JHS 183 Julkisen hallinnon palvelujen tietomalli ja ryhmittely verkkopalveluissa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JHS 183 Julkisen hallinnon palvelujen tietomalli ja ryhmittely verkkopalveluissa"

Transkriptio

1 JHS 183 Julkisen hallinnon palvelujen tietomalli ja ryhmittely verkkopalveluissa Versio: Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Johdanto Soveltamisala Termit ja määritelmät Palvelujen tietomalli Tietomallin suhdetyypit Tietomallin tietotyypit Tietomallin kardinaliteetit Tietomallien luokkien kuvaukset Organisaatio Verkkosivu Palvelutarjous Palvelukanava Palvelu Sähköposti Puhelin Esteettömyyskuvaus Aukioloaika Osoite PaikallinenPalvelukanava Puhelinpalvelukanava SähköinenPalvelukanava Asiointilomake Esimerkkejä tietomallin käytöstä Organisaatiot Paikallinen palvelukanava Puhelinpalvelukanava Sähköinen palvelukanava Palvelut Verkkosivu Palvelujen ryhmittely Palvelujen ryhmittelyn fasetit Palvelutyyppi /25

2 5.1.2 Kohderyhmä Toteutustapa Tuottajatyyppi Tietomallin ja ryhmittelyiden käyttäminen verkkopalveluissa Oman palveluluokituksen tekeminen Palvelutyyppien yhdistäminen Palvelutyyppien nimeäminen Oman palveluluokituksen kuvailu fasetein Rakenteisen tiedon tuottaminen palveluista Rakenteisen tiedon tuottaminen verkkosivuista Suosituksen käyttöönotto JUPO-ontologian hyödyntäminen Opastavat tiedot Liitteet /25

3 1 Johdanto Tämä suositus sisältää julkisten palvelujen verkkopalvelujen yhtenäiseen kuvaamiseen tarkoitetun yleisen tietomallin ja julkisten palvelujen ryhmittelyn. Suosituksessa kuvattu tietomalli ja ryhmittely luovat yhtenäisen tavan palveluita koskevien tietojen tuottamiseksi julkisen hallinnon verkkopalveluissa. Suositus korvaa aiemmin käytössä olleen JHS 145 Palvelutietojen ryhmittely ja osoitteet asiointia varten monta toimialaa kattavissa julkisen sektorin portaaleissa -suosituksen. Suosituksen tavoitteena on edistää sähköistä asiointia tukea julkisen verkkopalvelun suunnittelu- ja uudistusprosesseja helpottaa palveluiden löydettävyyttä julkisen hallinnon verkkopalveluissa edistää sähköisten palvelujen ja palvelutietojen yhteentoimivuutta ja yhteiskäyttöisyyttä tukea kansalaisviestintää julkisista palveluista helpottaa julkisten verkkosivustojen arkistoimista tutkimuskäyttöön. Suositus koostuu kahdesta pääosasta: yleisestä tietomallista ja fasettiluokituksesta, jolla tarkoitetaan palveluiden yleistä luokittelua sekä tuottajatyyppi- ja kohderyhmäluokituksia. Yleistä tietomallia käytetään julkisten palvelujen ominaisuustietojen, kuten palvelun keskeisen sisällön, palvelumuodon, sijainnin, saatavuuden sekä yhteys- ja esteettömyystietojen tuottamiseen. Mallissa käytetään sekä vakiomuotoista että vapaana tekstinä tuotettavaa tietoa. Malli sisältää useita erilaisten palvelumuotojen kuvaamiseen sopivia tietokenttiä, joista vain osa soveltuu kunkin yksittäisen palvelun ominaisuuksien kuvaamiseen. Koko mallia ei siis ole tarkoitus soveltaa kokonaisuudessaan käytännössä yksittäisen palvelun tai palvelupisteen kuvaamiseen. Malli ja siitä johdettu XML-skeema helpottavat tietojen automaattista siirtoa verkkopalvelujen, monialaisten tai poikkihallinnollisten portaalien ja muiden tietojärjestelmien välillä. Tällaiset integraatiot parantavat ajantasaisen palvelutiedon saatavuutta, helpottavat tietojen yhteiskäyttöisyyttä eri toimijoiden välillä ja vähentävät tarvetta päivittää tietoja käsityönä eri tietojärjestelmiin. Fasettiluokitus sisältää ryhmittelyt ja termit, joilla ilmaistaan palvelun luokka (pääluokka/alaluokat), kohderyhmä(t) ja tuottajatyyppi. Luokitus mahdollistaa monipuolisia hakutoimintoja verkkopalveluissa ja tukee erilaisia käyttöliittymiä, kuten palvelukarttoja ja älykkäitä palveluhakemistoja. Tavoitetilassa julkisella sektorilla on käytössä kaikenlaisiin monitoimittajaportaaleihin sopiva yhteinen palveluiden ryhmittely- ja luokittelumalli. Mikäli organisaatiolla ei ole käytettävissä omaa kohderyhmään tai käyttötarkoitukseen tarkemmin suunniteltua palveluluokitusta, suositellaan käytettäväksi tämän suosituksen palveluiden ryhmittelyä ja fasettiluokitusta. Tämän suosituksen fasettiluokituksessa käytetyt käsitteet perustuvat suositustyön aikana toteutettuun Julkisen hallinnon palveluontologiaan JUPOon. Siihen on kerätty julkisen hallinnon palveluihin liittyviä käsitteitä, jotka on järjestetty hierarkioiksi. Palvelujen ryhmittelyn ja JUPOn avulla voidaan myös parantaa verkkosivujen käyttäjäystävällisyyttä, kun tiedonhaussa voidaan käyttää palvelukäsitteistä myös niiden ontologiaan kirjattuja synonyymeja. Tietojen yhdistelyssä apuna toimii suosituksen liitteenä oleva RDF-skeema, joka mahdollistaa eri lähteistä tulevan palvelutiedon yhdistelyn. 3/25

4 Suosituksen mukaisesti tuotettu palvelutieto voidaan esittää verkkopalvelussa käyttäjän näkökulmasta yksinkertaisesti ja intuitiivisesti. Tarvittaessa tieto voidaan kytkeä samassa tai muissa verkkopalveluissa oleviin, samaa aihepiiriä koskeviin tietoihin. Suositus auttaa suunnittelemaan verkkopalvelun siten, että tieto palveluista sijaitsee vain yhdessä paikassa ja se on helposti linkitettävissä tai automaattisesti kytkettävissä muualla verkossa olevaan tietoon. Suosituksen hyödyt Yhtenäinen palvelukuvailu ja keskeinen käsitteistö verkkopalvelujen tietorakenteissa Suositusta noudattamalla julkisen hallinnon verkkopalvelujen palvelukäsitteet yhdenmukaistuvat tietojen tuotannossa eli julkaisujärjestelmien ja tietovarantojen tasolla. Lisäksi, mikäli käsitteistöä hyödynnetään tilannekohtaisesti soveltaen myös navigaatiorakenteessa ja palveluteksteissä, myös palveluiden käyttäjien käyttämä kieli ja terminologia yhtenäistyvät. Näin toimittaessa palvelut toimivat paremmin yhteen ja löytyvät käyttäjän kannalta intuitiivisesti verkkoympäristöstä ja toimijasta huolimatta, mikä nopeuttaa ja varmistaa oikean palvelun saantia sekä parantaa viestinnän laatua. Yhtenäisten palvelukäsitteiden ja ontologioiden käyttäminen mahdollistaa mm. palveluiden kuvausten samankaltaisuuden organisaatioiden välillä, jolloin palvelun käyttäjän on helpompi vertailla eri palveluja. Tietomalli mahdollistaa myös semanttisten verkkosovellusten tekemisen sekä älykkäät palvelut (esim. ennakoiva sanahaku, kielten ja synonyymien hallinta). Tietojen integraatio Tietojen integraation avulla valtion ja kunnan palveluista on mahdollista tarjota tietoa saman käyttöliittymän kautta alustasta tai taustajärjestelmistä riippumatta. Palvelun sisältö-, päivämäärä- ja sijaintitiedoilla sekä yleisillä palvelukuvauksilla voidaan yhdistää paikalliset palveluhakemistot alueellisiksi tai valtakunnallisiksi palveluhakujärjestelmiksi. Tällöin käyttäjän tarvitsema palvelu löytyy suuremmasta kokonaisuudesta samoin kuin oman kotikunnan tai tietyn viranomaisen sivuilta. Lisäksi palveluita kuvailevien tietojen yhdenmukaisuus ja samankaltainen ryhmittely helpottavat myös verkkosivustojen säilyttämistä ja tallentamista. 4/25

5 Kuva 1 Palvelujen tietomalli ja ryhmittely 2 Soveltamisala Tämä suositus on tarkoitettu verkkopalvelujen sisällön suunnittelusta ja tuotannosta vastaaville kuntien ja valtion organisaatioissa työskenteleville sekä niille toimijoille, jotka toteuttavat näitä tehtäviä julkisen organisaation tilaamana. On suositeltavaa, että julkisen hallinnon toimijat vaativat verkkopalvelujen suunnittelusta tai toteuttamisesta vastaavilta yhteistyökumppaneiltaan tämän JHS-suosituksen noudattamista. Suosituksen kohderyhmiä ovat: sähköisestä asioinnista ja verkkopalvelujen kehittämisestä vastaavat henkilöt järjestelmäkehitysprojektien toteuttajat viestinnästä ja verkkoviestinnästä vastaavat tahot julkisen hallinnon palveluita järjestävät tahot muut tahot, jotka tuottavat julkisen hallinnon tilauksesta palveluita tai verkkopalveluita. Suosituksessa kuvataan tietomalli, jota verkkopalveluissa suositellaan käytettäväksi. Lisäksi suosituksella ohjeistetaan kunnan, valtion tai muun julkisen organisaation palvelujen ryhmittely verkkopalveluissa, erilaisissa portaaleissa tai sähköiseen asiointiin suunnitelluilla alustoilla. Suositus on rajattu koskemaan julkisen hallinnon palveluja ja niitä koskevaa tietoa verkossa. Tämän suosituksen tarkoittamia palveluja voidaan tuottaa fyysisissä palvelupisteissä sähköisinä asiointipalveluina 5/25

