Tammelan kunta TILINPÄÄTÖS

Transkriptio

1 Tammelan kunta TILINPÄÄTÖS

2 2

3 SISÄLLYSLUETTELO 1 TAMMELAN KUNNAN TOIMINNOT JA TALOUDEN HOITO KUNNANJOHTAJAN KATSAUS VALTUUSTOTASON ARVIOINTI KUNNAN HALLINTO OMAN TALOUSALUEEN KEHITYS ARVIO MERKITTÄVIMMISTÄ RISKEISTÄ JA EPÄVARMUUSTEKIJÖISTÄ KUNNAN TOIMINNAN JA TALOUDEN KEHITYS TALOUSARVION SITOVUUS TILIVELVOLLISUUS HALLITUKSEN SELONTEKO SISÄISESTÄ VALVONNASTA JA RISKIENHALLINNASTA SEKÄ KONSERNIVALVONNASTA VESILAITOKSEN ERIYTTÄMINEN TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN TOIMINNAN RAHOITUS TASETARKASTELU KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS TALOUSARVION TOTEUTUMINEN TOIMINTAKERTOMUS TASAPAINOISEN KUNTASTRATEGIAN TOTEUTUMINEN TOIMINNALLISTEN JA TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN HALLITUKSEN ESITYS TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELYSTÄ TULOSLASKELMAN TOTEUTUMISVERTAILU INVESTOINTIOSAN TOTEUTUMISVERTAILU RAHOITUSOSAN TOTEUTUMISVERTAILU TULOSLASKELMA TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT TASEEN VASTAAVIA KOSKEVAT LIITETIEDOT TASEEN VASTATTAVIA KOSKEVAT LIITETIEDOT VAKUUKSIA JA VASTUUSITOUMUKSIA KOSKEVAT LIITETIDOT HENKILÖSTÖÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT KONSERNITASEEN LIITETIEDOT TUNNUSLUKUJEN LASKUKAAVAT JA LUETTELO VUODEN 2009 KIRJANPITOKIRJOISTA LIITTEET: FORSSAN SEUDUN KUNTIEN YHTEISPROJEKTIT V. 2009

4 2

5 Tammelan kunta Tilinpäätös 1 1 TAMMELAN KUNNAN TOIMINNOT JA TALOUDEN HOITO 1.1 KUNNANJOHTAJAN KATSAUS Tilinpäätös vuodelta 2009 kuvaa selkeästi, että kunnan taloutta on hoidettu periaatteiden mukaan, jotka asetettiin talousarviossa tasapainoisen kuntastrategian kriittisistä menestystekijöistä johdettujen toiminnallisten tavoitteiden avulla. Edellisestä vuodesta kunnan talous parani siitä huolimatta, että elettiin erittäin suurien haasteiden keskellä maailmanlaajuisen matalasuhdanteen antaessa tylyn leimansa työttömyyden lisääntymisen, yritystoiminnan hiljenemisen sekä rakennustoiminnan vähenemisen johdosta julkisten palveluiden tuottamiseen ja niiden järjestämiseen. Tilanteeseen vaikutti Lounais-Hämeessä talouden vaikeuskerrointa kohottaen teollisen rakennemuutoksen heijastuminen työvoiman irtisanomisten ja lomautusten kautta yksityisenkin sektorin palveluiden tuottamisessa tarvittavan osaavan henkilöstön määrään. Seudun äkillisen rakennemuutoksen toimenpiteinkään ei kyetty vielä kääntämään vaihdetta eteenpäin, vaan pakki vaihe oli edelleen lievästi silmässä. Kaikki edellä mainittu vaikutti ennakoidusti tulokehitykseen ja erityisesti yhteisöverojen kertymiseen lainsäädännöllisestä muutoksesta, jolla kuntien jako-osuutta sanotun veron tuotosta lisättiin väliaikaisesti vuoden 2011 loppuun saakka 10 prosenttiyksiköllä. Myönteistä oli Tammelan kunnan osalta, että hallintokuntien menojen kasvu pysyi sangen maltillisena ja tiukahkojen talousraamien asettamissa rajoissa. Peruspalvelut ovat kuntalaisten näkökulmasta hyvällä tasolla ja tulevassa edelleen niukkenevassa tulokehityksessä ne järkevän päätöksenteon ja asiantuntevan toteutuksen avulla pystytään säilyttämään kilpailukykyisinä. Tämän edellytyksenä on jatkossakin hyvälle pohjalle rakennettu tammelalainen ja osin seudullinen taloudenhoitopolitiikka ja muutostilanteisiin valmis organisaatio sekä ennen muuta sen uudistuskykyinen henkilöstö. Tuloslaskelma osoittaa vuosikatteeksi miljoonaa euroa, mikä tarkoittaa asukasta kohti laskettuna 518,7 euroa. Kaikkein suurin selittävä tekijä tälle kovinkin tyydyttävälle vuosikatteen suuruudelle löytyy toimintakulujen ainoastaan 0,9 %:n kasvusta edelliseen vuoteen verrattuna sekä valtionosuuksien 10,9 %:n kasvusta. Viimeksi mainitun kohdalta talousarviossa arvioitiin sen ennakkotietojen mukaan olevan noin 9,4 %, mitä perusteltiin sillä, että sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksia lisätään kunnallisverosta tehtävien vähennysten johdosta. Toteutuma oli näin ollen arvioitua parempi. Verotulojen kertymän osalta talousarviossa verotuloennuste perustui 0,5 %:n tuloveron kasvuun ja 10 %:n yhteisöveron vähenemiseen. Tilinpäätös osoittaa yhteisöveron vähentyneen 14,5 %, tuloveron kasvaneen 2,6 % ja kiinteistöveron lisäykseksi 6,7 %, jolloin kunnalle tilitettyjen verotulojen kasvu oli yhteensä 1,3 % ja kokonaismäärä noin 17,7 miljoonaa euroa. Tämä kaikki toteutui entisen suuruisella ( 18,50) tuloveroprosentilla ja kiinteistöveroprosenteilla ( yleinen 0,65 %, vakituinen asunto 0,25 % ja loma-asunnot 0,8 5% sekä yleishyödylliset yhteisöt 0,00 %). Kunnan lainamäärä väheni edelleen ja oli vuoden lopussa miljoonaa euroa eli 839 euroa asukasta kohti laskettuna. Kunnan lainanhoitokate on tyydyttävä 1,8. Vuosikatteella kyetään hoitamaan yli 1,2 miljoonan euron suuruiset poistot ja aiemmissa tilinpäätöksissä tehtyjen investointivarausten ja poistoerojen tuloutusten jälkeen voidaan taseeseen ylijäämätilille siirtää tilikauden ylijäämä miljoonaa euroa. Kertyneitä ylijäämiä on tämän siirron jälkeen yhteensä miljoonaa euroa, joka antaa tärkeän puskurin tulevien entistä vaikeampien taloudellisten aikojen taloudelle. Omavaraisuusaste on 76,2 % ja suhteellinen velkaantuneisuus 26 %, jotka ovat kuntatalouden tämän hetkisessä tilanteessa hyviä tunnuslukuja. Kunnan maksuvalmius oli hallittavissa käytetyn lyhytaikaisen rahoituksen avulla ja kassan riittävyys parani 2000 luvulla ensimmäistä kertaa yli 10 päivään. Investointien nettomenot olivat vuonna 2009 yhteensä noin 1,9 miljoonaa euroa, jota vastaava luku edellisenä vuonna oli 1,7 miljoonaa euroa. Investointitulot olivat noin euroa ja vuonna 2008 noin euroa. Suurimmat investoinnit kohdistuivat hoivaosaston tilojen saneeraukseen, vesihuollon ja muun yhdyskuntateknisen rakentamisen toteuttamiseen, muuhun vesistörakentamiseen sekä vireillä olevien laajojen kaavahankkeiden jälkeiseen kunnallisteknisen valmiuden aikaansaamiseen sekä mm. Portaan koulun lähiliikuntapaikan toteuttamiseen. Kunnan työttömyysaste oli vuoden lopussa 9,8 %, kun se vastaavana ajankohtana vuonna 2008 oli 8,8 %. Kanta-Hämeen keskiarvo oli vuoden lopussa 11,3 % ja vastaavasti vuoden 2008 lopussa 8,9 %. Kuntastrategiassa asetettua tavoitetta ei työllisyystilanteen osalta saavutettu. Osana tähän vaikuttivat kunnan omien työpaikkojen menetykset ja osana seudun yritystoiminnan kokemat työpaikkojen vä-

