Kaupunginosan palvelujen järjestämisen vaihtoehdot

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kaupunginosan palvelujen järjestämisen vaihtoehdot"

Transkriptio

1 ACTA Pekka Valkama Pentti Siitonen Mikko Marja-aho Kaupunginosan palvelujen järjestämisen vaihtoehdot Kuntien yhteisen kaupunginosan palvelujärjestelmä esimerkkinä Vuores A CTA NRO 1 6 9

2 TEKIJÄT Pekka Valkama Mikko Marja-aho Pentti Siitonen KANNEN KUVA Kuvatoimisto Gorilla/Ojutkangas ISBN (pdf) Suomen Kuntaliitto XGS, Kuntatalo, Helsinki Helsinki 2004 Myynti: Suomen Kuntaliiton julkaisumyynti Suomen Kuntaliitto Toinen linja 14 PL Helsinki Puh. (09) 7711 Faksi (09)

3 Esipuhe 3 Palvelutuotannon uudistaminen on kuntakentän ajankohtainen kehittämishaaste nyt ja lähivuosina. Keskustelussa on nostettu esiin kuntien seudullinen yhteistyö, perinteiselle kunnallisten palvelujen tuotantotavoille vaihtoehtoiset tuotantotavat, kilpailuttaminen sekä uudenlaiset kumppanuudet yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Tutkimus tarttuu näihin palvelujen uudistamisen teemoihin analysoimalla erilaisten kehittämisideoiden ja -mallien soveltamismahdollisuuksia yhden kaupunginosan palvelutuotannossa. Soveltamisesimerkkinä on kahden kunnan, Tampereen ja Lempäälän alueelle rakentuvan Vuoreksen kaupunginosan sosiaali-, terveys- ja sivistyspalvelujen järjestäminen. Suomen Kuntaliitto on iloinen voidessaan julkaista tämän tärkeän raportin ACTA-sarjassaan osana Palvelutuotannon uudistaminen -ohjelmaa. Kuntaliiton näkemyksen mukaan raportti voi edesauttaa kuntien välisen yhteistyön lisäämistä ja syventämistä ja antaa välineitä kuntien toiminnan kehittämiseen. Tutkimus jäsentää uudella tavalla kuntien palvelujärjestelmää ja synnyttää toivottavasti uutta ajattelua, uusia käytäntöjä sekä aihepiiriin liittyvää jatkotutkimusta. Tämän tutkimushankkeen toimeksiantajana on ollut Tampereen kaupunkiseudun aluekeskusohjelma. Aluekeskusohjelma on yksi valtioneuvoston neljästä erityisohjelmasta, jonka tavoitteena on kehittää aluekeskusten vahvuuksia, erikoistumista ja yhteistyötä kaikki maakunnat kattavan verkoston vahvistamiseksi. Puolet ohjelman rahoituksesta perustuu sisäasiainministeriön hallinnonalan maakunnan kehittämisrahaan. Toinen puoli rahoituksesta tulee kunnilta. Aluekeskukset on muodostettu pääosin sellaisille kaupunkiseuduille, jotka ovat työssäkäynnin, asumisen ja palvelujen tuotannon ja kysynnän kannalta suhteellisen yhtenäisiä. Tampereen kaupunkiseudun aluekeskusohjelma-alue muodostuu kaikkiaan seitsemästä kunnasta (Kangasala, Lempäälä, Nokia, Pirkkala, Tampere, Vesilahti ja Ylöjärvi). Tutkimus on jatkoa Tampereen kaupunkiseudun aluekeskusohjelman toimesta v valmistuneelle hankkeelle Vaihtoehtoiset palvelutuotantojärjestelmät kaupunkiseudulla. Käsiteltävä aihe tukee omalta osaltaan aluekeskusohjelman määriteltyjä painopistealueita, jotka ovat yhteistyöverkostot, maankäyttö ja asuminen, koulutus ja osaamaan oppiminen, hyvinvointipalvelut ja elinkeinopolitiikka. Tutkimuksen tulokset palvelevat kaikkia seutuyhteistyön toimeenpanijoita ja kehittäjiä. Aluekeskusohjelma ja julkaisun tekijät esittävät parhaat kiitokset Suomen Kuntaliitolle, joka on ottanut julkaisun ACTA-sarjaansa ja siten luonut edellytykset tutkimustulosten laajemmalle hyväksikäytölle. Tampereen kaupunkiseudun aluekeskusohjelma Suomen Kuntaliitto KAUPUNGINOSAN PALVELUJEN JÄRJESTÄMISEN VAIHTOEHDOT

4 4

5 5 Sisältö Esipuhe... 3 Tiivistelmä... 9 Resumé Summary Johdanto Tutkimuksen tausta, tavoitteet ja tutkimusorganisaatio Vuoreksen osayleiskaavan luomat puitteet Vuores-visio 2020 työn lähtökohtana Kaupunginosan palvelujen järjestäminen tutkimus- ja kehittämiskohteena Tutkimusraportin rakenne Julkisten palvelujen markkinoistamismahdollisuuksien arviointi Vuoreksen palvelujen markkinaehtoisuus hyödyketeorian näkökulmasta Vuoreksen pääpalvelujen lainsäädäntötausta markkinoistamisen kannalta Vuoreksen toimitilojen sijoitus, integrointi ja elinkaari Julkisten palvelujen toimitilojen sijoitteluvaihtoehdot Palvelujen integrointi keskenään Palvelujen elinkaari Vaihtoehtoiset palvelutuotantojärjestelmäratkaisut Vuoreksessa Vuores tilaaja-tuottajajärjestelmänä Tilaaja-tuottajamallin periaatteet Tilaaja- ja tuottajaorganisaation vaihtoehdot Vuoreksessa Yhteenveto ja kokonaisarviointi Vuores yrittäjämallina Kolmannen sektorin Vuores Vuores palvelusetelijärjestelminä Vuores PPP-mallina PPP-mallin periaatteet PPP-mallin soveltaminen Vuoreksessa Vuoreksen palvelujärjestelmävisioiden kuvaukset Visioiden lähtökohdat ja muodostaminen Konventionaalisen toteutuksen visio Vision peruskuvaus Toimitilojen sijoitus ja integrointi Urakkamuodot KAUPUNGINOSAN PALVELUJEN JÄRJESTÄMISEN VAIHTOEHDOT

6 Elinkaari Yksityisrahoitukseen perustuva visio Vision peruskuvaus Toimitilojen sijoitus ja integrointi PPP-hankkeet Vuoreksessa Tilaaja-tuottajamalliin perustuva visio Vision peruskuvaus Toimitilat Vuoreksen palveluvisioiden vertailu Vuoreksen palvelujärjestelmän merkitys ja arviointi Vuoreksen palvelujärjestelmän arviointi Vuores lähiönä tai kaupunginosana Vuoreksen palvelujärjestelmän merkitys Tampereen kaupunkiseudun kannalta Yhteenveto ja keskeisiä päätelmiä Vuoreksen palvelut ja niiden vaihtoehtoiset tuotantomahdollisuudet Vuoreksen palvelujen sijoitteluvaihtoehdot Palvelujen elinkaaritarkastelu Vaihtoehtoiset palvelujärjestelmävisiot Vuoreksessa Konventionaalisen toteutuksen visio Yksityisrahoitukseen perustuva visio Tilaaja-tuottajamalliin perustuva visio Vuoreksen palveluvisioiden vertailu Vuoreksen palvelujärjestelmän arviointi ja merkitys Lähteet ja oheislukemisto

7 7 Kuvio- ja taulukkoluettelo Kuviot: Kuvio 1.1. Tutkimuskehikko. Vaihtoehtoiset palvelutuotantojärjestelmät kaupunkiseudulla Kuvio 1.2. Vuores kaupunkirakenteessa Kuvio 1.3. Vuoreksen osayleiskaava Kuvio 1.4. Alueellinen / Vuoreksen palvelutuotantojärjestelmä kysyntä- ja tarjontatekijöinä Kuvio 1.5. Kolme tarkastelutapaa alueelliseen palvelujärjestelmään Kuvio 2.1. Hyödyketyypittely Kuvio 3.1. Vuoreksen julkisten palveluiden sijoittelun perusmalli. Vuoreskeskus ja kolme alakeskusta Kuvio 3.2. Palvelujärjestelmän toimitilojen periaatevaihtoehdot Vuoreksen suunnittelussa Kuvio 3.3. Eriytettyjen julkisten ja yksityisten lähipalvelujen konseptin idea havainnollistettuna Vuoreksen kartan avulla Kuvio 4.1. Tilaaja-tuottajamallin perusidea Kuvio 4.2. Tilaajan ja tuottajan vastuut ja vapaudet Kuvio 4.3. Kunnallispoliittisen prosessin ja tilaajatuottajamallin kehä Vuoreksessa Kuvio 4.4. Tampereen tulevan toimintamallin yleisperiaatteet Kuvio 4.5. Tampereen kaupungin tilaaja-tuottajamallin toimeenpanomalli vuoden 2007 alusta lukien Kuvio 4.6. Kunnallisten palvelujen vaihtoehtoiset tilaajaorganisaatiot Vuoreksessa Kuvio 4.7. Palvelujen vaihtoehtoiset tuottajat Vuoreksessa Kuvio 4.8. Tampereen kaupungin johtama tilaaja-tuottajamalli Vuoreksessa Kuvio 4.9. Esimerkki yrittäjämallista Vuoreksessa Kuvio Vuoreksen alueen alle kouluikäisten päivähoitojärjestelmän elementit ja niiden tarjoamat mahdollisuudet kolmannen sektorin päivähoitoaktiviteeteille Kuvio Tyypillisimmät käytössä olevat voucherit elinkeinoelämässä ja julkishallinnossa Kuvio Palvelukohteen elinkaaresta syntyvät riskivaihtoehdot Kuvio 5.1. Vuoreksen palvelutuotantojärjestelmän kolme erilaista visiota Kuvio 5.2. Kunnallisen eli konventionaalisen toteutuksen vaihtoehdot Kuvio 5.3. Konventionaalinen palvelujen toteutus Vuoreksessa Kuvio 5.4. Tilaaja-tuottajamallin verkostosuhteet Vuoreksessa Kuvio 5.5. Arvio Vuoreksen kunnallisten palvelujen mahdollisista markkinaolosuhteista Vuoreksen IV vaiheessa Kuvio 6.1. Vuoreslaisten palvelujen jakelu- ja rahoitusväylät Kuvio 6.2. Vuoreksen palvelujärjestelmän seutukuntataloudellisen KAUPUNGINOSAN PALVELUJEN JÄRJESTÄMISEN VAIHTOEHDOT

8 8 arvioinnin taulukkomalli Kuvio 6.3. Vuoreksen toimitilojen arviointikehikko Kuvio 6.4. Pirkanmaan eritasoisen kuntayhteistyön perusmuodot Kuvio 7.1. Fyysisen palvelujärjestelmän päävaihtoehdot Vuoreksessa Kuvio 7.2. Julkisten ja yksityisten palvelujen integroinnin ja integroimattomuuden edut ja haitat Kuvio 7.3. Vuoreksen palvelujärjestelmän kolme visiota Kuvio 7.4. Vertailu visioiden joustavuuden ja kilpailun hyödyntämisen suhteen Taulukot: Taulukko 2.1. Vuoreksen palvelujen hyödyketeoreettinen erittely Taulukko 3.1. Kunnallisten palvelujen integroinnin arviointimatriisi Taulukko 3.2. Kunnallisten ja yksityisten palvelujen integroinnin arviointimatriisi Taulukko 3.3. Elinkaariteoria Vuoreksessa Taulukko 3.4. Vuoreksen julkisten palvelujen rakentamisvaiheet Taulukko 4.1. Vuoreksen tilaaja-tuottajamallin edut, haitat, mahdollisuudet ja uhat Taulukko 4.2. Yrittäjämallin edut, haitat, mahdollisuudet ja uhat Taulukko 4.3. Kolmannen sektorin varaan rakentuvan palvelujärjestelmän edut, haitat, mahdollisuudet ja uhat Taulukko 4.4. Palveluseteleiden soveltuvuuden arviointi Vuoreksessa Taulukko 4.5. Palvelusetelijärjestelmän edut, haitat, mahdollisuudet ja uhat Taulukko 4.6. Ostopalvelun ja laajan PPP:n vertailu Taulukko 4.7. PPP-mallien ominaisuudet Taulukko 4.8. PPP:n toteutuksen yhteydessä eri osapuolten selvitettäväksi tulevat asiat Taulukko 4.9. PPP:n edut, haitat, mahdollisuudet ja uhat Taulukko 5.1. Konventionaalisen toteutuksen edut, haitat, mahdollisuudet ja uhat Taulukko 5.2. Vaihtoehtoisten visioiden vertailutaulukko Taulukko 6.1. Vuoreksen palvelujärjestelmän mahdollisuudet verrattuna perinteiseen lähiöön Taulukko 7.1. Vuoreksen palvelut markkinoistamisen kannalta Taulukko 7.2. Vuoreksen palvelukeskukset Taulukko 7.3. Vuoreksen rakentamisvaiheet Taulukko 7.4. Konventionaalisen toteutuksen edut, haitat, mahdollisuudet ja uhat Taulukko 7.5. PPP:n edut, haitat, mahdollisuudet ja uhat Taulukko 7.6. Vuoreksen tilaaja-tuottajamallin edut, haitat, mahdollisuudet ja uhat

9 9 Tiivistelmä Pekka Valkama, Mikko Marja-aho ja Pentti Siitonen: Kaupunginosan palvelujen järjestämisen vaihtoehdot. Acta nro 169. Suomen Kuntaliitto. Helsinki Käsillä oleva tutkimus on toinen osa Tampereen kaupunkiseudun aluekeskusohjelman vuonna 2003 käynnistämässä Vaihtoehtoiset palvelutuotantojärjestelmät kaupunkiseudulla -tutkimushankkeessa. Tässä tutkimusosassa tarkastellaan sosiaali-, terveys- ja sivistyspalveluihin painottuen palvelujen järjestämisen vaihtoehtoja Tampereen kaupungin ja Lempäälän kunnan rajalle rakennettavassa uudessa Vuoreksen kaupunginosassa. Tutkimuksen ideana on jäsentää kahden kunnan alueelle sijoittuvan asuinalueen palvelujärjestelmän suunnitteluun, rakentamiseen ja toteuttamiseen liittyviä päätöksentekotarpeita ja -mahdollisuuksia. Tutkimus nostaa esiin myös niitä kaupunkiseutujen kasvuun liittyviä näkökohtia, joiden suhteen päätöksentekijät joutuvat tekemään uudenlaisia linjavalintoja ja toimeenpanopäätöksiä. Vuoresta voidaan monella tavalla pitää kiinnostavana uusien palvelutuotantotapojen kehittämisen näkökulmasta. Kaupunginosan sijainti kahden kunnan alueella merkitsee sitä, että tavanomaisesta poiketen palvelujen järjestäminen synnyttää tarpeen uudenlaiselle kuntayhteistyölle. Kuntien yhteistyönä tapahtuva, kuntarajasta riippumaton palvelujen kehittäminen on ajankohtaista monilla kaupunkiseuduilla sekä jo valmiiksi rakennetuissa että uusissa kaupunginosissa. Vuores on fyysisesti suhteellisen yhtenäinen, noin asukkaalle mitoitettuna suhteellisen iso ja lähes kokonaan uudisrakentamiseen perustuva kaupunginosa. Vuoreksen rakentamiselle on asetettu haastavat tavoitteet niin ympäristön, työpaikkojen kuin palvelutasonkin osalta. Palvelutuotannon eri mallien ja vaihtoehtojen soveltamismahdollisuuksien analyysi osoittaa sen, että Vuoreksen alueen palvelujen järjestämisessä kunnat voivat hyödyntää omien palvelutuottajiensa ohella myös kolmannen ja yksityisen sektorin palvelutuottajia. Kun lainsäädännölliset esteet vaihtoehtoisten palvelutuotantotapojen soveltamiselle ovat enää vähäiset, on huomiota kiinnitettävä sellaisiin kysymyksiin kuin, mitä eri toimintavaihtoehdot merkitsevät kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksien kannalta, millaisia kilpailuttamismahdollisuuksia eri toimialoilla on olemassa ja millaisia kumppaneita kunnat voivat löytää palvelutuotantoon. Eri mallien soveltamiseen liittyy kuhunkin hyvin erilaisia etuja, haittoja, uhkia ja mahdollisuuksia, joita raportissa tuodaan esiin. KAUPUNGINOSAN PALVELUJEN JÄRJESTÄMISEN VAIHTOEHDOT

