Suunnittelussa eletään tulevaisuutta etuajassa

Transkriptio

1 TAMPEREEN KAUPUNGIN KAAVOITUSKATSAUS 2017 YLEISKAAVOITTAJA TYÖSSÄÄN: JOKAINEN VIIVA ON HARKITTU sivu 9 VIRTUAALISESTI SISÄLLE SUUNNITELMIIN sivu 14 Suunnittelussa eletään tulevaisuutta etuajassa TUNNELI on saatu käyttöön. Raitiotien rakentaminen on aloitettu. Uusia asukkaita Tampereelle tuli viime vuonna yli Tampere kasvaa, mikä tarkoittaa myös hyvää määrää suunnitelmia ja rakentamista. Kasvuun on varauduttava suunnittelussa jo vuosia ennakoiden ja tulevaisuutta elettävä etuajassa. Kaupunki kehittyy nyt vahvasti kantakaupungin yleiskaavan luotsaamana joukkoliikenteen muodostamaa selkärankaa ja sen raajalinjoja pitkin. Ranta-alueita aktivoidaan, kun muun muassa vanha tehdasalue muuttuu vitaaliksi tulevaisuuden asuinalueeksi Lielahden Hiedanrannassa. Kasvava kaupunki tarvitsee elävän keskustan, myös omavoimaisia aluekeskuksia. Niitä kehitetään helpon liikkumisen turvallisina arkiympäristöinä, joista tulevaisuudessa löytyvät jokaisen tarvitsemat palvelut. Asemakaavoituksessa varmistetaan riittävä ja monipuolinen kaavavaranto jatkossakin sekä asumiselle että työpaikka-alueille. Raitiotien reitistä tulee tärkeä täydennysrakentamisen vyöhyke. Keskustan kehittymistä tuetaan paitsi täydennysrakentamisen myös pysäköinnin ja toimitilarakentamisen kautta. RAITIOTIE AVAA MAHDOLLISUUKSIA KAUPUNKITILAN KEHITTÄMISEEN sivu 8 KAAVOITUS- ASIAA VERKOSSA kaavoituskatsaus Tampere uusi toimintamallinsa, ja nyt kaupunkisuunnittelua on koottu kaupunkiympäristön suunnittelun palveluryhmäksi, jossa kaavoitus, liikennesuunnittelu, viheralueitten ja hulevesien suunnittelu sekä rakennusvalvonta ja kaupunkimittaus muodostavat entistä tiiviimmän kokonaisuuden. Samalla kun toimintamalli muuttuu, kaavoitus hakee uusia toimintatapoja ja haluaa olla tekemässä asioita entistä asiakas- ja asukaslähtöisemmin. Katsaus tuleviin kaavoituskohteisiin kehittyy digitaalisessa muodossaankin ja meillä on myös uusia mahdollisuuksia esitellä suunnitelmia todentuntuisina sisään käveltävinä 3D-malleina yleisötilaisuuksien yhteydessä. Suunnittelujohtaja Taru Hurme Kaupunkiympäristön suunnittelu, Tampereen kaupunki

2 Kaavoituskatsaus 2017 Kaavoituskatsaukseen on koottu ajankohtaisia kaavoituksen työkohteita. Mukana ovat yleiskaavoitus, asemakaavoitus, maakuntakaavoitus ja seudullinen suunnittelu. Kaavoituksen vaiheet ja tasot Valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet eduskunta laatii MAAKUNTAKAAVA maakuntaliitto laatii l ratkaistaan alueidenkäytön maakunnalliset kysymykset, esitetään alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. YLEISKAAVA kaupunki/kunta laatii Kantakaupungin yleiskaavassa 2040 varaudutaan kasvuun TAMPERE laatii vuoteen 2040 tähtäävää yleiskaavaa kantakaupungin alueelle. Yleiskaavassa päätetään periaatetasolla maankäytön aluevarauksista, liikenteen pääverkosta ja palveluiden sijainnista. Yleiskaavassa varaudutaan kantakaupungin asukasmäärän kasvuun vähintään asukkaalla sekä useisiin kymmeniin tuhansiin uusiin työpaikkoihin. Kasvu sijoittuu suurelta osin jo kertaalleen kaavoitettuun ja pääosin myös rakennettuun yhdyskuntarakenteeseen. Tärkeänä tavoitteena kaavatyössä on, että kaupunkirakenne kehittyy nykyisten asukkaiden elin ympäristöjen, palvelujen, työpaikkojen ja liikenteen toiminnallisuutta ja laatua heikentämättä. Yleiskaavan tavoitteet on hyväksytty kaupunginvaltuustossa marraskuussa Yleiskaavaluonnos oli nähtävillä syyskuussa Kaava- l Yleiskaavaehdotus on nähtävillä helmi- ja maaliskuun aikana ja sitä esitellään asukastilaisuuksissa eri puolilla kaupunkia. Yleiskaava pyritään saamaan kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi keväällä luon- nokses- ta saatiin 150 mielipidettä ja 19 lausuntoa. Asukasja yleisötilaisuuksia pidettiin viisi. Seuraavaksi laaditaan kaavaehdotus, jossa otetaan huomioon luonnoksesta saatu palaute. Yleiskaavaratkaisuja koskevat linjaukset tehdään kaupunginhallituksessa. Miten kehittää Aitolahtea ja Teiskoa? MITEN kaavoitusta ja rakentamista Tampereen pohjoisella suuralueella Teiskossa ja Aitolahdessa voidaan selkeyttää ja sujuvoittaa? Ratkaisun löytämiseksi aloitetaan koko aluetta koskeva selvitystyö ja kehittämisen suunnittelu. Vuonna 2017 keskitytään tiedonhankintaan ja lähtökohtien kartoittamiseen, jotta seuraavan valtuuston laatimaan kaupunkistrategiaan voidaan kirjata selkeät tavoitteet alueen kehittämisestä. Jos alueelle päädytään laatimaan uusi maankäytön kehittämisen periaate, mahdollisesti kaava, työ tehdään laajassa yhteistyössä alueen asukkaiden ja