Kaupunginosan palvelujen järjestämisen vaihtoehdot

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kaupunginosan palvelujen järjestämisen vaihtoehdot"

Transkriptio

1 Pekka Valkama, Mikko Marja-aho, Pentti Siitonen Kaupunginosan palvelujen järjestämisen vaihtoehdot Kuntien yhteisen kaupunginosan palvelujärjestelmä esimerkkinä Vuores Tampereen Yliopisto Jaakko Pöyry Infra / Maa ja Vesi Oy Tampereen kaupunkiseudun aluekeskusohjelma SUOMEN KUNTALIITTO HELSINKI 2004

2 TEKIJÄT Pekka Valkama Mikko Marja-aho Pentti Siitonen TAITTO Nina Palmu-Pietilä KANNEN KUVA Kuvatoimisto Gorilla/Ojutkangas 1. painos ISBN X ISSN Suomen Kuntaliitto XGS, Kuntatalo, Helsinki Helsinki 2004 Myynti: Suomen Kuntaliiton julkaisumyynti Faksi (09) Tilausnumero Suomen Kuntaliitto Toinen linja 14 PL Helsinki Puh. (09) 7711 Faksi (09)

3 Esipuhe 3 Palvelutuotannon uudistaminen on kuntakentän ajankohtainen kehittämishaaste nyt ja lähivuosina. Keskustelu nostaa tällöin esiin kuntien seudullisen yhteistyön, perinteiselle kuntatoteutukselle vaihtoehtoiset palvelutuotantotavat, kilpailuttamisen sekä uudenlaiset kumppanuudet yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Tutkimus tarttuu näihin palvelujen uudistamisen teemoihin analysoimalla erilaisten kehittämisideoiden ja -mallien soveltamismahdollisuuksia yhden kaupunginosan palvelutuotannossa. Soveltamisesimerkkinä on kahden kunnan, Tampereen ja Lempäälän alueelle rakentuvan Vuoreksen kaupunginosan sosiaali-, terveys- ja sivistyspalvelujen järjestäminen. Suomen Kuntaliitto on iloinen voidessaan julkaista tämän tärkeän raportin ACTA-sarjassaan osana Palvelutuotannon uudistaminen -ohjelmaa. Kuntaliiton näkemyksen mukaan raportti voi edesauttaa kuntien seudullisen yhteistyön lisääntymistä ja antaa välineitä kuntakentän toiminnan kehittämiseen. Tutkimus jäsentää uudella tavalla kuntien palvelujärjestelmää ja synnyttää toivottavasti uutta ajattelua, uusia käytäntöjä sekä aihepiiriin liittyvää jatkotutkimusta. Tutkimushankkeen toimeksiantajana on ollut Tampereen kaupunkiseudun aluekeskusohjelma. Vuoden 2003 alusta voimaan astuneen alueiden kehittämisestä annetun lain nojalla aluekeskusohjelma on yksi valtioneuvoston neljästä erityisohjelmasta. Aluekeskusohjelman tavoitteena on kehittää aluekeskusten vahvuuksia, erikoistumista ja yhteistyötä kaikki maakunnat kattavan verkoston vahvistamiseksi. Aluekeskukset on muodostettu pääosin sellaisille kaupunkiseuduille, jotka ovat työssäkäynnin, asumisen ja palvelujen tuotannon ja kysynnän kannalta suhteellisen yhtenäisiä. Tampereen kaupunkiseudun aluekeskusohjelma-alue on noin asukkaan alueena valtakunnan suurin käsittäen seitsemän kuntaa (Kangasala, Lempäälä, Nokia, Pirkkala, Tampere, Vesilahti ja Ylöjärvi). Tämä tutkimus on jatkoa Tampereen kaupunkiseudun aluekeskusohjelman toimesta v valmistuneelle hankkeelle Vaihtoehtoiset palvelutuotantojärjestelmät kaupunkiseudulla. Käsiteltävä aihe tukee omalta osaltaan aluekeskusohjelman määriteltyjä painopistealueita, jotka ovat yhteistyöverkostot, maankäyttö ja asuminen, koulutus ja osaamaan oppiminen, hyvinvointipalvelut ja elinkeinopolitiikka. Tutkimuksen tulokset palvelevat kaikkia seutuyhteistyön toimeenpanijoita ja kehittäjiä. Aluekeskusohjelma ja julkaisun tekijät esittävät parhaat kiitokset Suomen Kuntaliitolle, joka on ottanut julkaisun ACTA-sarjaansa ja siten luonut edellytykset tutkimustulosten laajemmalle hyväksikäytölle. Tampereen kaupunkiseudun aluekeskusohjelma Suomen Kuntaliitto KAUPUNGINOSAN PALVELUJEN JÄRJESTÄMISEN VAIHTOEHDOT

4 4

5 5 Sisältö Esipuhe... 3 Tiivistelmä... 9 Resumé Summary Johdanto Tutkimuksen tausta, tavoitteet ja tutkimusorganisaatio Vuoreksen osayleiskaavan luomat puitteet Vuores-visio 2020 työn lähtökohtana Kaupunginosan palvelujen järjestäminen tutkimus- ja kehittämiskohteena Tutkimusraportin rakenne Julkisten palvelujen markkinoistamismahdollisuuksien arviointi Vuoreksen palvelujen markkinaehtoisuus hyödyketeorian näkökulmasta Vuoreksen pääpalvelujen lainsäädäntötausta markkinoistamisen kannalta Vuoreksen toimitilojen sijoitus, integrointi ja elinkaari Julkisten palvelujen toimitilojen sijoitteluvaihtoehdot Palvelujen integrointi keskenään Palvelujen elinkaari Vaihtoehtoiset palvelutuotantojärjestelmäratkaisut Vuoreksessa Vuores tilaaja-tuottajajärjestelmänä Tilaaja-tuottajamallin periaatteet Tilaaja- ja tuottajaorganisaation vaihtoehdot Vuoreksessa Yhteenveto ja kokonaisarviointi Vuores yrittäjämallina Kolmannen sektorin Vuores Vuores palvelusetelijärjestelminä Vuores PPP-mallina PPP-mallin periaatteet PPP-mallin soveltaminen Vuoreksessa Vuoreksen palvelujärjestelmävisioiden kuvaukset Visioiden lähtökohdat ja muodostaminen Konventionaalisen toteutuksen visio Vision peruskuvaus Toimitilojen sijoitus ja integrointi Urakkamuodot KAUPUNGINOSAN PALVELUJEN JÄRJESTÄMISEN VAIHTOEHDOT

6 Elinkaari Yksityisrahoitukseen perustuva visio Vision peruskuvaus Toimitilojen sijoitus ja integrointi PPP-hankkeet Vuoreksessa Tilaaja-tuottajamalliin perustuva visio Vision peruskuvaus Toimitilat Vuoreksen palveluvisioiden vertailu Vuoreksen palvelujärjestelmän merkitys ja arviointi Vuoreksen palvelujärjestelmän merkitys ja arviointi Vuores lähiönä tai kaupunginosana Vuoreksen palvelujärjestelmän merkitys Tampereen kaupunkiseudun kannalta Yhteenveto ja keskeisiä päätelmiä Vuoreksen palvelut ja niiden vaihtoehtoiset tuotantomahdollisuudet Vuoreksen palvelujen sijoitteluvaihtoehdot Palvelujen elinkaaritarkastelu Vaihtoehtoiset palvelujärjestelmävisiot Vuoreksessa Yksityisrahoitukseen perustuva visio Tilaaja-tuottajamalliin perustuva visio Vuoreksen palveluvisioiden vertailu Vuoreksen palvelujärjestelmän arviointi ja merkitys Lähteet ja oheislukemisto

