HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ TERVEYSLAUTAKUNTA

Transkriptio

1 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ LAUSUNTO VALTUUSTOALOITTEESTA HOITOHENKILÖKUNNAN VAIHDOSTA RUOTSIN JA SUOMEN KESKEN Terke Esityslistan asia TJA/13 TJA Terveyslautakunta päätti antaa aloitteesta seuraavan, esittelijän ehdotuksen mukaisen lausunnon: Terveyskeskuksen tulee antaa kaikki palvelunsa väestölle heidän äidinkielellään suomeksi tai ruotsiksi ilman, että henkilö joutuu erikseen pyytämään tai vaatimaan äidinkielistä palvelua. Terveyskeskuksessa vastuu ruotsinkielisten asiakkaiden hoidosta on keskitetty kolmelle terveysasemalle, kaupunginsairaalassa joillekin vuodeosastoille, psykiatrian avohoidossa yhdelle poliklinikalle, kotihoidon eteläiselle palvelualueelle, hammashuollossa nimetyille hammaslääkäreille, suuhygienisteille ja hammashoitajille. Ruotsinkielisiä asiakkaita ei ole velvoitettu käyttämään nimenomaan ruotsinkielisten yksiköiden, poliklinikoiden tai tiimien palveluja, vaan he voivat asioida ja tulla hoitoon myös alueellisten palvelujen periaatteen mukaisesti. Terveyskeskus on myös huolehtinut siitä, että asiakkaita voidaan palvella ruotsin kielellä hoidon tarpeen arvioimiseksi esimerkiksi hammashuollon keskitetyssä ajanvarauksessa sekä päivystävissä yksiköissä samoin kuin terveyspalvelujen neuvontanumerossa Kielilaki ja julkisyhteisön henkilöstöltä vaadittavaa kielitaitoa koskeva laki eivät enää edellytä, että kaupungin koko henkilöstön tulisi hallita sekä suomen että ruotsin kieli. Helsingin kaupungin kielitaitosäännön mukaan virka- tai työtehtävien sisältö määrää henkilöltä vaadittavan kielitaidon tason. Terveyskeskuksen hoitohenkilökunnalta vaaditaan ruotsinkielisissä yksiköissä ruotsin kielen hyvä suullinen ja kirjallinen taito sekä suomen kielen hyvä suullinen ja tyydyttävä kirjallinen taito. Muissa kuin ruotsinkielisissä yksiköissä vaaditaan suomen kielen hyvä suullinen ja tyydyttävä kirjallinen taito. Asiakkaiden ruotsinkieliset palvelut turvataan siten, että yksikön henkilökunnasta joillakin on hyvä ruotsin kielen taito. Terveyskeskuksen sisäinen virkakieli on suomi. Tämä merkitsee, että kaikki terveyskeskuksen asiakirjat kirjoitetaan suomen kielellä. Tämä koskee sekä hallinnollisia että potilasasiakirjoja. Myös ruotsinkielisten toimipaikkojen potilasasiakirjat kirjoitetaan pääsääntöisesti suomen kielellä. Tämä on välttämätöntä sen varmistamiseksi, että kaikki ko. asiakirjoja käsittelemään joutuvat

2 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ osaavat potilasasiakirjan kieltä. Valtuustoaloitteessa esitetty hoitohenkilökunnan vaihto mahdollistaisi sen, että ruotsinkielisiin yksiköihin saataisiin äidinkielenään ruotsia puhuvaa henkilökuntaa tai ruotsinsuomalaisia, jotka osaisivat sekä suomea että ruotsia. Tällöin tulee varmistaa, että vaihdossa tulevat äidinkieleltään ruotsinkieliset hoitajat osaavat suomea ymmärtääkseen potilasasiakirjojen merkinnät sekä voidakseen tehdä hoidon toteuttamismerkinnät potilasasiakirjoihin. Kaikki hallinnolliset ja potilashoitoa koskevat ohjeet ovat suomen kielellä. Niiden ymmärtäminen ja työyhteisössä sekä sidosryhmien kanssa toimiminen edellyttää suomen kielen