toimijoiden kanssa. Pohjoisella suuralueella on voimassa Kapeen, Sisaruspohjan, Teiskon kirkonseudun, Terälahden ja Velaatan kyläyleiskaavat sekä asemakaavoituksen pohjaksi laadittu Nurmi-Sorilan osayleiskaava. Lisäksi koko pohjoisen suur alueen rannoilla on voimassa Aitolahti Teisko-rantayleiskaava. l osoitetaan alueiden käytön päämäärät kunnassa, määritetään kunnan kehityksen suuret linjat sekä kaava-alueen käyttö, esimerkiksi asuinalueiden, työpaikkojen ja liikenneväylien sijainti. l ohjaa asemakaavojen laatimista. Osayleiskaava voi olla tarkempi kuin yleiskaava. Esimerkiksi ranta-alueiden rakentamista voidaan ohjata ranta-asemakaavalla, jonka voi laatia myös maanomistaja. ASEMAKAAVA kaupunki/kunta laatii l yksityiskohtaisin kaavataso, ohjataan maankäyttöä ja rakentamista paikallisten olojen, kaupunki- ja maisemakuvan, hyvän rakentamistavan ja muiden yhdessä sovittujen tavoitteiden edellyttämällä tavalla l määritellään alueen tuleva käyttö: mitä säilytetään, mitä saa r akentaa, mihin ja millä tavalla. Kaavassa osoitetaan esimerkiksi rakennusten sijainti, koko ja käyttötarkoitus. Asemakaavaehdotus käsitellään yhdyskuntalautakunnassa, joka hyväksyy kaavan tai esittää hyväksymistä kaupunginhallitukselle ja -valtuustolle. l l Uutta kaupunkitilaa luomassa TAMPEREELLE rakennettavan raitiotien ensimmäistä osuutta toteutetaan jo, ja toinen, Pyynikiltä Lielahteen ulottuva osuus on suunnitteluvaiheessa. Raitiotie on monessa mielessä valtava hanke myös asemakaavoitusyksikön pöydällä. Ensimmäiset suuret asemakaavat koskivat Hallilaa ja varikon aluetta Hervannassa. Nyt työni on ensimmäisen vaiheen toteutuksen seurantaa ja toisen osan suunnitteluvalmiuden kartuttamista. Allianssin varsinainen kehitysvaihe on niin tarkka, että rakennussuunnitelmat on sen perusteella tehty pitkälle. Toisin sanoen: vaikka ideoita uusista linjauksista esitetään julkisuudessa, isot linjaukset eivät enää muutu, kertoo projektiarkkitehti, raitiotiehankkeen maankäytön koordinaattori Eeva Hakola. Tärkeintä raitiotiehankkeessa on, että asemakaavat ja raitiotien linjaukset eli rata ja maankäyttö sen ympärillä saadaan sopimaan toisiinsa ja valmiiseen ympäristöön rakennettaessa myös vanhaan rakenteeseen. Herkkyyttä vaaditaan, muistuttaa projektiarkkitehti Markku Kaila. Esimerkiksi Teiskontiellä ja Sammonkadun länsipäässä raitiotierakentaminen on sovitettava hellästi Kalevan valtakunnallisesti arvokkaaseen rakennettuun kulttuuriympäristöön. Silti siellä ja kaikkialla muuallakin jo rakennetussa ympäristössä raitiotie muuttaa kaupunkikuvaa, katuympäristöä, pysäköintiä. Vaikutuksia tulee. Asemakaavoittajan mielikuvitusta kiihottaa kaikki uusi, minkä raitiotie mahdollistaa, kuten esimerkiksi raitiotien vaihtopysäkkialueiden suunnittelu. Kerran elämässä pääsee tällaiseen suunnittelutyöhön mukaan! Nyt on mahdollista suunnitella ja luoda uutta mielenkiintoista kaupunkitilaa, toiminnallisia Lentävänniemi Raitiotien pysäkkien ympäristöt avaavat aivan uusia mahdollisuuksia kaupunkitilan kehittämiseen, sanoo projektiarkkitehti Markku Kaila TAMPERE-lehti

3 Ideoita ja intressejä, valtaa ja vastuuta 15 Vaikka tietokoneella tehdään paljon, yleiskaavatyö kuitenkin lähtee luonnoksen käsin piirtämisestä, ajatuksen ja viivan suhteesta. Lopputuloksessa sitten jokainen viiva on harkittu, sanovat erikoissuunnittelija Jukka Aaltonen ja projektiarkkitehti Kaisu Kuusela. 7 Pysäkki 9 Vaihtopysäkki 10 Pysäkkivaraus Tays Amuri 28 Tikkutehdas 29 Santalahti 30 Lielahden asema 31 Sellu 32 Lielahti 33 Pohtola 34 Nimenranta 35 Niemen kartano 36 Niemenkylä 37 Männistö 38 Lentävänniemi Hervantajärvi 2 Etelä-Hervanta 3 Hermia 4 Mikontalo 5 Hervantakeskus 6 Opiskelijankatu 7 Kanjoni 8 Hallila 9 Turtola 10 Vuohenoja 11 Hakametsä 12 Kalevanrinne 13 Uintikeskus 14 Kaleva 15 Sampola 16 Tammela 17 Rautatieasema 18 Koskipuisto 19 Keskustori 20 Tuulensuu 21 Pyynikintori 22 Kalevan kirkko 23 Hippos 24 Tekunkatu 25 Tays 26 Vieritie Hervanta 1 Useimmiten hankkeissa näkymä on vuotta. Raitiotie tarkoittaa kaupungille tietynlaista vakautta sadaksi vuodeksi eteenpäin, sanoo projektiarkkitehti Eeva Hakola. Hiedanranta on erittäin mielenkiintoinen ja iso, haastava hanke. Rakennettavaa riittää yli 20 vuodeksi, sanoo projektiarkkitehti Riikka Rahkonen. MILTÄ Tampere näyttää vuonna 2040? Miten kaupunki toimii? Yleiskaavoittajan tehtävä on luoda kehitykselle kaupungin strategisten linjausten ja tavoitteiden mukaisia suuntaviivoja. Suunnittelun punainen lanka on selvä: tehdä nykyisille ja tuleville tamperelaisille hyvä arki. Yleiskaavoja tehdään harvoin, Tampereen