6 2 Tammelan kunta Tilinpäätös hennykset. Äkillinen rakennemuutos status toi välillisesti helpotusta tilanteeseen erilaisten työvoiman koulutuksen, yritysten investointien, suorien rahoitustukien sekä Forssan seudun Kehittämiskeskus Oy:n johdolla toteutettujen hankkeiden avulla. Edelleenkin työttömyydessä suurimpina ongelmina ovat pitkäaikaistyöttömyyden korkea taso ja nuorten työnsaannin merkittävä heikkeneminen. Käyttötalouden tehtäväalueiden nettomenojaan kasvattivat prosentuaalisesti eniten kansalaisopisto 18,7 %, yhdyskuntapalvelut 7,6 %, muu sosiaalitoimi 5,1 %, sekä lasten päivähoito ja vapaa sivistystyö, molemmat 4,6 %. Suurimmat vähennykset tapahtuivat toimeentuloturvan osalla 24,7 %, kiinteistötoimessa 11,3 %, muissa palveluissa 7,3 %, yleisessä hallinnossa 2,4% ja terveydenhuollossa 0,3%. Kunnan toimintakate oli noin 24,7 miljoonaa euroa ja se alitti alkuperäisessä talousarviossa kirjatun arvion noin 1,4 miljoonalla eurolla. Kuntakonsernin osalta tilinpäätöksessä on huomioitava omavaraisuusasteen paraneminen edellisen vuoden 66,9 %:sta 69,3 %:iin ja konsernin lainojen laskeminen asukasta koti euroon ja kokonaislainamäärän ollessa hiukan yli 10 miljoonaa euroa. Kunnan vastuut ( vakuudet ja vastuusitoumukset) konserniin kuuluvien ja muiden kohdalta olivat vuoden lopussa yhteensä noin 6,0 miljoonaa euroa, jossa oli vähennystä edellisvuoden 6,1 miljoonasta eurosta noin 0,1 miljoonaa euroa. Kunnan tasapainoisen kuntastrategian kriittisiin menestystekijöihin perustuvat tavoitteet ovat toteutuneet varsin hyvin. Kaavoitusprosessien toimivuus on tuonut maankäyttöön tarvittavaa vauhtia. Asuntotuotannon ja yritystoiminnan tarvitsemat ratkaisut ovat kohtuullisella tasolla. Forssan seudun Kehittämiskeskus Oy:n kautta kanavoidut hankerahat ja LounaPlussa ry:n toiminta sekä Agropolis Oy:n elintarvike- ja ympäristöosaaminen ovat tuoneet edellytyksiä yrityksien ja työpaikkojen sekä osaamisen menestymiselle. Terveydenhuollon sopimusohjausjärjestelmä on varmistanut kuntalaisten palveluiden saamista läheltä Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymän järjestäminä. Liikkeelle on lähtenyt myös pitkään valmisteltu seudullisen palvelurakenteen selvitys. Tällöin erityisesti sote asiat, lapsiperheiden palvelut, palvelusetelin käyttö, ympäristö- ja rakennusvalvonta-asiat sekä mm. viljelijähallinnon tulevat ratkaisut ovat pohdittavina ja yli kuntarajojen tuotetut palvelut tarkastelussa. Kunnan väkiluku oli vuoden 2009 lopussa henkeä, jossa oli lisäystä edelliseen vuoteen 11 henkeä. Ilahduttavinta väkilukutilaston osalta oli syntyneiden lukumäärä eli 85 lasta. Tämä on suurin luku yli 20 vuoteen. Tämä antaa uskoa kunnan tulevaisuuteen ja samalla haasteita erityisesti päivähoidolle, esikoululle sekä peruskouluille. Uusia yrityksiä perustettiin vuonna 2009 kuntaan 32, samanaikaisesti lakanneita oli 20, joten nettolisäys oli 12 yritystä. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan sekä konserninvalvonnan osalla on noudatettu kunnanvaltuuston hyväksymää sisäisen valvonnan ohjeistusta. Kunnanhallitus on hyväksynyt riskienhallintaohjeet ja lisäksi johtoryhmä on tehnyt riskienkartoituksen sisäisen valvonnan kannalta ja työpistekohtaisesti työpaikan vaaratekijöiden sekä turvallisuuden ja terveyden riskiarvioinnit, jotka on vuoden aikana tarkistettu. Kunnanvaltuustossa hyväksytyt konserniohjeet ja niiden pohjalta kunnanhallituksessa päätetyt tytär- ja osakkuusyhteisöjen sekä kuntakonserniin kuulumattomien yhteisöjen kanssa noudatettavat työskentelytavat ovat käytössä. Kunnan henkilöstömäärä oli vuoden lopussa 360 henkilöä. Henkilöstökulut olivat yhteensä noin 12,9 miljoonaa euroa, jossa oli lisäystä vuoteen 2008 verrattuna noin 0,4 miljoonaa euroa. Tarkemmin henkilöstöön liittyviä seikkoja selvitetään yhdessä tilinpäätöksen kanssa kunnanvaltuustossa hyväksyttävässä henkilöstöraportissa. Kiitokset kunnan henkilöstölle ja luottamushenkilöille vuoden 2009 aikana tehdystä työstä ja asetettujen tavoitteiden mukaisesta toiminnasta kuntalaisten palveluiden hyväksi. Tammelassa Matti Setälä kunnanjohtaja

