiritoiminnan ihannointeineen.., Valitut teokset IV, Lisäarvoteorioita, 483. Korkoa tuottavan pääoman (koronkiskonnan) näkeminen kapitalistisen pääoman perusmuotona, josta eroon päästessä päästään eroon pahasta kapitalismista, ja kurjuuden näkeminen vain kurjuutena, josta päästään oikeudenmukaisen jaon avulla eroon. Eivätkö nämä kaksi näkemystä hallitse edelleen sosialistista yhteiskuntakritiikkiä? Sosialismin kritiikki oli Marxin mukaan mahdollista vasta arvoteorian jälkeen ja erityisesti vasta kun lisäarvoa oli tarkasteltu irrallaan sen erillisistä muodoista (voitto, maankorko), koska sosialistien yhteiskuntaa koskeva arvostelu lähti lisäarvon erityisestä muodosta. Lisäarvon tarkastelu sellaisenaan vaati kuitenkin, että on jätettävä tavaranvaihdon, tasa-arvon, oikeuden ja Benthamin maailma ja siirryttävä kapitalistisen yhteiskunnan todellisuuteen: työprosessiin ja lisäarvon anastamisen tarkasteluun. Kyse ei ole pelkästään tieteellisestä tai teoreettisesta siirtymästä: siirtyminen lisäarvon tarkasteluun sellaisenaan, irrallaan sen erillisistä muodoista, merkitsee luokkataistelun tekemistä näkyväksi ja tuntuvaksi ja samalla porvarillisen taloustieteen ja sosialismin paljastamista ideologioina. Mikäli poliittinen taloustiede on porvarillista, so. mikäli kapitalistinen järjestelmä käsitetään historiallisesti ohimenevän kehitysvaiheen asemasta yhteiskunnallisen tuotannon ehdottomaksi ja viimeiseksi muodoksi, tämä tiede voi pysyä tieteenä vain niin kauan kuin luokkataistelu pysyy latenttina tahi esiintyy vain yksinäisinä ilmiöinä (Pääoma, I, s. 21). Tämän suhteen Marx on hyvin eksplisiittinen. Marx kirjoittaa 1860-luvun lopulla Victor Schillylle ( ) Pääoman ensimmäisen osan joidenkin jaksojen julkaisemisesta ja esittelystä ranskaksi: En katso aiheelliseksi, että (Moses) Hess vetää tähän jonkun kolmannen henkilön. Hän tekee sen parhaiten yksin. Niin ikään minusta näyttää hänen suunnittelemansa aihe englantilaisesta tehdaslainsäädännöstä sopivimmalta johdatukseksi. Kuitenkaan se ei käy ilman paria johdattavaa sanaa arvoteoriasta, koska Proudhon tässä asiassa on pannut päät täysin pyörälle. Ollaan siinä luulossa, että tavara myydään arvoonsa, jos se tulee myydyksi kustannushintaan (prix de revient) = niiden tuotantovälineiden hinta, jotka siihen ovat kuluneet, plus työpalkka (tai tuotantovälineisiin liittyvän työn hinta). Ei huomata, että tavarassa piilevä maksamaton työ on yhtä olennainen arvoa muodostava aines, kuin maksettu, ja että tämä arvon aines saa nyt voiton ym. muodon. Ei ylipäätään tiedetä, mitä työpalkka on. Ilman perehtymistä arvon olemukseen ei ole mitään pohjaa työpäivää ym. koskevilla kehittelyillä, ts. tehdaslaeilla. Ilman lisätyön (ja lisäarvon) sekä arvon käsiteitä kapitalismin historiaa ja luokkataistelun käytäntöjä on mahdotonta ymmärtää. Vasta niiden kautta luokkataistelu muuttuu latentista näkyväksi, vasta niiden avulla työväenluokka astuu esiin luokkana itseään varten. Sekoittaessaan hinnan ja arvon toisiinsa, sosialistimme tekevät luokkataistelusta pelkän tyhjän fraasin, jota he toistelevat hieroessaan kauppojaan kapitalistien kanssa. 5 / 12

6 Luettuaan Dühringin arvostelun Pääoman ensimmäisestä osasta Marx täsmentää kirjeessään Engelsille (8. tammikuuta 1868): Ihmeellistä on, että kaveri ei saa tuntumaa kirjan kolmeen aivan uuteen ainekseen: 1. että vastoin kaikkea aiempaa kansantaloustiedettä, joka käsittelee alun alkaen lisäarvon erityisiä osasia niiden vakiintuneissa maankoron, voiton ja koron muodoissa, minä puolestani käsittelen lisäarvon yleistä muotoa, jossa tämä kaikki on vielä erkaantumattomana, niin sanoakseni liuenneena; 2. että taloustieteilijöiltä on luiskahtanut poikkeuksetta käsistä se yksinkertainen seikka, että kun tavaralla on käyttöarvon ja vaihtoarvon kaksinainen luonne, niin myös tavarassa esiintyvällä työllä on oltava kaksinainen luonne, kun taas varauksitta tarkasteltavaan työhön kohdistuva pelkkä erittely, kuten Smithillä, Ricardolla ym. pakostakin törmää kaikkialla johonkin selittämättömään. Tässä on itse asiassa kriittisen käsityksen koko salaisuus; 3. että ensimmäisen kerran työpalkka on selitetty sen takana piilevän suhteen irrationaalisena ilmenemismuotona (kurs. meidän) ja tämä juuri esiintyy työpalkan kummassakin muodossa: aikapalkassa ja kappalepalkassa Koronkiskonta ja velka alkuperäisen kasautumisen välineenä Korkotuottavan pääoman pitäminen pääoman perusmuotona, johtaa sosialisteja kahteen eri suuntaan: Ensinnäkin teollisen, tuotannollisen pääoman ja työn arvottamiseen universaalina rikkauden perustana ja loismaisen korkoa tuottavan (finanssi)pääoman vastakohtana. Tämän näkemyksen sosialistit ja myöhempien aikojen marxilaiset sekä erilaiset vasemmistolaiset lainaavat porvarillisesta ajattelusta ja porvarillisesta taloustieteestä. Porvaristolle työn universalisoiminen oli kuitenkin strateginen väline, joka toimi kahteen suuntaan: yhtäältä sitä käytettiin feodalismin vastaisessa taistelussa työtä tekemättömiä tuottamattomia luokkia vastaan (aatelisto, papisto, maanomistajat), ja toisaalta sillä perusteltiin kolonisoitujen maiden rikkauksien ryöväämistä ja niiden asukkaiden orjuuttamista porvariston omaisuuden kasaamiseksi (kuten esimerkiksi John Locke teki). Sosialisteilla työstä sellaisenaan tuli rikkakauden lähde ja mistä tahansa työstä ja työstä mihin hintaan tahansa hyvää ja tavoiteltavaa. Siksi Marx voi sanoa Gothan ohjelman arvostelussa, että sosialistisessa ohjelmassa ei pitäisi olla tuollaisia porvarillisia sanontoja, joissa ei mainita mitään niistä nimenomaisista ehdoista, jotka tekevät ne mielekkäiksi ja että porvareilla on varsin mainittavia syitä väittää, että työllä on yliluonnollista luomisvoimaa, koska juuri työn luonnonehdollisuudesta johtuu, että henkilön, jolla ei ole mitään muuta omaisuutta kuin työvoimansa, täytyy joka yhteiskunta- ja sivistysasteella olla muiden orjana, niiden orjana, joista on tullut työn aineellisten edellytysten haltijoita. (Valitut teokset V, s. 34.)[7] Toinen suunta pääoman samaistamisessa korkoa tuottavaan pääoman johtaa sosialistisessa kritiikissä koron ja viime kädessä rahan moraaliseen tuomitsemiseen pahana ja yrityksiin korvata raha työrahalla ja luoda jonkinlaisia korottoman luoton järjestelmiä. Sosialistit näkevät korkoa tuottavan pääoman yksinomaisena varastamisena, joka on joko laillista tai laitonta, mutta aina epäoikeudenmukaista. Koronkiskoja, luotonantaja saa lisää tuloja tekemättä työtä, pelkästään omistusoikeuden perustalta. Myös koronkiskonnan ja velan vastaisuuden sosialistit perivät porvaristolta, tai oikeastaan sosialistit ottavat hölmöläisen tosissaan nousevan porvariston valituksen koronkiskonnasta ja koronkiskojien asettamista esteistä tuotannolle ja työlle. Porvaristo valitti vain vääränlaisesta, maaomaisuuteen sidotusta koronkiskonnasta. Oikeanlaista koronkiskontaa ja oikeanlaista 6 / 12

