HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ TERVEYSLAUTAKUNTA

Transkriptio

1 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ TERVEYSKESKUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2010 Terke Esityslistan asia TJA/6 TJA vuoden 2010 Terveyslautakunta päätti hyväksyä terveyskeskuksen toimintakertomuksen. Pöytäkirjanote kaupunginhallitukselle (liitteenään toimintakertomus), terveyskeskuksen osastopäälliköille ja HUS:lle (liitteenään toimintakertomus). Päätösehdotus vuoden 2010 Terveyslautakunta päättänee hyväksyä terveyskeskuksen toimintakertomuksen. Esittelijä Kaupunginhallitus on päätöksellään kehottanut virastoja ja laitoksia laatimaan vuosittain kertomuksen toiminnastaan ja lähettämään sen kaupunginhallitukselle tiedoksi. Virastojen ja laitosten vuosiraportin nimenä on toimintakertomus. Toimintakertomuksen tulee tarjota lukijalleen selkeästi ja havainnollisesti tietoja viraston tai laitoksen kertomusvuoden toiminnasta, asetettujen tavoitteiden toteutumisesta, taloudesta, henkilöstöstä sekä organisaatiosta. Taloutta ja henkilöstöä sekä muita avaintietoja koskevista tunnusluvuista tulee esittää ainakin kertomusvuoden ja sitä edeltävän vuoden vertailutiedot sekä vertailuvuosien välillä tapahtunut prosentuaalinen muutos. Toimintakertomuksessa on myös kerrottava olennaiset toiminnassa ja organisaatiossa tapahtuneet muutokset. Toimintakertomuksessa tulee olla vähintään seuraavat tiedot: - toimintakertomusvuoden talousarvioon merkittyjen tunnuslukujen, esimerkiksi suoritteiden, toiminnan laajuutta kuvaamien lukujen ja tuottavuuslukujen toteutuminen - toteutuneet meno- ja tulotiedot - henkilöstön määrä ja kehitys - merkittävät investoinnit kertomusvuonna sekä - erillinen ympäristöosio, jossa raportoidaan viraston ympäristöä koskevien toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Lautakunnan hyväksymä toimintakertomus lähetetään tiedoksi kaupunginhallitukselle kertomusvuotta seuraavan vuoden maaliskuun

2 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ loppuun mennessä eli viimeistään Virastot julkaiset toimintakertomuksensa ensisijaisesti verkkojulkaisuna. Toimintakertomuksen tulee olla löydettävissä helposti hallintokunnan omilta verkkosivuilta./. Terveyskeskuksen vuoden 2010 toimintakertomus on esityslistan tämän asian liitteenä. Toimintakertomuksen tiivistelmä Helsingin terveydenhuollon neljä keskeistä toiminnan tavoitetta ovat: 1) edistetään helsinkiläisten terveyttä ja kavennetaan väestöryhmien välisiä terveyseroja, 2) turvataan hoitoon pääsy ja palvelun laatu sekä edistetään potilaiden vastuunottoa terveydestään, 3) varmistetaan riittävä ja osaava henkilöstön määrä ja huolehditaan heidän työhyvinvoinnistaan ja 4) lisätään kustannustehokkuutta ja jatketaan palvelujen rakennemuutosta hallitusti, turvaamalla ensin korvaavien palvelujen saanti. Terveyskeskus tuotti vuonna 2010 palveluistaan 54 % itse. Valtaosa somaattisesta erikoissairaanhoidosta ja osa psykiatrisista erikoissairaanhoidosta ostettiin Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriltä (HUS). Helsingin tuottamia ja järjestämiä terveydenhuollon palveluja käytti 74 % helsinkiläisistä vuonna Helsinkiläisten lisäksi terveyskeskuksen palveluja käytti ulkokuntalaista. Terveyskeskus tuotti vuonna 2010 yhteensä lähes 4,5 miljoonaa avohoitokäyntiä terveysasemilla, hammashoitoloissa, poliklinikoilla, kotihoidossa ja psykiatriassa. Vuodeosastopäiviä kertyi noin Helsinkiläisten terveyden edistäminen ja terveyserojen kaventaminen Helsinkiläisten tupakoimattomuutta tuettiin terveyskeskuksen, Helsingin muiden hallintokuntien ja kansanterveysjärjestöjen yhteisellä Savuton Helsinki -ohjelmalla ( ). Vuonna 2010 ohjelman tavoitteeksi lisättiin kaupungin oman henkilöstön päivittäisen tupakoinnin vähentäminen. Tavoitteen saavuttamisen vauhdittamiseksi kaupungin työntekijöiden tupakointi työaikana kiellettiin. Työterveyskeskus ja terveyskeskus laativat suunnitelman, miten henkilökuntaa tuetaan tupakoimattomuuteen työterveyshuollossa, terveysasemilla ja