7 Tammelan kunta Tilinpäätös VALTUUSTOTASON ARVIOINTI Arviointi on oleellinen osa kunnan johtamisjärjestelmää sekä toiminnan ja palvelujen kehittämisen väline. Arvioinnin tuloksena tehtävät johtopäätökset ohjaavat toimintaa, vaikuttavat uusien tavoitteiden asettamiseen tai entisten tarkistamiseen. Arvioinnin tehtävänä valtuustotasolla on osoittaa strategioiden tarkistamisen tarpeet ja kehittämisen kohteet. Arviointi on osa kunnan jatkuvaa kehittämisprosessia. Kunnallisen arvioinnin tärkein osa on kunnanvaltuuston asettamat tavoitteet ja niiden arviointi. Tavoitteiden lähtökohtana ovat kunnan strategiat. Vuonna 2007 tapahtunut kuntalain muutos vaatii kunnan asettamaan myös kuntakonsernille toiminnan ja talouden keskeiset tavoitteet ja esittämään toimintakertomuksessa selvityksen tavoitteiden toteutumisesta. Arvioinnin ydin on arvottaminen eli sen osoittaminen, onko jokin asia hyvin vai huonosti, arvokas vai arvoton, hyödyllinen vai hyödytön. Kunnallisessa palvelutoiminnassa koko järjestelmän olemassaolon tarkoitus on kansalaisten peruspalveluista huolehtiminen ja hyvinvointiyhteiskunnan rakenteiden tuloksellinen toiminta. Peruskysymys kunnallisen toiminnan ja tuotettujen palveluiden arvioinnissa on, kuinka hyvin kunta onnistuu tehtäviensä hoitamisessa ja järjestämisessä. Tarkastuslautakunnan tehtävänä on valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisen arviointi. Tarkastuslautakunta suorittaa arviointinsa vertaamalla rinnakkain valtuuston hyväksymää talousarviota, kunnanhallituksen allekirjoittamassa tilinpäätöksessä olevaa toimintakertomusta sekä omia havaintojaan. Arviointikertomuksen käsittely ja tavoitteiden saavuttamisen arviointi kunnanvaltuustossa on tärkeä osa valtuuston suorittamaa tavoitteellista johtamista. Tilinpäätös, tilintarkastuskertomus ja arviointikertomus esitetään samassa kokouksessa. Tammelan kunnassa on vuoden 2001 aikana siirrytty asettamaan tavoitteita ja strategioita tasapainoisen onnistumisen mallilla. Tasapainoisen onnistumisen mallia hyödynnetään suoraan kunnan arviointityössä. Toimintaa arvioidaan ja mitataan eri näkökulmista, joita ovat vaikuttavuus (asiakas), prosessit, talous ja oppiminen. Lähtökohtana on organisaation visio sekä strategia ja oleellista on tasapaino eri näkökulmien ja käytettävien mittareiden välillä. Tavoitteiden toteutumista seurataan valtuustotasolla osavuosikatsauksen ja kunnan tilinpäätöksen yhteydessä. Osavuosikatsaus laaditaan puolivuosittain siten, että siinä seurataan talousarviossa asetettujen toiminnallisten tavoitteiden toteutumista määrärahaseurannan lisäksi. Osavuosikatsaus käsitellään kunnanhallituksessa noin kuukauden kuluttua tarkastelukauden päättymisestä ja esitetään myös kunnanvaltuustolle. Kunnan toimintakertomuksessa kuluneelta tilikaudelta esitellään sekä toiminnallisten että taloudellisten tavoitteiden toteutuminen samalla tasolla kuin talousarviossakin. Tilinpäätös, jossa toimintakertomus muodostaa tärkeän osan, allekirjoitetaan kunnanhallituksessa seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä. Tilinpäätös on tuotava kunnanvaltuuston käsittelyyn kuntalain mukaisesti viimeistään kesäkuussa. Tämän lisäksi arviointia suoritetaan pitkittäisvertailuna eli kunnan talous- ja muita tietoja seurataan myös pidemmältä aikaväliltä aikasarjoina yms. Arviointi tuottaa tietoa valtuutetuille itselleen, kuntalaisille, kunnan viranhaltijoille ja työntekijöille sekä ympäröivälle yhteiskunnalle siitä, miten kunta tehtävissään on onnistunut tai edistynyt. Arviointi on parhaimmillaan systemaattinen prosessi, joka tuottaa oikeaa, luotettavaa ja ajankohtaista tietoa kunnan tehtävän tai yksittäisen toiminnon tilasta sellaisenaan tai suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Ottaen huomioon valtuuston roolin kunnan keskeisten tavoitteiden asettajana ja strategioitten määrittäjänä, tulee arvioinnin valtuustotyöskentelyssä painottua etukäteisarviointiin ja toiminnan aikaiseen arviointiin. Arviointi kuuluu olennaisesti myös lautakuntien tehtäviin ja ne seuraavat tavoitteita tarkemmalla tasolla kuin valtuusto. Lautakunnat raportoivat tavoitteiden saavuttamisesta kunnanhallitukselle, joka muokkaa niistä oman kertomuksensa valtuustolle.

8 4 Tammelan kunta Tilinpäätös Työyksiköissä tapahtuvaa toimintojen arviointia toteutetaan kunnallisen työmarkkinalaitoksen kunnallisen palvelutoiminnan tuloksellisuusarvioinnista antaman suosituksen pohjalta. Työyksikkökohtaisessa toimintojen arvioinnissa keskeisellä sijalla ovat arviointikeskustelut työpaikkapalavereissa ja kehityskeskusteluissa.

9 Tammelan kunta Tilinpäätös KUNNAN HALLINTO KUNNAN LUOTTAMUSHENKILÖORGANISAATIO JA LUOTTAMUSHENKILÖT KUNNANVALTUUSTO Pj. Esa Ryhtä jäsenet: 1 vpj. Jukka Simelius Juha Ojansuu 2 vpj. Heikki Vainio Susanna Peltonen 3 vpj. Keijo Vähä-Herttua Eero Pura jäsenet: Irja S. Eloranta Simo Pärssinen Elina Himberg Sirpa Rauhala Mirka Järvinen Mikko Rekola Sari Kaakinen Päivi Sotka Harri Kaunisto Raija Suonpää Asko Koivu Tarja Syrjälä Kristiina Liinaharja Seppo Viikari Tuomas Mattila Susanna Vähä-Herttua Minna Nissilä Anne Ylitalo Ismo Ojansuu Seppo Yrjölä KUNNANHALLITUS Pj. Harri Kaunisto jäsenet: 1 vpj. Ismo Ojansuu Pekka Kannisto 2 vpj. Päivi Sotka Minna Nissilä jäsenet: Sari Kaakinen Seppo Viikari KESKUSVAALILAUTAKUNTA Pj. Matti Laakso jäsenet: vpj. Mauri Touru Veli Heino jäsenet: Ritva Naumanen Leena Eerola KOULUTUSLAUTAKUNTA Pj. Eero Pura jäsenet: vpj. Markus Nuutinen Leena Vehmas jäsenet: Asko Koivu Jarmo Kaunisto Anne Ylitalo Siiri Kangasniemi PERUSTURVALAUTAKUNTA Pj. Sirpa Rauhala jäsenet: vpj. Kirsi Siikonen Sari Kaakinen jäsenet: Jukka Vanha-Similä Onni Kallio Miki Koivuhuhta Susanna Peltonen TARKASTUSLAUTAKUNTA Pj. Elina Himberg jäsenet: vpj. Susanna Vähä-Herttua Jukka Laakso jäsenet: Tarja Syrjälä Janne Ylitalo TEKNINEN LAUTAKUNTA Pj. Heikki Vainio jäsenet: vpj. Juha Ojansuu Jenni Rauhaniemi jäsenet: Margit Ranttila Jukka Kinos VAPAA-AJAN LAUTAKUNTA Pj. Tuija Jokinen jäsenet: vpj. Mirka Järvinen Harri Hovila jäsenet: Eija Vuoremaa Keijo Aalto