10 10 Tutkimuksessa on kehitetty kolme erilaista visiota kuvamaan Vuoreksen palvelujärjestelmän vaihtoehtoja. Visioille on annettu nimeksi konventionaalisen toteutuksen visio, yksityisrahoitukseen perustuva visio ja tilaaja-tuottajamalliin perustuva visio. Visiot ovat yleisluontoisia ja kokonaisvaltaisia kuvauksia mahdollisista tahtotiloista, joita kohden palvelujärjestelmän suunnittelussa ja toteutuksessa voidaan pyrkiä etenemään. Palvelutuotantoproblematiikan moniulotteisuus merkitsee sitä, että vaihtoehtoisia tuotantotapoja voidaan myös räätälöidä eri toimialoilla. Kunnat voivat soveltaa myös sekamalleja ja laatia malleista paikkakuntakohtaisia toteutustapoja. Niinpä tässä tutkimuksessa ei ole pyrittykään yksityiskohtaisiin, toimialakohtaisiin ehdotuksiin valittavista toimintatavoista. Eri tekijöiden painoarvojen ja merkitysten punninta edellyttää ennen lopullisia ratkaisuja vielä palvelukohtaista tarkastelua. Vuores kiinnostaa seutukunnan asukkaita laajemminkin, minkä vuoksi valittavien palvelujärjestelmäratkaisujen tiimoilta tarvitaan myös elävää kuntalaiskeskustelua. Palvelutuotantovaihtoehtojen soveltamismahdollisuuksia tarkastellaan erityisesti Vuoreksen kaupunginosan kannalta, mutta samalla tutkimus jäsentää yleisemminkin sitä problematiikkaa, joka liittyy julkisten palvelujen järjestämiseen kuntien yhteistyönä. Tutkimus palvelee Tampereen kaupunkiseudun päätöksentekijöitä, palvelualojen asiantuntijoita ja viranhaltijoita, mutta tutkimuksen tuloksia voivat hyödyntää kaikki, jotka ovat kiinnostuneita kaupunkisuunnittelusta, palvelujen vaihtoehtoisista tuotantojärjestelmistä, yksityisrahoitusmalleista, kilpailuttamisesta ja seutuyhteistyöstä. Avainsanat: Kaupunkisuunnittelu, kilpailuttaminen, palvelutuotantojärjestelmät, seutuyhteistyö, yksityisrahoitusmallit.

11 11 Resumé Pekka Valkama, Mikko Marja-aho ja Pentti Siitonen: Kaupunginosan palvelujen järjestämisen vaihtoehdot (Alternativa sätt att tillhandahålla service i en stadsdel). Acta nr 169. Finlands Kommunförbund. Helsingfors Föreliggande undersökning är den andra delen av forskningsprojektet Vaihtoehtoiset palvelutuotantojärjestelmät kaupunkiseudulla ( Alternativa system för serviceproduktion i stadsregioner ) som startades av regioncentrumprogrammet i Tammerfors stadsregion år Med betoning på social-, hälsovårds- och bildningstjänster undersöker denna forskningsdel alternativ för hur servicen kunde tillhandahållas i den nya stadsdelen Vuores som byggs vid gränsen mellan Tammerfors stad och Lempäälä kommun. Idéen med undersökningen är att analysera behov och möjligheter beträffande beslut om planeringen, byggandet och genomförandet av ett servicesystem inom ett bostadsområde som finns på två kommuners område. Undersökningen lyfter också fram sådana synpunkter i stadsregionernas tillväxt där beslutsfattarna blir tvungna att fatta nya beslut om riktlinjer och verkställighet. Vuores kan på många sätt anses vara intressant när det gäller utvecklingen av nya former för serviceproduktion. Att området är beläget inom två kommuner innebär att servicen skapar ett avvikande behov av ett nytt slags kommunsamarbete. Serviceutveckling i samarbete mellan kommuner och oberoende av kommungränser är aktuell inom många stadsregioner både i redan byggda och i nya stadsdelar. Fysiskt är Vuores ganska enhetlig och en relativt stor och nästan helt nybyggd stadsdel för cirka invånare. Målen då det gäller såväl miljö som arbetsplatser och servicenivå är utmanande. Analysen av möjligheterna att tillämpa olika modeller och alternativ inom serviceproduktionen visar att kommunerna vid tillhandahållandet av servicen i Vuores vid sidan av de egna serviceproducenterna också kan använda serviceproducenter inom tredje och privata sektorn. När lagstiftningen endast innehåller små hinder för tillämpning av alternativa former för serviceproduktion, bör uppmärksamhet fästas bland annat vid vad de olika alternativen innebär för kommuninvånarnas medinflytande, hurdana konkurrensmöjligheter det finns inom olika verksamhetsområden och hurdana partner kommunerna kan hitta för serviceproduktionen. Med tillämpningen av varje modell sammanhänger mycket varierande fördelar, nackdelar, hot och möjligheter som rapporten lyfter fram. KAUPUNGINOSAN PALVELUJEN JÄRJESTÄMISEN VAIHTOEHDOT

12 12 Inom undersökningen utvecklades tre olika visioner för att beskriva alternativa servicesystem i Vuores. Visionerna benämns visionen med konventionellt genomförande, visionen med beställar-utförarmodellen och visionen med privat finansiering. Visionerna är allmänna och övergripande beskrivningar av möjliga ambitioner som planeringen och genomförandet av servicesystemet kan inriktas på. Att problematiken kring serviceproduktionen är så mångdimensionell innebär att alternativa produktionsformer också kan skräddarsys inom olika verksamhetsområden. Kommunerna kan också tillämpa blandade modeller och utarbeta lokala genomförandeformer av modellerna. Därför har denna undersökning inte heller eftersträvat att ge olika verksamhetsområden detaljerade förslag kring valbara förfaranden. Avvägningen av de olika faktorernas vikt och betydelse förutsätter ytterligare granskning inom varje service innan de slutgiltiga besluten fattas. Den ekonomiska regionens invånare är även i större utsträckning intresserade av Vuores, och därför behövs också en livlig diskussion med kommuninvånarna om de lösningar för servicesystemet som väljs. Möjligheterna att tillämpa olika alternativ för serviceproduktion granskas speciellt när det gäller stadsdelen Vuores, men samtidigt analyserar undersökningen också mer allmänt den problematik som hör ihop med tillhandahållande av offentlig service som samarbete mellan kommuner. Undersökningen är till nytta för Tammerfors stadsregions beslutsfattare och sakkunniga och tjänsteinnehavare inom servicesektorerna, men forskningsresultatet kan också användas av alla som är intresserade av stadsplanering, alternativa system för produktion av service, modeller med privat finansiering, konkurrensutsättning och regionalt samarbete. Nyckelord: Stadsplanering, konkurrensutsättning, system för serviceproduktion, regionalt samarbete, modeller med privat finansiering.

13 13 Summary Pekka Valkama, Mikko Marja-aho and Pentti Siitonen: Kaupunginosan palvelujen järjestämisen vaihtoehdot (Service provision options in city districts). Acta publications No The Association of Finnish Local and Regional Authorities. Helsinki This study is the second part of the research project on alternative service provision systems in urban regions, launched through the regional centre development programme of the Tampere urban region in With the focus on social, health, cultural and education services, this part of the study examines different service provision options in the new district of Vuores, to be built on the border of the City of Tampere and the municipality of Lempäälä. The purpose of the study is to outline the needs and opportunities for making decisions about the planning, design and implementation of a service provision system covering a residential area that falls within two local authority areas. The study also highlights the aspects of the growth of urban regions, which require new kinds of policy and implementation decisions from decision makers. From the viewpoint of the development of new methods of service provision, the district of Vuores is interesting in a number of ways. The site falls within two local authority areas, which means that service provision exceptionally requires new kind of municipal co-operation. The development of services in co-operation between local governments over municipal borders is relevant in many urban regions, both in established and new districts. Designed for some 14,000 residents, the district of Vuores is fairly large, but physically a relatively cohesive area that will almost entirely be based on new development. The objectives set for the development of Vuores are challenging, whether examined from the viewpoint of the environment, jobs or service level. The analysis of different service provision models and possibilities to apply the different options shows that when structuring service provision in the Vuores district, local authorities can, besides their own service provision, benefit from the third and the private sector service providers. As there are hardly any legal obstacles to the application of alternative methods of service provision, attention should be focused on issues such as the impact of the different alternatives on residents opportunities for exerting influence; tendering options available in different sectors; and potential partners of local authorities in the provision of services. The report KAUPUNGINOSAN PALVELUJEN JÄRJESTÄMISEN VAIHTOEHDOT

14 14 lays out the very different pros and cons, threats and opportunities associated with the application of the different models. For the purposes of the study, three different visions were created to describe the different options for the Vuores service system. They are called the conventional implementation vision, the purchaser-provider vision and the private funding vision. The visions provide general, yet comprehensive descriptions of potential shared ambitions toward which the planning and implementation of a service system can be steered. The multidimensional aspect of problems involved in the service provision means that alternative methods of service provision can be tailored to the needs of different sectors. Local authorities can also apply mixed models and come up with local methods of implementing them. This is why this study does not aim to put forth detailed proposals of which methods each sector should choose. The importance of different factors cannot be weighted unless individual services are examined before any final decisions are made. Vuores generates wider interest among the region s residents, therefore, they should be offered a chance to participate in a public debate on the different service provision alternatives. While the study focuses on potential applications of the service provision options in the district of Vuores, it also provides a more general analysis on the problems related to the provision of public services through municipal co-operation. The study is aimed at the decision makers, service professionals and municipal officials in the Tampere urban region. However, the study results can be used by everyone who is interested in urban planning, alternative service provision systems, private funding models, competitive, tendering and regional co-operation. Key words: Urban planning, competitive tendering, service provision systems, regional co-operation, private funding models.

15 15 1 Johdanto Johdatus luvun sisältöön Johdantoluvussa kuvataan tutkimuksen taustana tutkimushankekokonaisuus, johon tämä tutkimus yhtenä osana liittyy. Tutkimusasetelman osalta lukijalle kerrotaan tämän tutkimuksen tutkimuskysymykset, -aineisto ja -menetelmä. Yksityiskohtaisemmin kuvataan tutkimuksen kohteena olevan kaupunginosan eli Vuoreksen suunnittelun periaatteet ja lähtökohdat. Johdannon lopuksi kuvataan tutkimusraportin sisältöä lyhyesti luvuittain. 1.1 Tutkimuksen tausta, tavoitteet ja tutkimusorganisaatio Tutkimuksen tausta Tampereen kaupunkiseudun aluekeskusohjelma päätti myöntää v rahoituksen tutkimushankkeeseen Vaihtoehtoiset palvelutuotantojärjestelmät kaupunkiseudulla. Jo hankkeen aloitusvaiheessa oli näköpiirissä, että palvelutuotantojärjestelmiä halutaan tarkastella ensiksi vaihtoehtojen teoreettisen taustan selkeyttämiseen ja haltuunottoon tähtäävällä esitutkimustyyppisellä tutkimusosalla. Tämän yleisemmän osuuden jatkoksi toivottiin tutkimusosiota, jossa paneuduttaisiin yksityiskohtaisemmin yhden kaupunginosaan konkreettisempiin ja yksityiskohtaisempiin palvelujen järjestämisen kysymyksiin. Vuonna 2003 läpiviedyn esitutkimusvaiheen tavoitteena oli tutkia vaihtoehtoisia palvelutuotantojärjestelmiä nimenomaan seudullisen kuntayhteistyön näkökulmasta. Esitutkimuksessa pohdittiin vaihtoehtoisten palvelutuotantotapojen, joissa myös yksityisillä yrityksillä ja kolmannen sektorin toimijoilla voi olla oma roolinsa, soveltamismahdollisuuksia seutukuntapohjaisessa kuntayhteistyössä. Esitutkimushankkeesta julkaistiin itsenäinen tutkimusraportti Tampereen yliopiston Kunnallistieteiden laitoksen sarjassa. (Ks. tarkemmin Siitonen ja Valkama 2003.) KAUPUNGINOSAN PALVELUJEN JÄRJESTÄMISEN VAIHTOEHDOT

16 16 VAIHTOEHTOISET PALVELUTUOTANTOJÄRJESTELMÄT KAUPUNKISEUDULLA Osa I Esitutkimusvaihe 2003 TEOREETTINEN TAUSTA JA PROBLEMATIIKAN HALTUUNOTTO VAIHTOEHTOISET PALVELUTUOTANTO- JÄRJESTELMÄT KAUPUNKISEUDULLA SOVELTAMINEN VUOREKSEN KAUPUNGINOSAAN Osa II Vuores 2004 KAUPUNGINOSAN PALVELUJEN JÄRJESTÄMISEN VAIHTOEHDOT Kuvio 1.1. Tutkimuskehikko. Vaihtoehtoiset palvelutuotantojärjestelmät kaupunkiseudulla. Tutkimushankekokonaisuuden ideaa voidaan havainnollistaa teorian ja käytännön vuoropuhelua korostavalla kuviolla 1.1. Kokonaisuuden toinen, soveltamiseen painottunut osa käynnistettiin vuoden 2004 alussa. Nyt käsillä oleva tutkimusraportti on yhteenveto tästä jälkimmäisestä osuudesta. Jälkimmäisen osuuden tarve perustuu kasvavan kaupunkiseudun uudisrakentamisen kehitystekijöihin. Yhä useammassa tapauksessa uudisrakentaminen etenee lähelle kuntarajoja, kun kaupunkiseutujen keskustoissa vapaana olevat maa-alueet ovat käyneet riittämättömiksi. Kasvun myötä uusia kaupunginosia ei voida sijoittaa enää välttämättä yhden kunnan alueelle, vaan maankäytön tarkoituksenmukaisuusnäkökohdat voivat edellyttää kuntarajat ylittävien kaupunginosien rakentamista. Kahden kunnan yhteisissä kaupunginosissa myös kunnallisten palvelujen järjestäminen saa aivan uusia ulottuvuuksia. Tämä tutkimusraportti on saanut nimekseen Kaupunginosan palvelujen järjestämisen vaihtoehdot, koska tutkimus keskittyy Vuorekseen rakennettavan kaupunginosan palvelutuotantojärjestelmään. Kaupunkisuunnittelun näkökulmasta Vuores on kiinnostava tapaus, koska se sijaitsee kahden kunnan, Tampereen kaupungin ja Lempäälän kunnan alueella ja toteutetaan kuntien yhteistyönä. Kaupunginosan rakentamista ei ole vielä aloitettu, minkä vuoksi tutkimus voi palvella tulevan kaupunginosan palvelujärjestelmän suunnittelua ja toteuttamista. Huolimatta siitä, että tutkimus kohdistuu Vuoreksen tapaukseen, tutkimus jäsentää uuden kaupunginosan palvelujärjestelmän perustamiseen ja luomiseen liittyvää problematiikkaa tavalla, jolla on yleisempää merkitystä. Tutkimuksen esiin nostamia näkökohtia ja analyyseja voidaan soveltaa erilaisten kasvavien kaupunkiseutujen kaupunginosapalvelujen suunnittelussa ja kehittämisessä.