3 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ tupaklinikalla. Helsinkiin valmisteltiin Vastuullinen alkoholinkäytön toimenpideohjelma terveyskeskuksen johdolla yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Ohjelmassa nostetaan esiin kaupungissa tarvittavat alkoholipoliittiset linjaukset ja tehdään näkyväksi ne vaikeudet, jotka alkoholin riski- ja ongelmakäyttö tuo yksittäiselle helsinkiläiselle. Toimintaohjelma lähetettiin lausunnolle kaikkiin hallintokuntiin ja monille yhteistyökumppaneille. Herttoniemen alueella jatkettiin Terveellinen kaupunginosa -ohjelmaa ( ). Vuonna 2010 valmisteltiin liikkuvan hammashoitoyksikön Liisun käyttöönottoa ja sähköisen terveyskortin kokeilua. Lisäksi valmistauduttiin avaamaan Itäkeskuksen kauppakeskukseen Terveystaukotila. Väestöryhmien väliset terveyserot ja syrjäytyminen ovat Helsingin, kuten monien muidenkin suurkaupunkien ongelma. Terveyskeskus jatkoi Terve Helsinki -hanketta ( ), jossa etsitään ja kokeillaan uusia toimintamalleja nuorten ja työikäisten syrjäytymisen ehkäisemiseksi, heidän tavoittamiseksi, terveyden edistämiseksi ja elämänhallinnan lisäämiseksi. Apu ja tuki viedään lähelle nuoria ja apua tarvitsevia: kouluun ja oppilaitoksiin, nuorisokeskukseen, TEtoimistoon, päivystykseen sekä myös verkkoon, jossa terveydenhoitajat ja sosiaalialan ammattilaiset jakavat tietoa ja tukevat nuoria sosiaalisen median välityksellä. Verkkoterkkarit jatkoivat moniammatillista verkkonuorisotyötä Habbo ja IRC-Galleria verkkoympäristöissä. Sähköistä asiointia kehitettiin ja testattiin suun terveydenhuollossa, terveysasemalla, neuvolassa ja koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa. Suun terveydenhuollossa valmisteltiin digitaalisen itseilmoittautumisen käyttöönottoa. Sähköisen asioinnin tueksi terveyskeskuksessa kehitetään itsehoitosivustoa, josta kuntalaiset löytävät luotettavaa tietoa oman terveytensä ylläpitämiseksi ja edistämiseksi. Hoitoon pääsyn ja palvelun laadun turvaaminen Terveyskeskus selviytyi vuonna 2010 hoitotakuusta pääosin hyvin. Ajoittain terveysasemien puhelinpalvelu ruuhkautui. Yhteydensaantia terveysasemalle parannettiin takaisinsoittojärjestelmällä, jota kokeiltiin viidellä terveysasemalla. Suun terveydenhuollossa hoitojono kiireettömään hoitoon pidentyi hieman vuoteen 2009 verrattuna ollen vuonna 2010 keskimäärin 5,6 kuukautta. Somaattisen