10 6 Tammelan kunta Tilinpäätös YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA Pj. Simo Pärssinen jäsenet: vpj. Mikko Rekola Mervi Malin jäsenet: Janne Vihreäsaari Kristiina Liinaharja VALTUUSTON POLIITTISET VOIMASUHTEET Suomen Keskusta Kansallinen Kokoomus Suomen Sosiaalidemokraattinen Puolue Vasemmistoliitto Vihreät liitto Kristillisdemoraatit HALLITUKSEN ESITTELIJÄ 11 valtuutettua 6 valtuutettua 5 valtuutettua 3 valtuutettua 1 valtuutettua 1 valtuutettua Kunnanjohtaja Matti Setälä Tammelan kunnan palkatun henkilökunnan määrä toimialoittain Vakinaiset Sijaiset Määräaikaiset Työllistetyt Yhteensä Keskushallinto Sosiaali- ja terveystoimi Opetus- ja kulttuuritoimi Ympäristö- ja tekniset palvelut Maaseututoimisto Ruoka- ja puhdistuspalvelut Yhteensä OMAN TALOUSALUEEN KEHITYS Positiivinen väestökehitys jatkui Kanta-Hämeessä edelleen. Edellisen vuoden ennätyskasvun jälkeen muutos tosin puolittui ollen +777 asukasta. Väestön lisäyksestä kohdentui suurin osa Hämeenlinnan seudulle +753 asukasta. Riihimäen seudullekin muutti +153 asukasta lisää. Forssan seutukunnan asukasmäärä väheni toisena vuonna peräkkäin, nyt -129 asukkaalla. Vuoden keskimääräinen työttömyysaste huononi Kanta-Hämeessä kertomusvuoden aikana ollen keskimäärin 10,0 prosenttia. Nousua oli edellisestä vuodesta vajaa prosentti. Työttömyysaste oli Kanta-Hämeen seutukunnissa lähellä koko maan keskiarvoa lukuun ottamatta Forssan seutua, jossa työttömyysaste oli keskimäärin 12,6 prosenttia. Eli keskimäärin neljänneksen muita seutukuntia korkeampi. Seutukunnalla edellisenä vuonna ilmoitetut tuotantolaitosten lopetukset realisoituivat kertomusvuoden aikana.

11 Tammelan kunta Tilinpäätös ARVIO MERKITTÄVIMMISTÄ RISKEISTÄ JA EPÄVARMUUSTEKIJÖISTÄ Tammelan kunnan merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät liittyvät yleisen taloudellisen tilanteen kehittymiseen ja sen vaikutukseen kuntalaisten työllisyyteen ja kunnan verotuloihin. Yleinen taloudellinen tilanne vaikuttaa myös yritystoimintaan vuokrattavien tilojen käyttöasteeseen ja yritysten toimintaedellytyksiin ja sitä kautta kunnan antamien takausten realisoitumisriskeihin. Kunta- ja palvelurakenneuudistus ja yleensäkin valtion kunnille asettamat lisävelvoitteet aiheuttavat epävarmuutta. 1.6 KUNNAN TOIMINNAN JA TALOUDEN KEHITYS Tuloslaskelman kautta tarkasteltuna Tammelan kunnan talous säilyi edelleen hyvänä ja tulos parani lähes kaikilla tunnusluvuilla mitattuna selvästi vuodesta Vuosikate oli vuonna ,4 milj. euroa, vuonna 2008 vajaa 2,0 milj. euroa ja vuonna 2007 vajaa 2,1 milj. euroa, kun vuosina 2005 ja 2006 se oli 1,5 milj. euroa ja vuonna ,8 milj. euroa. Vuosikate oli vuonna ,6 milj. euroa, vuonna ,9 milj. euroa (verotulojen rytmihäiriön johdosta) ja vuonna ,2 milj. euroa. Vuonna 2000 kunnan tilinpäätös oli taas alijäämäinen. Asukasta kohti laskettuna kunnan vuosikate nousi 295,2 eurosta 518,7 euroon per asukas vuonna Vuosikate riitti kattamaan poistot 2,8- kertaisesti. Seuraavassa kunnalle tilitetyt verotulot vuosina : 1000e yhteisö- muutos tulo- muutos kiinteistö- muutos yhteensä muutos vero % vero % vero % % ,4 % ,5 % 488 3,6 % ,4 % ,5 % ,2 % ,9 % ,1 % ,9 % ,5 % 655 8,4 % ,3 % ,8 % ,3 % 668 2,0 % ,2 % ,4 % ,8 % ,9 % ,7 % ,6 % ,1 % 738-0,4 % ,1 % ,7 % ,9 % 788 6,8 % ,3 % ,6 % ,0 % 804 2,0 % ,3 % ,7 % ,3 % 826 2,7 % ,7 % ,2 % ,7 % 870 5,3 % ,2 % ,5 % ,6 % 928 6,7 % ,3 %

12 8 Tammelan kunta Tilinpäätös Kunnalle tilitetyt verotulot, 1000 e kiinteistövero tulovero yhteisövero Vuosikatteen hyvään tasoon vaikutti oleellisesti verotulojen ja etenkin valtionosuuksien hyvä kehitys. Kunnan verotulot kasvoivat 1,3 % edellisvuodesta, mikä koostui suurimmaksi osaksi tuloveron kasvusta. Valtionosuudet kasvoivat 10,9 %. Toimintatuotot (ulkoiset) kasvoivat 13,8 %. Kunnan toimintamenot (ulkoiset) kasvoivat vain 0,9 % edellisvuoteen verrattuna. Tulojen ylittyminen arvioidusta ja samanaikainen erittäin maltillinen menojen kasvu mahdollistivat vuosikatteen hyvän kehityksen. Kunnan investointitahti säilyi maltillisena. Investointiosan menot olivat yhteensä 2,1 milj. euroa, jossa oli pieni nousu vuoden ,9 milj. euroon. Vuoden 2007 investointimenot olivat 2,3 milj. euroa ja vuoden ,0 milj. euroa. Vuoden 2005 investointimenot olivat 2,4 milj. euroa, vuoden 2004 investointimenot 1,9 milj. euroa, vuoden 2003 investointimenot olivat 2,3 milj. euroa ja vuoden 2002 investointimenot 3,0 milj. euroa. Investointiosan tulot olivat n euroa. Merkittäviä investointeja tehtiin mm. yhdyskuntarakentamisessa (tiet,puistot,ym. n euroa), talonrakentamisessa (koulut, päiväkodit, ym. n euroa) ja vesihuollossa (vesi- ja viemärilinjat n euroa), Hoiva I:n saneeraus jatkui (n euroa), järvien virkistyskäytön lisääminen (n euroa) ja Portaan lähiliikuntapaikka (n euroa). Kunnan rahoitustarve edellytti tilapäisten hyvin lyhytaikaisten kassalainojen käyttöä. Pitkäaikaista lainaa otettiin euroa. Samanaikaisesti pitkäaikaisia lainoja jouduttiin lyhentämään eurolla. Lyhytaikaisen lainan määrä väheni eurolla, jolloin kunnan lainamäärä kokonaisuudessaan väheni eurolla. Kunnan lainamäärä vuoden 2009 lopussa väheni 843 euroon per asukas. Kunnan lainakanta vuoden vaihteessa oli yhteensä n. 5,5 milj. euroa. Tulorahoitus vuonna 2009 oli riittävä suhteessa investointien määrään. Kunnan maksuvalmius pysyi edelleen koko vuoden kireänä. Seuraavassa on verrattu Tammelan kunnan vuosikatetta, investointeja sekä poistoja euroina per asukas vuosina

