Kaupunginosan palvelujen järjestämisen vaihtoehdot

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kaupunginosan palvelujen järjestämisen vaihtoehdot"

Transkriptio

1 Pekka Valkama, Mikko Marja-aho, Pentti Siitonen Kaupunginosan palvelujen järjestämisen vaihtoehdot Kuntien yhteisen kaupunginosan palvelujärjestelmä esimerkkinä Vuores Tampereen Yliopisto Jaakko Pöyry Infra / Maa ja Vesi Oy Tampereen kaupunkiseudun aluekeskusohjelma SUOMEN KUNTALIITTO HELSINKI 2004

2 TEKIJÄT Pekka Valkama Mikko Marja-aho Pentti Siitonen TAITTO Nina Palmu-Pietilä KANNEN KUVA Kuvatoimisto Gorilla/Ojutkangas 1. painos ISBN X ISSN Suomen Kuntaliitto XGS, Kuntatalo, Helsinki Helsinki 2004 Myynti: Suomen Kuntaliiton julkaisumyynti Faksi (09) Tilausnumero Suomen Kuntaliitto Toinen linja 14 PL Helsinki Puh. (09) 7711 Faksi (09)

3 Esipuhe 3 Palvelutuotannon uudistaminen on kuntakentän ajankohtainen kehittämishaaste nyt ja lähivuosina. Keskustelu nostaa tällöin esiin kuntien seudullisen yhteistyön, perinteiselle kuntatoteutukselle vaihtoehtoiset palvelutuotantotavat, kilpailuttamisen sekä uudenlaiset kumppanuudet yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Tutkimus tarttuu näihin palvelujen uudistamisen teemoihin analysoimalla erilaisten kehittämisideoiden ja -mallien soveltamismahdollisuuksia yhden kaupunginosan palvelutuotannossa. Soveltamisesimerkkinä on kahden kunnan, Tampereen ja Lempäälän alueelle rakentuvan Vuoreksen kaupunginosan sosiaali-, terveys- ja sivistyspalvelujen järjestäminen. Suomen Kuntaliitto on iloinen voidessaan julkaista tämän tärkeän raportin ACTA-sarjassaan osana Palvelutuotannon uudistaminen -ohjelmaa. Kuntaliiton näkemyksen mukaan raportti voi edesauttaa kuntien seudullisen yhteistyön lisääntymistä ja antaa välineitä kuntakentän toiminnan kehittämiseen. Tutkimus jäsentää uudella tavalla kuntien palvelujärjestelmää ja synnyttää toivottavasti uutta ajattelua, uusia käytäntöjä sekä aihepiiriin liittyvää jatkotutkimusta. Tutkimushankkeen toimeksiantajana on ollut Tampereen kaupunkiseudun aluekeskusohjelma. Vuoden 2003 alusta voimaan astuneen alueiden kehittämisestä annetun lain nojalla aluekeskusohjelma on yksi valtioneuvoston neljästä erityisohjelmasta. Aluekeskusohjelman tavoitteena on kehittää aluekeskusten vahvuuksia, erikoistumista ja yhteistyötä kaikki maakunnat kattavan verkoston vahvistamiseksi. Aluekeskukset on muodostettu pääosin sellaisille kaupunkiseuduille, jotka ovat työssäkäynnin, asumisen ja palvelujen tuotannon ja kysynnän kannalta suhteellisen yhtenäisiä. Tampereen kaupunkiseudun aluekeskusohjelma-alue on noin asukkaan alueena valtakunnan suurin käsittäen seitsemän kuntaa (Kangasala, Lempäälä, Nokia, Pirkkala, Tampere, Vesilahti ja Ylöjärvi). Tämä tutkimus on jatkoa Tampereen kaupunkiseudun aluekeskusohjelman toimesta v valmistuneelle hankkeelle Vaihtoehtoiset palvelutuotantojärjestelmät kaupunkiseudulla. Käsiteltävä aihe tukee omalta osaltaan aluekeskusohjelman määriteltyjä painopistealueita, jotka ovat yhteistyöverkostot, maankäyttö ja asuminen, koulutus ja osaamaan oppiminen, hyvinvointipalvelut ja elinkeinopolitiikka. Tutkimuksen tulokset palvelevat kaikkia seutuyhteistyön toimeenpanijoita ja kehittäjiä. Aluekeskusohjelma ja julkaisun tekijät esittävät parhaat kiitokset Suomen Kuntaliitolle, joka on ottanut julkaisun ACTA-sarjaansa ja siten luonut edellytykset tutkimustulosten laajemmalle hyväksikäytölle. Tampereen kaupunkiseudun aluekeskusohjelma Suomen Kuntaliitto KAUPUNGINOSAN PALVELUJEN JÄRJESTÄMISEN VAIHTOEHDOT

4 4

5 5 Sisältö Esipuhe... 3 Tiivistelmä... 9 Resumé Summary Johdanto Tutkimuksen tausta, tavoitteet ja tutkimusorganisaatio Vuoreksen osayleiskaavan luomat puitteet Vuores-visio 2020 työn lähtökohtana Kaupunginosan palvelujen järjestäminen tutkimus- ja kehittämiskohteena Tutkimusraportin rakenne Julkisten palvelujen markkinoistamismahdollisuuksien arviointi Vuoreksen palvelujen markkinaehtoisuus hyödyketeorian näkökulmasta Vuoreksen pääpalvelujen lainsäädäntötausta markkinoistamisen kannalta Vuoreksen toimitilojen sijoitus, integrointi ja elinkaari Julkisten palvelujen toimitilojen sijoitteluvaihtoehdot Palvelujen integrointi keskenään Palvelujen elinkaari Vaihtoehtoiset palvelutuotantojärjestelmäratkaisut Vuoreksessa Vuores tilaaja-tuottajajärjestelmänä Tilaaja-tuottajamallin periaatteet Tilaaja- ja tuottajaorganisaation vaihtoehdot Vuoreksessa Yhteenveto ja kokonaisarviointi Vuores yrittäjämallina Kolmannen sektorin Vuores Vuores palvelusetelijärjestelminä Vuores PPP-mallina PPP-mallin periaatteet PPP-mallin soveltaminen Vuoreksessa Vuoreksen palvelujärjestelmävisioiden kuvaukset Visioiden lähtökohdat ja muodostaminen Konventionaalisen toteutuksen visio Vision peruskuvaus Toimitilojen sijoitus ja integrointi Urakkamuodot KAUPUNGINOSAN PALVELUJEN JÄRJESTÄMISEN VAIHTOEHDOT

6 Elinkaari Yksityisrahoitukseen perustuva visio Vision peruskuvaus Toimitilojen sijoitus ja integrointi PPP-hankkeet Vuoreksessa Tilaaja-tuottajamalliin perustuva visio Vision peruskuvaus Toimitilat Vuoreksen palveluvisioiden vertailu Vuoreksen palvelujärjestelmän merkitys ja arviointi Vuoreksen palvelujärjestelmän merkitys ja arviointi Vuores lähiönä tai kaupunginosana Vuoreksen palvelujärjestelmän merkitys Tampereen kaupunkiseudun kannalta Yhteenveto ja keskeisiä päätelmiä Vuoreksen palvelut ja niiden vaihtoehtoiset tuotantomahdollisuudet Vuoreksen palvelujen sijoitteluvaihtoehdot Palvelujen elinkaaritarkastelu Vaihtoehtoiset palvelujärjestelmävisiot Vuoreksessa Yksityisrahoitukseen perustuva visio Tilaaja-tuottajamalliin perustuva visio Vuoreksen palveluvisioiden vertailu Vuoreksen palvelujärjestelmän arviointi ja merkitys Lähteet ja oheislukemisto