7 velkaa vastaan sillä ei ollut mitään. Ajatus hyvästä porvarista, kunnollisesta kapitalistista, joka luo työllään ja vailla luottoa, velkaa ja koronkiskontaa omaisuutensa istuu sitkeässä. Jopa edesmenneen Robert Kurzin kaltainen ajattelija näyttää jakavan sen, kun hän kuvaa 1800-luvun kapitalismin muutosta ns. finanssikapitalismiksi luvun yksityiseen pääomaan henkilökohtaisine omistuksineen ja perheklaaneineen pätivät edelleen kunnioituksen ja vakuuden periaatteet; niiden näkökulmasta kasvava turvautuminen luottoon näytti lähes säädyttömältä, kuin lopun alulta. Aikakauden jatkokertomuskirjallisuus on täynnä tarinoita, joissa suurtilat kaatuvat velkoihinsa: Thomas Mannin Buddenbrookeissa teemasta tulee Nobelin palkinnon arvoinen. Korkotuloja tuottava pääoma oli luonnollisesti alun alkaen välttämätön järjestelmälle joka oli muotoutumassa, mutta sillä ei ollut vielä ratkaisevaa osaa kapitalistisen kokonaisuuden tuottamisessa. Kuvitteellisen pääoman liiketoimia pidettiin tyypillisenä huijareiden ja epärehellisten ihmisten ympäristössä todellisen ja varsinaisen kapitalismin reuna-alueilla Vielä Henry Ford kieltäytyi pitkään turvautumasta pankkiluottoon ja halusi itsepäisesti rahoittaa investointinsa vain omalla pääomalla (R. Kurz, Die Himmelfahrt des geldes, Krisis, 16, 17, 1995). Kuitenkin, Marxia seuraten, luotto ja korkoa tuottava pääoma ovat alun alkaen keskeisiä kapitalismin synnylle. Korkoa tuottava pääoma ei ole pelkkä parasiitti eikä kuten sosialistit uskovat porvarillisen yhteiskunnan pääoman perusmuoto, jota vastustamalla päästäisin pahasta pääomasta ja hyvä, teollinen pääoma (joka oli Marxille pääoman kehittynyt muoto) saisi vallan. Marx ei nähnyt korkoa tuottavaa pääomaa (velkaa, luottoa) ulkoisena hyvälle teolliselle pääomalle, vaan sen edellytyksenä: Korkoa tuottava pääoma on pikemminkin kapitalistisen tuotannon alkuelementti: 18. vuosisata. Bentham. Vapaa (kurs. meidän) koronkiskonta tunnustetaan kapitalistisen tuotannon elementiksi, Valitut IV, Lisäarvoteorioita, s.556. Luotto, velka, koronkiskonta ovat Marxille keinoja luoda teollisuuspääomaa, irrottaa varallisuus maaomaisuuteen sidotusta muodosta ja sijoittaa se tuotantoon: Koronkiskonta on mahtava väline teollisuuspääoman edellytysten muodostamisessa, mahtava voima tuotannonehtojen erottamisessa tuottajista, sikäli kuin sillä on kaksinainen vaikutus, ensinnäkin ylipäätään itsenäisen rahaomaisuuden muodostuminen, toiseksi työnehtojen anastaminen, ts. vanhojen työnehtojen omistajien saattaminen häviöön Marx, Lisäarvoteorioita, Valitut IV. Marx on varsin yksiselitteinen: Olisiko moderni suurteollisuus ollut mahdollinen ilman pankkien aiheuttamaa luoton keskittymistä, ilman niiden maankoron vastakohdaksi luomaa valtiollista korkoa ja siten ilman maaomaisuuden vastakohdaksi luotuja finansseja, ilman rahasta saatuja tuloja vastakohtana maasta saaduille tuloille olisiko siis ilman näitä uusia kierron instituutioita moderni suurteollisuus ollut mahdollinen, tai osakeyritykset jne., tai kierrossa olevien arvopaperien lukemattomat muodot, jotka ovat yhtä hyvin modernin kaupan ja modernin teollisuuden tuotteita kuin niiden tuotantoehtoja? Grundrisse I, Koronkiskonta ja velka voidaan nähdä myös investointina, jonka tavoitteena on lisätyön tehokkaampi anastaminen yhdistämällä erilliset työläiset yhden ja saman kapitalistin alaisuuteen. Koronkiskonta on sekä alkuperäisen kasaantumisen että absoluuttisen lisäarvon anastamisen ja muodollisen alistamisen väline. Se on väline työehtojen keskittämiseksi pääomana. Se on pääoman ja kapitalismin luomista: 7 / 12

8 Koronkiskonta keskittää omaisuutta siellä, erityisesti rahaomaisuuden muodossa, vain siellä, missä tuotantovälineet ovat hajallaan, missä siis työläinen tuottaa suuremmassa tai pienemmässä määrin itsenäisesti, pientalonpoikana, ammattikunnan jäsenenä (pikkukauppiaana) jne..koronkiskuri ei ota tässä haltuunsa ainoastaan maaorjan itsensä hallitsemaa lisätyön osaa tai vapaan talonpojan jne. tapauksessa ainoastaan koko lisätyötä, vaan myös tuotantovälineet, joiden nimellisenä omistajana talonpoika jne. pysyy. Marx, Lisäarvoteorioita, Valitut IV. Onko tässä näkyvissä yhteys nykyiseen velkaantumiseen: velka on tuotantovälineiden haltuunottoa, ja meidän tapauksessamme ihmiselämän kokonaisuuden haltuunottoa, aivojen haltuunottoa, vaikka muodollisesti pysymmekin ns. oikeuksien tasolla omien aivojemme käyttäjinä, oman elämämme tuottajina. Entä ennustaako Marx poliittisen vallan roolin heikentymistä kapitalismissa siirryttäessä rahaa metsästävien nousukkaiden aikaan? Ennen muuta näyttää siltä, että hän näkee koronkiskonnan ja velan vanhan poliittisen rakenteen muuttamisen välineenä: Velkaantunut orjanomistaja tai feodaaliherra imee enemmän, koska häntä itseään imetään, tai hän tekee lopulta tilaa koronkiskojalle, josta itsestään tulee maanomistaja, kuten ritari jne. muinaisessa Roomassa. Vanhan riistäjän, jonka riisto oli vielä suuremmassa tai pienemmässä määrin poliittisen vallan väline, sijaan astuu karkea rahaa metsästävä nousukas. Mutta tuotantotapa itse jää entiselleen. Velka ja koronkiskonta ovat välineitä poliittiseen vallankumoukseen siinä mielessä, että ne hävittävät vanhat omaisuusmuodot. Velka, luotto, koronkiskonta raivaa tilaa pääoman uudelle hahmolle, joka ei ehkä palaudu siihen, mitä ymmärrämme teollisella pääomalla: Vallankumouksellisesti koronkiskonta vaikuttaa kaikissa esikapitalistissa tuotantotavoissa vain poliittisessa mielessä saattaessaan perikatoon ja häviöön ne omaisuusmuodot, joiden vakaalla perustalla ts. jatkuvasti samassa muodossa tapahtuvan uusintamisen perustalla poliittinen rakenne lepää. Jos Marx katsoo koronkiskontaa kehittyneen teollisen pääoman näkökulmasta, mistä näkökulmasta meidän olisi sitä katsottava, tai minkälaista on tuleva kehittynyt pääoma? Kapitalismi on Marxille ennen muuta tuotannon rahatalous, jossa pääoma investoidaan tuotantoon, mutta koronkiskonnalla ja velalla on olennainen rooli teollisen, tuottavan pääoman luomisessa. Velan ja koron hävittäminen ei siten kosketa itse tuotantotavan muuttamista. Rahan kritiikki, aikapankit, työraha, rinnakkaisraha Aikapankkeja ja rinnakkaisrahaa koskevassa keskustelussa on jotain tuttua. Keskustelu näyttää kulkevan samoja ratoja kuin parisataa vuotta sitten. Marx otti voimakkaasti kantaa esimerkiksi ajatukseen työrahasta. Tähän debattiin myös aikapankkien innokkaimpien kannattajien olisi syytä tutustua. Alla olevat sitaatit ovat John Graylta. Ne löytyvät Marxin Grundrissesta. Marx mainitsee Grayn 8 / 12