13 Tammelan kunta Tilinpäätös 9 Vuosikate, investoinnit ja poistot, euroa/asukas Vuosikate Investointien omahankintamenot Poistot Kunnan investointitahti on vuosina ylittänyt selvästi poistojen tason. 1.7 TALOUSARVION SITOVUUS Käyttötalousosassa määrärahat osoitetaan tehtävittäin siten, että netto on sitova. Jos tavoite hyväksytään talousarvioon, se sitoo valtuustoa alempia viranomaisia samalla tavoin kuin määräraha. Talousarvioon hyväksytään sitoviksi toiminnan mitattavissa olevat tavoitteet. Tavoitteiden määrää on karsittu aikaisempaan verrattuna, jolloin enää ei ole eroteltu erikseen sitovia ja muita tavoitteita. Investointiosan määrärahat osoitetaan toimielimille hankeryhmittäin ja hankkeittain siten, että netto on sitova. Mikäli investointiryhmän kustannusarvio ylittää hankekohtaisen rajan, sitoo määräraha toimielintä hankekohtaisesti. Hankekohtaiset rajat ovat seuraavat: Atk-ohjelmat ja muut pitkävaikutteiset menot Irtaimisto Arvopaperit ja muut pitkävaikutteiset sijoitukset Yhdyskuntarakentaminen Talonrakentaminen Hankekohtaisten investointien osalta kustannusarvion sisällä tapahtuvat vaihtelut eri suunnitelmavuosien välillä ovat sallittuja. Talousarvioon tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. Talousarvion muutosten esittämisoikeus ja -velvollisuus koskee samalla tavoin sekä määrärahoja että tavoitteita (sitovat tavoitteet). Talousarviomuutokset on pyrittävä tekemään talousarviovuoden aikana välittömästi, kun muutostarve on tiedossa.

14 10 Tammelan kunta Tilinpäätös 1.8 TILIVELVOLLISUUS Kuntalain mukaan tilivelvollisia ovat toimielinten jäsenet ja asianomaisen toimielimen tehtäväalueen johtavat viranhaltijat (itsenäisestä tehtäväkokonaisuudesta vastaavat henkilöt). Valtuutetut eivät ole tilivelvollisia. Oheisena luettelo viroista, joita hoitavat viranhaltijat ovat tilivelvollisia: kunnanjohtaja hallintojohtaja kunnankamreeri sosiaalijohtaja päiväkodin johtaja vanhustyön johtaja perhepäivähoidon ohjaaja sivistystoimenjohtaja koulujen johtajat rehtori vapaa-aikasihteeri liikuntasihteeri kirjastonjohtaja tekninen johtaja kaavoittaja rakennustarkastaja maanrakennusmestari talonrakennusmestari maaseutuasiamies. Käyttösuunnitelmien hyväksymisen yhteydessä päätetään samalla, kuka on vastuussa mistäkin tehtäväalueesta. 1.9 HALLITUKSEN SELONTEKO SISÄISESTÄ VALVONNASTA JA RISKIEN- HALLINNASTA SEKÄ KONSERNIVALVONNASTA Yleisohjeen sisäisestä valvonnasta (hyväksytty kunnanvaltuustossa ) mukaan sisäisen valvonnan osa-alueet ovat sisäinen tarkkailu ja sisäinen tarkastus sekä luottamushenkilöiden toteuttama seuranta. Sisäisen valvonnan tehtävänä on kirjanpidon ja muiden informaatiojärjestelmien oikeellisuuden, luotettavuuden ja tarkoituksenmukaisuuden varmistaminen, varojen huolellisen ja taloudellisen hoidon turvaaminen, erehdysten, virheiden ja väärinkäytösten ennaltaehkäisy ja toteaminen, toiminnan tuloksellisuuden edistäminen ja riskien tunnistaminen, ennaltaehkäisy ja hallinta. Sisäinen tarkkailu on osa kunnan johtamista ja jatkuvaa toimintaa. Sisäinen tarkkailu kytkeytyy kunnan tavanomaisiin toimintarutiineihin ja jokainen osasto ja yksikkö on vastuussa oman toimintansa riittävästä sisäisestä tarkkailusta. Kukin lautakunta sekä esimies vastaavat sisäisestä valvonnasta johtamansa toiminnan osalta. Sisäinen valvonta voi olla ennalta ohjaavaa, toimintarutiineihin sisältyvää tai jälkikäteen tapahtuvaa. Kunnanhallituksen keskuudestaan valitseman kahden jäsenen on vähintään kerran vuodessa ennalta ilmoittamatta tarkastettava talousosaston kassa- ja pankkitilien varat sekä sen hallussa olevat arvopaperit ja vakuudet. Tavoitteiden toteutuminen, resurssien käytön ja toiminnan tuloksellisuuden toteutumisen seuranta tapahtuu ja esitetään toimintakertomuksessa ja talousarvion toteutumisvertailussa. Lisäksi tilanteesta tehdään osavuosikatsaus, joka annetaan kunnanvaltuustolle tiedoksi. Myös lautakuntien tulee seurata tavoitteidensa toteutumista vähintään puolivuosittain ja laatia siitä kirjalliset raportit ja sekä käsitellä ne lautakunnassa mahdollisia toimenpiteitä varten. Edellisen vuoden tilinpäätöksen valmistumisen jälkeen kulumassa olevasta vuodesta tehdään kuukausittain tuloslaskelma, joka annetaan tiedoksi kunnanhallitukselle.

