ILMAJOEN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA nro 1 Suunnittelulautakunta sivu 1. Kunnantalo, kunnanhallituksen kokoushuone

Transkriptio

1 ILMAJOEN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA nro 1 Suunnittelulautakunta sivu 1 Kokousaika , kello Kokouspaikka Saapuvilla olleet jäsenet Kunnantalo, kunnanhallituksen kokoushuone Lahti Tapani, puheenjohtaja Kuula Heikki Mantere Sari Poissa Mahlamäki Mari Mannersuo Martti, vpj Muut saapuvilla olleet Esittelijä hallinto- ja talousjohtaja Mika Sillanpää Pöytäkirjanpitäjänä arkistosihteeri Heleena Keihänen Asiat :t 1-4 Pöytäkirjan allekirjoitus Tapani Lahti puheenjohtaja Heleena Keihänen pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirja on tarkastettu Kunnantalolla Pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä Heikki Kuula Sari Mantere , virka-aikana Hallintotoimistossa Heleena Keihänen arkistosihteeri

2 ILMAJOEN KUNTA Suunnittelulautakunta KOKOUSKUTSU/ ASIALISTA Kokousaika , kello Kokouspaikka Kunnantalo, kunnanhallituksen kokoushuone Käsiteltävät asiat Pykälä Pöytäkirjan liitteet Asia Sivu SLK 1 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 2 SLK 2 VALITAAN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJAT 2 SLK 3 SLK 4 TALOUSARVION LAATIMISOHJE VUODELLE 2012 JA TALOUSSUUNNITELMAN LAATIMISOHJEET VUOSILLE SUUNNITTELULAUTAKUNNAN KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2011 JA TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA Pöytäkirjan nähtävänäpito Kokouksen tarkastettu pöytäkirja, johon on liitetty oikaisuvaatimusosoitus ja valitusosoitus pidetään yleisesti nähtävänä kunnantalon hallintotoimistossa tiistaina 21 päivänä kesäkuuta 2011 virka-aikana. Puheenjohtaja Ilmajoella 17. päivänä kesäkuuta 2011 Tapani Lahti, merk.

3 Suunnittelulautakunta SLK 1 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Ehdotus: Kokous todetaan laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös: Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. SLK 2 VALITAAN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJAT Ehdotus: Valitaan kaksi pöytäkirjantarkastajaa. Päätös: Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Heikki Kuula ja Sari Mantere.

4 Suunnittelulautakunta YHT 258/2011/130 SLK 3 TALOUSARVION LAATIMISOHJE VUODELLE 2012 JA TALOUSSUUNNITELMAN LAATIMISOHJEET VUOSILLE Talous- ja hallintosäännön mukaan suunnittelulautakunnan tehtäväalueena on talousarvion suunnittelu ja valmistelu kunnanhallitukselle sekä tarpeellisten suunnitteluohjeiden antaminen kunnanhallituksen toimesta muille hallintokunnille. Ilmajoen kunnan vuoden 2010 tilinpäätös oli ennakoitua parempi johtuen pääosin verotulojen kasvusta. Vuosikatteeksi muodostui milj.. Vuoden 2011 talousarviossa vuosikate on milj.. Ilmajoen kunta on viime vuodet investoinut voimakkaasti kunnan palvelujen ja kunnan elinvoimaisuuden kehittämiseksi. Vuoden 2010 tilinpäätöksen mukaan velkaa/asukas on 2.497, vastaavasti vuoden 2011 talousarviossa velkaa/asukas on Edelleen investointeja tulee tarkoin harkita ja niitä tulee asettaa tärkeysjärjestykseen ja toteutus tulee ajoittaa aikataulullisesti kunnan talouden asettamiin rajoihin siten, että velkamäärä pidetään hallinnassa. Yleinen talouskehitys Suomen kansantalous kasvoi viime vuonna ripeästi. Kansainvälisen taantuman seurauksena Suomen vienti supistui vuonna 2009 viidenneksen, mutta viime vuonna vienti alkoi elpyä ja kasvun ennakoidaan nopeutuvan tänä vuonna. Ensi vuonna viennin taso yltänee jo lähes vuoden 2008 tasolle. Epävarmuus maailmantalouden kehityksestä heijastuu kuitenkin viennin tulevaan kehitykseen. Kotimainen kysyntä aleni vuonna 2009 kuutisen prosenttia lähinnä yksityisten investointien voimakkaan supistumisen johdosta, mutta myös yksityinen kulutus väheni. Vuonna 2010 sekä yksityinen kulutus että yksityiset investoinnit kääntyivät kasvuun. Tänä vuonna erityisesti investointien arvioidaan kasvavan merkittävästi. Myös yksityisen kulutuksen arvioidaan kasvavan tänä ja ensi vuonna parisen prosenttia. Viime vuodelle Suomen kokonaistuotannon kehityksestä tehdyt arviot olivat talvella 2010 varovaisen toiveikkaita. Ennustelaitosten arviot liikkuivat 1-3 prosentin haarukassa. Tilastokeskuksen julkaiseman kansantalouden tilinpidon ennakkotietojen mukaan kokonaistuotanto kasvoi 3,1 % vuonna Ennustelaitosten julkaisemat arviot vuoden 2011 tuotannon kasvusta ovat olleet 2,5 4 prosentin välillä. Valtiovarainministeriön taloudellisessa katsauksessa esittämä arvio tälle vuodelle on 3,6 %. Varsin yleisesti arvioidaan, että kokonaistuotannon kasvuvauhti hidastuu vuonna 2012 tämänhetkisestä. VM:n vuoden 2012 kasvuar-