taitoa. Aloitteessa esitetään nimenomaan vanhusten hoidon turvaamista äidinkielellä. Helsingissä vanhusten pitkäaikaissairaanhoito siirtyi lukien sosiaaliviraston vanhusten palvelujen vastuualueelle. Terveyskeskuksen kotihoito-osasto huolehtii vanhusten kotihoidosta. Eniten ruotsinkielisiä palveluja tarvitsevia asiakkaita on kotihoidon eteläisellä (170 asiakasta) ja läntisellä (103 asiakasta) alueella. Heistä pääosa on vanhuksia. Nykyisin palvelut pystytään turvaamaan ruotsinkielellä päiväaikaan. Illalla palveluja tarvitsee edellä mainituilla alueilla asiakasta ja tällöin niitä hankitaan muualta. Ruotsinkielisten palvelujen antamiseksi tarvittaisiin 5-6 sairaanhoitajaa ja lähihoitajaa, jotta ostopalveluista voidaan luopua. Suunnitelmallinen vastavuoroinen henkilöstövaihto edistäisi kotihoidon iäkkäiden asiakkaiden äidinkielisten palvelujen saantia. Määräaikaisen vaihdon haittana asiakkaiden ja omaisten kannalta voi olla hoitajan vaihtuminen. Perehdyttäminen palveluihin, hoitokäytäntöihin ja tietojärjestelmiin vaatii esimiesten ja muiden tahojen panostusta. Henkilökunnan palkkataso ja palvelussuhteen ehdot poikkeavat Suomen ja Ruotsin välillä. Myös hoitohenkilökunnan koulutussisällöt, kelpoisuusehdot ja esimerkiksi lääkehoidon osaamisvaatimukset ja lupakäytännöt voivat olla erilaiset. Nämä erot tulisi selvittää. Eläkeetuudet karttuvat työskentelymaan eläkelainlainsäädännön mukaisesti ja niissä voi olla eroja. Jokaisen vaihtoon menijän tulisi myös henkilökohtaisesti selvittää vaikutukset omiin eläke-etuuksiinsa. Helsingin kaupungin tulisi tarjota palvelusuhdeasuntoja vaihtoon tuleville ja vastavuoroisesti Ruotsissa tulisi olla asuntoja tarjolla täältä sinne meneville hoitajille.

3 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Helsingin kaupungin henkilöstökeskuksen henkilöstövoimavaraosasto koordinoi kaupungin henkilöstöhankintaa ja henkilöstön liikkuvuutta. Terveyskeskus ja sosiaalivirasto ovat olleet vuonna 2007 henkilöstökeskuksen järjestämässä rekrytointitilaisuudessa Tukholmassa esittelemässä työmahdollisuuksia Helsingin kaupungin terveyskeskuksessa. Tarkoituksena on ollut saada erityisesti paluumuuttajia työhön ruotsinkielisiä palveluja tarjoaviin yksiköihin. Henkilöstökeskuksen tukemana on myös ilmoitettu laajasti Ruotsin suomalainen lehdessä ja Dagens Nyheterissä Helsingin kaupungin työpaikoista. Tällöin korostettiin mahdollisuutta saada myös aviopuolisolle työpaikka Helsingin kaupungin palveluksessa. Joitakin paluumuuttajia on tullut terveyskeskuksen palvelukseen, mutta useille esteeksi on muodostunut Suomen alhaisempi palkkataso. Terveyskeskus on hakenut hoitohenkilökuntaa ruotsinkielistä palvelua antaviin yksiköihin kohdennetuin lehti-ilmoituksin sekä esittelemällä toimintaansa ruotsinkielisissä terveydenhuoltoalan oppilaitoksissa ja rekrytointikampanjoilla suomenruotsalaisille alueille. EU-alueella on työvoiman vapaan liikkuvuuden periaate ja kaikissa EUmaissa on ns. EURES- neuvojat tukemassa työvoiman liikkuvuutta. Työ- ja elinkeinohallinnon ja Opetushallituksen Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskuksen (CIMO) tukimahdollisuudet tulisi myös selvittää. Henkilövaihdon onnistuminen edellyttää Helsingin