7 7 Kuvio- ja taulukkoluettelo Kuviot: Kuvio 1.1. Tutkimuskehikko. Vaihtoehtoiset palvelutuotantojärjestelmät kaupunkiseudulla Kuvio 1.2. Vuoreksen osayleiskaava Kuvio 1.3. Alueellinen / Vuoreksen palvelutuotantojärjestelmä kysyntä- ja tarjontatekijöinä Kuvio 1.4. Kolme tarkastelutapaa alueelliseen palvelujärjestelmään Kuvio 2.1. Hyödyketyypittely Kuvio 3.1. Vuoreksen julkisten palveluiden sijoittelun perusmalli. Vuoreskeskus ja kolme alakeskusta Kuvio 3.2. Palvelujärjestelmän toimitilojen periaatevaihtoehdot Vuoreksen suunnittelussa Kuvio 3.3. Eriytettyjen julkisten ja yksityisten lähipalvelujen konseptin idea havainnollistettuna Vuoreksen kartan avulla Kuvio 4.1. Tilaaja-tuottajamallin perusidea Kuvio 4.2. Tilaajan ja tuottajan vastuut ja vapaudet Kuvio 4.3. Kunnallispoliittisen prosessin ja tilaajatuottajamallin kehä Vuoreksessa Kuvio 4.4. Tampereen tulevan toimintamallin yleisperiaatteet Kuvio 4.5. Tampereen kaupungin tilaaja-tuottajamallin toimeenpanomalli vuoden 2007 alusta lukien Kuvio 4.6. Kunnallisten palvelujen vaihtoehtoiset tilaajaorganisaatiot Vuoreksessa Kuvio 4.7. Palvelujen vaihtoehtoiset tuottajat Vuoreksessa Kuvio 4.8. Tampereen kaupungin johtama tilaaja-tuottajamalli Vuoreksessa.. 58 Kuvio 4.9. Esimerkki yrittäjämallista Vuoreksessa Kuvio Vuoreksen alueen alle kouluikäisten päivähoitojärjestelmän elementit ja niiden tarjoamat mahdollisuudet kolmannen sektorin päivähoitoaktiviteeteille Kuvio Tyypillisimmät käytössä olevat voucherit elinkeinoelämässä ja julkishallinnossa Kuvio Palvelukohteen elinkaaresta syntyvän riskivaihtoehdot Kuvio 5.1. Vuoreksen palvelutuotantojärjestelmän kolme erilaista visiota Kuvio 5.2. Kunnallisen eli konventionaalisen toteutuksen vaihtoehdot Kuvio 5.3. Konventionaalinen palvelujen toteutus Vuoreksessa Kuvio 5.4. Tilaaja-tuottajamallin verkostosuhteet Vuoreksessa Kuvio 5.5. Arvio Vuoreksen kunnallisten palvelujen mahdollisista markkinaolosuhteista Vuoreksen IV vaiheessa Kuvio 6.1. Vuoreslaisten palvelujen jakelu- ja rahoitusväylät Kuvio 6.2. Vuoreksen palvelujärjestelmän seutukuntataloudellisen arvioinnin taulukkomalli KAUPUNGINOSAN PALVELUJEN JÄRJESTÄMISEN VAIHTOEHDOT

8 8 Kuvio 6.3. Vuoreksen toimitilojen arviointikehikko Kuvio 6.4. Pirkanmaan eritasoisen kuntayhteistyön perusmuodot Kuvio 7.1. Fyysisen palvelujärjestelmän päävaihtoehdot Vuoreksessa Kuvio 7.2. Julkisten ja yksityisten palvelujen integroinnin ja integroimattomuuden edut ja haitat Kuvio 7.3. Vuoreksen palvelujärjestelmän kolme visiota Kuvio 7.4. Vertailu visioiden joustavuuden ja kilpailun hyödyntämisen suhteen Taulukot: Taulukko 2.1. Vuoreksen palvelujen hyödyketeoreettinen erittely Taulukko 3.1. Kunnallisten palvelujen integroinnin arviointimatriisi Taulukko 3.2. Kunnallisten ja yksityisten palvelujen integroinnin arviointimatriisi Taulukko 3.3. Elinkaariteoria Vuoreksessa Taulukko 3.4. Vuoreksen elinkaaren julkisten palvelujen rakentamisvaiheet Taulukko 4.1. Vuoreksen tilaaja-tuottajamallin edut, haitat, mahdollisuudet ja uhat Taulukko 4.2. Yrittäjämallin edut, haitat, mahdollisuudet ja uhat Taulukko 4.3. Kolmannen sektorin varaan rakentuvan palvelujärjestelmän edut, haitat, mahdollisuudet ja uhat Taulukko 4.4. Palveluseteleiden soveltuvuuden arviointi Vuoreksessa Taulukko 4.5. Palvelusetelijärjestelmän edut, haitat, mahdollisuudet ja uhat.. 68 Taulukko 4.6. Ostopalvelun ja laajan PPP:n vertailu Taulukko 4.7. PPP-mallien ominaisuudet Taulukko 4.8. PPP:n toteutuksen yhteydessä eri osapuolten selvitettäväksi tulevat asiat Taulukko 4.9. PPP:n edut, haitat, mahdollisuudet ja uhat Taulukko 5.1. Konventionaalisen toteutuksen edut, haitat, mahdollisuudet ja uhat Taulukko 5.2. Vaihtoehtoisten visioiden vertailutaulukko Taulukko 6.1. Vuoreksen palvelujärjestelmän mahdollisuudet verrattuna perinteiseen lähiöön (vrt. Pohjois-Karjalan liitto 1999, 22) Taulukko 7.1. Vuoreksen palvelut markkinoistamisen kannalta Taulukko 7.2. Vuoreksen palvelukeskukset Taulukko 7.3. Vuoreksen rakentamisvaiheet Taulukko 7.4. Konventionaalisen toteutuksen edut, haitat, mahdollisuudet ja uhat Taulukko 7.5. PPP:n edut, haitat, mahdollisuudet ja uhat Taulukko 7.6. Vuoreksen tilaaja-tuottajamallin edut, haitat, mahdollisuudet ja uhat

9 9 Tiivistelmä Pekka Valkama, Mikko Marja-aho ja Pentti Siitonen: Kaupunginosan palvelujen järjestämisen vaihtoehdot. Acta nro 169. Suomen Kuntaliitto. Helsinki Käsillä oleva tutkimus on toinen osa Tampereen kaupunkiseudun aluekeskusohjelman vuonna 2003 käynnistämässä Vaihtoehtoiset palvelutuotantojärjestelmät kaupunkiseudulla -tutkimushankkeessa. Tässä tutkimusosassa tarkastellaan sosiaali-, terveys- ja sivistyspalveluihin painottuen palvelujen järjestämisen vaihtoehtoja Tampereen kaupungin ja Lempäälän kunnan rajalle rakennettavassa uudessa Vuoreksen kaupunginosassa. Tutkimuksen ideana on jäsentää kahden kunnan alueelle sijoittuvan asuinalueen palvelujärjestelmän suunnitteluun, rakentamiseen ja toteuttamiseen liittyviä päätöksentekotarpeita ja -mahdollisuuksia. Tutkimus nostaa esiin myös niitä kaupunkiseutujen kasvuun liittyviä näkökohtia, joiden suhteen päätöksentekijät joutuvat tekemään uudenlaisia linjavalintoja ja toimeenpanopäätöksiä. Vuoresta voidaan monella tavalla pitää kiinnostavana uusien palvelutuotantotapojen kehittämisen näkökulmasta. Alueen sijainti kahden kunnan alueella merkitsee sitä, että tavanomaisesta poiketen palvelujen järjestäminen synnyttää tarpeen uudenlaiselle kuntayhteistyölle. Kuntien yhteistyönä tapahtuva, kuntarajasta riippumaton palvelujen kehittäminen on ajankohtaista monilla kaupunkiseuduilla sekä jo valmiiksi rakennetuissa että uusissa kaupunginosissa. Vuores on fyysisesti suhteellisen yhtenäinen, noin asukkaalle mitoitettuna suhteellisen iso ja lähes kokonaan uudisrakentamiseen perustuva kaupunginosa. Vuoreksen rakentamiselle on asetettu haastavat tavoitteet niin ympäristön, työpaikkojen kuin palvelutasonkin osalta. Palvelutuotannon eri mallien ja vaihtoehtojen soveltamismahdollisuuksien analyysi osoittaa sen, että Vuoreksen alueen palvelujen järjestämisessä kunnat voivat hyödyntää omien palvelutuottajiensa ohella myös kolmannen ja yksityisen sektorin palvelutuottajia. Kun lainsäädännölliset esteet vaihtoehtoisten palvelutuotantotapojen soveltamiselle ovat enää vähäiset, on huomiota kiinnitettävä sellaisiin kysymyksiin kuin, mitä eri toimintavaihtoehdot merkitsevät kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksien kannalta, millaisia kilpailuttamismahdollisuuksia eri toimialoilla on olemassa ja millaisia kumppaneita kunnat voivat löytää palvelutuotantoon. Eri mallien soveltamiseen liittyy kuhunkin hyvin erilaisia etuja, haittoja, uhkia ja mahdollisuuksia, joita raportissa tuodaan esiin. KAUPUNGINOSAN PALVELUJEN JÄRJESTÄMISEN VAIHTOEHDOT

10 10 Tutkimuksessa on kehitetty kolme erilaista visiota kuvamaan Vuoreksen palvelujärjestelmän vaihtoehtoja. Visioille on annettu nimeksi konventionaalisen toteutuksen visio, tilaaja-tuottajamallin visio ja yksityisrahoitukseen perustuva visio. Visiot ovat yleisluontoisia ja kokonaisvaltaisia kuvauksia mahdollisista tahtotiloista, joita kohden palvelujärjestelmän suunnittelussa ja toteutuksessa voidaan pyrkiä etenemään. Palvelutuotantoproblematiikan moniulotteisuus merkitsee sitä, että vaihtoehtoisia tuotantotapoja voidaan myös räätälöidä eri toimialoilla. Kunnat voivat soveltaa myös sekamalleja ja laatia malleista paikkakuntakohtaisia toteutustapoja. Niinpä tässä tutkimuksessa ei ole pyrittykään yksityiskohtaisiin, toimialakohtaisiin ehdotuksiin valittavista toimintatavoista. Eri tekijöiden painoarvojen ja merkitysten punninta edellyttää ennen lopullisia ratkaisuja vielä palvelukohtaista tarkastelua. Vuores kiinnostaa seutukunnan asukkaita laajemminkin, minkä vuoksi valittavien palvelujärjestelmäratkaisujen tiimoilta tarvitaan myös elävää kuntalaiskeskustelua. Palvelutuotantovaihtoehtojen soveltamismahdollisuuksia tarkastellaan erityisesti Vuoreksen kaupunginosan kannalta, mutta samalla tutkimus jäsentää yleisemminkin sitä problematiikkaa, joka liittyy julkisten palvelujen järjestämiseen kuntien yhteistyönä. Tutkimus palvelee Tampereen kaupunkiseudun päätöksentekijöitä, palvelualojen asiantuntijoita ja viranhaltijoita, mutta tutkimuksen tuloksia voivat hyödyntää kaikki, jotka ovat kiinnostuneita kaupunkisuunnittelusta, palvelujen vaihtoehtoisista tuotantojärjestelmistä, yksityisrahoitusmalleista, kilpailuttamisesta ja seutuyhteistyöstä. Avainsanat: Kaupunkisuunnittelu, palvelutuotantojärjestelmät, seutuyhteistyö, kilpailuttaminen, yksityisrahoitusmallit.