6 verkosta tulostettavien lomakkeiden avulla. Myös julkisista palveluista kertovat ja niiden käyttöön opastavat verkkosivut ja -sivustot kuuluvat soveltuvin osin tämän suosituksen piiriin. Sen sijaan julkisten organisaatioiden verkkosivuilla olevat sisällöt, jotka eivät koske palveluja, eivät ole suosituksen piirissä. Esimerkiksi hallinnonalan keskusviraston verkkosivusto ei sovellu tämän suosituksen tietomallilla kuvattavaksi. Kuitenkin ko. sivustolla saattaa olla asiointipalveluja tai palveluihin opastavia osioita, jotka kuuluvat suosituksen piiriin. Kukin organisaatio määrittelee itse, mitkä sen verkkopalveluista ja niiden osista on syytä kuvata suosituksen mukaisesti. Suositus koskee vain varsinaisten palvelujen (fyysisten tai sähköisten) tietoja ja niiden kuvailua sekä palvelujen käyttöön opastavia verkkosivuja tai -sisältöjä. Se ei ohjaa verkkopalvelun rakenteen suunnittelua tai kokonaiskäyttöliittymäsuunnittelua. Esimerkiksi yhden hallinnonalan tai palvelusektorin verkkopalvelut eivät lähtökohtaisestikaan voi käyttää palvelutyyppien luokitusta kokonaisuudessaan. Suositus korvaa aiemmin käytössä olleen JHS 145 Palvelutietojen ryhmittely ja osoitteet asiointia varten monta toimialaa kattavissa julkisen sektorin portaaleissa -suosituksen. Tätä suositusta täydentäviä ohjeita ja suosituksia ovat mm. JHS 129 Julkishallinnon verkkopalvelun suunnittelun ja toteuttamisen periaatteet. JHS 164 Tunnistautuminen ja maksaminen sähköisessä asioinnissa VETUMA-palvelun avulla. Suomen Kuntaliiton julkaisema Kuntien verkkoviestintäohje. Julkishallinnon verkkopalvelujen laatukriteeristö: Näistä lähteistä löytyy tietoa mm. verkkosivustojen hakutoimintoja, kielivalintoja, palautteen antamista, tunnistautumista ja yhteystietoja sekä sivustojen tietoja (mm. käyttöehdot, käyttäjien tietosuoja) koskien. 3 Termit ja määritelmät asiasanasto Ihmisen tulkittavaksi tarkoitettu asiasanojen ja ohjaustermien luettelo, jota käytetään aineistojen sisällönkuvailuun. fasetti Ominaisuus tai näkökulma, jonka perusteella aineisto voidaan luokitella. Kohderyhmä, palvelun sisältö ja maksullisuus ovat esimerkkejä faseteista sosiaali- ja terveysalan luokituksessa. fasettiluokitus Luokitustapa, jossa luokituksen kohteet kuvaillaan useiden, toisistaan riippumattomien fasettien avulla. hierarkia Hierarkkisiin käsitesuhteisiin perustuva käsitejärjestelmä. Hierarkkisessa käsitesuhteessa yhden käsitteen sisältö muodostuu toisen käsitteen sisällöstä sekä lisäksi vähintään yhdestä lisäpiirteestä. luokitus Looginen operaatio, jossa asiat tai esineet jaetaan luokkiin niiden yhteisten tunnusmerkkien ja eroavaisuuksien mukaisesti. ISO OID-yksilöintitunnus; OID-yksilöintitunnus; OID Kansainvälisesti vain yhteen kohteeseen liitettävä numeroiden ja pisteiden muodostama tunnus, joka yksilöi kyseisen kohteen yksiselitteisesti ISO/IEC :2002 -standardin mukaisessa yksilöintijärjestelmässä. OID-tunnuksia voidaan käyttää mihin tahansa yksilöintitarpeeseen. 6/25

7 ontologia Koneen ja ihmisen tulkittavissa oleva, yhteisesti sovittu, täsmällinen kuvaus sovellusalueen käsitteistä ja näiden välisistä suhteista. palvelu Toiminta tai toimintojen yhdistelmä, jonka palveluntarjoaja toteuttaa vuorovaikutuksessa asiakkaan kanssa vastatakseen asiakkaan tarpeeseen. portaali Verkkopalvelu, joka omien toimintojensa lisäksi tarjoaa pääsyn useisiin muihin palveluihin. skeema Mallin määrämuotoinen esitys. Skeeman avulla voidaan esittää esimerkiksi tietomalli. Skeema voi olla esimerkiksi UML-kaavio tai XML-skeema. terminologinen sanasto Sanasto, joka sisältää erikoisalojen käsitteisiin ja niiden nimityksiin liittyvää tietoa. URI en Uniform Resource Indicator, URI URL tai URN. Yleisin URI-muoto on http-alkuinen URL-osoite. URI-tunnisteen ei kuitenkaan tarvitse viitata konkreettiseen sijaintiin internetissä, vaan se voi olla abstraktimpi tunniste. URL en Uniform Resource Locator, URL Tunnus, joka määrättyjä sääntöjä noudattaen kertoo ensisijaisen tavan paikantaa tietty resurssi. Useimmiten resurssilla tarkoitetaan internetissä olevaa tietoa tai palvelua. Resurssin URL voi muuttua tai poistua käytöstä, jolloin sitä ei enää löydä URL:n avulla. URN en Uniform Resource Name Resurssin ainutkertainen ja pysyvä tunnus. Useimmiten resurssilla tarkoitetaan internetissä olevaa tietoa tai palvelua. Käytettyä URN:ää ei koskaan anneta toiselle resurssille. verkkopalvelu Verkkosivuston kautta tarjottava palvelu. yhteentoimivuus Tietojärjestelmien kyky viestiä keskenään sellaisella tavalla tai siinä laajuudessa, että ne voivat rutiininomaisesti käyttää toistensa tietoja. Yleinen suomalainen asiasanasto; YSA Suomenkielinen, kaikki tieteen ja tiedonalat kattava yleissanasto, joka sisältää eri alojen yleisimmät termit. Allärs on YSAn ruotsinkielinen käännös. (www.kansalliskirjasto.fi). Yleinen suomalainen ontologia; YSO Yleiseen suomalaiseen asiasanastoon perustuva ontologia, jonka avulla voidaan linkittää yhteen eri alojen ontologioita. 4 Palvelujen tietomalli Palveluhakemistojen kehittäminen edellyttää yleensä tietojen koostamista eri palveluntarjoajilta. Jotta eri julkisen hallinnon organisaatioissa tuotetut palvelujen kuvaukset olisivat keskenään yhdistettävissä 7/25

8 laajemmiksi palveluhakemistoiksi, on kuvauksissa käytettyjen tietojen sekä käsitteistöjen ja luokitusten oltava semanttisesti yhteensopivia. Palveluiden tietomalli kuvailee ja suhteuttaa toisiinsa palvelut, palvelukanavat (kuten paikalliset toimipisteet ja verkossa tarjottavat sähköiset asiointipalvelut) sekä palvelua tarjoavat organisaatiot. Tähän suositukseen sisältyvä tietomalli on tarkoitettu helpottamaan palvelutietojen vaihtoa eri tietojärjestelmien välillä. Se on luonteeltaan abstrakti oliomalli, joka koostuu luokista ja niiden ominaisuuksista sekä suhteista. Se ei suoraan määrittele miten tiedot tulisi esittää kunkin tietojärjestelmän sisällä. Malli konkretisoituu kuitenkin XML- ja RDF-skeemoissa, jotka on esitetty tämän suosituksen liitteinä ja joita voidaan käyttää tietojärjestelmien väliseen tiedonsiirtoon (ks. liitteet 3-7). Tietomalli on pyritty tekemään laajennettavaksi. Se määrittelee joukon luokkia, niiden attribuutteja ja luokkien välisiä suhteita, mutta kussakin tietojärjestelmässä voi luonnollisesti olla myös omia laajennuksia, jotka eivät kuulu tässä suosituksessa lueteltuihin tietoihin. Tietomalli on myös kieliriippumaton: vaikka mallissa tietoalkioiden nimet on esitetty suomeksi JHS 170 Julkishallinnon XML-skeemat -suosituksen suosittamalla tavalla, voidaan kenttien arvot esittää useilla eri kielillä. Kaikki kielestä riippuvaiset kentät tietomallissa on määritelty tyypiltään monikielisiksi merkkijonoiksi (Teksti), jotka voivat saada useita erikielisiä arvoja. Tässä dokumentissa näistä monikielisistä merkkijonoista käytetään merkintätapaa Esimerkiksi postitoimipaikka-kenttä voi saada arvon Kielikoodit valitaan BCP 47:n mukaisesti, esimerkiksi fi=suomi, sv=ruotsi, en=englanti. Kaksikirjaimisia ISO koodeja käytetään ensisijaisesti, kolmikirjaimisia ISO koodeja vain, jos kaksikirjaimista ei ole määritelty. Tietomalli on esitetty UML-luokkakaaviona kuvassa 2. Kaaviossa esiintyvät merkintätavat, luokat ja ominaisuudet on kuvattu tarkemmin jäljempänä tässä luvussa. 8/25

9 Kuva 2 Palvelujen tietomalli 4.1 Tietomallin suhdetyypit Kuvassa 2 käytetään kolmenlaisia UML-merkintätavan mukaisia nuolia esittämään suhteita luokkien välillä: 1. Tavallinen nuoli kuvaa yksisuuntaista viittausta kahden luokan objektien välillä. Esimerkiksi Organisaatiolla on postiosoite-niminen suhde, jonka kohteena on Osoite. 2. Kolmionuoli kuvaa periytymissuhdetta. Esimerkiksi Puhelinpalvelukanava on eräänlainen Palvelukanava ja siten perii kaikki Palvelukanava-luokan ominaisuudet. 3. Vinoneliö- eli timanttinuoli kuvaa aggregaatiosuhdetta, jossa nuolen alkupäässä oleva luokka on alisteisessa asemassa nuolen osoittamaan luokkaan nähden. Esimerkiksi Sähköposti ja Puhelin kuuluvat Palvelukanava-luokalle. 4.2 Tietomallin tietotyypit Tietomallissa käytetään muutamia perustietotyyppejä, jotka vastaavat JHS 170:n ilmentymätermejä (Representation Terms). 9/25