17 17 Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena on tarkentaa ja konkretisoida vaihtoehtoisten ja teoreettisten palvelutuotantovaihtoehtojen soveltuvuutta konkreettisen kaupunginosan kunnallisten palvelujen järjestämiseen. Ennen kaikkea pyritään etsimään mahdollisuuksia kytkeä vaihtoehtoisista palvelujärjestelmistä kehitettyjä malleja ja ideoita käytännöllisesti suuntautuneeseen kaupunkisuunnitteluun. Palvelutuotantojärjestelmä koostuu monista rinnakkaisista ja sisäkkäisistäkin elementeistä, joiden suhteen on samanaikaisesti useita vaihtoehtoisia tapoja palvelujen järjestämisessä. Kun vielä tiedetään, että asuinalueen elinkaaren kuluessa järjestelmään voidaan ja tuleekin tehdä muutoksia, yksiselitteisen ja eri toimialueilla toteutuvan kaupunginosan palvelutuotannon mallin tai mallien kuvaaminen todettiin epätarkoituksenmukaiseksi. Tämän vuoksi tutkimuksessa päädyttiin muutamien palvelutuotannon järjestelmän ideaa kuvaavien visioiden nimeämiseen ja palvelujärjestelmän vaihtoehtojen esittelemiseen sitä kautta. Visiot todettiin käyttökelpoisiksi siinäkin mielessä, että tutkimuksella pyritään antamaan eväitä ei vain Vuoreksen vaan samalla myös koko kaupunkiseudulla sovellettavien palvelutuotantojärjestelmien kehittämiselle. Tutkimuksen tehtävänä on vastata kysymyksiin, 1) miten erilaiset vaihtoehtoiset palvelutuotantojärjestelmät sopivat sovellettavaksi yhdessä kaupunginosassa, 2) millaiset palvelujen järjestämisvaihtoehdot ovat tällä erää soveliaimpia kaupunginosatasolla ja 3) mikä merkitys kuntarajalle rakennettavan kaupunginosan palvelujärjestelmällä on seutukuntasoisen kuntayhteistyön näkökulmasta. Kunnallisten palvelujen uudistamiseksi ja kehittämiseksi on esitetty viime vuosina lukuisia ehdotuksia, mutta kehittämisideoiden analyyttinen arviointi on jäänyt vähäiseksi. Tämä tutkimus edustaa arviointitutkimuksen traditiota. Tässä pyritään esitettyjen ehdotusten systemaattiseen ja analyyttiseen soveltuvuusarviointiin. Uuteen kaupunginosaan joudutaan rakentamaan kaikki kunnalliset palvelut alkaen infrastruktuuripalveluista. Tutkimuksen tarkastelut on rajattu kuitenkin lähinnä kuntien järjestämiin sosiaali-, terveys- ja sivistyspalveluihin. Analyysissa pyritään lisäksi mahdollisuuksien mukaan tarkastelemaan palvelujärjestelmän toimitilatekijöitä erillään varsinaisesta palvelutoiminnasta, johon kuuluvat ydinpalvelujen lisäksi liitännäispalvelut ja muut tukipalvelut. Tutkimuksen aineisto ja menetelmä Tutkimus on luonteeltaan käsitteellinen tutkimus. Työn yhteydessä ei kerätä erillistä empiiristä tutkimusaineistoa, vaan tarkastelu pohjautuu kirjallisuuteen ja muuhun kirjalliseen materiaaliin. Tutkimusmenetelmänä on ajattelun ja päättelyn menetelmä. Sen puitteissa tutkimuksessa käsitteellistetään problematiikkaa ja jäsennetään palvelujärjestelmän kehittämiseen liittyviä valintoja. Tutkimuksessa ei pyritä suositusten antamiseen päätöksentekijöille, vaan havainnollistamaan päätöksentekotarpeita ja esittämään argumentointia eri vaihtoehtojen merkityssisällöistä. KAUPUNGINOSAN PALVELUJEN JÄRJESTÄMISEN VAIHTOEHDOT

18 18 Tutkimusorganisaatio Tutkimus on tehty Tampereen kaupunkiseudun aluekeskusohjelman toimeksiannosta ja aluekeskusohjelman muodostaman ohjausryhmän ohjauksessa. Tutkimus on toteutettu vuoden 2004 aikana siten, että tutkimusraportin kirjoittaminen on tapahtunut pääosin Tampereen yliopistossa. Päävastuullinen tutkija on ollut Pekka Valkama. Mikko Marja-aho Maa ja Vesi Oy:ssä on työstänyt erityisesti Vuoreksen elinkaarianalyysiä sekä yksityisrahoitusmalleihin ja palvelutilan tuotantoon liittyviä analyyseja. Pentti Siitonen on tarkastellut erityisesti palvelujärjestelmän lähtökohtiin ja palvelujen sijoittumiseen liittyviä kysymyksiä ja osallistunut kokoavasti raportin kirjoittamiseen ja johtopäätösten tekemiseen. Tutkimuksen koko organisaatio on koostunut seuraavista tahoista: Ohjausryhmä: Tampereen kaupunkiseudun aluekeskusohjelman edustajat Maria Länsiö, projektipäällikkö/puheenjohtaja ( saakka) Ritva Asula-Myllynen, projektisihteeri ( saakka), projektipäällikkö ( lähtien) Sampsa Hakulinen, projektisihteeri ( lähtien) Muut jäsenet Kari Auvinen, talousjohtaja, Lempäälän kunta Sari Luostarinen, erikoissuunnittelija, Tampereen kaupunki Päivi Nurminen, kehittämispäällikkö, Tampereen kaupunki Ilkka Ojala, tilakeskuksen johtaja, Tampereen kaupunki Jukka Rantanen, yhteyspäällikkö, Tampereen kaupunki (puheenjohtaja lähtien) Pertti Tamminen, projektijohtaja, Tampereen kaupunki Ulla Tiilikainen, kaavoitussihteeri, Tampereen kaupunki Tutkimuksen tekijänä on ollut Tampereen yliopiston yhdyskuntatieteiden ja taloustieteiden laitosten sekä Jaakko Pöyry Infra/Maa ja Vesi Oy:n muodostama tutkimuskonsortio seuraavin henkilöin: Tampereen yliopisto (TAY)/ Yhdyskuntatieteiden ja Taloustieteiden laitokset Pekka Valkama, HTT, KTL, yliassistentti, tutkimusvastuu Pentti Siitonen, DI, lehtori, tutkimusvastuu Jaakko Pöyry Infra/Maa ja Vesi (MV) Mikko Marja-aho, arkkitehti SAFA, tutkimusvastuu Pasi Rajala, DI, osastopäällikkö Anita Toro, FM, projektisihteeri

19 1.2 Vuoreksen osayleiskaavan luomat puitteet 1 Yhdyskuntarakenne kehittyy nopeasti kasvavilla kaupunkiseuduilla asukasmäärän ja asumisväljyyden noustessa. Uudet suunnitelmat ja tulevat asuntoalueet muokkaavat Tampereen seudun yhdyskuntarakennetta edelleen. Nämä muutokset heijastuvat palvelurakenteen kehittymiseen ja nykyisen palveluverkoston toimintamahdollisuuksiin. Kaupunkiseudun kasvaminen vaikuttaa myös seudun eri osien toiminnalliseen luonteeseen ja esimerkiksi kuntakeskusten sekä Tampereen ydinkeskustan asemaan. Tampereen kaupunkiseudun asukasmäärä kasvaa lähivuosina ja -vuosikymmeninä edelleen voimakkaasti. Vuoreksen alue on Tampereen ja Lempäälän kuntien yhteinen hanke kasvun vastaanottamiseksi. Kuntien rajalle sijoittuvaan Vuorekseen on suunniteltu rakennettavaksi noin asukkaan asuinalue, missä on työpaikkaa. Tavoitteena on, että alueen rakentaminen voi alkaa vuonna Seuraavassa kuviossa 1.2. on esitetty monikeskusmallin mukainen Tampereen kaupunkiseudun rakenne. Sen mukaan Hervanta olisi ennustevuonna 2020 Tampereen toinen pääkeskus, jonka välittömään tuntumaan Vuores tulee rakentumaan. 19 Vuores Kuvio1.2. Vuores kaupunkirakenteessa. Tampereen kaupunkiseudun rakenneennuste vuonna 2020 (Lähde: Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2020) Vuoreksen alue sijaitsee Tampereen ja Lempäälän rajalla. Osayleiskaava-alueesta 67 % (850 ha) on Tampereen puolella ja 33 % (410 ha) Lempäälän puolella. Etäisyys Tampereen keskustaan on 7 km, Lempäälän keskustaan 14 km, Hervannan keskustaan 3 km sekä Sääksjärven keskustaan 4 km. Alue on pääosin rakentamaton, luonnonolosuhteiltaan ja topografialtaan monipuolinen aluekokonaisuus, jota lukuisat järvet osaltaan rikastuttavat. Alueen luonnonolosuhteet muodostavat erinomaisen lähtökohdan viihtyisän ja vetovoimaisen kaupunkiympäristön toteuttamiselle. 1 Lähde: Vuoreksen osayleiskaavan aineistot (Tampereen kaupunki ) sekä Vuoreksen alueen kaupallinen suunnitelma. (Julkaisematon raportti, Tuomas Santasalo Ky ) KAUPUNGINOSAN PALVELUJEN JÄRJESTÄMISEN VAIHTOEHDOT

20 20 Kuvio 1.3. Vuoreksen osayleiskaava. Seutu-/maakuntakaavan lähtökohtana on, että Vuoreksen alue tukeutuisi kaupunkitason palveluissa Hervantaan. Tavoitteena on myös, ettei Vuores vaikuttaisi negatiivisesti Sääksjärven palveluihin ja kehittymiseen. Tehtyjen saavutettavuustarkasteluiden perusteella voidaan todeta, että Vuoreksen asukasmäärä tarjoaa erinomaiset edellytykset Hervannan aluekeskuksen sekä Sääksjärven alueen kehittämiseen. Vuoreksen alue on luokiteltu keskushierarkiassa paikallistason keskukseksi. Keskustatoimintojen aluetta Vuoreksen osayleiskaavassa on 17 ha. Tästä Tampereen puolella sijaitsee 12 ha ja Lempäälässä 5 ha. Kaupunginosan toiminnallinen keskusta sijoittuu Ruskontien ja Vuoreksen puistokadun risteyksen tuntumaan. Vuoreksen joukkoliikenne hoidetaan toteutuksen alkuvaiheessa linja-autoilla, mutta suunnittelussa varaudutaan pikaraitiotien toteuttamiseen tulevaisuudessa. Pyrkimyksenä on mahdollistaa autoton elämäntapa ja alueen sisälle toteutetaan esteettömiä ja turvallisia jalankulun ja pyöräilyn yhteyksiä. Tämäkin asettaa osaltaan haasteita alueen palvelujärjestelmälle. 1.3 Vuores-visio 2020 työn lähtökohtana Vuoreksen kaupunginosalle on asetettu haasteelliset tavoitteet, joita ns. Vuoresvisio havainnollistaa. (Vuoreksen keskustan arkkitehtikilpailun ohjelma)

21 21 VUORES-VISIO Vihreä kaupunki Vuonna 2020 Vuores on itsenäinen kaupunginosa, jossa on asukasta ja yli työpaikka. Vuores on luonnonläheinen, viihtyisä sekä sosiaalisesti ja ympäristöltään monimuotoinen pieni kaupunki, jonne on syntynyt elävä kaupunkikulttuuri. Alueen keskusta on kaupunginosan sydän, jossa on sekoittuneena asumista, työpaikkoja ja palveluja. Keskustan monipuoliset julkiset, yksityiset ja kaupalliset palvelut muodostavat viihtyisän ja helposti saavutettavan kokonaisuuden. Harrastus- ja vapaa-ajanviettomahdollisuudet sekä erilaiset kokoontumistilat ovat tehneet keskustasta vuoreslaisten yhteisen olohuoneen, jossa on elämää eri vuorokauden ja vuodenaikoina. Keskustan ulkopuolella on omaleimaisia, luonnonläheisiä aluekokonaisuuksia, joille on kehittynyt oma alueidentiteettinsä. Osa-alueilla on kevyellä liikenteellä hyvin saavutettavat alakeskukset, joissa on lähipalveluja ja työpaikkoja. Pienimuotoista palvelu- ja yritystoimintaa on sijoittunut myös asuinalueille. Vuoreksessa kestävän kehityksen tavoitteet on huomioitu monin tavoin. Sosiaalista ja taloudellista kestävyyttä tuo monipuolinen asukas- ja työpaikkarakenne sekä hyvät palvelut ja toimintamahdollisuudet eri asukasryhmille. Ekologista kestävyyttä edistää joukko- ja kevyttä liikennettä suosivan liikennejärjestelmän lisäksi hulevesien luonnonmukainen käsittely sekä tehokkaat energiaratkaisut. Vuoreksen yhdyskuntarakenne tukeutuu tehokkaaseen joukkoliikenteeseen ja kattavan kevyen liikenteen verkostoon. Asumis-, palvelu-, työpaikka- ja harrastustoimintojen sekoittaminen on mahdollistanut kaupunginosan lyhyet sisäiset välimatkat. Hyvät liikenneyhteydet yhdistävät Vuoreksen Tampereen keskustaan ja lähialueisiin. Monipuoliset palvelut Suurimmalle osalle vuoreslaisista päivittäispalvelut ovat kävelymatkan päässä, muihin palveluihin on hyvät joukkoliikenneyhteydet. Saavutettavuuden lisäksi palveluiden ja muiden toimintojen sijoittelussa on huomioitu niiden toisiaan tukeva vaikutus sekä merkitys kaupunkikuvalle ja kaupunginosan elävyydelle. Julkiset palvelut on osittain tuotettu julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyönä. Palvelut ovat rakentuneet Vuorekseen samaa tahtia asuntojen ja työpaikkojen kanssa. Palvelutarjontaa täydentävät hyvien yhteyksien päässä olevat lähialueiden ja Tampereen keskustan palvelut. Kaupallisten palvelujen lisäksi myös julkisia palveluja on sijoitettu asuin- ja liikerakennusten kivijalkatiloihin. Palvelutarjonnan joustavuutta tukevat muunneltavat ja monikäyttöiset palvelutilat sekä palvelutilojen yhteiskäyttö. Houkuttelevia työpaikkoja Vuoreksen viihtyisät työpaikka-alueet ovat ympäristöltään ja toiminnallisesti osa muuta kaupunkirakennetta. Monet Vuoreksen työpaikoista kytkeytyvät Hervannan tutkimus- ja korkean teknologian toimintoihin. Vuoreksessa on myös paljon pieniä yrityksiä. Yritystoiminnalle ovat luoneet edellytyksiä mm. joustavat tilaratkaisut ja yritystoimintaa tukevat palvelut. Yhteisöllinen kaupunginosa Paikallisyhteisöllisyyden syntyä on edistänyt Vuoreksen myönteinen identiteetti ja osa-alueiden omaleimaisuus. Yhteisöllisyydelle ovat luoneet edellytyksiä asukkaiden yhteisten harrastus- ja kokoontumistilojen lisäksi selkeästi hahmottuvat yksityiset, puolijulkiset ja julkiset tilat. KAUPUNGINOSAN PALVELUJEN JÄRJESTÄMISEN VAIHTOEHDOT