7 7 Kuvio- ja taulukkoluettelo Kuviot: Kuvio 1.1. Tutkimuskehikko. Vaihtoehtoiset palvelutuotantojärjestelmät kaupunkiseudulla Kuvio 1.2. Vuoreksen osayleiskaava Kuvio 1.3. Alueellinen / Vuoreksen palvelutuotantojärjestelmä kysyntä- ja tarjontatekijöinä Kuvio 1.4. Kolme tarkastelutapaa alueelliseen palvelujärjestelmään Kuvio 2.1. Hyödyketyypittely Kuvio 3.1. Vuoreksen julkisten palveluiden sijoittelun perusmalli. Vuoreskeskus ja kolme alakeskusta Kuvio 3.2. Palvelujärjestelmän toimitilojen periaatevaihtoehdot Vuoreksen suunnittelussa Kuvio 3.3. Eriytettyjen julkisten ja yksityisten lähipalvelujen konseptin idea havainnollistettuna Vuoreksen kartan avulla Kuvio 4.1. Tilaaja-tuottajamallin perusidea Kuvio 4.2. Tilaajan ja tuottajan vastuut ja vapaudet Kuvio 4.3. Kunnallispoliittisen prosessin ja tilaajatuottajamallin kehä Vuoreksessa Kuvio 4.4. Tampereen tulevan toimintamallin yleisperiaatteet Kuvio 4.5. Tampereen kaupungin tilaaja-tuottajamallin toimeenpanomalli vuoden 2007 alusta lukien Kuvio 4.6. Kunnallisten palvelujen vaihtoehtoiset tilaajaorganisaatiot Vuoreksessa Kuvio 4.7. Palvelujen vaihtoehtoiset tuottajat Vuoreksessa Kuvio 4.8. Tampereen kaupungin johtama tilaaja-tuottajamalli Vuoreksessa.. 58 Kuvio 4.9. Esimerkki yrittäjämallista Vuoreksessa Kuvio Vuoreksen alueen alle kouluikäisten päivähoitojärjestelmän elementit ja niiden tarjoamat mahdollisuudet kolmannen sektorin päivähoitoaktiviteeteille Kuvio Tyypillisimmät käytössä olevat voucherit elinkeinoelämässä ja julkishallinnossa Kuvio Palvelukohteen elinkaaresta syntyvän riskivaihtoehdot Kuvio 5.1. Vuoreksen palvelutuotantojärjestelmän kolme erilaista visiota Kuvio 5.2. Kunnallisen eli konventionaalisen toteutuksen vaihtoehdot Kuvio 5.3. Konventionaalinen palvelujen toteutus Vuoreksessa Kuvio 5.4. Tilaaja-tuottajamallin verkostosuhteet Vuoreksessa Kuvio 5.5. Arvio Vuoreksen kunnallisten palvelujen mahdollisista markkinaolosuhteista Vuoreksen IV vaiheessa Kuvio 6.1. Vuoreslaisten palvelujen jakelu- ja rahoitusväylät Kuvio 6.2. Vuoreksen palvelujärjestelmän seutukuntataloudellisen arvioinnin taulukkomalli KAUPUNGINOSAN PALVELUJEN JÄRJESTÄMISEN VAIHTOEHDOT

8 8 Kuvio 6.3. Vuoreksen toimitilojen arviointikehikko Kuvio 6.4. Pirkanmaan eritasoisen kuntayhteistyön perusmuodot Kuvio 7.1. Fyysisen palvelujärjestelmän päävaihtoehdot Vuoreksessa Kuvio 7.2. Julkisten ja yksityisten palvelujen integroinnin ja integroimattomuuden edut ja haitat Kuvio 7.3. Vuoreksen palvelujärjestelmän kolme visiota Kuvio 7.4. Vertailu visioiden joustavuuden ja kilpailun hyödyntämisen suhteen Taulukot: Taulukko 2.1. Vuoreksen palvelujen hyödyketeoreettinen erittely Taulukko 3.1. Kunnallisten palvelujen integroinnin arviointimatriisi Taulukko 3.2. Kunnallisten ja yksityisten palvelujen integroinnin arviointimatriisi Taulukko 3.3. Elinkaariteoria Vuoreksessa Taulukko 3.4. Vuoreksen elinkaaren julkisten palvelujen rakentamisvaiheet Taulukko 4.1. Vuoreksen tilaaja-tuottajamallin edut, haitat, mahdollisuudet ja uhat Taulukko 4.2. Yrittäjämallin edut, haitat, mahdollisuudet ja uhat Taulukko 4.3. Kolmannen sektorin varaan rakentuvan palvelujärjestelmän edut, haitat, mahdollisuudet ja uhat Taulukko 4.4. Palveluseteleiden soveltuvuuden arviointi Vuoreksessa Taulukko 4.5. Palvelusetelijärjestelmän edut, haitat, mahdollisuudet ja uhat.. 68 Taulukko 4.6. Ostopalvelun ja laajan PPP:n vertailu Taulukko 4.7. PPP-mallien ominaisuudet Taulukko 4.8. PPP:n toteutuksen yhteydessä eri osapuolten selvitettäväksi tulevat asiat Taulukko 4.9. PPP:n edut, haitat, mahdollisuudet ja uhat Taulukko 5.1. Konventionaalisen toteutuksen edut, haitat, mahdollisuudet ja uhat Taulukko 5.2. Vaihtoehtoisten visioiden vertailutaulukko Taulukko 6.1. Vuoreksen palvelujärjestelmän mahdollisuudet verrattuna perinteiseen lähiöön (vrt. Pohjois-Karjalan liitto 1999, 22) Taulukko 7.1. Vuoreksen palvelut markkinoistamisen kannalta Taulukko 7.2. Vuoreksen palvelukeskukset Taulukko 7.3. Vuoreksen rakentamisvaiheet Taulukko 7.4. Konventionaalisen toteutuksen edut, haitat, mahdollisuudet ja uhat Taulukko 7.5. PPP:n edut, haitat, mahdollisuudet ja uhat Taulukko 7.6. Vuoreksen tilaaja-tuottajamallin edut, haitat, mahdollisuudet ja uhat

9 9 Tiivistelmä Pekka Valkama, Mikko Marja-aho ja Pentti Siitonen: Kaupunginosan palvelujen järjestämisen vaihtoehdot. Acta nro 169. Suomen Kuntaliitto. Helsinki Käsillä oleva tutkimus on toinen osa Tampereen kaupunkiseudun aluekeskusohjelman vuonna 2003 käynnistämässä Vaihtoehtoiset palvelutuotantojärjestelmät kaupunkiseudulla -tutkimushankkeessa. Tässä tutkimusosassa tarkastellaan sosiaali-, terveys- ja sivistyspalveluihin painottuen palvelujen järjestämisen vaihtoehtoja Tampereen kaupungin ja Lempäälän kunnan rajalle rakennettavassa uudessa Vuoreksen kaupunginosassa. Tutkimuksen ideana on jäsentää kahden kunnan alueelle sijoittuvan asuinalueen palvelujärjestelmän suunnitteluun, rakentamiseen ja toteuttamiseen liittyviä päätöksentekotarpeita ja -mahdollisuuksia. Tutkimus nostaa esiin myös niitä kaupunkiseutujen kasvuun liittyviä näkökohtia, joiden suhteen päätöksentekijät joutuvat tekemään uudenlaisia linjavalintoja ja toimeenpanopäätöksiä. Vuoresta voidaan monella tavalla pitää kiinnostavana uusien palvelutuotantotapojen kehittämisen näkökulmasta. Alueen sijainti kahden kunnan alueella merkitsee sitä, että tavanomaisesta poiketen palvelujen järjestäminen synnyttää tarpeen uudenlaiselle kuntayhteistyölle. Kuntien yhteistyönä tapahtuva, kuntarajasta riippumaton palvelujen kehittäminen on ajankohtaista monilla kaupunkiseuduilla sekä jo valmiiksi rakennetuissa että uusissa kaupunginosissa. Vuores on fyysisesti suhteellisen yhtenäinen, noin asukkaalle mitoitettuna suhteellisen iso ja lähes kokonaan uudisrakentamiseen perustuva kaupunginosa. Vuoreksen rakentamiselle on asetettu haastavat tavoitteet niin ympäristön, työpaikkojen kuin palvelutasonkin osalta. Palvelutuotannon eri mallien ja vaihtoehtojen soveltamismahdollisuuksien analyysi osoittaa sen, että Vuoreksen alueen palvelujen järjestämisessä kunnat voivat hyödyntää omien palvelutuottajiensa ohella myös kolmannen ja yksityisen sektorin palvelutuottajia. Kun lainsäädännölliset esteet vaihtoehtoisten palvelutuotantotapojen soveltamiselle ovat enää vähäiset, on huomiota kiinnitettävä sellaisiin kysymyksiin kuin, mitä eri toimintavaihtoehdot merkitsevät kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksien kannalta, millaisia kilpailuttamismahdollisuuksia eri toimialoilla on olemassa ja millaisia kumppaneita kunnat voivat löytää palvelutuotantoon. Eri mallien soveltamiseen liittyy kuhunkin hyvin erilaisia etuja, haittoja, uhkia ja mahdollisuuksia, joita raportissa tuodaan esiin. KAUPUNGINOSAN PALVELUJEN JÄRJESTÄMISEN VAIHTOEHDOT

10 10 Tutkimuksessa on kehitetty kolme erilaista visiota kuvamaan Vuoreksen palvelujärjestelmän vaihtoehtoja. Visioille on annettu nimeksi konventionaalisen toteutuksen visio, tilaaja-tuottajamallin visio ja yksityisrahoitukseen perustuva visio. Visiot ovat yleisluontoisia ja kokonaisvaltaisia kuvauksia mahdollisista tahtotiloista, joita kohden palvelujärjestelmän suunnittelussa ja toteutuksessa voidaan pyrkiä etenemään. Palvelutuotantoproblematiikan moniulotteisuus merkitsee sitä, että vaihtoehtoisia tuotantotapoja voidaan myös räätälöidä eri toimialoilla. Kunnat voivat soveltaa myös sekamalleja ja laatia malleista paikkakuntakohtaisia toteutustapoja. Niinpä tässä tutkimuksessa ei ole pyrittykään yksityiskohtaisiin, toimialakohtaisiin ehdotuksiin valittavista toimintatavoista. Eri tekijöiden painoarvojen ja merkitysten punninta edellyttää ennen lopullisia ratkaisuja vielä palvelukohtaista tarkastelua. Vuores kiinnostaa seutukunnan asukkaita laajemminkin, minkä vuoksi valittavien palvelujärjestelmäratkaisujen tiimoilta tarvitaan myös elävää kuntalaiskeskustelua. Palvelutuotantovaihtoehtojen soveltamismahdollisuuksia tarkastellaan erityisesti Vuoreksen kaupunginosan kannalta, mutta samalla tutkimus jäsentää yleisemminkin sitä problematiikkaa, joka liittyy julkisten palvelujen järjestämiseen kuntien yhteistyönä. Tutkimus palvelee Tampereen kaupunkiseudun päätöksentekijöitä, palvelualojen asiantuntijoita ja viranhaltijoita, mutta tutkimuksen tuloksia voivat hyödyntää kaikki, jotka ovat kiinnostuneita kaupunkisuunnittelusta, palvelujen vaihtoehtoisista tuotantojärjestelmistä, yksityisrahoitusmalleista, kilpailuttamisesta ja seutuyhteistyöstä. Avainsanat: Kaupunkisuunnittelu, palvelutuotantojärjestelmät, seutuyhteistyö, kilpailuttaminen, yksityisrahoitusmallit.