15 Tammelan kunta Tilinpäätös 11 Riskienhallinnan osalta kunnanhallitus on hyväksynyt riskienhallintaohjeet. Johtoryhmä on tehnyt lähinnä järjestelmätasoa koskevan riskienkartoituksen sisäisen valvonnan näkökulmasta ja työpiste-/yksikkökohtaisesti on tehty riskienarvioinnit lähinnä työpaikan vaaratekijöiden sekä terveyden ja turvallisuuden näkökulmasta. Johtoryhmän hyväksymässä riskienhallintasuunnitelmassa on yhtenä kohtana, että tehdään luettelo eri aikoina tehtävistä laskutuksista ja avustuksista ym. vastaavista eristä (tehty v.2009). Tarkoituksena on varmentaa, ettei kunnan saamisia jää laskuttamatta/anomatta ja toisaalta em. luetteloita voidaan käyttää apuna myös perehdyttämisessä. Tammelan kunnan konserniohjeet on hyväksytty kunnanvaltuustossa ja niiden pohjalta kunnanhallitus on päättänyt mm. seuraavaa: -järjestää konsernijohdon ja tiettyjen tytär- ja osakkuusyhteisöjen ja kuntakonserniin kuulumattomien yhteisöjen kanssa vuosittain yhden tavoite- ja talousarviokeskustelun/kumppanuusneuvottelun kunnan ja tytäryhteisön toiminnan ja suunnitelmien yhteensopivuuden varmistamiseksi sekä toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamisen edistämiseksi -kutsua tiettyjen yhteisöjen eri toimielimiin Tammelan kunnasta valitut edustajat yhteiseen palaveriin, jossa sovitaan tarkemmin sekä edustajien keskinäisestä yhteydenpidosta että edustajien yhteydenpidosta konsernijohtoon päin -kiinnittää tytäryhteisöjen huomioita soveltuvilta osiltaan kunnan riskienhallintaohjeen noudattamiseen VESILAITOKSEN ERIYTTÄMINEN Tammelan kunnan vesilaitoksen toiminta on eriytetty kunnan kirjanpidosta laskennallisesti, kunnallisen liiketoiminnan eriyttämisestä annetun suosituksen mukaisesti. Korvauksena jäännöspääomasta (=kunnan toimintaan sijoittama pääoma) peritään 3 % vuonna Vesihuollolle on avattu oma tehtäväalue 490 Vesihuolto käyttötalousosaan. Vesilaitoksen tuloslaskelmassa esitetään korkokuluina kunnan vesi- ja viemärilaitoksen rakentamiseen otettujen korkotukilainojen korot. Lisäksi sekä koko kunnan että vesilaitoksen tuloslaskelma sisältää korvauksen jäännöspääomasta. Investointiosassa vesihuollon määrärahat ovat kohdassa 970 Vesilaitos. Vesilaitoksen tuloslaskelma on kohdassa tuloslaskelman liitetiedot ja tase kohdassa taseen vastaavia koskevat liitetiedot.

16 12 Tammelan kunta Tilinpäätös

17 Tammelan kunta Tilinpäätös 13 2 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN Tilikauden tuloksen muodostumista kuvataan tuloslaskelman ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. TULOSLASKELMA (vain ulkoiset tuotot ja kulut) TP 07 TP 08 TP 09 muutos 1000 e 1000 e 1000e % Toimintatuotot ,8 % Toimintakulut ,9 % Toimintakate ,9 % Verotulot ,3 % Valtionosuudet ,9 % Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot ,1 % Muut rahoitustuotot ,5 % Korkokulut ,1 % Muut rahoituskulut ,0 % Vuosikate ,0 % Poistot käyttöomaisuudesta ja ,4 % pitkävaikutteisista menoista Tilikauden tulos ,8 % Poistoeron lisäys (-), vähennys (+) ,6 % Varausten lisäys (-), vähennys (+) ,7 % Tilikauden ylijäämä (alijäämä) ,6 %

18 14 Tammelan kunta Tilinpäätös Toimintakate ilmoittaa paljonko toimintamenoista jää katettavaksi verotuloilla ja valtionosuuksilla. Vuosikatetta tulee arvioida sekä tuloksen muodostumisen että rahoituksen riittävyyden kannalta. Tuloslaskelmassa vuosikatteen on katettava poistot eli pitkävaikutteisten tuotannontekijöiden käytöstä aiheutuneet kustannukset. Rahoituslaskelmassa vuosikatteen riittävyyttä arvioidaan ensisijaisesti investointien ja lainanlyhennysten suhteen. Tilikauden tulos on tilikaudelle jaksotettujen tulojen ja menojen erotus, joka lisää tai vähentää kunnan omaa pääomaa. Tilikauden tuloksen jälkeen esitettävät erät ovat poistoero- ja tuloksenkäsittelyeriä. Toimintakulujen jakaantuminen aineet, tarvikkeet, tavarat 6,2 % avustukset 4,8 % muut kulut 1,3 % henkilöstömenot 44,7 % palvelujen ostot 43,0 % Tulorahoitus valtionosuudet 32,8 % myyntituotot 4,0 % maksutuotot 4,6 % tuet ja avustukset 0,9 % muut tuotot 2,6 % verotulot 55,0 %

19 Tammelan kunta Tilinpäätös 15 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/toimintakulut, % 15,9 15,2 13,8 16,3 12,2 13,8 Vuosikate/poistot, % 197,2 151,7 156,7 180,3 162,7 277,1 Vuosikate, e/asukas 281,1 225,7 235, ,2 518,7 Asukasmäärä Kun vuosikate/poistot -tunnusluvun arvo on 100 %, oletetaan kunnan tai kuntayhtymän tulorahoituksen olevan riittävä. Oletusta voidaan kuitenkin pitää pätevänä vain, jos poistot ja arvonalentumiset vastaavat kunnan keskimääräistä vuotuista investointitasoa. Investoinneilla tarkoitetaan tällöin poistonalaisten investointien omahankintamenoa, joka saadaan vähentämällä hankintamenosta valtionosuudet ja muut rahoitusosuudet Ulkoiset + sisäiset Muutos % Henkilöstömenot ,3 Palvelujen ostot ,7 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,6 Avustukset ,1 Muut menot ,2 Toimintamenot ,9 Henkilöstömenojen kehitystä arvioidaan tarkemmin henkilöstöraportin yhteydessä. Menojen kehitys lajeittain Miljoonat Henkilöstömenot Palvelujen ostot Aineet,tarvikkeet ja ta... Avustukset Muut menot TULORAHOITUKSEN KEHITYS Ulkoiset Muutos % Toimintatuotot ,8 Verotulot ,3 Valtionosuudet ,9 yht ,7

20 16 Tammelan kunta Tilinpäätös 3 TOIMINNAN RAHOITUS Toiminnan rahoitusta tilikauden aikana tarkastellaan rahoituslaskelman ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. RAHOITUSLASKELMA (sisältää ulkoiset rahan lähteet ja rahan käytön) Toiminnan rahavirta 1000 e 1000 e Tulorahoitus Vuosikate Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Pysyvien vastaavien investoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien myyntitulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainojen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta RAHAVAROJEN MUUTOS Kassavarat Kassavarat Rahavarojen muutos