10 4.3 Tietomallin kardinaliteetit Tietomallin kenttien kardinaliteetit (montako kertaa jokin tieto saa tai täytyy esiintyä) on tietomallissa esitetty UML-merkintätavan mukaisesti: Merkintä Selite 0..1 Valinnainen kenttä, joka saa enintään yhden arvon. 0 2 Valinnainen kenttä, joka saa enintään kaksi arvoa. * Valinnainen kenttä, joka voi saada useita arvoja. 1 Pakollinen kenttä, joka saa täsmälleen yhden arvon. 1..* Pakollinen kenttä, joka voi saada useita arvoja. Useimmat tietomallin kentät ovat valinnaisia, jotta tietomalli soveltuisi mahdollisimman laajalti olemassaolevien tietojärjestelmien tietosisällön esittämiseen. Suositeltavaa on kuitenkin käyttää mahdollisimman laajaa joukkoa tietomallin kentistä. 4.4 Tietomallien luokkien kuvaukset Tässä luvassa on kuvattu tarkemmin tietomallissa esiintyvät luokat. Ominaisuuksien tyypit on kuvattu JHS 170:n mukaisin ilmentymätermein silloin, kun ne eivät ole suhteita toiseen tietomallin luokkaan. Monilla luokilla on tunnus-kenttä, joka yksilöi kyseisen ilmentymän vähintään samantyyppisten ilmentymien keskuudessa. Tunnus voi olla mikä tahansa merkkijono, esimerkiksi juokseva numero. Suositeltavaa on käyttää tunnuksina globaalisti yksikäsitteisiä URI-tunnisteita. Myös esimerkiksi ISO OID -tunnisteita on mahdollista ilmaista URI-tunnisteina käyttämällä merkintätapaa urn:oid:<tunnistekoodi>. Verkkosivu- ja Asiointilomake-luokissa tunnisteena toimii kuitenkin aina niiden URL-osoite. Luokkien kentät on kuvattu yksityiskohtaisesti liitteen 1 Tietomalli taulukossa. Taulukossa pakolliset kentät on esitetty lihavoituina Organisaatio Organisaatio-luokka kuvaa palveluita tarjoavia tai niitä hallinnoivia organisaatioita. Nämä voivat olla esimerkiksi kaupunkeja ja kuntia, niiden virastoja, yrityksiä, yhteisöjä tai näiden osia Verkkosivu Verkkosivu on WWW:ssä näkyvissä oleva sivu, joka liittyy palveluihin tai niitä tarjoaviin organisaatioihin Palvelutarjous Palvelutarjous-luokka esittää kuvauksen tavasta, jolla organisaatio järjestää tai tuottaa palvelua tai joukkoa palveluita. 10/25

11 4.4.4 Palvelukanava Palvelukanava on abstrakti luokka, joka kokoaa yhteen eri palvelukanavatyyppinen yhteiset ominaisuudet. Palvelukanava ei koskaan esiinny sellaisenaan, vaan ainoastaan alaluokkina PaikallinenPalvelukanava, Puhelinpalvelukanava ja SähköinenPalvelukanava Palvelu Palvelu-luokka esittää palvelutiedon tuottajan omaa luokittelua siitä, mitä palveluita se tarjoaa. Kukin tämän tietomallin mukaista rakenteista tietoa tuottava organisaatio tai tietojärjestelmä voi siis määritellä oman palveluluokituksen, jotka esitetään Palvelu-luokan ilmentyminä. Suositeltavaa on kuitenkin rakentaa oma palveluluokitus siten, että se noudattaa tässä suosituksessa määriteltyä Palvelutyyppi-hierarkiaa. Palvelutyyppi-hierarkian soveltaminen on kuvattu tarkemmin tämän suosituksen luvuissa ja 6. Palvelut voivat muodostaa hierarkian ylätason Palvelu-suhteen avulla. Näin palvelutiedon tuottaja voi laajentaa palveluhierarkiaansa tarkemmalle tasolle, kuin mitä tässä suosituksessa käytetty ja jäljempänä kuvattu Palvelutyyppi-hierarkia mahdollistaa Sähköposti Sähköposti-luokka kuvaa sähköpostiosoitteen, jonka kautta palvelukanavaan voi ottaa yhteyttä Puhelin Puhelin-luokka kuvaa puhelinnumeron, jonka kautta palvelukanavaan voi ottaa yhteyttä Esteettömyyskuvaus Esteettömyyskuvaus-luokan ilmentymillä kuvataan palvelukanavan esteettömyys. Esteettömyys kuvataan luonnollisen kielen lausein, joilla voi lisäksi olla otsikko. Esteettömyyskuvaus-ilmentymät voivat olla täysin palvelukanavakohtaisia, tai ne voivat muodostaa tietojärjestelmäkohtaisen luokituksen tai sanaston. Sähköisten asiointipalvelujen esteettömyyden arviointiin suositellaan Web Content Accessibility Guidelines (WCAG) 2.0 -suosituksen käyttöä. Ks Aukioloaika Aukioloaika-luokalla kuvataan palvelukanavan aukioloajat. Palvelukanavalla voi olla useita Aukioloaikoja, jotka täydentävät toisiaan. Esimerkiksi yksi Aukioloaika voi kertoa, että palvelukanava on auki maanantaista perjantaihin klo 9 17 ja toinen Aukioloaika, että se on auki lauantaisin klo Jos palvelukanava suljetaan keskellä päivää ja avataan jälleen myöhemmin päivällä, on tilanne kuvattava kahdella Aukioloajalla. Esimerkiksi ensimmäinen Aukioloaika kertoo, että palvelukanava on auki arkisin klo ja toinen, että se on auki arkisin klo Aina auki oleva palvelukanava kuvataan Aukioloajalla, jossa avaamisaika on 00:00:00 ja sulkemisaika 23:59:59. Yli keskiyön auki oleva palvelukanava kuvataan kahdella Aukiolotiedolla esimerkiksi siten, että se on auki perjantaisin klo 17:00:00 23:59:59 ja lauantaisin klo 00:00:00 03:00:00. Aukioloajalle on myös mahdollista määrittää tiedon voimassaolon alku- ja loppuhetki. Tällä tavoin voidaan ilmaista esimerkiksi tieto tulevaisuudessa muuttuvasta aukiolosta tai juhlapyhien poikkeusaukioloajoista. 11/25

12 Mahdolliset päällekkäisyydet Aukioloajoissa tulkitaan seuraavasti: 1. Ensisijaisesti käytetään Aukioloaikaa, jolle on määritelty voimassaoloalkamishetki ja voimassaolopäättymishetki. 2. Jos kahdelle päällekkäiselle Aukioloajalle on molemmille määritelty voimassaolo, käytetään ensisijaisesti sitä Aukioloaikaa, jonka voimassaolon pituus (ts. voimassaoloalkamishetken ja voimassaolopäättymishetken välinen erotus) on lyhyempi. Aukioloaikoihin sisältyvät aikamääreet voivat sisältää aikavyöhyketiedon XML Scheman tietotyyppien xsd:time ja xsd:datetime määrittelemällä tavalla ilmaistuna. Esimerkiksi 09:00:00+03:00 on klo 9 aamulla Suomen kesäajassa ja T23:59:59+02:00 on vuoden 2012 päättymishetki Suomen talviajan mukaisesti Osoite Osoite-luokka on sijaintipaikan osoittavien tai muiden sijaintipaikkaan liittyvien tietojen kokonaisuus, joka kuvaa posti- tai käyntiosoitteen rakenteisessa muodossa. Vaikka luokan kaikki kentät on määritelty valinnaisiksi, suositeltavaa on käyttää vähintään seuraavia kenttiä: Käyntiosoite kuvataan vähintään kentillä lähiosoite ja kunta. Jos osoitteeseen liittyy tarkentava tieto, esimerkiksi kerros, kuvataan se erikseen kentällä osoitetarkenne. Postiosoite, joka ei ole postilokero-osoite, kuvataan vähintään kentillä lähiosoite, postinumero ja postitoimipaikka. Postilokero-osoite kuvataan vähintään kentillä postilokeroosoite, postinumero ja postitoimipaikka. Jos tietojärjestelmä tukee rakenteisia katuosoitteita (JHS 106) ja/tai rakenteisia huoneiston tunnisteita (JHS 109), voidaan tämä tieto esittää Osoite-luokkaan sisältyvillä lisäkentillä. Jos osoite on ulkomailla, ilmaistaan maa maatunnus-kentällä kaksikirjaimisin ISO maakoodein PaikallinenPalvelukanava Paikallinen palvelukanava on tietyssä paikassa tai osoitteessa sijaitseva palvelukanava. PaikallinenPalvelukanava on Palvelukanava-luokan alaluokka, joten sillä on kaikki em. luokan ominaisuudet Puhelinpalvelukanava Puhelinpalvelukanava on pääasiallisesti puhelimitse (soittamalla, tekstiviestin tai faksin avulla) tarjottava palvelu. Puhelinpalvelukanava on Palvelukanava-luokan alaluokka, joten sillä on kaikki em. luokan ominaisuudet SähköinenPalvelukanava Sähköinen palvelukanava on verkossa tarjottava palvelu. Sähköiset asiointipalvelut voivat muodostaa kokonaisuuksia, joissa yksi palvelu on pääpalvelu (esim. tukihakemus) ja sen ohella tarjotaan muita tukevia palveluja (esim. laskuri, jolla voi laskea tuen määrän ennen hakemuksen tekemistä). Tämä ilmaistaan siten, että apupalvelu viittaa tuettusähköinenasiointipalvelu-suhteella pääpalveluun. SähköinenPalvelukanava on Palvelukanava-luokan alaluokka, joten sillä on kaikki em. luokan ominaisuudet. 12/25

13 Asiointilomake Asiointilomake on sähköinen lomake tai sovellus, joka toteuttaa sähköisen asiointipalvelun. Se voi olla HTML-muotoinen verkkolomake, mutta myös esimerkiksi PDF- tai Word-muotoinen ladattava tiedosto. Asiointilomake voi olla myös interaktiivinen sovellus, jota käytetään tietokoneella tai mobiililaitteella, kuten matkapuhelimella tai tabletilla. Tällöin URL-osoitteeksi asetetaan sellainen osoite, jonka kautta käyttäjä saa sovelluksen käyttöönsä. Tämä voi olla sovelluksen kotisivu tai suora linkki App Store -tyyppiseen verkkopalveluun. 4.5 Esimerkkejä tietomallin käytöstä Tässä on annettu esimerkkejä tietomallin käytöstä. Esimerkit on laadittu mahdollisimman pitkälle todellisten tietojen perusteella ja ne on esitetty UML-objektikaavioina Organisaatiot Tässä esimerkissä on annettu organisaatiolistaus, jossa on kuvattu Helsingin kaupunki sekä sen organisaatioyksiköt Sosiaalivirasto ja Opetusvirasto. Esimerkin tiedot perustuvat Pääkaupunkiseudun Palvelukartan REST-rajapintaan, josta ne on haettu Paikallinen palvelukanava Tässä esimerkissä on kuvattu Päiväkoti Apila sekä sen yhteystiedot, sijainti, esteettömyystiedot ja palvelut. Esimerkin tiedot perustuvat pääosin Pääkaupunkiseudun Palvelukartan REST-rajapintaan. 13/25

14 4.5.3 Puhelinpalvelukanava Tässä esimerkissä on kuvattu Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (09) terveysneuvontapuhelin, sen aukioloajat, yhteystiedot sekä hallinnoija- ja toteuttajaorganisaatiot. Tiedot perustuvat pääasiassa puhelinpalvelun omiin verkkosivuihin Sähköinen palvelukanava Tässä esimerkissä on kuvattu Poliisin sähköinen rikosilmoitus. Tiedot perustuvat pääosin Suomi.fi -portaalin tietoihin. 14/25

15 4.5.5 Palvelut Tässä esimerkissä on kuvattu palvelu Veneily sekä sen alapalvelut Ulkoilusaaret ja Veneiden talvisäilytys. Esimerkin tiedot perustuvat Pääkaupunkiseudun Palvelukartan REST-rajapintaan Verkkosivu Tässä esimerkissä on kuvattu Kirkkonummen pääkirjastosta kertova verkkosivu ja ilmaistu, mistä palvelusta sivu kertoo. Tiedot perustuvat Kirkkonummen kunnan verkkosivuihin. 15/25