ja Tukholman kaupunkien myönteistä suhtautumista vaihtoon ja monia käytännön toimenpiteitä, joista tulisi valmistella yhteinen hankesuunnitelma. Projektiin tulisi nimetä Helsingissä vastuuhenkilö keskushallinnosta sekä yhteyshenkilöt terveyskeskuksesta ja sosiaalivirastosta. Projektin kustannuksiin, kuten asuntojen järjestämiseen ja projektihenkilön palkkaamiseen tulisi olla varaus talousarviossa. Viime kädessä vaihto edellyttää vaihtoon halukkaiden ja sopivien hoitajien löytämistä, mikä tulisi selvittää esimiestyönä ja liittää osaksi henkilökohtaista kehittymissuunnitelmaa. Henkilöstön kannalta oleellista on selvittää vaikutukset palkkaan, palvelussuhteen ehtoihin ja eläkekarttumiin. Terveyslautakunta toteaa, että aloitteessa esitetty hoitohenkilökunnan vaihto hyvin suunniteltuna ja toteutettuna kyllä turvaisi nykyistä paremmin asiakkaiden äidinkielisten palvelujen saantia ja tarjoaisi henkilökunnalle kehittymismahdollisuuden. Se ei kuitenkaan vastavuoroisuusperiaatteella toteutettuna pienennä henkilöstövajetta

4 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ eikä henkilöstön vaihtuvuutta. Lisäksi terveydenhuollon potilastietojen asianmukainen kirjaaminen edellyttää kaikilta hoitajilta suomen kielen taitoa eikä vaihto tästä syystä useinkaan käytännössä ole mahdollista. Kun vaihdon toteuttaminen lisäksi edellyttäisi runsaasti valmistelutyötä käytännön ongelmien ratkaisemiseksi, terveyslautakunnan mielestä tulee ennen projektin käynnistämistä kaupunkitasolla tarkoin harkita hankkeen tuottama hyöty suhteessa hankkeen edellyttämään työpanokseen ja kustannuksiin. Terveysvaikutusten arviointi Palvelujen turvaaminen ruotsinkielisille vanhuksille heidän äidinkielellään vaikuttaa myönteisesti vanhusten kykyyn kommunikoida, heidän elämänlaatuunsa ja sitä kautta heidän terveyteensä. Hoitohenkilökunnan suunnitelmallinen vaihto voi osaltaan lisätä osaamista ja edistää työhyvinvointia. Pöytäkirjanote kaupunginhallitukselle. Päätösehdotus Terveyslautakunta päättänee antaa aloitteesta seuraavan, esittelijän ehdotuksen mukaisen lausunnon: Terveyskeskuksen tulee antaa kaikki palvelunsa väestölle heidän äidinkielellään suomeksi tai ruotsiksi ilman, että henkilö joutuu erikseen pyytämään tai vaatimaan äidinkielistä palvelua. Terveyskeskuksessa vastuu ruotsinkielisten asiakkaiden hoidosta on keskitetty kolmelle terveysasemalle, kaupunginsairaalassa joillekin vuodeosastoille, psykiatrian avohoidossa yhdelle poliklinikalle, kotihoidon eteläiselle palvelualueelle, hammashuollossa nimetyille hammaslääkäreille, suuhygienisteille ja hammashoitajille. Ruotsinkielisiä asiakkaita ei ole velvoitettu käyttämään nimenomaan ruotsinkielisten yksiköiden, poliklinikoiden tai tiimien palveluja, vaan he voivat asioida ja tulla hoitoon myös alueellisten palvelujen periaatteen mukaisesti. Terveyskeskus on myös huolehtinut siitä, että asiakkaita voidaan palvella ruotsin kielellä hoidon tarpeen arvioimiseksi esimerkiksi hammashuollon keskitetyssä ajanvarauksessa sekä päivystävissä yksiköissä samoin kuin terveyspalvelujen neuvontanumerossa Kielilaki ja julkisyhteisön henkilöstöltä vaadittavaa kielitaitoa koskeva laki eivät enää edellytä, että kaupungin koko henkilöstön tulisi hallita sekä suomen että ruotsin kieli. Helsingin kaupungin kielitaitosäännön mukaan virka- tai työtehtävien sisältö määrää henkilöltä vaadittavan kielitaidon tason. Terveyskeskuksen hoitohenkilökunnalta vaaditaan