11 11 Resumé Pekka Valkama, Mikko Marja-aho ja Pentti Siitonen: Kaupunginosan palvelujen järjestämisen vaihtoehdot (Alternativa sätt att tillhandahålla service i en stadsdel). Acta nr 169. Finlands Kommunförbund. Helsingfors Föreliggande undersökning är den andra delen av forskningsprojektet Vaihtoehtoiset palvelutuotantojärjestelmät kaupunkiseudulla ( Alternativa system för serviceproduktion i stadsregioner ) som startades av regioncentrumprogrammet i Tammerfors stadsregion år Med betoning på social-, hälsovårds- och bildningstjänster undersöker denna forskningsdel alternativ för hur servicen kunde tillhandahållas i den nya stadsdelen Vuores som byggs vid gränsen mellan Tammerfors stad och Lempäälä kommun. Idéen med undersökningen är att analysera behov och möjligheter beträffande beslut om planeringen, byggandet och genomförandet av ett servicesystem inom ett bostadsområde som finns på två kommuners område. Undersökningen lyfter också fram sådana synpunkter i stadsregionernas tillväxt där beslutsfattarna blir tvungna att fatta nya beslut om riktlinjer och verkställighet. Vuores kan på många sätt anses vara intressant när det gäller utvecklingen av nya former för serviceproduktion. Att området är beläget inom två kommuner innebär att servicen skapar ett avvikande behov av ett nytt slags kommunsamarbete. Serviceutveckling i samarbete mellan kommuner och oberoende av kommungränser är aktuell inom många stadsregioner både i redan byggda och i nya stadsdelar. Fysiskt är Vuores ganska enhetlig och en relativt stor och nästan helt nybyggd stadsdel för cirka invånare. Målen då det gäller såväl miljö som arbetsplatser och servicenivå är utmanande. Analysen av möjligheterna att tillämpa olika modeller och alternativ inom serviceproduktionen visar att kommunerna vid tillhandahållandet av servicen i Vuores vid sidan av de egna serviceproducenterna också kan använda serviceproducenter inom tredje och privata sektorn. När lagstiftningen endast innehåller små hinder för tillämpning av alternativa former för serviceproduktion, bör uppmärksamhet fästas bland annat vid vad de olika alternativen innebär för kommuninvånarnas medinflytande, hurdana konkurrensmöjligheter det finns inom olika verksamhetsområden och hurdana partner kommunerna kan hitta för serviceproduktionen. Med tillämpningen av varje modell sammanhänger mycket varierande fördelar, nackdelar, hot och möjligheter som rapporten lyfter fram. KAUPUNGINOSAN PALVELUJEN JÄRJESTÄMISEN VAIHTOEHDOT

12 12 Inom undersökningen utvecklades tre olika visioner för att beskriva alternativa servicesystem i Vuores. Visionerna benämns visionen med konventionellt genomförande, visionen med beställar-utförarmodellen och visionen med privat finansiering. Visionerna är allmänna och övergripande beskrivningar av möjliga ambitioner som planeringen och genomförandet av servicesystemet kan inriktas på. Att problematiken kring serviceproduktionen är så mångdimensionell innebär att alternativa produktionsformer också kan skräddarsys inom olika verksamhetsområden. Kommunerna kan också tillämpa blandade modeller och utarbeta lokala genomförandeformer av modellerna. Därför har denna undersökning inte heller eftersträvat att ge olika verksamhetsområden detaljerade förslag kring valbara förfaranden. Avvägningen av de olika faktorernas vikt och betydelse förutsätter ytterligare granskning inom varje service innan de slutgiltiga besluten fattas. Den ekonomiska regionens invånare är även i större utsträckning intresserade av Vuores, och därför behövs också en livlig diskussion med kommuninvånarna om de lösningar för servicesystemet som väljs. Möjligheterna att tillämpa olika alternativ för serviceproduktion granskas speciellt när det gäller stadsdelen Vuores, men samtidigt analyserar undersökningen också mer allmänt den problematik som hör ihop med tillhandahållande av offentlig service som samarbete mellan kommuner. Undersökningen är till nytta för Tammerfors stadsregions beslutsfattare och sakkunniga och tjänsteinnehavare inom servicesektorerna, men forskningsresultatet kan också användas av alla som är intresserade av stadsplanering, alternativa system för produktion av service, modeller med privat finansiering, konkurrensutsättning och regionalt samarbete. Nyckelord: Stadsplanering, system för serviceproduktion, regionalt samarbete, konkurrensutsättning, modeller med privat finansiering.

13 13 Summary Pekka Valkama, Mikko Marja-aho and Pentti Siitonen: Kaupunginosan palvelujen järjestämisen vaihtoehdot (Service provision options in city districts). Acta publications No The Association of Finnish Local and Regional Authorities. Helsinki This study is the second part of the research project on alternative service provision systems in urban regions, launched through the regional centre development programme of the Tampere urban region in With the focus on social, health, cultural and education services, this part of the study examines different service provision options in the new district of Vuores, to be built on the border of the City of Tampere and the municipality of Lempäälä. The purpose of the study is to outline the needs and opportunities for making decisions about the planning, design and implementation of a service provision system covering a residential area that falls within two local authority areas. The study also highlights the aspects of the growth of urban regions, which require new kinds of policy and implementation decisions from decision makers. From the viewpoint of the development of new methods of service provision, the district of Vuores is interesting in a number of ways. The site falls within two local authority areas, which means that service provision exceptionally requires new kind of municipal co-operation. The development of services in co-operation between local governments over municipal borders is relevant in many urban regions, both in established and new districts. Designed for some 14,000 residents, the district of Vuores is fairly large, but physically a relatively cohesive area that will almost entirely be based on new development. The objectives set for the development of Vuores are challenging, whether examined from the viewpoint of the environment, jobs or service level. The analysis of different service provision models and possibilities to apply the different options shows that when structuring service provision in the Vuores district, local authorities can, besides their own service provision, benefit from the third and the private sector service providers. As there are hardly any legal obstacles to the application of alternative methods of service provision, attention should be focused on issues such as the impact of the different alternatives on residents opportunities for exerting influence; tendering options available in different sectors; and potential partners of local authorities in the provision of KAUPUNGINOSAN PALVELUJEN JÄRJESTÄMISEN VAIHTOEHDOT

14 14 services. The report lays out the very different pros and cons, threats and opportunities associated with the application of the different models. For the purposes of the study, three different visions were created to describe the different options for the Vuores service system. They are called the conventional implementation vision, the purchaser-provider vision and the private funding vision. The visions provide general, yet comprehensive descriptions of potential shared ambitions toward which the planning and implementation of a service system can be steered. The multidimensional aspect of problems involved in the service provision means that alternative methods of service provision can be tailored to the needs of different sectors. Local authorities can also apply mixed models and come up with local methods of implementing them. This is why this study does not aim to put forth detailed proposals of which methods each sector should choose. The importance of different factors cannot be weighted unless individual services are examined before any final decisions are made. Vuores generates wider interest among the region s residents, therefore, they should be offered a chance to participate in a public debate on the different service provision alternatives. While the study focuses on potential applications of the service provision options in the district of Vuores, it also provides a more general analysis on the problems related to the provision of public services through municipal co-operation. The study is aimed at the decision makers, service professionals and municipal officials in the Tampere urban region. However, the study results can be used by everyone who is interested in urban planning, alternative service provision systems, private funding models, tendering and regional co-operation. Key words: Urban planning, service provision systems, regional co-operation, tendering, private funding models.