16 5 Palvelujen ryhmittely Palveluista kertovilla verkkosivuilla, palveluhakemistoissa ja palvelukartoissa palvelut on tavallisesti luokiteltu tai ryhmitelty käyttäen aiheryhmiin perustuvia luokituksia. Palveluhakemistosta palveluja etsivä käyttäjä hyötyy siitä, että palvelutietoa suodatetaan sekä käyttäjälle tarjotuin hakutekijöin että verkkopalveluun toteutettujen rakenteisten tietojen, palveluiden luokittelun ja ryhmittelyn avulla. Tällä tavalla käyttäjä voi hakea verkkosivustolta nopeasti tietyille kohderyhmille suunnatut palvelut, esimerkiksi kaikki nuorten tai vammaisten palvelut. Palveluita voidaan hakea myös erilaisilla yhdistelmillä, esimerkiksi koulutuspalvelut maahanmuuttajille. On kuitenkin vaikea muodostaa yhtä, kaikille organisaatioille ja kaikkiin käyttötilanteisiin sopivaa palveluryhmittelyä. Ryhmittelyn koostamiseen (mm. laajuus, syvyys, käytetty terminologia) vaikuttaa esimerkiksi se, kuinka laajaa palveluvalikoimaa kuvataan ja minkälaisessa käyttöliittymässä se näytetään. Tämän vuoksi suositus antaa palvelutiedon tuottajalle vapauden soveltaa palveluluokitusta omiin tarpeisiinsa. Näin syntyvä sovellettu palveluiden ryhmittely suositellaan kuitenkin kytkettäväksi tässä suosituksessa kuvattuihin fasetteihin, mikäli organisaatiolla ei ole käytettävissä omaa kohderyhmään tai käyttötarkoitukseen tarkemmin suunniteltua palveluluokitusta. Tällä parannetaan yhteentoimivuutta eri järjestelmien välillä. Tässä suosituksessa kuvattua palvelujen ryhmittelyä täydentävät Julkisen hallinnon palveluontologia JUPOssa esitetty palvelukäsitteistö sekä edellisessä luvussa kuvattu palvelujen tietomalli. Palveluiden ryhmittelyä varten palvelukäsitteistöstä on koottu neljä luokitusperustetta eli fasettia, joita ovat palvelutyyppi, kohderyhmä, toteutustapa ja tuottajatyyppi. Kaksi ensin mainittua fasettia ovat tietomallissa Palvelu-luokan attribuutteja, kun taas jälkimmäiset ovat Palvelukanava-luokan attribuuteja. Fasettien avulla voidaan palveluhakemistosta poimia valittua aihepiiriä koskevia palveluja niin, että esimerkiksi kaikki yrittäjien palvelut suodatetaan automaattisesti yrittäjille tarkoitetulle sivuston osalle. Lisäksi palveluhakemistoon voidaan toteuttaa personointi, joka näyttää palveluita esimerkiksi asuinpaikan, äidinkielen ja kohderyhmän perusteella. Fasettien sisältö ja käyttö on kuvattu tarkemmin kappaleessa 5.1 Palvelujen ryhmittelyn fasetit. 5.1 Palvelujen ryhmittelyn fasetit Tässä suosituksessa palvelut ryhmitellään käyttäen seuraavia luokitusnäkökulmia eli fasetteja. 1. Palvelutyyppi Tällä fasetilla kuvataan palvelun tyyppi. Palvelutyyppejä ovat mm. Opetus ja koulutus ja Työ, jotka toimivat palvelujen ryhmittelyn ylätasoina. Edellä mainittujen palvelutyyppien alaluokkia ovat esimerkiksi aikuiskoulutus ja työvoimapalvelut. Palvelutyypit on kuvattu luvussa Palvelutyyppi. 2. Kohderyhmä Tällä fasetilla kuvataan palvelun kohderyhmä, esimerkiksi lapset, opiskelijat tai maahanmuuttajat. Palvelulla voi olla useita kohderyhmiä. Mikäli palvelua ei ole erityisesti suunnattu tietylle ryhmälle, valitaan kohderyhmäksi kaikki. Kohderyhmä-fasetin kuvaus löytyy luvusta Kohderyhmät. 3. Toteutustapa Tällä fasetilla ilmaistaan palvelun toteutustapa, esimerkiksi itse tuotettu palvelu tai ostopalvelu. Toteutustapa-fasetin kuvaus löytyy luvusta Toteutustapa. 16/25

17 4. Tuottajatyyppi Tällä fasetilla ilmaistaan palvelun tuottajan tyyppi, esimerkiksi kolmas sektori tai kunta. Tuottajatyyppi-fasetin kuvaus löytyy luvusta Tuottajatyyppi. Fasettien sisältö on myös kuvattu liitteessä 2 Palvelujen ryhmittely Palvelutyyppi Tätä fasettia käytetään kuvaamaan palveluiden tyyppiä. Palvelutyypit on ryhmitelty hierarkkisesti pääluokkiin ja alaluokkiin. Tässä suosituksessa suositeltavat pääluokat on päivitetty ja täydennetty JHS 145 Palvelutietojen ryhmittely ja osoitteet asiointia varten monta toimialaa kattavissa julkisen sektorin portaaleissa -suosituksen pääluokkien pohjalta. Palvelutyyppien pääluokat ovat seuraavat: Asuminen Demokratia Elinkeinot Hallinto Kaavoitus Kartat Kiinteistöt Kulttuuri Liikenne Liikunta Matkailu Oikeusturva Opetus ja koulutus Perhe- ja sosiaalipalvelut Rakentaminen Talous ja verotus Terveys Turvallisuus Työ Viestintä Ympäristö. Yllä mainittuja pääluokkia täydentäviä palvelukäsitteitä löytyy Julkisen hallinnon palveluontologian hierarkian mukaan järjestettynä liitteestä 2 Palvelujen ryhmittely, Palvelutyypit-välilehdeltä. Liitteessä pääluokkia täydentävät palvelukäsitteet on listattu pääluokan alle aakkosjärjestyksessä. Palvelukäsitteistöön on kerätty julkisen hallinnon yleisimpiä palveluja ja palvelutyyppien pääluokkiin on liitetty muita käsitteitä, joita voidaan tarvita palveluiden kuvailussa varsinaisten palvelukäsitteiden lisäksi. Palvelukäsitteistö ei ole täysin kattava, vaan organisaatioissa voi olla myös sellaisia palveluita, joita luettelossa ei ole mainittu. Palveluluokituksen ja hierarkian muodostusperiaatteiden erojen vuoksi liitteessä 2 esitetty ontologian hierarkian mukainen rakenne ei ole täysin yhtenevä suosituksen pääluokkajaon kanssa, mutta erot luokituksen ja ontologian välillä on pyritty pitämään mahdollisimman pieninä. Lisäksi palvelutyyppien pääluokkiin on liitetty muita käsitteitä, joita voidaan tarvita palveluiden kuvailussa varsinaisten palvelukäsitteiden lisäksi. Alaluokkien luettelo ei ole täysin kattava, vaan organisaatioissa voi olla myös sellaisia palveluita, joita luettelossa ei ole mainittu ollenkaan. Alaluokissa kuvatut palvelut eivät 17/25

18 myöskään ole mittakaavaltaan täysin verrannollisia toisiinsa. Alaluokat on listattu kunkin pääluokan alle aakkosjärjestyksessä Kohderyhmä Kohderyhmien ryhmittelyssä käytetään kohderyhmä-fasettia. Ryhmittely kuvaa kohderyhmiä, joille palveluita voidaan suunnata. Fasetista löytyy myös käsite kaikki niihin tilanteisiin, joissa palvelua ei erityisesti ole suunnattu tietylle kohderyhmälle. Kohderyhmät löytyvät liitteestä 2 Palvelujen ryhmittely. Kohderyhmiä ovat: Kaikki Rajattu kohderyhmä - Ikääntyneet - Lapset - Maahanmuuttajat - Nuoret - Opiskelijat - Ulkosuomalaiset - Vammaiset - Yhdistykset ja yhteisöt - Yrittäjät. Organisaatio voi lisätä tarjoamiensa palveluiden kannalta olennaisia kohderyhmiä myös itse, mutta yllämainitun kohderyhmälistauksen hyödyntäminen on suositeltavaa. Kohderyhmäfasetin avulla voidaan kohdentaa valittuja palveluita tietylle kohderyhmälle. Kohderyhmätiedon avulla voidaan verkkosivuille rakentaa älykkäitä hakutoiminnallisuuksia ja automaattisia tietorakenteita, joiden avulla voidaan hakea tälle kohderyhmälle tarkoitettuja palveluja. Esimerkki: Verkkosivujen Nuorille tarkoitettuun osaan voidaan tarvittaessa tuoda automaattisesti kaikki nuorille tarjottavat liikuntaan ja ulkoiluun liittyvät palvelut. Mikäli palvelun (esimerkiksi ohjattu liikunta) kohderyhmiä ovat sekä Nuoret että Lapset, näkyy tieto automaattisesti sekä nuorille että lapsille kohdennettujen palveluiden joukossa. Palveluluokalle voidaan valita yksi tai useampi kohderyhmä. Jos kohderyhmä ei ole tarkasti rajattavissa tai kohderyhmiä tulee useita, valitaan kohderyhmäksi Kaikki. Esimerkki: Lapset merkitään kohderyhmäksi silloin, kun palvelu on erityisesti suunnattu lapsille. Jos taas palvelu sopii muiden kohderyhmien ohella myös lapsille, kohderyhmäksi merkitään Kaikki. Tämä käytäntö mahdollistaa erityisesti lapsille suunnattujen palveluiden suodattamisen hakutulokseksi. Mikäli organisaation palveluiden kannalta olennaista kohderyhmää ei tässä suosituksessa tarjotusta listauksesta löydy, käytetään silloin yläluokkana Rajattu kohderyhmä Toteutustapa Toteutustapa-fasetilla kuvataan palveluiden toteutustapaa. Palvelun toteutustavat ovat: itse tuotetut palvelut ostetut palvelut palvelusetelillä maksettavat palvelut tuetut palvelut. 18/25