5 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ ruotsinkielisissä yksiköissä ruotsin kielen hyvä suullinen ja kirjallinen taito sekä suomen kielen hyvä suullinen ja tyydyttävä kirjallinen taito. Muissa kuin ruotsinkielisissä yksiköissä vaaditaan suomen kielen hyvä suullinen ja tyydyttävä kirjallinen taito. Asiakkaiden ruotsinkieliset palvelut turvataan siten, että yksikön henkilökunnasta joillakin on hyvä ruotsin kielen taito. Terveyskeskuksen sisäinen virkakieli on suomi. Tämä merkitsee, että kaikki terveyskeskuksen asiakirjat kirjoitetaan suomen kielellä. Tämä koskee sekä hallinnollisia että potilasasiakirjoja. Myös ruotsinkielisten toimipaikkojen potilasasiakirjat kirjoitetaan pääsääntöisesti suomen kielellä. Tämä on välttämätöntä sen varmistamiseksi, että kaikki ko. asiakirjoja käsittelemään joutuvat osaavat potilasasiakirjan kieltä. Valtuustoaloitteessa esitetty hoitohenkilökunnan vaihto mahdollistaisi sen, että ruotsinkielisiin yksiköihin saataisiin äidinkielenään ruotsia puhuvaa henkilökuntaa tai ruotsinsuomalaisia, jotka osaisivat sekä suomea että ruotsia. Tällöin tulee varmistaa, että vaihdossa tulevat äidinkieleltään ruotsinkieliset hoitajat osaavat suomea ymmärtääkseen potilasasiakirjojen merkinnät sekä voidakseen tehdä hoidon toteuttamismerkinnät potilasasiakirjoihin. Kaikki hallinnolliset ja potilashoitoa koskevat ohjeet ovat suomen kielellä. Niiden ymmärtäminen ja työyhteisössä sekä sidosryhmien kanssa toimiminen edellyttää suomen kielen taitoa. Aloitteessa esitetään nimenomaan vanhusten hoidon turvaamista äidinkielellä. Helsingissä vanhusten pitkäaikaissairaanhoito siirtyi lukien sosiaaliviraston vanhusten palvelujen vastuualueelle. Terveyskeskuksen kotihoito-osasto huolehtii vanhusten kotihoidosta. Eniten ruotsinkielisiä palveluja tarvitsevia asiakkaita on kotihoidon eteläisellä (170 asiakasta) ja läntisellä (103 asiakasta) alueella. Heistä pääosa on vanhuksia. Nykyisin palvelut pystytään turvaamaan ruotsinkielellä päiväaikaan. Illalla palveluja tarvitsee edellä mainituilla alueilla asiakasta ja tällöin niitä hankitaan muualta. Ruotsinkielisten palvelujen antamiseksi tarvittaisiin 5-6 sairaanhoitajaa ja lähihoitajaa, jotta ostopalveluista voidaan luopua. Suunnitelmallinen vastavuoroinen henkilöstövaihto edistäisi kotihoidon iäkkäiden asiakkaiden äidinkielisten palvelujen saantia. Määräaikaisen vaihdon haittana asiakkaiden ja omaisten kannalta voi olla hoitajan vaihtuminen. Perehdyttäminen palveluihin, hoitokäytäntöihin ja tietojärjestelmiin vaatii esimiesten ja muiden tahojen panostusta. Henkilökunnan palkkataso ja palvelussuhteen ehdot poikkeavat