15 15 1 Johdanto Johdatus luvun sisältöön Johdantoluvussa kuvataan tutkimuksen taustana tutkimushankekokonaisuus, johon tämä tutkimus yhtenä osana liittyy. Tutkimusasetelman osalta lukijalle kerrotaan tämän tutkimuksen tutkimuskysymykset, -aineisto ja -menetelmä. Yksityiskohtaisemmin kuvataan tutkimuksen kohteena olevan kaupunginosan eli Vuoreksen suunnittelun periaatteet ja lähtökohdat. Johdannon lopuksi kuvataan tutkimusraportin sisältöä lyhyesti luvuittain. 1.1 Tutkimuksen tausta, tavoitteet ja tutkimusorganisaatio Tutkimuksen tausta Tampereen kaupunkiseudun aluekeskusohjelma päätti myöntää v rahoituksen tutkimushankkeeseen Vaihtoehtoiset palvelutuotantojärjestelmät kaupunkiseudulla. Jo hankkeen aloitusvaiheessa oli näköpiirissä, että palvelutuotantojärjestelmiä halutaan tarkastella ensiksi vaihtoehtojen teoreettisen taustan selkeyttämiseen ja haltuunottoon tähtäävällä esitutkimustyyppisellä tutkimusosalla. Tämän yleisemmän osuuden jatkoksi toivottiin tutkimusosiota, jossa paneuduttaisiin yksityiskohtaisemmin yhden kaupunginosaan konkreettisempiin ja yksityiskohtaisempiin palvelujen järjestämisen kysymyksiin. Vuonna 2003 läpiviedyn esitutkimusvaiheen tavoitteena oli tutkia vaihtoehtoisia palvelutuotantojärjestelmiä nimenomaan seudullisen kuntayhteistyön näkökulmasta. Esitutkimuksessa pohdittiin vaihtoehtoisten palvelutuotantotapojen, joissa myös yksityisillä yrityksillä ja kolmannen sektorin toimijoilla voi olla oma roolinsa, soveltamismahdollisuuksia seutukuntapohjaisessa kuntayhteistyössä. Esitutkimushankkeesta julkaistiin itsenäinen tutkimusraportti Tampereen yliopiston Kunnallistieteiden laitoksen sarjassa. (Ks. tarkemmin Siitonen ja Valkama 2003.) KAUPUNGINOSAN PALVELUJEN JÄRJESTÄMISEN VAIHTOEHDOT

16 16 VAIHTOEHTOISET PALVELUTUOTANTOJÄRJESTELMÄT KAUPUNKISEUDULLA Osa I Esitutkimusvaihe 2003 TEOREETTINEN TAUSTA JA PROBLEMATIIKAN HALTUUNOTTO VAIHTOEHTOISET PALVELUTUOTANTO- JÄRJESTELMÄT KAUPUNKISEUDULLA SOVELTAMINEN VUOREKSEN KAUPUNGINOSAAN Osa II Vuores 2004 KAUPUNGINOSAN PALVELUJEN JÄRJESTÄMISEN VAIHTOEHDOT Kuvio 1.1. Tutkimuskehikko. Vaihtoehtoiset palvelutuotantojärjestelmät kaupunkiseudulla. Tutkimushankekokonaisuuden ideaa voidaan havainnollistaa teorian ja käytännön vuoropuhelua korostavalla kuviolla 1.1. Kokonaisuuden toinen, soveltamiseen painottunut osa käynnistettiin vuoden 2004 alussa. Nyt käsillä oleva tutkimusraportti on yhteenveto tästä jälkimmäisestä osuudesta. Jälkimmäisen osuuden tarve perustuu kasvavan kaupunkiseudun uudisrakentamisen kehitystekijöihin. Yhä useammassa tapauksessa uudisrakentaminen etenee lähelle kuntarajoja, kun kaupunkiseutujen keskustoissa vapaana olevat maa-alueet ovat käyneet riittämättömiksi. Kasvun myötä uusia kaupunginosia ei voida sijoittaa enää välttämättä yhden kunnan alueelle, vaan maankäytön tarkoituksenmukaisuusnäkökohdat voivat edellyttää kuntarajat ylittävien kaupunginosien rakentamista. Kahden kunnan yhteisissä kaupunginosissa myös kunnallisten palvelujen järjestäminen saa aivan uusia ulottuvuuksia. Tämä tutkimusraportti on saanut nimekseen Kaupunginosan palvelujen järjestämisen vaihtoehdot, koska tutkimus keskittyy Vuorekseen rakennettavan kaupunginosan palvelutuotantojärjestelmään. Kaupunkisuunnittelun näkökulmasta Vuores on kiinnostava tapaus, koska se sijaitsee kahden kunnan, Tampereen kaupungin ja Lempäälän kunnan alueella ja toteutetaan kuntien yhteistyönä. Kaupunginosan rakentamista ei ole vielä aloitettu, minkä vuoksi tutkimus voi palvella tulevan kaupunginosan palvelujärjestelmän suunnittelua ja toteuttamista. Huolimatta siitä, että tutkimus kohdistuu Vuoreksen tapaukseen, tutkimus jäsentää uuden kaupunginosan palvelujärjestelmän perustamiseen ja luomiseen liittyvää problematiikkaa tavalla, jolla on yleisempää merkitystä. Tutkimuksen esiin nostamia näkökohtia ja analyyseja voidaan soveltaa erilaisten kasvavien kaupunkiseutujen kaupunginosapalvelujen suunnittelussa ja kehittämisessä.

17 17 Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena on tarkentaa ja konkretisoida vaihtoehtoisten ja teoreettisten palvelutuotantovaihtoehtojen soveltuvuutta konkreettisen kaupunginosan kunnallisten palvelujen järjestämiseen. Ennen kaikkea pyritään etsimään mahdollisuuksia kytkeä vaihtoehtoisista palvelujärjestelmistä kehitettyjä malleja ja ideoita käytännöllisesti suuntautuneeseen kaupunkisuunnitteluun. Palvelutuotantojärjestelmä koostuu monista rinnakkaisista ja sisäkkäisistäkin elementeistä, joiden suhteen on samanaikaisesti useita vaihtoehtoisia tapoja palvelujen järjestämisessä. Kun vielä tiedetään, että asuinalueen elinkaaren kuluessa järjestelmään voidaan ja tuleekin tehdä muutoksia, yksiselitteisen eri toimialueilla toteutuvan kaupunginosan palvelutuotannon mallin tai mallien kuvaaminen todettiin epätarkoituksenmukaiseksi. Tämän vuoksi tutkimuksessa päädyttiin muutamien palvelutuotannon järjestelmän ideaa kuvaavien visioiden nimeämiseen ja palvelujärjestelmän vaihtoehtojen esittelemiseen sitä kautta. Visiot todettiin käyttökelpoisiksi siinäkin mielessä, että tutkimuksella pyritään antamaan eväitä ei vain Vuoreksen vaan samalla myös koko kaupunkiseudulla sovellettavien palvelutuotantojärjestelmien kehittämiselle. Tutkimuksen tehtävänä on vastata kysymyksiin, 1) miten erilaiset vaihtoehtoiset palvelutuotantojärjestelmät sopivat sovellettavaksi yhdessä kaupunginosassa, 2) millaiset palvelujen järjestämisvaihtoehdot ovat tällä erää soveliaimpia kaupunginosatasolla ja 3) mikä merkitys kuntarajalle rakennettavan kaupunginosan palvelujärjestelmällä on seutukuntasoisen kuntayhteistyön näkökulmasta. Kunnallisten palvelujen uudistamiseksi ja kehittämiseksi on esitetty viime vuosina lukuisia ehdotuksia, mutta kehittämisideoiden analyyttinen arviointi on jäänyt vähäiseksi. Tämä tutkimus edustaa arviointitutkimuksen traditiota. Tässä pyritään esitettyjen ehdotusten systemaattiseen ja analyyttiseen soveltuvuusarviointiin. Uuteen kaupunginosaan joudutaan rakentamaan kaikki kunnalliset palvelut alkaen infrastruktuuripalveluista. Tutkimuksen tarkastelut on rajattu kuitenkin lähinnä kuntien järjestämiin sosiaali-, terveys- ja sivistyspalveluihin. Analyysissa pyritään lisäksi mahdollisuuksien mukaan tarkastelemaan palvelujärjestelmän toimitilatekijöitä erillään varsinaisesta palvelutoiminnasta, johon kuuluvat ydinpalvelujen lisäksi liitännäispalvelut ja muut tukipalvelut. Tutkimuksen aineisto ja menetelmä Tutkimus on luonteeltaan käsitteellinen tutkimus. Työn yhteydessä ei kerätä erillistä empiiristä tutkimusaineistoa, vaan tarkastelu pohjautuu kirjallisuuteen ja muuhun kirjalliseen materiaaliin. Tutkimusmenetelmänä on ajattelun ja päättelyn menetelmä. Sen puitteissa tutkimuksessa käsitteellistetään problematiikkaa ja jäsennetään palvelujärjestelmän kehittämiseen liittyviä valintoja. Tutkimuksessa ei pyritä suositusten antamiseen päätöksentekijöille, vaan havainnollistamaan päätöksentekotarpeita ja esittämään argumentointia eri vaihtoehtojen merkityssisällöistä. KAUPUNGINOSAN PALVELUJEN JÄRJESTÄMISEN VAIHTOEHDOT