19 Palvelun toteutustavat löytyvät lisäksi liitteestä 2 Palvelujen ryhmittely. 5.2 Tuottajatyyppi Tuottajatyyppi-fasetilla kuvataan taho, joka tuottaa palvelun, esimerkiksi kunta tai yksityiset tuottajat. Palvelun tuottajatyypit ovat: Julkiset tuottajat alueellinen yhteistoimintaorganisaatio - kuntayhtymä - kuntayhtymän liikelaitos kunta - kunnan liikelaitos valtio - valtion aluehallinto - valtion liikelaitos - valtion paikallishallinto Yksityiset tuottajat kolmas sektori (esim. järjestöt ja yhteisöt) yritykset. Palvelun tuottajatyypit löytyvät lisäksi liitteestä 2 Palvelujen ryhmittely. 6 Tietomallin ja ryhmittelyiden käyttäminen verkkopalveluissa Tässä luvussa kuvataan, kuinka tämän suosituksen mukaista tietomallia ja palveluiden ryhmittely- ja luokittelutapaa voidaan soveltaa ja ottaa käyttöön verkkopalveluissa. Tavoitteena on yhdenmukaistaa palveluiden kuvailua siten, että yhdenmukaiset palvelutiedot mahdollistavat rikkaat hakutoiminnot sekä palvelutiedon tuottajien verkkopalveluissa että tulevissa yhteisissä alueellisissa tai kansallisissa palveluhakemistoissa, -portaaleissa ja -kartoissa. Esimerkki palvelujen ryhmittelyn ja ontologian hyödyntämisessä on Pääkaupunkiseudun palvelukartta osoitteessa 19/25

20 Kuva 3. Esimerkki fasettiluokituksen käytöstä verkkopalvelun hakutoimintojen tukena. Kuvassa on käytetty esimerkinomaisesti Pääkaupunkiseudun Palvelukartasta otettua ruutukaappausta ja tietoja Espoon lukioista. Kuvassa 3 on esimerkki palveluhakemistosta, jossa on hyödynnetty useaa tämän suosituksen luokittelun mahdollistamaa hakuvaihtoehtoa. Esimerkissä kuvatuista hakuvaihtoehdoista fasettimalliin kuuluvat palvelutyyppi (koulut) ja kohderyhmä (kaikki ja nuoret). Metatietoihin on lisäksi mahdollisuus lisätä palvelun kieli ja sanahaun taustalla voidaan hyödyntää ontologiaa asiasanaston tapaan. Tässä esimerkissä on haettu Espoossa sijaitsevia kouluja. Hakijan on mahdollista tarkastella hakutulosta joko kartalla tai luettelona. 20/25

JHS 183 Julkisen hallinnon palvelujen tietomalli ja ryhmittely verkkopalveluissa Suvi Pietikäinen Netum konsultointi Oy

JHS 183 Julkisen hallinnon palvelujen tietomalli ja ryhmittely verkkopalveluissa Suvi Pietikäinen Netum konsultointi Oy JHS 183 Julkisen hallinnon palvelujen tietomalli ja ryhmittely verkkopalveluissa 18.03.2014 Suvi Pietikäinen Netum konsultointi Oy Suosituksen tavoitteet ja kohderyhmät 1/2 Suositus korvaa aiemmin käytössä

Lisätiedot

JHS 183 Julkisen hallinnon palvelujen tietomalli ja ryhmittely verkkopalveluissa Suvi Pietikäinen Netum konsultointi Oy

JHS 183 Julkisen hallinnon palvelujen tietomalli ja ryhmittely verkkopalveluissa Suvi Pietikäinen Netum konsultointi Oy JHS 183 Julkisen hallinnon palvelujen tietomalli ja ryhmittely verkkopalveluissa 28.02.2013 Suvi Pietikäinen Netum konsultointi Oy Suosituksen sisältö 1/2 Suositus sisältää julkisten palvelujen verkkopalvelujen

Lisätiedot

Asiakasystävällinen ja ylläpidettävä verkkopalvelu tarua vai totta

Asiakasystävällinen ja ylläpidettävä verkkopalvelu tarua vai totta Asiakasystävällinen ja ylläpidettävä verkkopalvelu tarua vai totta 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi (tarusta todeksi?) Leila Oravisto Mirjam Heikkinen Helsingin kaupunki Haasteet Kunnilla on palveluja

Lisätiedot

JHS 195 Toimipaikan ja toimipaikkaan liittyvien käsitteiden määritelmät

JHS 195 Toimipaikan ja toimipaikkaan liittyvien käsitteiden määritelmät JHS 195 Toimipaikan ja toimipaikkaan liittyvien käsitteiden määritelmät Versio: 1.1 Julkaistu: 15.10.2015 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Johdanto...1 2 Soveltamisala...1 3 Viittaukset...2 4 Toimipaikka-

Lisätiedot

JHS 145 tietomalli. Osma Suominen JHS 145 -työryhmä

JHS 145 tietomalli. Osma Suominen JHS 145 -työryhmä JHS 145 tietomalli Osma Suominen JHS 145 -työryhmä 18.1.2012 Aalto University School of Science Department of Media Technology University of Helsinki Department of Computer Science Sisällys JHS 145 tavoitteet,

Lisätiedot

JHS-järjestelmä ja yhteentoimivuus

JHS-järjestelmä ja yhteentoimivuus JHS-järjestelmä ja yhteentoimivuus JHS-seminaari 5.4.2005 Säätytalo Tommi Karttaavi, JUHTA JUHTA Asetettu valtionhallinnon ja kunnallishallinnon tietohallintoyhteistyön suunnittelua ja tietohallintoyhteistyöhön

Lisätiedot

Saavutettavuus tietojärjestelmien hankinnoissa

Saavutettavuus tietojärjestelmien hankinnoissa Saavutettavuus tietojärjestelmien hankinnoissa Saavutettava tieto- ja viestintäympäristö (Stivi) - suosituksen julkaisuseminaari 31.03.2014 Jani Ruuskanen / Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtori

Lisätiedot

Sanastotyö THL:SSÄ Sanastotyö THL:ssä / Outi Meriläinen 1

Sanastotyö THL:SSÄ Sanastotyö THL:ssä / Outi Meriläinen 1 Sanastotyö THL:SSÄ 18.5.2011 9.11.2014 Sanastotyö THL:ssä / Outi Meriläinen 1 Miksi THL:ssä tehdään sanastotyötä? Sanastotyö on THL:ssä lakisääteistä: Laki Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta 688/2008

Lisätiedot

1. Kokouksen avaus ja tilannekatsaus

1. Kokouksen avaus ja tilannekatsaus KOKOUSMUISTIO 8/2011 JHS 145 Palvelutietojen ryhmittely ja osoitteet asiointia varten monta toimialaa kattavissa julkisen sektorin portaaleissa -suosituksen päivittäminen Paikka: Kuntatalo, Toinen linja

Lisätiedot

Liite D: Poikkeamispäätösten ja suunnittelutarveratkaisujen mallinnus tiedonsiirtoa varten

Liite D: Poikkeamispäätösten ja suunnittelutarveratkaisujen mallinnus tiedonsiirtoa varten Liite D: Poikkeamispäätösten ja suunnittelutarveratkaisujen mallinnus tiedonsiirtoa varten Versio: 18.10.2011 Julkaistu: 27.10.2011 Voimassaoloaika: Toistaiseksi Sisällys 1 Johdanto... 2 1.1 Poikkeamispäätös

Lisätiedot

Suomi.fi palvelutietovaranto

Suomi.fi palvelutietovaranto Suomi.fi palvelutietovaranto Metatiedot: luokitus ja ontologiakäsitteet (asiasanat) 13.12.2016 Metatiedot Metatieto on tietoa tiedosta eli kuvailevaa ja määrittävää tietoa jostain sisällöstä. Metatietojen

Lisätiedot

JHS XXX Kuntien ja kuntayhtymien palveluluokitus

JHS XXX Kuntien ja kuntayhtymien palveluluokitus JHS XXX Kuntien ja kuntayhtymien palveluluokitus Versio: 17.08.2016 Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Johdanto... 1 2 Soveltamisala... 1 3 Viittaukset... 2 4 Termit ja lyhenteet... 3

Lisätiedot

JHS 145 Palveluiden luokittelu

JHS 145 Palveluiden luokittelu KOKOUSKUTSU 9/2011 JHS 145 Palveluiden luokittelu Paikka: Kuntatalo, Toinen linja 14. Kokoushuone B 3.5. Aika: 30.3.2011 klo. 9:00-12:00 Jakelu: Työryhmän jäsenet ja varajäsenet/organisaatioiden ilmoittamat

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteentoimivuusmalli

Korkeakoulujen yhteentoimivuusmalli Korkeakoulujen yhteentoimivuusmalli Tavoitteena korkeakoulujen opetus-, tutkimus- ja julkaisutietojärjestelmien yhteentoimivuus Miika Alonen Suvi Remes Nykytila Esim. Kirjastotoimi Opintopolku? Korkeakoulujen

Lisätiedot

TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen

TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) 13.10.2010 Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen Keskeisenä tavoitteena Toteuttaa eduskunnan 7.12.2009 tekemä päätös, että hallituksen tulisi valmistella

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011 634/2011 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

JHS-järjestelmä. Tommi Karttaavi

JHS-järjestelmä. Tommi Karttaavi JHS-järjestelmä Tommi Karttaavi 25.4.2007 JHS-järjestelmä JHS-suosituksia (julkisen hallinnon suositus) on laadittu vuodesta 1992 lähtien, jolloin JHS-järjestelmä korvasi VHS-järjestelmän Voimassa olevia

Lisätiedot

SÄHKE-hanke. Abstrakti mallintaminen Tietomallin (graafi) lukuohje

SÄHKE-hanke. Abstrakti mallintaminen Tietomallin (graafi) lukuohje 04.02.2005 1 (6) SÄHKE-hanke Versio ja pvm Laatinut Tarkpvm Tarkastanut Hyvpvm Hyväksynyt 2.0 / 04.02.2005 Anneli Rantanen 15.02.2005 Markus Merenmies 18.02.2005 Ohjausryhmä 04.02.2005 2 (6) Muutoshistoria

Lisätiedot

JHS XXX Julkisen hallinnon palvelujen metatiedot ja ryhmittely verkkopalveluissa

JHS XXX Julkisen hallinnon palvelujen metatiedot ja ryhmittely verkkopalveluissa JHS XXX Julkisen hallinnon palvelujen metatiedot ja ryhmittely verkkopalveluissa Versio: 15.03.2012 Julkaistu: xx.xx.2012 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Johdanto... 2 2 Soveltamisala... 3 3 Termit

Lisätiedot

Valtion uudet yhteentoimivuuspalvelut: dataportaali, palvelutietovaranto ja yhteentoimivuus.fi v.2

Valtion uudet yhteentoimivuuspalvelut: dataportaali, palvelutietovaranto ja yhteentoimivuus.fi v.2 Valtion uudet yhteentoimivuuspalvelut: dataportaali, palvelutietovaranto ja yhteentoimivuus.fi v.2 Marko Latvanen Valtiokonttori / Kansalaispalvelut Suomi.fi Yhteentoimivuuspalvelujen tuotevisio Yhteentoimivuuspalvelut

Lisätiedot

MITÄ TIETOHALLINTOLAKI TUO TULLESSAAN? Mikael Kiviniemi Julkisen hallinnon ICT-toiminto