5 Suunnittelulautakunta vio on 2,7 %; kasvu on edelleen vientivetoista, mutta ei niin suuressa määrin kuin kuluvana vuonna. Kohtalaisen hyvästä kasvuvauhdista huolimatta bruttokansantuotteen taso saavuttaa taantumaa edeltävän tasonsa vasta vuoden 2012 loppupuolella. Vuoden 2013 kokonaistuotannon ennustetaan lisääntyvän 2,4 %. Valtiovarainministeriö arvioi palkansaajien yleisen ansiotasoindeksin nousevan tänä vuonna 2,8 % ja ensi vuonna noin 3,2 %. Vuoden 2012 arviota on pidettävä lähinnä laskentaoletuksena ensi vuoden kehityksestä, sillä useilla sopimusaloilla sopimukset päättyvät tämän vuoden aikana eikä niissä ole sovittu ensi vuoden palkkojen tarkistuksista. Työllisyys säilyi korkealla tasolla vuoden 2008 loppuun saakka. Selkeä käänne huonompaan tapahtui vuosien 2008 ja 2009 vaihteessa, minkä jälkeen työllisyystilanne heikkeni merkittävästi. Työttömyysaste nousi parisen prosenttiyksikköä ja oli vuonna 2009 keskimäärin 8,2 %. Työllisyystilanne heikkeni edelleen vuonna 2010, mutta odotettua vähemmän. Vuonna 2011 työttömyysasteen ennustetaan alenevan 7,5 prosenttiin. Ensi vuoden keskimääräiseksi työttömyysasteeksi VM arvioi vähän yli seitsemän prosenttia. Arvio kuntatalouden kehityksestä Kuntatalouden ja erityisesti suurten kaupunkien ja vientiteollisuuden kuntien tila heikentyi vuonna 2009 nopeasti, kun yhteisöverot romahtivat talouskriisin myötä. Kuntien menojen ja tulojen välille uhkasi syntyä mittava vaje, minkä vuoksi valtio päätti kuntataloutta tukevista toimenpiteistä, mm. yhteisöveron tilapäisestä korottamisesta 22,03 %:sta 32,03 %:iin vuosille Lisäksi kuntien kiinteistöveron rajoja nostettiin vuoden 2010 alusta ja työnantajan kansaneläkemaksu poistettiin asteittain lukien. Vuoden 2010 tilinpäätösarvioiden mukaan kuntatalouden vuosikate oli 2,7 mrd. euroa; se nousi noin viidenneksellä verrattuna edelliseen vuoteen. Toteutunut kehitys oli selvästi aiemmin arvioitua parempaa, sillä kevään 2010 kriisitunnelmissa vuosikatteen ennakoitiin romahtavan 1,6 mrd. euroon ja vielä syyskuussa 2010 julkaistussa peruspalvelubudjetissa vuosikatteen arvioitiin pysyvän vuoden ,3 mrd. euron tasolla. Myönteisen kehityksen taustalla oli erityisesti kuntien verotulojen odotettua nopeampi kasvu, mikä perustui useisiin tekijöihin, mm. työllisyyskehitykseen, kuntien toteuttamiin kunnallisverotuksen ja kiinteistöverotuksen korotuksiin sekä tilapäiseen kuntien yhteisöveron jako-osuuden korotukseen. Kuntien toimintamenojen kasvu hidastui noin 3,5 prosenttiin vuonna Myönteinen kehitys perustui mm. kunta-alan kustannustason nousun maltillisuuteen, valtion päätökseen kansaneläkemaksun poistamisesta, työttömyyteen liittyvien menojen ennakoitua pienempään nousuun sekä kuntien omiin toimenpiteisiin, joilla on pyritty henkilöstömenojen kasvun hillitsemiseen. Edellä kerrotusta myönteisestä kehityksestä huolimatta kuntien velkaantuminen jatkui voi-