22 Kaupunginosan palvelujen järjestäminen tutkimus- ja kehittämiskohteena Julkispalvelujen palvelujärjestelmä rakentuu niistä monista eri elementeistä, jotka mahdollistavat palvelujen saatavuuden. Tähän liittyy hyvin monia osajärjestelmiä ja toimijoita yhteiskunnan eri tasoilla, joihin alueellinenkin palvelujärjestelmä on sidoksissa. Kaupunginosan palvelujärjestelmä saa lähtökohtansa kunkin alueen väestön/asukkaiden tarpeista (kysyntätekijät), joita tyydyttämään syntyy tai järjestetään palvelutuotantoa (tarjontatekijät). Palvelutuotantojärjestelmää jollain alueella, esimerkiksi Vuoreksen kaupunginosassa, voidaankin kuvata kysyntä- ja tarjontatekijöinä seuraavasti: Perustettavat ydin- ja liitännäispalvelut Palvelujen tuotanto- ja jakelutapa Palvelujen laatutaso Palvelujen mitoitus Palvelujen sijoitus Vuoreksen tarjontatekijät VUOREKSEN PALVELUTUOTANTOJÄRJESTELMÄ Vuoreksen kysyntätekijät Vuoreksen rakentamisen ajoitus Asukkaat ja perheet Muutokset Asukkaiden palvelutarpeet Muutokset Työpaikat omavaraisuus Palvelutarpeet Kuvio 1.4. Kaupunginosan / Vuoreksen palvelutuotantojärjestelmä kysyntäja tarjontatekijöinä. Nykyisen muuttoliikkeen tasolla kaupunkiseutujen uusien kaupunginosien rakentuminen vie useita vuosia. Sen jälkeen valmiin kaupunginosan käyttö jatkuu jopa vuosisatoja. Elinkaaren kuluessa väestö, palvelutarpeet ja palvelutuotannon ideologiat muuttuvat, mikä luo tarpeen suunnitella muuntautumiskykyisiä palvelujärjestelmiä. Samalla palvelujärjestelmän tulee kyetä luomaan pysyvyyttä ja auttamaan asukkaiden paikallisidentiteetin juurtumista. Kaupunginosan tulee toimia erilaisissa tilanteissa ja kyetä pitämään yllä toiminnot kaikissa olosuhteissa. Alueellista palvelujärjestelmää voidaan lähestyä ja sen osaelementtejä kuvata useamman näkökulman kautta seuraavan kuvion tapaan:

23 23 Kuvion ensimmäisen osan mukaan palvelujärjestelmän toimijoita ovat palvelun käyttäjä, palvelun tuottaja ja palvelun järjestäjä. Yksinkertaisimmillaan käyttäjien tarve tai kysyntä synnyttää palvelutuotantoa, jota tuottajat toteuttavat julkisten palvelujen kyseessä ollen kuntapalvelujen näennäismarkkinoilla. Järjestäminen viittaa siihen, että käyttäjän ja tuottajan rinnalla toimii järjestäjä, joka jollain tavalla vastaa tai huolehtii siitä, että kuluttaja pääsee käsiksi palvelutuotantoon. Tällöin on yleensä kyse julkisluontoisesta palvelusta, jossa yhteiskunta toimii palvelun järjestäjänä. Yhteiskunnan edustaja on yleensä kunta, mutta se voi olla myös jonkin muu hallinnon toimija tai hallinnon valtuuttama taho. Järjestämisvastuu ei kuitenkaan sulje pois sitä, etteikö kunta voi olla myös palvelun tuottaja. Kyse on pikemminkin siitä, millä mekanismilla tuotanto-oikeudet ratkaistaan. Kuntapalvelujen näennäismarkkinoilla ratkaisumekanismi on muodossa tai toisessa toteutettu kilpailuttaminen tai ulkoistaminen. Kuvion toisen osan mukaisesti erityisesti julkisluontoisten sivistys-, sosiaalija terveyspalvelujen yhteydessä palvelutuotannon peruselementteinä voidaan erottaa kolme osaa. Ne ovat varsinainen ydinpalvelu (esim. hoitotoimenpiteet), tukipalvelut (esim. ruokahuolto) sekä toimitilapalvelut (huonetilan hankinta ja ylläpito). Palvelutuotantojärjestelmän on huolehdittava samanaikaisesti näiden kaikkien toteutumisesta, jolloin järjestämis- ja tuottamistapa kussakin suunnassa voi olla erilainenkin. Kaupunginosan palvelutuotannon kannalta tärkeän seikan tuo esiin kuvion kolmas osa, jossa on mukana palvelutoimitilojen sijaintiulottuvuus. Asukkaan kannalta alueelliseen palvelujärjestelmään kuuluu olennaisesti tämä fyysiseen kaupunkirakenteeseen kytkeytyvän saavutettavuuden ja saatavuuden näkökulma. Palvelujärjestelmän peruselementit ovat tällöin palvelujen alueellinen sijoittuminen (sijoittelu alueella ja toteutuksen ajoitus), toimitilojen toteutus (palvelutoimitilojen mitoitus, vaiheistus ja keskinäinen kytkentä) sekä palvelutoiminnan tuotantoja jakelutavat (tuotantovaihtoehtona esim. tilaaja-tuottajamalli, palveluseteli tms. tuottamisen ja jakelun tapa). Valtiovalta on säätänyt kuntalaisten subjektiivisista oikeuksista ja kuntien palveluvelvoitteista, mutta kunnat voivat itsenäisemmin päättää palvelujen sijoittelusta kunnan eri osiin. Kun kunnat eivät ole enää palvelujen tuottajia, vaan niiden järjestäjiä, palvelujärjestelmän kehittäminen tarjoaa näköaloja, jotka järjestepalvelun käyttäjä palveluntuottaja palvelun järjestäjä toimitilapalvelun tuotanto tuki- ja liitännäispalvelun tuotanto ydinpalvelun tuotanto palvelujen sijoittelu toimitilan toteutus palvelutoiminta tuotanto- ja jakelutavat Kuvio 1.5. Kolme tarkastelutapaa alueelliseen palvelujärjestelmään. KAUPUNGINOSAN PALVELUJEN JÄRJESTÄMISEN VAIHTOEHDOT

24 24 levät uudelleen yksityisen ja kunnallisen sektorin työnjakoa. Samalla myös kuntalaisten osallistumisen ja vaikuttamisen kysymyksiä joudutaan pohtimaan uudestaan. 1.5 Tutkimusraportin rakenne Tutkimusraportti jäsentyy johdannon ja lopussa olevan suhteellisen laajan yhteenvedon lisäksi viiteen pääotsikkoon, joiden kautta Vuoreksen alueen palvelujärjestelmän kehittämisvaihtoehtoja kuvataan. Raporttia voidaan luvuittain kuvata seuraavasti: Luku 1 Johdanto Raportti alkaa johdannolla, jossa kuvataan tutkimuksen tausta, tavoitteet ja viitekehys. Luku 2 Vuorekseen suunniteltujen palvelujen markkinoistamismahdollisuuksien arviointi Palveluvaihtoehtojen yhteydessä nousevat välttämättä esille julkisen ja yksityisen uudenlaiset suhteet sekä työnjakomallit. Tutkimuksen toinen luku onkin siksi omistettu eri palvelujen markkinoistamismahdollisuuksien tarkastelulle. Luvussa luodaan katsaus Vuoreksen alueelle todennäköisesti syntyvien palvelujen säännöstöön ja reunaehtoihin ajatellen niiden markkinaehtoisuutta. Luku 3 Vuoreksen toimitilojen sijainti, integrointi ja elinkaari Alueelliseen palvelujärjestelmään vaikuttaa olennaisesti palvelutoimintojen sijoittuminen ja sitä kautta muodostuva fyysinen tavoitettavuus. Kolmannessa luvussa tarkastellaan Vuoreksen palvelujen sijoittelua. Luvussa pohditaan keskitetyn ja hajautetun mallin etuja ja haittoja sekä tuodaan esiin niin julkisten palvelujen keskinäisiä suhteita kuin myös julkisten ja yksityisten palvelujen yhdistämismahdollisuuksia. Luku 4 Vaihtoehtoiset palvelujärjestelmäratkaisut Vuoreksessa Luvussa nostetaan esiin Vuoreksen alueen kannalta keskeisimmät ja kiinnostavimmat palvelumallit ja tarkennetaan periaatteellisiin malleihin liittyviä soveltamisnäkökohtia erityisesti Vuoreksen toteutusta ajatellen. Tarkasteluun sisältyy eri vaihtoehtojen etujen, haittojen, uhkien ja mahdollisuuksien analyysi. Luku 5 Vuoreksen vaihtoehtoiset toteutusvisiot Luku on raportin kannalta keskeinen. Tutkimuksen kuluessa tehdyn valinnan mukaan työssä on kehitetty kolme visiota kuvaamaan Vuoreksen palvelujärjestelmää. Esiin nostetaan 1) Konventionaalisen toteutuksen visio, 2) Yksityisrahoitukseen perustuva visio ja 3) Tilaaja-tuottajamalliin perustuva visio. Lopuksi luvussa visioita verrataan eri kriteerein.

25 Luku 6 Vuoreksen palvelujärjestelmän merkitys ja arviointi Luvussa tarkastellaan ensiksi Vuoreksen palvelujärjestelmää osana palvelutuotannon kokonaisjärjestelmää sekä pohditaan niitä periaatteita ja kriteereitä, joilla syntyvää palvelujärjestelmää voidaan perustellusti arvioida. Toiseksi Vuoresta verrataan perinteisen lähiön palvelujärjestelmään ja tuodaan esiin tekijöitä, jotka erottavat Vuoreksen tyyppilähiöstä. Kolmanneksi luvussa pohditaan Vuoreksen merkitystä seutuistumisen ja Tampereen kaupunkiseudun kuntayhteistyön näkökulmasta. Luku 7 Tiivistelmä ja keskeiset päätelmät Raportin loppuun on koottu suhteellisen laaja yhteenveto ja päätelmäosa, jonka tavoitteena on toimia sellaisenaankin tutkimusta selostavana kokonaisuutena. Yhteenvetoon on koottu aikaisemmissa luvuissa laajemmin käsiteltyjen asiakokonaisuuksien ydinosia ja työn yhteydessä esiin nostettuja keskeisiä päätelmiä. 25 KAUPUNGINOSAN PALVELUJEN JÄRJESTÄMISEN VAIHTOEHDOT

26 26 2 Julkisten palvelujen markkinoistamismahdollisuuksien arviointi Johdatus luvun sisältöön Mm. kilpailuviraston mukaan kunnat voivat käyttää palvelumarkkinoita hyödyksi kehittäessään omia palvelujaan ja halutessaan parantaa niiden kustannustehokkuutta. Tällainen markkinoistamisen pyrkimys kuntapalveluissa onkin tullut jäädäkseen. Kun lähdetään etsimään vaihtoehtoja perinteiselle tavalle tuottaa kunnallisia palveluja, joudutaan välttämättä palvelukohtaisesti kysymään, missä määrin yksityisen ja kolmannen sektorin palvelutuottajat voivat osallistua eri julkisten palvelujen tuotantoon. Tässä luvussa tarkastellaan palvelukohtaisesti niitä seikkoja, jotka mahdollistavat ja toisaalta saattavat vaikeuttaa palvelujen uudenlaisia, markkinoita hyväksi käyttäviä muotoja. Tarkastelu tehdään kahdesta näkökulmasta. Toisaalta tarkastellaan taloustieteellisen hyödyketeorian kautta Vuorekseen suunniteltuja palveluja ja niiden markkinoistamismahdollisuuksia ja toisaalta esitetään palvelukohtaisesti katsaus lainsäädännön kuntien palvelutuotannolle asettamista perusvaatimuksista. Molempien tarkastelujen kautta päädytään siihen, että Vuoreksen palvelujen markkinoistaminen on periaatteessa pääosin mahdollista. On kuitenkin muistettava, ettei kunnallista palvelutuotantoa voida hetkessä muuttaa markkinaehtoiseksi. Paikallisten näennäismarkkinoiden kehittäminen on pitkä prosessi, joka edellyttää suunniteltua muutosprosessia ja määrätietoista poliittista sitoutuneisuutta Vuoreksen palvelujen markkinaehtoisuus hyödyketeorian näkökulmasta Peruspalvelusektorilla kunnat kilpailuttavat erityisesti erilaisia tuki- ja liitännäispalveluja. Varsinaisia ydinpalveluja kilpailutetaan selvästi vähemmän. Suosittuja kilpailuttamiskohteita ovat ruokahuollon, kuljetuksen ja siivoustoimen ym. kiin- 2 Kilpailuvirasto 2001 ref Aronen ym. 2001, 96.