11 11 Resumé Pekka Valkama, Mikko Marja-aho ja Pentti Siitonen: Kaupunginosan palvelujen järjestämisen vaihtoehdot (Alternativa sätt att tillhandahålla service i en stadsdel). Acta nr 169. Finlands Kommunförbund. Helsingfors Föreliggande undersökning är den andra delen av forskningsprojektet Vaihtoehtoiset palvelutuotantojärjestelmät kaupunkiseudulla ( Alternativa system för serviceproduktion i stadsregioner ) som startades av regioncentrumprogrammet i Tammerfors stadsregion år Med betoning på social-, hälsovårds- och bildningstjänster undersöker denna forskningsdel alternativ för hur servicen kunde tillhandahållas i den nya stadsdelen Vuores som byggs vid gränsen mellan Tammerfors stad och Lempäälä kommun. Idéen med undersökningen är att analysera behov och möjligheter beträffande beslut om planeringen, byggandet och genomförandet av ett servicesystem inom ett bostadsområde som finns på två kommuners område. Undersökningen lyfter också fram sådana synpunkter i stadsregionernas tillväxt där beslutsfattarna blir tvungna att fatta nya beslut om riktlinjer och verkställighet. Vuores kan på många sätt anses vara intressant när det gäller utvecklingen av nya former för serviceproduktion. Att området är beläget inom två kommuner innebär att servicen skapar ett avvikande behov av ett nytt slags kommunsamarbete. Serviceutveckling i samarbete mellan kommuner och oberoende av kommungränser är aktuell inom många stadsregioner både i redan byggda och i nya stadsdelar. Fysiskt är Vuores ganska enhetlig och en relativt stor och nästan helt nybyggd stadsdel för cirka invånare. Målen då det gäller såväl miljö som arbetsplatser och servicenivå är utmanande. Analysen av möjligheterna att tillämpa olika modeller och alternativ inom serviceproduktionen visar att kommunerna vid tillhandahållandet av servicen i Vuores vid sidan av de egna serviceproducenterna också kan använda serviceproducenter inom tredje och privata sektorn. När lagstiftningen endast innehåller små hinder för tillämpning av alternativa former för serviceproduktion, bör uppmärksamhet fästas bland annat vid vad de olika alternativen innebär för kommuninvånarnas medinflytande, hurdana konkurrensmöjligheter det finns inom olika verksamhetsområden och hurdana partner kommunerna kan hitta för serviceproduktionen. Med tillämpningen av varje modell sammanhänger mycket varierande fördelar, nackdelar, hot och möjligheter som rapporten lyfter fram. KAUPUNGINOSAN PALVELUJEN JÄRJESTÄMISEN VAIHTOEHDOT

12 12 Inom undersökningen utvecklades tre olika visioner för att beskriva alternativa servicesystem i Vuores. Visionerna benämns visionen med konventionellt genomförande, visionen med beställar-utförarmodellen och visionen med privat finansiering. Visionerna är allmänna och övergripande beskrivningar av möjliga ambitioner som planeringen och genomförandet av servicesystemet kan inriktas på. Att problematiken kring serviceproduktionen är så mångdimensionell innebär att alternativa produktionsformer också kan skräddarsys inom olika verksamhetsområden. Kommunerna kan också tillämpa blandade modeller och utarbeta lokala genomförandeformer av modellerna. Därför har denna undersökning inte heller eftersträvat att ge olika verksamhetsområden detaljerade förslag kring valbara förfaranden. Avvägningen av de olika faktorernas vikt och betydelse förutsätter ytterligare granskning inom varje service innan de slutgiltiga besluten fattas. Den ekonomiska regionens invånare är även i större utsträckning intresserade av Vuores, och därför behövs också en livlig diskussion med kommuninvånarna om de lösningar för servicesystemet som väljs. Möjligheterna att tillämpa olika alternativ för serviceproduktion granskas speciellt när det gäller stadsdelen Vuores, men samtidigt analyserar undersökningen också mer allmänt den problematik som hör ihop med tillhandahållande av offentlig service som samarbete mellan kommuner. Undersökningen är till nytta för Tammerfors stadsregions beslutsfattare och sakkunniga och tjänsteinnehavare inom servicesektorerna, men forskningsresultatet kan också användas av alla som är intresserade av stadsplanering, alternativa system för produktion av service, modeller med privat finansiering, konkurrensutsättning och regionalt samarbete. Nyckelord: Stadsplanering, system för serviceproduktion, regionalt samarbete, konkurrensutsättning, modeller med privat finansiering.

13 13 Summary Pekka Valkama, Mikko Marja-aho and Pentti Siitonen: Kaupunginosan palvelujen järjestämisen vaihtoehdot (Service provision options in city districts). Acta publications No The Association of Finnish Local and Regional Authorities. Helsinki This study is the second part of the research project on alternative service provision systems in urban regions, launched through the regional centre development programme of the Tampere urban region in With the focus on social, health, cultural and education services, this part of the study examines different service provision options in the new district of Vuores, to be built on the border of the City of Tampere and the municipality of Lempäälä. The purpose of the study is to outline the needs and opportunities for making decisions about the planning, design and implementation of a service provision system covering a residential area that falls within two local authority areas. The study also highlights the aspects of the growth of urban regions, which require new kinds of policy and implementation decisions from decision makers. From the viewpoint of the development of new methods of service provision, the district of Vuores is interesting in a number of ways. The site falls within two local authority areas, which means that service provision exceptionally requires new kind of municipal co-operation. The development of services in co-operation between local governments over municipal borders is relevant in many urban regions, both in established and new districts. Designed for some 14,000 residents, the district of Vuores is fairly large, but physically a relatively cohesive area that will almost entirely be based on new development. The objectives set for the development of Vuores are challenging, whether examined from the viewpoint of the environment, jobs or service level. The analysis of different service provision models and possibilities to apply the different options shows that when structuring service provision in the Vuores district, local authorities can, besides their own service provision, benefit from the third and the private sector service providers. As there are hardly any legal obstacles to the application of alternative methods of service provision, attention should be focused on issues such as the impact of the different alternatives on residents opportunities for exerting influence; tendering options available in different sectors; and potential partners of local authorities in the provision of KAUPUNGINOSAN PALVELUJEN JÄRJESTÄMISEN VAIHTOEHDOT

14 14 services. The report lays out the very different pros and cons, threats and opportunities associated with the application of the different models. For the purposes of the study, three different visions were created to describe the different options for the Vuores service system. They are called the conventional implementation vision, the purchaser-provider vision and the private funding vision. The visions provide general, yet comprehensive descriptions of potential shared ambitions toward which the planning and implementation of a service system can be steered. The multidimensional aspect of problems involved in the service provision means that alternative methods of service provision can be tailored to the needs of different sectors. Local authorities can also apply mixed models and come up with local methods of implementing them. This is why this study does not aim to put forth detailed proposals of which methods each sector should choose. The importance of different factors cannot be weighted unless individual services are examined before any final decisions are made. Vuores generates wider interest among the region s residents, therefore, they should be offered a chance to participate in a public debate on the different service provision alternatives. While the study focuses on potential applications of the service provision options in the district of Vuores, it also provides a more general analysis on the problems related to the provision of public services through municipal co-operation. The study is aimed at the decision makers, service professionals and municipal officials in the Tampere urban region. However, the study results can be used by everyone who is interested in urban planning, alternative service provision systems, private funding models, tendering and regional co-operation. Key words: Urban planning, service provision systems, regional co-operation, tendering, private funding models.