6 Suunnittelulautakunta makkaana samalla, kun investoinnit nousivat edelleen. Kuntien bruttovelka vuoden 2010 lopussa oli noin kolminkertainen verrattuna vuoden 2000 tilanteeseen. Kuntatalouden lähivuosien näkymät ovat kohentuneet merkittävästi edellisistä kuntatalouden kehitysarvioista. Taustalla on erityisesti kansantalouden näkymien olennainen parantuminen ja sen myötä kohentunut verotulokehitys. On kuitenkin huomattava, että vuosille arvioitu kuntien keskimäärin noin 3 prosentin verotulojen kasvu on selvästi taantumaa edeltänyttä poikkeuksellista aikaa hitaampaa. Kuntatalouden positiivinen kehitys vaarantuukin heti, jos toimintamenojen kasvu ei sopeudu tulokehityksen asettamiin rajoihin. Kansainväliseen talouteen edelleen liittyvät epävarmuudet saattavat toteutuessaan vaikuttaa nopeastikin työllisyyteen ja heikentää kuntien verotulokehitystä. Kuntatalouden lähivuosien näkymien epävarmuus ja valtiontalouden heikko tilanne pitävät kuntatalouden pitkän aikavälin kestävyyden turvaamisen edelleen erittäin tärkeänä tavoitteena. Talousarvio ja suunnitelma Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Sen hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnittelukausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Jos taseen alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä (toimenpideohjelma), joilla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena (alijäämän kattamisvelvollisuus). Talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa brutto- tai nettomääräisenä. Talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Siihen tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. Kuntalain 67 :ssä todetaan, että kunnan kirjanpitovelvollisuudesta, kirjanpidosta ja tilinpäätöksestä on sen lisäksi mitä tässä laissa sää-

7 Suunnittelulautakunta detään soveltuvin osin voimassa, mitä kirjanpitolaissa (655/73) säädetään. Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto antaa ohjeita ja lausuntoja kirjanpitolain ja tämän lain :n soveltamisesta. Kuntalain kunnan taloutta koskevien säännösten tavoitteena on - korostaa valtuuston päätösvaltaa toiminnan ja talouden suunnittelussa - kytkeä talousarvio pitkän aikavälin taloussuunnitteluun - osoittaa keinot kokonaistalouden tasapainottamiseksi - sitoa toiminta ja talous yhteen - antaa oikea kuva kunnan taloudesta - osoittaa kunnan taloudellisen tuloksen muodostuminen sekä rahoitustarpeen kattamiskeinot ja - parantaa vertailtavuutta muihin talousyksiköihin. Talousarviolla ja taloussuunnitelmalla on kaksi näkökulmaa, jotka määräävät suunnitelmien rakenteen. Nämä ovat a) kokonaistalouden näkökulma - tuloslaskelmaosa - rahoitusosa b) toiminnan ohjauksen näkökulma - käyttötalousosa - investointiosa Talousarvion toimielinkäsittely toteutetaan niin, että ehdotukset ovat suunnittelulautakunnalle valmiina mennessä. Esityslistan liitteenä on talousarvion laadintaohjeet lautakunnille. Hallinto- ja talousjohtajan ehdotus: Suunnittelulautakunta esittää kunnanhallituksen hyväksyttäväksi talousarvion ja taloussuunnitelman laatimisohjeet esityslistan liitteen mukaisina. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Lisätietoja: hallinto- ja talousjohtaja Mika Sillanpää, puh