6 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Suomen ja Ruotsin välillä. Myös hoitohenkilökunnan koulutussisällöt, kelpoisuusehdot ja esimerkiksi lääkehoidon osaamisvaatimukset ja lupakäytännöt voivat olla erilaiset. Nämä erot tulisi selvittää. Eläkeetuudet karttuvat työskentelymaan eläkelainlainsäädännön mukaisesti ja niissä voi olla eroja. Jokaisen vaihtoon menijän tulisi myös henkilökohtaisesti selvittää vaikutukset omiin eläke-etuuksiinsa. Helsingin kaupungin tulisi tarjota palvelusuhdeasuntoja vaihtoon tuleville ja vastavuoroisesti Ruotsissa tulisi olla asuntoja tarjolla täältä sinne meneville hoitajille. Helsingin kaupungin henkilöstökeskuksen henkilöstövoimavaraosasto koordinoi kaupungin henkilöstöhankintaa ja henkilöstön liikkuvuutta. Terveyskeskus ja sosiaalivirasto ovat olleet vuonna 2007 henkilöstökeskuksen järjestämässä rekrytointitilaisuudessa Tukholmassa esittelemässä työmahdollisuuksia Helsingin kaupungin terveyskeskuksessa. Tarkoituksena on ollut saada erityisesti paluumuuttajia työhön ruotsinkielisiä palveluja tarjoaviin yksiköihin. Henkilöstökeskuksen tukemana on myös ilmoitettu laajasti Ruotsin suomalainen lehdessä ja Dagens Nyheterissä Helsingin kaupungin työpaikoista. Tällöin korostettiin mahdollisuutta saada myös aviopuolisolle työpaikka Helsingin kaupungin palveluksessa. Joitakin paluumuuttajia on tullut terveyskeskuksen palvelukseen, mutta useille esteeksi on muodostunut Suomen alhaisempi palkkataso. Terveyskeskus on hakenut hoitohenkilökuntaa ruotsinkielistä palvelua antaviin yksiköihin kohdennetuin lehti-ilmoituksin sekä esittelemällä toimintaansa ruotsinkielisissä terveydenhuoltoalan oppilaitoksissa ja rekrytointikampanjoilla suomenruotsalaisille alueille. EU-alueella on työvoiman vapaan liikkuvuuden periaate ja kaikissa EUmaissa on ns. EURES- neuvojat tukemassa työvoiman liikkuvuutta. Työ- ja elinkeinohallinnon ja Opetushallituksen Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskuksen (CIMO) tukimahdollisuudet tulisi myös selvittää. Henkilövaihdon onnistuminen edellyttää Helsingin ja Tukholman kaupunkien myönteistä suhtautumista vaihtoon ja monia käytännön toimenpiteitä, joista tulisi valmistella yhteinen hankesuunnitelma. Projektiin tulisi nimetä Helsingissä vastuuhenkilö keskushallinnosta sekä yhteyshenkilöt terveyskeskuksesta ja sosiaalivirastosta. Projektin kustannuksiin, kuten asuntojen järjestämiseen ja projektihenkilön

7 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ palkkaamiseen tulisi olla varaus talousarviossa. Viime kädessä vaihto edellyttää vaihtoon halukkaiden ja sopivien hoitajien löytämistä, mikä tulisi selvittää esimiestyönä ja liittää osaksi henkilökohtaista kehittymissuunnitelmaa. Henkilöstön kannalta oleellista on selvittää vaikutukset palkkaan, palvelussuhteen ehtoihin ja eläkekarttumiin. Terveyslautakunta toteaa, että aloitteessa esitetty hoitohenkilökunnan vaihto hyvin suunniteltuna ja toteutettuna kyllä turvaisi nykyistä paremmin asiakkaiden äidinkielisten palvelujen saantia ja tarjoaisi henkilökunnalle kehittymismahdollisuuden. Se ei kuitenkaan vastavuoroisuusperiaatteella toteutettuna pienennä henkilöstövajetta eikä henkilöstön vaihtuvuutta. Lisäksi terveydenhuollon potilastietojen asianmukainen kirjaaminen edellyttää kaikilta hoitajilta suomen kielen taitoa eikä vaihto tästä syystä useinkaan käytännössä ole mahdollista. Kun vaihdon toteuttaminen lisäksi edellyttäisi runsaasti valmistelutyötä käytännön ongelmien ratkaisemiseksi, terveyslautakunnan mielestä tulee ennen projektin käynnistämistä kaupunkitasolla