15 15 1 Johdanto Johdatus luvun sisältöön Johdantoluvussa kuvataan tutkimuksen taustana tutkimushankekokonaisuus, johon tämä tutkimus yhtenä osana liittyy. Tutkimusasetelman osalta lukijalle kerrotaan tämän tutkimuksen tutkimuskysymykset, -aineisto ja -menetelmä. Yksityiskohtaisemmin kuvataan tutkimuksen kohteena olevan kaupunginosan eli Vuoreksen suunnittelun periaatteet ja lähtökohdat. Johdannon lopuksi kuvataan tutkimusraportin sisältöä lyhyesti luvuittain. 1.1 Tutkimuksen tausta, tavoitteet ja tutkimusorganisaatio Tutkimuksen tausta Tampereen kaupunkiseudun aluekeskusohjelma päätti myöntää v rahoituksen tutkimushankkeeseen Vaihtoehtoiset palvelutuotantojärjestelmät kaupunkiseudulla. Jo hankkeen aloitusvaiheessa oli näköpiirissä, että palvelutuotantojärjestelmiä halutaan tarkastella ensiksi vaihtoehtojen teoreettisen taustan selkeyttämiseen ja haltuunottoon tähtäävällä esitutkimustyyppisellä tutkimusosalla. Tämän yleisemmän osuuden jatkoksi toivottiin tutkimusosiota, jossa paneuduttaisiin yksityiskohtaisemmin yhden kaupunginosaan konkreettisempiin ja yksityiskohtaisempiin palvelujen järjestämisen kysymyksiin. Vuonna 2003 läpiviedyn esitutkimusvaiheen tavoitteena oli tutkia vaihtoehtoisia palvelutuotantojärjestelmiä nimenomaan seudullisen kuntayhteistyön näkökulmasta. Esitutkimuksessa pohdittiin vaihtoehtoisten palvelutuotantotapojen, joissa myös yksityisillä yrityksillä ja kolmannen sektorin toimijoilla voi olla oma roolinsa, soveltamismahdollisuuksia seutukuntapohjaisessa kuntayhteistyössä. Esitutkimushankkeesta julkaistiin itsenäinen tutkimusraportti Tampereen yliopiston Kunnallistieteiden laitoksen sarjassa. (Ks. tarkemmin Siitonen ja Valkama 2003.) KAUPUNGINOSAN PALVELUJEN JÄRJESTÄMISEN VAIHTOEHDOT

16 16 VAIHTOEHTOISET PALVELUTUOTANTOJÄRJESTELMÄT KAUPUNKISEUDULLA Osa I Esitutkimusvaihe 2003 TEOREETTINEN TAUSTA JA PROBLEMATIIKAN HALTUUNOTTO VAIHTOEHTOISET PALVELUTUOTANTO- JÄRJESTELMÄT KAUPUNKISEUDULLA SOVELTAMINEN VUOREKSEN KAUPUNGINOSAAN Osa II Vuores 2004 KAUPUNGINOSAN PALVELUJEN JÄRJESTÄMISEN VAIHTOEHDOT Kuvio 1.1. Tutkimuskehikko. Vaihtoehtoiset palvelutuotantojärjestelmät kaupunkiseudulla. Tutkimushankekokonaisuuden ideaa voidaan havainnollistaa teorian ja käytännön vuoropuhelua korostavalla kuviolla 1.1. Kokonaisuuden toinen, soveltamiseen painottunut osa käynnistettiin vuoden 2004 alussa. Nyt käsillä oleva tutkimusraportti on yhteenveto tästä jälkimmäisestä osuudesta. Jälkimmäisen osuuden tarve perustuu kasvavan kaupunkiseudun uudisrakentamisen kehitystekijöihin. Yhä useammassa tapauksessa uudisrakentaminen etenee lähelle kuntarajoja, kun kaupunkiseutujen keskustoissa vapaana olevat maa-alueet ovat käyneet riittämättömiksi. Kasvun myötä uusia kaupunginosia ei voida sijoittaa enää välttämättä yhden kunnan alueelle, vaan maankäytön tarkoituksenmukaisuusnäkökohdat voivat edellyttää kuntarajat ylittävien kaupunginosien rakentamista. Kahden kunnan yhteisissä kaupunginosissa myös kunnallisten palvelujen järjestäminen saa aivan uusia ulottuvuuksia. Tämä tutkimusraportti on saanut nimekseen Kaupunginosan palvelujen järjestämisen vaihtoehdot, koska tutkimus keskittyy Vuorekseen rakennettavan kaupunginosan palvelutuotantojärjestelmään. Kaupunkisuunnittelun näkökulmasta Vuores on kiinnostava tapaus, koska se sijaitsee kahden kunnan, Tampereen kaupungin ja Lempäälän kunnan alueella ja toteutetaan kuntien yhteistyönä. Kaupunginosan rakentamista ei ole vielä aloitettu, minkä vuoksi tutkimus voi palvella tulevan kaupunginosan palvelujärjestelmän suunnittelua ja toteuttamista. Huolimatta siitä, että tutkimus kohdistuu Vuoreksen tapaukseen, tutkimus jäsentää uuden kaupunginosan palvelujärjestelmän perustamiseen ja luomiseen liittyvää problematiikkaa tavalla, jolla on yleisempää merkitystä. Tutkimuksen esiin nostamia näkökohtia ja analyyseja voidaan soveltaa erilaisten kasvavien kaupunkiseutujen kaupunginosapalvelujen suunnittelussa ja kehittämisessä.

17 17 Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena on tarkentaa ja konkretisoida vaihtoehtoisten ja teoreettisten palvelutuotantovaihtoehtojen soveltuvuutta konkreettisen kaupunginosan kunnallisten palvelujen järjestämiseen. Ennen kaikkea pyritään etsimään mahdollisuuksia kytkeä vaihtoehtoisista palvelujärjestelmistä kehitettyjä malleja ja ideoita käytännöllisesti suuntautuneeseen kaupunkisuunnitteluun. Palvelutuotantojärjestelmä koostuu monista rinnakkaisista ja sisäkkäisistäkin elementeistä, joiden suhteen on samanaikaisesti useita vaihtoehtoisia tapoja palvelujen järjestämisessä. Kun vielä tiedetään, että asuinalueen elinkaaren kuluessa järjestelmään voidaan ja tuleekin tehdä muutoksia, yksiselitteisen eri toimialueilla toteutuvan kaupunginosan palvelutuotannon mallin tai mallien kuvaaminen todettiin epätarkoituksenmukaiseksi. Tämän vuoksi tutkimuksessa päädyttiin muutamien palvelutuotannon järjestelmän ideaa kuvaavien visioiden nimeämiseen ja palvelujärjestelmän vaihtoehtojen esittelemiseen sitä kautta. Visiot todettiin käyttökelpoisiksi siinäkin mielessä, että tutkimuksella pyritään antamaan eväitä ei vain Vuoreksen vaan samalla myös koko kaupunkiseudulla sovellettavien palvelutuotantojärjestelmien kehittämiselle. Tutkimuksen tehtävänä on vastata kysymyksiin, 1) miten erilaiset vaihtoehtoiset palvelutuotantojärjestelmät sopivat sovellettavaksi yhdessä kaupunginosassa, 2) millaiset palvelujen järjestämisvaihtoehdot ovat tällä erää soveliaimpia kaupunginosatasolla ja 3) mikä merkitys kuntarajalle rakennettavan kaupunginosan palvelujärjestelmällä on seutukuntasoisen kuntayhteistyön näkökulmasta. Kunnallisten palvelujen uudistamiseksi ja kehittämiseksi on esitetty viime vuosina lukuisia ehdotuksia, mutta kehittämisideoiden analyyttinen arviointi on jäänyt vähäiseksi. Tämä tutkimus edustaa arviointitutkimuksen traditiota. Tässä pyritään esitettyjen ehdotusten systemaattiseen ja analyyttiseen soveltuvuusarviointiin. Uuteen kaupunginosaan joudutaan rakentamaan kaikki kunnalliset palvelut alkaen infrastruktuuripalveluista. Tutkimuksen tarkastelut on rajattu kuitenkin lähinnä kuntien järjestämiin sosiaali-, terveys- ja sivistyspalveluihin. Analyysissa pyritään lisäksi mahdollisuuksien mukaan tarkastelemaan palvelujärjestelmän toimitilatekijöitä erillään varsinaisesta palvelutoiminnasta, johon kuuluvat ydinpalvelujen lisäksi liitännäispalvelut ja muut tukipalvelut. Tutkimuksen aineisto ja menetelmä Tutkimus on luonteeltaan käsitteellinen tutkimus. Työn yhteydessä ei kerätä erillistä empiiristä tutkimusaineistoa, vaan tarkastelu pohjautuu kirjallisuuteen ja muuhun kirjalliseen materiaaliin. Tutkimusmenetelmänä on ajattelun ja päättelyn menetelmä. Sen puitteissa tutkimuksessa käsitteellistetään problematiikkaa ja jäsennetään palvelujärjestelmän kehittämiseen liittyviä valintoja. Tutkimuksessa ei pyritä suositusten antamiseen päätöksentekijöille, vaan havainnollistamaan päätöksentekotarpeita ja esittämään argumentointia eri vaihtoehtojen merkityssisällöistä. KAUPUNGINOSAN PALVELUJEN JÄRJESTÄMISEN VAIHTOEHDOT