18 18 Tutkimusorganisaatio Tutkimus on tehty Tampereen kaupunkiseudun aluekeskusohjelman toimeksiannosta ja aluekeskusohjelman muodostaman ohjausryhmän ohjauksessa. Tutkimus on toteutettu vuoden 2004 aikana siten, että tutkimusraportin kirjoittaminen on tapahtunut pääosin Tampereen yliopistossa. Päävastuullinen tutkija on ollut Pekka Valkama. Mikko Marja-aho Maa ja Vesi Oy:ssä on työstänyt erityisesti Vuoreksen elinkaarianalyysiä sekä yksityisrahoitusmalleihin ja palvelutilan tuotantoon liittyviä analyyseja. Pentti Siitonen on tarkastellut erityisesti palvelujärjestelmän lähtökohtiin ja palvelujen sijoittumiseen liittyviä kysymyksiä ja osallistunut kokoavasti raportin kirjoittamiseen ja johtopäätösten tekemiseen. Tutkimuksen koko organisaatio on koostunut seuraavista tahoista: Ohjausryhmä: Tampereen kaupunkiseudun aluekeskusohjelman edustajat Maria Länsiö, projektipäällikkö/puheenjohtaja ( saakka) Ritva Asula-Myllynen, projektisihteeri ( saakka), projektipäällikkö ( lähtien) Sampsa Hakulinen, projektisihteeri ( lähtien) Muut jäsenet Kari Auvinen, talousjohtaja, Lempäälän kunta Sari Luostarinen, erikoissuunnittelija, Tampereen kaupunki Päivi Nurminen, kehittämispäällikkö, Tampereen kaupunki Ilkka Ojala, tilakeskuksen johtaja, Tampereen kaupunki Jukka Rantanen, yhteyspäällikkö, Tampereen kaupunki (puheenjohtaja lähtien) Pertti Tamminen, projektijohtaja, Tampereen kaupunki Ulla Tiilikainen, kaavoitussihteeri, Tampereen kaupunki Tutkimuksen tekijänä on ollut Tampereen yliopiston yhdyskuntatieteiden ja taloustieteiden laitosten sekä Jaakko Pöyry Infra/Maa ja Vesi Oy:n muodostama tutkimuskonsortio seuraavin henkilöin: Tampereen yliopisto (TAY)/ Yhdyskuntatieteiden ja Taloustieteiden laitokset Pekka Valkama, HTT, KTL, yliassistentti, tutkimusvastuu Pentti Siitonen, DI, lehtori, tutkimusvastuu Jaakko Pöyry Infra/Maa ja Vesi (MV) Mikko Marja-aho, arkkitehti SAFA, tutkimusvastuu Pasi Rajala, DI, osastopäällikkö Anita Toro, FM, projektisihteeri

19 Vuoreksen osayleiskaavan luomat puitteet 1 Yhdyskuntarakenne kehittyy nopeasti kasvavilla kaupunkiseuduilla asukasmäärän ja asumisväljyyden noustessa. Uudet suunnitelmat ja tulevat asuntoalueet muokkaavat Tampereen seudun yhdyskuntarakennetta edelleen. Nämä muutokset heijastuvat palvelurakenteen kehittymiseen ja nykyisen palveluverkoston toimintamahdollisuuksiin. Kaupunkiseudun kasvaminen vaikuttaa myös seudun eri osien toiminnalliseen luonteeseen ja esimerkiksi kuntakeskusten sekä Tampereen ydinkeskustan asemaan. Tampereen kaupunkiseudun asukasmäärä kasvaa lähivuosina ja -vuosikymmeninä edelleen voimakkaasti. Vuoreksen alue on Tampereen ja Lempäälän kuntien yhteinen hanke kasvun vastaanottamiseksi. Alue sijaitsee Tampereen ja Lempäälän rajalla ja osayleiskaava-alueen pinta-ala on 1260 ha. Osayleiskaava-alueesta 67 prosenttia (850 ha) on Tampereen puolella ja 33 prosenttia (410 ha) Lempäälän puolella. Hervanta olisi ennustevuonna 2020 Tampereen toinen pääkeskus, jonka välittömään tuntumaan Vuores tulee rakentumaan. Etäisyys Tampereen keskustaan on 7 km, Lempäälän keskustaan 14 km, Hervannan keskustaan 3 km sekä Sääksjärven keskustaan 4 km. Alue on pääosin rakentamaton, luonnonolosuhteiltaan ja topografialtaan monipuolinen aluekokonaisuus, jota lukuisat järvet osaltaan rikastuttavat. Alueen luonnonolosuhteet muodostavat erinomaisen lähtökohdan viihtyisän ja vetovoimaisen kaupunkiympäristön toteuttamiselle. Vuorekseen on suunniteltu rakennettavaksi noin asukkaan asuinalue, missä on työpaikkaa. Tavoitteena on, että alueen rakentaminen voi alkaa vuonna Lähde: Vuoreksen osayleiskaavan aineistot (Tampereen kaupunki ) sekä Vuoreksen alueen kaupallinen suunnitelma. (Julkaisematon raportti, Tuomas Santasalo Ky ) KAUPUNGINOSAN PALVELUJEN JÄRJESTÄMISEN VAIHTOEHDOT

20 20 Kuvio 1.2. Vuoreksen osayleiskaava. Seutu-/maakuntakaavan lähtökohtana on, että Vuoreksen alue tukeutuisi kaupunkitason palveluissa Hervantaan. Tavoitteena on myös, ettei Vuores vaikuttaisi negatiivisesti Sääksjärven palveluihin ja kehittymiseen. Tehtyjen saavutettavuustarkasteluiden perusteella voidaan todeta, että Vuoreksen asukasmäärä tarjoaa erinomaiset edellytykset Hervannan aluekeskuksen sekä Sääksjärven alueen kehittämiseen. Vuoreksen alue on luokiteltu keskushierarkiassa paikallistason keskukseksi. Keskustatoimintojen aluetta Vuoreksen osayleiskaavassa on 17 ha. Tästä Tampereen puolella sijaitsee 12 ha ja Lempäälässä 5 ha. Kaupunginosan toiminnallinen keskusta sijoittuu Ruskontien ja Vuoreksen puistokadun risteyksen tuntumaan. Vuoreksen joukkoliikenne hoidetaan toteutuksen alkuvaiheessa linja-autoilla, mutta suunnittelussa varaudutaan pikaraitiotien toteuttamiseen tulevaisuudessa. Pyrkimyksenä on mahdollistaa autoton elämäntapa ja alueen sisälle toteutetaan esteettömiä ja turvallisia jalankulun ja pyöräilyn yhteyksiä. Tämäkin asettaa osaltaan haasteita alueen palvelujärjestelmälle. 1.3 Vuores-visio 2020 työn lähtökohtana Vuoreksen kaupunginosalle on asetettu haasteelliset tavoitteet, joita ns. Vuoresvisio havainnollistaa. (Vuoreksen keskustan arkkitehtikilpailun ohjelma)

Kaupunginosan palvelujen järjestämisen vaihtoehdot

Kaupunginosan palvelujen järjestämisen vaihtoehdot ACTA Pekka Valkama Pentti Siitonen Mikko Marja-aho Kaupunginosan palvelujen järjestämisen vaihtoehdot Kuntien yhteisen kaupunginosan palvelujärjestelmä esimerkkinä Vuores A CTA NRO 1 6 9 TEKIJÄT Pekka

Lisätiedot

Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013

Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013 Mitoituksen päivitys 2013 1 Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013 Vuoreksen kaupunginosa on lähtenyt jo rakentumaan. Vuoreskeskus on ensimmäisiltä osiltaan rakentunut ja myös muita

Lisätiedot

Keskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen

Keskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen Keskus- ja palveluverkko UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen Keskus- ja palveluverkko Keskusverkko muodostuu valtakunnantasolle sekä yhdyskuntarakennetasolle Valtakunnantasolla kyse on kaupunkiseutujen

Lisätiedot

- ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit bes.tkk.fi

- ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit bes.tkk.fi - ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit Tieteiden talo 18.5.2010 Arto Huuskonen, DI TUTKIMUKSEN TAUSTATEKIJÄT Väestö ikääntyy ja palvelutarpeet muuttuvat Ikääntyvä väestö viettää enemmän

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

Palveluverkon suunnittelun näkökulma yhdyskuntarakenteen ja palveluverkon yhteensovittamiseen

Palveluverkon suunnittelun näkökulma yhdyskuntarakenteen ja palveluverkon yhteensovittamiseen Palveluverkon suunnittelun näkökulma yhdyskuntarakenteen ja palveluverkon yhteensovittamiseen Suunnittelupäällikkö Sisko Hiltunen Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä 15.3.2011 Hyvinvointipalvelujen palveluverkon

Lisätiedot

The BaltCICA Project Climate Change: Impacts, Costs and Adaptation in the Baltic Sea Region

The BaltCICA Project Climate Change: Impacts, Costs and Adaptation in the Baltic Sea Region The BaltCICA Project Climate Change: Impacts, Costs and Adaptation in the Baltic Sea Region The BaltCICA Project is designed to focus on the most imminent problems that climate change is likely to cause

Lisätiedot

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene Skene Muokkaa perustyyl. Games Refueled napsautt. @Games for Health, Kuopio Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. 2013 kari.korhonen@tekes.fi www.tekes.fi/skene 10.9.201 3 Muokkaa Skene boosts perustyyl.

