HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ TERVEYSLAUTAKUNTA

Transkriptio

1 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ TERVEYSKESKUKSEN VUODEN 2009 TOIMINTAKERTOMUS Terke Esityslistan asia TJA/7 TJA Terveyslautakunta päätti hyväksyä terveyskeskuksen vuoden 2009 toimintakertomuksen. Pöytäkirjanote kaupunginhallitukselle (liitteenään toimintakertomus), terveyskeskuksen osastopäälliköille ja HUS:lle (liitteenään toimintakertomus). Päätösehdotus Terveyslautakunta päättänee hyväksyä terveyskeskuksen vuoden 2009 toimintakertomuksen. Esittelijä Kaupunginhallitus on päätöksellään kehottanut virastoja ja laitoksia laatimaan vuosittain kertomuksen toiminnastaan ja lähettämään sen kaupunginhallitukselle tiedoksi. Virastojen ja laitosten vuosiraportin nimenä on toimintakertomus. Toimintakertomuksen tulee tarjota lukijalleen selkeästi ja havainnollisesti tietoja viraston tai laitoksen kertomusvuoden toiminnasta, asetettujen tavoitteiden toteutumisesta, taloudesta, henkilöstöstä sekä organisaatiosta. Taloutta ja henkilöstöä sekä muita avaintietoja koskevista tunnusluvuista tulee esittää ainakin kertomusvuoden ja sitä edeltävän vuoden vertailutiedot. Toimintakertomuksessa on myös kerrottava olennaiset toiminnassa ja organisaatiossa tapahtuneet muutokset. Toimintakertomuksessa tulee olla vähintään seuraavat tiedot: - toimintakertomusvuoden talousarvioon merkittyjen tunnuslukujen, esimerkiksi suoritteiden, toiminnan laajuutta kuvaamien lukujen ja tuottavuuslukujen toteutuminen - toteutuneet meno- ja tulotiedot - henkilöstön määrä ja kehitys - merkittävät investoinnit sekä - erillinen ympäristöosio, jossa raportoidaan ympäristöä koskevien tavoitteiden toteutumi-nen. Lautakunnan hyväksymä toimintakertomus lähetetään tiedoksi kaupunginhallitukselle kertomusvuotta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä eli viimeistään

2 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Toimitusjohtaja toteaa, että Helsingin terveydenhuollon neljä keskeistä toiminnan kehittämisaluetta vuodelle 2009 olivat: 1) helsinkiläisten terveyden edistäminen ja väestöryhmien välisten terveyserojen supistaminen, 2) hoitoon pääsyn ja palvelun laadun turvaaminen, 3) riittävän ja osaavan henkilöstön varmistaminen sekä henkilöstön työhyvinvoinnista huolehtiminen ja 4) kustannustehokkuuden lisääminen ja palvelujen rakennemuutoksen jatkaminen. Helsingin tuottamia ja järjestämiä terveydenhuollon palveluja käytti vuonna % helsinkiläisistä. Terveyttä helsinkiläisille uusilla toimintatavoilla Helsinkiläisten terveyserojen kaventamiseksi käynnistettiin Terve Helsinki -hanke ( ). Hankkeen tavoitteena on ehkäistä nuorten ja työikäisten syrjäytymistä kehittämällä uudenlaisia toimintamalleja heidän tavoittamiseksi, terveyden edistämiseksi ja elämänhallinnan lisäämiseksi. Herttoniemen alueella jatkettiin Terveellinen kaupunginosa -ohjelmaa ( ). Ohjelman keskeisenä ajatuksena on löytää yhteistyössä kaupunkilaisten, kaupungin eri hallintokuntien, yritysten ja järjestöjen kanssa uusia tapoja edistää kaupunkilaisten terveyttä. Uutena toimintatapana aloitettiin terveydenhoitajien virtuaalivastaanotto nuorten suosimissa Habbo-hotellissa ja IRC-Galleriassa. Verkkoterkkari-hankkeen terveydenhoitajat neuvoivat nuoria virtuaalivastaanotolla, jossa nuoria puhututtivat ehkäisyasiat, ihmissuhteet, mielialat ja koulunkäynti. Terveysasemille uusi organisaatio- ja toimintamalli Terveysasemat aloittivat vuoden 2009 uudella organisaatio- ja toimintamallilla. Avosairaanhoidon vastaanottotoiminta keskitettiin neljään alueelliseen tulosyksikköön ja neuvolatoimina omaan yksikköönsä. Uudella organisaatiomallilla terveysasemat tavoittelevat entistä parempia mahdollisuuksia edistää helsinkiläisten terveyttä ja vastata avosairaanhoidon kasvaviin tarpeisiin sekä syventää yhteistyötä perusterveydenhuollon moninaisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Seitsemällä terveysasemalla otettiin käyttöön työparimalli, jossa omalääkäri ja omahoitaja työskentelevät työparina vastaten tietyn