MITÄ TIETOHALLINTOLAKI TUO TULLESSAAN? Mikael Kiviniemi Julkisen hallinnon ICT-toiminto MITÄ TIETOHALLINTOLAKI TUO TULLESSAAN? Mikael Kiviniemi Julkisen hallinnon ICT-toiminto 3.5.2011 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Lain tavoitteena on luoda toimivalta ja ohjausmalli,

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys

Lisätiedot

Suomi.fi julkishallinto ja julkiset palvelut yhdessä osoitteessa Suomi.fi / VM

Suomi.fi julkishallinto ja julkiset palvelut yhdessä osoitteessa Suomi.fi / VM Suomi.fi julkishallinto ja julkiset palvelut yhdessä osoitteessa Kansalaisen käsikirjasta Suomi.fi:hin Kansalaisen käsikirja kirjana v. 1992 Kansalaisen käsikirja verkkopalveluna v. 1997 Julkishallinnon

Lisätiedot

Kansallinen Palvelutietovaranto (PTV)

Kansallinen Palvelutietovaranto (PTV) Kansallinen Palvelutietovaranto (PTV) Miksi, miten ja mihin sitä käytetään KaPA-päivä 26.11.2015 Annette Hotari ja Nina Wiiala, Väestörekisterikeskus Mikä Suomi.fi-palvelutietovaranto (PTV) on? Kansallinen

Lisätiedot

Suomi.fipalvelutietovaranto. Palvelulupaus 5.4.2016

Suomi.fipalvelutietovaranto. Palvelulupaus 5.4.2016 Suomi.fipalvelutietovaranto Palvelulupaus 5.4.2016 Sisältö Mitä Suomi.fi-palvelutietovaranto tarjoaa? Mitä Suomi.fi-palvelutietovaranto ei tarjoa? Nykytilanne Suomi.fi-palvelutietovarannon kehittämisen

Lisätiedot

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus 1.11.11 Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto TIETEELLINEN TIETO tieteellinen tieto on julkista tieteen itseäänkorjaavuus ja edistyvyys tieto syntyy tutkimuksen

Lisätiedot

suomi.fi Suomi.fi -palvelunäkymät

suomi.fi Suomi.fi -palvelunäkymät Suomi.fi -palvelunäkymät Julkishallinto 07.09..2015 Esityksen sisältö 1. Suomi.fi palvelukokonaisuus 2. Palvelulupauksemme 3. Mitä palvelu tarjoaa? 4. Miten? 5. Miksi? Hyötynäkökulma 6. Mitä tämä edellyttää?

Lisätiedot

Sote-palveluhakemisto-projekti. Projektiryhmän kokous

Sote-palveluhakemisto-projekti. Projektiryhmän kokous Sote-palveluhakemisto-projekti Projektiryhmän kokous 11.1.2017 Asialista 1.10.2017 1. Kokouksen avaus 2. Ajankohtaiskatsaus projektin etenemiseen Osaprojekti 1 Osaprojekti 2 3. Road map Mitä on tehty Missä

Lisätiedot

Palvelun versio 1.0 Toimeenpanopalvelun tunnus (ks. M ) 10fea, 9c2f, 4760, 9095, f4f9295f4b19

Palvelun versio 1.0 Toimeenpanopalvelun tunnus (ks. M ) 10fea, 9c2f, 4760, 9095, f4f9295f4b19 1 5. Luokittamispalvelu 5.1. Palveluinformaatio Palvelun nimi Luokittamispalvelu Palvelun versio 1.0 Toimeenpanopalvelun tunnus (ks. M14.4.42) 10fea, 9c2f, 4760, 9095, f4f9295f4b19 5.2 Avainkäsitteet 5.2.1

Lisätiedot

Kansallinen Palvelutietovaranto

Kansallinen Palvelutietovaranto Kansallinen Palvelutietovaranto (PTV) PTV-perusteet ja taustat 14.6.2016 Sisältö MITÄ JA MIKSI 3 Palvelutietovarannon taustaa 4 Hyödyt ja mahdollisuudet 9 MITEN 13 Palvelutietovarannon keskeisiä käsitteitä

Lisätiedot

Suomi.fi Palvelutietovaranto (PTV) Mitä, miksi, miten ja milloin?

Suomi.fi Palvelutietovaranto (PTV) Mitä, miksi, miten ja milloin? Suomi.fi Palvelutietovaranto (PTV) Mitä, miksi, miten ja milloin? Annette Hotari, PTV-käyttöönottojen projektipäällikkö, Väestörekisterikeskus KaPA-info 16.8.2016 Suomi.fi-palvelutietovaranto (PTV) Kansallinen

Lisätiedot

Luento 12: XML ja metatieto

Luento 12: XML ja metatieto Luento 12: XML ja metatieto AS-0.110 XML-kuvauskielten perusteet Janne Kalliola XML ja metatieto Metatieto rakenne sanasto Resource Description Framework graafikuvaus XML Semanttinen Web agentit 2 1 Metatieto

Lisätiedot

Sisällönkuvailun tulevaisuus: YSA vai YSO?

Sisällönkuvailun tulevaisuus: YSA vai YSO? Sisällönkuvailun tulevaisuus: YSA vai YSO? Eeva Kärki Kansalliskirjasto 22.1.2009 YSA YSO YSA YSO: eroja Selvitettävää Osoitteita Agenda 1 Tesaurukset ja ontologiat molemmat ovat käsitejärjestelmän kuvauksia

Lisätiedot

Sisällönhallinnan menetelmiä

Sisällönhallinnan menetelmiä Sisällönhallinnan menetelmiä Airi Salminen Jyväskylän yliopisto http://www.cs.jyu.fi/~airi/ Suomalaisen lainsäädäntötyön tiedonhallinta: suuntana semanttinen web RASKE2-projektin loppuseminaari Eduskunnassa

Lisätiedot

JHS 145 Palveluiden luokittelu

JHS 145 Palveluiden luokittelu JHS 145 Palveluiden luokittelu Versio: 10.3.2011 Julkaistu: Voimassaoloaika: Sisällys 1 Johdanto... 2 1.1 Suosituksen tavoitteet ja hyödyt... 3 1.2 Suositukseen tehdyt päivitykset... 3 2 Soveltamisala...

Lisätiedot

suomi.fi Suomi.fi-palveluväylä

suomi.fi Suomi.fi-palveluväylä Suomi.fi-palveluväylä Julkishallinto, valtion ja kuntien yhtiöt 11.9.2015 Versio 1.0 JPV031 Esityksen sisältö 1. Suomi.fi-palvelukokonaisuus 2. Palvelulupauksemme 3. Mitä palvelu tarjoaa? 4. Miten? 5.

Lisätiedot

Kansallisen paikkatietoportaalin kehittäminen

Kansallisen paikkatietoportaalin kehittäminen Kansallisen paikkatietoportaalin kehittäminen 20.9.2010 VN periaatepäätös Valtioneuvoston periaatepäätökseen 21.6.2007 kansallisen tietoyhteiskuntapolitiikan tavoitteista vuosina 2007-2011 on kirjattuna:

Lisätiedot

JHS XXX Kuntien ja kuntayhtymien palveluluokitus

JHS XXX Kuntien ja kuntayhtymien palveluluokitus JHS XXX Kuntien ja kuntayhtymien palveluluokitus Versio: 30.11.2016 Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Johdanto... 1 2 Soveltamisala... 1 3 Viittaukset... 2 4 Termit ja lyhenteet... 4

Lisätiedot

JHS 181 Julkisen hallinnon standardisalkku

JHS 181 Julkisen hallinnon standardisalkku JHS 181 Julkisen hallinnon standardisalkku Versio: 1.1 5.10.2012 Julkaistu: 1.11.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Johdanto... 2 2 Soveltamisala... 2 3 Termit ja määritelmät... 2 4 Standardisalkku...

Lisätiedot

JHS 145 Palvelutietojen ryhmittely ja osoitteet asiointia varten monta toimialaa kattavissa julkisen sektorin portaaleissa suosituksen päivittäminen

JHS 145 Palvelutietojen ryhmittely ja osoitteet asiointia varten monta toimialaa kattavissa julkisen sektorin portaaleissa suosituksen päivittäminen JHS 145 Palvelutietojen ryhmittely ja osoitteet asiointia varten monta toimialaa kattavissa julkisen sektorin portaaleissa suosituksen päivittäminen Paikka: Kuntatalo, Toinen linja 14. Kokoushuone B 3.4.

Lisätiedot

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Kuntamarkkinat 14.9.2016 Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Hallinnon toimintatapojen digitalisointi

Lisätiedot

JHS-jaoston toiminta ja tavoitteet. JUHTA:n syysseminaari Kuntatalolla

JHS-jaoston toiminta ja tavoitteet. JUHTA:n syysseminaari Kuntatalolla JHS-jaoston toiminta ja tavoitteet JUHTA:n syysseminaari Kuntatalolla 19.9.2013 Toiminnan tavoitteiden ja painopisteiden määrittely Keinot JHS Tavoite Mitä ja minkälaisia suosituksia tavoitteiden toteutumisen

Lisätiedot

Julkishallinnon XML-skeemat v0.5 JHS-suositus

Julkishallinnon XML-skeemat v0.5 JHS-suositus Julkishallinnon XML-skeemat v0.5 JHS-suositus Keskustelutilaisuus 22.10.2008, Kansallismuseon auditorio Lasse Akselin TietoEnator lasse.akselin@tietoenator.com Sisällys Johdanto Nimeämissäännöt Skeemojen

Lisätiedot

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla Versio: 0.2. 14.4.2015 keskustelutilaisuusversio Julkaistu: Voimassaoloaika:

Lisätiedot

JHS 183 -tietomalli sekä XML- ja RDF-skeemat

JHS 183 -tietomalli sekä XML- ja RDF-skeemat JHS 183 -tietomalli sekä XML- ja RDF-skeemat Osma Suominen, Aalto/Kansalliskirjasto/Finto JHS 183 -seminaari 18.3.2014 Aalto University School of Science Department of Media Technology University of Helsinki

Lisätiedot

Taustamuistio 1 (6) Yhteinen tiedon hallinta -hanke. Taustatietoa Sanaston metatietomallin määrittely -työpajan keskusteluun

Taustamuistio 1 (6) Yhteinen tiedon hallinta -hanke. Taustatietoa Sanaston metatietomallin määrittely -työpajan keskusteluun Taustamuistio 1 (6) 2.11.2016 Yhteinen tiedon hallinta -hanke Taustatietoa Sanaston metatietomallin määrittely -työpajan keskusteluun Sanastotyötä tehdään paljon. Tuotettavan sanaston käyttötarve ja -kohde

Lisätiedot

Metatiedot organisaatioiden sisällönhallinnassa

Metatiedot organisaatioiden sisällönhallinnassa Metatiedot organisaatioiden sisällönhallinnassa Airi Salminen Jyväskylän yliopisto http://www.cs.jyu.fi/~airi/ Lainsäädäntöprosessin tiedonhallinnan kehittäminen Metatiedot suomalaisen lainsäädäntöprosessin