Lisätiedot

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa 29.3.2012 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Saavutettavuus joukkoliikenteellä, kävellen tai pyörällä 2008 Vyöhyke: I II III

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseutu Seutufoorumi 2010. Aika 15.1.2010

Tampereen kaupunkiseutu Seutufoorumi 2010. Aika 15.1.2010 Tampereen kaupunkiseutu Seutufoorumi 2010 Aika 15.1.2010 Paikka: Tampere-talo 1 2 Tehdä selvitys keskuskaupunkien ja kehyskuntien taloudellisista vuorovaikutus- ja kehitystekijöistä ja selvitykseen perustuvat

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers Heikki Laaksamo TIEKE Finnish Information Society Development Centre (TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry) TIEKE is a neutral,

Lisätiedot

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto Serve Research Brunch 24.10.2013 Esityksen sisältö ATLAS-hanke lyhyesti ATLAS-kartan kehittäminen:

Lisätiedot

Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030

Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Jyväskylän kaupunki Kaupallinen palveluverkkoselvitys Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Tiivistelmä, kesäkuu 2010 Selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

Kaupunkiaktivismi-työpaja 17.11.2015. Kaupunkisuunnittelu Sosiaalinen media Avoin data

Kaupunkiaktivismi-työpaja 17.11.2015. Kaupunkisuunnittelu Sosiaalinen media Avoin data Kaupunkiaktivismi-työpaja 17.11.2015 Kaupunkisuunnittelu Sosiaalinen media Avoin data Julkisen hallinnon kannattaa muuttua kansalaisyhteiskunnan mukana Visio 1: Kaupunkilaiset ottavat vähitellen itselleen

Lisätiedot

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS Naantalissa Luolalan kaupunginosassa on korttelissa 7 tontit 4, 5 ja 6 osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi kaavamerkinnällä (K-1). Korttelialueelle

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Rakennesuunnitelma 2040

Rakennesuunnitelma 2040 Rakennesuunnitelma 2040 Seutuhallituksen työpaja 28.5.2014 TYÖ- SUUNNITELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LINJA- RATKAISU LUONNOS EHDOTUS Linjaratkaisu, sh. 23.4.2014 Linjaratkaisuehdotus perustuu tarkasteluun,

Lisätiedot

Palvelukonseptin suunnittelulla uudenlaiseen palveluverkkoon

Palvelukonseptin suunnittelulla uudenlaiseen palveluverkkoon Palvelukonseptin suunnittelulla uudenlaiseen palveluverkkoon Kuntamarkkinat 11.9.2013 CASE 1: Ohjaavatko väestön muuttuvat palvelutarpeet myös uusien palveluverkkojen ja -tapojen muodostumista? Erityisasiantuntija

Lisätiedot

Palveluverkkotyö Jyväskylässä

Palveluverkkotyö Jyväskylässä Palveluverkkotyö Jyväskylässä Erityinen kuntajakoselvitys Selvitystyöryhmä 29.10.2013 Risto Kortelainen muutosjohtaja risto.kortelainen@jkl.fi 30.10.2013 1 Palveluverkkosuunnittelun lähtökohdat Kokonaisvaltainen

Lisätiedot

Rakentamisen 3D-mallit hyötykäyttöön

Rakentamisen 3D-mallit hyötykäyttöön Rakentamisen 3D-mallit hyötykäyttöön 1 BIM mallien tutkimuksen suunnat JAO, Jyväskylä, 22.05.2013 Prof. Jarmo Laitinen, TTY rakentamisen tietotekniikka Jarmo Laitinen 23.5.2013 Jarmo Laitinen 23.5.2013

Lisätiedot

Sipoon Jokilaakso. Sipooseen! Sijoita kasvavaan. Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa. www.sipoonjokilaakso.fi

Sipoon Jokilaakso. Sipooseen! Sijoita kasvavaan. Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa. www.sipoonjokilaakso.fi Sipoon Jokilaakso Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa Sijoita kasvavaan Sipooseen! www.sipoonjokilaakso.fi Sipoon Jokilaakson etuja ovat sijainti, luonto ja palvelut Sipoon Jokilaakso 2 Nikkilän keskustan

Lisätiedot

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS Neulaniemen rakennemallien kuvaus VE1 Vuoristotie Malli pohjautuu kahteen tieyhteyteen muuhun kaupunkirakenteeseen. Savilahdesta tieyhteys

Lisätiedot

SIPOONKORPI - SELVITYKSIÄ SIBBO STORSKOG - UTREDNINGAR

SIPOONKORPI - SELVITYKSIÄ SIBBO STORSKOG - UTREDNINGAR SIPOONKORPI - SELVITYKSIÄ SIBBO STORSKOG - UTREDNINGAR Sipoonkorpi-työryhmien mietinnöt 1993 ja 2004 Natura 2000 Ekologinen verkosto Itä-Uudellamaalla, Väre 2002 Ehdotus asetukseksi Sipoonkorven luonnonsuojelualueesta

Lisätiedot

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Puutekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2009 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Ylivieska

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin

Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin WHOLE-hanke asiantuntijatyöpaja 17.5.2016 Seppo Laakso Kaupunkitutkimus TA Oy Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin Saavutettava sijainti resurssina Liikenteen laajemmat vaikutukset

Lisätiedot

KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA

KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA Kaavamerkinnät ja - määräykset, luonnos 24.3.2014 Julkaisija: Kainuun Liitto Kauppakatu 1 87100 Kajaani Puh. 08 6155 41 / vaihde Faksi: 08 6155 4260 kirjaamo@kainuu.fi

Lisätiedot

------------------------- PORI ja EGER

------------------------- PORI ja EGER ------------------------- PORI ja EGER yhteiset kokemukset kaupunkisuunnittelussa ystävyyskaupungit Pori ja Eger URBACT II SURE -hankkeen kumppaneina Mininäyttely palvelupiste Porinassa partnerikutsu SURE

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE

Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE TÄYDENNYSRAKENTAMISEN SEMINAARI 28.5.2014 Keskusta-alueiden

Lisätiedot

KUNTIEN YHTEISET HANKKEET JA TOTEUTTAMISEN AIKATAULU

KUNTIEN YHTEISET HANKKEET JA TOTEUTTAMISEN AIKATAULU Sivu 1 / 3 OJALA-LAMMINRAHKAN ALUEEN TOIMEENPANOSUUNNITELMA SOPIMUKSEN OSAPUOLET I II Tampereen kaupunki Kangasalan kunta SOPIMUKSEN TAUSTA JA TARKOITUS Toimeenpanosuunnitelman taustana on vuonna 2008

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Kuntaliiton julkaisut Kuntakehitys, demokratia ja johtaminen

Kuntaliiton julkaisut Kuntakehitys, demokratia ja johtaminen Kuntaliiton julkaisut Kuntakehitys, demokratia ja johtaminen KL-Shop Toinen linja 14, 00530 Helsinki puh. 09 771 2199 julkaisumyynti@kuntaliitto.fi 1 Tilausnumero 509465 Hinta 25.00 Tutkimus selvitti kuntalaisten

Lisätiedot

FORUM 2015 Palvelusektorin osa-alueita Asiantuntijapalvelut ja Asiakastyytyväisyys 3.11.2015 Risto Pulkkanen, SFS Finlandia-talo, Helsinki

FORUM 2015 Palvelusektorin osa-alueita Asiantuntijapalvelut ja Asiakastyytyväisyys 3.11.2015 Risto Pulkkanen, SFS Finlandia-talo, Helsinki FORUM 2015 Palvelusektorin osa-alueita Asiantuntijapalvelut ja Asiakastyytyväisyys 3.11.2015 Risto Pulkkanen, SFS Finlandia-talo, Helsinki Asiantuntijapalvelut (EN 16775) ja Asiakastyytyväisyys (CEN/TS

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntakaava 2040 MAAKUNTAKAAVA

Pirkanmaan maakuntakaava 2040 MAAKUNTAKAAVA Pirkanmaan maakuntakaava Suunnitteluvaiheet ja aikataulu 2011-2012 ALOITUSVAIHE Käynnistäminen (MKV), Ohjelmointi, OAS (MKH) GIS-pohjainen palautesovellus (INSPIRE) Selvitykset, Maankäyttövaihtoehdot Viranomaisneuvottelu

Lisätiedot

Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi

Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi Green Cities and Settlements 18.2.2014 Ville Manninen Writers Project group Sirpa Korhonen, Anna Mari

Lisätiedot

Kasvukäytävän pohjoinen keskus. Suomen kasvukäytävän elinvoimakartasto 2014.

