VESIHUOLTOALAN KORKEAKOULUOPETUKSEN TARVESELVITYS

Transkriptio

1 VESIHUOLTOALAN KORKEAKOULUOPETUKSEN TARVESELVITYS RYHMÄPÄÄLLIKKÖ RIITTA KETTUNEN World Water Day 2015 Maailman vesipäivän seminaari Vesi ja kestävä kehitys Säätytalo, Helsinki

2 SELVITYKSEN TAUSTA Toimiva vesihuolto on ollut ja on edelleen yksi keskeinen edellytys yhteiskunnan kehittymiselle. Kaupungistuminen ja teollisuuden kasvu eivät ole mahdollisia ilman toimivaa vesihuoltoa. Vesihuollon järjestämisessä tarvitaan niin teknistä kuin hallinnollista erityisosaamista, koska vesi on meille kaikille välttämättömyys. Vesihuoltoon liittyvä infrastruktuuri muodostaa keskeisen osan Suomen rakennettua ympäristöä. Vesihuoltoalan osaamisella on keskeinen merkitys tämän infrastruktuurin kehittämisessä ja ylläpidossa. Vesihuoltoalalta eläköityy runsaasti henkilöitä lähivuosina. Muodostuva vaje on korvattava. Suomen Vesilaitosyhdistys ry käynnisti syksyllä 2014 Maa- ja vesitekniikan tuki ry:n rahoituksella Vesihuoltoalan korkeakouluopetuksen tarveselvityksen. Suomen vesijohtojen ja viemäreiden yhteispituus on noin km, millä voisi kiertää maapallon ympäri melkein neljä kertaa. Suuria vesilaitoksia on Suomessa suunnilleen saman verran kuin terveyskeskuksia (noin 170 kpl vuonna 2012) ja jätevedenpuhdistamoita yli kolme kertaa enemmän. Vesihuoltolaitosten vuotuinen liikevaihto on noin 1,2 1,5 miljardia euroa (ALV 0 %) ja käyttöomaisuus arviolta 20 miljardia euroa. 2

3 TYÖN TAVOITE JA RAJAUS Selvityksen tavoitteena oli muodostaa kuva vesihuoltoalan korkeakoulutasoisen koulutuksen määrällisestä ja laadullisesta tarpeesta tällä hetkellä ja tulevaisuudessa. Selvityksen kolme pääkysymystä olivat: 1. Millainen on korkeakoulutetun henkilöstön työvoiman tarve vesihuoltoalalla tulevaisuudessa? 2. Miten korkeakouluopetuksen määrä ja sisältö vastaavat vesihuoltoalan ennakoitua tarvetta? 3. Mitkä kansalliset ja kansainväliset trendit voivat vaikuttaa osaamistarpeiden muutoksiin tulevaisuudessa? Selvitys keskittyi teknillisten ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen järjestämään koulutukseen, jonka käytyään henkilöt voivat työskennellä vesi(huolto)insinöörin tehtävissä vesihuoltolaitoksissa tai yksityisellä sektorilla. Vesihuollon tehtäväkenttä: 3

4 SELVITYKSEN ASETELMA JA MENETELMÄT Tarjonta (määrällinen + laadullinen) Kysyntä (määrällinen + laadullinen) Korkeakoulujen haastattelut (N=13) Dokumenttianalyysi Vesihuoltoalan korkeakouluopetus Työnantajien osaamis- ja rekrytointitarpeet Sähköinen kysely työnantajille (N=56) Työnantajien haastattelut (N=13) Kansalliset ja kansainväliset muutostrendit Sähköinen kysely VVY:n pohjoismaisille sisarorganisaatioille (N=3) Dokumentti-analyysi 4

5 VESIHUOLTOLAITOKSET JA MUUT ALAN TOIMIJAT TYÖLLISTÄJINÄ Henkilöstömäärä yhteensä (arvio) Vesihuoltolaitokset (9 %) Joista korkeasti koulutettuja ja vesihuollon parissa työskenteleviä (arvio) Yritykset (40 %) Julkishallinto, tutkimusorganisaatiot (vesihuolto) (100 %) Yhteensä Noin (noin 20 %) Määrä on laskenut runsaan kymmenen vuoden aikana. Esim. vesihuoltolaitoksissa työskentelevien kokonaismäärä on laskenut 1000:lla ja korkeasti koulutettujen lähes 200:lla. Korkeakoulutettujen määrä on pienempi kuin muissa Pohjoismaissa. Työnantajien rekrytointitarpeet: noin uutta henkilöä 5 vuoden aikana (noin vuodessa) korvaamaan pelkästään alalta eläköityvät henkilöt. Alan kehittyminen ja kasvu edellyttäisi kuitenkin korkeakoulutettujen määrän lisäämistä. Esim. 5%:n kasvu alan yritysten henkilöstömäärässä nostaisi työvoimatarvetta arviolta noin henkilöllä per vuosi. 5