tarkoin harkita hankkeen tuottama hyöty suhteessa hankkeen edellyttämään työpanokseen ja kustannuksiin. Terveysvaikutusten arviointi Palvelujen turvaaminen ruotsinkielisille vanhuksille heidän äidinkielellään vaikuttaa myönteisesti vanhusten kykyyn kommunikoida, heidän elämänlaatuunsa ja sitä kautta heidän terveyteensä. Hoitohenkilökunnan suunnitelmallinen vaihto voi osaltaan lisätä osaamista ja edistää työhyvinvointia. Esittelijä Sture Gadd ja neljä muuta valtuutettua ovat tehneet seuraavan aloitteen vaihtoprojektista, jossa ruotsinkielisiä hoitajia Ruotsista ja suomenkielisiä hoitajia Suomesta tietyn ajan hoitaisi asiakkaita tai potilaita naapurimaassa (valmistelijan käännös): Vaihdossa ruotsinkielisiä hoitajia tulisi Ruotsista Suomeen joksikin aikaa ja suomenkielisiä hoitajia menisi vastavuoroisesta Ruotsiin hoitamaan naapurimaan iäkkäitä asiakkaita tai potilaita heidän omalla äidinkielellään. Tiedämme, että Ruotsissa, jopa Tukholman alueella, on lukuisia suomenkielisiä vanhuksia, jotka eivät saa hoitoa äidinkielellään. Tukholman kaupungin asukkaasta on syntynyt Suomessa ja sukujuuriltaan suomalaisia on lukumäärältään yli kaksin verroin.

8 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Kymmenet tuhannet suomalaisnaiset muuttivat miestensä kanssa Ruotsiin työn perässä 40 vuotta sitten. Esimerkiksi niillä, jotka tuolloin jäivät kotiäideiksi, ei aina ollut mahdollisuutta oppia ruotsia ja he ovat nyt, kuten miehensäkin, suomen kielellä annettavan hoidon tarpeessa. Tiedämme Suomessa, että vanhat ihmiset eivät opi uusia kieliä sairaalassa tai vanhainkodissa. Päinvastoin: lapsuuden kieli vahvistuu ja lapsuudenmuistot syrjäyttävät uudemmat muistot. Samanaikaisesti Helsingissä on jatkuva pula sairaanhoitajista, hoitajista, kodinhoitajista ja muusta henkilökunnasta, joka osaa hoitaa vanhoja ruotsinkielisiä potilaita ja asiakkaita heidän äidinkielellään. Meillä (päinvastoin kuin Ruotsissa) lainsäädäntö edellyttää hoitoa ruotsin kielellä tarvittaessa. Mutta hoitohenkilökuntaa puuttuu ja virkamiehet eivät aina halua jakaa asiakkaita tarkoituksenmukaisesti (ruotsinkieliset yhteen) ja keskittää ruotsinkielistä henkilökuntaa oikeisiin paikkoihin. Tämä ei aina ole mahdollista, mutta vaikka olisikin, niin hyvää tahtoa puuttuu. Jos hoitajaa Ruotsista vaihdettaisiin samaan määrään hoitajia Suomesta, saisivat kaikki uutta kokemusta, naapurimaan tuntemusta ja voisivat vastata konkreettiseen tarpeeseen. Ei ole hyväksyttävää, että dementoituneet tai vain vähän muistihäiriöiset henkilöt jätetään ilman kontakteja, vaikka asia voitaisiin ratkaista. Myös suomalaisten vanhusten, joita kenties hoidetaan vuotta, pitäisi saada niitä kontakteja ja huomiota, jonka he ansaitsevat ja johon heillä on oikeus äidinkielellään. Allekirjoittaneet esittävät sen vuoksi, että kaupunki aloittaa yhteistyön Tukholman ja valtiovallan kanssa hoitohenkilöstön vaihtoprojektin aikaansaamiseksi lähtökohtana se, että sekä Tukholman että Helsingin vanhusten kielelliset tarpeet huomioidaan. Aloitteesta on pyydetty lausunto kaupunginhallitukselle terveyslautakunnalta, sosiaalilautakunnalta ja henkilöstökeskukselta mennessä. Lisätiedot: Valjus Kaarina, henkilöstöpäällikkö, puhelin