18 18 Tutkimusorganisaatio Tutkimus on tehty Tampereen kaupunkiseudun aluekeskusohjelman toimeksiannosta ja aluekeskusohjelman muodostaman ohjausryhmän ohjauksessa. Tutkimus on toteutettu vuoden 2004 aikana siten, että tutkimusraportin kirjoittaminen on tapahtunut pääosin Tampereen yliopistossa. Päävastuullinen tutkija on ollut Pekka Valkama. Mikko Marja-aho Maa ja Vesi Oy:ssä on työstänyt erityisesti Vuoreksen elinkaarianalyysiä sekä yksityisrahoitusmalleihin ja palvelutilan tuotantoon liittyviä analyyseja. Pentti Siitonen on tarkastellut erityisesti palvelujärjestelmän lähtökohtiin ja palvelujen sijoittumiseen liittyviä kysymyksiä ja osallistunut kokoavasti raportin kirjoittamiseen ja johtopäätösten tekemiseen. Tutkimuksen koko organisaatio on koostunut seuraavista tahoista: Ohjausryhmä: Tampereen kaupunkiseudun aluekeskusohjelman edustajat Maria Länsiö, projektipäällikkö/puheenjohtaja ( saakka) Ritva Asula-Myllynen, projektisihteeri ( saakka), projektipäällikkö ( lähtien) Sampsa Hakulinen, projektisihteeri ( lähtien) Muut jäsenet Kari Auvinen, talousjohtaja, Lempäälän kunta Sari Luostarinen, erikoissuunnittelija, Tampereen kaupunki Päivi Nurminen, kehittämispäällikkö, Tampereen kaupunki Ilkka Ojala, tilakeskuksen johtaja, Tampereen kaupunki Jukka Rantanen, yhteyspäällikkö, Tampereen kaupunki (puheenjohtaja lähtien) Pertti Tamminen, projektijohtaja, Tampereen kaupunki Ulla Tiilikainen, kaavoitussihteeri, Tampereen kaupunki Tutkimuksen tekijänä on ollut Tampereen yliopiston yhdyskuntatieteiden ja taloustieteiden laitosten sekä Jaakko Pöyry Infra/Maa ja Vesi Oy:n muodostama tutkimuskonsortio seuraavin henkilöin: Tampereen yliopisto (TAY)/ Yhdyskuntatieteiden ja Taloustieteiden laitokset Pekka Valkama, HTT, KTL, yliassistentti, tutkimusvastuu Pentti Siitonen, DI, lehtori, tutkimusvastuu Jaakko Pöyry Infra/Maa ja Vesi (MV) Mikko Marja-aho, arkkitehti SAFA, tutkimusvastuu Pasi Rajala, DI, osastopäällikkö Anita Toro, FM, projektisihteeri

19 Vuoreksen osayleiskaavan luomat puitteet 1 Yhdyskuntarakenne kehittyy nopeasti kasvavilla kaupunkiseuduilla asukasmäärän ja asumisväljyyden noustessa. Uudet suunnitelmat ja tulevat asuntoalueet muokkaavat Tampereen seudun yhdyskuntarakennetta edelleen. Nämä muutokset heijastuvat palvelurakenteen kehittymiseen ja nykyisen palveluverkoston toimintamahdollisuuksiin. Kaupunkiseudun kasvaminen vaikuttaa myös seudun eri osien toiminnalliseen luonteeseen ja esimerkiksi kuntakeskusten sekä Tampereen ydinkeskustan asemaan. Tampereen kaupunkiseudun asukasmäärä kasvaa lähivuosina ja -vuosikymmeninä edelleen voimakkaasti. Vuoreksen alue on Tampereen ja Lempäälän kuntien yhteinen hanke kasvun vastaanottamiseksi. Alue sijaitsee Tampereen ja Lempäälän rajalla ja osayleiskaava-alueen pinta-ala on 1260 ha. Osayleiskaava-alueesta 67 prosenttia (850 ha) on Tampereen puolella ja 33 prosenttia (410 ha) Lempäälän puolella. Hervanta olisi ennustevuonna 2020 Tampereen toinen pääkeskus, jonka välittömään tuntumaan Vuores tulee rakentumaan. Etäisyys Tampereen keskustaan on 7 km, Lempäälän keskustaan 14 km, Hervannan keskustaan 3 km sekä Sääksjärven keskustaan 4 km. Alue on pääosin rakentamaton, luonnonolosuhteiltaan ja topografialtaan monipuolinen aluekokonaisuus, jota lukuisat järvet osaltaan rikastuttavat. Alueen luonnonolosuhteet muodostavat erinomaisen lähtökohdan viihtyisän ja vetovoimaisen kaupunkiympäristön toteuttamiselle. Vuorekseen on suunniteltu rakennettavaksi noin asukkaan asuinalue, missä on työpaikkaa. Tavoitteena on, että alueen rakentaminen voi alkaa vuonna Lähde: Vuoreksen osayleiskaavan aineistot (Tampereen kaupunki ) sekä Vuoreksen alueen kaupallinen suunnitelma. (Julkaisematon raportti, Tuomas Santasalo Ky ) KAUPUNGINOSAN PALVELUJEN JÄRJESTÄMISEN VAIHTOEHDOT

20 20 Kuvio 1.2. Vuoreksen osayleiskaava. Seutu-/maakuntakaavan lähtökohtana on, että Vuoreksen alue tukeutuisi kaupunkitason palveluissa Hervantaan. Tavoitteena on myös, ettei Vuores vaikuttaisi negatiivisesti Sääksjärven palveluihin ja kehittymiseen. Tehtyjen saavutettavuustarkasteluiden perusteella voidaan todeta, että Vuoreksen asukasmäärä tarjoaa erinomaiset edellytykset Hervannan aluekeskuksen sekä Sääksjärven alueen kehittämiseen. Vuoreksen alue on luokiteltu keskushierarkiassa paikallistason keskukseksi. Keskustatoimintojen aluetta Vuoreksen osayleiskaavassa on 17 ha. Tästä Tampereen puolella sijaitsee 12 ha ja Lempäälässä 5 ha. Kaupunginosan toiminnallinen keskusta sijoittuu Ruskontien ja Vuoreksen puistokadun risteyksen tuntumaan. Vuoreksen joukkoliikenne hoidetaan toteutuksen alkuvaiheessa linja-autoilla, mutta suunnittelussa varaudutaan pikaraitiotien toteuttamiseen tulevaisuudessa. Pyrkimyksenä on mahdollistaa autoton elämäntapa ja alueen sisälle toteutetaan esteettömiä ja turvallisia jalankulun ja pyöräilyn yhteyksiä. Tämäkin asettaa osaltaan haasteita alueen palvelujärjestelmälle. 1.3 Vuores-visio 2020 työn lähtökohtana Vuoreksen kaupunginosalle on asetettu haasteelliset tavoitteet, joita ns. Vuoresvisio havainnollistaa. (Vuoreksen keskustan arkkitehtikilpailun ohjelma)

Kaupunginosan palvelujen järjestämisen vaihtoehdot

Kaupunginosan palvelujen järjestämisen vaihtoehdot ACTA Pekka Valkama Pentti Siitonen Mikko Marja-aho Kaupunginosan palvelujen järjestämisen vaihtoehdot Kuntien yhteisen kaupunginosan palvelujärjestelmä esimerkkinä Vuores A CTA NRO 1 6 9 TEKIJÄT Pekka

Lisätiedot

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille?

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? 10.10.01 Tuomo Suortti Ohjelman päällikkö Riina Antikainen Ohjelman koordinaattori 10/11/01 Tilaisuuden teema Kansainvälistymiseen

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset 28.4.2016 Muutostekijöitä on runsaasti Ilmastonmuutos Niukkeneva julkinen talous Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Esitys hallitukselle Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Kuntaliiton hallitus 20.4.2011 8. Kokoava rakenneuudistus luo selkeän perustan uudelle, jäsentävälle kuntalaille 1. Vuosina 2013-2016

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä

Lisätiedot

Sipoon Jokilaakso. Sipooseen! Sijoita kasvavaan. Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa. www.sipoonjokilaakso.fi

Sipoon Jokilaakso. Sipooseen! Sijoita kasvavaan. Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa. www.sipoonjokilaakso.fi Sipoon Jokilaakso Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa Sijoita kasvavaan Sipooseen! www.sipoonjokilaakso.fi Sipoon Jokilaakson etuja ovat sijainti, luonto ja palvelut Sipoon Jokilaakso 2 Nikkilän keskustan

Lisätiedot

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers Heikki Laaksamo TIEKE Finnish Information Society Development Centre (TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry) TIEKE is a neutral,

Lisätiedot

Kaupunkiaktivismi-työpaja 17.11.2015. Kaupunkisuunnittelu Sosiaalinen media Avoin data

Kaupunkiaktivismi-työpaja 17.11.2015. Kaupunkisuunnittelu Sosiaalinen media Avoin data Kaupunkiaktivismi-työpaja 17.11.2015 Kaupunkisuunnittelu Sosiaalinen media Avoin data Julkisen hallinnon kannattaa muuttua kansalaisyhteiskunnan mukana Visio 1: Kaupunkilaiset ottavat vähitellen itselleen

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Palveluverkkotyö Jyväskylässä

Palveluverkkotyö Jyväskylässä Palveluverkkotyö Jyväskylässä Erityinen kuntajakoselvitys Selvitystyöryhmä 29.10.2013 Risto Kortelainen muutosjohtaja risto.kortelainen@jkl.fi 30.10.2013 1 Palveluverkkosuunnittelun lähtökohdat Kokonaisvaltainen

Lisätiedot

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS Neulaniemen rakennemallien kuvaus VE1 Vuoristotie Malli pohjautuu kahteen tieyhteyteen muuhun kaupunkirakenteeseen. Savilahdesta tieyhteys

Lisätiedot

Liikenne ja yhdyskuntarakenne Mistä tulossa, mihin menossa?