kantakaupunkiin edellinen valmistui liki 20 vuotta sitten. Uudenkin yleiskaavatyön tavoitevuosi on 25 vuoden päässä, mutta tästedes yleiskaavaa tarkistetaan valtuustokausittain. Silti työ on kovin hektistä. Koko ajan saa opetella uutta. Työ on yllättävää, monipuolista ja vaikeaakin. Oman alueen lähtökohdat ja tavoitteet pitää hallita hyvin, kuvaa yleiskaavapäällikkö Pia Hastio. l Kiehtovaa on, ettei yleiskaava ole vain kartta, vaan kuvaus kehityksestä, joka kaupungissa tapahtuu. Vuosien päästä voi nähdä, löysimmekö oikeat ratkaisut ja kulkiko kehitys niin kuin kaavailtiin. Erikoissuunnittelija Jukka Aaltonen ja projektiarkkitehti Kaisu Kuusela pisteitä, kaupunkielämää, pyöräparkkeja, kahviloita, Kaila iloitsee ja mainitsee idän kaavoitusalueen työpöydältä kaksikin sormia syyhyttävää kohdetta: Uudelle Sarvijaakonaukiolle Sam monkadun itäpäähän, Kalevanrinteeseen Prisman viereen on tulossa yksi Tampereen vilkkaimmista raitiotien pysäkeistä. Ja Taysin ja TAMKin ympäristössä uusi Elämänaukio on tärkeä pysäkkipaikka sairaalaa, Kaupin kampusta ja vaikka Tampere3:a ajatellen. Projektiarkkitehti Riikka Rahkosen työpöydällä puolestaan on kokonaan uusia alueita, Niemenrannan jatkorakentamista ja Hiedanrannan kaupunginosa. Niemenranta3 on vireillä, ja raitiotie kaartaa alueen sivusta. Se vaikuttaa alueeseen, sen liikennejärjestelyihin ja Niemenrannan aukioon. Suunnittelualue on todella hieno, ja mahdollisuuksia on vaikka mihin. Aina aloitetaan alusta, koska kaavaa ei voi alkaa tehdä katsomalla reseptiä. Täytyy tehdä reseptikin ja koota aineet. Lopputuloksen lisäksi erittäin tärkeää on prosessi: miten kaava on tehty, kenen kanssa, kuinka paljon on innostettu kuntalaisia osallistumaan, pohtii projektiarkkitehti Aulikki Graf. Kaavatyössä tutkitaan ja selvitetään tulevaisuuden mahdollisuuksia, miten kaupungin kehitystä viedään eteenpäin. Se perustuu laajaan yhteistyöhön, kymmeniin selvityksiin, keskusteluihin ja kuntalaisten näkökulmiin erilaisten intressien yhdistelemiseen, kompromisseihinkin. Mukana ovat niin liito-oravat kuin jatkossa muutkin EU:sta tulevat tavoitteet. Meidän asiakkaitamme ovat kuitenkin tamperelainen asukas, yrittäjä ja toimija, Pia Hastio muistuttaa, ja lisää, että koska yleiskaavoittajalla on valta tehdä kaupungin kehityksen kannalta tärkeinä pitämiään ja perusteltuja ehdotuksia isoistakin muutoksista, valta tuo myös vastuun. Kannamme vastuuta siitä, että esittämämme ratkaisut ovat varmasti hyviä kaikille tamperelaisille. Tekninen toteutus, visuaalisuus ja kieli ovat tärkeitä myös, jotta kaava palvelisi monipuolisesti ja sitä pystyttäisiin hyödyntämään että sen lukija ymmärtää, millaista kehitystä tavoitellaan. Mielenkiintoinen kohde on myös Hiedanranta, jonka suunnittelukilpailu ratkesi alkuvuodesta. Suunnittelua jatketaan kahden voittajaehdotuksen pohjalta. Toistaiseksi raitiotien linjausta Lie lahdessa ei ole ratkaistu. Linjaus vaikuttaa koko alueen rakenteeseen ja toimintojen sijoitteluun. Arkkitehtikilpailun voittivat nuori, tamperelainen ryhmä ja kansainvälinen, jo kokeneempi ryhmä. Lähtötilanne tarjoaa ainekset innostavaan suunnitteluprojektiin. Alueeseen yhdistyvät myös nykyisen Lielahden haasteet ja kehittäminen. Yleissuunnitteluvaiheen suunnittelua tehdään vuorovaikutteisesti, muun muassa alueen yrittäjien ja kiinteistönomistajien kanssa. TAMPERE-lehti

4 Matkakeskus alkaa hahmottua TAMPEREEN suurista suunnittelu-, kaavoitus- ja rakennushankkeista mittakaavaltaan isoin on Asemanseutu. Mutta ensin rakennetaan Kansi ja areena sekä ratikka, eli Asemakeskuksen vuoro tulee vuosien jälkeen. Valmista voi olla 2040-luvulla, arvioi hankepäällikkö Veikko Vänskä. Asemanseudun suunnittelua ovat vieneet eteenpäin Tampereen kaupunki ja Liikennevirasto, Senaatti-kiinteistöt ja VR-yhtymä. Alueesta on jo pidetty suunnittelukilpailu, jonka tuloksena saatiin Asemakeskuksen visiosuunnitelma. Voittaneen kilpailuehdotuksen toteutusmahdollisuuksia on tarkasteltu sen jälkeen eri näkökulmista ja päätetty laatia vielä vaihtoehtoja kuitenkin niin, että säilytetään alkuperäisen ehdotuksen pääominaisuudet. Vaihtoehtotarkastelut saadaan todennäköisesti valmiiksi kevään aikana. Sen jälkeen edetään MAL-sopimuksen mukaisen yleissuunnitelman tekoon. Tarkoitus on, että yleissuunnitelma valmistuu vuoden 2017 loppuun mennessä. Yleissuunnitelma toimii asemakaavan viitesuunnitelmana. Jo yleissuunnitelmatasolla pyritään ottamaan huomioon, että koko aluetta ei suunnitella valmiiksi kerralla, vaan sen asemakaava palastellaan. Tähtäimessä on saada ensimmäinen osa-asemakaava