27 teistönhoidon palvelut. Arosen ym. (2001, 95 96) mukaan kilpailuttaminen on yleisempää suurissa kaupungeissa kuin ns. maalaiskunnissa. Kaupunkikuntien kilpailuttamisosaaminen on yleensä kehittyneempää ja kaupunkialueilla on olemassa vaihtoehtoista palvelutuotantoa. Kunnat ovat pitäneet kilpailutettavien palvelujen määrittämistä, tarjouspyyntöjen laatimista ja palvelujen laadunvalvontaa vaikeana. Kunnat ovat arkailleet kilpailuttamista myös sen vuoksi, että on pelätty puutteellisen oman toiminnan kustannuslaskennan heikentävän kuntien virastojen kykyä tehdä kilpailutilanteessa tarjouksia palvelutuotannostaan. Jos Tampere ja Lempäälä päättävät yhdessä hankkia yksityisiltä palveluntuottajilta Vuorekseen tulevat kuntapalvelut, kuntien pitää hankintalainsäädännön asettaman pääsäännön mukaan kilpailuttaa hankinnat. Mitään kilpailuttamisvelvollisuutta ei ole olemassa siinä tapauksessa, jos Vuoreksen palvelut halutaan suoralta kädeltä antaa jommankumman tai molempien kuntien hallintokuntien hoidettavaksi. Vuoreksen keskustan arkkitehtikilpailun kilpailuohjelman mukaan Vuoreksen keskusta-alueelle sijoitetaan mm. seuraavat palvelut: koulukeskus, päiväkoti, neuvola, kirjasto, liikuntahalli, uintikeskus, nuorisotilat, terveyskeskuksen terveysasema, monitoimitila ja yhteispalvelupiste. Vuorekseen tulee kuntapalvelujen ohella myös yksityisiä palveluja. Kunnat eivät voi päättää yksityisistä palveluista, mutta on arvioitu, että Vuorekseen tulee päivittäistavaraliikkeitä, apteekki, alkoholiliike, erikoisliikkeitä, kioski, ravintola, kahvila ja toimistotiloja. Taloustieteellisen hyödyketeorian mukaan julkisen toiminnan alkuperäinen idea on ollut vastata jaottomiin yhteisöllisiin eli julkisiin tarpeisiin kollektiivisilla hyödykkeillä eli puhtailla julkisilla hyödykkeillä. Kollektiivisia hyödykkeitä ovat hyödykkeet, joiden kulutuksesta ei voida sulkea sellaisiakaan kansalaisia pois, jotka kieltäytyvät maksamasta hyödykkeen kulutuksesta. Toinen kollektiivisen hyödykkeen piirre on kulutuksen yhteisöllisyys, joka tarkoittaa sitä, että yhden ihmisen kuluttaessa hyödykettä se ei välttämättä millään muotoa vaikuta toisten kansalaisten kulutukseen. Kollektiivisten hyödykkeiden kulutuksesta hyötyvät kaikki yhteiskunnan jäsenet ja vain julkinen sektori voi kantaa vastuun niiden tuotannon järjestämisestä. (Bailey 1995, ) 27 Poissulkeminen Mahdollinen Mahdoton Kulutus Yksilöllinen kulutus Yhteisöllinen kulutus Yksityiset hyödykkeet Maksulliset hyödykkeet Yhteisresurssit Kollektiiviset hyödykkeet Kuvio 2.1. Hyödyketyypittely. (Ks. esim. Savas 1987, ja vrt. Tuomala 1997, 61.) KAUPUNGINOSAN PALVELUJEN JÄRJESTÄMISEN VAIHTOEHDOT

28 28 Taulukossa 2.1. Vuorekseen tulevien palvelujen markkinaehtoistamista on arvioitu hyödyketeorian avulla. Edellä luetellut Vuoreksen keskusta-alueelle sijoitettavat palvelut ovat kaikki luonteeltaan ns. maksullisia hyödykkeitä. Maksullisten hyödykkeiden kulutus on kollektiivista, mutta niiden käyttö voidaan estää niiltä kuntalaisilta, jotka eivät ole valmiita maksamaan käyttö- tai asiakasmaksua. Vuorekseen joudutaan väistämättä rakentamaan myös puhtaita kollektiivisia palveluita, kuten katuja ja katuvaloja, mutta nämä palvelut eivät kuulu tämän selvityksen piiriin. Taulukkoon on otettu mukaan myös esimerkkejä Vuoreksen yhteisresursseista. Vuoreksen luonto ja alueen järvet ovat hyödykkeitä, jotka tulevat olemaan vuoreslaisten yhteisessä käytössä. Hyödyketeoreettisessa mielessä Vuoreksen yksityiset palvelut ovat yksityisiä hyödykkeitä. Taulukko 2.1. Vuoreksen palvelujen hyödyketeoreettinen erittely. Hyödyketeoreettinen jako Vuorekseen alueelle Puhtaat Teoreettisesti Yksityiset Yhteiskeskustaan suunnitellut kollektiiviset maksulliset hyödykkeet resurssit palvelut hyödykkeet hyödykkeet Julkiset palvelut x Koulukeskus x Päiväkoti x Neuvola x Kirjasto x Liikuntahalli x Uintikeskus x Nuorisotilat x Terveysasema x Monitoimitila x Yhteispalvelupiste x Kadut x Katuvalot x Liikennevalot x Vuoreksen alueen järvet x Ympäröivä luonto x Yksityiset palvelut Päivittäistavara x Apteekki x Alko x Erikoisliikkeet x Kioski x Ravintola x Kahvila x Toimistotilat x

29 Hyödyketeoreettisen tarkastelun perusteella voidaan sanoa, että kaikki Vuoreksen keskustaan tulevat palvelut voidaan kilpailuttaa ja markkinaehtoistaa, koska ne ovat luonteeltaan maksullisia hyödykkeitä. Se, ettei mikään keskustan palveluista ole kollektiivinen palvelu, ei ole yllätys. Hyvinvointivaltiokehityksen myötä julkisen sektorin ja erityisesti kuntien palvelutoiminnan painopiste on siirtynyt kollektiivisten hyödykkeiden tuotannosta maksullisten hyödykkeiden tuotantoon. 2.2 Vuoreksen pääpalvelujen lainsäädäntötausta markkinoistamisen kannalta Yksistään hyödyketeoreettisen tarkastelun perusteella ei voida tehdä luotettavaa päätelmää siitä, voitaisiinko Vuoreksen keskustan palvelut todellisuudessa markkinoistaa. Hyödyketeoreettinen tarkastelu ei myöskään kerro sitä, missä määrin alueen kunnilla on velvollisuus mainittujen palvelujen järjestämiseen. Hyödyketeoreettisen tarkastelun täydennykseksi tarkastellaan tässä Vuorekseen suunniteltujen julkispalvelujen niitä oikeudellisia reunaehtoja, jotka vaikuttavat palvelujen markkinoistamiseen. Periaatteessa peruspalvelujenkin tuotannossa kunta voi järjestää palvelut itse tai yhdessä muiden kuntien kanssa. Kunta voi myös ostaa palvelut yksityiseltä palveluntuottajalta tai valtiolta. Koulupalvelut Oppivelvollisuuden toteuttamiseksi kunnilla on velvollisuus peruskouluopetuksen järjestämiseen. Kunta on velvollinen järjestämään sen alueella asuville oppivelvollisuusikäisille lapsille perusopetusta. Suurin osa kouluista on kunnallisia, joiden rinnalla on olemassa myös jonkin verran valtion ja erilaisten yksityisten tahojen ylläpitämiä kouluja. Valtio ylläpitää normaalikouluja ja muita peruskouluja vastaavia oppilaitoksia. Luvan yhteisölle tai säätiölle koulun ylläpitoa varten myöntää valtioneuvosto. Luvan myöntämisen edellytyksenä on, että opetuksen järjestäminen perustuu erityiseen koulutus- tai sivistystarpeeseen. Toinen edellytys on se, että yksityisellä palveluntuottajalla on kunnan kanssa ostopalvelusopimus. Kolmannen edellytyksen mukaan ylläpitäjällä pitää olla ammatilliset ja taloudelliset edellytykset opetuksen asianmukaiseen järjestämiseen. Neljäs edellytys on se, ettei opetuksen järjestämisellä saa tavoitella taloudellista voittoa. Ilman ostopalvelusopimusta olevalle yksityiselle koulun ylläpitoluvan anojalle lupa vieraskieliseen opetukseen, erityisopetukseen, erityiseen maailmankatsomukselliseen tai kasvatusopilliseen järjestelmään perustuvan opetuksen järjestämiseen voidaan myöntää alueellisen tai valtakunnallisen koulutus- ja sivistystarkoituksen perusteella. Valtioneuvosto voi myöntää yksityiselle hakijalle koulun ylläpitoluvan, jos hakijan talous on kunnossa ja jos luvan hakijalla soveltuvat koulutilat, opetusvälineet ja opettajat. Valtioneuvoston lupapolitiikka perustuu tarkoituksenmukaisuus- 29 KAUPUNGINOSAN PALVELUJEN JÄRJESTÄMISEN VAIHTOEHDOT

30 30 harkintaan. Valtion kontrolli on tiukka ja lupia on myönnetty vain vähän. 3 Viime vuosina hakijoita on ollut noin kymmenkunta vuosittain. Viimeksi uusi lupa valtioneuvostosta koulun ylläpitoon on myönnetty vuonna (Vrt Nuorteva 1994, 44 ja Helsingin Sanomat ) Koulut tarvitsevat monia tukipalveluja, kuten esimerkiksi kuljetuksia, siivouspalveluja, kiinteistönhoitoa ja ruokahuoltoa. Koululainsäädännön estämättä kunta voi kilpailuttaa koulujen tukipalvelut kaikilla mahdollisilla palveluntuottajilla. (Nuorteva 1994, 36.) Kouluissa sovelletaan myös koulu-, kunta- ja aluekohtaisia opetussuunnitelmia. Jossain määrin opetussuunnitelmaan voidaan sisällyttää sellaisia osioita tai jaksoja, joita voidaan hankkia kouluille ostopalveluina. Lupakäytännöstä huolimatta Vuoreksen koulupalvelujen järjestäminen esimerkiksi kilpailuttamalla on siis mahdollista. Käytännössä ankarat lupaehdot merkitsevät sitä, ettei koulupalvelujen tuotantoon voi syntyä merkittävää kilpailua. Jos kilpailuttaminen järjestetään kaikille avoimena tarjouskilpailuna, siihen voivat osallistua kaikki sellaisetkin järjestöt ja yhteisöt, joilla ei ole olemassa ylläpitolupaa. Tarjouskilpailun ratkettua kilpailun voittaneen pitäisi hakea valtioneuvoston lupaa, minkä saaminen kilpailumenestyksestä huolimatta olisi epävarmaa. Mikäli valtioneuvosto ei myöntäisi lupaa, kilpailu jouduttaisiin uusimaan tai koulu jouduttaisiin kuitenkin perustamaan kunnallisena. Lupajärjestelmän tarkoituksena on varmistaa koulun ylläpitäjän kyvykkyys, mutta lupajärjestelmä rajoittaa tehokkaasti myös vaihtoehtoisten palveluntuotantojärjestelmien kehittämistä. Päivähoito Lasten päivähoidosta annetun lain (36/1973) mukaan kunta vastaa siitä, että kunnan jäsenten saatavilla on päivähoito joko kunnan tuottamana, järjestämänä tai valvomana. Päivähoitopalveluja tulee olla tarjolla siinä laajuudessa ja sillä tavalla tuotettuna, että palvelujen tarjonta vastaa kuntalaisten tarvetta. Mahdollisuuksien mukaan päivähoitopalveluja olisi tuotettava siinä muodossa, joka vastaan lasten vanhempien ja huoltajien toiveita. Palvelujen on vastattava eri-ikäisten lasten kasvatuksen ja hoivan tarvetta. (Sutela 2003, 53.) Päivähoitoalalla yksityisten yrittäjien toimintamahdollisuuksia on parannettu uudella lainsäädännöllä. Tärkeä laki tässä mielessä on laki lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta (1263/1997). Myös kotitaloustyön verovähennysoikeus on edistänyt alan markkinoiden kehittymistä. Muutoinkin yksityisten päivähoitopalvelujen tarjoaminen on paljon helpompaa kuin yksityisten peruskoulupalvelujen tuottaminen. Jos yksityinen henkilö tai yhteisö haluaa korvausta vastaan harjoittaa päivähoitotoimintaa, hänen ei tarvitse anoa mitään erillistä toimilupaa. Riittää, että yksityisen päivähoitotoiminnan harjoittaja tekee ilmoituksen kunnan sosiaalilautakunnalle. Sosiaalilautakunta valvoo hoidon ja hoitopaikan tasoa ja 3 Vuonna 2004 Suomessa on toiminnassa yhteensä vain 66 perusopetusta antavaa yksityiskoulua. Näistä 66 koulusta vain 19 on tehnyt sopimuksen kunnan kanssa.

31 puutteiden ilmetessä se voi viime kädessä jopa kieltää lasten pitämisen puutteellisessa hoitopaikassa. (Sutela 2003, 53.) Neuvola Neuvolatoimintaan kuuluvat lasten säännölliset terveystarkastukset ja niiden yhteydessä tapahtuva vanhempien ohjaus ja neuvonta. Neuvolatyö jaetaan äitiysneuvolatyöhön ja lastenneuvolatyöhön. Äitiysneuvolatyö on odottavan äidin, sikiön, vastasyntyneen ja muiden perheenjäsenten terveyden turvaamista, raskausaikaisten häiriöiden ehkäisemistä, varhaista toteamista ja hoitoon ohjaamista. Palvelu tavoittaa noin 99 prosenttia odottavista äideistä. Lastenneuvolatyö on alle kouluikäisten lasten terveysneuvontaa, jolla tarkoitetaan terveyden edistämistä, sairauksien ennaltaehkäisemistä ja varhaistoteamista sekä kokonaisvaltaista lapsen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen kehityksen seurantaa ja tukemista. (Toikka 2004.) Kunnallinen neuvolajärjestelmä luotiin maahan 1940-luvulla. Vuonna 1972 astui voimaan kansanterveyslaki ja neuvolatoiminnasta tuli osa terveyskeskustoimintaa. Kuntien valtionosuusjärjestelmän muutos vuonna 1993 lisäsi kuntien vapautta järjestää neuvolapalvelut tahtomallaan tavalla. (Toikka 2004.) Kirjasto Kuntien kirjasto- ja tietopalveluja säädellään kirjastolailla. Laki koskee ainoastaan palveluja eikä kirjastolaitosta. Kirjastopalvelujen toteuttamiseksi kunnassa on asetettava yleiseen käyttöön kirjoja ja muita kirjastokäyttöön soveltuvia tallenteita. Järjestämisvastuu on kunnalla. Kuntalaisille tulee antaa mahdollisuus myös samankaltaisen aineiston verkkokäyttöön. Kirjastopalvelujen tavoitteena on antaa kaikille kuntalaisille mahdollisuus kirjastopalvelujen avulla sivistää itseään. Lain mukaan kirjastopalvelut kunta voi tuottaa itse tai yhteistyössä muiden kuntien kanssa tai muulla tavoin. Kunta vastaa siitä, että kirjastopalvelut täyttävät lain asettamat vaatimukset. Lain sanamuotoa muulla tavoin voidaan tulkita niin, että esimerkiksi kilpailuttaminen ja tilaaja-tuottajamalli ovat lainsäätäjän hyväksymiä tapoja järjestää kirjastopalvelujen tuotantokunnan alueella. (Ks. esim. Lahtinen 2003, ) Kirjastopalvelujen hankkimisen ostopalveluina tekee hankalaksi se, että kunnalliset kirjastot muodostavat keskinäisen verkon. Kirjastojen tietojärjestelmät ovat keskenään yhteensopivat, kirjahankinnoissa on koordinointia ja kirjastojen välillä toimii tietopalvelujärjestelmä ja lisäksi kirjastot välittävät toisilleen kaukolainoja. Suomessa on joitakin yksityisiä kirjastoja, mutta yksityisten kirjastojen integroituminen osaksi julkista kirjastopalvelujärjestelmää on suhteellisen monimutkaista. 31 KAUPUNGINOSAN PALVELUJEN JÄRJESTÄMISEN VAIHTOEHDOT