21 Tammelan kunta Tilinpäätös 17 Tammelan kunnan liikkumavaran kehitys 1000 e vuosikate lainojen lyhennykset RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus, % 101,8 69,1 54,1 95,7 114,3 167,5 Pääomamenojen tulorahoitus, % 65,2 47,4 38,6 65,4 69,5 88,8 Lainanhoitokate 1,6 1,4 1,3 1,8 1,6 1,8 Kassan riittävyys, pv 5,6 2,8 2,8 6,7 5,5 12,5 Investointien tulorahoitus -tunnusluku kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Tunnusluku vähennettynä sadasta osoittaa prosenttiosuuden, mikä on jäänyt rahoitettavaksi pääomarahoituksella eli pysyvien vastaavien hyödykkeiden myynnillä, lainalla tai kassavarojen määrää vähentämällä. Investointien omahankintamenolla tarkoitetaan rahoituslaskelman investointimenoja, joista on vähennetty rahoituslaskelmaan merkityt rahoitusosuudet. Pääomamenojen tulorahoitus -tunnusluku osoittaa vuosikatteen prosenttiosuuden investointien omahankintamenojen, antolainojen nettolisäyksen ja lainanlyhennysten yhteismäärästä. Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos lainanhoitokatteen arvo on 1 tai suurempi. Kun tunnusluvun arvo on alle 1, joudutaan vieraan pääoman hoitoon ottamaan lisälainaa, realisoimaan kunnan omaisuutta tai vähentämään kassavaroja. Luotettavan kuvan kunnan lainanhoitokyvystä saa tarkastelemalla tunnuslukua useamman vuoden jaksolla. Kunnan lainanhoitokyky on hyvä, kun tunnusluvun arvo on yli 2, tyydyttävä kun tunnusluku on 1-2 ja heikko kun tunnusluvun arvo jää alle yhden. Lainanhoitokate kertoo miten vuosikate riittää kunnan pitkäaikaisten lainojen lyhennyksiin sekä lyhyt- että pitkäaikaisten lainojen korkokuluihin.

22 18 Tammelan kunta Tilinpäätös 4 TASETARKASTELU V A S T A A V A A PYSYVÄT VASTAAVAT , ,54 AINEETTOMAT HYÖDYKKEET , ,06 Aineettomat oikeudet , ,85 Muut pitkävaikutteiset menot , ,21 AINEELLISET HYÖDYKKEET , ,94 Maa- ja vesialueet , ,36 Rakennukset , ,52 Kiinteät rakenteet ja laitteet , ,98 Koneet ja kalusto , ,99 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat , ,09 SIJOITUKSET , ,54 Osakkeet ja osuudet , ,54 Muut saamiset , ,00 TOIMEKSIANTOJEN VARAT , ,31 Valtion toimeksiannot , ,83 Lahjoitusrahastojen erityiskatteet , ,48 VAIHTUVAT VASTAAVAT , ,90 VAIHTO-OMAISUUS , ,45 Valmiit tuotteet , ,45 SAAMISET , ,71 Pitkäaikaiset saamiset , ,01 Myyntisaamiset , ,24 Lainasaamiset , ,05 Muut saamiset 2 523, ,72 Lyhytaikaiset saamiset , ,70 Myyntisaamiset , ,74 Lainasaamiset , ,09 Muut saamiset , ,89 Siirtosaamiset , ,98 RAHAT JA PANKKISAAMISET , ,74 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,75

23 Tammelan kunta Tilinpäätös 19 V A S T A T T A V A A OMA PÄÄOMA , ,72 Peruspääoma , ,36 Arvonkorotusrahasto , ,90 Muut omat rahastot , ,54 Edellisten tilikausien yli-/alijäämä , ,96 Tilikauden ylijäämä , ,96 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET , ,46 Poistoero , ,46 Vapaaehtoiset varaukset , ,00 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT , ,90 Valtion toimeksiannot , ,83 Lahjoitusrahastojen pääomat , ,04 Lahjoitetut varat , ,03 VIERAS PÄÄOMA , ,67 Pitkäaikainen , ,67 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta , ,63 Lainat julkisyhteisöiltä , ,04 Lyhytaikainen , ,00 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta , ,57 Lainat julkisyhteisöiltä , ,39 Saadut ennakot , ,39 Ostovelat , ,69 Muut velat , ,04 Siirtovelat , ,92 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,75

24 20 Tammelan kunta Tilinpäätös TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % 71,7 70,1 70,3 71,3 72,9 76,2 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 31,1 31, Kertynyt yli-/alijäämä, e Kertynyt yli-/alijäämä, e/asukas Lainakanta , e Lainat, e/asukas Omavaraisuusaste mittaa kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. Omavaraisuuden hyvänä tavoitetasona voidaan pitää noin 70 %:n omavaraisuutta. 50 %:n tai sitä alempi omavaraisuusaste merkitsee kuntataloudessa merkittävän suurta velkarasitetta. Omavaraisuusaste on koko kuntasektorilla keskimäärin 66 % (vuoden 2008 tieto). Mitä pienempi velkaantuneisuuden tunnusluvun arvo on, sitä paremmat mahdollisuudet kunnalla on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. Suhteellinen velkaantuneisuus on koko kuntasektorilla keskimäärin noin 42 % (vuoden 2008 tieto). KUNNAN KOKONAISTULOT JA MENOT TULOT MENOT Varsinainen toiminta Varsinainen toiminta Toimintatuotot Toimintakulut Verotulot Valmistus omaan käyttöön Valtionosuudet Korkokulut 209 Korkotuotot 18 Muut rahoituskulut 1 Muut rahoitustuotot 46 Satunnaiset kulut Satunnaiset tuotot Tulorahoituksen korjauserät Tulorahoituksen korjauserät - Pysyvien vastaavien myyntivoitot /- Pakollisten varausten muutos - Pysyvien vastaavien myyntitappiot -5 Investoinnit Investoinnit Rahoitusosuudet investointi menoihin 69 Pysyvien vastaavien investoinnit Pysyvien vastaavien myyntitulot 217 Rahoitustoiminta Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennys Antolainasaamisten lisäykset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen lisäys Lyhytaikaisten lainojen vähennys 750 Kokonaistulot yhteensä Kokonaismenot yhteensä

25 Tammelan kunta Tilinpäätös 21 5 KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS Kunnan, joka tytäryhteisöineen muodostaa kuntakonsernin, tulee laatia ja sisällyttää tilinpäätökseensä konsernitilinpäätös. Konsernitilinpäätös laaditaan konserniyhteisöjen taseiden ja tuloslaskelmien sekä niiden liitetietojen yhdistelmänä. Konsernitilinpäätökseen sisällytetään lisäksi konsernin rahoituslaskelma, jossa annetaan selvitys kuntakonsernin varojen hankinnasta ja niiden käytöstä tilikauden aikana. Konsernitilinpäätöksen tavoitteena on selvittää ne varat, velat ja vastuut, joihin kunnalla on omistajuuteen tai sopimukseen perustuvaa määräysvaltaa. Tilikauden konsernitilinpäätökseen yhdistellään seuraavat tytäryhteisöt: Kiinteistö Oy Tammelan Kunnantalo Kiinteistö Oy Tammelan Vuokra-asunnot Kupukas Oy Sekä seuraavat kuntayhtymät: Lounais-Hämeen ammatillisen koulutuksen ky Hämeen liitto Forssan seudun terveydenhuollon ky Hämeen päihdehuollon ky Eteva ky Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin ky Yhdistämättä jätetään: Yhteisyhteisö Tammelan Aluelämpö Oy Tammelan kunta Lounais-Hämeen ammatillisen koulutuksen ky Hämeen päihdehuollon ky Forssan seudun terveydenhuollon ky Eteva ky Hämeen liitto Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin ky Tytäryhtiö Koy Tammelan Kunnantalo Tytäryhtiö Koy Tammelan Vuokra-asunnot Tytäryhtiö Kupukas Oy Yhteisyhteisö Tammelan Aluelämpö Oy