9 myös Filosofian kurjuudessa. Teoksessaan Kansantaloustieteen arvostelua Marx käsittelee Grayta muutaman sivun verran. Marx näkee Grayn ajattelun osittain positiivisesti samaan tapaan kuin blanquistien vaatimukset oikeudesta työhön. Sen sijaan Proudhoniin ja tämän ajatuksiin koron poistamisesta ja kansan pankista Marx suhtautui hyvin kielteisesti. Gray puhuu kuten nykyisten aikapankkien edustajat: Rahan pitäisi olla pelkkä kuitti, tosite siitä, että sen haltija on joko lisännyt tietyn arvon kansalliseen rikkauden varantoon tai on saanut oikeuden tähän arvoon joltakin tällaisen lisäyksen tehneeltä Raha ei saisi olla mitään sen enempää eikä vähempää kuin kannettavissa, siirrettävissä ja jaettavissa oleva ja väärentämätön tosite varastoon kootun rikkauden olemassaolosta. John Gray. The Social System. A Treatise on the Principle of Exchange, Marx huomauttaa: Tässä vielä huomautettakoon, että esim. Owenin työraha on yhtä vähän rahaa kuin jokin pääsylippu teatteriin. Owen edellyttää välittömästi yhteiskunnallistettua työtä, aivan päinvastaista tuotantomuotoa kuin tavaratuotanto. Tuottajan työkuitti todentaa ainoastaan tuottajan yksilöllisen osuuden yhteistyössä ja hänen yksilöllisen vaatimuksensa kulutukseen määrätystä yhteistuotteen osasta. Mutta Owenin mieleen ei johdu, että hän edellyttää tavaratuotantoa ja kuitenkin haluaa rahapuoskaroinnilla kiertää sen välttämättömiä ehtoja. Pääoma I, s. 97. Gray toteaa: Sen jälkeen kun tuote on arvioitu, talletettakoon se pankkiin ja otettakoon taas sieltä pois aina tarvittaessa. Asetettakoon tällöin yhteisymmärryksen pohjalla vain se ehto, että se, joka on tallettanut jotakin omaisuuden lajia ehdotettuun Kansalliseen pankkiin, voi ottaa sieltä yhtä suuren arvon missä muodossa tahansa ilman että hänet velvoitettaisiin ottamaan juuri sen minkä hän talletti Ehdotetun kansallisen pankkiirin olisi otettava vastaan kaikenlaisia arvoesineitä ja huolehdittava niistä ja annettava niiden sijasta mitä tahansa arvoesineitä. John Gray. The Social System. A Treatise on the Principle of Exchange, 1831 Marx kysyy: Miksi kaikki tavarat mittaavat arvonsa muista erottautuneessa tavarassa, joka muuttuu siten vaihtoarvon adekvaatiksi olemassaoloksi, rahaksi? Tämä oli ongelma, joka Grayn oli ratkaistava. Sen sijaan, että hän ratkaisisi sen, hän kuvittelee, että tavarat voisivat välittömästi suhteutua toisiinsa yhteiskunnallisen työn tuotteina. Mutta ne voivat suhteutua toisiinsa ainoastaan sellaisina mitä ne ovat. Marx, Kansantaloustieteen arvostelua. Ja jatkaa: Dogmi, että tavara on välittömästi rahaa tai että sen sisältämä yksilön erityistyö on välittömästi yhteiskunnallista työtä, ei luonnollisestikaan muutu todeksi sillä, että joku pankki uskoo siihen ja toimii sen mukaan. Käytännöllinen arvostelu tulisi tällaisessa tapauksessa lähinnä vararikon tehtäväksi Marx, Kansantaloustieteen arvostelua. Siksi: työraha on taloudellinen sanahelinäilmaus sille hurskaalle toiveelle, että rahasta päästäisiin 9 / 12

10 eroon ja rahan mukana vaihtoarvosta ja vaihtoarvon mukana tavarasta ja tavaran mukana porvarillisesta tuotantomuodosta. Marx, Kansantaloustieteen arvostelua. Jos Graylle riitti ymmärrystä, niin Proudhon ei sitä Marxilta saa[8]: Mutta läpeensä poroporvarillista mielikuvitusta on pitää korkoa tuottavaa pääomaa pääoman perusmuotona ja yrittää tehdä erikoisesta luoton käytöstä, koron näennäisestä poistamisesta, yhteiskunnallisen uudistamisen perusta. Marx J.B. Schweitzerille 24.tammikuuta Toisaalta niin kauan kuin kapitalistinen tuotantotapa jatkuu, korkotuottava pääomakin jatkuu eräänä sen muotona ja muodostaa tosiasiassa tämän tuotantotavan luottojärjestelmän perustan. Ainoastaan sellainen sensaatiokirjailija kuin Proudhon, joka tahtoi säilyttää tavaratuotannon ja poistaa rahan, kykeni kuvittelemaan ilmaisen luoton, tuon pikkuporvarien hurskaan toiveen luulotellun toteutuksen. Pääoma III, s.599. Ei liene vaikea kuvitella, mitä Marx olisi ajatellut punavihreästä vasemmistosta, kulutuskritiikistä, kaikista niistä sosialismin muodoista, jotka haluavat hyvää tavaraa, mutta ilman pahaa rahaa. Nykyinen velkakeskustelu ja velka hallinnan muotona on saanut proudhonilaisia sävyjä, siinä on kaiken kaikkiaan jotakin "sosialistista": poistetaan velka ja korko ja lopulta raha, niin päästään kapitalismista hyvään tavaroiden vaihtoon, käyttöarvojen vaihtamiseen, päästään takaisin hyvään porvarilliseen yhteiskuntaan. "Mutta rahan alennustilan ja tavaran taivaaseen nousun saarnaaminen vakavissaan sosialismin ytimenä ja siten sosialismin typistäminen tavaran ja rahan välttämättömän yhteyden väärinkäsittämiseksi jäi herra Proudhonille ja hänen koulukunnalleen varatuksi tehtäväksi." Marx, Kansantaloustieteen arvostelua. Eikö tämä rahan alennustilan ja tavaran taivaaseen astumisen saarnaaminen ole juuri sitä, mitä nykyiset sosialistimme ja vasemmistolaisemme tekevät? Viitteet [1] Kysymys rinnakkaisrahasta, perustulosta, yhteisen konstituutiosta, sen rakentamisesta ja toisenlaisesta Euroopasta on tietenkin muistiinpanojen tausta. [2] Marx perfektionistina paneutui artikkeleihin käymällä läpi valtavasti aineistoa. Ks. Sergio Bolognan erinomaista artikkelia vuodelta [3] Marx ja Engels suunnittelivat 1840-luvun puolivälissä julkaisevansa saksaksi Huomattavampien ulkomaisten sosialistien kirjaston, johon he olisivat koonneet etupäässä ranskalaisten ja jossain määrin englantilaisten sosialistien kirjoituksia. 10 / 12