Liikenne ja yhdyskuntarakenne Mistä tulossa, mihin menossa? Liikenne ja yhdyskuntarakenne Mistä tulossa, mihin menossa? HT, DI Seppo Lampinen Lehtori, Hämeen ammattikorkeakoulu Etelä-Savon ELY-keskus 29.11.2016 Kaupunki ja liikennejärjestelmä Kaupungit ovat aina

Lisätiedot

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO-ENO työseminaari VI Tampere 3.-4.6.2015 Projektisuunnittelija Erno Hyvönen erno.hyvonen@minedu.fi Aikuiskoulutuksen paradigman

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

Keskeisiä näkökulmia RCE-verkoston rakentamisessa Central viewpoints to consider when constructing RCE

Keskeisiä näkökulmia RCE-verkoston rakentamisessa Central viewpoints to consider when constructing RCE Keskeisiä näkökulmia RCE-verkoston rakentamisessa Central viewpoints to consider when constructing RCE Koordinaattorin valinta ja rooli Selection and role of the coordinator Painopiste: tiede hallinto

Lisätiedot

Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin

Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin WHOLE-hanke asiantuntijatyöpaja 17.5.2016 Seppo Laakso Kaupunkitutkimus TA Oy Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin Saavutettava sijainti resurssina Liikenteen laajemmat vaikutukset

Lisätiedot

KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA

KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA Kaavamerkinnät ja - määräykset, luonnos 24.3.2014 Julkaisija: Kainuun Liitto Kauppakatu 1 87100 Kajaani Puh. 08 6155 41 / vaihde Faksi: 08 6155 4260 kirjaamo@kainuu.fi

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

KUNTIEN YHTEISET HANKKEET JA TOTEUTTAMISEN AIKATAULU

KUNTIEN YHTEISET HANKKEET JA TOTEUTTAMISEN AIKATAULU Sivu 1 / 3 OJALA-LAMMINRAHKAN ALUEEN TOIMEENPANOSUUNNITELMA SOPIMUKSEN OSAPUOLET I II Tampereen kaupunki Kangasalan kunta SOPIMUKSEN TAUSTA JA TARKOITUS Toimeenpanosuunnitelman taustana on vuonna 2008

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

Harkittua omistajuutta työkaluja kuntatekniikan konserniohjaukseen

Harkittua omistajuutta työkaluja kuntatekniikan konserniohjaukseen Harkittua omistajuutta työkaluja kuntatekniikan konserniohjaukseen Tuulia Innala, kehittämisinsinööri KEHTO-foorumi, Seinäjoki 23.-24.10.2014 Harkittua omistajuutta - projektikokonaisuus Miksi?» Teknisen

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta Asemakaavan muutos Rajamäki, Kylänpää Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta 29.9.2015 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 2. Kaupan nykytilanne Rajamäellä... 4 3. Kaupan liiketilatarve

Lisätiedot

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN?

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? Kuntamarkkinat tietoisku 14.9.2016 SOTE-UUDISTUKSEN TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Sote-uudistuksen tavoitteet,

Lisätiedot

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus Pikku Huopalahti Kaupallinen mitoitus 24.9.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Pikku Huopalahden kaupallinen rakenne 2014... 3 2. Pikku Huopalahden kehittäminen... 7 3. Pikku Huopalahden markkinoiden

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun erillisratkaisu - oikein vai väärin? Juha Jolkkonen erikoislääkäri, EMBA virastopäällikkö Terveyspoliittinen seminaari 29.9.

Pääkaupunkiseudun erillisratkaisu - oikein vai väärin? Juha Jolkkonen erikoislääkäri, EMBA virastopäällikkö Terveyspoliittinen seminaari 29.9. Pääkaupunkiseudun erillisratkaisu - oikein vai väärin? Juha Jolkkonen erikoislääkäri, EMBA virastopäällikkö Terveyspoliittinen seminaari 29.9.2016 Pääkaupunkiseudun erillisratkaisu Pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA LEMPÄÄLÄN KUNNAN ELINKEINOSTRATEGIA TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA Johdanto Lempäälä on vetovoimainen ja tasaisesti kasvava yli 22 000 asukkaan kunta, jolla on erinomainen sijainti Tampereen kaupunkiseudulla.

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

Johdanto. Aineistojen analysoiminen perustuu paikkatietomenetelmiin.

Johdanto. Aineistojen analysoiminen perustuu paikkatietomenetelmiin. Johdanto Pirkanmaan 1. maakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 9.3.2005 ja se on vahvistettu valtioneuvostossa 29.3.2007. Maakuntakaavan seuranta perustuu maankäyttö ja rakennuslakiin (MRL). Lain

Lisätiedot

SIPOON YLEISKAAVA 2025 PRESENTATION 11.6.2007

SIPOON YLEISKAAVA 2025 PRESENTATION 11.6.2007 SIPOON YLEISKAAVA 2025 GENERALPLAN FÖR SIBBO 2025 ESITTELY 11.6.2007 PRESENTATION 11.6.2007 YLEISKAAVOITUS JA KUNTASTRATEGIA GENERALPLANERINGEN OCH KOMMUNSTRATEGIN yleiskaava kaavoitusohjelmassa generalplanen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä

Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä Sirkka-Liisa Olli, kehittämisjohtaja, hyvinvointipalvelut, Oulun kaupunki / Popsterhankkeen asiantuntija/ Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Liiku Terveemmäksi LiikuTe 2010. Yleiset periaatteet vuoden 2010 järjestelyille

Liiku Terveemmäksi LiikuTe 2010. Yleiset periaatteet vuoden 2010 järjestelyille Liiku Terveemmäksi LiikuTe 2010 Yleiset periaatteet vuoden 2010 järjestelyille LiikuTe Neuvottelukunta 02 03 2010 Vuoden 2010 lähtöruutu 1. Edetään vuosien 2007 2009 kokemusten pohjalta 2. Tapahtumia toukokuussa

Lisätiedot

Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi

Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi Green Cities and Settlements 18.2.2014 Ville Manninen Writers Project group Sirpa Korhonen, Anna Mari

Lisätiedot

Aluerakenteen tasapainoinen kehittäminen hyödyntämällä olemassa olevia rakenteita ja alueiden omia vahvuuksia. Kyläverkoston kehittäminen sekä maaseudun elinkeinotoimintojen edistäminen ja muun toimintapohjan

Lisätiedot

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014 Hakemuksen tiedot Onko kyseessä Tutkimusorganisaatio Rahoitus yliopistoille, ammattikorkeakouluille ja muille tutkimusorganisaatioille Strategiseen tutkimusavaukseen Organisaation tiedot Perustiedot Y-tunnus

Lisätiedot

Liitteen 3 lähteet: Syksyinen näkymä uusittua puukujannetta pitkin merelle. VP.

Liitteen 3 lähteet: Syksyinen näkymä uusittua puukujannetta pitkin merelle. VP. Syksyinen näkymä uusittua puukujannetta pitkin merelle. VP. Liitteen 3 lähteet: Kaivopuiston Ison Puistotien puukujanteen uusiminen. Peruskorjaussuunnitelma 2007. Helsingin kaupungin rakennusviraston julkaisu

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Terveyspalvelujen tulevaisuus Kansalaisten parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Lasipalatsi 10.12.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kansalaisten parissa koskien terveyspalvelujen

Lisätiedot

FSD2468 Kunnallisalan ilmapuntari 2008: valtuutetut

FSD2468 Kunnallisalan ilmapuntari 2008: valtuutetut KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2468 Kunnallisalan ilmapuntari 2008: valtuutetut Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

Aineiston analyysin vaiheita ja tulkintaa käytännössä. LET.OULU.FI Niina Impiö Learning and Educational Technology Research Unit

Aineiston analyysin vaiheita ja tulkintaa käytännössä. LET.OULU.FI Niina Impiö Learning and Educational Technology Research Unit Aineiston analyysin vaiheita ja tulkintaa käytännössä LET.OULU.FI Niina Impiö 14.4.2010 Väitöskirjatutkimuksen tavoite Ymmärtää opettajayhteisöjen yhteisöllistä työskentely- ja toimintakulttuuria. Tutkia

Lisätiedot

PYÖRÄILYN SUUNNITTELU HELSINGISSÄ

PYÖRÄILYN SUUNNITTELU HELSINGISSÄ PYÖRÄILYN SUUNNITTELU HELSINGISSÄ TULEVALLA VUOSIKYMMENELLÄ 18.12.2009 Marek Salermo KSV/LOS VUOSI 2009 Kaupunkialueiden kestävä kehitys on valtava haaste. Se edellyttää kaupunkien talouskehityksen ja