26 22 Tammelan kunta Tilinpäätös TAMMELAN KUNTAKONSERNI TULOSLASKELMA (Lyhennetty, ) Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden yli- ja alipariarvot -54 Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Vähemmistöosuudet -2 7 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) KONSERNITULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/toimintakulut, % 40,0 38,9 Vuosikate/poistot, % 222,0 148,0 Vuosikate, e/asukas 615,2 287,3

27 Tammelan kunta Tilinpäätös 23 TAMMELAN KUNTAKONSERNI RAHOITUSLASKELMA (Lyhennetty, ) Toiminnan rahavirta Vuosikate Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointeihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustuotot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainojen muutokset Antolainasaamisten lisäykset -2-7 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääoman muutos Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta RAHAVAROJEN MUUTOS Rahavarat Rahavarat Rahavarojen muutos KONSERNIRAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus, % 146,4 115,9 Pääomamenojen tulorahoitus, % 102,2 74,4 Lainanhoitokate 2,85 1,8 Kassan riittävyys, pv 11,3 5,9

28 24 Tammelan kunta Tilinpäätös TAMMELAN KUNTAKONSERNI TASE (Lyhennetty, ) V A S T A T T A V A A OMA PÄÄOMA Peruspääoma Arvonkorotusrahasto Muut omat rahastot Edellisten tilikausien yli-/alijäämä Tilikauden ylijäämä VÄHEMMISTÖOSUUDET POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero Vapaaehtoiset varaukset PAKOLLISET VARAUKSET Muut pakolliset varaukset TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma Pitkäaikainen koroton vieras pääoma Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma Lyhytaikainen koroton vieras pääoma VASTATTAVAA YHTEENSÄ KONSERNITASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % 69,3 66,9 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 32,4 35,2 Kertynyt ylijäämä (alijäämä), e Kertynyt ylijäämä (alijäämä), e/asukas Konsernin lainakanta , 1000 e Konsernin lainat, e/asukas

29 Tammelan kunta Tilinpäätös 25 6 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Käyttötalousnetto tehtävittäin Kehitys, muutos % yleinen hallinto ,4 % lasten päivähoito ,6 % kotihoito- ja vanhustyö ,0 % toimeentuloturva ,7 % muu sosiaalitoimi ,1 % terveydenhuolto ,3 % peruskoulut ,2 % kansalaisopisto ,7 % vapaa sivistystyö ,6 % yhdyskuntapalvelut ,6 % kiinteistötoimi ,3 % muut palvelut ,3 % liiketoiminta ,7 % vesihuolto ,7 % KÄYTTÖTALOUS YHTEENSÄ ,9 % Käyttötalouden nettomenojen kehitys vuosina yleinen hallinto lasten päivähoito kotihoito- ja vanhustyö toimeentuloturva muu sosiaalitoimi terveydenhuolto peruskoulut kansalaisopisto vapaa sivistystyö yhdyskuntapalvelut kiinteistötoimi muut palvelut liiketoiminta vesihuolto

30 26 Tammelan kunta Tilinpäätös Käyttötalousnetto tehtävittäin yhdyskuntapalvelut 4,4 % kansalaisopisto 0,7 % peruskoulut 21,6 % vapaa sivistystyö 3,3 % kiinteistötoimi 0,2 % muut palvelut 1,4 % yleinen hallinto 4,4 % lasten päivähoito 11,1 % kotihoito- ja vanhustyö 15,3 % toimeentuloturva 1,2 % terveydenhuolto 30,8 % muu sosiaalitoimi 5,6 % Vesihuolto ja liiketoiminta eivät ole mukana kaaviossa, koska niiden käyttötaloudet ovat positiivisia. Ruoka- ja puhdistuspalvelut eivät myöskään ole mukana, koska niiden käyttötalousnetto on nolla. Käyttötalouden nettomenot v olivat 24,7 milj. euroa, jossa on vähennystä edellisvuoteen 0,9 %. Suurin muutos tapahtui liiketoiminnan kohdalla, sen negatiiviset nettomenot muuttuivat positiivisiksi muutosprosentin ollessa 304,7. Samoin vesilaitoksen ennestään positiivinen nettotulos parani 57,7 %:a. Muista tehtäväalueista nettomenojaan pienensivät yleishallinto -2,4 %, toimeentuloturva -24,7 %, terveydenhuolto -0,3 %, kiinteistötoimi -11,3 % ja muut palvelut -7,3 %. Tehtäväalueista nettomenojaan kasvattivat lasten päivähoito +4,6 %, kotihoito- ja vanhustyö +3,0 %, muu sosiaalitoimi +5,1 %, perusopetus +3,2 %, muu koulutus +18,7 %, vapaa sivistystyö +4,6 % ja yhdyskuntapalvelut +7,6 %. Vuodesta 2005 lähtien nettomenot eivät kuitenkaan ole täysin vertailukelpoisia aikaisempien vuosien kanssa, sillä kunnantalon ja Manttaalin kustannuksia (n euroa alussa) on aikaisemmasta poiketen kohdistettu niiden käyttäjille, mikä on puolestaan vähentänyt kiinteistötoimen kustannuksia. Kokonaisuutena toimintatuotot ylittivät alkuperäisen talousarvion Toimintamenot samanaikaisesti alittivat talousarvion eurolla., Näin muodostui toimintakate, joka oli euroa parempi kuin talousarviossa oli ennakoitu. Kunnan verotulot ylittivät budjetoidun yhteensä eurolla ja valtionosuudet ylittivät eurolla. Myös rahoitustuottojen ja -kulujen toteutuma oli arvioitua parempi eurolla. Vuosikate oli euroa, mikä on euroa alkuperäisessä talousarviossa ennakoitua parempi. Kunnan investointiosan nettomenot toteutuivat (muutettuun) talousarvioon nähden 70 %:sti. Talousarvion toteutumistietoja sisältyy myös lukuun Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen (laskennalliset erät koostuvat palautettavista arvonlisäveroista ja vyörytysmenoista).

31 Tammelan kunta Tilinpäätös 27 Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta MÄÄRÄRAHAT Alkuperäinen Talousarvion Talousarvio Toteutuma Poikkeama talousarvio/ muutokset muutoksen netto jälkeen KÄYTTÖTALOUSOSA Yleinen hallinto Lasten päivähoito Kotihoito ja vanhustentyö Toimeentuloturva Muu sosiaalitoimi Terveydenhuolto Peruskoulutus Muu koulutus ja taiteen perusopetus Vapaa sivistystyö Yhdyskuntapalvelut Kiinteistötoimi Liiketoiminta Ruoka- ja puhdistuspalvelut Muut palvelut Vesihuolto TULOSLASKELMAOSA Verotulot Valtionosuudet Korkotulot Muut rahoitustulot Korkomenot Muut rahoitusmenot INVESTOINTIOSA (vain muutetuilta osin) Kulunvalvontajärjestelmä Liikenneväylien rakentaminen Laihon kiinteistö päivähoidolle Hoiva I:n saneeraus FAI:n tiloja päivähoidolle Pehkijärven kunnostus Jänijärven ja Heinijärven kunnostus Portaan lähiliikuntapaikka Vekkilän viemärin saneeraus Riihivalkama - Porras runkoviemäri Viemärilaitos