32 32 Liikuntahalli Kunnallisia liikuntapalveluja säännellään liikuntalailla. Yleinen vastuu edellytysten luomisesta liikunnalle kuuluu valtiolle ja kunnille. Lain mukaan varsinaisen liikunnan järjestämisestä vastaavat pääosin liikuntajärjestöt. Liikuntayhteistyön johto, kehittäminen ja yhteensovittaminen kuuluvat alueellisella tasolla läänin liikuntatoimelle ja paikallistasolla kunnille. Kunnan tulee luoda edellytyksiä kuntalaisten liikunnalle kehittämällä paikallista ja alueellista yhteistyötä sekä terveyttä edistävää liikuntaa, tukemalla kansalaistoimintaa, tarjoamalla liikuntapaikkoja sekä järjestämällä liikuntaa ottaen huomioon myös erityisryhmät. Kunnat ovat vuodesta 1993 lähtien saaneet valtionosuutta liikuntatoimeen laskennallisten tekijöiden perusteella ja valtionosuus on maksettu veikkausvoittovaroista. Lain mukaan kunnan on käytettävä liikuntatoimen laskennallinen valtionosuus liikuntalain mukaisiin tehtäviin. Liikuntapaikkarakentamisen rahoituksesta valtionrahoituksen osuuden arvioidaan olevan noin viidennes. Liikuntapaikkarakentamista tuetaan opetusministeriöstä, työllisyysperustein työministeriöstä ja matkailun tukena kauppa- ja teollisuusministeriöstä. Liikuntalain perusteella maksettu tuki on suunnattu pääosin sisäliikuntatilojen, kuten liikuntasalien ja -hallien rakentamiseen. Periaatelinja on toteuttanut liikuntalain tavoitetta laajojen käyttäjäryhmien tarpeisiin tarkoitettujen tilojen tukemisesta. (HE 236/1997) Kuntien tehtävänä on ensisijaisesti vain edellytysten luominen liikuntatoiminnalle. Itsehallintonsa puitteissa monet kunnat ovat ottaneet vastuulleen liikunnan järjestämisen sellaisille erityisryhmille, jotka ovat jääneet kansalaisjärjestöjen toiminnan tai yksityisten liikuntapalvelujen ulkopuolelle. Liikuntaedellytysten luomisessa on kysymys lähinnä liikuntapaikkojen rakentamisesta ja ylläpitämisestä sekä vuosi- ja projektiavustusten myöntämisestä kunnan alueella toimiville liikunta- ja urheiluseuroille. Kunnissa on liikuntapaikkaa, joista kunnat ovat toteuttaneet neljä viidesosaa. (HE 236/1997) Uintikeskus Uintikeskuspalvelu on liikuntatoimen palvelu eli se on liikuntalain mukaista toimintaa. Vuonna 2002 koko maassa oli 188 yleisessä käytössä olevaa uimahallia (Sisäministeriö 20/2003, 89). Tampereella on neljä uimahallia, mutta Lempäälästä uimahalli puuttuu. Uimahallien ylläpito on Suomen ilmasto-olosuhteissa suhteellisen kallista. Useimmat uimahallit ovat kunnallisesti ylläpidettyjä. Uintikeskuksen ylläpito on kuitenkin organisoitavissa täysin vapaasti. Palvelu voidaan ulkoistaa tai kilpailuttaa. Sitä varten voidaan perustaa osakeyhtiö tai vaikkapa osuuskunta. Myös erilaiset yhteistyömallit ovat mahdollisia. Nuorisotilat Nuorisotyötä säännellään nuorisotyölailla (235/1995). Nuorisotyön ideana on parantaa nuorten elinoloja ja luoda edellytyksiä nuorten kuntalaisten kansalaistoiminnalle. Laki on määritellyt nuorisotyön kuuluvaksi kunnan toimialaan. Laissa

33 sanotaan, että nuorisotyön toteuttamisesta vastaavat ensisijaisesti valtio, kunnat ja nuorisojärjestöt. Nuorisotoiminnan toteuttamisesta vastaavat pääasiassa nuoret ja heidän yhteisönsä sekä nuorisojärjestöt. Hallituksen esityksen (HE 298/1994) mukaan kunnat voivat tehdä aivan omaehtoiset päätökset toimenpiteistä, joilla kunnassa nuorten elinoloja parannetaan. Kunnat voivat itsenäisesti päättää myös nuorisohallinnon järjestämisestä. Terveyskeskuksen terveysasema Kansanterveyslain mukaan kunnan on pidettävä huolta kansanterveystyöstä laissa edellytetyllä tavalla. Kunnat voivat yhdessä huolehtia kansanterveystyöstä perustamalla tätä tehtävää varten kuntayhtymän. Kunta voi toisen kunnan kanssa sopia myös siitä, että tämä hoitaa osan kansanterveystyön toiminnoista. Kunnallisessa kansanterveystyössä kunnan tehtäviin kuuluu ylläpitää 1) terveysneuvontaa, johon kuuluvat mm. kunnan asukkaiden yleisten terveystarkastusten järjestäminen, 2) järjestää kuntalaisten sairaanhoito, 3) vastata sairaanhoitokuljetusten järjestämisestä ja huolehtia lääkinnällisestä pelastustoiminnasta, 4) tarjota hammashuollon palveluja 4, 5) järjestää kouluterveydenhuollon palveluja ja 6) järjestää opiskelijaterveydenhuollon palveluja, 7) tuottaa työterveydenhuollon palveluja kunnan työntekijöille ja kuntaa kotipaikkanaan pitäville yrityksille, 8) järjestää kunnan alueella toimiville yrittäjille ja muille omaa työtään tekeville soveltuvin osin työterveyshuoltoa, 9) tehdä seulontoja ja muita joukkotarkastuksia ja 10) järjestää kaikille ihmisille kiireellinen avosairaanhoito. (Sutela 2003, 55.) Edellä 1 8 kohdassa tarkoitettuja toimintoja varten tulee kunnalla olla terveyskeskus. 5 Sen toimintoja voidaan tarpeen mukaan sijoittaa sivuvastaanotoille eli terveysasemille tai järjestää liikkuvien toimintayksiköiden avulla. Case Mikkeli. Mikkelin kaupunki suunnitteli monen vuoden ajan mallia, jossa yhden suuren kaupunginosan terveysasemapalvelut hankittaisiin kokonaan ostopalveluna. Vuonna 2004 Mikkeli oli lopulta kypsä päätöksentekoon ja se päätti ulkoistaa asukaan perusterveydenhuollon palvelut. Mikkeli kilpailutti palveluhankintansa ja päätti tehdä sopimuksen ensi alkuun vuodeksi. Sopimus astuu voimaan elokuussa (Helsingin Sanomat ) Case Tampere. Tampereen sosiaali- ja terveyslautakunta päätti hankkia 5 7 omalääkäriä ja yhteensä 12 sijaislääkäriä ostopalveluna. Omalääkäripalveluista tehdään vuoden mittainen sopimus. Lisäksi Tampere aikoo hankkia palveluja myös yksityisiltä lääkäriasemilta. (Helsingin Sanomat ) 33 4 Hammashuoltoon sisältyy ehkäisy- ja valistustoiminta, kuntalaisten hampaiden tutkimus ja hoito. Hammashuollon palveluja on tarjottava kaikille kuntalaisille, eikä kunta saa asettaa hoitoon pääsylle mitään esteitä. (Sutela 2003, 56.) 5 Vuoreksen osalta on käsitteellisesti harhaanjohtavaa puhua terveyskeskuksesta, sillä terveyskeskuksella tarkoitetaan esimerkiksi Tampereen kaupungin ylläpitämää perusterveydenhuollon palvelukokonaisuutta. Tampereen kaupungin terveyskeskuksen osana toimii koko joukko yksittäisiä terveysasemia, jotka toimivat kaupungin eri alueilla. Sen vuoksi Vuorekseenkin mahdollisesti luotavat terveyspalvelut merkitsevät uusia terveysasemapalveluja. KAUPUNGINOSAN PALVELUJEN JÄRJESTÄMISEN VAIHTOEHDOT

34 34 Sosiaali- ja terveysministeriön ylilääkäri Myllymäki on virassaan käynyt eri puolilla maata tutustumassa kuntien kansanterveyshuollon palveluihin. Hänen mukaansa päivystyspalvelujen järjestäminen keikkalääkäreiden avulla on kunnissa koettu hyvin tarpeelliseksi. Hän on kuitenkin sitä mieltä, että väestövastuupalvelujen hankinnassa kunnan pitää soveltaa pitkiä sopimuksia ja sitouttaa palveluntuottajat pitkäikäisiin hoitosuhteisiin. (Helsingin Sanomat ) Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä tukee ns. yrittäjämallin kokeilemista kotimaisissa terveyskeskuksissa. Suunnitellussa yrittäjämallissa lääkäri ei toimisi terveysasemalla enää palkkatyöläisenä, vaan hänestä tulisi yrittäjä. Käyttöönsä ammatinharjoittajalääkäri saisi terveysaseman toimitilat ja varustuksen. Lääkärin korvausperusteet perustuisivat hänen ottamaansa vastuuseen ja tehdyn työn laatuun. Yrittäjämallin kokeilu on suunniteltu aloitettavaksi kahdessa tai kolmessa kunnassa. Kiinnostuneita yrittäjämallin soveltamiseen ovat olleet Pohjois-Suomen kunnat. (Helsingin Sanomat ) Monitoimitilat Monitoimitilojen suunnittelua, rakentamista ja ylläpitoa ei ole säännelty millään erityislainsäädännöllä. Monitoimitilapalvelujen järjestämisessä vuoreslaisille tulee kysymykseen lähes kaikki mahdolliset palveluntuotantovaihtoehdot. Yhteispalvelupiste Yhteispalvelupisteellä tarkoitetaan yhteistä asiakaspalvelutilaa, jossa sijaitsee vähintään kahden eri viranomaisen palvelut. Yhteispalvelupisteessä voi olla tarjolla henkilökohtaisia palveluja ja asiakaspalvelupäätteitä. Alueellisten yhteispalvelujen koordinoinnista vastaavat lääninhallitukset. Paikallistason koordinointivastuu valtionhallinnossa on annettu kihlakunnannimismiehille. Vuonna 2002 Suomessa oli kaikkiaan 175 yhteispalvelupistettä. Yleisimmät yhteispalvelupisteen palvelut koostuivat poliisin, kunnan, Kelan, työhallinnon ja verottajan palveluista. Yhteispalvelupisteiden palvelutarjontaa määrittävät paikalliset olosuhteet ja tarpeet. Yhteispalvelupisteiden perustamiseen vaikuttavat viranomaisten palvelujen alueellinen saavutettavuus ja paikalliset erityistarpeet. Yhteispalvelupisteidea ei ole kohdistettu pelkästään haja-asutusalueille, vaan se sopii myös muuttovoittoalueille. Väkirikkailla alueilla yhteispalvelupisteiden avulla palveluja voidaan organisoida lähelle kuntalaisia. (Sisäasiainministeriö 20/2003, ) Yhteispalvelupisteiden perustaminen ja ylläpito joudutaan ratkaisemaan tapauskohtaisesti vallitsevien edellytysten puitteissa.

35 35 3 Vuoreksen toimitilojen sijoitus, integrointi ja elinkaari Johdatus luvun sisältöön Asuntoalueen palvelujärjestelmä asukkaan kannalta muodostuu olennaiselta osaltaan siitä, miten palvelutoimitilat sijoittuvat alueelle ja miten ne on mitoitettu suhteessa asukkaiden tarpeisiin. Keskeisiä kysymyksiä ovat tällöin palvelupisteiden sijainti alueella suhteessa asukkaan asuinympäristöön eli toimipisteiden keskittyneisyys tai hajaantuminen alueelle. Tavoitettavuuteen vaikuttaa eri palvelupisteiden keskinäinen sijoittelu ja kytkentä toisiinsa, eli julkisten palvelujen keskinäinen sekä julkisten ja yksityisten palvelujen keskinäinen integrointi. Olennaista on myös se, missä järjestyksessä ja millaisin mitoituksin eri palvelutoimitiloja toteutetaan ja samalla alueellista palvelutuotantoa käynnistetään. Tässä luvussa tarkastellaan näitä edellä kuvattuja olennaisesti palvelujärjestelmän palvelutasoon ja palvelujen laatuun vaikuttavia tekijöitä Vuoreksessa. Tarkastelu lähtee liikkeelle julkispalvelujen sijoittelun perusvaihtoehdoista edeten sitten eri palvelujen integroinnin mahdollisuuksiin sekä Vuoreksen kehittämisen elinkaaren tarkasteluun. Voidaan todeta, että Vuoreksen maankäytön perusratkaisu muodostuu yleiskaavan pohjalta pääkeskuksen ja kolmen alakeskuksen hajakeskitysmalliksi, mutta palvelujen keskinäinen integrointi ja elinkaaren rakentaminen tarjoaa paljon vaihtoehtoisia toteutusmahdollisuuksia. Näihin liittyvillä ratkaisuilla on myös vaikutuksensa varsinaisen palvelutuotannon vaihtoehtojen soveltamiseen. 3.1 Julkisten palvelujen toimitilojen sijoitteluvaihtoehdot Maankäytön perusratkaisu Kun tarkastellaan tärkeimpien julkisten toimitilojen sijoittumisen periaatteellisia vaihtoehtoja, päädytään kahteen perusvaihtoehtoon hajautettuun ja keskitettyyn malliin. Voidaan todeta, että yleiskaava luo puitteet julkisten palvelujen toimitilojen sijoittelulle tältä osin. Vuoreksen maankäyttöratkaisu perustuu hajakeskitet- KAUPUNGINOSAN PALVELUJEN JÄRJESTÄMISEN VAIHTOEHDOT

36 36 tyyn malliin, jossa on varauduttu Vuores-keskuksen sekä kolmen täydentävän alakeskuksen muodostamiseen. Kuvio 3.1. Vuoreksen julkisten palveluiden sijoittelun perusmalli. Vuoreskeskus ja kolme alakeskusta. Julkisten palvelujen keskittäminen ja hajauttaminen palvelutoimialoittain Koulujen ja päiväkotien kannalta keskitetyllä mallilla, jossa kaikki palvelut olisivat Vuores-keskuksessa, tuotettaisiin heikkoa kasvu- ja oppimisympäristöä, koska yksikköjen koko kasvaisi kestämättömän suureksi. Lisäksi malli on käytännössä lähes mahdoton laadukkaasti toteutettavaksi. Hajautetussa mallissa koulu- ja päiväkotipalveluja sijoitetaan myös asuinalueille. Koulujen osalta mahdollista olisi perustaa kolmisarjaisten koulujen sijaan kaksisarjaisia, jolloin perustettavien koulujen määrä kasvaisi perusmallin kolmesta yksiköstä alakeskuksissa kahdella. Päiväkotien hajasijoitukselle ei kovin helposti tule rajaa vastaan. Ääripäätä edustaisi malli, jossa päiväkoteja ei rakenneta lainkaan, vaan kaikki lapset hoidettaisiin perhepäivähoitomallilla. Välimuotoa edustaisi pelkästään kivijalkapäiväkoteihin perustuva malli, jossa etuna olisi päivähoitopaikan hyvä tavoitettavuus ja sopeutuvuus muutoksiin.