11 [4] Jopa Marcello Musto ohittaa Marxin kirjeen ajatuksen sosialismin kritiikistä ja ylistää Marxia sosialistina. Ripensare Marx e i marxismi, Carroccio Roma [5] Ks. Marcello Muston rekonstruoimaa kronologista taulukkoa Marxin muistiinpanoista ja käsikirjoituksista vuosilta , Musto 2011, ss [6] Kiertokulun eli tavaranvaihdon alue, jonka rajoissa työvoiman ostaminen ja myyminen suoritetaan on ollut todellakin synnynnäisten ihmisoikeuksien täydellinen Eeden. Siellä on todellakin vallalla ainoastaan vapaus, tasa-arvoisuus, omistus ja Bentham. Vapaus! Sillä jonkin tavaran, esimerkiksi työvoiman ostajan ja myyjän määrääjänä on ainoastaan heidän vapaa tahtonsa. He tekevät sopimuksia vapaina, oikeudellisesti yhdenveroisina henkilöinä. Sopimus on se lopputulos, jossa heidän tahtonsa saavat yhteisen oikeudellisen ilmaisun. Tasa-arvoisuus! Sillä he suhtautuvat toisiinsa ainoastaan tavaran omistajina ja vaihtavat vastikkeen vastikkeeseen. Omistus! Sillä kumpikin hallitsee vain omaansa. Bentham! Sillä kumpikin huolehtii vain itsestään. Ainoa voima, joka vie heidät yhteen ja keskinäissuhteeseen, on heidän itsekkyytensä, erikoisvoittonsa, yksityisetujensa voima. Ja juuri sen tähden, että itse kukin pitää huolta vain itsestään eikä kukaan toisestaan, kaikki toimivat olioiden ennalta säädetyn sopusoinnun kautta tai kaikkihavaitsevan kaitselmuksen johdon turvissa vain molemminpuoliseksi edukseen, yhteiseksi hyväksi, yhteishyötyä varten. Jättäessämme tämän yksinkertaisen kiertokulun eli tavaranvaihdon alueen, jolta vapaakauppias vulgaris lainaa mielipiteet, käsitteet ja mitta-asteikoin pääoman ja palkkatyön yhteiskuntaa koskevalle arvostelulleen, näemme dramatis personae fysionomian jo joissakin suhteissa muuttuvan. Entinen rahanomistaja kulkee etunenässä kapitalistina, työvoiman omistaja seuraa häntä työläisenään; toinen merkitsevästi myhäillen ja äveriäänä, toinen arkana, vastustelleen, niin kuin se, joka on vienyt nahkansa myytäväksi ja jolla ei nyt ole muuta odotettavaa kuin sen parkitseminen, Pääoma I, s Tämän jälkeen Marx siirtyy lisäarvon tuotannon tarkasteluun, siis kapitalistisen tuotannon todellisuuteen. [7] Myöhemmin Walter Benjamin kirjoittaa: Sosialidemokratiaan alun alkaen kuulunut konformismi ei ilmene ainoastaan sen taktiikassa, vaan myös sen taloudellisissa käsityksissä. Se on syy myöhempään romahdukseen. Mikään ei ole rappeuttanut saksalaista työväestöä niin paljon kuin ajatus, että se ui virran mukana. Tekninen kehitys merkitsi sille virran imua, jonka mukana se ajatteli uida. Sieltä oli vain askel illuusioon, että tehdastyö, joka seurasi tekniikan vanavedessä, merkitsi poliittista saavutusta. Vanha protestanttinen työmoraali juhli saksalaisissa työläisissä ylösnousemustaan maallistuneessa muodossa. Itse asiassa jo Gothan ohjelmassa näkyy jälkiä tästä sekaannuksesta. Sen mukaan työ on kaiken rikkauden ja kulttuurin lähde. Pahaa aavistaen Marx vastasi huomauttaen, että ihmisen, jolla ei ole muuta omaisuutta kuin työvoimansa, täytyy...olla...niiden orjana, joista on tullut työn aineellisten edellytysten haltijoita. Tästä huolimatta sekaannus leviää edelleen, ja pian tämän jälkeen Josef Dietzgen julistaa: Työ merkitsee uuden ajan Vapahtajaa...Työn...paremmaksi muuttumisessa on rikkaus, joka nyt voi täyttää sen, mitä yksikään Messias ei tähän mennessä ole toteuttanut. Tämä vulgaarimarxilainen käsitys työstä ei kestä kysymystä siitä, miltä työn tuotos tuntuu itse työläisistä, kun nämä eivät voi sitä käyttää. Tämä käsitys tahtoo tunnustaa vain edistysaskeleet luonnon hallinnassa, ei yhteiskunnallisia taka-askeleita. Se osoittaa jo samoja piirteitä, joita myöhemmin tavataan fasismissa. Luonnosta sillä on käsitys, joka onnettomuutta ennustavalla tavalla eroaa maaliskuun vallankumousta vuonna 1848 edeltäneen ajan sosialististen 11 / 12

12 utopioiden luontokäsityksestä. Työ, sellaisena kuin se tästä lähtien ymmärretään, merkitsee luonnon riistoa, mikä naiivilla tyydytyksellä asetetaan vastakkain proletariaatin riiston kanssa. Tähän positivistiseen käsitykseen verrattuna Fourierin fantasiat, jotka niin runsain mitoin ovat antaneet pilkanaihetta, osoittautuvat hämmästyttävän selväjärkisiksi... Walter Benjamin, Teesejä historian käsitteestä. [8] Työrahan ongelmista ja arvon ja hinnan erosta ks. Tarkemmin Grundrisse I, ss / 12 Powered by TCPDF (www.tcpdf.org)

Marx. Pekka Sutela Oulun yliopisto 24.2.2015

Marx. Pekka Sutela Oulun yliopisto 24.2.2015 Marx Pekka Sutela Oulun yliopisto 24.2.2015 Pekka Sutela 1 Adam Smithin kolme jälkeläistä 1800-luvun puoliväliin tultaessa Smithin perustalle oli kehittynyt kolme ajattelusuuntaa. Ne ovat eri muodoissa

Lisätiedot

Vasemmistoliiton perustava kokous

Vasemmistoliiton perustava kokous VASEMMISTOLIITTO - VÄNSTERFÖRBUNDET Sturenkatu 4 00510 Helsinki Puh. (90) 77 081 Vasemmistoliiton perustava kokous 28. - 29.4.1990 - huhtikuun julistus - ohjelma - liittohallitus - liittovaltuusto Vasemmistoliiton

Lisätiedot

Miksi olette tällä kurssilla?

Miksi olette tällä kurssilla? Miksi olette tällä kurssilla? Tämän vuoden peruskurssit Ideat ja aatevirtaukset (I & II & III periodi) Politiikka ja diplomatia (II periodi) Kulttuuri ja yhteiskunta (II periodi) Talous ja talouspolitiikka

Lisätiedot

Luonnonarvo- ja virkistysarvokaupan eroista Arto Naskali METLA/Ro

Luonnonarvo- ja virkistysarvokaupan eroista Arto Naskali METLA/Ro Luonnonarvo- ja virkistysarvokaupan eroista Arto Naskali METLA/Ro Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Leg osahanke Yksityissektorin toiminta ja

Lisätiedot

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa 1 opettaja- Isak Penzev 21.0.3.2013 Jatkamme Johanneksen kirjeen tutkimista. Tämä oppitunti kuuluu opetussarjaan, jossa me tutkimme Uutta testamenttia. Kun me tutkimme

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna!

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna! Anonyymi Äänestä tänään kadut huomenna! 2007 Yhteiskunnassamme valtaa pitää pieni, rikas, poliittinen ja taloudellinen eliitti. Kilpailu rahasta ja vallasta leimaa kaikkia aloja. Suuryritysten rikastuessa

Lisätiedot

Y-tunnus 0196833-9 Kotipaikka Helsinki Osoite Tammasaarenlaituri 3, 00180 Helsinki

Y-tunnus 0196833-9 Kotipaikka Helsinki Osoite Tammasaarenlaituri 3, 00180 Helsinki Epävirallinen käännös SULAUTUMISSUUNNITELMA 1. SULAUTUMISEEN OSALLISTUVAT YHTIÖT 2. SULAUTUMINEN Veritas keskinäinen vahinkovakuutusyhtiö (jäljempänä Veritas Vahinkovakuutus ) Y-tunnus 0196833-9 Kotipaikka

Lisätiedot

Kristus-keskeinen elämä. Osa 4: Majakka-ilta

Kristus-keskeinen elämä. Osa 4: Majakka-ilta Kristus-keskeinen elämä Osa 4: Majakka-ilta 17.10.2009 Antti.Ronkainen@majakka.net Room. 8:29 (KR92) Ne, jotka hän edeltäkäsin on valinnut, hän on myös edeltä määrännyt oman Poikansa kaltaisiksi, niin

Lisätiedot

Tiede ja usko KIRKKO JA KAUPUNKI 27.2.1980

Tiede ja usko KIRKKO JA KAUPUNKI 27.2.1980 Tiede ja usko Jokaisen kristityn samoin kuin jokaisen tiedemiehenkin velvollisuus on katsoa totuuteen ja pysyä siinä, julistaa professori Kaarle Kurki-Suonio. Tieteen ja uskon rajankäynti on ollut kahden