hyväksyttäväksi vuonna Kaikki muu, joka myöhemmin toteutetaan, myös kaavoitetaan myöhemmin. Tämänhetkisen käsityksen mukaan ensimmäisen asemakaavan ytimenä on matkakeskus. Se oli myös voittaneen kilpailuehdotuksen parasta antia. Ehdotuksessa ratkaistiin erinomaisella tavalla eri liikennemuotojen yhdistäminen matkakeskuksessa sujuviksi matkaketjuiksi, Vänskä sanoo. Todennäköinen kakkosvaihe on matkakeskuksen ja Kannen ja areenan väli, kolmosvaihe matkakeskuksesta Erkkilän sillan suuntaan. Pyhäjärvi Näsijärvi Hankepäällikkö Veikko Vänskä arvioi, että Asemanseudun vuoro tulee Kannen ja areenan sekä raitiotien valmistumisen jälkeen. KESKUSTA 1 Rautatieasema ympäristöineen, Asemakeskus Asemakaavamuutoksen ja maanalaisen asemakaavan tavoitteena on muodostaa edellytykset Asemakeskukselle, joka palvelee kaikkia liikennemuotoja ja uudistaa aluetta. Alueelle suunnitellaan monipuolisesti ja kaupunkikuvallisesti laadukkaasti työn, kaupan, palvelujen, vapaa-ajan ja asumisen toimintoja sekä korkealaatuisia julkisia kaupunkitiloja. Tavoitteena on ratapihan estevaikutuksen vähentäminen, sujuvat matkaketjut sekä kävely- ja pyöräily-yhteyksien parantaminen alueella. Ensimmäiset asemakaavat (8640 ja 8670) Vänskä Kuva Lundén Architecture Company ASEMAKESKUKSEN ISOT ELEMENTIT l Asematunneliin ratikkapysäkki ja sieltä suora yhteys ratatasolle. l Pakkahuoneen aukiolle uusi kaukoliikenteen bussiterminaali ja sieltä helppo vaihtoyhteys junaan tai ratikkaan. l Asemahalliin lennoille lähtöselvitystoiminto; asemalta sujuva yhteys Tampere Pirkkalaan. l Hyvät jalankulku- ja pyöräily-yhteydet ja pyöränsäilytystilat; myös kaupallisia palveluja. l Kannen päälle korkeaa rakentamista, asuntoja ja toimistotiloja. 2 Kunkun parkki Tampereen keskustan strategisen osayleiskaavan ja ydinkeskustan maanalaisen huollon ja pysäköinnin yleissuunnitelman pohjalta laaditaan asemakaavaa maanalaisen pysäköintilaitoksen sekä siihen liittyvien porrasyhteyksien ja sisäänajojen sijoittumiseksi Tammerkosken länsipuolelle. Asemakaava (8437) Vänskä 3 XVI (Tammela) Morkunaukio ja Ratapihankatu Morkunaukion ja Ratapihakadun asemakaavaa muutetaan tavara-aseman siirtohankkeen osoittauduttua liian kalliiksi. Tavara-aseman ja Rautatieläisten asuinrakennuksen tonttien kehittämiseksi laaditaan kaavamuutos, jolla tavoitellaan alueelle uudisrakentamista ja laajempaa toiminnallista kokonaisuutta. Asemakaava (8653) Vänskä 4 II (Tammerkoski), Keskusta korttelit, 10-kortteli Korttelin 10 tonttien 3, 4, 11, 12 ja 13 kehittämiseksi laaditaan asemakaavamuutos. Sen pohjana on koko kortteliin laadittu korttelisuunnitelma. Tavoitteena on korttelin käyttötarkoituksen monipuolistaminen ja täydennysrakentaminen alueen kulttuuriympäristöarvot huomioiden. Asemakaava (8557) Hyyppä 10 TAMPERE-lehti

5 Asemakaavoituksen suunnittelijat: Ahponen Marjut Hakola Eeva Huotari Marjukka Hyyppä Anna Kaila Markku Kinos Merja Kinttula Vesa, aluevastaava Itä Kiviluoto Minna Korte Katariina Kotilainen Ilkka, aluevastaava Etelä Laakkonen Iina, aluevastaava Keskusta Lehtonen Sirpa Leinonen Sakari Leppänen-Kaarsalo Tiina Mikkola Raija Ohtola Hanna Pietilä Sari Rahkonen Riikka, aluevastaava Länsi Riihelä Juha Rönnman-Arnautelis Tuija Seppänen Jouko Surakka Katarina Toivonen Anna-Leena Veijola Päivi Vänskä Veikko ASEMAKAAVOITUKSEN TÄRKEIMMÄT TYÖKOHTEET l KESKUSTA JA ITÄ 5 I (Finlayson), Keskustakorttelit, Puuvillatehtaankatu 6, Näsi linnankatu 2 6 ja Näsijärven katu 3 Korttelin 6 Näsilinnankadun puoleisten tonttien nykyistä rakennuskantaa korvaavaa uudisrakentamista tutkitaan kohteeseen laadittujen viitesuunnitelmien pohjalta. Asemakaava (8503) Ahponen 6 XV (Tammela), Keskusta korttelit, Kullervonkatu 19, Tammelan Puistokatu 21, Kullervonkatu 5 Asemakaavoilla tutkitaan kortteleiden täydennysrakentamisen mahdollisuuksia. Asemakaavat (8119, 8622, 8664) Ahponen ja Hyyppä 7 Tampereen taidemuseon alueen sekä Pyynikintorin yleinen kansainvälinen suunnittelukilpailu Kilpailun tarkoituksena on löytää Tampereen taidemuseon laajennuksen toteuttamiseksi arkkitehtonisesti korkeatasoinen ratkaisu. Kilpailussa haetaan myös kaupunkikuvallisia ja toiminnallisia ideoita Pyynikintorin alueen kehittämiseksi julkisena kaupunkitilana. Tarkoitus on lisäksi tutkia ympäristön muun täydennysrakentamisen mahdollisuuksia. Kilpailuaika on Suunnittelukilpailu on tarkoitus ratkaista elokuussa 2017, asemakaava Leinonen 8 XVII (Tulli) Tullikamarin aukion ja Attilan korttelin suunnittelukilpailu Kilpailu järjestetään Tullin ja yliopistokampuksen alueiden yleissuunnitelman toteuttamiseksi. Sillä