Kaupunginosan palvelujen järjestämisen vaihtoehdot

Kaupunginosan palvelujen järjestämisen vaihtoehdot Pekka Valkama, Mikko Marja-aho, Pentti Siitonen Kaupunginosan palvelujen järjestämisen vaihtoehdot Kuntien yhteisen kaupunginosan palvelujärjestelmä esimerkkinä Vuores Tampereen Yliopisto Jaakko Pöyry

Lisätiedot

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille?

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? 10.10.01 Tuomo Suortti Ohjelman päällikkö Riina Antikainen Ohjelman koordinaattori 10/11/01 Tilaisuuden teema Kansainvälistymiseen

Lisätiedot

Innovative and responsible public procurement Urban Agenda kumppanuusryhmä. public-procurement

Innovative and responsible public procurement Urban Agenda kumppanuusryhmä.   public-procurement Innovative and responsible public procurement Urban Agenda kumppanuusryhmä https://ec.europa.eu/futurium/en/ public-procurement Julkiset hankinnat liittyvät moneen Konsortio Lähtökohdat ja tavoitteet Every

Lisätiedot

On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31)

On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31) On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31) Juha Kahkonen Click here if your download doesn"t start automatically On instrument costs

Lisätiedot

The BaltCICA Project Climate Change: Impacts, Costs and Adaptation in the Baltic Sea Region

The BaltCICA Project Climate Change: Impacts, Costs and Adaptation in the Baltic Sea Region The BaltCICA Project Climate Change: Impacts, Costs and Adaptation in the Baltic Sea Region The BaltCICA Project is designed to focus on the most imminent problems that climate change is likely to cause

Lisätiedot

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene Skene Muokkaa perustyyl. Games Refueled napsautt. @Games for Health, Kuopio Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. 2013 kari.korhonen@tekes.fi www.tekes.fi/skene 10.9.201 3 Muokkaa Skene boosts perustyyl.

Lisätiedot

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers Heikki Laaksamo TIEKE Finnish Information Society Development Centre (TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry) TIEKE is a neutral,

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013

Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013 Mitoituksen päivitys 2013 1 Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013 Vuoreksen kaupunginosa on lähtenyt jo rakentumaan. Vuoreskeskus on ensimmäisiltä osiltaan rakentunut ja myös muita

Lisätiedot

Efficiency change over time

Efficiency change over time Efficiency change over time Heikki Tikanmäki Optimointiopin seminaari 14.11.2007 Contents Introduction (11.1) Window analysis (11.2) Example, application, analysis Malmquist index (11.3) Dealing with panel

Lisätiedot

SIPOON YLEISKAAVA 2025 PRESENTATION 11.6.2007

SIPOON YLEISKAAVA 2025 PRESENTATION 11.6.2007 SIPOON YLEISKAAVA 2025 GENERALPLAN FÖR SIBBO 2025 ESITTELY 11.6.2007 PRESENTATION 11.6.2007 YLEISKAAVOITUS JA KUNTASTRATEGIA GENERALPLANERINGEN OCH KOMMUNSTRATEGIN yleiskaava kaavoitusohjelmassa generalplanen

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä

Lisätiedot

On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31)

On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31) On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31) Juha Kahkonen Click here if your download doesn"t start automatically On instrument costs

Lisätiedot

KUNTIEN YHTEISET HANKKEET JA TOTEUTTAMISEN AIKATAULU

KUNTIEN YHTEISET HANKKEET JA TOTEUTTAMISEN AIKATAULU Sivu 1 / 3 OJALA-LAMMINRAHKAN ALUEEN TOIMEENPANOSUUNNITELMA SOPIMUKSEN OSAPUOLET I II Tampereen kaupunki Kangasalan kunta SOPIMUKSEN TAUSTA JA TARKOITUS Toimeenpanosuunnitelman taustana on vuonna 2008

Lisätiedot

- ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit bes.tkk.fi

- ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit bes.tkk.fi - ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit Tieteiden talo 18.5.2010 Arto Huuskonen, DI TUTKIMUKSEN TAUSTATEKIJÄT Väestö ikääntyy ja palvelutarpeet muuttuvat Ikääntyvä väestö viettää enemmän

Lisätiedot

Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi

Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi Green Cities and Settlements 18.2.2014 Ville Manninen Writers Project group Sirpa Korhonen, Anna Mari

Lisätiedot

Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030

Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Jyväskylän kaupunki Kaupallinen palveluverkkoselvitys Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Tiivistelmä, kesäkuu 2010 Selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

Keskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen

Keskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen Keskus- ja palveluverkko UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen Keskus- ja palveluverkko Keskusverkko muodostuu valtakunnantasolle sekä yhdyskuntarakennetasolle Valtakunnantasolla kyse on kaupunkiseutujen

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS Neulaniemen rakennemallien kuvaus VE1 Vuoristotie Malli pohjautuu kahteen tieyhteyteen muuhun kaupunkirakenteeseen. Savilahdesta tieyhteys

Lisätiedot

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Puutekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2009 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Ylivieska

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO-ENO työseminaari VI Tampere 3.-4.6.2015 Projektisuunnittelija Erno Hyvönen erno.hyvonen@minedu.fi Aikuiskoulutuksen paradigman

Lisätiedot

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto Serve Research Brunch 24.10.2013 Esityksen sisältö ATLAS-hanke lyhyesti ATLAS-kartan kehittäminen:

Lisätiedot

Kaupunkiaktivismi-työpaja 17.11.2015. Kaupunkisuunnittelu Sosiaalinen media Avoin data

Kaupunkiaktivismi-työpaja 17.11.2015. Kaupunkisuunnittelu Sosiaalinen media Avoin data Kaupunkiaktivismi-työpaja 17.11.2015 Kaupunkisuunnittelu Sosiaalinen media Avoin data Julkisen hallinnon kannattaa muuttua kansalaisyhteiskunnan mukana Visio 1: Kaupunkilaiset ottavat vähitellen itselleen

Lisätiedot

Other approaches to restrict multipliers

Other approaches to restrict multipliers Other approaches to restrict multipliers Heikki Tikanmäki Optimointiopin seminaari 10.10.2007 Contents Short revision (6.2) Another Assurance Region Model (6.3) Cone-Ratio Method (6.4) An Application of

Lisätiedot

Rakentamisen 3D-mallit hyötykäyttöön

Rakentamisen 3D-mallit hyötykäyttöön Rakentamisen 3D-mallit hyötykäyttöön 1 BIM mallien tutkimuksen suunnat JAO, Jyväskylä, 22.05.2013 Prof. Jarmo Laitinen, TTY rakentamisen tietotekniikka Jarmo Laitinen 23.5.2013 Jarmo Laitinen 23.5.2013

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ FSD2387 GERONTOLOGINEN SOSIAALITYÖ: HAASTATTELUAINEISTO 2000 FSD2387 GERONTOLOGICAL SOCIAL WORK: INTERVIEWS 2000 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua

Lisätiedot

Helsinki Metropolitan Area Council

Helsinki Metropolitan Area Council Helsinki Metropolitan Area Council Current events at YTV The future of YTV and HKL On the initiative of 4 city mayors the Helsinki region negotiation consortiums coordinating group have presented that:

Lisätiedot

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta Asemakaavan muutos Rajamäki, Kylänpää Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta 29.9.2015 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 2. Kaupan nykytilanne Rajamäellä... 4 3. Kaupan liiketilatarve

Lisätiedot

A tradition in jewellery since 1860. Oy Annette Tillander Ab. in its 6th generation

A tradition in jewellery since 1860. Oy Annette Tillander Ab. in its 6th generation Oy Annette Tillander Ab Ateljee Tehtaankatu 26 C 00150 Helsinki Unioninkatu 15 00130 Helsinki annette@atillander.fi 09-670 100 Fabriksgatan 26 C 00150 Helsingfors Unionsgatan 15 00130 Helsingfors www.facebook.com/annettetillander

Lisätiedot

Liiku Terveemmäksi LiikuTe 2010. Yleiset periaatteet vuoden 2010 järjestelyille

Liiku Terveemmäksi LiikuTe 2010. Yleiset periaatteet vuoden 2010 järjestelyille Liiku Terveemmäksi LiikuTe 2010 Yleiset periaatteet vuoden 2010 järjestelyille LiikuTe Neuvottelukunta 02 03 2010 Vuoden 2010 lähtöruutu 1. Edetään vuosien 2007 2009 kokemusten pohjalta 2. Tapahtumia toukokuussa

Lisätiedot

Keskeisiä näkökulmia RCE-verkoston rakentamisessa Central viewpoints to consider when constructing RCE

Keskeisiä näkökulmia RCE-verkoston rakentamisessa Central viewpoints to consider when constructing RCE Keskeisiä näkökulmia RCE-verkoston rakentamisessa Central viewpoints to consider when constructing RCE Koordinaattorin valinta ja rooli Selection and role of the coordinator Painopiste: tiede hallinto

Lisätiedot

The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges

The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges Lappeenranta, 5th September 2014 Contents of the presentation 1. SEPRA what is it and why does it exist? 2. Experiences

Lisätiedot

Sipoon Jokilaakso. Sipooseen! Sijoita kasvavaan. Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa. www.sipoonjokilaakso.fi

Sipoon Jokilaakso. Sipooseen! Sijoita kasvavaan. Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa. www.sipoonjokilaakso.fi Sipoon Jokilaakso Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa Sijoita kasvavaan Sipooseen! www.sipoonjokilaakso.fi Sipoon Jokilaakson etuja ovat sijainti, luonto ja palvelut Sipoon Jokilaakso 2 Nikkilän keskustan

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

ETELÄESPLANADI 2 00130 HELSINKI

ETELÄESPLANADI 2 00130 HELSINKI 00130 HELSINKI MODERNIA TOIMISTOTILAA Noin VUOKRATAAN Ainutlaatuinen tilaisuus vuokrata huipputason Helsingin näköalapaikalta Toimi pian! Lisätietoja KALLE JASKARA Myyntijohtaja +358 50 324 0404 kalle.jaskara@tkoy.fi

Lisätiedot

KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA

KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA Kaavamerkinnät ja - määräykset, luonnos 24.3.2014 Julkaisija: Kainuun Liitto Kauppakatu 1 87100 Kajaani Puh. 08 6155 41 / vaihde Faksi: 08 6155 4260 kirjaamo@kainuu.fi

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

ProAgria. Opportunities For Success

ProAgria. Opportunities For Success ProAgria Opportunities For Success Association of ProAgria Centres and ProAgria Centres 11 regional Finnish ProAgria Centres offer their members Leadership-, planning-, monitoring-, development- and consulting

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN ARVOT Lapuan kaupunkikonsernin noudattamat arvot, joihin jokainen konsernissa työskentelevä henkilö sitoutuu. Oikeudenmukaisuus ja Tasapuolisuus Ihmisarvo on korvaamaton.

Lisätiedot

Johdanto. Aineistojen analysoiminen perustuu paikkatietomenetelmiin.

Johdanto. Aineistojen analysoiminen perustuu paikkatietomenetelmiin. Johdanto Pirkanmaan 1. maakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 9.3.2005 ja se on vahvistettu valtioneuvostossa 29.3.2007. Maakuntakaavan seuranta perustuu maankäyttö ja rakennuslakiin (MRL). Lain

Lisätiedot

Maaseudun sote-palvelut ja monipaikkaisuus: alue- ja yhdyskuntarakenteen sekä palveluverkon näkökulmia

Maaseudun sote-palvelut ja monipaikkaisuus: alue- ja yhdyskuntarakenteen sekä palveluverkon näkökulmia Maaseudun sote-palvelut ja monipaikkaisuus: alue- ja yhdyskuntarakenteen sekä palveluverkon näkökulmia Antti Rehunen Suomen ympäristökeskus SYKE Mitä sote tarkoittaa maaseudulla? -seminaari 19.12.2017

Lisätiedot

Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015

Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015 Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015 Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen Hallituksen tiedotustilaisuus

Lisätiedot

Alueidenkäytön. suunnittelun ja. elinkeinopolitiikan. yhteistyö. Sari Hirvonen-Kantola Tutkijatohtori Oulun yliopisto

Alueidenkäytön. suunnittelun ja. elinkeinopolitiikan. yhteistyö. Sari Hirvonen-Kantola Tutkijatohtori Oulun yliopisto Alueidenkäytön suunnittelun ja elinkeinopolitiikan yhteistyö Sari Hirvonen-Kantola Tutkijatohtori 30.8.2017 2 ( Vantaan kaupungin mittausosasto 2013, julkaistu tekijänoikeuksien haltijan luvalla). Kunnissa

Lisätiedot

------------------------- PORI ja EGER

------------------------- PORI ja EGER ------------------------- PORI ja EGER yhteiset kokemukset kaupunkisuunnittelussa ystävyyskaupungit Pori ja Eger URBACT II SURE -hankkeen kumppaneina Mininäyttely palvelupiste Porinassa partnerikutsu SURE

Lisätiedot

FROM VISION TO CRITERIA: PLANNING SUSTAINABLE TOURISM DESTINATIONS Case Ylläs Lapland

FROM VISION TO CRITERIA: PLANNING SUSTAINABLE TOURISM DESTINATIONS Case Ylläs Lapland FROM VISION TO CRITERIA: PLANNING SUSTAINABLE TOURISM DESTINATIONS Case Ylläs Lapland Tiina Merikoski, Landscape Architect (M.Sc) Aalto University School of Science and Technology Department of Architecture

Lisätiedot

Palveluverkon suunnittelun näkökulma yhdyskuntarakenteen ja palveluverkon yhteensovittamiseen

Palveluverkon suunnittelun näkökulma yhdyskuntarakenteen ja palveluverkon yhteensovittamiseen Palveluverkon suunnittelun näkökulma yhdyskuntarakenteen ja palveluverkon yhteensovittamiseen Suunnittelupäällikkö Sisko Hiltunen Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä 15.3.2011 Hyvinvointipalvelujen palveluverkon

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 546/2010 vp Kuljettajantutkintojen kilpailuttaminen Eduskunnan puhemiehelle Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi kilpailuttaa kuljettajantutkintojen vastaanottamisen 19 maakunnassa,

Lisätiedot

RAIN RAKENTAMISEN INTEGRAATIOKYVYKKYYS

RAIN RAKENTAMISEN INTEGRAATIOKYVYKKYYS RAIN RAKENTAMISEN INTEGRAATIOKYVYKKYYS Loppuseminaari 11.12.2018 YIT:n pääkonttori, Helsinki RAIN hankkeen loppuseminaari 11.12.2018 Käyttäjälähtöinen tiedonhallinta (WP 4) Professori Harri Haapasalo OY

Lisätiedot

Rotarypiiri 1420 Piiriapurahoista myönnettävät stipendit

Rotarypiiri 1420 Piiriapurahoista myönnettävät stipendit Rotarypiiri 1420 Piiriapurahoista myönnettävät stipendit Ø Rotarypiiri myöntää stipendejä sille osoitettujen hakemusten perusteella ensisijaisesti rotaryaatteen mukaisiin tarkoituksiin. Ø Stipendejä myönnetään

Lisätiedot

JA CHALLENGE 18.-19.4.2013. Anna-Mari Sopenlehto Central Administration The City Development Group Business Developement and Competence

JA CHALLENGE 18.-19.4.2013. Anna-Mari Sopenlehto Central Administration The City Development Group Business Developement and Competence JA CHALLENGE 18.-19.4.2013 Anna-Mari Sopenlehto Central Administration The City Development Group Business Developement and Competence 12.11.2014 Challenges of the City of Turku What kind of city you would

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä

Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Maakuntaorganisaation rakentaminen & TKI resurssit 5.2.12019 Maria Virkki, LT, EMBA Hallintoylilääkäri, PHHYKY SOTE-palvelujen vaikuttavuus ja terveyshyöty

Lisätiedot

Monikeskuksinen kaupunki elinympäristönä. Saavutettavuus ja laatu Helsingin, Tampereen ja Turun seutujen keskuksissa

Monikeskuksinen kaupunki elinympäristönä. Saavutettavuus ja laatu Helsingin, Tampereen ja Turun seutujen keskuksissa Monikeskuksinen kaupunki elinympäristönä Saavutettavuus ja laatu Helsingin, Tampereen ja Turun seutujen keskuksissa Panu Söderström 13.6.2014 Monikeskuksisen kaupunkirakenteen voimistuessa erilaisten keskusalueiden

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 773/2013 vp Lahden alueen äkillisen rakennemuutoksen tukitoimet Eduskunnan puhemiehelle Hallitus nimesi lähes päivälleen vuosi sitten Lahden alueen äkillisen rakennemuutoksen alueeksi.