Lisätiedot

W3C ja alueellinen standardointi

W3C ja alueellinen standardointi W3C ja alueellinen standardointi Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: W3C on kansainvälinen konsortio

Lisätiedot

JHS 134 ja 142 päivittäminen sekä JHS 138 kumoaminen

JHS 134 ja 142 päivittäminen sekä JHS 138 kumoaminen JHS 134 ja 142 päivittäminen sekä JHS 138 kumoaminen 1(8) Sisällysluettelo 1. Hankkeen lähtökohdat... 3 1.1 Hankkeen perustamisen tausta... 3 1.2 Hankkeen tavoitteet... 3 1.3 Hankkeen sidosryhmät... 3

Lisätiedot

Suomi.fi-palveluväylä

Suomi.fi-palveluväylä Suomi.fi-palveluväylä 18.11.2016 Versio: 3.0, JPVO122 Esityksen sisältö 1. Suomi.fi-palvelukokonaisuus 2. Palvelulupauksemme 3. Mitä palvelu tarjoaa? 4. Palveluväylän kokonaisuus 5. Vyöhykkeet ja väyläratkaisut

Lisätiedot

JHS 158 Paikkatiedon metatiedot Liite 5 INSPIRE metatietoprofiilin esimerkkipohja

JHS 158 Paikkatiedon metatiedot Liite 5 INSPIRE metatietoprofiilin esimerkkipohja JHS 158 Paikkatiedon metatiedot Liite 5 INSPIRE metatietoprofiilin esimerkkipohja Versio: 1.0 Julkaistu: 23.04.2010 Voimassaoloaika: Toistaiseksi Tämän liitteen tavoitteena on havainnollistaa INSPIRE metatietoprofiilin

Lisätiedot

JHS-suositusluonnos: Tiedonohjaussuunnitelman rakenne

JHS-suositusluonnos: Tiedonohjaussuunnitelman rakenne JHS-suositusluonnos: Tiedonohjaussuunnitelman rakenne JUHTA 10.2.2015 Mikko Eräkaski, STM Tiedonohjaussuunnitelma Metatietomääritys, joka sisältää tietojärjestelmässä käsiteltävien asiakirjojen metatietoarvot

Lisätiedot

Luonnos eams-rakenteeksi

Luonnos eams-rakenteeksi JHS-XXX: eams-rakenne ja xml-skeema Luonnos eams-rakenteeksi 19.4.2013 Tässä dokumentissa kuvataan keskeiset linjaukset tulevan JHS-suosituksen määrittämäksi eamsrakenteeksi. Dokumentti ei ole JHS-suositusluonnos,

Lisätiedot

Palautekooste: JHS XXX Toimipaikkatieto suositusluonnoksen muutosehdotusten hyväksyminen

Palautekooste: JHS XXX Toimipaikkatieto suositusluonnoksen muutosehdotusten hyväksyminen Palautekooste: JHS XXX Toimipaikkatieto suositusluonnoksen muutosehdotusten hyväksyminen 24.6.2015 1. Organisaatio - Väestörekisterikeskus - Työ- ja elinkeinoministeriö - Espoon kaupunki - Tilastokeskus

Lisätiedot

eperusteet käyttäjäkoulutus

eperusteet käyttäjäkoulutus eperusteet käyttäjäkoulutus 22.4.2015 Käsiteltävät aiheet Päivän kulku, käytännön asiat ja koulutuksen tavoitteet eperusteet-palvelun ja Ops-työkalun yleisesittely Perusteiden haku ja selaus Ops -työkalu

Lisätiedot

JHS XXX Tunnussuositusten koontisuositus

JHS XXX Tunnussuositusten koontisuositus JHS XXX Tunnussuositusten koontisuositus Versio: 1. palautekierroksen versio 8.11.2013 Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Johdanto... 1 2 Soveltamisala... 1 3 Viittaukset... 1 4 Termit

Lisätiedot

JHS-järjestelmä ja avoimet teknologiat. Tommi Karttaavi

JHS-järjestelmä ja avoimet teknologiat. Tommi Karttaavi JHS-järjestelmä ja avoimet teknologiat Tommi Karttaavi 13.5.2008 JHS-järjestelmä (historiaa) Valtioneuvoston päätös valtionhallinnon sisäisistä standardeista 7.9.1977 Valtiovarainministeriö vahvisti valtionhallinnon

Lisätiedot

SÄHKE-hanke. Tekninen mallintamisen Siirtotiedoston metatietokuvaukset

SÄHKE-hanke. Tekninen mallintamisen Siirtotiedoston metatietokuvaukset 04.02.2005 1 (15) SÄHKE-hanke Tekninen mallintamisen Versio ja pvm Laatinut Tarkpvm Tarkastanut Hyvpvm Hyväksynyt 2.0 / 04.02.2005 Anneli Rantanen 15.02.2005 Markus Merenmies 18.02.2005 Ohjausryhmä 04.02.2005

Lisätiedot

Selaimen kautta käytettävällä PaikkaOpin kartta-alustalla PaikkaOppi Mobiililla

Selaimen kautta käytettävällä PaikkaOpin kartta-alustalla PaikkaOppi Mobiililla 19.1.2017 Sisällys Slide 3. Mikä on PaikkaOppi Mobiili? Slide 4. Kaavio PaikkaOppi Mobiilin käytön aloituksesta. Slidet 5-7. Tunnusten ja kurssin luominen ennen sovelluksen käyttöä. Slide 8. Hae sovellus

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kokonaisarkkitehtuurityön käynnistäminen

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kokonaisarkkitehtuurityön käynnistäminen Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kokonaisarkkitehtuurityön käynnistäminen 4.12.2012 Kokonaisarkkitehtuuri hyvinvointipalveluissa seminaari Riitta Häkkinen, erikoissuunnittelija THL / OPER Esityksen

Lisätiedot

Yrityksen sisäinen tunnus Henkilönumero tai muu yrityskohtainen tunniste, mikäli tieto on tallennettu verkkopalveluun.

Yrityksen sisäinen tunnus Henkilönumero tai muu yrityskohtainen tunniste, mikäli tieto on tallennettu verkkopalveluun. 1(7) KORTINHALTIJAN HALLINTA Kortinhaltijan nimetty sivu sisältää kortinhaltijan henkilö-, korttitili-, kortti- ja maksutiedot. Sivulle pääsee hakemalla kortinhaltijan tietoja ja avaamalla hakutuloksesta

Lisätiedot

Sosiaalialan tiedonhallinta

Sosiaalialan tiedonhallinta Sosiaalialan tiedonhallinta Mitä Tikesos-hankkeen jälkeen? KASTE Itä- ja Keski-Suomen alueellinen johtoryhmä 21.12.2011 Antero Lehmuskoski Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Tieto on hallussa Milloin

Lisätiedot

JUHTA:n kokonaisarkkitehtuurijaoston asettaminen

JUHTA:n kokonaisarkkitehtuurijaoston asettaminen JUHTA:n kokonaisarkkitehtuurijaoston asettaminen JUHTA 28.2.2013 neuvotteleva virkamies Jukka Uusitalo Organisaation kokonaissuunnitelma = kokonaisarkkitehtuuri Organisaatio X Visio, strategia, toiminnan

Lisätiedot

Ontologioiden huomioiminen uuden kirjastojärjestelmän suunnittelussa. Tommi Jauhiainen Helsinki

Ontologioiden huomioiminen uuden kirjastojärjestelmän suunnittelussa. Tommi Jauhiainen Helsinki Ontologioiden huomioiminen uuden kirjastojärjestelmän suunnittelussa Tommi Jauhiainen 25.11.2011 Helsinki Uusi kirjastojärjestelmä? Kaikkien kirjastosektorien yhteinen hanke, jota tekee Uuden kirjastojärjestelmän

Lisätiedot

Komission asetus latauspalveluista Jani Kylmäaho Inspire-sihteeristö

Komission asetus latauspalveluista Jani Kylmäaho Inspire-sihteeristö Komission asetus latauspalveluista 31.1.2012 Jani Kylmäaho Inspire-sihteeristö 1 Sisällys Verkkopalveluasetus ja yhteentoimivuusasetus Mitä aineistoja velvoite koskee? Kansallinen vs. yhteentoimiva muoto

Lisätiedot

Avoin tieto kirjastojen, arkistojen ja museoiden mahdollisuutena. To infinity & beyond

Avoin tieto kirjastojen, arkistojen ja museoiden mahdollisuutena. To infinity & beyond Avoin tieto kirjastojen, arkistojen ja museoiden mahdollisuutena To infinity & beyond Kirjastoverkkopäivät Minna Karvonen 24.10.2013 Hallitusohjelman kirjauksia kirjastojen kehittäminen vastaamaan tietoyhteiskunnan

Lisätiedot

Kuinka kunta voi hyödyntää PTV:tä?

Kuinka kunta voi hyödyntää PTV:tä? Kuinka kunta voi hyödyntää PTV:tä? Kuntien avoin data hyötykäyttöön seminaari 27.1.2016 Annette Hotari VRK KaPA-ohjelma Kuinka kunta voi hyödyntää PTV:tä? Taustaa Mikä on palvelutietovaranto? Kytkös palvelunäkymiin?

Lisätiedot

Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa 2016

Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa 2016 Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa 2016 14.12.2016 Jari Kallela JUHTA JulkICT Sisältö Yhteentoimivuuden haaste Kokonaisarkkitehtuurikyvykkyyden edistyminen Uudistuva sisältö Tietohallintolaki

Lisätiedot

HALLINNON YHTEINEN VERKKOPALVELURATKAISU ,

HALLINNON YHTEINEN VERKKOPALVELURATKAISU , HALLINNON YHTEINEN VERKKOPALVELURATKAISU 18.6.2013, Miksi yhteinen julkaisujärjestelmä Nopeasti uudet verkkopalvelut mukaan Kustannustehokkuus Kertasisällöntuotanto sisältöjen ristiinkäyttö JHS -183 yhteensopivuus

Lisätiedot

Yleinen suomalainen ontologia YSO

Yleinen suomalainen ontologia YSO Yleinen suomalainen ontologia YSO Katri Seppälä Semanttisen laskennan tutkimusryhmä (SeCo) Teknillinen korkeakoulu, mediatekniikan laitos; Helsingin yliopisto, tietojenkäsittelytieteen laitos; Sanastokeskus

Lisätiedot

Kokonaisarkkitehtuuri sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kokonaisarkkitehtuuri sosiaali- ja terveydenhuollossa Kokonaisarkkitehtuuri sosiaali- ja terveydenhuollossa SADe-ohjelman sosiaali- ja terveysalan palvelukokonaisuuden kevätseminaari 23.4. 2013 Mikko Huovila THL / Oper 23.4.2013 Mikko Huovila THL / Oper 1