etsitään ratkaisua, jolla Tullikamarin aukion ja Attilan korttelin täydennysrakentaminen voidaan toteuttaa laadukkaasti ja jolla eheytetään myös alueen kaupunkitiloja ja parannetaan niiden visuaalista ilmettä. Kilpailu järjestetään syksyllä 2017, asemakaava Vänskä ITÄ 9 KALEVA, Pellervon koulun tontti Entisen Pellervon koulun tontille laaditaan asemakaavamuutos, jossa käyttötarkoitusta muutetaan ja jolla mahdollistetaan täydennysrakentaminen koulun tontille. Tavoitteena on sijoittaa tontille kaupunkimainen päiväkoti- ja koulurakennus sekä asuntorakentamista. Asemakaava (8297) Kaila 10 KALEVANRINNE, KALEVA, Iskun, Tampere Areenan ja Tredun tontit Alueelle on laadittu Kalevanrinteen osayleiskaavan pohjautuen vuonna 2013 Kalevanrinteen maankäytön ja liikenteen yleissuunnitelmat. Alue liittyy myös Hakametsän yleissuunnitelmaan. Asemakaavatyössä laaditaan nykyisten Iskun, Tampere Areenan sekä Tredun tonteille asemakaavamuutos, jossa mahdollistetaan Tredun oppilaitosrakennuksen laajentaminen, uusien asuin- ja liikerakennusten toteuttaminen sekä Rieväkadun pohjoisen jatkeen linjaaminen alueelle. Asemakaava (8489) Kaila 11 KALEVANRINNE, Sarvijaakonaukion Sammon kadun eteläpuolen suunnittelukilpailu Kalevanrinteen itäpäässä, raitiotielinjan Sarvijaakonaukion vaihtopysäkin lähiympäristössä järjestetään suunnittelukilpailu vuonna 2017 alueen maankäytön kehittämiseksi. Sarvijaakonaukion, Prisman pohjoispään ja Sammonkadun välisen alueen asemakaavaa muutetaan suunnittelukilpailun tuloksen pohjalta. Asemakaava (Kaila) 12 KALEVANRINNE, Takojankatu 2 4 Takojankadun pohjoispuolen yritysaluetta muutetaan asuinkäyttöön Takojankatu 2 4 tonteilla. Alueesta laaditaan asemakaavan pohjaksi laajempi kokonaissuunnitelma. Asemakaava (8656) Kinttula 13 KISSANMAA, Hipposkylä Hipposkylän alueelle valmistellaan asemakaavamuutosta, jossa selvitetään olevien vuokratalojen tulevaisuus sekä alueen lisärakentamisen mahdollisuus. Työtä on valmisteltu Hakametsän yleissuunnitelman yhteydessä erilaisin osallistumistilaisuuksin. Kaava-alueessa on mukana myös As Oy Kissankello. Asemakaava 2017 (8549) Korte, Mikkola 14 RISTINARKKU PAPPILA, Jankan liikekeskus ja Jankan tila Jankan liikekeskuksen alueella valmistellaan asemakaavamuutosta, jossa tarkastellaan asumisen sijoittamista nykyisen liikekeskuksen paikalle sekä asuntorakentamisen tehostamista liikekeskuksen eteläpuolella. Asemakaava 2017 (8598) Surakka 15 RISTINARKKU PAPPILA, Jankan tila Alueella tarkastellaan korttelin muuttamista laajemmin asuinkäyttöön kulttuuri- ja ympäristöarvot huomioiden. Asemakaava 2017 (8646) Kaila 16 LAPPI, Käpylän suojeluasemakaava Lapin kaupunginosassa Käpylän valtakunnallisesti arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön (RKY) alueella aloitetaan suojeluasemakaavan laatiminen konsulttityönä. Asemakaava (8182) Kinttula 17 OJALA, asuinalueet ja keskusta Ojalan osayleiskaavan pohjalta on aloitettu asemakaavojen laatiminen alueella pääkokoojakadun ja Kangasalan Lamminrahkan alueen suuntaan. Ensimmäinen asemakaava Surakka, Korte 18 PETSAMO, Kaupin sairaala ja Veljeskoti Kaupin sairaalan alueella haetaan uutta käyttötarkoitusta suojeltaville rakennuksille sekä alueen palvelurakenteen ja liikenteen kehittämistä. Asemakaava (8643) Kinttula, Korte 19 PETSAMO, Saukonpuiston koulu Koulun alueella selvitetään alueen palvelurakenteen ja liikenteen kehittämistä. Asemakaava (8569) Kaila TAMPERE-lehti

6 Näsijärvi Pyhäjärvi ASEMAKAAVOITUKSEN TÄRKEIMMÄT TYÖKOHTEET l ETELÄ JA LÄNSI ETELÄ 20 KAUKAJÄRVI, Annala, Tupsula Asemakaavan tavoitteena on rakennusoikeuden lisääminen täydennysrakentamista varten. Nykyinen asuinkerrostalo on tarkoitus purkaa ja rakentaa tilalle tehokkaampaa asumista. Asemakaava (8623) Veijola 21 MESSUKYLÄ, Messukylänkatu Asemakaavan tavoitteena on alueen täydennysrakentaminen, joka tukeutuu olemassa olevaan palvelurakenteeseen ja infraan. Vanhat rakennukset puretaan ja uudet, korkeammat asuinrakennukset rakennetaan lähemmäs Messukylänkatua. Samalla tiivistetään kaupunkirakennetta ja kehitetään Messukylänkadun varren kaupunkikuvaa. Asemakaava (8619) Graf 22 PELTOLAMMI, Vaahterakuja 1 9 Asemakaavan tavoitteena on Peltolammin kaupunkikuvaa eheyttävä täydennysrakentaminen lähialueen arvokkaat kulttuuriympäristöarvot huomioiden. Nykyinen 3-kerroksinen lamellirakennus puretaan. Asemakaava (8608) Graf 23 PELTOLAMMI, Peltolammin hyvinvointikeskus Lakalaivaan suunnitellaan uutta monipuolista palvelukeskittymää. Koulu- ja päivähoitopalveluiden lisäksi alueelle sijoittuisi myös muita julkisia palveluja. Asemakaavamuutoksen