3 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ maantieteellisen alueen hoitajan ja lääkärin vastaanotosta. Kokemukset uudesta työskentelymallista ovat lupaavat. Työparityöskentely on helpottanut potilaiden yhteydensaantia terveysasemille, parantunut potilaskohtaista hoidon jatkuvuutta ja selkeyttänyt terveysaseman potilasohjausta. Työparimalli otetaan käyttöön asteittain kaikilla terveysasemilla vuoden 2010 aikana. Influenssapandemia käynnisti mittavat rokotukset Sikainfluenssapandemia rantautui Helsinkiin loka-marraskuussa. Helsinki varautui tulevaan pandemiaan keskittämällä influenssapotilaiden hoidon heinäkuusta alkaen Laaksoon perustetulle influenssaterveysasemalle ja Laakson sairaalaan. Influenssa osoittautui odotettua lievemmäksi ja pandemian huippuvaihe kesti pari viikkoa. Sikainfluenssarokotukset päästin aloittamaan terveysasemilla lokakuussa. Helsingin kaikki 26 terveysasemaa, neuvolat, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto sekä kaupungin työterveyskeskus osallistuivat sikainfluenssarokotuksiin. Rokotusjärjestelyt toimivat Helsingissä hyvin ja pitkiä jonoja rokotuksiin ei muodostunut. Rokotusten vuoksi terveysasemat, neuvolat ja koulu- ja opiskeluterveydenhuolto joutuivat perumaan ja siirtämään sovittuja terveystarkastuksia ja ei kiireellistä vastaanottotoimintaa. Vuoden loppuun mennessä noin helsinkiläistä sai sikainfluenssarokotteen. Rokotuksia jatkettiin vuonna Hoitotakuu haastaa jatkuvaan toiminnan kehittämiseen Helsingin terveyskeskus selviytyi vuonna 2009 hoitotakuusta melko hyvin. Ajoittain terveysasemien puhelinpalvelu ruuhkautui, esimerkiksi syksyn sikainfluenssapandemian aikana. Puhelinruuhkiin lähdettiin hakemaan ratkaisua uudesta puhelintekniikasta. Kolmella terveysasemalla aloitettiin internetpohjaisen puhelinjärjestelmän koekäyttö. Välitöntä yhteydensaantia terveyskeskuksen toimipisteisiin varmisti ympäri vuorokauden palveleva terveyspalvelujen neuvontapuhelin (puh. (09) 10023). Hammashuollossa hoitotakuuseen päästiin lisätöiden, sähköisen asioinnin, maksusitoumusten ja vuokratyövoiman käytön sekä ostopalvelujen turvin. Yhteydensaantia hammashoitoon turvasi hammashoidon keskitetty ajanvaraus.

4 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Hoitotakuu toteutui myös terveyskeskuksen somaattisessa ja psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa. Potilaat pääsivät kuuden kuukauden sisällä toimenpiteisiin ja hoitoon akuuttisairaalan ajanvarauspoliklinikoille. Tilanne on parantunut edelliseen vuoteen verrattuna paremman lääkäritilanteen vuoksi. Psykiatriassa pystyttiin arvioimaan kaikki sinne tulleet lähetteet kolmen viikon sisällä. Kiireetöntä arviointia tai hoitoa tarvitsevista potilaista 90 %:lle annettiin ensimmäinen vastaanottoaika 3 viikon kuluessa lähetteen saapumisesta, mikä on olennaisesti lain mukaista 6 kuukauden enimmäisaikaa nopeammin. Helsinkiläisille uusi päivystävä sairaala Helsinkiin valmistui kolmen vuosikymmenen tauon jälkeen uusi sairaala. Marian sairaala pääsi muuttamaan syksyllä Meilahden sairaala-alueelle valmistuneeseen Haartmanin sairaalaan. Uudessa sairaalassa helsinkiläisiä palvelee samoissa tiloissa terveyskeskus- ja sairaalapäivystys. Kaupungin toisen ympäri vuorokauden päivystävän Malmin sairaalan alueella alkoivat kesällä mittavat rakennustyöt. Eteläisen Helsingin tavoin itäinen Helsinki saa vuoteen 2014 mennessä kokonaan uuden sairaalarakennuksen päivystyksen käyttöön. Haartmanin sairaalassa käynnistettiin myös pääkaupunkiseudun kuntien ja Kirkkonummen yhteinen virka-ajan ulkopuolinen suun terveydenhuollon päivystys. Kuntien yhteistyötä laajennettiin edelleen keskittämällä suun erikoishoito Helsinkiin. Kunnat myös kampanjoivat yhdessä syksyllä koulujen alkaessa lasten ja nuorten paremman suun terveyden puolesta. Yhteinen Suun vuoro -kampanja näkyi pääkaupunkiseudun joukkoliikenteessä, kouluissa, hammashoitoloissa sekä nuorten suosimalla TV- ja radiokanavalla. Vanhusten hoitoa kehitettiin ja keskitettiin Ikäihmisten hoitoa kehitettiin pitkäjänteisesti vanhusten syrjäytymistä ehkäisevässä kotihoidon hankkeessa ( )(Lupaava hanke). Hankkeen tulokset koottiin kirjaksi. Hankkeessa kehitettiin muun muassa muistiasiakkaiden hoitomalli, koulutettiin kotihoidon työntekijöitä asiakkaiden arkiliikkumisen tukemiseen ja tuotettiin kotihoidon suunhoito-opas ja palveluopas kotihoidon asiakkaille. Helsingin oma vanhusten ympärivuorokautinen hoito keskitettiin sosiaalitoimeen. Vuoden vaihteessa Koskelan, Kivelän ja Myllypuron pitkäaikaissairaalat siirrettiin terveystoimesta sosiaalitoimen