4 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ erikoissairaanhoidon osalta pisimmät jonot olivat paksusuolen tähystystutkimuksissa (4,5 5,5 kuukautta). Kaupunginsairaalan tavoitteena on jatkossa lyhentää paksusuolen tähystystutkimusjonoja tarjoamalla potilaille palveluseteliä yksityiselle palveluntuottajalle. Terveysasemat siirtyivät sairaanhoidon vastaanotolla lääkärin ja hoitajan työparimalliin. Hoitoon pääsyä helpotettiin listautumismallilla kolmella idän terveysasemalla. Kotiosoitteen mukaisesta omalääkärijärjestelmästä luovuttiin ja potilaat ohjattiin työparille, jolla on lyhin jono. Listautumismalliin siirtyminen sujuvoitti potilaiden hoitoa, lisäsi potilaiden valinnanvapautta ja palvelujen tasa-arvoisempaa saatavuutta sekä tasasi terveysaseman henkilöstön työmäärää. Lääkäritilannekin parantui hieman kokeiluasemilla. Toukokuuhun 2011 mennessä listautumismalli on otettu käyttöön kaikilla terveysasemilla. Päihdetyöntekijä ja sosiaalineuvoja vahvistivat idän asemien mielenterveys- ja päihdeosaamista. Tulevaisuudessa helsinkiläisille halutaan tarjota mielenterveys- ja päihdepalveluja matalla kynnyksellä yhdestä pisteestä - terveysasemalta. Pääkaupunkiseudun asukkaat ovat voineet keväästä 2010 lähtien käyttää iltaisin, viikonloppuisin ja pyhinä mitä tahansa alueen terveyskeskuspäivystyspistettä. Toistaiseksi muiden kuntien asukkaat ovat käyttäneet maltillisesti Helsingin päivystyspalveluja. Suurempi muutos päivystyspalvelujen kannalta oli Malmin päivystyksen muutto syksyllä rakentamisen ajaksi Marian sairaalaan. Malmille valmistuu keväällä 2014 uusi päivystyssairaala. Muuton jälkeen päivystyskäynnit vähenivät itähelsinkiläisten osalta Mariassa, mutta vastaavasti käyntimäärät Haartmanin päivystyksessä ovat tasaisesti kasvaneet sairaalan keskeisen sijainnin vuoksi. Koskelan, Kivelän ja Myllypuron pitkäaikaissairaalat siirrettiin vuoden alussa terveystoimesta sosiaalitoimeen. Suursuon sairaala liitettiin osaksi kaupunginsairaalan kuntoutusyksikköä. Samalla jatkettiin vanhustenhoidon rakennemuutosta. Laitospaikkoja vähennettiin, ja osa niistä muutettiin kaupunginsairaalan akuutti- ja kuntoutuspaikoiksi ja osa vanhustenkeskusten arviointipaikoiksi. Laitospaikkojen vähentämisen rinnalla lisättiin palveluasumista ja kotihoitoa. Muutos on ollut haasteellinen ja potilaiden siirrot hoitotasolta toiselle ovat sujuneet oletettua hitaammin. Liikkumissopimus - arkiliikkumisen tukeminen kotihoidossa -hanke voitti kaupungin henkilöstölle ja työyhteisöille tarkoitetun kaupunginjohtajan Vuoden saavutus -kilpailun. Hankkeen toimintamalli tuo kotihoitoon