Kasvukäytävän pohjoinen keskus. Suomen kasvukäytävän elinvoimakartasto 2014. MAL-sidosryhmäfoorumi 2.10.2015 Kasvukäytävän pohjoinen keskus Suomen kasvukäytävän elinvoimakartasto 2014. 1. Varaudumme väestön kasvuun 2. Tiivistämme yhdyskuntarakennetta 3. Kehitämme keskustoja ja

Lisätiedot

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys 1.2.2011 Anne Korhonen Toteutus etsittiin viitteitä Green Care -malliin soveltuvista palvelutarpeista palvelustrategiat, palvelutarve- ja väestöselvitykset,

Lisätiedot

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta Asemakaavan muutos Rajamäki, Kylänpää Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta 29.9.2015 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 2. Kaupan nykytilanne Rajamäellä... 4 3. Kaupan liiketilatarve

Lisätiedot

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus Pikku Huopalahti Kaupallinen mitoitus 24.9.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Pikku Huopalahden kaupallinen rakenne 2014... 3 2. Pikku Huopalahden kehittäminen... 7 3. Pikku Huopalahden markkinoiden

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

ETELÄESPLANADI 2 00130 HELSINKI

ETELÄESPLANADI 2 00130 HELSINKI 00130 HELSINKI MODERNIA TOIMISTOTILAA Noin VUOKRATAAN Ainutlaatuinen tilaisuus vuokrata huipputason Helsingin näköalapaikalta Toimi pian! Lisätietoja KALLE JASKARA Myyntijohtaja +358 50 324 0404 kalle.jaskara@tkoy.fi

Lisätiedot

FSD2468 Kunnallisalan ilmapuntari 2008: valtuutetut

FSD2468 Kunnallisalan ilmapuntari 2008: valtuutetut KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2468 Kunnallisalan ilmapuntari 2008: valtuutetut Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

SIPOON YLEISKAAVA 2025 PRESENTATION 11.6.2007

SIPOON YLEISKAAVA 2025 PRESENTATION 11.6.2007 SIPOON YLEISKAAVA 2025 GENERALPLAN FÖR SIBBO 2025 ESITTELY 11.6.2007 PRESENTATION 11.6.2007 YLEISKAAVOITUS JA KUNTASTRATEGIA GENERALPLANERINGEN OCH KOMMUNSTRATEGIN yleiskaava kaavoitusohjelmassa generalplanen

Lisätiedot

Harkittua omistajuutta työkaluja kuntatekniikan konserniohjaukseen

Harkittua omistajuutta työkaluja kuntatekniikan konserniohjaukseen Harkittua omistajuutta työkaluja kuntatekniikan konserniohjaukseen Tuulia Innala, kehittämisinsinööri KEHTO-foorumi, Seinäjoki 23.-24.10.2014 Harkittua omistajuutta - projektikokonaisuus Miksi?» Teknisen

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

Liiku Terveemmäksi LiikuTe 2010. Yleiset periaatteet vuoden 2010 järjestelyille

Liiku Terveemmäksi LiikuTe 2010. Yleiset periaatteet vuoden 2010 järjestelyille Liiku Terveemmäksi LiikuTe 2010 Yleiset periaatteet vuoden 2010 järjestelyille LiikuTe Neuvottelukunta 02 03 2010 Vuoden 2010 lähtöruutu 1. Edetään vuosien 2007 2009 kokemusten pohjalta 2. Tapahtumia toukokuussa

Lisätiedot

Helsinki Metropolitan Area Council

Helsinki Metropolitan Area Council Helsinki Metropolitan Area Council Current events at YTV The future of YTV and HKL On the initiative of 4 city mayors the Helsinki region negotiation consortiums coordinating group have presented that:

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges

The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges Lappeenranta, 5th September 2014 Contents of the presentation 1. SEPRA what is it and why does it exist? 2. Experiences

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus 22.4.2013, Helsinki, Laituri Pekka Normo, Ympäristöministeriö VÄHITTÄISKAUPAN PALVELUT - KESKUSTA-ALUEET, LÄHIKAUPAT,

Lisätiedot

Kuntaliiton julkaisut Kuntakehitys, demokratia ja johtaminen

Kuntaliiton julkaisut Kuntakehitys, demokratia ja johtaminen Kuntaliiton julkaisut Kuntakehitys, demokratia ja johtaminen KL-Shop Toinen linja 14, 00530 Helsinki puh. 09 771 2199 julkaisumyynti@kuntaliitto.fi 1 Tilasnumero 509465 Hinta 25.00 Tutkimus selvitti kuntalaisten

Lisätiedot

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely 30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tilaaja on Keskuskauppakamari ja Helsingin seudun kauppakamari Tutkimuksen tarkoitus on tuottaa mahdollisimman

Lisätiedot

Aluerakenteen tasapainoinen kehittäminen hyödyntämällä olemassa olevia rakenteita ja alueiden omia vahvuuksia. Kyläverkoston kehittäminen sekä maaseudun elinkeinotoimintojen edistäminen ja muun toimintapohjan

Lisätiedot

Monikeskuksinen kaupunki elinympäristönä. Saavutettavuus ja laatu Helsingin, Tampereen ja Turun seutujen keskuksissa

Monikeskuksinen kaupunki elinympäristönä. Saavutettavuus ja laatu Helsingin, Tampereen ja Turun seutujen keskuksissa Monikeskuksinen kaupunki elinympäristönä Saavutettavuus ja laatu Helsingin, Tampereen ja Turun seutujen keskuksissa Panu Söderström 13.6.2014 Monikeskuksisen kaupunkirakenteen voimistuessa erilaisten keskusalueiden

Lisätiedot

Kuntien ja Liikenneviraston hankintojen yhteinen kehittäminen kohti julkisten hankintojen yhteistä portaalia

Kuntien ja Liikenneviraston hankintojen yhteinen kehittäminen kohti julkisten hankintojen yhteistä portaalia Kuntien ja Liikenneviraston hankintojen yhteinen kehittäminen kohti julkisten hankintojen yhteistä portaalia Kirsi Rontu Infra-alasta tuottavampi yhteistyöllä 2 Kirsi Rontu 1 Julkiset hankkijat yhteistyöhön

Lisätiedot

Sosiaali ja terveyspalvelut yp TR 2 Loppuraportti

Sosiaali ja terveyspalvelut yp TR 2 Loppuraportti Sosiaali ja terveyspalvelut yp Loppuraportti StjPaula Kokkonen Akj Jukka T Salminen Kaupunginvaltuustojen informaatiotilaisuus 10.1.20111 Työryhmän kokoonpano: Apulaiskaupunginjohtaja Paula Kokkonen (Hki),

Lisätiedot

PALVELUALOITE. Hankintafoorumi 10.4.2013. Hankintajohtaja Marjo Laine

PALVELUALOITE. Hankintafoorumi 10.4.2013. Hankintajohtaja Marjo Laine Hankintafoorumi 10.4.2013 Hankintajohtaja Marjo Laine 24.4.2013 Palvelualoite tai palveluhaaste (utmanarrätten) Yrityksille ja järjestöille annettu mahdollisuus tehdä aloite kunnan toimialaan kuuluvan

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030. Pekka Hinkkanen 20.4.2010

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030. Pekka Hinkkanen 20.4.2010 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030 Pekka Hinkkanen 20.4.2010 Ohjelman lähtökohdat: Asuntopoliittisen ohjelman konkreettisia tavoitteita ovat mm.: Asuntotuotannossa varaudutaan 91 000

Lisätiedot

ESISELVITYS SEUDULLISEN SÄHKÖISEN PALVELUVERKKO- JA KARTTA - HANKKEEN KÄYNNISTÄMISESTÄ Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä Dimenteq Oy, 18.12.

ESISELVITYS SEUDULLISEN SÄHKÖISEN PALVELUVERKKO- JA KARTTA - HANKKEEN KÄYNNISTÄMISESTÄ Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä Dimenteq Oy, 18.12. DIMENTEQ OY ÖRNINKATU 15 24100 SALO FINLAND WWW.DIMENTEQ.FI ESISELVITYS SEUDULLISEN SÄHKÖISEN PALVELUVERKKO- JA KARTTA - HANKKEEN KÄYNNISTÄMISESTÄ Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä Dimenteq Oy, 18.12.2011

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Terveyspalvelujen tulevaisuus Kansalaisten parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Lasipalatsi 10.12.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kansalaisten parissa koskien terveyspalvelujen

Lisätiedot

Liisa-Maria Voipio-Pulkki Johtaja, stm terveyspalveluryhmä Kommenttipuheenvuoro Huoltaja-säätiön työseminaarissa 28.4.2015

Liisa-Maria Voipio-Pulkki Johtaja, stm terveyspalveluryhmä Kommenttipuheenvuoro Huoltaja-säätiön työseminaarissa 28.4.2015 SOTE ja sosiaali- ja terveydenhuollon yhteinen kehittäminen Liisa-Maria Voipio-Pulkki Johtaja, stm terveyspalveluryhmä Kommenttipuheenvuoro Huoltaja-säätiön työseminaarissa 28.4.2015 Sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Elinvoimaa yhdyskuntarakenteen suunnittelulla. Ruotsin kokemuksia Kauko Aronen 13.5.2015

Elinvoimaa yhdyskuntarakenteen suunnittelulla. Ruotsin kokemuksia Kauko Aronen 13.5.2015 Elinvoimaa yhdyskuntarakenteen suunnittelulla Ruotsin kokemuksia Kauko Aronen 13.5.2015 Filosofiaa: miten yhdyskuntarakenne vaikuttaa elinvoimaan? Toiminnot: työpaikat, asuminen, palvelut Maasta, luonnosta

Lisätiedot

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Merikarvia Siikainen PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Työryhmien toimeksianto II Uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Luvia Pori Nakkila Pomarkku Ulvila Harjavalta Lavia 17.1.2014

Lisätiedot

Helsingin kaupungin terveyskeskuksen näkökulma yhteistyöhön. Erja Snellman 1.3.2011

Helsingin kaupungin terveyskeskuksen näkökulma yhteistyöhön. Erja Snellman 1.3.2011 Helsingin kaupungin terveyskeskuksen näkökulma yhteistyöhön Erja Snellman 1.3.2011 Julkisten hankintojen lähtökohta Kansallisen kynnysarvon ylittävät julkiset hankinnat on kilpailutettava hankintalain