Lisätiedot

Näkökulma korruptioon

Näkökulma korruptioon Anonyymi Näkökulma korruptioon Korruptoitu ihmismieli! 2001 Radikaali poliittista vapautta ajava liike, kuten anarkismi, puhuu aina paitsi yhteiskunnasta myös ihmisestä. Liian usein huomio kääntyy ihmisen

Lisätiedot

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto

Lisätiedot

410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op)

410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op) 410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op) KT Veli-Matti Ulvinen - Osa III - Kasvatussosiologia osana kasvatustieteitä Kasvatustiede tieteiden välistä

Lisätiedot

Maailmankansalaisen etiikka

Maailmankansalaisen etiikka Maailmankansalaisen etiikka Olli Hakala Maailmankansalaisena Suomessa -hankkeen avausseminaari Opetushallituksessa 4.2.2011 Maailmankansalaisen etiikka Peruskysymykset: Mitä on maailmankansalaisuus? Mitä

Lisätiedot

Ympärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia

Ympärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia VASTAVÄITTEET Tapio Joki Johdanto Ympärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia K aupat syntyvät harvoin ilman vastaväitteitä. Myyjälle ratkaisevan tärkeää on ymmärtää,

Lisätiedot

Sveitsin liittoneuvosto ja Suomen tasavallan hallitus

Sveitsin liittoneuvosto ja Suomen tasavallan hallitus PÖYTÄKIRJA SVEITSIN VALALIITON JA SUOMEN TASAVALLAN VÄLILLÄ HELSINGISSÄ 16 PÄIVÄNÄ JOULUKUUTA 1991 TEHDYN JA HELSINGISSÄ 19 PÄIVÄNÄ HUHTIKUUTA 2006 TEHDYLLÄ PÖYTÄKIRJALLA MUUTETUN, TULO- JA VARALLISUUSVEROJA

Lisätiedot

Markkinainstituutio ja markkinoiden toiminta. TTT/Kultti

Markkinainstituutio ja markkinoiden toiminta. TTT/Kultti Markkinainstituutio ja markkinoiden toiminta TTT/Kultti Pyrin valottamaan seuraavia käsitteitä i) markkinat ii) tasapaino iii) tehokkuus iv) markkinavoima. Määritelmiä 1. Markkinat ovat mekanismi/instituutio,

Lisätiedot

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti Harjoitustyön ohje Tehtävänäsi on laatia tutkimussuunnitelma. Itse tutkimusta ei toteuteta, mutta suunnitelman tulisi

Lisätiedot

Tarjoudumme ostamaan tässä mainitut osakkeet tarjouksessa mainituilla ja muuten sovittavilla kauppaehdoilla. Kauppakirja allekirjoitetaan viimeistään.

Tarjoudumme ostamaan tässä mainitut osakkeet tarjouksessa mainituilla ja muuten sovittavilla kauppaehdoilla. Kauppakirja allekirjoitetaan viimeistään. TARJOUS, asunto-osake Tarjoudumme ostamaan tässä mainitut osakkeet tarjouksessa mainituilla ja muuten sovittavilla kauppaehdoilla. 1. Kaupantekopäivä Kauppakirja allekirjoitetaan viimeistään. 2. Kaupan

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Toimihenkilöliikkeen historia tutkijan vastuu

Toimihenkilöliikkeen historia tutkijan vastuu Toimihenkilöliikkeen historia tutkijan vastuu Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos pauli.kettunen@helsinki.fi Henkisestä työstä tietoyhteiskuntaan Toimihenkilöliikkeen

Lisätiedot

Tekijänoikeus,oppilas, opettaja ja koulu. OTK Maria E. Rehbinder

Tekijänoikeus,oppilas, opettaja ja koulu. OTK Maria E. Rehbinder Tekijänoikeus,oppilas, opettaja ja koulu OTK Maria E. Rehbinder 26.10.2009 maria.rehbinder@gmail.com Henkilölle syntyvä oikeus Tekijänoikeus voi syntyä vain luonnolliselle henkilölle Poikkeuksena työnantajalle

Lisätiedot

LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi.

LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi. LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi Vastaajan nimi: Valintakokeesta saatu pistemäärä: / 40 pistettä Vastaa selvällä

Lisätiedot

+ 3 2 5 } {{ } + 2 2 2 5 2. 2 kertaa jotain

+ 3 2 5 } {{ } + 2 2 2 5 2. 2 kertaa jotain Jaollisuustestejä (matematiikan mestariluokka, 7.11.2009, ohjattujen harjoitusten lopputuloslappu) Huom! Nämä eivät tietenkään ole ainoita jaollisuussääntöjä; ovatpahan vain hyödyllisiä ja ainakin osittain

Lisätiedot

1 Yhdistyksen nimi on ProUnioni. Näissä säännöissä käytetään yhdistyksestä nimitystä liitto. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.

1 Yhdistyksen nimi on ProUnioni. Näissä säännöissä käytetään yhdistyksestä nimitystä liitto. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. 1 ProUnioni SÄÄNNÖT NIMI JA KOTIPAIKKA 1 Yhdistyksen nimi on ProUnioni. Näissä säännöissä käytetään yhdistyksestä nimitystä liitto. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. TARKOITUS JA TOIMINNAN MUODOT

Lisätiedot

YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ

YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ Juhlaseminaari 17.11.2009 eduskunta Jarna Pasanen Maan ystävät ry SDP:n ympäristöohjelma 1969: Luonnon käytön, hoidon ja suojelun suunnittelua estävät meillä ennen kaikkea perustuslain

Lisätiedot

Yhtälönratkaisusta. Johanna Rämö, Helsingin yliopisto. 22. syyskuuta 2014

Yhtälönratkaisusta. Johanna Rämö, Helsingin yliopisto. 22. syyskuuta 2014 Yhtälönratkaisusta Johanna Rämö, Helsingin yliopisto 22. syyskuuta 2014 Yhtälönratkaisu on koulusta tuttua, mutta usein sitä tehdään mekaanisesti sen kummempia ajattelematta. Jotta pystytään ratkaisemaan

Lisätiedot

Kaksoisnumerot, erikoisnumerot, liitteet PerusAURORAn saapumisvalvonnassa

Kaksoisnumerot, erikoisnumerot, liitteet PerusAURORAn saapumisvalvonnassa 01.02.2011 Karjalainen Kaarina 1 Kaksoisnumerot, erikoisnumerot, liitteet PerusAURORAn saapumisvalvonnassa Axiell on antanut oman ohjeensa nimeltä Aikakauslehdet, jossa on lyhyesti selostettu saapumisvalvonta

Lisätiedot

Etiikka. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007

Etiikka. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007 Etiikka Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007 Wittgensteinin määritelmät etiikalle Etiikka on tutkimusta siitä, mikä on hyvää. Etiikka on tutkimusta siitä, mikä on arvokasta. Etiikka

Lisätiedot

Rahatalous kriisissä. Lauri Holappa Helsingin suomenkielinen työväenopisto 13.9.2011 8.11.2011

Rahatalous kriisissä. Lauri Holappa Helsingin suomenkielinen työväenopisto 13.9.2011 8.11.2011 Rahatalous kriisissä Lauri Holappa Helsingin suomenkielinen työväenopisto 13.9.2011 8.11.2011 YleisAetoa Luennoitsija tavoitecavissa osoiceesta lauri.holappa@helsinki.fi Luennot Aistaisin kello 18.30 20.00

Lisätiedot

Komission ilmoitus. annettu 16.12.2014, Komission ohjeet asetuksen (EU) N:o 833/2014 tiettyjen säännösten soveltamisesta

Komission ilmoitus. annettu 16.12.2014, Komission ohjeet asetuksen (EU) N:o 833/2014 tiettyjen säännösten soveltamisesta EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg 16.12.2014 C(2014) 9950 final Komission ilmoitus annettu 16.12.2014, Komission ohjeet asetuksen (EU) N:o 833/2014 tiettyjen säännösten soveltamisesta FI FI Komission ohjeet

Lisätiedot

Perhe- varallisuus- oikeus. Aulis Aarnio Urpo Kangas

Perhe- varallisuus- oikeus. Aulis Aarnio Urpo Kangas Perhe- varallisuus- oikeus Aulis Aarnio Urpo Kangas TALENTUM Helsinki 2010 2010 Talentum Media Oy ja Urpo Kangas Kannen suunnittelu: Mika Petäjä Kannen toteutus: Outi Pallari Taitto: NotePad ISBN 978-952-14-1512-8