5 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ uuden näkökulman, ja se osallistaa kotihoidon asiakkaan passiivisesta palvelujen vastaanottajasta aktiiviseksi palvelujen käyttäjäksi. Terveyskeskus on selvityttänyt vuodesta 1995 lähtien ulkopuolisella tutkimuslaitoksella terveyskeskuksen asiakkaiden tyytyväisyyttä. Asiakkaat antoivat terveyskeskuksen palveluille hyvän arvion. Kokonaisarvosana vaihteli palvelun mukaan välillä 8,28 9,12 (asteikolla 4 10). Asiakkaiden antaman palautteen perusteella kehittämiskohteiksi terveysasemilla ja suun terveydenhuollossa nousivat yhteyden saannin ja puhelinpalvelun parantaminen sekä suun terveydenhuollossa odotusajan lyhentäminen ajanvarauksesta varsinaisen hoidon aloittamiseen. Terveysasemien ja neuvoloiden osalta tuloksia voidaan verrata muiden kuntien tuloksiin, koska tutkimus tehtiin samanaikaisesti 12 suuressa kunnassa. Helsinki sijoittui tässä vertailussa hyvin. Asiakkaat arvioivat Helsingin terveysasemien ja neuvoloiden palvelut lähes kaikilla mitatuilla osa-alueilla suurten kaupunkien keskiarvoa paremmaksi. Terveyskeskus teetti vuonna 2010 myös väestökyselyn. Väestökyselyjä on tehty vuodesta 2002 lähtien. Selvä enemmistö (lähes 80 %) kyselyyn vastanneista oli erittäin tai melko tyytyväisiä terveyskeskuksen järjestämiin palveluihin. Kehittämiskohteiksi nousivat väestökyselyn perusteella samat asiat kuin asiakastyytyväisyyskyselyssä: yhteyden saannin ja hoitoon pääsyn parantaminen. Riittävän ja osaavan henkilöstön varmistaminen Terveyskeskuksen palveluksessa oli vuoden 2010 lopussa päätoimista henkilöä ja heistä vakinaisia 79,4 %. Vakinaisen henkilöstön keski-ikä oli 46,4 vuotta. Vakinaisen henkilöstön osuus kasvoi hieman edellisestä vuodesta (79,1 %). Henkilöstömäärä väheni edellisestä vuodesta, koska kolme pitkäaikaissairaalaa siirtyi vuoden alussa sosiaalivirastoon. Terveyskeskuksen haasteena on saada riittävästi ammattitaitoista ja pysyvää henkilökuntaa. Tehostetuista rekrytointitoimenpiteistä huolimatta työvoimavaje kasvoi edellisestä vuodesta kaikissa ammattiryhmissä lukuun ottamatta eriasteisia sairaanhoitajia. Rekrytoinnin tukena jatkettiin oppisopimus- ja rekrytointikoulutuksia.

6 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Henkilöstön kehittämisen painoalueina vuonna 2010 olivat esimiesten osaamisen vahvistaminen, turvallinen lääkehoito sekä hoitotyön sähköiseen luokitteluun liittyvä kirjaaminen. Henkilöstön yhteenlaskettujen koulutuspäivien lukumäärä oli Koulutuspäivien määrä nousi edellisestä vuodesta yli tuhannella. Sairauspoissaolot vähenivät selvästi edelleen vuoden 2010 aikana. Positiivinen muutos on määrätietoisen kehittämistyön tulosta. Ergonomisella työvuorosuunnittelulla tuettiin menestyksellisesti työssä jaksamista ja se päätettiin ottaa kattavasti käyttöön. Helsingin kaupungin työhyvinvointikysely toteutettiin terveyskeskuksessa lokakuussa 2010 kahdeksannen kerran. Henkilöstö koki työhyvinvoinnin useilla eri osa-alueilla lievästi heikentyneen. Selkeää laskua oli työyhteisön ilmapiirin ja esimiestyön osalta. Talous toteutui oman toiminnan osalta suunnitellusti Helsingin terveydenhuollon käyttömenot ilman poistoja olivat vuonna 2010 yhteensä miljoonaa euroa, mikä on 44,4 miljoonaa euroa (4,1 %) edellisvuotta vähemmän. Talousarvio ylittyi kokonaisuutena 30,7 miljoonalla eurolla (3 %), mikä selittyy HUS-kuntayhtymän ylityksellä. Terveyskeskuksen oma toiminta pysyi budjetissa. Terveyskeskuksen tuottavuus kasvoi edellisestä vuodesta. Tuottavuutta nostivat osaltaan kevätkauden jatkuneet sikainfluenssarokotukset ja kotihoidon käyntimäärien lisääntyminen. Helsinkiläisten terveydenhuollon kustannukset olivat euroa asukasta kohti. Asukaskohtaiset kustannukset laskivat edellistä vuodesta 115 euroa (6,6 %), mikä johtui pitkäaikaissairaaloiden siirrosta sosiaalivirastoon../. Terveyskeskuksen henkilöstötoimikunta käsittelee asiaa kokouksessaan ja sen mahdollisesti antama lausunto jaetaan lautakunnalle sähköpostilla maanantaina. Lisätiedot: Juutilainen-Saari Jaana, viestintäpäällikkö, puhelin