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseutu Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus

Tampereen kaupunkiseutu Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus Tampereen kaupunkiseutu Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus Sisältö INKA yleisesti Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus Kaupungin rooli Rahoitus Esimerkkiprojekteja Mikä INKA on? Tausta Tavoitteena

Lisätiedot

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Joensuun seudun kestävä ja älykkäästi uudistuva kasvu edellyttää, että kaikki käytettävissä olevat voimavarat suunnataan entistäkin määrätietoisemmin kaikkein lupaavimmille

Lisätiedot

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki Sakägare/ Asianosainen Ärende/ Asia - VALREKLAM INFÖR RIKSDAGSVALET 2015 - VAALIMAI- NONTA ENNEN EDUSKUNTAVAALEJA 2015, TILLÄGG / LISÄYS Det finns tomma reklamplatser kvar i stadens valställningar och

Lisätiedot

Uudenmaan Yrittäjien syyskokous. Kari Järvenpää

Uudenmaan Yrittäjien syyskokous. Kari Järvenpää Uudenmaan Yrittäjien syyskokous Kari Järvenpää MILLÄ SUOMEN HYVINVOINTI FINANSSIKRIISISTÄ NOUSUUN? Markkinoiden kasvupotentiaalia yrittäjyydellä lisää Jos ei ole yrittäjyyttä ja bisnestä, ei ole mitään

Lisätiedot

Palvelusetelihanke. 31.8.2009 Kehitysjohtaja Tuomo Melin, Kuntaohjelma

Palvelusetelihanke. 31.8.2009 Kehitysjohtaja Tuomo Melin, Kuntaohjelma Palvelusetelihanke 31.8.2009 Kehitysjohtaja Tuomo Melin, Kuntaohjelma Strategiset tavoitteet ja keinot (1) Palvelusetelin käytön, sovellettavuuden ja toimintamallien laajentaminen kunnissa - Tuotetaan

Lisätiedot

Tilaaja-tuottajamalli sosiaalija terveydenhuollon palvelujärjestelmässä. Merja Ala-Nikkola merja.ala-nikkola@hamk.fi

Tilaaja-tuottajamalli sosiaalija terveydenhuollon palvelujärjestelmässä. Merja Ala-Nikkola merja.ala-nikkola@hamk.fi Tilaaja-tuottajamalli sosiaalija terveydenhuollon palvelujärjestelmässä Merja Ala-Nikkola merja.ala-nikkola@hamk.fi Palvelujärjestelmän ongelmia (Ala-Nikkola & Sipilä 1996) Palvelut ja etuudet ovat joustamattomia

Lisätiedot

Rakastu palveluseteliin seminaari Vaasa 28.9.2011 MAHDOLLISUUKSIEN PALVELUSETELI - KATSAUS TULEVAAN

Rakastu palveluseteliin seminaari Vaasa 28.9.2011 MAHDOLLISUUKSIEN PALVELUSETELI - KATSAUS TULEVAAN Rakastu palveluseteliin seminaari Vaasa 28.9.2011 MAHDOLLISUUKSIEN PALVELUSETELI - KATSAUS TULEVAAN Lääkäripalveluyritykset ry Ismo Partanen 040 518 5799 ismo.partanen@lpy.fi www.lpy.fi Palvelusetelilain

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015

Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015 Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015 Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen Hallituksen tiedotustilaisuus

Lisätiedot

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Näkökulmia vähittäiskauppaan ja yhdyskuntarakenteen vyöhykkeisiin 1 Vähittäiskaupan toimipaikkojen sijoittuminen

Lisätiedot

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS 21.11.2013 Lapin pääkaupunki ja Joulupukin virallinen kotikaupunki 21.11.2013 Matkailufaktoja

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN TEKNISTEN PALVELUJEN YHTEISTYÖ

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN TEKNISTEN PALVELUJEN YHTEISTYÖ TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN TEKNISTEN PALVELUJEN YHTEISTYÖ Ilkka Ojala Toimitusjohtaja Tampereen Tilakeskus Liikelaitos TECHNOPOLIS 23.3.2011 Seutustrategia vs. tekniset palvelut Seudun suurista infrahankkeista

Lisätiedot

YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012. Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto

YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012. Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012 Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto AJATUKSIA PALVELURAKENNEUUDISTUKSISTA 2000-LUVULLA Aikaisemman kuin nykyisenkin

Lisätiedot

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA 1 2 Hallitusohjelman tarkoitus ja merkitys Pirkkalan pormestarimalliin kuuluu toimintatapa, jossa uusi pormestari ryhtyy heti valintansa jälkeen kokoamaan hallitusohjelmaa.

Lisätiedot

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa I TEHTÄVÄN ASETTELU Työelämälähtöisyys: opinnäytetyö hyödyttää työelämää, kehittää

Lisätiedot

Seudun tonttipäivä 21.5.2015 Lempäälän tonttitarjonnasta, tulevaisuuden tarpeista ja ratkaisumalleista

Seudun tonttipäivä 21.5.2015 Lempäälän tonttitarjonnasta, tulevaisuuden tarpeista ja ratkaisumalleista Seudun tonttipäivä 21.5.2015 Lempäälän tonttitarjonnasta, tulevaisuuden tarpeista ja ratkaisumalleista Jaakko Hupanen Ilari Rasimus Harri Järvenpää tekninen johtaja kaavoituspäällikkö kiinteistöinsinööri

Lisätiedot

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA Sosiaali- ja terveyspalvelualan toimijoiden liiketoimintaosaamisen tutkimus- ja kehittämistarpeita kartoittava selvitys Tutkija Eevaleena Mattila

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun maapolitiikan yhteistyö

Tampereen kaupunkiseudun maapolitiikan yhteistyö Tampereen kaupunkiseudun maapolitiikan yhteistyö Kuntamarkkinat 14.9.2011 Seutujohtaja Päivi Nurminen Lähtökohdat Tampereen kaupunkiseudun alue 8 kuntaa 357 044 asukasta Kasvu 1,2 % Kasvun kärki kehyksellä

Lisätiedot

Kauppatori - Suomenlinna

Kauppatori - Suomenlinna 12.8.-15.9.2013 & 30.4.-15.6.2014 8 20 50 8 00 40 9 20 40 9 10 40 10-11 00 20 40 10-11 00 20 40 1 20 1 20 13-14 00 20 40 13-14 00 20 40 15 00 20 15 00 20 50 16-18 00 20 40 16 20 40 19 00 20 17-18 00 20

Lisätiedot

Korkeakoulujen tietohallinto ja tutkimus: kumpi ohjaa kumpaa?

Korkeakoulujen tietohallinto ja tutkimus: kumpi ohjaa kumpaa? Korkeakoulujen tietohallinto ja tutkimus: kumpi ohjaa kumpaa? Kerro meille datastasi työpaja 10.4.2013 Antti Auer Tietohallintopäällikkö Jyväskylän yliopisto Strateginen kehittäminen Johtamista, tutkimushallintoa

Lisätiedot

ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET

ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET Kaupunginjohtaja Kari Karjalainen 23.1.2014 Erityisen kuntajakoselvitysalueen kunnat Joensuu www.joensuu.fi

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen 2004 2007 Esitteitä 2004:9 Turvallisuus on perusoikeus Turvallisuus on jokaisen perusoikeus ja hyvinvoinnin perusta. Väkivalta murentaa tätä turvallisuutta. Lisäksi

Lisätiedot

Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja

Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja Keva 1.4.2014 ----------------------------------- Kari Hakari Tilaajajohtaja, HT Tampereen kaupunki Uusi julkinen hallinta hallinnonuudistusten

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN ARVOT Lapuan kaupunkikonsernin noudattamat arvot, joihin jokainen konsernissa työskentelevä henkilö sitoutuu. Oikeudenmukaisuus ja Tasapuolisuus Ihmisarvo on korvaamaton.

Lisätiedot

JA CHALLENGE 18.-19.4.2013. Anna-Mari Sopenlehto Central Administration The City Development Group Business Developement and Competence

JA CHALLENGE 18.-19.4.2013. Anna-Mari Sopenlehto Central Administration The City Development Group Business Developement and Competence JA CHALLENGE 18.-19.4.2013 Anna-Mari Sopenlehto Central Administration The City Development Group Business Developement and Competence 12.11.2014 Challenges of the City of Turku What kind of city you would

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

Elinvoimaa lähiöihin klinikka

Elinvoimaa lähiöihin klinikka Elinvoimaa lähiöihin klinikka Erkki Aalto Lähiöiden kehittäminen ja kerrostalojen korjaaminen ovat merkittävä kansallinen haaste www.rakli.fi/klinikat/elivoimaa-lahioihin-turku RAKLIn klinikka kokoaa toimijat,

Lisätiedot

Johdanto. Aineistojen analysoiminen perustuu paikkatietomenetelmiin.

Johdanto. Aineistojen analysoiminen perustuu paikkatietomenetelmiin. Johdanto Pirkanmaan 1. maakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 9.3.2005 ja se on vahvistettu valtioneuvostossa 29.3.2007. Maakuntakaavan seuranta perustuu maankäyttö ja rakennuslakiin (MRL). Lain

Lisätiedot