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

Itsenäinen vaan ei yksinäinen Senioriasumisen uusi suunta

Itsenäinen vaan ei yksinäinen Senioriasumisen uusi suunta Itsenäinen vaan ei yksinäinen Senioriasumisen uusi suunta Suomalaiset yksi maailman nopeimmin ikääntyvä kansakunta Taloudellinen kasvu pitkään rajallista Inhimillisiä ja taloudellisia paineita senioreiden

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelujen tuottaminen Pekka Järvinen STM Keskeiset asiat Lakisääteinen julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto toteutetaan jatkossakin kunnallisena toimintana

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen 2004 2007 Esitteitä 2004:9 Turvallisuus on perusoikeus Turvallisuus on jokaisen perusoikeus ja hyvinvoinnin perusta. Väkivalta murentaa tätä turvallisuutta. Lisäksi

Lisätiedot

Monikeskuksinen kaupunki elinympäristönä. Saavutettavuus ja laatu Helsingin, Tampereen ja Turun seutujen keskuksissa

Monikeskuksinen kaupunki elinympäristönä. Saavutettavuus ja laatu Helsingin, Tampereen ja Turun seutujen keskuksissa Monikeskuksinen kaupunki elinympäristönä Saavutettavuus ja laatu Helsingin, Tampereen ja Turun seutujen keskuksissa Panu Söderström 13.6.2014 Monikeskuksisen kaupunkirakenteen voimistuessa erilaisten keskusalueiden

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Miten tehdä tästä tilasta.. joustava ja innostava oppimisympäristö?

Miten tehdä tästä tilasta.. joustava ja innostava oppimisympäristö? Miten tehdä tästä tilasta.. joustava ja innostava oppimisympäristö? Kuva: Kristian Roos Kuva: Arkkitehtitoimisto Kouvo & Partanen Arkkitehdin ensimmäinen luonnos Pictures by Loop.bz - Mie Guldbaek Broens

Lisätiedot

Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa. Eläkeläisvaltuuston kokous klo

Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa. Eläkeläisvaltuuston kokous klo Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa Eläkeläisvaltuuston kokous 24.3. klo 12.-14.30 Tesoman elinkaarikortteli 2 Tesoman elinkaarikortteli Kilpailun tarkoituksena on saada

Lisätiedot

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa I TEHTÄVÄN ASETTELU Työelämälähtöisyys: opinnäytetyö hyödyttää työelämää, kehittää

Lisätiedot

Vartiosaaresta suunnitellaan omaleimainen, monipuolinen ja tiiviisti rakennettu saaristokaupunginosa,

Vartiosaaresta suunnitellaan omaleimainen, monipuolinen ja tiiviisti rakennettu saaristokaupunginosa, Vartiosaari Vartiosaaresta suunnitellaan omaleimainen, monipuolinen ja tiiviisti rakennettu saaristokaupunginosa, jossa on sekä asumista että kaikkia helsinkiläisiä palvelevia virkistys- ja vapaa-ajan

Lisätiedot

Kaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040

Kaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040 Kaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040 Seutufoorumi 27.11.2013 Kimmo Kurunmäki seutusuunnittelupäällikkö Lähtökohtia Rakennesuunnitelmalle 2040 Seutustrategia 2020 Vetovoimainen Tampereen

Lisätiedot

NURMON KESKUSTAN OYK TARKISTUS JA LAAJENNUS 2030

NURMON KESKUSTAN OYK TARKISTUS JA LAAJENNUS 2030 SEINÄJOEN KAUPUNKI NURMON KESKUSTAN OYK TARKISTUS JA LAAJENNUS 2030 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P25797 1 (7) Sisällysluettelo 1 Yleistä... 1 1.1 Työn lähtökohdat ja tavoitteet... 1 2.1 Tarkastelualueen

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseutu yhteistyön edelläkävijä, seutujohtaja Päivi Nurminen, Tampereen kaupunkiseutu

Tampereen kaupunkiseutu yhteistyön edelläkävijä, seutujohtaja Päivi Nurminen, Tampereen kaupunkiseutu MAL: Seudut maankäytön, asumisen ja liikenteen kehittäjinä 4.5.2011 klo 9.00 12.00 MAL verkosto maankäytön, asumisen ja liikenteen aluelähtöistä kehittämistä. Toiminnan ja tulosten esittelyä, projektipäällikkö

Lisätiedot

Toiminnan tehokkuuden mittaaminen ja arviointi yhteiskunnallisten yritysten kontekstissa

Toiminnan tehokkuuden mittaaminen ja arviointi yhteiskunnallisten yritysten kontekstissa Toiminnan tehokkuuden mittaaminen ja arviointi yhteiskunnallisten yritysten kontekstissa 17.11.2011 FinSERN1 Hannele Mäkelä Laskentatoimen tohtoriopiskelija Tampereen yliopisto hannele.makela@uta.fi Accounting

Lisätiedot

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain

Lisätiedot

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot:

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: FSD3080 KAUPUNKISEUTUJEN VIHERRAKENTEEN SUUNNITTELU 2013 FSD3080 COLLABORATIVE PLANNING OF URBAN GREEN INFRASTRUCTURE 2013 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon

Lisätiedot

Sote-uudistuksen valmistelun tilanne Lapin maakunnassa. Miten asiakkaan ääni kuuluu ja kädenjälki näkyy valmistelutyössä?

Sote-uudistuksen valmistelun tilanne Lapin maakunnassa. Miten asiakkaan ääni kuuluu ja kädenjälki näkyy valmistelutyössä? Sote-uudistuksen valmistelun tilanne Lapin maakunnassa. Miten asiakkaan ääni kuuluu ja kädenjälki näkyy valmistelutyössä? Maija Valta Lapin Sote-Savotta hanke Lapin Liito Lapin liiton Sote-Savotta -hanke

Lisätiedot

Elämää elinvoimaisella alueella

Elämää elinvoimaisella alueella Pitäjäntupa Vahva henki ja elävä yhteisö Paikallinen vetovoima Paikallinen työntövoima Elämänuskon infravaunut Perustana peruskunta Elämää elinvoimaisella alueella 5.6.2014 Page 1 ELINVOIMAISET PAIKALLISYHTEISÖT

Lisätiedot

Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015

Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015 Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015 Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen Hallituksen tiedotustilaisuus

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Uudenmaan Yrittäjien syyskokous. Kari Järvenpää

Uudenmaan Yrittäjien syyskokous. Kari Järvenpää Uudenmaan Yrittäjien syyskokous Kari Järvenpää MILLÄ SUOMEN HYVINVOINTI FINANSSIKRIISISTÄ NOUSUUN? Markkinoiden kasvupotentiaalia yrittäjyydellä lisää Jos ei ole yrittäjyyttä ja bisnestä, ei ole mitään

Lisätiedot

Rotarypiiri 1420 Piiriapurahoista myönnettävät stipendit

Rotarypiiri 1420 Piiriapurahoista myönnettävät stipendit Rotarypiiri 1420 Piiriapurahoista myönnettävät stipendit Ø Rotarypiiri myöntää stipendejä sille osoitettujen hakemusten perusteella ensisijaisesti rotaryaatteen mukaisiin tarkoituksiin. Ø Stipendejä myönnetään

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen Fenomenografia Hypermedian jatko-opintoseminaari 12.12.2008 Päivi Mikkonen Mitä on fenomenografia? Historiaa Saksalainen filosofi Ulrich Sonnemann oli ensimmäinen joka käytti sanaa fenomenografia vuonna

Lisätiedot

ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET

ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET Kaupunginjohtaja Kari Karjalainen 23.1.2014 Erityisen kuntajakoselvitysalueen kunnat Joensuu www.joensuu.fi

Lisätiedot

Resurssinäkökulma tiivistyviin kaupunkiseutuihin. Panu Lehtovuori Tampere School of Architecture Liikennetyöpaja

Resurssinäkökulma tiivistyviin kaupunkiseutuihin. Panu Lehtovuori Tampere School of Architecture Liikennetyöpaja Resurssinäkökulma tiivistyviin kaupunkiseutuihin Panu Lehtovuori Tampere School of Architecture Liikennetyöpaja 11.10.2016 Taustaa WHOLE on Tampereen teknillisen yliopiston hanke, jonka tavoite on tuottaa

Lisätiedot

Korkeakoulujen tietohallinto ja tutkimus: kumpi ohjaa kumpaa?