5 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ vanhuspalveluihin. Samassa yhteydessä Suursuon sairaala liitettiin akuuttisairaalan. Tämä mahdollistaa akuuttisairaalalle asteittaisen ostopalveluna hankituista vuodeosastopaikoista luopumisen. Mielialahäiriökeskus uudenlaista palvelua mielialahäiriöpotilaille Mielialahäiriöpotilaiden hoitoa on kehitetty Helsingin terveyskeskuksessa viime vuosina pitkäjänteisesti. Perusterveydenhuollon mielenterveystyötä on vahvistettu ja kehitetty Mieli 2009 työryhmän esittämien kansallisten mielenterveys- ja päihdehoidon kehittämissuositusten ja terveyskeskuksen psykiatrisen avohoidon ulkopuolisen arvioinnin suositusten mukaisesti. Luontevana jatkona tälle kehittämistyölle Laakson sairaalaan perustettiin syksyllä mielialahäiriökeskus. Mielialahäiriökeskus tarjoaa mielialahäiriöpotilaille joustavaa sairaalahoidon tarpeen arviointia, joustavasti järjestettyä osaja ympärivuorokautista laitoshoitoa ja nopeasti järjestyvää perhe- ja verkostokeskeistä avohoitoa. Haasteena riittävä ja ammattitaitoinen henkilöstö Terveyskeskuksen palveluksessa oli vuoden 2009 lopussa päätoimista työntekijää, mikä oli 281 enemmän kuin vuoden 2008 lopussa. Vakinaisia työntekijöitä oli ja määräaikaisia Maahanmuuttajataustaisen henkilökunnan määrä terveyskeskuksessa kasvoi. Vuoden 2009 lopussa terveyskeskuksessa työskenteli 491 henkilöä, joiden äidinkieli oli jokin muu kuin suomi tai ruotsi. Maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden perehtymistä tuettiin suomen kielen koulutuksella. Terveyskeskuksen haasteena on saada riittävästi ammattitaitoista ja pysyvää henkilökuntaa. Työvoimatilanne parani vuonna 2009 hammaslääkäreiden, terveyskeskuslääkäreiden, psykiatrien ja erikoistuvien lääkärien, sairaanhoitajien sekä lähi- ja perushoitajien osalta. Rekrytointihaasteeseen vastattiin tehostamalla rekrytointikampanjointia yhteistyössä kaupungin henkilöstökeskuksen ja sosiaaliviraston kanssa. Rekrytoinnin tukena jatkettiin oppisopimusja rekrytointikoulutuksia. Henkilöstön kehittämisen painoalueena vuonna 2009 oli esimiesten osaamisen vahvistaminen, turvallinen lääkehoito sekä hoitotyön sähköiseen luokiteltuun liittyvä kirjaaminen. Ammatillisia täydennyskoulutuksen kertyi yhteensä , mikä on noin 3,3

6 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ koulutuspäivää työntekijää kohden. Terveyskeskuksen käytti vuonna 2009 henkilöstön koulutukseen 2,6 miljoonaa euroa. Lisätiedot: Juutilainen-Saari Jaana, viestintäpäällikkö, puhelin