Lisätiedot

SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET

SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET Harri Kostilainen & Saila Tykkyläinen Diak, FinSERN Suomalaisen Työn Liitto KANTU13 Työryhmä Kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämispäivät

Lisätiedot

Liikenne sähköistyy Pohjoismaissa Trafiken elektrifieras i Norden

Liikenne sähköistyy Pohjoismaissa Trafiken elektrifieras i Norden Liikenne sähköistyy Pohjoismaissa Trafiken elektrifieras i Norden Elina Väistö Sito Parhaan ympäristön tekijät Sitossa laadittu kuluneen vuoden aikana Utarbetad vid Sito under det gångna året Sähköautojen

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

Uudenmaan Yrittäjien syyskokous. Kari Järvenpää

Uudenmaan Yrittäjien syyskokous. Kari Järvenpää Uudenmaan Yrittäjien syyskokous Kari Järvenpää MILLÄ SUOMEN HYVINVOINTI FINANSSIKRIISISTÄ NOUSUUN? Markkinoiden kasvupotentiaalia yrittäjyydellä lisää Jos ei ole yrittäjyyttä ja bisnestä, ei ole mitään

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Palveluverkkotyö Jyväskylässä

Palveluverkkotyö Jyväskylässä Palveluverkkotyö Jyväskylässä Erityinen kuntajakoselvitys Selvitystyöryhmä 29.10.2013 Risto Kortelainen muutosjohtaja risto.kortelainen@jkl.fi 30.10.2013 1 Palveluverkkosuunnittelun lähtökohdat Kokonaisvaltainen

Lisätiedot

Vaasan seudun rakennemalli Strukturmodell för Vasaregionen

Vaasan seudun rakennemalli Strukturmodell för Vasaregionen Vaasan seudun rakennemalli Strukturmodell för Vasaregionen Markku Järvelä 30.1.2014 Millainen seutu tänään? Hurudan är regionen idag? Yhdyskuntarakenne 2012 Samhällsstruktur 2012 Asukkaita / invånare 112

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Tulosperusteinen hankinta. Anniina Tirronen

Tulosperusteinen hankinta. Anniina Tirronen Tulosperusteinen hankinta Anniina Tirronen 5.4.2016 1 Tutkimusaiheena tulosperusteinen hankinta Teoreettinen viitekehys pohjautuu governance-käsitteeseen (hallinta), tarkemmin New Public Governance (NPG)

Lisätiedot

104 21.09.2011. Aloite merkittiin tiedoksi. Motionen antecknades för kännedom.

104 21.09.2011. Aloite merkittiin tiedoksi. Motionen antecknades för kännedom. Kaavoitusjaosto/Planläggningssekti onen 104 21.09.2011 Aloite pysyvien päätepysäkkien rakentamisesta Eriksnäsin alueelle/linda Karhinen ym. / Motion om att bygga permanenta ändhållplatser på Eriksnäsområdet/Linda

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen 2004 2007 Esitteitä 2004:9 Turvallisuus on perusoikeus Turvallisuus on jokaisen perusoikeus ja hyvinvoinnin perusta. Väkivalta murentaa tätä turvallisuutta. Lisäksi

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä

Lisätiedot

Yleisön altistuminen pientaajuisille sähkö- ja magneettikentille Suomessa

Yleisön altistuminen pientaajuisille sähkö- ja magneettikentille Suomessa Yleisön altistuminen pientaajuisille sähkö- ja magneettikentille Suomessa Leena Korpinen TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Sähkötekniikka ja terveys -laboratorio Tutkimus on tehty sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Toiminnan tehokkuuden mittaaminen ja arviointi yhteiskunnallisten yritysten kontekstissa

Toiminnan tehokkuuden mittaaminen ja arviointi yhteiskunnallisten yritysten kontekstissa Toiminnan tehokkuuden mittaaminen ja arviointi yhteiskunnallisten yritysten kontekstissa 17.11.2011 FinSERN1 Hannele Mäkelä Laskentatoimen tohtoriopiskelija Tampereen yliopisto hannele.makela@uta.fi Accounting

Lisätiedot

Elinvoimaa lähiöihin klinikka

Elinvoimaa lähiöihin klinikka Elinvoimaa lähiöihin klinikka Erkki Aalto Lähiöiden kehittäminen ja kerrostalojen korjaaminen ovat merkittävä kansallinen haaste www.rakli.fi/klinikat/elivoimaa-lahioihin-turku RAKLIn klinikka kokoaa toimijat,

Lisätiedot

Ammatillinen opettajakorkeakoulu

Ammatillinen opettajakorkeakoulu - Ammatillinen opettajakorkeakoulu 2 JYVÄSKYLÄN KUVAILULEHTI AMMATTIKORKEAKOULU Päivämäärä 762007 Tekijä(t) Merja Hilpinen Julkaisun laji Kehittämishankeraportti Sivumäärä 65 Julkaisun kieli Suomi Luottamuksellisuus

Lisätiedot

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation DM 607668 03-2011 Expertise and networks for innovations Tekes services Funding for innovative R&D and business Networking Finnish and global

Lisätiedot

Harkittua omistajuutta työkaluja kuntatekniikan konserniohjaukseen

Harkittua omistajuutta työkaluja kuntatekniikan konserniohjaukseen Harkittua omistajuutta työkaluja kuntatekniikan konserniohjaukseen Tuulia Innala, kehittämisinsinööri KEHTO-foorumi, Seinäjoki 23.-24.10.2014 Harkittua omistajuutta - projektikokonaisuus Miksi?» Teknisen

Lisätiedot

Aalto Service Factory

Aalto Service Factory 12/11/14 Service Factory and Business Collaboration Minna-Kaarina Forssén, D.Sc. (Eng.) Business Collaboration Manager Key strategic goal of Service Factory Promote multidisciplinary collaboration and

Lisätiedot

Käytön avoimuus ja datanhallintasuunnitelma. Open access and data policy. Teppo Häyrynen Tiedeasiantuntija / Science Adviser

Käytön avoimuus ja datanhallintasuunnitelma. Open access and data policy. Teppo Häyrynen Tiedeasiantuntija / Science Adviser Käytön avoimuus ja datanhallintasuunnitelma Open access and data policy Teppo Häyrynen Tiedeasiantuntija / Science Adviser 1 Käytön avoimuus Suunnitelmassa tulisi kuvata ainakin seuraavat asiat: (Kriteerit,

Lisätiedot

1. SIT. The handler and dog stop with the dog sitting at heel. When the dog is sitting, the handler cues the dog to heel forward.

1. SIT. The handler and dog stop with the dog sitting at heel. When the dog is sitting, the handler cues the dog to heel forward. START START SIT 1. SIT. The handler and dog stop with the dog sitting at heel. When the dog is sitting, the handler cues the dog to heel forward. This is a static exercise. SIT STAND 2. SIT STAND. The

Lisätiedot

Periaatteista toiminnaksi Sektorirajojen ylittäminen kaupunkiseuduilla

Periaatteista toiminnaksi Sektorirajojen ylittäminen kaupunkiseuduilla Periaatteista toiminnaksi Sektorirajojen ylittäminen kaupunkiseuduilla Kestävän kaupunkiseudun askelmerkit BEMINE-hankkeen tuloksia ja politiikkasuosituksia 23.11.2018 Ilari Karppi Tampereen yliopisto

Lisätiedot

Korkeakoulujen tietohallinto ja tutkimus: kumpi ohjaa kumpaa?

Korkeakoulujen tietohallinto ja tutkimus: kumpi ohjaa kumpaa? Korkeakoulujen tietohallinto ja tutkimus: kumpi ohjaa kumpaa? Kerro meille datastasi työpaja 10.4.2013 Antti Auer Tietohallintopäällikkö Jyväskylän yliopisto Strateginen kehittäminen Johtamista, tutkimushallintoa

Lisätiedot

Olet vastuussa osaamisestasi

Olet vastuussa osaamisestasi Olet vastuussa osaamisestasi Ohjelmistoammattilaisuuden uudet haasteet Timo Vehmaro 02-12-2015 1 Nokia 2015 Mitä osaamista tulevaisuudessa tarvitaan? Vahva perusosaaminen on kaiken perusta Implementaatio

Lisätiedot

Helsingin strategiaohjelmasta 2013-2016 tukea kestävälle liikennepolitiikalle. Leena Silfverberg 17.4.2013

Helsingin strategiaohjelmasta 2013-2016 tukea kestävälle liikennepolitiikalle. Leena Silfverberg 17.4.2013 Helsingin strategiaohjelmasta 2013-2016 tukea kestävälle liikennepolitiikalle Leena Silfverberg 17.4.2013 Hyvinvoiva helsinkiläinen Nuorille tilaa kuulua ja loistaa Ikääntyvistä huolehditaan Maahanmuuttajat

Lisätiedot

KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista. Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014

KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista. Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014 KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista toimenpide ehdotukset id TEM:lle Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014 Hoivapalvelualan yritysten liiketoimintaosaamisen i i i khi kehittäminen i

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 220/2009 vp Perhepäivähoitajien palkkaus Eduskunnan puhemiehelle Perhepäivähoitaja on lapsia omassa kodissaan, ryhmäperhepäivähoidossa tai lapsen kotona hoitava henkilö. Perhepäivähoidossa

Lisätiedot

Tampereen raitiotiehanke

Tampereen raitiotiehanke Tampereen raitiotiehanke Tulevaisuuden liikenne seminaari Joensuu 19.11.2015 ympäristöjohtaja Kaisu Anttonen Vaiheita Tampereen ratikkahankkeen historiassa raitiotiehanke 1914, haudattiin eka kerran v.

Lisätiedot

Rajapinnat: Järjestöihin ja kuntiin. Antti Kuopila Erityisasiantuntija Kuntaliitto 2.5.2016

Rajapinnat: Järjestöihin ja kuntiin. Antti Kuopila Erityisasiantuntija Kuntaliitto 2.5.2016 Rajapinnat: Järjestöihin ja kuntiin Antti Kuopila Erityisasiantuntija Kuntaliitto 2.5.2016 Maakuntia ja tulevaisuuden kuntia tulee valmistella samanaikaisesti VALTIO Ohjaus ja resurssit Vuorovaikutus Ohjaus

Lisätiedot

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS Naantalissa Luolalan kaupunginosassa on korttelissa 7 tontit 4, 5 ja 6 osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi kaavamerkinnällä (K-1). Korttelialueelle

Lisätiedot

Varia Home Collection. Varia

Varia Home Collection. Varia Home Collection Varia KAUNIS VARIA BEAUTIFUL VARIA VACKRA VARIA 2 Varia Home Collection -mallistossa näkyvät tämän päivän selkeät sisutustrendit. Suorat linjat ja Nurmelan laadukas viimeistely yhdistyvät

Lisätiedot

Terveysalan uudistaminen yritysten, korkeakoulujen ja palvelujärjestelmän yhteistyöllä 15.4.2015

Terveysalan uudistaminen yritysten, korkeakoulujen ja palvelujärjestelmän yhteistyöllä 15.4.2015 Terveysalan uudistaminen yritysten, korkeakoulujen ja palvelujärjestelmän yhteistyöllä 15.4.2015 Reijo Salonen Johtaja, Lääketutkimus ja kehitys Orion Yliopistot Terveydenhoito Teollisuus Kolme pilaria,

Lisätiedot

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Haukipudas Kiiminki Hailuoto Oulunsalo Oulu seutusuunnittelija Anne Leskinen, 8.12.2010 Kempele Lumijoki Muhos Liminka Tyrnävä Uusi Oulu

Lisätiedot

AALTO / CREATIVE SUSTAINABILITY

AALTO / CREATIVE SUSTAINABILITY AALTO / CREATIVE SUSTAINABILITY CASE STUDY TUUSULA SERVICE FRIENDLY AND SUSTAINABLE HOMETOWN Tuusula is a lively and a modern municipality which offers great opportunities for living, working and business.

Lisätiedot

Hankkeiden vaikuttavuus: Työkaluja hankesuunnittelun tueksi

Hankkeiden vaikuttavuus: Työkaluja hankesuunnittelun tueksi Ideasta projektiksi - kumppanuushankkeen suunnittelun lähtökohdat Hankkeiden vaikuttavuus: Työkaluja hankesuunnittelun tueksi Erasmus+ -ohjelman hakuneuvonta ammatillisen koulutuksen kumppanuushanketta

Lisätiedot

Copernicus, Sentinels, Finland. Erja Ämmälahti Tekes,

Copernicus, Sentinels, Finland. Erja Ämmälahti Tekes, Copernicus, Sentinels, Finland Erja Ämmälahti Tekes, 24.5.2016 Finnish Space industry in the European context European Space industry has been constantly growing and increasing its direct employment in

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun rakenneselvitys

Tampereen kaupunkiseudun rakenneselvitys Tampereen kaupunkiseudun rakenneselvitys Samuli Alppi EDGE kaupunkitutkimuslaboratorio Tampereen teknillinen yliopisto 30.4.2009 Kaupunkirakenneselvitys Selvityksen tarkoituksena on tutkia kaupunkirakenteen

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

Capacity Utilization

Capacity Utilization Capacity Utilization Tim Schöneberg 28th November Agenda Introduction Fixed and variable input ressources Technical capacity utilization Price based capacity utilization measure Long run and short run

Lisätiedot

Aineiston analyysin vaiheita ja tulkintaa käytännössä. LET.OULU.FI Niina Impiö Learning and Educational Technology Research Unit

Aineiston analyysin vaiheita ja tulkintaa käytännössä. LET.OULU.FI Niina Impiö Learning and Educational Technology Research Unit Aineiston analyysin vaiheita ja tulkintaa käytännössä LET.OULU.FI Niina Impiö 14.4.2010 Väitöskirjatutkimuksen tavoite Ymmärtää opettajayhteisöjen yhteisöllistä työskentely- ja toimintakulttuuria. Tutkia

Lisätiedot