Lisätiedot

Etu Sukunimi. xx.yyx.2010

Etu Sukunimi. xx.yyx.2010 Palvelut tuotetaan koko julkisen hallinnon käyttöön valtiovarainministeriön toimeksiannosta. Kansalaisneuvonta antaa tukea kaikkien näiden palvelujen käytössä ja ohjaa asiakkaan oikean viranomaisen ja

Lisätiedot

Rajapinnat kuntajärjestelmissä #Kuntamarkkinat

Rajapinnat kuntajärjestelmissä #Kuntamarkkinat Tapio Ahomäki Rajapinnat kuntajärjestelmissä #Kuntamarkkinat 15.9.2016 Trimble yrityksenä Tekla Oy Trimble Solutions Oy Tekla on ollut osa Trimble Corporationia vuodesta 2011 Teklan liiketoiminnan kehitys

Lisätiedot

CASE HELSINKI: PALVELUTIETOVARANTO (PTV) JA PALVELUNÄKYMÄN KARTTAIKKUNA

CASE HELSINKI: PALVELUTIETOVARANTO (PTV) JA PALVELUNÄKYMÄN KARTTAIKKUNA Verkkotoimittaja Marko Latvanen, Suomi.fi-toimitus, Valtiokonttori Johtava asiantuntija Panu Muhli, Maanmittauslaitos CASE HELSINKI: PALVELUTIETOVARANTO (PTV) JA PALVELUNÄKYMÄN KARTTAIKKUNA Palvelutietovaranto

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 25. heinäkuuta 2014 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 25. heinäkuuta 2014 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 25. heinäkuuta 2014 (OR. en) 12141/14 ADD 1 ENV 689 STATIS 80 RECH 333 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 17. heinäkuuta 2014 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro:

Lisätiedot

JHS129 Julkisten verkkopalvelujen suunnittelu ja kehittäminen. JHS-jaosto

JHS129 Julkisten verkkopalvelujen suunnittelu ja kehittäminen. JHS-jaosto JHS129 Julkisten verkkopalvelujen suunnittelu ja kehittäminen JHS-jaosto 23.05.2014 Sisältö Käsitteet ja tavoitteet Työskentelyprosessi Suositusluonnoksen esittely 2 Käsitteet ja tavoitteet 3 Verkkopalvelu

Lisätiedot

2. Kirjoita sähköpostiosoitteesi sille varattuun kenttään ja paina Lähetä varmistusviesti -painiketta.

2. Kirjoita sähköpostiosoitteesi sille varattuun kenttään ja paina Lähetä varmistusviesti -painiketta. OHJE KÄYTTÄJÄTUNNUKSEN TEKEMISESTÄ WILMAAN Ennen kuin pääset ilmoittamaan lapsesi kouluun, tulee sinun tehdä käyttäjätunnukset wilmaan. Jos esiopetuksessa olevan lapsesi päiväkodissa on otettu wilma käyttöön,

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 1. Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 1. Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 1. Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla Versio: palautekierrosversio, 2. palautekierros Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN. www.te-palvelut.fi

VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN. www.te-palvelut.fi VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN www.te-palvelut.fi TE-toimiston verkkoasiointiin pääset kirjautumaan www.te-palvelut.fi Oma asiointi Henkilöasiakas Kirjaudu sisään verkkopankkitunnuksilla ja hyväksy käyttöehdot

Lisätiedot

Toiminnalliset ja ei-toiminnalliset vaatimukset Tunnus (ID) Vaatimus Vaatimuksen

Toiminnalliset ja ei-toiminnalliset vaatimukset Tunnus (ID) Vaatimus Vaatimuksen Vaatimusluettelo versio 0.17 Toiminnalliset ja ei-toiminnalliset vaatimukset Tunnus (ID) Vaatimus Vaatimuksen Yleiset vaatimukset 1 Koodistopalvelujärjestelmä on selainkäyttöinen 2 Käyttöliittymän tulee

Lisätiedot

Työpaja 3: Kohdealueyhteistyö ja toimialarajat ylittävät kehittämiskohteet

Työpaja 3: Kohdealueyhteistyö ja toimialarajat ylittävät kehittämiskohteet Työpaja 3: Kohdealueyhteistyö ja toimialarajat ylittävät kehittämiskohteet Lähtötilanne Kuntien rooli kohde-alueille liittyvien palveluiden järjestäjinä ja tuottajina vaihtelee huomattavasti Kaikkia kohde-alueeseen

Lisätiedot

JUHTAn syysseminaari Työpajat

JUHTAn syysseminaari Työpajat JUHTAn syysseminaari 14.11.2014 - Työpajat Osallistujat jakautuvat kolmeen työpajaan (työpajan kesto 1 h, valitaan alustavasti jo ilmoittautumisen yhteydessä); aiheina A) Palveluväylä, B) Palvelunäkymät

Lisätiedot

Finto-palvelu ja ontologioiden käyttöönotto sisällönkuvailussa

Finto-palvelu ja ontologioiden käyttöönotto sisällönkuvailussa Finto-palvelu ja ontologioiden käyttöönotto sisällönkuvailussa Mikko Lappalainen mikko.lappalainen@helsinki.fi Helka-kirjastojen sisällönkuvailun iltapäivä, 09.09.2015 1 Finto-projektin kuulumisia Henkilöstömuutoksia:

Lisätiedot

REKISTERI- JA TIETOKANTA-AINEISTOJEN SIIRTÄMINEN VAPA-PALVELUUN

REKISTERI- JA TIETOKANTA-AINEISTOJEN SIIRTÄMINEN VAPA-PALVELUUN Arkistolaitos REKISTERI- JA TIETOKANTA-AINEISTOJEN SIIRTÄMINEN VAPA-PALVELUUN Ohje v. 1.0 (16.10.2012) Kansallisarkisto Rauhankatu 17 PL 258, 00171 Helsinki Puh. Tel. (09) 228 521 arkisto@narc.fi Riksarkivet

Lisätiedot

Asiointi Sirpa Salminen

Asiointi Sirpa Salminen Asiointi 25.3.2013 Sirpa Salminen Asiointi Asiakas- ja toiminnanohjaus organisaation kokonaisvaltainen tapa toimia, jossa suunnataan kaupungin voimavaroja oikeisiin asiakkaisiin / palveluihin. yhtenäinen

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Suvi Remes Miika Alonen Petri Mustajoki Totti Tuhkanen

Suvi Remes Miika Alonen Petri Mustajoki Totti Tuhkanen Suvi Remes Miika Alonen Petri Mustajoki Totti Tuhkanen So far Toimeksianto: Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon viitearkkitehtuuri Tietoarkkitehtuurin osuuteen liittyen Synergiaryhmä 4.12.2014 linjannut,

Lisätiedot

Tietohallintolain vaikutus opetuksen ja tieteennäkökulmasta

Tietohallintolain vaikutus opetuksen ja tieteennäkökulmasta Tietohallintolain vaikutus opetuksen ja tieteennäkökulmasta 25.5.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriö Johtaja Anita Lehikoinen 1 Tietohallintolaki OKM:n toimialalla Opetus- ja kulttuuriministeriön tehtävät

Lisätiedot

Helsinki Region Infoshare Pääkaupunkiseudun tiedon avaaminen

Helsinki Region Infoshare Pääkaupunkiseudun tiedon avaaminen Helsinki Region Infoshare Pääkaupunkiseudun tiedon avaaminen Projektipäällikkö Ville Meloni Forum Virium Helsinki 2.11.2011 - MML Paikkatietomarkkinat 2011 Helsinki Region Infoshare Kehitetään tiedontuottajien

Lisätiedot

JHS Avoimen tietoaineiston käyttölupa

JHS Avoimen tietoaineiston käyttölupa JHS Avoimen tietoaineiston käyttölupa Anne Kauhanen-Simanainen ja Marjut Salokannel Esittely julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunnalle (JUHTA) 11.12.2014 Valtioneuvoston periaatepäätös (3.3.2011)

Lisätiedot

Hallituksen esitys 59/2016vp laiksi hallinnon yhteisistä sähköisen asioinnin tukipalveluista Liikenne- ja viestintävaliokunta

Hallituksen esitys 59/2016vp laiksi hallinnon yhteisistä sähköisen asioinnin tukipalveluista Liikenne- ja viestintävaliokunta Hallituksen esitys 59/2016vp laiksi hallinnon yhteisistä sähköisen asioinnin tukipalveluista 29.4.2016 Liikenne- ja viestintävaliokunta Lain tarkoitus ja soveltamisala Lain tarkoituksena on parantaa julkisten

Lisätiedot

Johdatus rakenteisiin dokumentteihin

Johdatus rakenteisiin dokumentteihin -RKGDWXVUDNHQWHLVLLQGRNXPHQWWHLKLQ 5DNHQWHLQHQGRNXPHQWWL= rakenteellinen dokumentti dokumentti, jossa erotetaan toisistaan dokumentin 1)VLVlOW, 2) UDNHQQHja 3) XONRDVX(tai esitystapa) jotakin systemaattista

Lisätiedot

Käyttöliittymäsuunnitelma

Käyttöliittymäsuunnitelma Jyväskylän yliopisto SUUNNITELMA Tietotekniikanlaitos 10.11.2003 KÄKI-projekti Käyttöliittymäsuunnitelma Sami Huttunen Tatu Lamminmäki Juha Lappi Eija Pelkkikangas Sisältö SISÄLTÖ...1 1. JOHDANTO...1 2.

Lisätiedot

Hallituksen esitys 59/2016 vp laiksi hallinnon yhteisistä sähköisen asioinnin tukipalveluista Hallintovaliokunta

Hallituksen esitys 59/2016 vp laiksi hallinnon yhteisistä sähköisen asioinnin tukipalveluista Hallintovaliokunta Hallituksen esitys 59/2016 vp laiksi hallinnon yhteisistä sähköisen asioinnin tukipalveluista 18.5.2016 Hallintovaliokunta Lain tarkoitus ja soveltamisala Lain tarkoituksena on parantaa julkisten palvelujen

Lisätiedot

Kansalliskirjasto ja Finto-palvelu kuvailun infrastruktuurin rakentajana

Kansalliskirjasto ja Finto-palvelu kuvailun infrastruktuurin rakentajana Kansalliskirjasto ja Finto-palvelu kuvailun infrastruktuurin rakentajana Linkity! Kohti yhteentoimivaa metatietoa 3.9.2014 Kuvaileva metadata Sanasto Kuvaileva metadata Sanasto Sanasto Sanasto Kuvaileva

Lisätiedot

Yhteinen tiedon hallinta -kärkihanke

Yhteinen tiedon hallinta -kärkihanke Yhteinen tiedon hallinta -kärkihanke Yleisesitys Digitalisoidaan julkiset palvelut / Yhteinen tiedon hallinta (YTI) -hanke Tavoitteena yhä paremmat ja tehokkaammat palvelut vaikka keinot ja ympäristö muuttuvat

Lisätiedot

Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA)

Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA) Muistio 3.5.2016 1 (5) Liite 1 Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA) 1 Tausta ja tavoite Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelmaan on kirjattu

Lisätiedot