Lisätiedot

4. Funktion arvioimisesta eli approksimoimisesta

4. Funktion arvioimisesta eli approksimoimisesta 4. Funktion arvioimisesta eli approksimoimisesta Vaikka nykyaikaiset laskimet osaavatkin melkein kaiken muun välttämättömän paitsi kahvinkeiton, niin joskus, milloin mistäkin syystä, löytää itsensä tilanteessa,

Lisätiedot

AINEISTOKOKEEN KYSYMYKSET Vastaa aineistokokeen tekstien ja muistiinpanojesi perusteella seuraaviin tehtäviin (1 2). Vastaa täydellisillä suomen kielen virkkeillä. Vastausaikaa on 55 minuuttia (klo 13.55

Lisätiedot

Markkinaehtoperiaatteen soveltamisesta. Sami Laaksonen Siirtohinnoitteluhankkeen asiakasinfotilaisuus

Markkinaehtoperiaatteen soveltamisesta. Sami Laaksonen Siirtohinnoitteluhankkeen asiakasinfotilaisuus Markkinaehtoperiaatteen soveltamisesta Sami Laaksonen Siirtohinnoitteluhankkeen asiakasinfotilaisuus 24.10.2014 Markkinaehtoperiaate Siirtohinnoittelu perustuu markkinaehtoperiaatteeseen (arm s length

Lisätiedot

Sosiaalityö ja vaikuttavuus: kuinka työn vaikuttavuus otetaan haltuun?

Sosiaalityö ja vaikuttavuus: kuinka työn vaikuttavuus otetaan haltuun? Socca Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Sosiaalityö ja vaikuttavuus: kuinka työn vaikuttavuus otetaan haltuun? Petteri Paasio FL, tutkija SoccaPetteri Paasio 1 Huhtikuussa 2015 voimaan tullut

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi, kurssikerta 3

Matematiikan tukikurssi, kurssikerta 3 Matematiikan tukikurssi, kurssikerta 3 1 Epäyhtälöitä Aivan aluksi lienee syytä esittää luvun itseisarvon määritelmä: { x kun x 0 x = x kun x < 0 Siispä esimerkiksi 10 = 10 ja 10 = 10. Seuraavaksi listaus

Lisätiedot

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot

Kommentteja Robert Arnkilin puheenvuoroon Tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelu. Keijo Räsänen keijo.rasanen@aalto.fi

Kommentteja Robert Arnkilin puheenvuoroon Tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelu. Keijo Räsänen keijo.rasanen@aalto.fi Kommentteja Robert Arnkilin puheenvuoroon Tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelu Keijo Räsänen keijo.rasanen@aalto.fi 1. Mitä Robert sanoi, ymmärrykseni mukaan 2. Kommenttieni tausta, osin samanlaisessa

Lisätiedot

A-Sanomat. SAL-Jyväskylä. 1990-luku. Suomen Anarkistiliiton Jyväskylän paikallisosaston julkaisema lehtinen. Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright

A-Sanomat. SAL-Jyväskylä. 1990-luku. Suomen Anarkistiliiton Jyväskylän paikallisosaston julkaisema lehtinen. Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright A-Sanomat Suomen Anarkistiliiton Jyväskylän paikallisosaston julkaisema lehtinen SAL-Jyväskylä 1990-luku SAL-Jyväskylä A-Sanomat Suomen Anarkistiliiton Jyväskylän paikallisosaston

Lisätiedot

Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN?

Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN? Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka 20.1.11 kimmo.karkia@phnet.fi MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN? Mikäauttaa asiakastyössä Asiakas itse 40% Onnistunut vuorovaikutussuhde 30% Toivon

Lisätiedot

***I MIETINTÖLUONNOS

***I MIETINTÖLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 12.7.2010 2010/0137(COD) ***I MIETINTÖLUONNOS ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi luettelon

Lisätiedot

Minua opastaa vapaa tahto! Minua tasapainottaa tunneälykkyys. Luomisvoimani ovat yllätys ja mielenselkeys.

Minua opastaa vapaa tahto! Minua tasapainottaa tunneälykkyys. Luomisvoimani ovat yllätys ja mielenselkeys. Päivä 67 3.8 Sininen Lunaarinen Käsi Mistä pitää kiinni kaksin käsin ja mistä irrottaa ote? Haasteen lunaarinen sointu tarjoilee valintoja ja vastakohtia. On aika valita niin että oma voima saa virrata

Lisätiedot

Eettisten teorioiden tasot

Eettisten teorioiden tasot Eettisten teorioiden tasot ETENE 7.12.2010 Olli Loukola Käytännöllinen filosofia, Politiikan & talouden tutkimuksen laitos, Helsingin yliopisto 1 MORAALIN OSA-ALUEET eli moraali sosiaalisena instituutiona

Lisätiedot

Eurokriisin vaikutukset esimerkkinä taloudellisesta katastrofista

Eurokriisin vaikutukset esimerkkinä taloudellisesta katastrofista Eurokriisin vaikutukset esimerkkinä taloudellisesta katastrofista Author : albert John Maynard Keynes luonnehti eräässä kirjoituksessaan 1930-luvun lamaa nykyajan suurimmaksi sellaiseksi katastrofiksi,

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi

Matematiikan tukikurssi Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 10 1 Funktion monotonisuus Derivoituva funktio f on aidosti kasvava, jos sen derivaatta on positiivinen eli jos f (x) > 0. Funktio on aidosti vähenevä jos sen derivaatta

Lisätiedot

Peliteoria luento 2. May 26, 2014. Peliteoria luento 2

Peliteoria luento 2. May 26, 2014. Peliteoria luento 2 May 26, 2014 Pelien luokittelua Peliteoriassa pelit voidaan luokitella yhteistoiminnallisiin ja ei-yhteistoiminnallisiin. Edellisissä kiinnostuksen kohde on eri koalitioiden eli pelaajien liittoumien kyky

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1994:9. Muunnelma / vapaa muuttaminen, moraaliset oikeudet, käsikirjoitus

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1994:9. Muunnelma / vapaa muuttaminen, moraaliset oikeudet, käsikirjoitus TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1994:9 Asia Hakija Muunnelma / vapaa muuttaminen, moraaliset oikeudet, käsikirjoitus A Annettu 9.5.1994 Tiivistelmä Televisiosarjan ohjaaja oli tehnyt alkuperäisen käsikirjoituksen

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi, kurssikerta 2

Matematiikan tukikurssi, kurssikerta 2 Matematiikan tukikurssi kurssikerta 1 Relaatioista Oletetaan kaksi alkiota a ja b. Näistä kumpikin kuuluu johonkin tiettyyn joukkoon mahdollisesti ne kuuluvat eri joukkoihin; merkitään a A ja b B. Voidaan

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

HOAY Rautatieläisenkatu 6 00520 HELSINKI puh. 020 7489 451, 020 7489 452 toimisto@hoay.fi www.hoay.fi YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT

HOAY Rautatieläisenkatu 6 00520 HELSINKI puh. 020 7489 451, 020 7489 452 toimisto@hoay.fi www.hoay.fi YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT HOAY Rautatieläisenkatu 6 00520 HELSINKI puh. 020 7489 451, 020 7489 452 toimisto@hoay.fi www.hoay.fi YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1 Nimi, tarkoitus ja toiminta Helsingin opettajien ammattiyhdistys ry:n SÄÄNNÖT

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1987:13. Tiivistelmä A oli seuramatkoja tuottavan matkatoimiston markkinointisihteerinä työskennellessään

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1987:13. Tiivistelmä A oli seuramatkoja tuottavan matkatoimiston markkinointisihteerinä työskennellessään TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1987:13 Asia Hakija Oikeus valokuvaan A Annettu 17.11.1987 Tiivistelmä A oli seuramatkoja tuottavan matkatoimiston markkinointisihteerinä työskennellessään kuvannut omalla

Lisätiedot

HALLINTOTIETEIDEN KANDIDAATTIOHJELMA (HTK/HTM) Valintakoe Pisteet yhteensä (tarkastaja merkitsee)