8 Suunnittelulautakunta SLK 4 SUUNNITTELULAUTAKUNNAN KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2011 JA TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2010 Kunnanhallitus on pyytänyt hallintokunnilta vuoden 2011 talousarvion mukaiset käyttösuunnitelmat mennessä ja lisäksi on pyydetty toimintakertomusaineisto vuodelta mennessä. Tiedot on toimitettu määräaikaan mennessä. Talousarvion ja taloussuunnitelman täytäntöönpano-ohjeet ovat esityslistan oheismateriaalina. Suunnittelulautakunnan käyttösuunnitelma vuodelle 2011 Suunnittelulautakunnan tehtäväalueena ovat vuotuinen talousarvion suunnittelu ja valmistelu kunnanhallitukselle. Suunnittelulautakunnan tehtäviä ovat lisäksi antaa kunnanhallituksen toimeksiannosta hallintokunnille tarpeelliset suunnitteluohjeet talousarvioon liittyen. Suunnittelulautakunta valmistelee ja tekee esityksiä maankäytön suunnittelusta kunnanhallitukselle sekä tekee muitakin kunnanhallituksen määrittelemiä valmistelutehtäviä. Tulosalue Suunnittelulautakunta vastuuhenkilö: hallinto- ja talousjohtaja sekä kaavoitusarkkitehti Menot: Tulot: - Netto: Sitovat tavoitteet Tavoite Mittari Mittarin tavoitearvo Kunnan maankäytön strategian laatiminen * Rakennemallityön edistyminen; selvitysten sekä alue- ja teemakohtaisten luonnosten valmistuminen 2-3 kpl sekä yleiset tavoitteet Kestävän kehityksen mukainen aluerakenne Toimenpiteet Rakennemallin lähtötietoja selvitetään edelleen ja laaditaan niistä raportti. Aluekohtaisia ja teemakohtaisia strategioita laaditaan uusissa työryhmissä.

9 Suunnittelulautakunta Suunnittelulautakunnan toimintakertomus vuodelta 2010 Toiminta-ajatus Suunnittelulautakunnan tehtäväalueena ovat vuotuinen talousarvion suunnittelu ja valmistelu kunnanhallitukselle. Suunnittelulautakunnan tehtäviä ovat lisäksi antaa kunnanhallituksen toimeksiannosta hallintokunnille tarpeelliset suunnitteluohjeet talousarvioon liittyen. Suunnittelulautakunta valmistelee ja tekee esityksiä maankäytön suunnittelusta kunnanhallitukselle sekä tekee muitakin kunnanhallituksen määrittelemiä valmistelutehtäviä. Tulosalueen tilivelvollinen vastuuhenkilö hallinto- ja talousjohtaja ja kaavoitusarkkitehti SITOVAT TAVOITTEET Tavoite: Mittari: Tavoitetaso: Toteutuminen: Kunnan maankäytön stratetyminentyksen mukainen Virkistysalueiden Rakennemallityön edis- Kestävän kehi- Koskenkorvan ja gian laatiminen selvitysten sekä alue- aluerakenne osalta rakennemallia ja teemakohtaisten valmisteltu luonnosten valmistuminen 2-3 kpl sekä yleiset tavoitteet Hallinto- ja talousjohtajan ehdotus: Suunnittelulautakunnalle saatetaan tiedoksi käyttösuunnitelma vuodelle 2011 sekä lautakunnan toimintakertomustiedot vuodelta Päätös: Merkittiin tiedoksi. Lisätietoja: hallinto- ja talousjohtaja Mika Sillanpää, puh