aluerajaus määritellään hankkeen edetessä. Laajempi tavoite on muodostaa Kantakaupungin yleiskaava 2040:n tavoitteenmukaisesti Lakalaivaan aluekeskus, joka Peltolammin ja Multisillan ohella palvelisi myös muita eteläisiä kaupunginosia. Käyttötarkoituksen muutoksen lisäksi myös liikenneverkkoon tulee muutoksia. Asemakaava (8628) Kotilainen, Ohtola 24 HERVANTA, Hervannan pääakselin pohjoisosa Täydennysrakentamisen mahdollisuuksia tutkitaan Insinöörinkadun ja Hervannan valtaväylän välisellä alueella. Ideakilpailu ja selvitykset Asemakaava (8603) Kotilainen, Ohtola 25 HATANPÄÄ (XXII), Hatanpään sairaala, kartanonpuisto ja arboretum Hatanpään sairaalan alueelle on tavoitteena keskittää tulevaisuudessa poliklinikkatoimintaa ja kaupungin eri yksiköissä olevia vuodeosastoja. Suunnitellaan tarvittavat laajennukset mahdollistava asemakaava. Hatanpään puistossa olevien vanhojen rakennusten historiallinen arvo selvitetään. Lisäksi tutkitaan alueen soveltumista täydennysrakentamiseen. Asemakaava (8578) Kinttula, Veijola 26 HÄRMÄLÄ, Tampereen messu- ja urheilukeskus Tampereen messu- ja urheilukeskuksen tontin sekä Pirkkalasta Tampereeseen liitetyn alueen asemakaavaa muutetaan messu- ja urheilukeskuksen, ulkoalueiden sekä Ilmailunkadun ja Naistenmatkantien liittymän järjestelemiseksi. Asemakaava 2017 (8645) Toivonen 27 NEKALA, suojelukaava Nekalan pientaloalueella korttelien miljöön suojelemiseen tähtäävä asemakaavan muutos aloitetaan vuonna 2017 inventoimalla olemassa oleva rakennuskanta. Alue on osa Museoviraston määrittelemää Rakennetun kulttuuriympäristön aluetta. Asemakaava (8644) Toivonen 28 HERVANTA, Tredu ammattiopisto Tredun Hervannan yksikköön suunnitellaan lisärakentamista, joka mahdollistaisi muun muassa pienimuotoisen startup-yritystoiminnan. Asemakaava 2018 (8654) Toivonen 29 MULTISILTA, Multisillan koulun ja päiväkodin alue Multisiltaan suunnitellaan uutta asuntorakentamista sekä uutta päiväkotia Lempääläntien itäpuolelle. Alueella on koulurakennus ja siirtokelpoinen päiväkotirakennus, jotka poistuvat käytöstä lähivuosina. Multisillan alueelle on laadittu täydennysrakentamisen EHYT-yleissuunnitelmaa, joka valmistui vuoden 2016 aikana. Asemakaava (8647) Leppänen 30 HERVANTA, Orivedenkatu, Keinupuisto Tavoitteena on mahdollistaa nykyiselle pysäköintitontille sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palveleva rakentaminen sekä myös tavallista asuinrakentamista samaan kortteliin. Ympäröivien asuintalojen autopaikat sekä lisärakentamisen vaatimat autopaikat sijoitetaan pysäköintilaitokseen. Asemakaava Leppänen 31 KAUKAJÄRVI, Keskisenkatu 20 Seurakunnan tavoitteena on purkaa tontilla oleva seurakuntarakennus. Tilalle tutkitaan asumisen täydennysrakentamisen mahdollisuutta. Asemakaava Kinos LÄNSI 32. PISPALA Pispalan asemakaavat uudistetaan kolmessa vaiheessa. Vireillä ovat nyt II-vaiheen kaavamuutokset Pispalan valtatien varrella (8309) ja Ala-Pispalassa (8310). Asemakaavamuutokset laaditaan yhdyskuntalautakunnan vuonna 2011 määrittelemän ja I-vaiheen asemakaavamuutoksissa sovelletun periaatteen mukaisesti. Asemakaavat Kiviluoto, Pietilä 33 EPILÄNHARJU, Tohloppijärvi Tohloppijärven etelärannassa suunnitellaan Abloyn entisen teollisuusalueen muuttamista asuinkerrostaloalueeksi. Asemakaava (8525) Seppänen 34 TESOMA, Tesoman rautatiekortteli Tesomankadun, Tesoman valtatien ja rata-alueen välille valmistellaan asemakaavamuutosta asuinkerrostalojen, päivittäistavarakaupan ja lähijunaseisakkeen mahdollistamiseksi alueelle. Asemakaavaehdotus (8527) Rahkonen 35 LIELAHTI, Ollinojankatu 6, Lielahden päiväkoti Asemakaavan muutoksessa tutkitaan päiväkotirakennuksen uusimista pysäköintialueineen ja huoltoyhteyksineen. Asemakaava (8625) Leppänen 36 RAHOLA, Raholan kartano ja siirtolapuutarha-alue Asemakaavassa tutkitaan Raholan kartanoalueen muuttamista asuinkäyttöön vanhat rakennukset säilyttäen sekä täydennysrakentamisella. Siirtolapuutarhan alueella osoitetaan aluevaraukset tarvittaville toiminnoille. Asemakaava (8304) Huotari 37 NIEMENRANTA, III vaihe Asemakaava valmistellaan Niemenrannan osayleiskaavan ja vuonna 2010 valmistuneen Niemenrannan yleissuunnitelman pohjalta. Raitiotieseisakkeen läheisyyteen on tarkoitus suunnitella laadukas Niemenrannan keskusalue. Asemakaava (8496) Rahkonen TAMPERE-lehti