HALLINTOTIETEIDEN KANDIDAATTIOHJELMA (HTK/HTM) Valintakoe Pisteet yhteensä (tarkastaja merkitsee) HALLINTOTIETEIDEN KANDIDAATTIOHJELMA (HTK/HTM) Valintakoe 6.6.2016 Pisteet yhteensä (tarkastaja merkitsee) VALINTAKOKEEN PISTEYTYS Valintakokeesta on mahdollisuus saada maksimissaan 60 pistettä. Tehtävät

Lisätiedot

Asymmetrinen informaatio

Asymmetrinen informaatio Asymmetrinen informaatio Luku 36 Marita Laukkanen November 24, 2016 Marita Laukkanen Asymmetrinen informaatio November 24, 2016 1 / 10 Entä jos informaatio tuotteen laadusta on kallista? Ei ole uskottavaa,

Lisätiedot

Ravintola-alalla kasvatetaan lisäarvoa

Ravintola-alalla kasvatetaan lisäarvoa Ravintola-alalla kasvatetaan lisäarvoa Saska Heino Helsingin Sanomat uutisoi jokin aika sitten siitä, kuinka Helsingin huippuravintoloissa vallitsevan yleisen käsityksen mukaan korvaukseton työ kuuluu

Lisätiedot

suurtuotannon etujen takia yritys pystyy tuottamaan niin halvalla, että muut eivät pääse markkinoille

suurtuotannon etujen takia yritys pystyy tuottamaan niin halvalla, että muut eivät pääse markkinoille KILPAILUMUODOT Kansantaloustieteen lähtökohta on täydellinen kilpailu. teoreettinen käsitteenä tärkeä Yritykset ovat tuotantoyksiköitä yhdistelevät tuotannontekijöitä o työvoimaa o luonnon varoja o koneita

Lisätiedot

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa

Lisätiedot

Luento 3: Volitionismi ja yrittämisteoriat

Luento 3: Volitionismi ja yrittämisteoriat Luento 3: Volitionismi ja yrittämisteoriat Tässä käsiteltäviä teorioita yhdistää ajatus siitä, että intentionaalisia tekoja luonnehtii yhteys nk. volitioon (volition) tai yrittämiseen (trying), joka ei

Lisätiedot

ARVOSTA RAHAAN Vallankumoukset ylhäältä kapitalismin dynamiikassa

ARVOSTA RAHAAN Vallankumoukset ylhäältä kapitalismin dynamiikassa ARVOSTA RAHAAN Vallankumoukset ylhäältä kapitalismin dynamiikassa Jussi Vähämäki Joudummeko hylkäämään Marxin poliittisen taloustieteen kritiikin mikäli luovumme Pääoman ensimmäisen osan työnarvoteoriasta

Lisätiedot

Etäisyys katoaa! Purkautuvatko kaupungit? Antti Kurvinen

Etäisyys katoaa! Purkautuvatko kaupungit? Antti Kurvinen Etäisyys katoaa! Purkautuvatko kaupungit? Antti Kurvinen 2.2.2017 Kaupungistumisen perusta taloustieteen näkökulma Jos erikoistumisesta ei ole hyötyä eikä tuotannossa ole mahdollista saavuttaa mittakaavaetuja

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Ennustetaulukot vuosille 2017-2019 3 ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2017 2019 TÄNÄÄN 11:00 EURO & TALOUS 5/2016 TALOUDEN NÄKYMÄT Joulukuu 2016

Lisätiedot

3 Osakunnan kanta-alueita ovat Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnat.

3 Osakunnan kanta-alueita ovat Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnat. OULUN ETELÄ- JA KESKIPOHJALAINEN OSAKUNTA RY:n SÄÄNNÖT I LUKU YHDISTYKSEN KOTIPAIKKA, TARKOITUS JA ALUE 1 Yhdistyksen, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä osakunta, nimi on Oulun Etelä- ja Keskipohjalainen

Lisätiedot

Abstrakti ja konkreettinen työ, luokat ja pääoma. Saska Heino

Abstrakti ja konkreettinen työ, luokat ja pääoma. Saska Heino Abstrakti ja konkreettinen työ, luokat ja pääoma Saska Heino 1. Johdanto Niin arkisessa elämässä kuin yhteiskuntatieteissäkin käsite luokka samastetaan usein ammattiin, koulutusasteeseen tai tulotasoon.

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi, kurssikerta 1

Matematiikan tukikurssi, kurssikerta 1 Matematiikan tukikurssi, kurssikerta 1 1 Joukko-oppia Matematiikassa joukko on mikä tahansa kokoelma objekteja. Esimerkiksi joukkoa A, jonka jäseniä ovat numerot 1, 2 ja 5 merkitään A = {1, 2, 5}. Joukon

Lisätiedot

Osaamisperustaisen opetussuunnitelman ABC , Futurex -seminaari Mika Saranpää / HH AOKK

Osaamisperustaisen opetussuunnitelman ABC , Futurex -seminaari Mika Saranpää / HH AOKK Osaamisperustaisen opetussuunnitelman ABC 11.10.2011, Futurex -seminaari Mika Saranpää / HH AOKK Oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen kaksi vaihtoehtoa: hegeliläinen ja marksilainen Toisaalta, Gilles

Lisätiedot

1993 vp - HE 284 YLEISPERUSTELUT

1993 vp - HE 284 YLEISPERUSTELUT 1993 vp - HE 284 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi eräille omaisuudenhoitoyhtiöille myönnettävistä veronhuojennuksista ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki valtion

Lisätiedot

Luennon ohjelma. Talous ja talouspolitiikka, luento 7 KAPITALISMI. Kertaus 6. luennosta. Kertaus 5. luennosta

Luennon ohjelma. Talous ja talouspolitiikka, luento 7 KAPITALISMI. Kertaus 6. luennosta. Kertaus 5. luennosta Talous ja talouspolitiikka, luento 7 KAPITALISMI aatteellis-taloustieteellisiä selityksiä:, Weber ja 26.9.2007 Tala & Leskelä Luennon ohjelma Kertaus edellisestä luennosta Kapitalismi mitä se on, miksi

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi

Matematiikan tukikurssi Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 1 Määrittelyjoukoista Tarkastellaan funktiota, jonka määrittelevä yhtälö on f(x) = x. Jos funktion lähtöjoukoksi määrittelee vaikkapa suljetun välin [0, 1], on funktio

Lisätiedot

Feminismit. Syksy 2012.

Feminismit. Syksy 2012. Feminismit Syksy 2012. Eron politiikat Tasa-arvon maailma on laillistetun ja yksiulotteisen sorron maailma; eron maailma on maailma, jossa sorto heittää aseensa ja antautuu elämän moneudelle ja monimuotoisuudelle.

Lisätiedot

Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen

Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen Kuntatutkijoiden seminaari 25.5.2011, Lapin yliopisto, Rovaniemi Pasi-Heikki Rannisto, HT Tampereen yliopisto Haasteita johtamiselle ja johtamisteorioille Miksi ennustaminen

Lisätiedot

SN 4357/1/15 REV 1 team/kr/jk 1 FI

SN 4357/1/15 REV 1 team/kr/jk 1 FI Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 30. heinäkuuta 2015 (OR. en) SN 4357/1/15 REV 1 ILMOITUS Asia: Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan menettelysäännöt SN 4357/1/15 REV 1 team/kr/jk 1 EUROOPPA-NEUVOSTON PUHEENJOHTAJAN

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi

Matematiikan tukikurssi Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 4 Jatkuvuus Jatkuvan funktion määritelmä Tarkastellaan funktiota f x) jossakin tietyssä pisteessä x 0. Tämä funktio on tässä pisteessä joko jatkuva tai epäjatkuva. Jatkuvuuden

Lisätiedot

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! VAIKUTA VALINNOILLASI

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! VAIKUTA VALINNOILLASI VAIKUTA VALINNOILLASI Oletko kyllästynyt nykyiseen yltiökapitalistiseen ja keinotteluun perustuvaan talousjärjestelmäämme, joka perustuu aineellisen ja tarpeettoman kulutuksen kasvattamiseen ja kulutuksen

Lisätiedot

Yleinen velvoiteoikeus kesätentti

Yleinen velvoiteoikeus kesätentti Yleinen velvoiteoikeus kesätentti 14.8.2007 Vastaustilaa kysymyksissä nro 1-3 on yksi sivu, ellei kysymyksen kohdalla ole toisin sanottu. Kysymyksen nro. 4 vastaustila on rajoitettu kysymyspapereissa varattuun