6 TYÖNANTAJIEN TARPEET VS. KORKEAKOULUTUS Työnantajat ovat kokeneet rekrytoinnin vaikeaksi korkeakoulutusta edellyttäviin vesihuoltotekniikan tehtäviin (yli 60% vastanneista). Rekrytoinnin suurimpana haasteena pidetään hakijoiden puutteellista vesihuoltotekniikan osaamista (74% vastaajista). Laitosten näkökulmasta koulutuksessa korostuu nykyisin liiaksi yleinen ympäristö- ja energiaosaaminen. Laaja-alaista, erityisesti vesihuoltolaitosten tehtäväkenttään kohdistuvaa teknistä osaamista pidettiin tärkeänä. Monet mainitsivat puutteita hakijoiden perustietämyksessä. Erityisesti haastateltavat korostivat rakentamiseen liittyvän osaamisen merkitystä. Vesihuoltotekniikkaan liittyvän osaamisen merkitys organisaatiossani: 6

7 TYÖNANTAJIEN OSAAMISTARPEET TULEVAISUUDESSA Osaamistarpeisiin vaikuttaviksi tärkeimmiksi trendeiksi työnantajat nimesivät infrastruktuurin vanhenemisen, energia- ja materiaalitehokkuuden vaatimukset sekä ICT:n kehityksen ja automatisoinnin. Myös ilmastonmuutos, lainsäädännön kehitys, uudet tekniset ratkaisut ja laitosten yhdistyminen jne. Muusta kuin vesihuoltoon liittyvästä osaamisesta asiakaslähtöisyyteen, viestintään ja johtamiseen sekä suunnitteluttamiseen ja rakennuttamiseen liittyvän osaamistarpeen uskottiin kasvavan. Vesihuollon teknisen koulutuksen kehittäminen riittävän laajasti omana koulutusalanaan nähtiin tarpeelliseksi. Täydennyskoulutukset nähtiin erittäin hyvänä ja tarpeellisena lisänä osaamisen kehittämisessä. Oppilaitosten ja vesihuoltolaitosten yhteistyön korostettiin olevan erittäin tärkeää sekä osaavan työvoiman rekrytoinnin (ja koulutuksen) että alan TKI-toiminnan kehittämisen kannalta. 7

8 VETEEN JA VESIHUOLTOON LIITTYVÄT TEKNILLINEN OPETUS Vesihuoltoon liittyvää insinööriopetusta järjestetään Suomessa yhteensä 9:ssä teknillisessä ammattikorkeakoulussa (AMK) ja 4:ssä yliopistossa (yht. 13 oppilait.). Lisäksi vesihuoltoon liittyvää opetusta on Jyväskylän yliopistossa (filosofian kandidaatin tai maisterin tutkinnot). Vesihuoltoon liittyvä AMK insinöörien, tekniikan kandien ja diplomi-insinöörien koulutus tapahtuu pääosin energia- ja/tai ympäristötekniikan koulutusohjelmissa (10 oppilaitosta/13), toisin kuin takavuosina. Valmistuvat ymmärtävät todennäköisesti hyvin energian ja veden yhteyden. Infrastruktuurin rakentamiseen ja ylläpitoon liittyvä vesihuoltolaitosten ydinosaaminen jäänee pieneksi. Teknillinen ammattikorkeakoulu Teknillinen yliopisto / tiedekunta Muu yliopisto, jossa vesihuollon opetusta