7 Hervanta kehittyy entistä kaupunkimaisemmaksi HERVANNAN pääakselin pohjoisosassa, Hervannan valtaväylän ja Insinöörinkadun välissä, Matrix-tornien länsipuolella alkaa tapahtua. Menossa on nykyisen metsikkö-, pysäköinti- ja huoltoasema-alueen ideakilpailu. Kilpailulla haetaan uudentyyppisiä ideoita alueen kehittämiseen. Se ei ole arkkitehtikilpailu, vaan osallistujat ovat ryhmiä, joissa ovat mukana rakennuttaja tai rakennusliike sekä arkkitehtisuunnittelutoimisto. Kilpailijoilta toivotaan kokonaissuunnitelmaa alueesta sekä ideoita yksittäisten kortteleiden toteutuksesta, kertoo projektiarkkitehti Ilkka Kotilainen. Tavoitteena on koko alueen kehittäminen nykyistä kaupunkimaisempaan suuntaan sekä monipuolinen, toiminnallinen ja korkeatasoinen uusi asuinalue, johon tulee tilaa myös kaupalle ja palveluille sekä hyvät pysäköintiratkaisut. Asumista suunnitellaan sinkuille, perheille sekä erilaisille yhteisöille ja erityistä tukea tarvitseville ryhmille. Kilpailun tuomaristo on varsin laaja, siinä ovat mukana muun muassa yhteisöllisen asumisen asiantuntija ja Ikäystävällinen Hervanta -projektin edustaja. Huomiota kiinnitetään myös siihen, että Hervannan pohjoinen sisääntulo on kaupunkikuvallisesti merkittävä kaukomaisemassa. Entä millainen on uuden alueen suhde Matrix-torneihin? Tärkeä tekijä on raitiotie ja Insinöörinkadun varrelle tulevat kaksi pysäkkiä. Ne ovat solmukohtia ja mahdollistavat erilaisia aktiviteetteja. Kilpailu ratkeaa syksyllä Kilpailu päättyy 12. toukokuuta ja voittaja pyritään ratkaisemaan syyskuun loppuun mennessä. Ehdotukset tulevat esille ja kommentoitaviksi kaavoituksen verkkosivuille. Kilpailun ratkeamisen jälkeen alkaa asemakaavatyö, lisäselvitysten teko ja osallistumisjärjestelmien suunnittelu. Kilpailun voittaja ja kaupunki jatkojalostavat suunnitelmia yhdessä. Muutkin kilpailussa an sioituneet saattavat päästä suunnittelemaan joitain osa-alueita. Asemakaavaehdotus on valmis loppuvuodesta 2018, Kotilainen arvioi. 38 LAMMINPÄÄ, Nauhatehtaan alue ja Suonsivunkatu Teollisuusalue Vaasantien varressa suunnitellaan muutettavaksi asuinkerrostalojen alueeksi. Viereisen VTS:n tontin käytön tehostamista tutkitaan. Asemakaava 2017 (8585) Seppänen 39 TOHLOPPI, Käräjätörmä Asemakaavamuutoksella tutkitaan täydennysrakentamisen mahdollisuuksia 2016 järjestetyn suunnittelukilpailun pohjalta. Asemakaava Mikkola Kuvat Tampereen kaupunki Kilpailulla haetaan ideoita Hervannan pohjoisen sisääntulon eli Hervannan pääakselin pohjoisosan kortteleiden kehittämiseen. 40 HIEDANRANTA Hiedanrannan uuden kaupunginosan suunnittelua jatketaan vuonna 2017 ideakilpailun voittaneiden kilpailuehdotusten pohjalta yleissuunnitelman laadinnalla. Alueen I vaiheen asemakaava Rahkonen, Seppänen 41 LIELAHTI, Possijärvenkadun ympäristö/keskusta-alue Asemakaavoituksen tavoitteena on kehittää Lielahden keskustaa kaupunkimaisena liike- ja asuinrakentamisen alueena. Suunnittelussa huomioidaan kantakaupungin yleiskaavan tavoitteet ja liittyminen Hiedanrannan aluekokonaisuuteen. Asemakaava Seppänen, Rahkonen 42 POHTOLA, Miesmäenpuisto ja Backmanninpuisto Asemakaavamuutoksessa tutkitaan, voidaanko pientaloaluetta täydentää säilyttäen yleistä puistoaluetta rannassa sekä Ryydynkadun ja Pohtolankadun välissä Miesmäenpuiston pohjoisosassa. Asemakaava (8498) Pietilä Hervannan valtaväylän ja Insinöörinkadun väli kaupungistuu: metsikön, pysäköintipaikkojen ja huoltoasemien tilalle rakennetaan asuntoja sekä tilaa kaupoille ja palveluille. TAMPERE-lehti

8 Kävelyretki sisälle suunnitelmiin KAAVOITUKSEEN liittyviä suunnitelmia tuodaan entistä havainnollisemmin esille yleisötapahtumissa, nettiaineistoissa, kaupunkianimaatioilla. Uusinta uutta on Galleria Nottbeckiin Finlaysonille rakennettu 3D-luola, jossa yleisötilaisuuksien yhteydessä pääsee virtuaalilasit päässä kävelyretkelle kaupunkiin eri perspektiiveistä ja eri vuorokaudenaikoinakin. Teknologian pilotointikohteina ovat Tammela, Eteläpuisto ja raitiotie. Tänä vuonna 3D-galleriaa hyödynnetään myös muun muassa Tampereen Asemakeskuksen, Keskustorin visiotyön sekä Kannen ja areenan suunnittelussa ja havainnollistamisessa. Keväällä avataan Virtuaalisen Tampereen verkkosivusto ja siihen liittyvä mobiilisovellus. KYSY, TUTKI, OSALLISTU! TAMPEREELLA vireillä olevien kaavojen ja maankäytön suunnitelmien materiaali on nähtävillä Palvelupiste Frenckellissä, lisäksi materiaalia on kaavoituksen verkkosivuilla ja joskus aineistoa toimitetaan tutustumista varten suunnitelma-alueen lähellä olevaan kirjastoon. Kaavoituksen vireille tulosta ilmoitetaan kaavoituskatsauksessa, erillisessä kuulutuksessa, internetissä tai kirjeitse asianosaisille. Alkuvaiheessa tehdään osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka asetetaan nähtäville ja josta voi esittää mielipiteitä. Merkittävissä kaavoissa voidaan koota