Korkeakoulujen tietohallinto ja tutkimus: kumpi ohjaa kumpaa? Korkeakoulujen tietohallinto ja tutkimus: kumpi ohjaa kumpaa? Kerro meille datastasi työpaja 10.4.2013 Antti Auer Tietohallintopäällikkö Jyväskylän yliopisto Strateginen kehittäminen Johtamista, tutkimushallintoa

Lisätiedot

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ FSD2387 GERONTOLOGINEN SOSIAALITYÖ: HAASTATTELUAINEISTO 2000 FSD2387 GERONTOLOGICAL SOCIAL WORK: INTERVIEWS 2000 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua

Lisätiedot

HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA 2040

HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA 2040 HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA 2040 ALOITUSVAIHEEN YLEISÖTILAISUUS 27.8.2014 STRATEGINEN YLEISKAAVA NÄYTTÄÄ KEHITYKSEN SUUNNAN MUTTA EI YKSITYISKOHTAISIA MAANKÄYTÖN RATKAISUJA = KUNNAN MAANKÄYTÖN STRATEGISET

Lisätiedot

Määrätietoisesti kehittäen, aktiivisesti ja yhdessä

Määrätietoisesti kehittäen, aktiivisesti ja yhdessä Määrätietoisesti kehittäen, aktiivisesti ja yhdessä 18.9.2014 Kuntoutuksen toimialayhdistys Mika Pekkonen Hallituksen puheenjohtaja 1 Kuntoutuksen toimialayhdistys o Perustettu maaliskuussa 2011 o o o

Lisätiedot

Tulevaisuuden Kaukovainio. Asuinalueiden kehittämisohjelma

Tulevaisuuden Kaukovainio. Asuinalueiden kehittämisohjelma Tulevaisuuden Kaukovainio Asuinalueiden kehittämisohjelma 2013-15 Mervi Uusimäki 28.5.2013 KAUKOVAINIO 3 km keskustasta Rakennettu v. 1965-1975 4700 asukasta Kaukovainio kehittämisalueena Kaukovainion

Lisätiedot

Miten rakennamme toimivia markkinoita tulevaisuuden kuntapalvelujen järjestämiseksi?

Miten rakennamme toimivia markkinoita tulevaisuuden kuntapalvelujen järjestämiseksi? Markkinoiden luominen ja huoltaminen - ALIS Kuntien tulevaisuusfoorumi VII / Kuntaliitto 6.5.2014 Miten rakennamme toimivia markkinoita tulevaisuuden kuntapalvelujen järjestämiseksi? Pasi-Heikki Rannisto,

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Sosiaalialan Työnantajat 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Aino Närkki 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja elinkeinoelämän yhteistyö miten erilainen oikeusasema vaikuttaa? Ella Mikkola

Korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja elinkeinoelämän yhteistyö miten erilainen oikeusasema vaikuttaa? Ella Mikkola Korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja elinkeinoelämän yhteistyö miten erilainen oikeusasema vaikuttaa? 9.3.2017 Ella Mikkola Selvityksen tausta ja toteutus Osa hanketta "Miten elinkeinoelämän, korkeakoulujen

Lisätiedot

Elinvoimaa lähiöihin klinikka

Elinvoimaa lähiöihin klinikka Elinvoimaa lähiöihin klinikka Erkki Aalto Lähiöiden kehittäminen ja kerrostalojen korjaaminen ovat merkittävä kansallinen haaste www.rakli.fi/klinikat/elivoimaa-lahioihin-turku RAKLIn klinikka kokoaa toimijat,

Lisätiedot

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Näkökulmia vähittäiskauppaan ja yhdyskuntarakenteen vyöhykkeisiin 1 Vähittäiskaupan toimipaikkojen sijoittuminen

Lisätiedot

Sivu 1 / 5. RAAHEN LÄHIDEMOKRATIAMALLI, ehdotus 4.11.2015. 1. Johdanto

Sivu 1 / 5. RAAHEN LÄHIDEMOKRATIAMALLI, ehdotus 4.11.2015. 1. Johdanto Sivu 1 / 5 RAAHEN LÄHIDEMOKRATIAMALLI, ehdotus 4.11.2015 1. Johdanto Raahen kaupungilla on pitkät perinteet yhteistyöstä ja kylien tukemisesta. Vuonna 1989 Raahen kaupunki osallistui kolmivuotiseen, valtakunnalliseen

Lisätiedot

Hiukkavaara Inurdeco-kehittämishanke Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa - työpaja. kaavoitusarkkitehti Leena Kallioniemi

Hiukkavaara Inurdeco-kehittämishanke Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa - työpaja. kaavoitusarkkitehti Leena Kallioniemi Hiukkavaara Inurdeco-kehittämishanke Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa - työpaja kaavoitusarkkitehti Leena Kallioniemi Pohjois-Suomen suurin uusi kaupunginosa Hiukkavaara on Oulun kaupungin

Lisätiedot

Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen

Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen Kaupunginvaltuuston talous ja strategiaseminaari Hotelli Torni, Tampere 6.6.2016 Tampereen kaupungin organisaatio

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö

Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö Kuntamarkkinat 11.9.2014 Juha Rannanheimo Ratkaisupäällikkö, sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisut + Kuntaliiton toimeksiannosta

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI KESKI-SUOMEN LIITON STRATEGIASEMINAARI JA KUNTALIITON MAAKUNTAKIERROS KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI 6.9.2013 Kimmo Vähäjylkkä Aluejohtaja, AIRIX Ympäristö Strategista maankäytön suunnittelua / KEHITTÄMISVYÖHYKKEET

Lisätiedot

Pieksämäen strateginen OYK. Kehityssuuntia 11.9.2013

Pieksämäen strateginen OYK. Kehityssuuntia 11.9.2013 Pieksämäen strateginen OYK Kehityssuuntia 11.9.2013 Tausta-analyysi Miksikö haluan muuttaa Pieksämäelle? Potentiaaliset syyt Siellä on työtä Siellä on liike-/työtiloja Siellä on työvoimaa Se on lapsuuteni

Lisätiedot

HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA RAKENNEMALLIT YLEISÖTILAISUUS TEEMARYHMIEN TYÖPAJA MARKUS HYTÖNEN

HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA RAKENNEMALLIT YLEISÖTILAISUUS TEEMARYHMIEN TYÖPAJA MARKUS HYTÖNEN HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA RAKENNEMALLIT YLEISÖTILAISUUS TEEMARYHMIEN TYÖPAJA OHJELMA 16:00 Avaus ja esittely Prosessi, Strateginen yleiskaava? Lähtökohtia ja tavoitteita Rakennemallit ja vertailu

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Co-Design Yhteissuunnittelu

Co-Design Yhteissuunnittelu Co-Design Yhteissuunnittelu Tuuli Mattelmäki DA, associate professor Aalto University School of Arts, Design and Architecture School of Arts, Design and Architecture design with and for people Codesign

Lisätiedot

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Haukipudas Kiiminki Hailuoto Oulunsalo Oulu seutusuunnittelija Anne Leskinen, 8.12.2010 Kempele Lumijoki Muhos Liminka Tyrnävä Uusi Oulu

Lisätiedot

SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET

SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET Harri Kostilainen & Saila Tykkyläinen Diak, FinSERN Suomalaisen Työn Liitto KANTU13 Työryhmä Kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämispäivät

Lisätiedot

Kolmannen sektorin asumispalvelujen tuottajien yleishyödyllistä palvelupuhetta jäljittämässä kilpailuttamisen kontekstissa Kolmen kaupungin

Kolmannen sektorin asumispalvelujen tuottajien yleishyödyllistä palvelupuhetta jäljittämässä kilpailuttamisen kontekstissa Kolmen kaupungin Kolmannen sektorin asumispalvelujen tuottajien yleishyödyllistä palvelupuhetta jäljittämässä kilpailuttamisen kontekstissa Kolmen kaupungin erityisryhmien tuettujen ja tehostettujen asumispalvelujen tuottajat

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

Asiakasläht. htöisyyden. sektorilla Eija Tolonen vanhuspalvelujohtaja, YTM Kainuun maakunta kuntayhtymä

Asiakasläht. htöisyyden. sektorilla Eija Tolonen vanhuspalvelujohtaja, YTM Kainuun maakunta kuntayhtymä Asiakasläht htöisyyden näkökulmia kulmia julkisella sektorilla 7.6.2012 Eija Tolonen vanhuspalvelujohtaja, YTM Kainuun maakunta kuntayhtymä Ivalo 625 km Kainuun sijainti ja väkiluku kunnittain 2011 Kainuu

Lisätiedot

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Saavutettavuustarkastelut

Saavutettavuustarkastelut HLJ 2011 Saavutettavuustarkastelut SAVU Saavutettavuustarkastelut SAVU Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman HLJ 2011 jatkotyönä tehdyissä saavutettavuustarkasteluissa (SAVU) on kehitetty analyysityökalu,

Lisätiedot

Tavoitteena integraatio yhteiset asiakkuudet ja palveluiden yhteensovittaminen muutoksen ytimessä

Tavoitteena integraatio yhteiset asiakkuudet ja palveluiden yhteensovittaminen muutoksen ytimessä Tavoitteena integraatio yhteiset asiakkuudet ja palveluiden yhteensovittaminen muutoksen ytimessä FinDRG-verkostohankkeen kick-off-tilaisuus 7.9.2016 Johtaja, sosiaali ja terveys Sote- ja maakuntauudistus

Lisätiedot

MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU

MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU 1.9. 30.11.2016 Alustava vastausraportti (28.11.2016) Vantaan kaupunkisuunnittelussa tehdään parhaillaan suunnitelmaa tulevaisuuden Myyrmäestä. Suunnitelmalla varmistetaan

Lisätiedot