9 KORKEAKOULUJEN JA YLIOPISTOJEN OPETUKSEN LAAJUUS Vesihuolto-opetuksen laajuus vaihtelee huomattavasti. Jos 180 op:n opinnoista vesihuoltoa on vain esim. 15 op (<10%), niin vesihuollon osaaminen jää hyvin ohueksi. Opintojen laajuus po. vähintään 60 op. Vain 5:ssä oppilaitoksessa (13:sta) kurssit kattavat lähes kaikki (5/6) vesihuolto-laitosten toimintaan liittyvät osaalueet. Vesihuoltoon liittyviä opinnäytetöitä tehdään noin 65 vuodessa. Tutkinto-ohjelmat (lkm) Ammattikorkeakoulut Energia- ja/tai ympäristötekniikka - ins. AMK 7 kpl Rakennustekniikka (yhdyskuntatekn.) - ins. AMK 2 kpl Yliopistot Energia- ja/tai ympäristötekniikka - kanditutk. 2 kpl (FK 1 kpl*) - DI-tutk. 3 kpl (FM 1 kpl*) Rakennustekniikka (yhdyskuntatekn./ kunnallistekn.) - kanditutk. 1 kpl - DI-tutk. 1 kpl Ympäristötekn. ja veteen liittyvän opetuksen laajuus* (op) Vesihuoltoon liittyvän opetuksen laajuus* (op) op op op op Kanditutk op DI-tutk op Kanditutk. 20 op DI-tutk. 29 op Kanditutk op DI-tutk op Kanditutk. 10 op DI-tutk. 26 op Prosessitekniikka tai kemiantekniikka - DI-tutk. 2 kpl DI-tutk op DI-tutk op *Huom. Osa kursseista on useissa koulutusohjelmissa valinnaisia. Opintopistemäärät kuvaavat maksimia, jos opiskelija valitsee kaikki vesihuollon kurssit.

10 Vesihuollon osaaminen, yhteiskunnallinen arvo VESIHUOLTOALAN KOULUTUKSEN KEHITTÄMISEN SKENAARIOT Aika Skenaariot: 3. Vesihuollosta kasvua ja vientiä 2. Infra kuntoon 1. Ala taantuu, infra heikkenee Skenaario 1 toteutuu, jos jatketaan nykyisellä tavalla. Skenaariot 2 ja 3 yhteisiä suosituksia: Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen välistä yhteistyötä on kehitettävä ja profiloitumista lisättävä. Mm. keskusteltava vesihuoltoalan koulutuksen sisällöstä ja laajuudesta sekä keskinäisestä työnjaosta. Vastuu tästä on oppilaitoksilla yhdessä OKM:n kanssa. Yhteistyötä korkeakoulujen ja työnantajien välillä tulee edelleen kehittää ja systematisoida. Rakentamiseen liittyvää osaamista korkeakouluopetuksessa tulee vahvistaa. Lisää resursseja tulee kohdistaa alan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan. Julkinen sektori voi osaltaan tukea kehitystä, mutta sen on lähdettävä liikkeelle alan sisäisen järjestäytymisen ja toiminnan kautta. 10

11 VESIHUOLTOALAN KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN TOIMENPIDE-EHDOTUKSIA Skenaario 2: Infra kuntoon Varmistetaan alan houkuttelevuus vesihuoltobrändiä kehittämällä Vesihuoltolaitosten osaamistavoitteiden määrittely Vesihuoltoalan korkeakoulujen yhteisen koulutusstrategian laatiminen Joidenkin oppilaitosten / opetusohjelmien profiloiminen vesihuoltokoulutuksiksi Täydennyskoulutuksen hyödyntäminen ja kehittäminen eri oppilaitosten yhteistyönä Vesihuoltolaitosten, oppilaitosten ja yritysten yhteistyön kehittäminen opetuksessa ja tutkimuksessa Vesihuoltolaitosten yhteistyön tiivistäminen resurssien vahvistamiseksi Korkeakoulutetun henkilöstön osuuden kasvattaminen vesihuoltolaitoksissa Skenaario 3: Vesihuollosta kasvua ja vientiä Vesihuoltolaitosten tehokkaampi hyödyntäminen pilottialustoina uusien kaupallisten innovaatioiden syntymisen tukena. Poikkitieteellisyyden lisääminen, yhteistyö elinkeinoelämän ja muiden alojen kanssa Kannusteiden ja ohjauskeinojen kehittäminen korkeakouluissa tukemaan elinkeinoelämän kanssa tehtävää yhteistyötä Osaamiskeskittymien (SHOKien) tehokkaampi hyödyntäminen, esim. oppilaitosten ja yritysten aktivointi hankkeisiin, vesihuoltoalan tutkimusohjelmien käynnistäminen Rakennerahastoprojektien tehokkaampi hyödyntäminen Tunnistetaan ja hyödynnetään kehittyvien maiden liiketoimintamahdollisuuksia 11

12 KIITOS Salminen V., Eronen A. ja Kettunen R Vesihuoltoalan korkeakouluopetuksen tarveselvitys. Loppuraportti. Saatavissa Suomen Vesilaitosyhdistys ry:n verkkosivuilta: tunut.4276.news Lisätietoja: TkT Riitta Kettunen Ryhmäpäällikkö, Vesihuolto M riitta.kettunen@ramboll.fi Ramboll Pakkahuoneenaukio 2 PL TAMPERE 12