osallisryhmä, jonka kanssa käydään vuoropuhelua työn aikana. Yleiskaavoista ja merkittävistä asemakaavoista järjestetään yleisötilaisuuksia. TIETOA KAAVOISTA Palvelupiste Frenckell, Frenckellinaukio 2 B avoinna ma pe klo p , palvelupiste.frenckell@tampere.fi INTERNET Vireillä olevat asemakaavat: www. tampere.fi/kaavoitus asemakaavoitus vireillä olevat asemakaavat Tietoa osallistumisesta: www. tampere.fi/kaavoitus kaavoituksen kulku ja osallistuminen Viralliset kuulutukset: www. tampere.fi/ilmoitustaulu Lisäksi torstain Aamulehdessä, muissa lehdissä tarvittaessa. Tammelan kaupunkisuunnittelukahvilassa helmikuun alussa oli ensimmäistä kertaa koekäytössä ja yleisön nähtävänä Tampereen ja Viiden tähden keskustan 3D-galleria. Yleisö pääsee uuden teknologian avulla näkemään ja kokemaan suunnitteilla olevaa arkkitehtuuria ja kaupunkitilaa. YHTEYSTIETOJA Tampereen kaupunki, kaupunkiympäristön suunnittelu Suunnittelujohtaja Taru Hurme, p Asemakaavapäällikkö Elina Karppinen, p Yleiskaavapäällikkö Pia Hastio, p etunimi.sukunimi@tampere.fi Maakuntakaavaehdotus hyväksyttäväksi PIRKANMAAN maakuntakaavan 2040 kaavaehdotus on viimeistelty ja maakuntavaltuusto saa sen hyväksyttäväkseen kokoukseensa 27. maaliskuuta. Maakuntakaavassa varaudutaan Pirkanmaan väestön kasvuun asukkaalla vuoteen 2040 mennessä. Yhdyskuntarakenteen kasvun painopisteinä ovat Tampereen ydinkaupunkiseutu ja Helsinki Hämeenlinna Tampere-vyöhyke sekä maakunnan vahvat seutukeskukset. Pinta-alaltaan suurimmat uudet maankäytön aluevaraukset sijoittuvat Pirkkalan, Tampereen ja Lempäälän rajalle. Tampereen uudet läntiset väylät (2-kehä, vt 3, läntinen rata), uusi järjestelyratapiha sekä niihin liittyvä maankäyttö täydentävät kuntien taajamien väliin jäävän, nyt vielä pääosin rakentamattoman alueen. Raideyhteys ja terminaali on osoitettu Tampere-Pirkkalan lentokentälle, ja Lakalaiva-Rautaharkon alueelle on osoitettu uusi henkilöliikenteen asema. Myös Ylöjärvelle on sijoitettu uusi kaukoliikenteen asema. Tavoite on, että Tampereelta Lempäälän suuntaan muodostuu yhdyskuntarakenteen keskusakseli, jossa eri liikennemuodot kohtaavat. l Pirkanmaan saavutettavuuden kannalta linkittyminen kansainvälisiin matka- ja kuljetusketjuihin on ensiarvoisen tärkeää. Maakuntakaavassa varaudutaan Tampere-Pirkkalan lentoasemalla toiseen samansuuntaiseen kiitotiehen sekä nykyisen kiitotien jatkamiseen. Vähittäiskauppa ohjataan ensisijaisesti keskustoihin. Pirkanmaalla on nyt ensimmäistä kertaa tutkittu ja esitetty muun muassa maakunnallisesti merkittävät tuulivoima-alueet, kiviaineshuollon varaukset sekä ampuma- ja moottoriradat. On myös päivitetty maisema-alueet ja rakennetut kulttuuriympäristöt. Lisäksi uutta maakuntakaavassa on muun muassa arkeologisen perinnön ydinalueisiin liittyvä kehittämismerkintä, joka kertoo Pirkanmaan historiallisista kehitysvaiheista. Uutta on Pyhäjärven ympäristön kehittämismerkintä, jolla edistetään järvinäkymiä hyödyntäviä ratkaisuja ja laadukasta rakentamista. Uutta on myös Tampereen kaupunkiseudun läntinen yritysalueiden kehittämisvyöhyke, joka tähtää alueen saavutettavuuden ja vetovoimaisuuden parantamiseen. l l maakuntakaava2040.pirkanmaa.fi Pia Hastio (vas.), Taru Hurme ja Elina Karppinen. Älykästä kasvua kaupunkiseudulla UUSI Tampereen kaupunkiseudun seutustrategia on kunnissa hyväksyttävänä vuoden 2017 alussa. Strategian pääviesti on: Tampereen kaupunkiseutu yhdessä tekemisen edelläkävijä, kansainvälinen älykkään kasvun keskus. Pääviestiä konkretisoivat tavoitteet, joilla lisätään seudun kilpailukykyä, vahvistetaan kasvulle kestävää yhdyskuntarakennetta ja tuetaan kuntalaisten ja yhteisöjen hyvinvointia. Seutustrategian ohella kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen suunnittelun merkittävimmät tavoiteasiakirjat ovat Rakennesuunnitelma 2040 vuodelta 2015 ja kuntien ja valtion välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL-sopimus, joka allekirjoitettiin vuonna MAL-sopimuksen mukaisesti kunnat aloittavat vuonna 2017 muun muassa seudullisen viherrakenteen yleissuunnitelman laatimisen. Se kattaa virkistysalueet ja ekologiset verkostot seudun taajamarakenteessa ja sen reunoilla. Samoin aloitetaan suunnittelu raitiotien laajentamisesta rakennesuunnitelman mukaisesti, rakennetaan autoille ja pyörille liityntäpysäköintipaikkoja ja jatketaan pyöräilyn seudullisten pääreittien parantamista. Nokian, Oriveden, Tampereen, Ylöjärven, Kangasalan, Lempäälän, Pirkkalan ja Vesilahden yhteistyötä koordinoidaan Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymässä. l l 14 TAMPERE-lehti