Lisätiedot

Alku- ja esiopetuksen yhteistyö

Alku- ja esiopetuksen yhteistyö Alku- ja esiopetuksen yhteistyö KOS-lomakkeet, pedagogiset asiakirjat sekä koulukohtaisesti toteutettu yhteistyö Keskeiset kysymykset Miten KOS-lomakkeet on koettu tänä lukuvuonna Onko KOS-lomakkeita käytetty

Lisätiedot

Hiljainen tieto ja sen siirtäminen. KT Helena Lehkonen HL-concept

Hiljainen tieto ja sen siirtäminen. KT Helena Lehkonen HL-concept Hiljainen tieto ja sen siirtäminen KT Helena Lehkonen HL-concept www.hlconcept.fi www.hiljainentieto.com Tieto (i) hyvin perusteltu (ii) tosi (iii) uskomus (Platon) Käsittää, käsitellä, pitää käsissä Taito

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2008 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2008 N:o 126 127 SISÄLLYS N:o Sivu 126 Laki Pohjoismaiden välillä tulo- ja varallisuusveroja

Lisätiedot

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen Talouden näkymiä Reijo Heiskanen 24.9.2015 Twitter: @Reiskanen @OP_Ekonomistit 2 Maailmankauppa ei ota elpyäkseen 3 Palveluiden suhdanne ei onnu teollisuuden lailla 4 Maailmantalouden hidastuminen pitkäaikaista

Lisätiedot

Syntyikö maa luomalla vai räjähtämällä?

Syntyikö maa luomalla vai räjähtämällä? Syntyikö maa luomalla vai räjähtämällä? Tätä kirjoittaessani nousi mieleeni eräs tuntemani insinööri T. Palosaari. Hän oli aikansa lahjakkuus. Hän oli todellinen nörtti. Hän teki heti tietokoneiden tultua

Lisätiedot

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy Eväitä yhteistoimintaan Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy 3.10.2008 Modernistinen haave Arvovapaa, objektiivinen tieto - luonnonlaki Tarkkailla,tutkia ja löytää syy-seuraussuhteet

Lisätiedot

ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR

ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR Kristinuskon mukaan niin sanottu kristillinen etiikka on yleispätevä etiikka. Tämä ei tarkoita sitä, että olisi olemassa joku tietty kristinuskoon pohjautuva etiikka. Kristillisen

Lisätiedot

Kant Arvostelmia. Informaatioajan Filosofian kurssin essee. Otto Opiskelija 65041E

Kant Arvostelmia. Informaatioajan Filosofian kurssin essee. Otto Opiskelija 65041E Kant Arvostelmia Informaatioajan Filosofian kurssin essee Otto Opiskelija 65041E David Humen radikaalit näkemykset kausaaliudesta ja siitä johdetut ajatukset metafysiikan olemuksesta (tai pikemminkin olemattomuudesta)

Lisätiedot

LIITE 1 OSTOTARJOUKSEN EHDOT. Ostotarjouksen kohde

LIITE 1 OSTOTARJOUKSEN EHDOT. Ostotarjouksen kohde LIITE 1 OSTOTARJOUKSEN EHDOT Ostotarjouksen kohde Aspocomp Group Oyj ( Tarjouksentekijä tai Yhtiö ) tarjoutuu tämän Ostotarjouksen mukaisin ehdoin ostamaan kaikki Yhtiön 1.12.2006 liikkeeseen laskemat

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 17.10.2012 COM(2012) 591 final 2012/0285 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS kalavarojen säilyttämisestä teknisten toimenpiteiden avulla Itämeren, Belttien

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2015 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 67 08.04.2015. 67 Asianro 722/10.00.02.00/2015

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2015 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 67 08.04.2015. 67 Asianro 722/10.00.02.00/2015 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2015 1 (1) 67 Asianro 722/10.00.02.00/2015 Oikaisuvaatimus / Tontin 297-34-166-5 (Piikatie 6) myynti Tonttipäällikkö Jarkko Meriläinen Tonttipalveluyksikkö Tontin 34-166-5

Lisätiedot

SOPIMUS PALMIA-LIIKELAITOKSEN TIETTYJEN LIIKETOIMINTOJEN LUOVUTUK- SESTA HELSINGIN KAUPUNGIN [X] OY:N. välillä. [. päivänä kuuta 2014]

SOPIMUS PALMIA-LIIKELAITOKSEN TIETTYJEN LIIKETOIMINTOJEN LUOVUTUK- SESTA HELSINGIN KAUPUNGIN [X] OY:N. välillä. [. päivänä kuuta 2014] SOPIMUS PALMIA-LIIKELAITOKSEN TIETTYJEN LIIKETOIMINTOJEN LUOVUTUK- SESTA HELSINGIN KAUPUNGIN JA [X] OY:N välillä [. päivänä kuuta 2014] 1. OSAPUOLET 1.1 Luovuttaja Helsingin kaupunki (Palmia liikelaitos)

Lisätiedot

Valmetin tie eteenpäin

Valmetin tie eteenpäin Valmetin tie eteenpäin 31. heinäkuuta 2014 Pasi Laine, toimitusjohtaja Agenda 1 2 Valmetin tie eteenpäin Taloudelliset tavoitteet 2 July 31, 2014 Valmet Valmetin tie eteenpäin: strategia uudelleenhyväksytty

Lisätiedot

Testamentin teko-ohjeet

Testamentin teko-ohjeet Suomen Luther-säätiö Testamentin teko-ohjeet Seurakunta seuraaville sukupolville YLEISTÄ Miksi on syytä tehdä testamentti? Sukulaisten perintöoikeus on rajoitettu omiin jälkeläisiin, vanhempiin, sisaruksiin,

Lisätiedot

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Tehtävät tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8 1 Tunteet kehossani Kirjoita tai piirrä, missä seuraavassa listatut tunteet tuntuvat kehossasi ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Mukailtu lähde: mielenterveystalo.fi

Lisätiedot

KIINTEISTÖN KAUPPA JA OMISTAMINEN. Matti Kasso

KIINTEISTÖN KAUPPA JA OMISTAMINEN. Matti Kasso KIINTEISTÖN KAUPPA JA OMISTAMINEN TALENTUM Helsinki 2014 2., uudistettu painos Copyright 2014 Talentum Media Oy ja ISBN 978-952-14-2155-6 ISBN 978-952-14-2156-3 (sähkökirja) Taitto: NotePad Kansi: Lauri

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

DES. Ohjeet: Nimi: Henkilötunnus: Täyttö-pvm: Osasto:

DES. Ohjeet: Nimi: Henkilötunnus: Täyttö-pvm: Osasto: 1 DES Nimi: Henkilötunnus: Täyttö-pvm: Osasto: / 200 Ohjeet: Tässä kyselylomakkeessa on 28 kysymystä kokemuksista, joita Sinulla saattaa ilmetä arkielämässäsi. Me olemme kiinnostuneita siitä, onko Sinulla,

Lisätiedot

Heilurin heilahdusaika (yläkoulun fysiikka) suunnitelma

Heilurin heilahdusaika (yläkoulun fysiikka) suunnitelma Pasi Nieminen, Markus Hähkiöniemi, Jouni Viiri sekä toteutukseen osallistuneet opettajat Heilurin heilahdusaika (yläkoulun fysiikka) suunnitelma Tässä perinteistä työtä lähestytään rohkaisten oppilaita

Lisätiedot

Taantuva talous pakottaa valintoihin Arvot ohjaavat valintoja

Taantuva talous pakottaa valintoihin Arvot ohjaavat valintoja Taantuva talous pakottaa valintoihin Arvot ohjaavat valintoja Paavo Okko Kaarinan kaupungin strategiaseminaari II 20.4.2009 Miksi viaton Suomi kärsii näin pahasti muun maailman finanssikriisistä? Finanssikriisimaiden

Lisätiedot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1 Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet

Lisätiedot

Menetelmäraportti - Konfiguraationhallinta

Menetelmäraportti - Konfiguraationhallinta Menetelmäraportti - Konfiguraationhallinta Päiväys Tekijä 22.03.02 Ville Vaittinen Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 1.1 Tärkeimmät lyhenteet... 3 2. Konfiguraationhallinnan tärkeimmät välineet... 4 2.1

Lisätiedot